3) Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain
1 ja 2 §:n muuttamisesta
Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Aika ajoin me edustajat saamme kansalaisilta
palautetta, joka sitten kohdistuu johonkin lakiin ja edellyttäisi
pientä tarkistusta voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tämä lakialoitteeni
asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta
on tällainen. Käytännössä on
ilmennyt, että tämä mainittu laki on
hieman ahdas. Meillähän tämän voimassa
olevan lain mukaan voidaan myöntää asuntojen
korjaus- ja energia-avustuksia Asuntorahaston varoista valtion talousarviossa
vuosittain vahvistettavien myöntämisvaltuuksien
rajoissa vakinaisten asuntojen korjauksiin. Kunta myöntää tuon
avustuksen, mutta se tulee siis valtion varoista. Vanhusten osalta
tämä avustus voi kattaa 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista
ja sotien veteraanien osalta 70 prosenttia, eli se on varsin merkittävä avustusmuoto
varsinkin sotien veteraanien osalta. Se on erittäin kohtuullista,
että näin on. Veteraanien joukko toki on tietysti
vähenemässä voimakkaasti, mutta vanhuksia
on tulossa sitäkin enemmän.
Tämä voimassa oleva laki ei siis mahdollista muuta
kuin korjauksen avustamisen, ei pienintäkään
laajennusta. Aika usein käytännössä tai
ainakin silloin tällöin — niin kuin siinä tapauksessa,
johon itse törmäsin — järkevää olisi
tehdä esimerkiksi pesu- ja saniteettitilat laajennuksena asuntoon.
Siihen ei tätä korjausavustusta voida lain mukaan
myöntää. Eräässä kunnassa
ainakin tällaisessa tilanteessa kunnan viranomainen, jonka
vastuulla se myöntäminen on, tulkitsi lakia niin,
että pientä, kohtuullista laajennusta ei voida avustaa,
koska laki ei sitä mahdollista. Asuntorahaston tulkinta
tukee tällaista kunnan kantaa, eli silloin kunta menettelisi
virheellisesti, jos myöntäisi avustuksen. Näin
tällainen järkevä pieni laajennus jää sitten
tuon ulkopuolelle, ja eräissä tapauksissa sitten
saattaa olla, että koko korjaustoimenpide jätetään
suorittamatta tämän takia, koska ei ole järkevää välttämättä kaikissa
tapauksissa tehdä sitä niihin olemassa olevien
seinien sisätiloihin, joihin korjausavustusta voisi saada.
Herra puhemies! Jotta tällainen pieni vanhuksia, vammaisia
ja sotien veteraaneja koskeva muutos olisi mahdollista, siksi tämä lakialoite
on tehty. Toivon, että se voisi tulla käsittelyyn
valiokunnassa ja sitä kautta vaikkapa voimaan lakina. Ministeri
Mannisen kanssa, jolle tämä asia kuuluu, äsken
tästä keskustelin. Valitettavasti hänen antamansa,
lukematta annettu palaute, oli hieman kylmäverinen, tai
onko veri väärä sanonta tässä?
(Ed. Pulliainen: Kylmäkiskoinen!) — Kylmäkiskoinen. — Mutta
siitä huolimatta valta on eduskunnalla eikä ministeri
Mannisella, kun asia on lakialoitteella eduskunnan käsittelyyn saatettu.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Vaikeavammaisten asumisolot ovat usein heikommat
kuin valtaväestön kohdalla. Oikean tyyppisillä asumisratkaisuilla
voidaan vähentää, estää, hidastaa
tai poistaa vammaisten laitoshoidon tarvetta. Ikääntyneen
väestön suhteellisen osuuden kasvaessa yhteiskunnassa
korostuu tarve suunnitella iäkkäiden ihmisten
elinoloihin ja palvelujen turvaamiseen liittyviä asioita
pitkällä aikavälillä. Yhä useampi
ikääntynyt kansalainen asuu yksin. Yksin asuvilla
vanhuksilla ei ole mahdollisuutta huolehtia asuntonsa kunnosta tai
itsenäistä suoriutumista tukevan infrastruktuurin
rakentamisesta.
Arvoisa puhemies! Kenenkään ei pitäisi
joutua olemaan laitoshoidossa sopivan asunnon puutteen vuoksi. Laitoshoidon
tulee liittyä sairaanhoidon tarpeeseen ja lääketieteellisin
perustein tehtyyn arvioon. Lisäksi laitoshoito on aina kalliimpi
ratkaisu kuin kotona asuminen. Tältä pohjalta
kannatan ed. Kankaanniemen tekemää lakialoitetta.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen lakialoite on saanut ihan
aktiivisen keskustelun käyntiin, se nähdään
tästä puhujalistasta. Raha-automaattiyhdistyshän
on johtuen näistä kilpailunäkökulmista
tullut erittäin varovaiseksi kaikkien asumiseen liittyvien tukien
myöntämisessä. Tämä asia
on käyty ympäristövaliokunnassa hyvin
tarkoin läpi. Tämä koskettaa kielteisellä tavalla
tietysti vammaisten, apua tarvitsevien ihmisten, asuntojen rakentamista.
Aikaisemmin Ray oli hyvin keskeinen tekijä, toimija tässä,
ja nyt erityisesti näihin yleisiin tiloihin ja tällaiseen
palveluun liittyvä tuki on kyseenalaistettu. Raha-automaattiyhdistys
pitää aina mielessään oman monopoliasemansa
ja Euroopan unionin suunnasta tulevan kyselyn ja mahdollisen paineen.
Arvoisa puhemies! Tähän lakialoitteeseen. Tältä osin
laajentamisen kohdalla — aloitteen tekijä viittaa
pieneen laajentamiseen — on varmasti katsomisen paikka,
mikä tämä on. Tässä lakialoitteessa
on kyllä ihan peruste asian tarkasteluun myös
ympäristövaliokunnassa. Valiokunnan
puheenjohtajana totean, että poikkeuksellisesti kyllä nyt
tämä asia voitaisiin ottaa keskusteluun ja tiedustella
myös uudelleen asuntoministeriön suunnasta ja
myöskin nimenomaan Asuntorahaston suunnasta, mikä se
suhtautuminen on. Nimittäin pieni laajennus seinien sisällä,
jos ajatellaan koko rakennuksen seiniä, on perusteltu varmasti.
Sitten lisärakennuksen, siiven tai jonkun muun rakentaminen
voi olla vähän toinen asia. Mutta ehkä tässä voin
luvata, että teen nyt puheenjohtajana tässä sellaisen
poikkeuksen, että esitän valiokunnalle, että asiaa
laajemmin katsotaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ihan hyviä puheenvuoroja! Kiinnitän
kuitenkin yhteen asiaan huomiota, siihen, että kun ed.
Kankaanniemi viittasi siihen kansan palautteeseen, mikä meille
tulee, juuri niillä sanoilla, mitä ed. Kankaanniemi
esittelypuheenvuorossaan lausui, niin niissä, jotka ovat
sattuneet keskuksesta kanavoitumaan minulle, on ollut pikkuisen
toisenlainen sävy. On kiinnitetty huomiota siihen, että vammaiset
ikääntyessään, vanhukset ikääntyessään,
edelleen ikääntyessään ja veteraanit
nyt erikoisesti ikääntyessään,
kun alkaa olla jo 80 ja yli mittarissa, kaikki tarvitsevat elämäntilanteen muuttumisesta
johtuvia parannuksia siihen asuntoonsa, niin että voivat
siellä jatkaa asumista, ettei tarvitse laitokseen mennä.
Siis toisin sanoen eräällä tavalla laadun
parantaminen on avainsana tässä suhteessa siihen
elämäntilanteeseen, missä nämä ihmiset
yksilöinä ovat, ja sillä tavalla, kun
tässä on vain tämä laajennusmahdollisuus
otettu, tänne olisi voinut vähän kirjoittaa
siinä katsannossa toisella tavalla.
Jukka Vihriälä /kesk:
Herra puhemies! Tämä lakialoite laiksi asuntojen
korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain 1 ja 2 §:n
muuttamisesta varmasti on, niin kuin ed. Kankaanniemi tätä perusteli,
sellainen, että tälle löytyvät
vahvatkin perusteet. Mutta kun ajattelee näin talonpoikaisjärjellä,
että nykysäännösten mukaan — viittaan
siihen, mitä ed. Pulliainen edellä sanoi tästä laatukysymyksestä — niin
vanhusten, vammaisten kuin veteraanienkin kohdalla niissä asunnoissa
on monta kertaa tilaa, mutta asunto on epäkäytännöllisesti
järjestetty, eikö nykylainsäädäntö sitten
anna mahdollisuutta kunnille Asuntorahaston kautta hoitaa jo nykylainsäädännön
mukaan? Kun täällä valiokunnan puheenjohtaja
lupasi ottaa asian esille, niin tämä voitaisiin ihan
näin teknisestikin hoitaa, että ei tarvitse lainmuutosta
tehdä, jos siihen kerran mahdollisuus on.
Sitten ed. Tiusaselle toteaisin sen, että kyllä Raha-automaattiyhdistys
edelleenkin on erityisryhmille myöntänyt avustuksia
ja tulee niitä myöntämään,
toki näitä reunaehtoja on. Nyt vaan käydään
Asuntorahaston kanssa tiiviitä neuvotteluja ja valmisteluja
siitä, mitä hoidetaan Asuntorahaston kautta ja
mitä sitten hoidetaan Raha-automaattiyhdistyksen kautta
niin nuorisoasuntojen kuin vammaisten ja monien muiden ongelmaisten
ihmisten kohdalla.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemen lakialoitteen perusteluissa
todetaan, että voimassa oleva laki ei mahdollista avustusten
myöntämistä asunnon laajentamiseen korjauksen
yhteydessä. Usein on kuitenkin tarpeen tehdä vanhuksen
tai veteraanin asuntoon pienehkö laajennus, jotta kokonaisuudesta
tulee käyttökelpoinen ja toimiva.
Ikäihmisten ja vammaisten kotona asumisen tukeminen
on tämän eduskunnan yksimielinen tavoite, niin
kuin monesti näissä puheissa sen kuulemme. Usein
vain tuntuu, että se tavoite jää tavoitteeksi,
sillä toimenpiteitä on kyllä hirvittävän
vähän tehty. Tutkimusten mukaan kotona asumisen
tueksi tarvitaan palveluita, tarvitaan asunnon muutostöitä ja
joukkoliikennettä. Esimerkiksi palveluja, ikäihmisille
ja vammaisille suunnattuja kotipalveluja, on jouduttu monessa kunnassa
vähentämään. On toki todettava,
että kotiin vietävät palvelut eivät
riitä, jos asunto on sellainen, että ihminen ei
voi siellä asua, jos on esimerkiksi turvallisuushaittoja
jne. Yleensä vammaisen ja ikäihmisen heikentyneen
kunnon johdosta toimintakyky laskee ja siitä syystä esimerkiksi
asunnonmuutostyöt ovat hyvin tärkeitä,
että hän voi turvallisesti siellä asua.
Siitä syystä ed. Kankaanniemen lakialoite on erittäin
tervetullut.
Raimo Vistbacka /ps:
Herra puhemies! Tässä nyt on monenkin edustajan
toimesta kehuttu ed. Kankaanniemen lakialoitetta. Itse olen joutunut
vähän samanlaiseen tilanteeseen näiden
kansalaiskirjeitten osalta selvittämään
tätä, ja saattaa olla, en ihan tarkkaan tiedä,
onko voimassa olevan lain tulkinnan kautta mahdollista saada parannusta
siihen, niin kuin ed. Vihriälä täällä totesi,
vai joudutaanko kuitenkin sitten periaatteessa tätä asianomaista
lakia, erityisesti sen 2 §:ää, aavistuksen
verran muuttamaan. Kun luin tätä lakialoitetta,
niin ehkä tällainen vähäinen
laajentaminen olisi ollut paikallaan siihen pykälän
eteen, vaikka se on hyvin tulkinnanvarainen ilmaus.
Arvoisa puhemies! Toinen ongelma, joka liittyy tähän,
joka on pieni sivujuonne tähän lakialoitteeseen,
on se, että jos tällainen korjaus tehdään
veteraanille tai vanhukselle ja korjaus ei ehdi valmistumaan ja
tämä henkilö ei sitten ehdi muuttaa siihen,
jos menehtyy tai poistuu keskuudestamme, mitä sanaa tässä haluaa
käyttää, niin sen jälkeen, jos
esimerkiksi lapset ovat olleet mukana järjestämässä tätä hommaa,
niin kunta perii nämä rahat takaisin kokonaisuudessaan.
Se on ollut tulkinta ainakin tuolla meidän suunnassamme
nimenomaan silloin, kun korjaus ei ole valmistunut siihen mennessä,
kun vanhus menehtyy.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Toimi Kankaanniemeä hyvästä aloitteesta,
joka on synnyttänyt erittäin vilkkaan ja asiaa
valottavan ja monipuolistavan keskustelun. Samoin kiitän
ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa siitä,
että hän lupasi ottaa tämän
tärkeän ja monia ulottuvuuksia omaavan asian valiokuntakäsittelyyn,
jossa sitä voidaan varmasti valiokunnan jäsenten
toimesta edelleen vauhdittaa. Vanhusten, vammaisten, sotiemme veteraanien
ja invalidien asunto-olot ovat asia, johon tulee voida kiinnittää huomiota
paljolti. Näin voidaan välttää myöskin
yhä kalliimmiksi käyvien laitospaikkojen tarvetta.
Aivan kuten ed. Risikko toi täällä esille,
on myös kysymys monista muista kysymyksistä, jotka
tähän liittyvät, mutta niitä hoidetaan
sitten muissa yhteyksissä erikseen.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Hyvin usein, kun taloa lähdetään
peruskorjaamaan, se vaatii runkorakenteitten muuttamista, mutta
myös se vaatii sitten samalla kertaa pientä laajennusta.
Niin kuin ed. Kankaanniemi tässä omassa esittelypuheenvuorossaan
totesikin, pesu- ja saniteettitilat ovat nimenomaan sellaisia tiloja,
joiden rakentaminen uudisrakennukseen tai laajennukseen on huomattavasti
järkevämpää kuin peruskorjata
näiden olemassa olevien tilojen peruskorjaaminen. Tämä on
ihan rakennusteknisestikin perusteltua, että pystytään tekemään
kosteuseristykset ja nämä tällaiset huomattavasti
paremmin. Sitten vastaavasti, jos ikäihmisten, vammaisten
ja vanhusten asumista pystytään tukemaan kotona
pitempään tällä toimenpiteellä,
niin tämä on täysin perusteltua, jos ajatellaan
sitä, että meidän kaikkien on paljon mukavampi
asua kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa kuin laitoksessa ja
se on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa. Näitä taustoja
vasten tämä ed. Kankaanniemen aloite on täysin
perusteltu.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Varmasti niin on, että uusi on aina
uusi ja hyvä, mutta niin kuin täällä perusteluissa
on tullut esiin, puheissa sekä ed. Kankaanniemen perusteluissakin,
vanhuksille, ikääntyville, vammaisille on turvallista
ja tuttua asua siinä omassa kodissa, missä on
pitkään ehkä asunut. Usein nämä vanhat
asunnot ovat epäkäytännöllisiä,
ja kun se epäkäytännöllisyys
kohdistuu saniteetti- ja muihin tiloihin, jotka ovat vanhuksen terveyden
kannalta erittäin tärkeitä, niin on hyvä,
että tämmöinen lakialoite on tuotu tähän
keskusteluun.
Mutta kyllä myös yhdyn siihen, että tätä asiaa voitaisiin
myös nyt nostaa esiin sillä lailla, että tämä päämäärä toteutuisi,
mikä tässä ed. Kankaanniemen lakialoitteessa
on, että asuntoja voidaan joustavasti korjata vanhuksille,
vammaisille sopiviksi. Siinä mielessä on erittäin
tärkeää, että ed. Kankaanniemi
on tämän asian esiin nostanut ja voitaisiin auttaa
sitä kipeää ongelmaa, mikä asumiseen
liittyy. On todella ikävää, että meillä sinänsä on
korjaus- ja energia-avustuslaki, mutta sitten ehkä sitä,
mikä on olennaista, tätä asiaa, ei voidakaan
tämän lain puitteissa tehdä. Sen vuoksi
kannatan tätä lakialoitetta.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Aloitehan on ihan hyvä. Kun kahteen
vuoteen en ole asioinut Asuntorahaston kanssa ikään
kuin täällä konkretian puolella, niin
minä olisin jossain määrin samaa mieltä kuin
ed. Vihriälä, kun en usko, että Asuntorahasto
on hirveästi tiukentanut linjaansa. En usko, etteivät
järkevät korjaukset, kun tämä kohdistuu
tietenkin pääasiassa mummonmökkeihin,
omakotitaloihin ja muihin yksittäisrakennuksiin, olisi
hoidettavissa lakia luovasti tulkiten ja soveltaen. Mutta eihän
tuo nyt tietysti varmaan mitään haittaa, vaikka
se kirjoitettaisiin pykäläänkin. Voi
olla, että avustuksena se pikkasen maksaisi enemmän,
mutta kun nyt on katsottu, että Asuntorahaston rahastosta
voidaan nyt ilman minkäänlaista vaivaa siirtää muutama sata
miljoonaa euroa parempaan käyttöön, niin ehkä siitä nyt
tämänkin rahoittamiseen jotakin jäisi.
Sen sijaan kyllä haluan korostaa sitä, että vaikka
sinänsä seinät pitää saada
mahdollisimman hyviksi ja huoneet sopiviksi ja esteettömiksi,
niin ratkaisevaa vanhusten kyvylle asua omassa asunnossa on jo nyt
ja tulee etenkin lähitulevaisuudessa olemaan se, että tarjolla
on riittäviä palveluita eli asumisen tukea, ei
pelkkiä seiniä, vaan ihmisiä, jotka turvaavat
sen, että vanhukset saavat sinne sellaisen tuen, joka turvaa
kyvyn asua siellä senkin jälkeen, kun se asunto
on saatettu joko laajentamalla tai muuten peruskorjaamalla kohtuulliseen
kuntoon.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Järjen käyttö ei
ole tietenkään lain soveltamisessa kielletty.
Itse olen tähän samaan asiaan pari kolme kertaa
törmännyt ja olen ihaillut niitä rakennustarkastajia,
jotka näitä korjauksia valvovat, että heillä on
ollut myöskin soveltamiskykyä. Varmasti ed. Vihriälä viittaa
näihin samoihin tapauksiin, jotka ovat ehkä tulleet
hänen tietoisuuteensa. Jos rakennuksen pohja joko kosteuden
tai rakenteiden heikkouden takia on ollut niin huono, että siihen
ei kannata — purkamisen jälkeen on todettu tämä vahinko — rakentaa
tilaa, vaan on todettu, että halvemmaksi kokonaisratkaisuksi
tulee tehdä muutama neliö uutta valua ja uutta
rakennetta ja sitä kautta suorat pinnat, niin ne on toteutettu
paikallisen rakennustarkastajan kanssa yhteistyössä paikkakunnalla
eikä siihen tietenkään mitään
pykälämuutoksia tähän mennessä ole
tarvittu. Mutta voi olla tietenkin, että jos osassa maata
rakennustarkastajat tulkitsevat tätä pykälää niin
tiukasti, että katsovat, että heillä ei
ole mahdollisuutta tämän tyyppisiin ratkaisuihin,
niin silloin se vaatii tietenkin tätä byrokratiaa,
mikä on hyvin valitettavaa. Itse olen sitä mieltä,
että lain hengen nyt jo täytyisi olla tämän lakialoitteen
mukainen ja pykälää pitäisi
soveltaa aitoon elämään.
Jukka Vihriälä /kesk:
Herra puhemies! Täällä on käyty
hyvää keskustelua ikäihmisten, vammaisten
ja sotaveteraanien asumisolosuhteista. Mutta kun ed. Risikko, jos
oikein nyt kuulin, totesi, että ikäihmisten asuntojen
parantamiseksi on hirveän vähän tehty
tällä vaalikaudella, niin minä haluaisin
kyllä todeta sen, että niin tällä kuin
edellisilläkin vaalikausilla, kun ajatellaan ikäihmisten,
vammaisten ja sotaveteraanien asunto-oloja viimeiset 20 vuotta,
niin kyllähän niitä on merkittävästi
parannettu ja he asuvat paljon paremmin kuin menneinä vuosina.
Erityisesti kun nyt tänä vuonna, vuoden alussa,
tuli voimaan laki erityisryhmien asuntotuotannosta ja siihen lisättiin
myöskin voimavaroja, niin minä katson, että kyllä siinä on
yritetty tehdä resurssien puitteissa. En ollenkaan väheksy
tämän lakialoitteen merkitystä, päinvastoin.
Mutta, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossa
totesin, kyllä talonpoikaisjärkeä näissä pitäisi
voida paremmin käyttää eikä olla
liian orjallisia näissä säännöksissä,
mitä nyt sitten käytäntöön
sovelletaan.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kyllä tämä tuli vastaan
aivan konkreettisena asiana. Erään kunnan rakennustarkastaja
ei tulkinnut lakia väljästi vaan todella kirjaimellisesti
ja totesi, että ei voida myöntää avustusta
pieneen laajennukseen. Se on käytännön
tekijä. En viitsi mainita kuntaa, ettei tule ihan turhaan
huonoa mainetta, mutta näin on tapahtunut. Sitten kysyin
tätä ympäristöministeriöstä,
kun valmistelin tätä lakialoitetta, ja sieltä tuli
myös samanlainen vastaus, että laki on tällä tavalla
kirjoitettu ja he eivät voi sanoa, että kunnat,
tehkää lainvastaisesti, jolloin eteen oikeastaan
jäi se vaihtoehto, että lakia olisi syytä tarkistaa,
ja siltä pohjalta tämän lakialoitteen
tein. Muistaakseni Asuntorahastoon en soittanut, mutta kunnissa
pyritään noudattamaan tietysti lakia, ja se on
sinänsä aivan oikein. Riskin ottaa kunta, jos
se antaa lainvastaisia päätöksiä,
ja siellä ehkä yksittäinen virkamies.
Mitä tulee sitten Raha-automaattiyhdistyksen toimintaan,
niin kyllä nyt Euroopan unionin puitteissa on paineita
siihen suuntaan, että Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan
tuen pitää kohdistua vain kolmannen sektorin toimintaan
eli yhdistyksiin, järjestöihin ja sitä kautta
tällaiseen yleishyödylliseen toimintaan. Sillä ei
saa, niin kuin kirjastoasioistakin tiedetään,
rahoittaa julkisen sektorin vastuulla olevia toimintoja, jolloin on
hyvin epävarmaa, voitaisiinko Raha-automaattiyhdistyksen
toimesta enää näitä tämän tyyppisiä hankkeita
edes rahoittaa, ja jatkossa ehkä vielä vaikeammalta
se tuntuu. Tältä osin sitten olen hyvin tyytyväinen,
että erityisesti ympäristövaliokunnan
puheenjohtaja lausui tästä sellaiset sanat, jotka
rohkaisevat, ja sitten tämä laaja tuki täällä muutoinkin
on tälle aloitteelle tullut. Jos tämä johtaa
vain siihen, että ympäristöministeriön
Asuntorahasto antaa kunnille ohjeet, että tulkitkaa väljemmin,
niin lopputulos on saavutettu. Jos näin ei tapahdu, muutettakoon
lakia.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vastaan ed. Vihriälälle,
kun hän totesi, että on tehty aika paljon. Kun
käytin puheenvuoron, tarkoitin, että nimenomaan
sitä kotona asumisen tukemista ei ole riittävästi.
En halua yksilöidä, mitä eri palveluja
ei ole riittävästi. Mutta sen totean, että Suomen
väestö ikääntyy ja meillä palvelut
ja kotona asumisen tukemisen erilaiset toimet eivät pysy
siinä perässä, sanottakoon mitä sanotaan,
koska jatkuvasti tulee kentältä palautetta, että meillä saattavat
vanhukset joutua laitokseen siitä syystä, että ei
ole hissiä talossa. Vanhusten kotiturvallisuus on heikentynyt,
se, että tulee paljon kaatumistapahtumia, tapaturmia, lonkkaluun
kaulan murtumia jne. Nämä ovat kaikki esimerkiksi
luettavissa julkaisussa "Arjen turvaa — sisäisen
turvallisuuden ohjelma", joka annettiin meille 14.9.2004.
Kaiken kaikkiaan palvelut ovat kunnissa vähentyneet.
Sitä erityisesti tarkoitin, että kotona asumista
ei tueta riittävästi. Se on vain meillä täällä juhlapuheissa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Jos ja kun nyt ympäristövaliokunnan
puheenjohtaja vie ed. Kankaanniemen viimeisen toivomuksen mukaan
tämän asian valiokuntaan ja se sieltä sitten
etenee lainsäädännöksi saakka,
niin vielä sen jälkeenkin minussa elää tämmöinen
pieni skeptinen eläin.
Kun kaksi vuotta sitten tein budjettialoitteen, jossa esitin,
että koko peruskorjaus palaisi takaisin aravarahoituksen
piiriin, mistä se oltiin hallituksen esityksellä poistamassa,
ja eduskunta silloin olikin sitä mieltä, että näin
pitää tehdä, ja valtiovarainvaliokunta
kirjoitti tämän oikein omaan budjettimietintöönsä ja
sitten suuri sali sen hyväksyi, niin siitä huolimatta
ministeriö ei korvaansa lotkauttanut seuraavana vuonna
tälle eduskunnan tahdolle. Seuraavassa budjetissa sitten
toistin tämän. Kun siellä oli seuraavana
vuonna sama esitys eduskunnan tahdosta riippumatta, niin sitten
se ei enää kelvannut valtiovarainvaliokunnan enemmistöllekään,
ja näin eduskunnan kertaalleen ilmaisema tahto pikkuhiljaa
vaan katosi. Mutta uskotaan nyt, että tässä asiassa
käy paremmin.
Jukka Vihriälä /kesk:
Herra puhemies! Haluan vielä eduskunnan pöytäkirjoihin
todeta sen, että kyllä Raha-automaattiyhdistys
tälläkin hetkellä tukee ikäihmisten
asuntoja, nimenomaan pelkkien asuntojen kohdalta 20 prosentin avustuksella.
Mutta on totta, mitä ed. Kankaanniemi sanoi tulevaisuudesta
nimenomaan tämän Euroopan kilpailutilanteen huomioon
ottaen, että tietenkin uhkatekijöitä on.
Myöskin totean sen, että niin vaikeavammaisten
kuin muidenkin kohdalla tukea on edelleen asuntoihin annettu, ja
uskon, että tultaneen antamaan.
Vielä kotona tapahtuvaan hoitoon: Kyllähän meillä tavattoman
paljon kolmannen sektorin järjestöt ovat monilla
projekteilla hoitaneet nimenomaan tätä kotona
tapahtuvaa hoitoa. Myönnän sen avoimesti, että ed.
Risikko on aivan oikeassa, että se ei ole riittävää,
mutta kyllähän siinäkin kehitystä on
tapahtunut viime vuosina — minä katson kuitenkin
kokonaisuudessa — positiiviseen suuntaan.
Keskustelu päättyy.