6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja
38 §:n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja
ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta
Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tehdään kolme
asiaa: ensinnäkin luodaan yhteinen valtakunnallinen yhteishaku
korkeakouluihin, toiseksi ensimmäistä opiskelupaikkaa
hakeville voidaan varata kiintiöt ja kolmanneksi opiskelijavalintarekisteristä ja
ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin ehdotetaan
lisättäväksi tämän uuden
yhteishaku- ja valintajärjestelmän edellyttämät
tietovarantoa koskevat säännökset.
Yhteishaun luominen on erittäin kannatettava asia,
sillä tällä hetkellä koulutukseen
on olemassa lukuisia eri väyliä ja opiskelijan
kannalta on erityisen hyvä asia, että näitä hakuväyliä voidaan
yhdistää yhdeksi väyläksi — helpompi
silloin käyttää.
Tosin tämän uuden valtakunnallisen hakuväylän
rakentaminen on ollut erittäin työlästä,
se on ollut työläämpää kuin
on alun perin ajateltukin, ja sen vuoksi tämän
uuden yhteishaun käyttöönotto tulee ministeriön
mukaan siirtää syksyyn 2014 eli puolella vuodella
eteenpäin kuin mitä oli ajateltu. Lakia sovelletaan
ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita keväällä 2015
alkavaan koulutukseen.
Toinen asia on, että ensimmäistä opiskelupaikkaa
hakevien osalta voidaan perustaa kiintiö. Tällä hetkellä kuitenkaan
saamamme tiedon mukaan yksikään korkeakoulu ei
ole ajatellut näitä kiintiöitä perustaa.
Valiokunta kiirehtiikin hallituksen esityksen antamista toisen vaiheen toteuttamiseksi.
Toisessa vaiheessa nimittäin näille muillekin
hakijoille, jotka eivät ole näitä ensikertalaisia,
pitää luoda omat väylänsä.
Huomioitavaa on, että kaikkia hakijoita tulee kuitenkin
kohdella yhdenvertaisesti, jotta jokaisen hakijan oikeusturva toteutuu.
Kiintiön koon määrittely ei todellakaan
ole helppoa. Eri tiedekuntiin on erilaiset hakijamäärät,
erilaiset ryhmät, erilaiset sisäänottolukumäärät,
ja kun tässä kuviossa sitten mietitään
näitten eri hakijoitten välistä kohdentamista,
niin on hyvin tärkeää katsoa, että tämä yhdenvertaisuus
todellakin toteutuisi.
Lisäksi valiokunta halusi jättää voimaan 20 §:n,
koska voimassa olevassa 20 §:ssä ammattikorkeakoulututkintoon
johtaviin opintoihin voidaan muun muassa ottaa opiskelijaksi henkilö,
joka on suorittanut lukion oppimäärän
tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa
laissa tarkoitetun tutkinnon. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
on tuotu esille, että jos lukion oppimäärä suoritetaan
eikä suoriteta sitten enää ylioppilastutkintoa,
niin silloin ei ammattikorkeakoulujen tarvitsisi enää kategorisesti
näitä ottaa huomioon vaan voisi tapauskohtaisesti
harkita ja silloin tämä tilanne voisi johtaa hakijoiden
epätasa-arvoiseen kohteluun ammattikorkeakoulusta riippuen.
Monet nuoret saattaisivat tässä tilanteessa myöskin
syrjäytyä, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset
nuoret, joten halusimme yksimielisesti jättää voimaan
20 §:n.
Arvoisa puhemies! Tämä mietintö oli
yksimielinen.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on
monta asiaa ja asiakokonaisuutta, jotka ovat paljon puhuttaneet
koulutusmaailmaa. Hallituksen esityksen tavoitteet eli korkeakouluopintojen
aloittamisiän alentaminen ja opiskelupaikkojen parempi
kohdentuminen liittyvät nekin omalta osaltaan nuorten yhteiskuntatakuuseen.
Näin pyritään saamaan aikaan koulutusjärjestelmän
tehostuminen, työmarkkinoille siirtymisen nopetuminen, työllisyysasteen
kohoaminen ja koulutuksen saatavuuden ja tasa-arvoisuuden parantaminen. Muutoksia
siis ehdotetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakumenettelyyn
ja opiskelijavalintaan korkeakouluopintoihin pääsyn
sujuvoittamiseksi.
Esitysten mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon
johtavaan koulutukseen haettaisiin jatkossa korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa
yhteishaussa ja ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen
yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistettäisiin
yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi. Uudistus
on erittäin perusteltu, sillä nykyisin pelkästään
tutkintoon johtavaan korkeakoulutukseen hakeutumiseen on viisi erillistä valtakunnallista
väylää sekä erityisesti yliopistojen
maisteritason opintojen osalta on lukuisia korkeakoulu-, tiedekunta-
ja jopa hakukohdekohtaisia hakuväyliä.
Nykytilanne on todella epäselvä ja kaipaa
selkeyttämistä. Näin korkeakouluopintoihin
hakeutuminen ja sijoittuminen sujuvoituu ja nopeutuu, kun tiedot
koulutustarjonnasta ovat kattavasti saatavilla selkeänä kokonaisuutena
sekä hakijan että opinto-ohjauksen tarpeisiin.
Muutokset voivat samalla osaltaan myös ehkäistä nuorten
syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä.
Toistuva opintoihin hakeutuminen voi jopa vähentyä, kun
subjektiivisesti parhaan vaihtoehdon löytymiselle on paremmat
edellytykset kuin monien erillisten hakuväylien tapauksessa.
Hakijan tarpeita ja tilannetta vastaava koulutus voi jatkossa paremmin
löytyä yhteisten hakupalvelujen avulla koko korkeakoulusektorilta.
Arvoisa puhemies! Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin
ehdotetaan lisättäväksi myös säännös,
jonka mukaan osa haettavista paikoista voitaisiin varata niille,
jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet suomalaista korkeakoulututkintoa
tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa. Osa haettavista opiskelupaikoista
voitaisiin näin ollen varata ensimmäistä paikkaa
hakeville. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ensimmäistä korkeakoulututkintoon
johtavaa opiskelupaikkaa hakeva tulisi valituksi korkeakouluun. Tästä asiasta
ovat monet olleet etukäteen huolissaan niin sanottujen
vanhojen opiskelijoiden osalta. Siksi vähän tätä nyt
selvennän.
Tarkoituksena ei ole kuitenkaan estää toista opiskelupaikkaa
hakevien tai opintosuuntaa vaihtavien mahdollisuuksia. Ainoastaan
pyritään antamaan pientä etusijaa niille,
joilla ei ole vielä mitään paikkaa, elikkä ihan
oikeudenmukaista ja reilua. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan,
että korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai opiskelupaikan
vastaanottaneiden asema ei saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi
kuin näiden ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien.
Elikkä opiskelualan vaihtamisen tulee jatkossakin olla
mahdollista. Tähän liittyviä tarkennuksia
valiokunta onkin esittämässä.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi kerran keväällä 2015
alkavassa koulutuksessa elikkä niiden kohdalla, jotka hakevat
siellä syksyn 14 haussa koulutukseen. Eli syksyn 13 ja
kevään 14 yhteishaut toteutetaan vielä nykykäytännön
mukaisesti. Syksyn 14 yhteishaussa voivat korkeakoulut siis ensi
kertaa varata näitä ensikertalaiskiintiöitä niille,
jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet tai vastaanottaneet
paikkaa. Laki ei kuitenkaan tule voimaan taannehtivasti, sillä se ei
koske niitä, jotka jo ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan
keväällä 14 tai sitä ennen alkaneessa koulutuksessa
mutta eivät ole tutkintoa vielä suorittaneet,
ja siellä syksyn 14 yhteishaussa ensikertalaiseksi ei katsota
niitä, jotka ovat hakeneet keväällä 14
ja ottaneet paikan vastaan syksyllä 14 alkavasta koulutuksesta.
Tästä on ollut todella paljon epäselvyyttä.
No, uudistuksesta tiedottaminen onkin nyt erityisen tärkeää — tämä saattaa
vaikuttaa vähän sekavalta — sen takia,
että näillä nuorilla, jotka miettivät
opiskelumahdollisuuksiaan, olisi todellakin ajoissa riittävästi
tietoa siitä, miten tämä uudistus tulee
heidän tuleviin valintoihinsa vaikuttamaan. Selkeätä tietoa
tulee antaa muun muassa niiden osalta, jotka ilmoittautuvat poissaolevaksi,
mikä heidän asemansa sitten tulevissa hauissa
on, tai sitten toisaalta siitä, että jos vastaan-otat
opiskelupaikan mutta ilmoittaudut poissaolevaksi, niin silloin ei
ole myöskään niiden uusien hakijoitten
joukossa.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin
pääsyä sujuvoitetaan ja opiskelijavalinnan
päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole
tätä aiempaa tutkintoa, mutta tämä hallitusohjelman
kirjaus on kuitenkin tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Elikkä tämä,
josta juuri kerroin, on tämä ensimmäinen
vaihe, jolloin tosiaan näitä kiintiöitä voidaan
varata, ja toisessa vaiheessa sitten kehitetään
joustavia siirtymäjärjestelyjä korkeakoulujen
sisällä ja korkeakoulujen välillä niille
opiskelijoille, jotka haluavat sitten siirtyä jatkamaan
opintojansa toisella alalla tai jo tutkinnon suoritettuaan haluavat
hakeutua uudelleen. Tosiaan opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun
edellytyksenä on muun muassa se, että tämä siirto-opiskelijan
käsite ja menettelytavat selkeytetään,
ja nämä asiat ovat niitä, jotka ovat
parhaillaan työn alla ja mietinnässä.
Tämä korkeakoulujen uuden yhteishaun mahdollistava
tietojärjestelmäkokonaisuus on tarkoitus ottaa
ensin käyttöön toisen asteen yhteishaussa.
Elikkä tämä uusien haku- ja valintapalveluitten
rakentaminen on osoittautunut aika paljon työläämmäksi
kuin alun perin arvioitiin. Haku- ja valintapalveluitten toteuttamisessa
keskitytään ensiksi ammatillisen koulutuksen ja
lukiokoulutuksen yhteishaun tietojärjestelmiin, jotta palvelut
voidaan ottaa käyttöön nuorisotakuun
toimeenpanon edellyttämällä tavalla syksyn
13 toisen asteen yhteishaussa elikkä nyt aika pian. Näiden
hakupalveluitten kiireellisestä aikataulusta johtuen tämä korkeakoulujen
uusi haku tulisi tosiaankin käyttöön
syksyllä 14 — sen takia syksyllä, koska
se on kevään hakua suppeampi ja näin
ollen on helpompi kokeilla tätä uutta järjestelmää.
Arvoisa puhemies! Voimassa olevan ammattikorkeakoululain mukaan
ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan muun muassa
ottaa opiskelijaksi sellainen henkilö, joka on suorittanut
lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon.
Hallituksen esityksessä on niin, että pelkkä lukion
oppimäärä ei enää tätä kelpoisuutta
antaisi, mutta tosiaan meidän valiokuntakuulemisissamme
on pelätty, että tämä ehdotettu
muutos, jossa pelkkä lukion oppimäärä ei
enää välttämättä tuottaisi
sitä kelpoisuutta, syrjäyttää lukuisia
nuoria. Muun muassa maahanmuuttajataustaisia on pelätty
syrjäytyvän, ja hyvin paljon huolestuneita yhteydenottoja
on tästä asiasta tullut meidän valiokunnan
jäsenten sähköposteihinkin. Valiokunnassa
meidän mielestämme tosiaan pelkkää lukion
oppimäärää ei ole tarkoituksenmukaista
jättää ammattikorkeakouluharkintaan,
vaan sen takia valiokunta ehdottaa, että tämä säännös
jätetään nykyiseen muotoonsa, ja tämä tarkoittaa
siis sitä, että edelleenkin myös pelkkä lukion
oppimäärä riittää ammattikorkeakouluopintoihin
hakemiseksi.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Olen tänä keväänä saanut
seurata läheltä ylioppilaiden riemua ja sitten
sen jälkeen kovaa stressiä, miten ehtiä lukemaan
erilaisiin pääsykokeisiin ja varmistautua siitä,
että hakemukset menevät oikein. Kiitän
hallitusta ja nyt sivistysvaliokuntaa, että ollaan saatu
joitain uusia työkaluja kevääseen, kun
ensimmäistä kertaa haetaan yliopistoihin ja kova
työ on tehty kirjoituksissa ja sitten pitäisi
päästä. Elikkä minusta on aihetta
ottaa pieniä kiintiöitä myös
ensikertalaisten käyttöön helpottamaan
sitä ehkä lyhyttä aikaa, jonka keväällä voi
pääsykokeisiin käyttää verrattuna muihin.
Kaiken kaikkiaan korkeakouluopintoihin pääsyn
sujuvoittaminen ja selkeyttäminen sekä tiedottaminen
siitä kaikesta, mitä koulutustarjontaa korkea-asteellakin
on ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, on kerta kaikkiaan erittäin
kannatettavaa. Meillä turhan monella jää turhia
välivuosia, vaikka olenkin sitä mieltä,
että eivät ne työntekoon käytetyt
välivuodet aivan hukkaan mene. Elämäkin
opettaa, ja sekin on tärkeää. Mutta kun
järjestelmiä uusitaan, niin on aivan oikein sivistysvaliokunta
täällä todennut, että on tärkeää tiedottaa,
miten järjestelmä toimii. Miettikääpä sitä abiturienttia,
joka miettii, että nyt hänen tämän
rastin laittaminen, mihin hän hakee, määrittää hänen
koko elämänsä, tulevaisuuden, että hän
valitsee ammatin. Me tiedämme jo ehkä, että elämä vie
eikä se ammatinvalinta ole koko elämän
loppuun niin kapea. En ainakaan itse tiennyt insinöörinä täällä puhuvani
kymmenettä vuotta näissä tehtävissä.
Tiedon lisääminen vaihtoehdoista mutta myös
tiedottaminen uudesta järjestelmästä on
aivan hyvin tehty.
Vielä lopuksi on hyvä todeta, että valiokunta on
tehnyt erittäin huolellista työtä myös
yhdenvertaisuuden loukkaamattomuuden eteen, kun on kahteenkin kertaan
saanut perustuslakivaliokunnan lausuman, että varmasti
menee oikein, että ketään ei kaltoinkaan
kohdella.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Itse toivoisin, että meillä Suomessa
etenisi entistä nopeammin se, että ylioppilastutkinto
ja -todistus ja itse asiassa koko lukio-opiskeluaika olisi paremmin
tienä jatko-opintoihin pääsykokeiden
sijaan, eli sillä koko kolmivuotisella lukiokoulutuksella ja
niillä vuosilla olisi enempi vaikutusta siihen, että tie
olisi tasaisempi jatko-opintoihin ilman turhia välivuosia.
Suhtaudun itse hieman kriittisesti ja epäilevästi
erilaisiin kiintiöihin. Ehkä se tässä on
perusteltua, niin kuin valiokunta on todennut, mutta valiokunnan
puheenjohtajalta, edustaja Vahasalolta kysyisin, onko tässä mahdollisesti
olemassa se vaara, että nuoret eivät ottaisikaan
vastaan jotain muuta opiskelupaikkaa kuin sitä ykkössijalla
olevaa toivettaan. Nythän aika usein käy niin,
että henkilö tavoittelee paikkaa esimerkiksi opiskelemaan
lääkäriksi ja hän ei sinne ensimmäisellä kerralla
pääse ja hän valitseekin jonkin toisen
linjan ja lähtee sitten vuodeksi opiskelemaan sitä. Voiko
tämä malli ajaa siihen, että ei enää otettaisikaan
toissijaista opiskelupaikkaa vastaan vaan tämä järjestelmä synnyttäisikin
ehkä turhia välivuosia? Onko tämä noussut
valiokunnan käsittelyssä esille?
Heikki Autto /kok:
Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän edellä puhuneen
edustaja Heinosen kantaan siitä, että tuon toisen
asteen koulutuksen pitäisi olla varmempi ja tasaisempi
ja joustavampi tie jatko-opintoihin kuin erillisen pääsykokeen,
mutta toki pidän tärkeänä sitä,
että myös sitten pääsykokeiden
kautta on mahdollisuus osoittaa kyvykkyyttä ja halukkuutta
ja motivaatiota jatko-opintoihin.
Tällä lainsäädännöllä kehitetään
hakukäytäntöjä. Kun sivistysvaliokunnan
puheenjohtaja on keskustelussa mukana, niin kysyisin hänen
käsitystään siitä, miten pääsykoemenettelyjä on
ajateltu kehittää niin, että esimerkiksi
edustaja Kumpula-Natrin edellä kuvaama pääsykoeralli kevään
ja alkukesän osalta saataisiin paremmin itse tarkoitustaan
palvelevaksi, että samalla pääsykokeella
voitaisiin hakea mahdollisimman moneen paikkaan. Toisaalta sitten
pääsykokeita voitaisiin tehdä myös
etänä niin, että ei tarvitsisi välttämättä matkustaa
ympäri maata, varsinkin kun moni nuori pyrkii tietysti
useampaan eri koulutuspaikkaan, jotta ne opinnot voisivat mahdollisimman
joustavasti aueta. Jos tätä puheenjohtaja voi
valottaa, niin arvostaisin kovasti.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Kiitän edustajia Heinonen ja Autto
näistä kysymyksistä.
Olen samaa mieltä edustaja Auton kanssa siitä,
että pääsykokeista ei saa luopua kokonaan, koska
aina voi tulla tilanne, että epäonnistuu, ja meillähän
ei kuitenkaan saa olla tässä järjestelmässä pussinperiä,
ja pääsykoe on yksi sellainen keino, jolla voi
osoittaa sitten sen motivaation ja osaamisen ja halun opiskeluun.
Sen takia on hyvä, että se on ylipäätään
olemassa. Pääsykokeita on koko ajan kehitetty
niin, että ne mahdollisimman tarkkaan voisivat vastata
sitä, että soveltuvuus sille tulevalle alalle
olisi mahdollisimman hyvä ja motivaatio kohdallaan. Tämä on
tämmöinen jatkuva prosessi, tämä jatkuu.
Mitä tulee tähän toiseen kysymykseen,
minkä edustaja Heinonen kysyi, että jos on ottanut
jonkun paikan vastaan, niin voiko sitten vielä vaihtaa
tiedekuntaa; esimerkiksi lääkis, menee lukemaan
fysiikkaa, voiko ottaa sitä fysiikan paikkaa, matikan paikkaa
vastaan, jos sitten ei enää pääse
vaihtamaan tiedekuntaa? Sen takia valiokunta halusi kiirehtiä kovasti
tätä toista vaihetta, koska tässä toisessa
vaiheessa mietitään näitten muitten hakijoitten,
tiedekuntaa vaihtavien tai tutkinnon jo suorittaneiden, hakeutumista,
ja heidän pitäisi olla ihan samanlaisessa yhdenvertaisessa
asemassa kuin ovat nämä ensikertalaisetkin. Tämä on
hirveän vaikea asia tehdä käytännössä,
vaikka se paperilla näyttää erinomaisen helpolta.
Sen takia voi olla, että yksikään korkeakoulu
ei vielä ole lähtenyt tähän
kiintiöajatteluun tässä vaiheessa, mutta
toisessa vaiheessa sitten katsotaan asia paremmin.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puheenjohtaja! En usko, että vaaraa on sen
suhteen, ettei nuori ottaisi paikkaa vastaan. Ensiksikin tässä ekassa
vaiheessa annetaan aika pitkä siirtymäaika, elikkä tämä ei
koske niitä, jotka ovat ottaneet sen opiskelupaikan vastaan
keväällä 14 alkaneessa koulutuksessa
tai sitä ennen. Elikkä tämä ei
tule voimaan takautuvasti.
Sitten näitä siirto- ja vaihtomahdollisuuksia kehitetään
koko ajan. Tällä hetkellä se ongelma on
se, että meillä on kyllä periaatteessa
ihan riittävästi korkeakoulupaikkoja kaikille,
meidän koko ikäluokalle ja sen ylikin, mutta ongelma
on se, että niitä paikkoja jää tyhjäksi
sen takia, koska joku aloittaa opiskelun ja sitten lopettaa sen
ja voi saada sen toisen paikan itsellensä. Elikkä esimerkiksi
lääketiede on hyvä esimerkki tästä: moni
hakee sinne lääkikseen eikä pääse
ja pääsee kemiaa lukemaan ja sitten lukee kemiaa
pari vuotta ja pääsee lääkikseen,
ja se kemian paikka jää tyhjäksi.
Elikkä nyt on tarkoitus kehittää järjestelmiä. Esimerkiksi
siinä kemian aineessa voisi olla sellainen, että on
nämä lääkikseen siirtyvät,
ja se järjestelmä muodostetaan semmoiseksi, että sitä tyhjäkäyntiä ei
sinne enää jääkään.
Näitä nyt aletaan miettimään,
jotta tämä meidän järjestelmä toimisi
paremmin eikä sitä tyhjäkäyntiä pääsisi sinne
jäämään.
Minä uskon, että tämä ei
johda siihen, että nuoret eivät ottaisi opiskelupaikkoja
vastaan, päinvastoin. Sitä paitsi, niin kuin sanottu,
kenenkään mahdollisuuksia ei aiota torpata niihin
vaihtoihin tai uudelleen hakeutumiseen.
Yleiskeskustelu päättyi.