1) Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2010
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2010
on mielenkiintoinen asiakirja. Siinä on suuria linjoja
ja paljon oman erityisalan yksityiskohtaisempia kysymyksiä.
Kehotan ensimmäisen kauden kansanedustajia tutustumaan
tähän asiakirjaan. Sieltä varmaan löytyy
jokaiselle semmoisia asioita, huomioita, jotka ovat vielä kesken
ja tulevat käsittelyyn, joten ne ovat jokaiselle jollain
tapaa läheisiä.
Tässä asiakirjassa käydään
läpi EU-politiikkaa ja sitä selitetään
monisanaisesti ja monimielisesti. Esimerkiksi talouden koordinaatiosta
todetaan seuraavaa: "Suomi on jo pitkään korostanut,
että julkisen talouden alijäämiin ja
jäsenmaiden rakenteellisiin ongelmiin tulee puuttua vahvasti
ja ajoissa. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti työssä Euroopan
rahoitusvakauden turvaamiseksi sekä velkakriisien ehkäisemiseen
tähtäävien pysyvien järjestelyjen
rakentamiseksi." (Timo Soini: Jäljet ovat hyvät!)
Kuitenkin Kreikan vieminen velkasaneeraukseen heti keulilta olisi
selkiyttänyt tilannetta. Eilen sitten olivat vuorossa jo
Portugali-päätökset, ja lisää tulee
jatkossa, se on aivan varma. Ja toisin kuin tässä asiapaperissa,
toimenpidekertomuksessa, todetaan, ei Suomella mitään
erityisen aktiivista roolia ollut silloinkaan, kun Kreikan talouskupla
olisi pitänyt puhkaista. Tiedettiin kyllä, että kansantalouden kirjanpitoa
on vääristelty vuosien ajan, mutta poliittisista
syistä tähän vakavaan ongelmaan ei haluttu
puuttua.
Arvoisa puhemies! Muista asioista ihan keskustelun pohjaksi
muutama huomio.
Työ- ja elinkeinoministeriön alalta voidaan
todeta, että viime vuonna työnhakijoita oli keskimäärin
500 000 ja työttömiäkin 270 000,
joten ne puheet, mitä valtiovarainministeri Katainen monesti
toisti, että valitulla talouspolitiikalla on oleellisesti
pystytty suitsimaan työttömyyttä, eivät
pidä paikkaansa. Vaan onko 270 000 työttömän
vuosikeskiarvo sitten riittävä tavoite?
Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi ja paheni,
ja aivan samalla tapaa nuorisotyöttömyys säilyi
aivan liian korkealla tasolla. Työllisyyspolitiikan kokonaismäärärahat
olivat liian alhaisella tasolla huomioiden sekä kansalliset
että EU-määrärahat. Ja mikä pahinta,
kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia
vaikeutettiin hyvin oleellisella tavalla uudessa työvoimapalvelulaissa,
jossa oli ihan järjetön linjaus se, että kun
aikoinaan kolmatta sektoria haettiin apuun työllistämään nimenomaan
vaikeimpia työttömien ryhmiä, nyt työllistäminen
tehtiin entistä vaikeammaksi ja sitä perusteltiin
sillä, että kilpailuvääristymät ovat
ilmeisiä. Minä kysyin tätä asiaa
silloiselta kilpailukomissaarilta Neelie Kroesilta, ja hän vastasi,
että kolmannen sektorin työllistämistä pitää tiukentaa
silloin, jos se vaikuttaa valtioiden väliseen kauppaan
ja vaarantaa sen. Kyllä sopii kysyä, kuinka työttömien
yhdistyksen toiminta vaikuttaa valtioitten väliseen kauppaan.
Tämä kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien
parantaminen on kyllä tulevan työministerin ensimmäisiä ja
keskeisimpiä asioita.
Neljänneksi — liippaa myöskin tuonne
sosiaali- ja terveysministeriön puolelle — työttömyysturvan
tasoahan on parannettu viimeksi maaliskuussa 2002. Eli tulee kohta
kymmenen vuotta täyteen siinä, että työttömyyden
aikaista perusturvan tasoa ei ole parannettu senttiäkään, ei
parannettu kummankaan keskustajohtoisen hallituksen aikana.
Sitten, arvoisa puhemies, maa- ja metsätalousministeriön
sektorilla on paljon pohjoiselle tärkeitä asioita.
Siellä on Tornion- ja Simojoen lohi- sekä taimenkantakysymys,
mutta on myöskin Metsähallituksen metsätaloustoiminnan
yhtiöittäminen. Kala-asioissa on tullut takapakkia
koko viime eduskuntakauden. Luonnontilaiset lohi- ja taimenkannat
ovat uhanalaisia pohjoisen joissa. Kovin monta kertaa en ole täälläkään
salissa kiittänyt pääministeri Lipposen
hallituskausia, mutta silloin lohiasiat olivat aivan oleellisesti
paremmalla tolalla.
Jatkossa maa- ja metsätalousministeriö sekä -ministeri
ovat avainpaikalla siinä, kuinka neuvotellaan Ruotsin mutta
myös Itämeren valtioitten suuntaan, tässä keskeisimpänä Puola,
joka harjoittaa hyvin törkeää ryöstökalastusta
Itämerellä. Näissä kalastusneuvotteluissa
epäonnistuttiin pahasti viime kaudella. Jatkossa ratkaisu
voisi olla tälle sektorille ammattiministeri, joka ei olisi
niin sidoksissa tiettyihin intressiryhmiin, ja hänellä olisi
vapaampi liikkumatila neuvoteltaessa sekä rajajokisopimuksesta
Ruotsin kanssa että myöskin maataloustukien kohtalosta.
Arvoisa puhemies! Metsähallituksen yhtiöittämistä vietiin
eteenpäin viime vuonna ja viime kaudella täysin
virheellisin perustein. Sanottiin, että Euroopan komission
Destia-päätös vaatii, että Metsähallituksen
metsätaloustoiminta yhtiöitetään,
mutta tällä perusteella ei ole mitään
tekemistä sen kanssa, mitä liikkuja Metsähallituksen
suuntaan otettiin. Eli Metsähallituksen ylin johtokin kertoi
maa- ja metsätalousvaliokunnalle, että kyse ei
ole mistään pakosta vaan Euroopan unionin maissa
valtion kansallinen metsätoiminta on järjestetty
jotenkin muuten kuin yhtiömallilla.
Minä en näe tälle yhtiöittämisvimmalle
mitään muuta syytä kuin tällaisen
uusliberalistisen ajattelun, että julkinen sektori halutaan
ajaa mahdollisimman ahtaalle. Siitä, mikä joskus
yhtiöitetään, ei ole enää kauhean
pitkä matka yksityistämiseen. Vaikka maa-, metsä-
ja vesiomaisuus laitettaisiin ministeriön taseisiin, niin
edellisen hallituksen ministerin lupaukset eivät jatkossa paina
yhtään mitään. Tämä on äärimmäisen
tärkeä asia koko valtakunnassa Hangosta Utsjoelle. On
kyse siitä, kuinka hallinnoidaan meidän kaikkien
yhteistä kansallisvarallisuuttamme ja mitkä ovat
esimerkiksi paikallisten ihmisten oikeudet jatkossa. Nämä oikeudet
on sidottu siihen, kuka maa- ja vesiomaisuutta hallinnoi.
Arvoisa puhemies! Nostan vielä esille valtion tuottavuusohjelman,
joka käynnistettiin vuonna 2004. Se käynnistettiin
niin, että tukena ei ollut yhtään tutkimusta,
raporttia tai selvitystä siitä, että valtiolla
olisi löysää 17 500 työntekijän
verran. Saatiin luku, että muutaman vuoden aikana 35 000
valtion työntekijää jää eläkkeelle,
ja valtiovarainministeriössä keksittiin, että niille
paikoille vain joka toiseen valitaan uusi työntekijä, ja
saatiin tällainen raju leikkauslista. Sinälläänhän
tällä valtion tuottavuusohjelmalla ei ole mitään
tekemistä tuottavuuden kanssa. Se, että vähennetään
työpaikkoja ja työntekijöitä,
ei kerro tuottavuudesta vielä yhtään
mitään.
Pahimmin tästä leikkauslistasta kärsivät
pienet ja keskisuuret kunnat, ne kunnat, jotka vähiten
pystyvät puolustamaan itseään ja omia
työpaikkojaan. Pahimmillaanhan tämä linja
on johtanut siihen, että kunnat maksavat niistä palveluista,
jotka aikoinaan tuotettiin kokonaan valtion toimesta. Aika nurinkurista
on se, että jopa nekin kunnat, jotka ovat saaneet harkinnanvaraista
avustusta, ovat siitä harkinnanvaraisesta avustuksesta
osan kohdentaneet valtion toimintojen ylläpitämiseen.
Perusasia tässä on se, että valtio vetäytyy
koko ajan pohjoisesta, idästä ja vähäväkisiltä alueilta.
Arvoisa puhemies! Enpä malta olla nostamatta vielä esille
viime hallituskauden ja viime vuoden ikävintä ja
kaikkein heikoimmin valmisteltua asiaa: sellainen kirjain- ja numerotunnus
kuin HE 106/2009 vp elikkä aselain uudistaminen. (Pentti
Oinonen: Jätevesiasetus!) Siinä syyllistettiin
yli puoli miljoonaa suomalaista metsästäjää, ampumaurheilun
harrastajaa ja asekeräilijää. Henki tämän
lain käsittelyn aikana oli hyvin ikävä.
Jatkossa on tulossa aselain uudistamisen toinen vaihe. Minä kehotan
kaikkia edustajakollegoita, joille nämä asiat
ovat tärkeitä, valppauteen, että enää samanlaisia
virheitä ei tehdä kuin tehtiin aselain ykkösvaiheessa.
Itse asiassa tuossa laissa oli paljon perustuslain vastaisuuksia. Kun
keskeisenä teemana ja yleisenä keskustelunaiheena
tässä salissa viime kaudella, myöskin viime
vuonna, oli se, että pitäisi pystyä parempaan
lainvalmisteluun, niin se on kyllä hyvin painava toive
tällekin kaudelle. Toivottavasti tämä aselaki
ja sen käsittelyvaiheet viime vuonna ja viime kaudella
toimivat varoittavana esimerkkinä.
Antti Rantakangas /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi käytti
erittäin merkittävän puheenvuoron. Miksi
merkittävän? Se oli tässä salissa
ensimmäinen vasemmistoliiton edustajan puheenvuoro tilanteessa,
jossa vasemmistoliitto on lähtemässä mukaan
Jyrki Kataisen johdolla hallitusneuvotteluihin. (Erkki Virtanen: Niinkö te
olette päättäneet?) Ensimmäinen
puheenvuoro, sen takia merkittävä puheenvuoro,
ja se kertoi sitä, että kyllä tällaista
loiventamista hallituksesta oppositioon tarvitaan varmasti tämänkin,
viime vuoden toimintakertomuksen, jälkeen. Sitä tullaan
tarvitsemaan vuosien varrella monta, monta kertaa.
Mutta, edustaja Mustajärvi, täällä on
paikalla puheenjohtaja Arhinmäki. Vastaako tämä asenne,
mitä te esititte hallitustunnustelija Jyrki Kataista kohtaan,
sitä asennetta, millä vasemmistoliitto on lähtemässä mukaan
näihin hallitustunnusteluihin? Kertokaa Suomen kansalle
jo tässä alkumetreillä.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Sosialidemokraateilla ei ole tuollaista tuskallista
surutyön aikaa kuin keskustalla näyttää nyt
olevan. (Naurua) Toivotan voimia, edustaja Rantakangas, teille.
Kysymys on siitä, että tähän
linjaan, mihin sosialidemokraatit puuttuivat viime kaudella, eli tuottavuusohjelman
sokeaan, naamioituun henkilöstönvähennysohjelmaan
on nyt muun muassa tultava muutos. On katsottava, mitä on
seurannut siitä, että poliisin lupapalvelut, poliisin
reagointi haja-asutusalueilla, hälytyspalvelut ovat heikentyneet.
Nämä on todella vahvasti otettava nyt käsittelyyn,
samoin kuin on kyettävä uudelleen arvioimaan hätäkeskusjärjestelmän,
meidän keskeisen turvallisuusrakenteen, toimivuus ja hätäkeskuspäivystäjien
työmahdollisuus. Tältä osin koko tämä ratkaisu,
joka on edellisen hallituksen aikana tehty, on arvioitava uudelleen.
Oikeuskanslerihan ryhtyi omatoimisesti seuraamaan tämän
uudistuksen täytäntöönpanoa
ja siihen liittyviä riskejä viime hallituksen
aikana. Edelleen myöskin pelastushenkilöstön
toimintakyky, muun muassa palomiesten eläkeikäkysymys,
joka sosialidemokraattien aikana, toissa hallituksen aikana, oli
esillä, on pystyttävä käymään
vielä tässä läpi.
Mutta olennaista on se, että nähdään,
mitä laiminlyöntejä on myös
voimavarojen heikentämisellä tapahtunut keskeisten
turvallisuusviranomaisten, muun muassa työelämää koskevien
ilmiöiden, osalta. On maahanmuuttohallinto ja erityisesti
ihmiskaupan ja pimeän työn torjunta, joissa toiminta
on ollut luvattoman heikkoa. On vakavalla tavalla panostettava nyt
pimeän ulkomaisen työn valvontaan ja nimenomaan
harmaan talouden torjuntaan, kuten edellisen eduskunnan aikana SDP
ja muun muassa tarkastusvaliokunta yksimielisesti, mikä on
arvokasta, edellisen kauden lopulla totesivat.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Kokoomus on myös kiinnostunut edustaja
Arhinmäen kannasta.
Toinen asia, joka oli viime kaudella erittäin tärkeä:
Meillä oli terveyden edistämisen politiikkaohjelma,
ja siltä osin meillä on vielä jatkohallituskaudelle
aika paljon tehtävää. Nostaisin esiin
erään näkökulman, koska terveyden
edistäminen ei ole pelkästään
sosiaali- ja terveysministeriön asiaa vaan myös
valtiovarainministeriön käsissä. Siltä osin
viime vuonna päästiin eteenpäin. Meille
tuli käyttöön makeisvero, joka on johtanut
siihen, että teollisuus on pienentämässä makeispussien
kokoa, ja voi sanoa, että verotuksella voidaan ohjata teollisuutta
kohti parempia käytäntöjä. Toivottavasti
saamme historiaan nämä megalomaanisen isot jättikaramellipussit.
Tälle hallituskaudelle on edelleen kehittämisen
varaa. On syytä lähteä pohtimaan valtiovarainvaliokunnan
edellyttämää tuotteiden sokeripitoisuuden
käyttöön perustuvaa verotusta, selvittää,
onko siihen mahdollisuuksia. Siltä osin Suomi voi olla
myöskin edelläkävijä Euroopassa ja
muuttamassa myös eurooppalaisia käytäntöjä kohti
terveysperusteista verotusta elintarvikkeissa. Jos tämä ei
onnistu, on syytä pohtia mahdollisuutta laajentaa nykyisiä makeis-,
virvoitusjuoma- ja jäätelöveroja koskettamaan
myös keksejä ja pullia ja mahdollisesti sipsejä.
Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas ja edustaja Lauslahti
saavat varmasti vastauksia näihin kysymyksiin edellisen
hallituksen tekemättömistä teoista tai
tehdyistä teoista omasta eduskuntaryhmästä.
Mutta kun kiinnosti, mikä on vasemmistoliiton kanta,
niin vasemmistoliitto ajaa sitä, että pienennetään
tuloeroja progressiivisemmalla verotuksella ja kerätään
nykyistä enemmän pääomatuloveroja,
nostetaan lisääntyvällä verokertymällä perusturvan
tasoa selkeästi, sidotaan myös opintoraha indeksiin,
parannetaan julkisia terveys-, koulutus- ja vanhuspalveluita sekä raideliikennettä.
Me haluamme myös parantaa vuokra- ja pätkätyöntekijöiden
asemaa, toimia erittäin voimakkaasti harmaata taloutta
vastaan. Me haluamme ajaa naisten ja miesten samapalkkaisuutta ja
parantaa työllisyyttä emmekä ole valmiita
nostamaan eläkeiän alarajaa. Haluamme myös
kunnianhimoisia päästövähennyksiä lainsäädäntöön
ilman ydinvoimaa ja edistämme uusiutuviin energialähteisiin
perustuvaa tuotantoa ja luonnonsuojelua. Tässä vähän
pohjaa sille, mitä me tulemme ajamaan: samaa asiaa kuin
viime kaudellakin.
Puhemies Ben Zyskowicz:
Annan vielä vastauspuheenvuoron edustaja Rantakankaalle,
ja sen jälkeen palaamme puhujalistaan ja hallituksen toimenpidekertomukseen
vuodelta 2010.
Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Oli erittäin hyvä ja mielenkiintoista
kuulla vasemmistoliiton vaaliohjelmassa esitetyt tavoitteet, ja
ei auta muuta kuin toivoa onnea ja menestystä tuleviin
neuvotteluihin, (Paavo Arhinmäen välihuuto) niin
kaukana ne ovat siitä peruslinjasta, millä hallituksen
muodostaja lähtee pakettia kasaamaan. Mutta niin kuin sanoin,
tässä vaiheessa vilpittömät
onnittelut tulevista neuvotteluista, menestystä ja samalla
lievä osanotto hallituksen muodostajan suuntaan! (Naurua)
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Toimenpidekertomuksessa kosketellaan myöskin
riistavahinkolain vaikutuksia ja siinä vertaillaan suurpetojen
aiheuttamia vahinkotapauksia vahingonkorvausmääriin,
ja tietenkin nämä kaikki luvut varmasti pitävät
paikkansa, mutta sitten täällä on lause,
joka herättää hämmästystä:
"Lakiuudistuksen voidaan jo nyt katsoa paranta- neen suurpetopolitiikan
hyväksyttävyyttä etenkin Pohjois-Suomessa
- -." Mielestäni tällaista ei ole kyllä ollut
havaittavissa sielläpäin, kun on asioita lähempää tarkastellut.
Toiseksi, arvoisa puhemies, kosketan lyhyesti edustaja Mustajärven
esille nostamaa lohi- ja taimenkantakysymystä. Aivan oikein
hän puhui Itämeren ryöstökalastuksesta,
joka vaikeuttaa näitten uhanalaisten lajien pääsyä kutujokiinsa.
Mutta annan ilmaisen idean näille hallitusneuvottelijoille,
jotka nyt lähtevät hallitusohjelmaa värkkäämään.
Ottakaa sinne kohta, jossa edellytetään, että laaditaan
perusteellinen vaelluskala-strategia, jolla sekä luonnonsuojelullisista
näkökohdista että matkailun että myöskin
muusta elinkeinotoimen näkökohdasta asiaa käsitellään perusteellisesti
ja tehdään kestävä ohjelma koskien
juuri näitä meille tärkeitä vaelluskaloja.
(Markus Mustajärvi: Minäpä vien asiaa
eteenpäin!)
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Edustaja Rantakangas on näköjään
ryhtynyt jo hyvissä ajoin tavoittelemaan merkittävää oppositiojohtajan
roolia täällä. Sille pitää antaa
tietysti kaikki kannustus. Kun on kahdeksan vuotta seurannut teidän
toimintaanne edellisten hallitusten tinkimättömänä puolustajana,
niin tämä teidän metamorfoosinne on tapahtunut
ihan reippaasti, mitä en nyt tietysti epäillytkään.
Mutta vasemmistoliitto kyllä tulee huolehtimaan nimenomaan
siitä, että me jatkamme sitä politiikkaa, jota
olemme tehneet tähänkin saakka täällä,
ja ehkä nyt toivoisin edustaja Rantakankaalta kannustusta,
ja hyvä, että kannustatte meitä nyt.
Mutta kun nyt käsitellään edellisen
hallituksen, jossa te olitte muistaakseni pääministeripuolue,
toimintakertomusta, niin kiinnitän nyt huomiota vain täällä sosiaali-
ja terveysministeriön pääluokan osalta
sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausumaan vuodelta 2001, jonka otsikko
on "Perusturvan parantaminen". Tämä edellisen
hallituksen vastaus tähän on sitä samaa
liirumlaarumia, jolla perusturvaa jo vuodesta 2001 ja jo sitä ennenkin
on oltu parantamatta. Miksi te, edustaja Rantakangas, ja teidän
puolueenne ette, kun nyt kaksi viimeistä vuotta olitte
siellä, huolehtineet siitä, että sitä olisi
oikeasti parannettu sen sijaan, että jouduttaisiin kirjoittamaan
tällaisia selityksiä kuin tähänkin
kirjaan on nyt taas kerran kirjoitettu, kuten joka vuosi tähänkin
saakka viimeisten kahdeksan vuoden aikana, jolloin minä olen
täällä ollut?
Jos vasemmistoliitto on hallitusohjelmaneuvotteluissa, jos vasemmistoliitto
on hallituksessa, niin sen voin luvata, että tällaista
selittelyä ei tarvitse enää sen jälkeen
kirjoittaa. Vasemmistoliitto on siellä hallituksessa, jos
se parantaa perusturvaa niin, että se todella oikeasti
paranee.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Minäkin arvioin tuottavuusohjelmaa
ja sen tuottamattomuutta. Sen vaikuttavuutta pitäisi arvioida
todella perusteellisesti. Sen myötä on ajettu
alas esimerkiksi poliisien, rajavartijoitten, verottajan resursseja,
ja mitä on tapahtunut? Harmaa talous on räjähtänyt
käsiin. Kyllä siinä konnat nauravat,
kun yhteiskunta vähentää valvontaa ja
tekee tilaa näille harmaille markkinoille. Hallitus on yrittänyt
jonkun verran eräillä toimenpiteillä puuttua
harmaan talouden ilmiöihin, mutta voidaan tänä päivänä tältä paikalta
todeta ja kysyä, miten ne toimenpiteet ovat vaikuttaneet.
Eivät juuri mitenkään, eli toimenpiteet
eivät ole olleet riittävän vaikuttavia,
ja vaikuttavuutta pitää arvioida.
On sanottu, että 5 miljardia menetetään
vuosittain kruunulle kuuluvia verotuloja. Jos leikitään
ajatuksella, että käytettäisiin valvontaan
1 miljardi, niin vielä säästyisi 4 miljardia,
jos saataisiin kaikki kotiin. Näiden suuruusluokkien pitää olla
ihan jotain muuta kuin ne ovat tällä hetkellä olleet.
Tuottavuusohjelma on toiminut sillä tavalla, että siinä kympin
suutari on aiheuttanut satasen vahingon.
Toiseksi kiinnitän huomiota turvallisuustaseeseemme.
Ihmiset kokevat elämänsä entistä turvattomampana.
Osana siihen liittyy se, että esimerkiksi poliisin voimavaroja
on vähennetty merkittävästi. Ei enää ole
resursseja edes tutkia pieniä väkivalta- tai omaisuusrikoksia.
Tuottavuusohjelmasta vielä lopuksi sen verran, että olisin
odottanut tuottavuusohjelman puuttuvan esimerkiksi siihen, miten
atk-järjestelmiä yhteensovitetaan, miten ihmiset
jaksaisivat töissä paremmin ja miten esimerkiksi
sairauslomasijaisuudet hoidetaan.
Ihan lopuksi: Tämä hätäkeskusratkaisu
on mennyt tunnetusti pieleen, ja toivoa sopii, että tällainen
erhe vielä korjattaisiin.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Edustajakollega Mustajärvi
nosti erittäin tärkeän asian esille liittyen
tähän kuuluisaan de minimis -lainsäädäntöön,
josta sittemmin on tullut "de munimus" -lainsäädäntö,
jonka ansiosta kolmannen sektorin työllistämistoimintaa
on erittäin merkittävällä tavalla
ajettu tässä maassa alas. Viestit kertovat, että esimerkiksi
yli 20 työttömien yhdistystä on lakkauttanut
toimintansa sen jälkeen, kun tämä lainsäädäntö tuli
voimaan, ja kaikki ne negatiiviset vaikutukset iskeytyivät kentän
arkeen.
Äärimmäinen huoli on siitä,
mitä tulee jatkossa meidän työllistämiselle
tapahtumaan, kun tällä hetkellä toimitusministeriön
ministeri Sinnemäki ei ollut halukas valmistelemaan lisätalousarviota
liittyen työllistämiseen ja erityisesti nuorten
työllistämiseen ja pitkäaikaistyöttömien
työllistämiseen. Se tulee olemaan iso ja merkittävä haaste
myös nykyisellä, uudella eduskuntakaudella, ja
toivoisinkin, että tästä eduskunnasta
ja uudesta tulevasta hallituksesta löytyisi tahtoa laittaa
meidän työelämälainsäädäntö,
työttömyysturvalainsäädäntö ja
sosiaaliturvalainsäädäntö siihen
kuosiin, että olisi järkevää vastaanottaa
työtä ja kaikesta työstä tulisi
kannustavaa, että se työ olisi aidosti parasta
sosiaaliturvaa, mitä täällä on
iän kaiken hehkutettu.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Vastaisin edustaja Virtaselle kysymykseen
siitä, milloin saa tuntea ylpeyttä perusturvan
parantamisesta. Luulen, että tässä salissa
ei ole ketään, joka ei pitäisi sitä isona
asiana, (Erkki Virtanen: Viimeiseen 8 vuoteen ei ole kukaan ollut
sitä mieltä!) että takuueläke
nousi 687 euroon. Suosittelisin lähtemistä hallitukseen,
vaikka saisitte semmoisen vähän pienemmänkin,
noin 150 euron tasokorotuksen tähän takuueläkkeeseen.
Minusta siitäkin kannattaisi olla ylpeä. Keskustan puoluekokous
sai aikanaan tämän ison linjauksen vietyä hallituksessa
läpi, ja toivon, että pienempänä puolueena
nyt sitten vähän pienempikin linjaus tyydyttäisi
teitä.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus on varmaan hyvin voimakkaasti
paneutunut liito-oravien suojeluun, peräti kolmatta sivua
on asiaa käsitelty täällä maa-
ja metsätalousministeriön alalla. Mutta sitä vastoin
kun puhutaan lastensuojelusta, niin toivon, että tämä monikirjavainen
tuleva hallitus lähtee siitä, että meillä ei
enää olisi lähes 20 000:ta huostaanotettua
lasta, vaan että tekisimme kaikkemme, että jokainen
lapsi saisi nukkua vanhempiensa luona kotona eikä koskaan
tapahtuisi sellaista, että jos otetaan puolisoksi mies
tai nainen, joka ei hyväksy näitä teini-ikäisiä lapsia,
niin ne otetaan huostaan. Toivoisin, että nykyinen hallitus
todella paneutuisi lasten aseman parantamiseen ja jätettäisiin
nämä liito-oravat sitten vaikka sinne metsään
asustelemaan oman onnensa nojaan.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kari Rajamäki otti
esille harmaan talouden, ja kun minä erinäisistä syistä ennen
vaaleja monessa yhteydessä korostin, että harmaa
talous on saatava kitkettyä Suomesta, niin päätin
tässä jonkun sanasen sanoa.
Kun eduskunta käsitteli harmaan talouden torjuntaan
liittyvää torjuntayksikköä,
niin siellä lain perusteluissa todettiin, että Suomi
menettää joka vuosi 5—10 miljardia euroa
harmaan talouden ja talousrikollisuuden seurauksena. Tämän
vuoden budjetissa muistini mukaan on 6 miljoonaa euroa kohdennettu
harmaan talouden torjumiseen.
Arvoisa puhemies! Minusta nämä miljoonat eurot
eivät riitä, summan pitää olla
jatkossa merkittävästi suurempi. Miksi? Jos oikein
muistan, Verohallinto omassa raportissaan kertoi, että viime
vuonna tarkastettiin noin 3 550 erilaista yritystä ja
näistä noin 20 prosenttia, 719 yritystä,
oli sellaisia, joissa todettiin harmaata taloutta. Maksuun pantiin
70 miljoonaa euroa. Edelleen samainen Verohallinto totesi, että heillä oli
kolmen viimeisen vuoden aikana, 2010, 2009 ja 2008, Raksa-projekti.
Tarkastettiin noin 2 200 rakennusalan yritystä,
ja kuinka kävi? Noin 30 prosentissa todettiin harmaata
taloutta ja maksuun pantiin 130 miljoonaa euroa arvonlisäveroja,
ennakonpidätyksiä, maksamattomia sotu-maksuja
jnp.
Tulen omassa valiokunnassani aikanaan ehdottamaan, että nykyisen
6 miljoonan euron panostuksen sijasta harmaan talouden, talousrikollisuuden
ja siihen liittyvien muitten konnankoukkujen torjuntaan tulisi osoittaa
ensi vuoden budjetissa vähintään 50 miljoonaa
euroa. Toivon, että tämä esitys saa kannatusta
niin vasemmalla kuin oikealla.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen toimenpidekertomus on kirja,
jossa on niin hyvää kuin huonoakin selitettävää,
mutta täytyy sanoa, että takuueläke oli
hyvä asia viime kaudella, samoin ruuan alvin alennus, samoin lapsiperheiden
etuuksien parantaminen. Mutta toki siellä on semmoisia
asioita, joita on vaikea hyväksyä. Yksi tällainen
oli tuo muuntorangaistuksen poisto. Se on vaikuttanut kielteisesti
lainkuuliaisuuteen. Kaupan liittohan tuli merkittävästi
ulos tänä keväänä siinä,
miten paljon rahallisia vahinkoja näpistykset ovat aiheuttaneet. Toisaalta
harmaa talous isossa mittakaavassa on saatava kuriin mutta myös
tämä kansalaisten tasolla oleva väärinkäytös.
Yksi asia, joka on ollut vaikea hyväksyä täällä Pääkaupunkiseudulla,
on se vähättely, miten on suhtauduttu petokannan
voimakkaaseen kasvuun. Viimeksi tänään
Pohjois-Pirkanmaalta tuli minulle viestiä kansalaisilta,
ettei uskalla lapsia ulos päästää lähimetsiin,
kun pelätään petoja ja niiden määrä on
siellä todella valtavasti lisääntynyt.
Pirkanmaan osalta toivon sitä todella, että tuo hätäkeskus
saataisiin takaisin. Toisen puolueen ministerin oli aika vaikea
vaikuttaa, vaikka koetin vielä vedota siihen asiaan, mutta
tämä on nimenomaan ollut erittäin epäoikeudenmukaisena koettu
ratkaisu, joka täytyy korjata, ja toivon, että hallitus
sen sitten korjaa.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa puhemies! Toimenpidekertomus on asiakirja, joka todistaa,
että kansa on halunnut muutosta. (Timo Heinonen: Silloin
täytyy vastata teoistaan!) Tämä on täynnänsä tarinoita,
jotka ovat vaikuttaneet kansalaisten arkeen heikentävästi.
Yksi murheellinen tarina on myös tämä aluehallintouudistus.
Lukuisat kentällä työskentelevät
viranhaltijat ovat olleet ihmeissään, että vieläkään,
vaikka uudistuksen aloittamisesta on jo näin pitkä aika,
ei oikein tiedetä, mitä tehtäviin kuuluu
ja missä.
Sanna Lauslahti /kok:
Arvoisa puhemies! Nostaisin vielä yhden asian esille.
Viime kaudella myös tehtiin kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos,
jonka tehtävänä oli tehdä järjestelmästä yksinkertaisempi
ja helpommin ymmärrettävä, mutta edelleen
meidän valtionosuusjärjestelmä on hyvin
monimutkainen, ja väittäisin myös, että se
sisältää epäoikeudenmukaisuuksia.
Otetaan esille syrjäytymisen ja köyhyyden
estäminen. Tältä osin suurimmat köyhyysloukut löytyvät
itse asiassa meidän kaupunkiseuduilta. Meidän
valtionosuuden tasausjärjestelmä itse asiassa
tekee sen, että pitkälti kaupunkien rahat menevät — itse
asiassa tasataan — maakuntiin. Samaan aikaan meidän
ongelmia, joita kaupunkiseuduilla syrjäytyminen ja muu
tuovat, ei ole huomioitu riittävästi meidän
valtionosuuden laskentapohjissa. Lisäksi, kun katsotaan
asumista ja elämisen kalleutta kaupunkiseuduilla, niin
sitä ei ole lainkaan huomioitu meidän valtionosuusjärjestelmässä.
Voisi sanoa, että jokainen kaupunkiseudulla asuva joutuu
maksamaan paljon enemmän veroa kuin muualla ja samaan aikaan
euron ostovoima on aivan toinen. Nämä näkökulmat
tulee huomioida jatkokehittelyssä.
Keskustelu päättyi.