Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänä keväänä monesti todettu, että sekä suhteellinen että absoluuttinen köyhyys on Suomessa parina viime vuonna voimallisesti lisääntynyt. Samanaikaisesti Oecd:n raportista ilmenee, että eurooppalaisia jäsenmaita vertailtaessa tulonjaon tasaisuuden mukaan Suomi on parempaa keskikastia, kun asiaa tarkastellaan ennen tulonsiirtoja. Mutta kun tarkastelu tehdään tulonsiirtojen jälkeen, niin kas kummaa, Suomi onkin pudonnut tulonjaon epätasaisuudessa synkeään häntäpäähän. Taaksemme jäävät vain Portugali ja Kreikka, ja Italian kanssa mennään rinta rinnan. Siis ennen julkisia tulonsiirtoja suhteellisesti tarkastellen Suomi on suhteellisen oikeudenmukainen maa, mutta julkisten tulonsiirtojen jälkeen olemmekin yksi läntisen Euroopan taloudellisesti epätasa-arvoisimmista maista. Kysynkin nyt, arvoisa pääministeri:

Kun tuloeroja kasvattavat veronkevennykset ovat olleet hallituksen keskeinen pyrkimys viime aikoina, niin miten arvioitte, kuvastaako tämä tilanne mielestänne hallituksen onnistumista vai epäonnistumista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yleensä tulonsiirrot kyllä tasaavat tuloja. En tunne valitettavasti tuota Oecd:n tutkimusta. On vaikea kuvitella, että tulonsiirrot lisäisivät tuloeroja, edes suhteellisia. Tulonsiirrot kohdistetaan valtaosaltaan tulotason perusteella vähiten ansaitseville. Meillä on jonkin verran tulonsiirtoja, jotka eivät ole riippuvaisia tulotasosta, mutta pääosin tulonsiirrot kohdistetaan pienituloisimmille. Niiden tehtävänä on tasoittaa tuloeroja.

Arvoisa puhemies! Totean pääministerille, että kysymys on siitä, että Suomessa tulonsiirtoja osoitetaan niin paljon vähemmän kuin näissä muissa maissa, että sen takia me tipumme tässä tilastossa. Siksi kysynkin:

Kun tämä tippuminen johtuu tietysti erityisesti siitä, että köyhimpien ihmisten asema on heikentynyt, mitä hallitus nyt aikoo tehdä, että tältä osin tilannetta voitaisiin korjata, muuta kuin pohtia sitä, mitä se köyhyyspaketti nyt oikein on, vai oletteko te jo pohtineet, mitä tehdään? Voidaanko esimerkiksi työmarkkinatukea korottaa, jotta sieltä alapäästä saadaan tätä eroa kiinni, että pääsemme takaisin yhteiseen rintamaan Pohjoismaitten kanssa, jossa olemme ennen tulonsiiroja?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Edelleenkään en voi ehdottomasti ottaa kantaa tuohon tutkimukseen. Pitäisi analysoida se, pitävätkö nuo tiedot paikkansa. Budjettiriihessä ja budjettikäsittelyn yhteydessä tehdään myös tulonsiirtoihin liittyvät päätökset. Hallitus on kehysriihessä tehdyn päätöksen mukaisesti valmistelemassa toimenpiteitä kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Tasosta ja kohdistuksesta päätetään budjettiriihessä. Siitä ei ole vielä hallituksen päätöksiä olemassa.

Arvoisa puhemies! Epäilen kyllä hieman ed. Virtasen tietoja. Kun on tehty selvityksiä, on voitu todeta, että hyvin koulutettu suomalainen palkansaajaperhe, jolla on kohtalaisen hyvät tulot, on kaikkein heikoimmilla eurooppalaisessa vertailussa. Ne ovat suurin piirtein siellä Kreikan tasolla. Kun nyt katsomme juuri ilmestynyttä Veronmaksajain Keskusliiton tilastoa, niin tuloveroprosentit meillä ovat korkeilla tulotasoilla huomattavasti eurooppalaisen ja kansainvälisen tason yläpuolella ja pienemmillä tuloilla ne ovat suurin piirtein aika lähellä eurooppalaista keskitasoa.

Aikooko, pääministeri, hallitus pyrkiä siihen, että meilläkin olisi saman tyyppinen verotus ja saman tasoinen verotus kuin muuallakin Euroopassa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jokainen maa päättää sekä veroistaan että menoistaan itse. Meillä on suomalainen malli, joka on hyvin paljon sukua muille Pohjoismaille ja jossa on kokonaisuudessaan kohtalaisen korkea veroaste, mutta myös vahvat satsaukset julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin, joilla tasa-arvoa edistetään, myös tulonjaon tasaisuutta näiden tulonsiirtojen avulla.

Mutta me olemme tehneet tätä hallituskautta koskien hyvin jäntevät ja pitkäjänteiset päätökset tuloverotuksen keventämisen jatkamisesta. Pitkällä ajalla meidän on asteittain kyettävä myös tuloverokilpailuun vastaamaan, mutta se tehdään hallitusti niin, että me pystymme talouskasvusta käyttämään koko ajan osan myös palvelujen ja tulonsiirtojen kehittämiseen, aivan niin kuin tämän hallituksen ohjelmassa tehtiin.

Arvoisa herra puhemies! Mutta kiistaton totuushan on, herra pääministeri, kumminkin se, että tällä veropolitiikalla, mitä te olette ajaneet, on ollut kaksi hyvin merkittävää vaikutusta nimenomaan köyhän ihmisen näkökulmasta. Veronkevennykset eivät ole koskeneet heitä — työttömiä, opiskelijoita, eläkeläisiä — mutta samanaikaisesti te olette ajaneet kunnat siihen tilanteeseen, että kunnallisvero nousee, palvelumaksut nousevat, kiinteistövero tulee nousemaan todennäköisesti, jolloin se suhteellinen asema heikkenee. Näin se kait kulkee tässä elämässä tämä ajattelumalli tai toiminnallinen tilanne ajaa siihen, kun hallitus tekee tämän suuntaisia päätöksiä.

Mitä te aiotte tehdä sen eteen, että niitten heikoimmassa asemassa olevien asema paranee todellisuudessa eikä tällaisilla nimellisillä teoreettisilla laskelmavaikutuksilla? Kiistaton tilanne on, herra pääministeri, se, että jos te olette työttömänä, te olette pienellä eläkkeellä, te olette opiskelija, käyttörahaa on jäänyt vähemmän siihen elämiseen. Vai oletteko te siitäkin eri mieltä, että tutkimukset eivät ole riittäviä vielä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kaikilla on tiedossa hallitusohjelmaan kirjatut päätökset myös näiden tulonsiirtojen nostamisesta. (Välihuuto) Niistä on tehty hyvin harkiten korotuksia: On tehty lapsilisissä. (Eduskunnasta: Kaikista köyhimmät eivät saaneet korotusta!) On tehty minimiäitiyspäivärahoissa. On tehty opiskelijoiden tulotason osalla lainatukijärjestelmä, joka lisää heidän opiskeluaikanaan käytettävissä olevien rahojen määrää. Näistä on tehty hallitusohjelmassa päätökset. Sen päälle tullaan nyt eduskunnankin evästämänä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi budjettiriihessä tekemään päätöksiä. Jos eduskunta ne hyväksyy, ne tulevat voimaan.

Arvoisa herra puhemies! Minulla on vuoden 2003 Verohallituksen paperi, ja siinä on kerrottu, miten kunnallisveron maksu jakautuu Suomessa. Tämä liittyy tähän köyhyyskeskusteluun. Eli 68 prosenttia palkansaajista maksaa kunnallisveroa. Koko eläkeläispopulaatiosta 17 prosenttia maksaa täyttä kunnallisveroa koko Suomessa. Sitten kun tullaan muihin luonnollisiin henkilöihin, niin tämä luku on 9,2 prosenttia. Tämä luku pitää sisällään esimerkiksi opiskelijat, mutta se pitää myös ne henkilöt, jotka ovat pääomatulon saajia.

Minusta tämä on aika mielenkiintoista, että kun katsotaan tätä tilastoa, niin se kertoo sen, että kunnallisia palveluja käyttävät kaikki Suomen kuntalaiset, mutta kaikkein rikkaimmat pääomatulonsaajat ovat aika pienenä marginaalina maksamassa kunnallisveroja. Mutta kaikkein köyhimmät ihmiset, jotka saavat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, maksavat täyden kunnallisveron. Tämä on minusta asia, johon pitäisi tehdä verollinen korjaus, ei niinkään, että oltaisiin tuloverokilpailussa. Tämä on ihan meidän Verohallituksemme tilasto, mikä on ...

... helppo katsoa.

Eli kysymys on se, aiotaanko pääomatulonsaajien kohdalla tehdä jotain, että he vastaisuudessa myös maksaisivat kunnallisveroa niin kuin muut kohderyhmät, jotka mainitsin? (Eduskunnasta: Heinäluoma hoitaa! — Ed. Korhonen: Ei, kun ei ole kirjattu hallitusohjelmaan!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tätäkään tilastoa en tiedä, mutta minulla on se kuvitelma, että aika monella pääomatulonsaajalla on myös muita tuloja, joista maksetaan kunnallisveroa, mutta en tästä ole jakaumaa nähnyt. Me olemme tehneet tällä vaalikaudella pääoma- ja yhteisöverouudistuksen, jonka pääasiallinen tavoite oli lisätä talouskasvua, yrittäjyyttä ja sitä kautta työllisyyttä, ja sen kautta myös julkinen talous pärjäisi paremmin.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on väärin, ettei veroministerille kukaan aseta kysymyksiä. Yksin hänen pitää istua siinä neljän miehen seurassa, joten asetan kysymykseni veroministerille. Tosiasiahan on se, että tämän päivän veropolitiikasta päättää varsin pitkälle EY-tuomioistuin, ja nämä päätökset, joita sieltä on tullut, ovat olleet aika kohtalokkaita, eivät niinkään paljon Suomelle mutta varsinkin Englannille, Saksalle ja Ranskalle. Kysyn veroministeriltä:

Kauanko sallitaan ja kauanko hyväksytään tämä, että EY-tuomioistuin on se elin, joka päättää veropolitiikasta, kun veropoliittisista linjauksista tulisi kansallisten parlamenttien päättää?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Se, että minua kutsutaan veroministeriksi, ei johdu siitä, että vastaisin hallituksen työnjaossa verolaeista — niistä vastaa ministeri Kalliomäki — mutta minä vastaan verohallinnosta, ja siitä on syntynyt tämä nimitys. On tietysti niin, että muutamassa tapauksessa Suomi on hävinnyt kiistan, mutta tietysti seurataan valtiovarainministeriössä jatkossa, mitä EU-puolella tapahtuu. Veropolitiikka on kuitenkin kansallinen.