Antti Kaikkonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelen tässä lakialoitteeni, jonka tarkoituksena on muuttaa korvattavien kunnallisten avopalveluiden laajentaminen koskemaan 15 prosentin sotainvalideja ja pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen 20 prosentin invalideille. Tämä aloite on tärkeä niin palveluiden tasapuolisen saatavuuden kuin kunniakansalaistemme arvokkaan vanhuuden kannalta, ja kiitoksia uusmaalaisille sotainvalidijärjestöjen aktiiveille aloitteellisuudesta tässä asiassa. Siellä toivottiin, että tämmöistä aloitetta tehtäisiin. Siihen sitten tartuin, ja toivottavasti maan hallituksessa voidaan myös tähän asiaan tarttua.

Olemme, arvoisat kollegat ja muut kuulijat, onnekkaassa asemassa saadessamme asua itsenäisessä, vapaassa Suomessa. Tämä ei olisi mahdollista, jos rohkeat esi-isämme eivät olisi taistelleet maamme vapauden puolesta. Vain sen vuoksi saamme elää nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tätä tosiasiaa ei saa unohtaa. Sitä ei saa unohtaa. Itsenäisyytemme puolesta taistelleet ovat kunniakansalaisia, ja heidän hyvinvoinnistaan tulee vastedeskin pitää hyvää huolta, loppuun asti.

Noin 95 000 Suomen viimeisimmissä sodissa taistellutta henkilöä sai pysyvän vamman. Heistä elossa on noin 8 000. Nämä ihmiset ovat oman terveytensä uhalla puolustaneet maatamme, ja samalla totta kai kaikki kunnianosoitukseni myöskin kaikille muille tuon ajan sukupolville ja taisteluihin osallistuneille tai muutoin maatamme puolustaneille, mutta sotainvalideista kun puhutaan, niin nämä ihmiset ovat saaneet paitsi henkisiä niin myös fyysisiä vammoja. Pysyvästi vammautuneista 96 prosenttia oli rintamamiehiä. He ovat oikeutettuja rintamalisään ja mahdolliseen ylimääräiseen rintamalisään. Valtio maksaa sodassa vammautuneille elinkorkoa, jonka suuruus määräytyy vamman tai haitta-asteen mukaan. Sotavamman haitta-aste eli invaliditeettiprosentti arvioidaan lääketieteellisesti. Elinkorkoon on oikeus haitta-asteen ollessa vähintään 10 prosenttia.

Nykyisen lainsäädännön mukaan valtio korvaa sotilasvammalain perusteella 20—100 prosentin haitta-asteen sotainvalideille kuntien järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelut. Edellä mainittuihin palveluihin lukeutuvat esimerkiksi kodinhoito, kylvetys, ateriapalvelut ja kotisairaanhoito. Niihin lukeutuvat myös omaishoidon tuen kustannukset. Palvelut ovat sinänsä monipuoliset, mutta kunnille maksettavista täysistä korvauksista huolimatta kaikkialla ei ole palveluja saatavissa tarpeeksi. Tämä on ongelmallista, mutta erittäin vakavana ongelmana pidän myös sitä, että haitta-asteeltaan 10—15 prosentin sotainvalidit on rajattu sotilasvammalain mukaan näiden korvattavien palvelujen ulkopuolelle. Näitä 10—15 prosentin sotainvalideja on noin kaksi viidesosaa sotainvalideista eli aika iso joukko. Tämä tarkoittaa, että korvattavien palvelujen ulkopuolelle jää tällä hetkellä noin 3 000 sotainvalidia.

Mielestäni sotainvalidien korvauksille ja haitta-asteluokituksille tulisi tehdä tarkistus. Ne perustuvat tällä hetkellä vuodelta 1948 peräisin olevaan sotilasvammalakiin, jossa haitta-asteet ilmaistaan 5 prosentin tarkkuudella. Prosenttiperusteinen haitta-asteluokittelu on aikansa elänyt, ja mielestäni se tulisi itse asiassa poistaa sotilasvammalaista.

Arvoisa puhemies! Maahamme on rakennettu sotainvalidien laitoshoitoa varten sairaskotien verkosto suurimmaksi osin 1980-luvulla. Laitoshoitoon pääsyn edellytyksenä on sotilasvammalakiin perustuen 25 prosentin sotavamma. Vähintään 20 prosentin sotavammaiset ovat oikeutettuja vuosittain enintään 10 viikon jaksottaiseen laitoshoitoon tai vaihtoehtoisesti enintään 70 päivän hoitoon päiväsairaalassa. Mielestäni tässä on suuri epäkohta ja 20 prosentin invalideille tulisi myös korvata pitkäaikainen laitoshoito.

Prosenttirajoissa piilee äärimmäisiä ristiriitoja ja niihin tulisi pikaisesti saada muutoksia. Pahimmillaan ne johtavat siihen, että sotainvalideille tarkoitetuissa erityislaitoksissa on tyhjiä paikkoja samanaikaisesti kun laitosten ulkopuolella on sotainvalideja vailla tarvitsemaansa hoitoa. Tällaiselle pölhöbyrokratialle soisi tulevan pikaisen lopun.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyse ihmisistä, joiden tulisi olla kaiken keskiössä. Ihminen ei ole prosenttiluku. Sotainvalideja on Suomessa reilut 8 000 ja heidän keski-ikänsä on tänä päivänä jo 89 vuotta. Monet näistä maamme itsenäisyytemme puolesta taistelleista tarvitsevat korkean ikänsä vuoksi esimerkiksi erimuotoisia avopalveluita jatkaakseen kotona asumista itsenäisesti. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että avopalvelut turvataan ja pitkäaikainen laitoshoito järjestetään myös pienempien prosenttiasteiden sotainvalideille.

Arvoisa puhemies! Nämä ihmiset ovat maksaneet korkean hinnan Suomen itsenäisyydestä. He ovat kantaneet suuria tuskia läpi elämänsä ja ansaitsevat mutkattoman palveluiden saannin ja hoidon prosenttilukuihin tuijottamatta. Monille heistä on tärkeää saada asua kotona. Kaikki eivät pysty huolehtimaan kaikista arjen askareistaan, joten heille täytyy turvata ne.

Arvoisa puhemies! Sotainvalidit menettivät sodassa jopa merkittävän osan terveyttään, mikä vaikutti joillakin työntekoon ja -saantiin ja siten myös tuloihin. Vaikka lääketieteellisesti määritelty haitta-aste olisi alhainen, ei se poista avuntarvetta ja sen antamisen velvollisuutta. Siksi, arvoisa puhemies, ehdotankin tässä nyt keskustelussa olevassa lakialoitteessani korvattavien kunnallisten avopalvelujen laajentamista koskemaan 15 prosentin sotainvalideja ja pitkäaikaisen laitoshoidon korvaamista 20 prosentin invalideille. Toivon kollegoilta tukea tälle aloitteelle ja kannustan valiokuntaa myöskin tarttumaan tähän ja maan hallitusta liikkumaan asiassa, mitä pikemmin sen parempi. Tässä ei ole kovin kauan enää aikaa odottaa.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sotainvalidien, sotiemme veteraanien ja kotirintamalla palvelleiden miesten ja naisten työ on ollut korvaamatonta maamme eteen. Aivan kuten edustaja Kaikkonen sanoi, saamme elää vapaassa Suomessa sen ansiosta, että meillä on ollut pappoja ja mummoja, jotka ovat meille tämän maan valmiiksi rakentaneet.

Edustaja Kaikkosen aloite kuntoutuksen laajentamisesta on mielestäni erittäin aiheellinen, kun nyt korvattavien palvelujen ulkopuolelle jäävät noin 3 000 sotainvalidia ovat korvauspiirien ulkopuolella, ja sen vuoksi heidät tulisikin saada siihen mukaan. Mutta olisin lisäksi valmis miettimään laajennettua kuntoutusoikeutta jatkossa myös muille veteraaneille sekä veteraanien puolisoille.

Suomessa toimii kuntoutuskeskuksia, ja niitähän rakennettiin 1980- ja 90-luvulla kattavasti, eli puhutaan sairas- ja veljeskotien verkostosta, ja ne palvelevat nimenomaan kuntoutuksen avulla sotiemme veteraaneja. Näitä pääosin julkisin varoin rakennettuja veljeskoteja on eri puolella Suomea 23 kappaletta, ja näiden laitosten kokonaiskapasiteetti on tällä hetkellä yli 1 700 asiakaspaikkaa, ja ne työllistävätkin Suomessa yli 1 650 henkeä. Sairas- ja veljeskotien kuntoutuskapasiteetti koko Suomen laitoskuntoutuskapasiteetista on noin 30 prosenttia.

Valtiokonttori käynnisti yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuonna 2009 Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen, jonka tavoitteena oli löytää sairas- ja veljeskodeille tulevaisuuden rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä veteraanien määrän pienentyessä. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke päättyi vuoden 2011 lopussa, ja tulevaisuuden operatiivisen toiminnan ja tulevaisuudessa tarjottavien palvelutuotteitten kehittämistä selvitettiin ja raportti luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille tammikuussa täällä Helsingin Säätytalossa.

Näistä veljeskodeista, kun niitä 23 kappaletta sijaitsee ympäri Suomea, yksi on Suomenselän Kuntokotiyhdistys ry:n puitteissa toimiva Ähtärin Veljeskoti, ja sen tavoitteena on tulevaisuudessakin säilyä geriatriseen kuntoutukseen ja hoitoon erikoistuneena keskuksena, ja tavoitteena on edelleenkin lähikuntien perusturvan ja terveydenhuollon kanssa huolehtia näistä ikäihmisten palveluista.

Veljeskodin osalta on myös strategiaa laadittu laajemmin, on mietitty sen taloutta ja mietitty sen tulevaisuutta. Veljeskotihan sijaitsee Ähtärin sairaalan yhteydessä, joten sieltä löytyy hyvin paljon osaamista samalta alueelta, ja tulevaisuuden tarpeisiin, myös laajennettuun kuntoutukseen, on varmasti resursseja, mutta valitettavasti myös sotainvalidien määrä vähenee.

Veljeskoti on tehnyt hyvää työtä, ja henkilöstö on siellä toiminut erinomaisesti. Uskon, että siinä voisi osaltaan olla näihin tulevaisuuden haasteisiin vastinetta myös sen osalta, mihinkä tämä edustaja Kaikkosen lakialoite pohjautuu. Kannatan hyvin lämpimästi sen toteuttamista ja sitä, että lakialoite saa hyvin laajaa kannatusta myös muiden puolueiden kuin keskustan osalta ja että valiokuntakäsittelyssä se etenee aina siihen pisteeseen, että täällä salissa voimme sen sitten hyväksyä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On helppo tukea edustaja Antti Kaikkosen tekemää aloitetta sotilasvammalain muuttamisesta siten, että tähän haitta-asteeseen tulisi lievennyksiä. Tämä aloite sisällöllisesti sai hyvin vankkaa tukea jo valtiopäivien avajaisissa, jolloinka eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma puuttui asiaan ja mainitsi sen, että sotaveteraanien asia tulee hoitaa näillä valtiopäivillä kuntoon ja sitä tulee edesauttaa, koska aikaa ei kovin paljon enää ole. Viime joulun alla veteraanit tulivat hyvin näyttävällä joukolla kertomaan huolensa siitä, että hallitus oli kaavaillut pienentää heidän etuuksiaan, mutta onneksi hallitus otti opiksensa ja nämä määrärahat palautettiin sitten tämän vuoden budjettiin ja asia tuli hoidetuksi.

Monilla veteraaneilla tai sotainvalideilla, joilla haitta-aste on 15 prosenttia, iän myötä on tullut sitten muunmoista rasitetta ja siten tämä haitta-astekin on kasvanut. Kun näihin haitta-asteprosentteihin ei ole jäljemmin tehty muutoksia, niin on käynyt niin, että he joutuvat sitten yhä hankalampaan henkilökohtaiseen tilanteeseen ja käyttämään apua muutoinkin. Tämäntyyppinen korjaus näihin asioihin, mikä edustaja Kaikkosen aloitteessa tehdään, edesauttaisi merkittävästi sotainvalidien kotona asumista ja kotona pysymistä. Se olisi siinäkin mielessä yhteiskunnan osalta paljon järkevämpi toteuttaa, koska se olisi kustannuksiltaan olennaisesti edullisempi, joten ilomielin kannatan edustaja Kaikkosen aloitetta ja toivon, että se saa ripeän ja myönteiseen lopputulokseen johtavan kohtelun.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kaikkosen lakiesitys on erittäin tarpeellinen ja kannatettava. Hänen esittämänsä perustelut tälle lakiesitykselle ovat täysin vastaansanomattomat, ja toivon todella, että tämä lakiesitys pikaisesti menee eteenpäin. Itse asiassa hallitusohjelmaanhan on linjattu tähän esitykseen liittyen tiettyjä kirjauksia. Siellä todetaan muun muassa näin: "Varmistetaan sotainvalidien ja -veteraanien vanhuudenhuollon palvelut. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuisuuksia - - kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta." Näissä linjauksissa itse asiassa hyvin sanatarkasti määritellään myös ja otetaan esille tämän lakiesityksen tavoitteet. Sen takia voin myös todeta, että itse asiassa tämä lakiesitys kattaa hallitusohjelman linjauksia. Valitettavasti jostakin syystä tämän vuoden budjettiesitykseen näitä muutoksia ei ole mukaan otettu. Toteutuessaan tämä lakiesitys tietysti tarkoittaa myös sitten sitä, että jos päästään liikkeelle kesken vuoden, niin budjettivaroja tarvitaan lisää, mutta kuten edustaja Kaikkonen tässä totesi, ne perustelut, jotka tähän lakiesitykseen liittyvät, ovat sen tyyppisiä, että tämä lakiesitys on toivon mukaan menossa lävitse.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä esitystä. Lapin sotainvalidit ovat olleet minuun yhteydessä ja pyytäneet juuri tämänlaisen lakialoitteen eteenpäinviemistä. Nyt sitten näistä perusteluista enempää minun ei tarvitse sanoa, koska tässä Kaikkosen esityksessä nämä olennaisilta osin jo olivat matkassa. Itse olen tässä salissa jo viime vuoden puolella puhunut omakohtaisesti tästä asiasta myöskin enemmän, joten ei nyt siitä enempää.

Vaikka Suomen talous onkin tiukka, niin tämä kohta ei saa olla missään tapauksessa säästön kohde, ja tähän päivään asti selvinneet invalidit, sotainvalidit, ovat kärsineet jo tarpeeksi. On aika korvata heille edes osa heidän yli 66 vuotta kestäneistä kärsimyksistänsä.

Salissa ovat tähän asiaan tähän mennessä osallistuneet ainoastaan keskustalaiset, mutta toivon, että myös muut puolueet ottavat tämän asian omaksensa ja esitys saataisiin toteutettua ja mielellään pikaisesti.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tervehdin myönteisyydellä tätä tärkeää lakialoitetta. Perussuomalaiset ovat koko olemassaolon aikansa pitäneet tätä asiaa esillä, haitta-asterajojen poistamista, niitten madaltamista. Meillä täällä erityisesti edellisillä kausilla kansanedustaja Raimo Vistbacka on tätä, kuten kaikki täällä vaikuttaneet tietävät, ajanut. On erittäin myönteinen asia, että eduskunnan puhemies Heinäluoma on ottanut tähän kantaa. Se on myös sen verran arvovaltainen kannanotto, että uskon, että kun oppositiostakin vahdimme tätä asiaa ja sen eteenpäinmenoa, niin hallitus nyt viimeisillä hetkillä hoitaa tämän asian kuntoon.

Itse olen päässyt tähän asti lähinnä kunnallisella puolella puuttumaan ja olen saanut paikallisesti, kun taloustilanne on mahdollistanut ja on saatu laaja rintama siihen taakse, hiukan tänne kuntoutuspuolelle lisämäärärahoja, mutta täällä valtion puolella tässä on ollut koko ajan ongelmia. Meinasi olla syksylläkin, mutta onneksi tilanne sitten opposition painostuksesta ja veteraanijärjestöjen panostuksesta ja aktiivisuudesta johtuen kääntyi paremmaksi.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä olen iloinen, että tähän aloitteeseen on salikeskustelussa suhtauduttu myönteisellä tavalla. Itse noteerasin kanssa valtiopäivän avajaiskeskustelussa, kun puhemies Heinäluoma otti sotaveteraanien asian esille, että asia pitää hoitaa kuntoon. Se koskee laajasti kaikkia sotaveteraaneja, ja varmasti sotainvalidien lisäksi pitää myös laajemmin sotaveteraanien tilannetta parantaa.

Tämä lakialoite koskee sotainvalidien asiaa, ja tämä ei ole kovin suuri kustannuskysymys hoitaa, ja todella hallitusohjelmassakin viitataan tämmöiseen. Tässä olisi nyt helppo tarttua tähän ja hoitaa tämä asia eteenpäin. Toinen vaihtoehto on, että hallitus antaa esityksen tässä, se käy aivan hyvin. Minulle on ihan sama, mikä se mekaniikka tässä on, kunhan tämä asia vaan menee mahdollisimman ripeästi eteenpäin.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalalle sanoisin tuossa, että vaikka nyt tässä salissa eivät ole niin monet puhuneet tästä asiasta, niin perussuomalaiset ovat puhuneet tästä asiasta jo pitkään. Henkilökohtaisesti kannatan erittäin lämpimästi edustaja Kaikkosen tekemää lakialoitetta ja suon, että se menisi läpi.

Sen lisäksi toivoisin, että me pystyisimme kiinnittämään huomiota ja kunnissa pystyttäisiin kiinnittämään huomiota siihen, että sotiemme veteraaneja asuu myös kotona. Siellä asuu vanhoja ihmisiä, jotka asuvat osakehuoneistoissa, jotka on rakennettu 60-luvulla. Silloin oli hienoa, että siellä oli istuma-amme. Nyt kun näissä kylpyhuoneissa on se istuma-amme, pitäisi löytyä jostakin rahaa, että ne ammeet voitaisiin poistaa ja panna tilalle suihkut, missä voitaisiin olla esimerkiksi pyörätuolin kanssa, ja pystyttäisiin käyttämään nämä kodin suomat palvelut hyväksi ja saataisiin hyvä elämä heille myöskin loppuajaksi.

Mutta olen todellakin lämpimästi sitä mieltä, että tämä on lakialoite, jonka on mentävä läpi. Toivoisin todella, että salissa olisi hieman useampi hallituspuolueen ihminen myös mukana, että he voisivat viedä tätä viestiä eteenpäin ja pitäisivät huolen siitä, että valiokunnassa tämän lakialoitteen takana ollaan ja siihen suhtaudutaan vakavasti, antaumuksella, ja että se voitaisiin yhdessä nuijia tässä salissa vielä läpi.