Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Aika ajoin me edustajat saamme kansalaisilta palautetta, joka sitten kohdistuu johonkin lakiin ja edellyttäisi pientä tarkistusta voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tämä lakialoitteeni asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta on tällainen. Käytännössä on ilmennyt, että tämä mainittu laki on hieman ahdas. Meillähän tämän voimassa olevan lain mukaan voidaan myöntää asuntojen korjaus- ja energia-avustuksia Asuntorahaston varoista valtion talousarviossa vuosittain vahvistettavien myöntämisvaltuuksien rajoissa vakinaisten asuntojen korjauksiin. Kunta myöntää tuon avustuksen, mutta se tulee siis valtion varoista. Vanhusten osalta tämä avustus voi kattaa 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja sotien veteraanien osalta 70 prosenttia, eli se on varsin merkittävä avustusmuoto varsinkin sotien veteraanien osalta. Se on erittäin kohtuullista, että näin on. Veteraanien joukko toki on tietysti vähenemässä voimakkaasti, mutta vanhuksia on tulossa sitäkin enemmän.

Tämä voimassa oleva laki ei siis mahdollista muuta kuin korjauksen avustamisen, ei pienintäkään laajennusta. Aika usein käytännössä tai ainakin silloin tällöin — niin kuin siinä tapauksessa, johon itse törmäsin — järkevää olisi tehdä esimerkiksi pesu- ja saniteettitilat laajennuksena asuntoon. Siihen ei tätä korjausavustusta voida lain mukaan myöntää. Eräässä kunnassa ainakin tällaisessa tilanteessa kunnan viranomainen, jonka vastuulla se myöntäminen on, tulkitsi lakia niin, että pientä, kohtuullista laajennusta ei voida avustaa, koska laki ei sitä mahdollista. Asuntorahaston tulkinta tukee tällaista kunnan kantaa, eli silloin kunta menettelisi virheellisesti, jos myöntäisi avustuksen. Näin tällainen järkevä pieni laajennus jää sitten tuon ulkopuolelle, ja eräissä tapauksissa sitten saattaa olla, että koko korjaustoimenpide jätetään suorittamatta tämän takia, koska ei ole järkevää välttämättä kaikissa tapauksissa tehdä sitä niihin olemassa olevien seinien sisätiloihin, joihin korjausavustusta voisi saada.

Herra puhemies! Jotta tällainen pieni vanhuksia, vammaisia ja sotien veteraaneja koskeva muutos olisi mahdollista, siksi tämä lakialoite on tehty. Toivon, että se voisi tulla käsittelyyn valiokunnassa ja sitä kautta vaikkapa voimaan lakina. Ministeri Mannisen kanssa, jolle tämä asia kuuluu, äsken tästä keskustelin. Valitettavasti hänen antamansa, lukematta annettu palaute, oli hieman kylmäverinen, tai onko veri väärä sanonta tässä? (Ed. Pulliainen: Kylmäkiskoinen!) — Kylmäkiskoinen. — Mutta siitä huolimatta valta on eduskunnalla eikä ministeri Mannisella, kun asia on lakialoitteella eduskunnan käsittelyyn saatettu.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikeavammaisten asumisolot ovat usein heikommat kuin valtaväestön kohdalla. Oikean tyyppisillä asumisratkaisuilla voidaan vähentää, estää, hidastaa tai poistaa vammaisten laitoshoidon tarvetta. Ikääntyneen väestön suhteellisen osuuden kasvaessa yhteiskunnassa korostuu tarve suunnitella iäkkäiden ihmisten elinoloihin ja palvelujen turvaamiseen liittyviä asioita pitkällä aikavälillä. Yhä useampi ikääntynyt kansalainen asuu yksin. Yksin asuvilla vanhuksilla ei ole mahdollisuutta huolehtia asuntonsa kunnosta tai itsenäistä suoriutumista tukevan infrastruktuurin rakentamisesta.

Arvoisa puhemies! Kenenkään ei pitäisi joutua olemaan laitoshoidossa sopivan asunnon puutteen vuoksi. Laitoshoidon tulee liittyä sairaanhoidon tarpeeseen ja lääketieteellisin perustein tehtyyn arvioon. Lisäksi laitoshoito on aina kalliimpi ratkaisu kuin kotona asuminen. Tältä pohjalta kannatan ed. Kankaanniemen tekemää lakialoitetta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen lakialoite on saanut ihan aktiivisen keskustelun käyntiin, se nähdään tästä puhujalistasta. Raha-automaattiyhdistyshän on johtuen näistä kilpailunäkökulmista tullut erittäin varovaiseksi kaikkien asumiseen liittyvien tukien myöntämisessä. Tämä asia on käyty ympäristövaliokunnassa hyvin tarkoin läpi. Tämä koskettaa kielteisellä tavalla tietysti vammaisten, apua tarvitsevien ihmisten, asuntojen rakentamista. Aikaisemmin Ray oli hyvin keskeinen tekijä, toimija tässä, ja nyt erityisesti näihin yleisiin tiloihin ja tällaiseen palveluun liittyvä tuki on kyseenalaistettu. Raha-automaattiyhdistys pitää aina mielessään oman monopoliasemansa ja Euroopan unionin suunnasta tulevan kyselyn ja mahdollisen paineen.

Arvoisa puhemies! Tähän lakialoitteeseen. Tältä osin laajentamisen kohdalla — aloitteen tekijä viittaa pieneen laajentamiseen — on varmasti katsomisen paikka, mikä tämä on. Tässä lakialoitteessa on kyllä ihan peruste asian tarkasteluun myös ympäristövaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtajana totean, että poikkeuksellisesti kyllä nyt tämä asia voitaisiin ottaa keskusteluun ja tiedustella myös uudelleen asuntoministeriön suunnasta ja myöskin nimenomaan Asuntorahaston suunnasta, mikä se suhtautuminen on. Nimittäin pieni laajennus seinien sisällä, jos ajatellaan koko rakennuksen seiniä, on perusteltu varmasti. Sitten lisärakennuksen, siiven tai jonkun muun rakentaminen voi olla vähän toinen asia. Mutta ehkä tässä voin luvata, että teen nyt puheenjohtajana tässä sellaisen poikkeuksen, että esitän valiokunnalle, että asiaa laajemmin katsotaan.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan hyviä puheenvuoroja! Kiinnitän kuitenkin yhteen asiaan huomiota, siihen, että kun ed. Kankaanniemi viittasi siihen kansan palautteeseen, mikä meille tulee, juuri niillä sanoilla, mitä ed. Kankaanniemi esittelypuheenvuorossaan lausui, niin niissä, jotka ovat sattuneet keskuksesta kanavoitumaan minulle, on ollut pikkuisen toisenlainen sävy. On kiinnitetty huomiota siihen, että vammaiset ikääntyessään, vanhukset ikääntyessään, edelleen ikääntyessään ja veteraanit nyt erikoisesti ikääntyessään, kun alkaa olla jo 80 ja yli mittarissa, kaikki tarvitsevat elämäntilanteen muuttumisesta johtuvia parannuksia siihen asuntoonsa, niin että voivat siellä jatkaa asumista, ettei tarvitse laitokseen mennä. Siis toisin sanoen eräällä tavalla laadun parantaminen on avainsana tässä suhteessa siihen elämäntilanteeseen, missä nämä ihmiset yksilöinä ovat, ja sillä tavalla, kun tässä on vain tämä laajennusmahdollisuus otettu, tänne olisi voinut vähän kirjoittaa siinä katsannossa toisella tavalla.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Tämä lakialoite laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta varmasti on, niin kuin ed. Kankaanniemi tätä perusteli, sellainen, että tälle löytyvät vahvatkin perusteet. Mutta kun ajattelee näin talonpoikaisjärjellä, että nykysäännösten mukaan — viittaan siihen, mitä ed. Pulliainen edellä sanoi tästä laatukysymyksestä — niin vanhusten, vammaisten kuin veteraanienkin kohdalla niissä asunnoissa on monta kertaa tilaa, mutta asunto on epäkäytännöllisesti järjestetty, eikö nykylainsäädäntö sitten anna mahdollisuutta kunnille Asuntorahaston kautta hoitaa jo nykylainsäädännön mukaan? Kun täällä valiokunnan puheenjohtaja lupasi ottaa asian esille, niin tämä voitaisiin ihan näin teknisestikin hoitaa, että ei tarvitse lainmuutosta tehdä, jos siihen kerran mahdollisuus on.

Sitten ed. Tiusaselle toteaisin sen, että kyllä Raha-automaattiyhdistys edelleenkin on erityisryhmille myöntänyt avustuksia ja tulee niitä myöntämään, toki näitä reunaehtoja on. Nyt vaan käydään Asuntorahaston kanssa tiiviitä neuvotteluja ja valmisteluja siitä, mitä hoidetaan Asuntorahaston kautta ja mitä sitten hoidetaan Raha-automaattiyhdistyksen kautta niin nuorisoasuntojen kuin vammaisten ja monien muiden ongelmaisten ihmisten kohdalla.

Paula  Risikko  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemen lakialoitteen perusteluissa todetaan, että voimassa oleva laki ei mahdollista avustusten myöntämistä asunnon laajentamiseen korjauksen yhteydessä. Usein on kuitenkin tarpeen tehdä vanhuksen tai veteraanin asuntoon pienehkö laajennus, jotta kokonaisuudesta tulee käyttökelpoinen ja toimiva.

Ikäihmisten ja vammaisten kotona asumisen tukeminen on tämän eduskunnan yksimielinen tavoite, niin kuin monesti näissä puheissa sen kuulemme. Usein vain tuntuu, että se tavoite jää tavoitteeksi, sillä toimenpiteitä on kyllä hirvittävän vähän tehty. Tutkimusten mukaan kotona asumisen tueksi tarvitaan palveluita, tarvitaan asunnon muutostöitä ja joukkoliikennettä. Esimerkiksi palveluja, ikäihmisille ja vammaisille suunnattuja kotipalveluja, on jouduttu monessa kunnassa vähentämään. On toki todettava, että kotiin vietävät palvelut eivät riitä, jos asunto on sellainen, että ihminen ei voi siellä asua, jos on esimerkiksi turvallisuushaittoja jne. Yleensä vammaisen ja ikäihmisen heikentyneen kunnon johdosta toimintakyky laskee ja siitä syystä esimerkiksi asunnonmuutostyöt ovat hyvin tärkeitä, että hän voi turvallisesti siellä asua. Siitä syystä ed. Kankaanniemen lakialoite on erittäin tervetullut.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Tässä nyt on monenkin edustajan toimesta kehuttu ed. Kankaanniemen lakialoitetta. Itse olen joutunut vähän samanlaiseen tilanteeseen näiden kansalaiskirjeitten osalta selvittämään tätä, ja saattaa olla, en ihan tarkkaan tiedä, onko voimassa olevan lain tulkinnan kautta mahdollista saada parannusta siihen, niin kuin ed. Vihriälä täällä totesi, vai joudutaanko kuitenkin sitten periaatteessa tätä asianomaista lakia, erityisesti sen 2 §:ää, aavistuksen verran muuttamaan. Kun luin tätä lakialoitetta, niin ehkä tällainen vähäinen laajentaminen olisi ollut paikallaan siihen pykälän eteen, vaikka se on hyvin tulkinnanvarainen ilmaus.

Arvoisa puhemies! Toinen ongelma, joka liittyy tähän, joka on pieni sivujuonne tähän lakialoitteeseen, on se, että jos tällainen korjaus tehdään veteraanille tai vanhukselle ja korjaus ei ehdi valmistumaan ja tämä henkilö ei sitten ehdi muuttaa siihen, jos menehtyy tai poistuu keskuudestamme, mitä sanaa tässä haluaa käyttää, niin sen jälkeen, jos esimerkiksi lapset ovat olleet mukana järjestämässä tätä hommaa, niin kunta perii nämä rahat takaisin kokonaisuudessaan. Se on ollut tulkinta ainakin tuolla meidän suunnassamme nimenomaan silloin, kun korjaus ei ole valmistunut siihen mennessä, kun vanhus menehtyy.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Toimi Kankaanniemeä hyvästä aloitteesta, joka on synnyttänyt erittäin vilkkaan ja asiaa valottavan ja monipuolistavan keskustelun. Samoin kiitän ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa siitä, että hän lupasi ottaa tämän tärkeän ja monia ulottuvuuksia omaavan asian valiokuntakäsittelyyn, jossa sitä voidaan varmasti valiokunnan jäsenten toimesta edelleen vauhdittaa. Vanhusten, vammaisten, sotiemme veteraanien ja invalidien asunto-olot ovat asia, johon tulee voida kiinnittää huomiota paljolti. Näin voidaan välttää myöskin yhä kalliimmiksi käyvien laitospaikkojen tarvetta. Aivan kuten ed. Risikko toi täällä esille, on myös kysymys monista muista kysymyksistä, jotka tähän liittyvät, mutta niitä hoidetaan sitten muissa yhteyksissä erikseen.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hyvin usein, kun taloa lähdetään peruskorjaamaan, se vaatii runkorakenteitten muuttamista, mutta myös se vaatii sitten samalla kertaa pientä laajennusta. Niin kuin ed. Kankaanniemi tässä omassa esittelypuheenvuorossaan totesikin, pesu- ja saniteettitilat ovat nimenomaan sellaisia tiloja, joiden rakentaminen uudisrakennukseen tai laajennukseen on huomattavasti järkevämpää kuin peruskorjata näiden olemassa olevien tilojen peruskorjaaminen. Tämä on ihan rakennusteknisestikin perusteltua, että pystytään tekemään kosteuseristykset ja nämä tällaiset huomattavasti paremmin. Sitten vastaavasti, jos ikäihmisten, vammaisten ja vanhusten asumista pystytään tukemaan kotona pitempään tällä toimenpiteellä, niin tämä on täysin perusteltua, jos ajatellaan sitä, että meidän kaikkien on paljon mukavampi asua kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa kuin laitoksessa ja se on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa. Näitä taustoja vasten tämä ed. Kankaanniemen aloite on täysin perusteltu.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Varmasti niin on, että uusi on aina uusi ja hyvä, mutta niin kuin täällä perusteluissa on tullut esiin, puheissa sekä ed. Kankaanniemen perusteluissakin, vanhuksille, ikääntyville, vammaisille on turvallista ja tuttua asua siinä omassa kodissa, missä on pitkään ehkä asunut. Usein nämä vanhat asunnot ovat epäkäytännöllisiä, ja kun se epäkäytännöllisyys kohdistuu saniteetti- ja muihin tiloihin, jotka ovat vanhuksen terveyden kannalta erittäin tärkeitä, niin on hyvä, että tämmöinen lakialoite on tuotu tähän keskusteluun.

Mutta kyllä myös yhdyn siihen, että tätä asiaa voitaisiin myös nyt nostaa esiin sillä lailla, että tämä päämäärä toteutuisi, mikä tässä ed. Kankaanniemen lakialoitteessa on, että asuntoja voidaan joustavasti korjata vanhuksille, vammaisille sopiviksi. Siinä mielessä on erittäin tärkeää, että ed. Kankaanniemi on tämän asian esiin nostanut ja voitaisiin auttaa sitä kipeää ongelmaa, mikä asumiseen liittyy. On todella ikävää, että meillä sinänsä on korjaus- ja energia-avustuslaki, mutta sitten ehkä sitä, mikä on olennaista, tätä asiaa, ei voidakaan tämän lain puitteissa tehdä. Sen vuoksi kannatan tätä lakialoitetta.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Aloitehan on ihan hyvä. Kun kahteen vuoteen en ole asioinut Asuntorahaston kanssa ikään kuin täällä konkretian puolella, niin minä olisin jossain määrin samaa mieltä kuin ed. Vihriälä, kun en usko, että Asuntorahasto on hirveästi tiukentanut linjaansa. En usko, etteivät järkevät korjaukset, kun tämä kohdistuu tietenkin pääasiassa mummonmökkeihin, omakotitaloihin ja muihin yksittäisrakennuksiin, olisi hoidettavissa lakia luovasti tulkiten ja soveltaen. Mutta eihän tuo nyt tietysti varmaan mitään haittaa, vaikka se kirjoitettaisiin pykäläänkin. Voi olla, että avustuksena se pikkasen maksaisi enemmän, mutta kun nyt on katsottu, että Asuntorahaston rahastosta voidaan nyt ilman minkäänlaista vaivaa siirtää muutama sata miljoonaa euroa parempaan käyttöön, niin ehkä siitä nyt tämänkin rahoittamiseen jotakin jäisi.

Sen sijaan kyllä haluan korostaa sitä, että vaikka sinänsä seinät pitää saada mahdollisimman hyviksi ja huoneet sopiviksi ja esteettömiksi, niin ratkaisevaa vanhusten kyvylle asua omassa asunnossa on jo nyt ja tulee etenkin lähitulevaisuudessa olemaan se, että tarjolla on riittäviä palveluita eli asumisen tukea, ei pelkkiä seiniä, vaan ihmisiä, jotka turvaavat sen, että vanhukset saavat sinne sellaisen tuen, joka turvaa kyvyn asua siellä senkin jälkeen, kun se asunto on saatettu joko laajentamalla tai muuten peruskorjaamalla kohtuulliseen kuntoon.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Järjen käyttö ei ole tietenkään lain soveltamisessa kielletty. Itse olen tähän samaan asiaan pari kolme kertaa törmännyt ja olen ihaillut niitä rakennustarkastajia, jotka näitä korjauksia valvovat, että heillä on ollut myöskin soveltamiskykyä. Varmasti ed. Vihriälä viittaa näihin samoihin tapauksiin, jotka ovat ehkä tulleet hänen tietoisuuteensa. Jos rakennuksen pohja joko kosteuden tai rakenteiden heikkouden takia on ollut niin huono, että siihen ei kannata — purkamisen jälkeen on todettu tämä vahinko — rakentaa tilaa, vaan on todettu, että halvemmaksi kokonaisratkaisuksi tulee tehdä muutama neliö uutta valua ja uutta rakennetta ja sitä kautta suorat pinnat, niin ne on toteutettu paikallisen rakennustarkastajan kanssa yhteistyössä paikkakunnalla eikä siihen tietenkään mitään pykälämuutoksia tähän mennessä ole tarvittu. Mutta voi olla tietenkin, että jos osassa maata rakennustarkastajat tulkitsevat tätä pykälää niin tiukasti, että katsovat, että heillä ei ole mahdollisuutta tämän tyyppisiin ratkaisuihin, niin silloin se vaatii tietenkin tätä byrokratiaa, mikä on hyvin valitettavaa. Itse olen sitä mieltä, että lain hengen nyt jo täytyisi olla tämän lakialoitteen mukainen ja pykälää pitäisi soveltaa aitoon elämään.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua ikäihmisten, vammaisten ja sotaveteraanien asumisolosuhteista. Mutta kun ed. Risikko, jos oikein nyt kuulin, totesi, että ikäihmisten asuntojen parantamiseksi on hirveän vähän tehty tällä vaalikaudella, niin minä haluaisin kyllä todeta sen, että niin tällä kuin edellisilläkin vaalikausilla, kun ajatellaan ikäihmisten, vammaisten ja sotaveteraanien asunto-oloja viimeiset 20 vuotta, niin kyllähän niitä on merkittävästi parannettu ja he asuvat paljon paremmin kuin menneinä vuosina. Erityisesti kun nyt tänä vuonna, vuoden alussa, tuli voimaan laki erityisryhmien asuntotuotannosta ja siihen lisättiin myöskin voimavaroja, niin minä katson, että kyllä siinä on yritetty tehdä resurssien puitteissa. En ollenkaan väheksy tämän lakialoitteen merkitystä, päinvastoin. Mutta, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossa totesin, kyllä talonpoikaisjärkeä näissä pitäisi voida paremmin käyttää eikä olla liian orjallisia näissä säännöksissä, mitä nyt sitten käytäntöön sovelletaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kyllä tämä tuli vastaan aivan konkreettisena asiana. Erään kunnan rakennustarkastaja ei tulkinnut lakia väljästi vaan todella kirjaimellisesti ja totesi, että ei voida myöntää avustusta pieneen laajennukseen. Se on käytännön tekijä. En viitsi mainita kuntaa, ettei tule ihan turhaan huonoa mainetta, mutta näin on tapahtunut. Sitten kysyin tätä ympäristöministeriöstä, kun valmistelin tätä lakialoitetta, ja sieltä tuli myös samanlainen vastaus, että laki on tällä tavalla kirjoitettu ja he eivät voi sanoa, että kunnat, tehkää lainvastaisesti, jolloin eteen oikeastaan jäi se vaihtoehto, että lakia olisi syytä tarkistaa, ja siltä pohjalta tämän lakialoitteen tein. Muistaakseni Asuntorahastoon en soittanut, mutta kunnissa pyritään noudattamaan tietysti lakia, ja se on sinänsä aivan oikein. Riskin ottaa kunta, jos se antaa lainvastaisia päätöksiä, ja siellä ehkä yksittäinen virkamies.

Mitä tulee sitten Raha-automaattiyhdistyksen toimintaan, niin kyllä nyt Euroopan unionin puitteissa on paineita siihen suuntaan, että Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan tuen pitää kohdistua vain kolmannen sektorin toimintaan eli yhdistyksiin, järjestöihin ja sitä kautta tällaiseen yleishyödylliseen toimintaan. Sillä ei saa, niin kuin kirjastoasioistakin tiedetään, rahoittaa julkisen sektorin vastuulla olevia toimintoja, jolloin on hyvin epävarmaa, voitaisiinko Raha-automaattiyhdistyksen toimesta enää näitä tämän tyyppisiä hankkeita edes rahoittaa, ja jatkossa ehkä vielä vaikeammalta se tuntuu. Tältä osin sitten olen hyvin tyytyväinen, että erityisesti ympäristövaliokunnan puheenjohtaja lausui tästä sellaiset sanat, jotka rohkaisevat, ja sitten tämä laaja tuki täällä muutoinkin on tälle aloitteelle tullut. Jos tämä johtaa vain siihen, että ympäristöministeriön Asuntorahasto antaa kunnille ohjeet, että tulkitkaa väljemmin, niin lopputulos on saavutettu. Jos näin ei tapahdu, muutettakoon lakia.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vastaan ed. Vihriälälle, kun hän totesi, että on tehty aika paljon. Kun käytin puheenvuoron, tarkoitin, että nimenomaan sitä kotona asumisen tukemista ei ole riittävästi. En halua yksilöidä, mitä eri palveluja ei ole riittävästi. Mutta sen totean, että Suomen väestö ikääntyy ja meillä palvelut ja kotona asumisen tukemisen erilaiset toimet eivät pysy siinä perässä, sanottakoon mitä sanotaan, koska jatkuvasti tulee kentältä palautetta, että meillä saattavat vanhukset joutua laitokseen siitä syystä, että ei ole hissiä talossa. Vanhusten kotiturvallisuus on heikentynyt, se, että tulee paljon kaatumistapahtumia, tapaturmia, lonkkaluun kaulan murtumia jne. Nämä ovat kaikki esimerkiksi luettavissa julkaisussa "Arjen turvaa — sisäisen turvallisuuden ohjelma", joka annettiin meille 14.9.2004.

Kaiken kaikkiaan palvelut ovat kunnissa vähentyneet. Sitä erityisesti tarkoitin, että kotona asumista ei tueta riittävästi. Se on vain meillä täällä juhlapuheissa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jos ja kun nyt ympäristövaliokunnan puheenjohtaja vie ed. Kankaanniemen viimeisen toivomuksen mukaan tämän asian valiokuntaan ja se sieltä sitten etenee lainsäädännöksi saakka, niin vielä sen jälkeenkin minussa elää tämmöinen pieni skeptinen eläin.

Kun kaksi vuotta sitten tein budjettialoitteen, jossa esitin, että koko peruskorjaus palaisi takaisin aravarahoituksen piiriin, mistä se oltiin hallituksen esityksellä poistamassa, ja eduskunta silloin olikin sitä mieltä, että näin pitää tehdä, ja valtiovarainvaliokunta kirjoitti tämän oikein omaan budjettimietintöönsä ja sitten suuri sali sen hyväksyi, niin siitä huolimatta ministeriö ei korvaansa lotkauttanut seuraavana vuonna tälle eduskunnan tahdolle. Seuraavassa budjetissa sitten toistin tämän. Kun siellä oli seuraavana vuonna sama esitys eduskunnan tahdosta riippumatta, niin sitten se ei enää kelvannut valtiovarainvaliokunnan enemmistöllekään, ja näin eduskunnan kertaalleen ilmaisema tahto pikkuhiljaa vaan katosi. Mutta uskotaan nyt, että tässä asiassa käy paremmin.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Haluan vielä eduskunnan pöytäkirjoihin todeta sen, että kyllä Raha-automaattiyhdistys tälläkin hetkellä tukee ikäihmisten asuntoja, nimenomaan pelkkien asuntojen kohdalta 20 prosentin avustuksella. Mutta on totta, mitä ed. Kankaanniemi sanoi tulevaisuudesta nimenomaan tämän Euroopan kilpailutilanteen huomioon ottaen, että tietenkin uhkatekijöitä on. Myöskin totean sen, että niin vaikeavammaisten kuin muidenkin kohdalla tukea on edelleen asuntoihin annettu, ja uskon, että tultaneen antamaan.

Vielä kotona tapahtuvaan hoitoon: Kyllähän meillä tavattoman paljon kolmannen sektorin järjestöt ovat monilla projekteilla hoitaneet nimenomaan tätä kotona tapahtuvaa hoitoa. Myönnän sen avoimesti, että ed. Risikko on aivan oikeassa, että se ei ole riittävää, mutta kyllähän siinäkin kehitystä on tapahtunut viime vuosina — minä katson kuitenkin kokonaisuudessa — positiiviseen suuntaan.