Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! (Hälinää)

Herra puhemies! Ennen vaaleja perintövero oli yksi hyvin keskeinen kysymys vaalikeskustelussa. Toisena keskeisenä kysymyksenä olivat terveydenhuoltoalan palkat. Perintöverossa hallitus on antanut esityksen, joka koskee noin 85 000:ta perintöveron maksajaa vuodessa. Terveydenhuoltoalalla sen sijaan hallitus on pannut päänsä pensaaseen niin kuin jänis ja nojaa tässä tapauksessa valtakunnansovittelijan selän takana ja jättää asian hoitamatta ja hakee periaatteessa ratkaisuja, joilla se pystyisi murtamaan terveydenhuoltoalan mahdollisen lakon ja sitä kautta estämään terveydenhuoltoalan palkankorotukset.

Perintöverotuksessa hallitus antoi esityksen, joka parantaa kyllä nykyistä tilannetta monilta osin mutta jättää edelleenkin myöskin ongelmia suhteellisen pientäkin perintöä saavien henkilöitten kohdalla. Erityisen vaikea tilanne on siinä, että hallitus nostaa 60 000 euroon lesken oikeuden oman asunnon perintöön. Mutta kun tiedetään asuntojen hintojen voimakas kasvu, niin tämä 60 000 euroa vastaa Helsingissä suunnilleen yksiön arvoa, ja monessa muussakin suuressa kaupungissa esimerkiksi kaksion arvo on jo paljon suurempi, jolloin siitä myöskin lesket joutuvat edelleenkin maksamaan perintöveroa. Tätä ei voi pitää oikeana ratkaisuna, kun tarkoitus oli nimenomaan, että ne, jotka jäävät leskiksi, eivät joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin perintöveron johdosta vaan pystyisivät asumaan edelleenkin omassa aikaisemmassa yhteisessä asunnossa. Tämän johdosta vasemmistoliitto esittää, että tässä tapauksessa tämä raja nostettaisiin 100 000 euroon, jolloin myöskin Pääkaupunkiseudulla ja suurissa asutuskeskuksissa sillä olisi jo todellinen merkitys ja se myöskin vapauttaisi lesket useissa tapauksissa pääosin perintöveron maksamisesta.

Toisena asiana, jota esitämme tässä vastalauseessa, on se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveroa välittömästi, kun perintö tulee. Tästä syystä olisi tärkeää, että tähän annettaisiin maksuaikaa. Me esitämme pykälämuutosta, että tämä maksuaika olisi viisi vuotta, ja perustelemme sitä sillä, että tänä päivänä monet lesket saattavat olla itse asiassa nuorempia kuin ne lapset, jotka perivät vanhempiensa omaisuutta. Näin ollen voi käydä niin, että he joutuvat maksamaan esimerkiksi perintöveron mutta he eivät tule koskaan saamaan sitä perintöä. On aika erikoista, että valiokunnan enemmistö ei tätä asiaa halunnut ratkaista vaan tyytyi tähän hallituksen esitykseen. Tässä on melkoisen suuria ongelmia varmasti edelleenkin jatkossa varsinkin niissä tapauksissa, joissa lapset ovat pienituloisia eikä ole varoja maksaa perintöveroa, kun he eivät saa sitä perintöä käyttöönsä, koska esimerkiksi leskelle jää asumis- ja hallintaoikeus kyseessä olevaan asuntoon, joka on näitten lasten perinnön kohteena.

Lisäksi täällä ovat valiokuntakäsittelyssä sosialidemokraatit esittäneet, että tätä veroviranomaisen harkintavaltaa vahvistettaisiin sillä tavalla ja sitä käytettäisiin niin, että jos toinen lapsi on 17-vuotias ja toinen 18,5-vuotias, tässä ei tulisi tämmöistä kohtuutonta eroa, mikä nyt hallituksen esityksessä uhkaa tulla. Tämä vanhempi lapsi joutuu välittömästi maksamaan tämän perintöveron, ja sitä ei välttämättä hänen varallisuutensa edellytä.

Lisäksi tähän samaan pakettiin liittyen alun perin oli tarkoitus, että nämä maatilojen sukupolvenvaihdoksissa tulevat perinnöt tulisivat verovapaiksi samaten kuin yritysperinnöt elikkä tässä tapauksessa kävisi niin, että kun tarpeeksi paljon omistaa, omistaa tarpeeksi suuren metsätilan, niin sen saisi perintöverosta vapaana, mutta jos on pieni metsätila, niin siitä joutuisi maksamaan perintöveron. Samoin ei ole mitään rajaa sille, kuinka suuri tämä yritysvarallisuus olisi, joka mahdollisesti periytyy. Kun perii yrityksen, niin siitä huolimatta tämä olisi perintöverosta vapaata. Tämä esitys on tulossa. Se ei sisälly tähän nykyiseen, nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen, mutta se on tulossa eduskuntaan. Jo tässä vaiheessa voin todeta, että vasemmistoliitto ei voi hyväksyä tällaista verovapaan rälssin muodostumista Suomeen uudelleen.

Herra puhemies! Tulemme lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään vastalauseessa olevat kaksi pykälämuutosesitystä.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sen verran sanoa nyt vasemmistoliitolle, että ei vasemmistoliitto nyt oikein köyhän asialla kyllä tässä tilanteessa ole, jos he ovat huolestuneita tästä vähennysoikeudesta, koska jos kuvitellaan tapausta, että on leski ja kaksi alaikäistä lasta, niin asunnon arvo saa olla 520 000, että päästään siihen rajaan, että siitä tulee perintöverotettavaa osuutta, eli varsin korkeasta raja-arvosta tässä tilanteessa puhutaan.

Tässä hallituksen esityksessähän keskeistä on se, että tässä lahja- ja perintöverotus eriytetään nyt toisistaan. Tämä on erittäin hyvä linjaus, ja kaikkinensa hallitus omalla esityksellään selkeästi huojentaa rintaperillisten asemaa, leskien asemaa, ja tällä tavalla tämä on erittäin oikeudenmukainen hallituksen esitys.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lintilälle totean: Nimenomaan olemme tavallisen eläkeläisen asialla. Tilanteessa, jossa ei ole lapsia ja toinen jää leskeksi, oman kodin periminen, ettei tarvitse muuttaa omasta kodista, on meidän lähtökohtamme tässä. Kyllä tilanne vaan on niin, että esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla helposti 250 000—300 000 ihan normaalin eläkeläisen asunnon arvo tänä päivänä on. Me haluamme estää sen epäoikeudenmukaisuuden, että ihminen joutuu muuttamaan omasta kodistaan sen lisäksi, että joutuu leskeksi. Ei se ole mitään suurta. Se tarkoittaa esimerkiksi varsin pientä rintamamiestaloa. Tämä on se rajaus, jonka me olemme tässä lakialoitteessa tehneet. Jos se on rikasta, se on sitten ed. Lintilän näkemys.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä esimerkki, minkä ed. Lintilä antoi, on ääritapaus. Se koskee sellaista pesää, missä lapset ovat tosi nuoria, tosi pieniä, leski on nuori, ja silloin tulee tämä lapsivähennys plus se, että lapset saavat omistusoikeuden mutta ei hallintaoikeutta. Silloin arvoa vähennetään tietyllä prosentilla vuotta kohti. Tuollaisia tapauksia on todella vähän.

Mutta kyllä ed. Arhinmäkikin ehkä pikkasen ampui yli. Leski joutuu käytännössä maksamaan veroa, jos yhteinen omaisuus ylittää noin 160 000 euroa. Osituksen jälkeen jää hänelle silloin ... (Ed. Arhinmäen välihuuto) — No, riippuu tietenkin siitä, missä asuu, mutta joiltakin paikkakunnilta saattaa saada ihan linnankin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Näitä ääriesimerkkejä varmasti löytyy, mutta ääriesimerkki on myöskin se, että kun on normaalit kaksi huonetta ja keittiö asunnossa täällä Pääkaupunkiseudulla, joutuu hallituksen esityksen mukaan leskeksi jäävä henkilö maksamaan varsin huomattavan perintöveron. (Ed. Kallis: Riippuu siitä, missä se sijaitsee!) Sitä ei voi pitää kyllä kohtuullisena, ja Tampereenkin seudulla joutuu maksamaan siitä perintöveron.

Me haluamme nimenomaan tavallisten ihmisten kohdalla tämän perintöveron pois, niin kuin nykyiset hallituspuolueet lupasivat. Jokuset jopa lupasivat poistaa perintöveron kokonaan. Me jätämme edelleenkin perintöveron kyllä olemaan, ja nythän täällä on sitten hallitusohjelmassa luvattu, että jos omistaa tarpeeksi paljon maanviljelysmaata ja metsää, niin tullaan tulevaisuudessa poistamaan kokonaan perintövero, vapauttamaan. Tämäkö on sitä oikeudenmukaisuutta, ed. Lintilä?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Nyt perintöveron maksajien määrä vähenee 60 prosentilla verrattuna nykytilanteeseen, ja se on hyvä, hieno asia. Myös se, että puoliso- ja alaikäisyysvähennysten korottamista muutetaan, on hieno asia.

Det som jag tycker att är intressant här i den här diskussionen är också det att under förra riksdagsperioden så var det faktiskt så att jag åtminstone har deltagit i debatter med vänsterförbundet där vänsterförbundet helt motsatte sig den här ändringen. Det är ju intressant att ni här har ändrat er inställning och nu också stöder regeringens linje på den här punkten.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaneuvotteluissa oli esillä mahdollisuus, että kohdistettaisiin nimenomaan asuntoon tuo vapautus lesken ja alaikäisten osalta, ja silloin tuo summa olisi voinut olla suurempi. Puhuttiin silloin 200 000:n, jopa 250 000:n arvoisesta asunnosta. Mutta tietysti siinä on tietty epätasa-arvoisuusongelma, jos ne, joilla on asunto, saavat huojennuksen, mutta ne, joilla ei ole asuntoa mutta jotka aikovat hankkia esimerkiksi asunnon, eivät saisi.

Siitä syystä, yhdenvertaisuussyistä, on päädytty sitten valtiovarainministeriössä ja hallituksessa siihen, että kaikki saavat tietyn suuruisen — 60 000 plus 20 000, 80 000 — ja täytyy sanoa, että kyllä se aika hyvin riittää, kun leski kuitenkin saa toisen puolikkaan, kaikkialla muualla paitsi Helsingissä ja varsinkin Helsingin keskustassa. Mutta mielenkiintoista on se, että tässä suhteessa nimenomaan vasemmistoliitto ajaa suurituloisten ja varakkaiden ja helsinkiläisten asiaa.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me vihreät olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että tämä lakiesitys on tuotu näin ripeästi tänne eduskuntaan ja että nämä huojennukset tulevat jo ensi vuoden alusta. Kuitenkin me kaikki tiedämme tässä salissa, että tämä on nykytilanteeseen merkittävä parannus, jota on kauan kaivattu, ja voidaan sanoa, toisin kuin ed. Arhinmäki antoi ymmärtää, että kyllä tässä on ajateltu tavallisia ihmisiä ja nopeasti puututtu isoihin, merkittäviin ongelmiin, joita on ollut. Olemme tyytyväisiä tähän, ja tästä on erittäin hyvä mennä eteenpäin ensi vuoteen.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että perintöverossa tapahtuu uudistusta, niin kuin tällä hetkellä tehdään, ja kun luette valiokunnan mietintöä, siellä on puhuttu myös muutamista asioista, jotka pitää tulevaisuudessa ratkaista. Tuon perintöveron porrastaminen liittyy lesken asemaan ja alaikäisten asemaan.

Siinä mielessä on mukava kuunnella tätä keskustelua, että kun täällä, voi sanoa, laidasta laitaan ollaan sitä mieltä, että tämäkään perintöveron helpottaminen ei vielä riitä, niin hallituksella on mahdollisuus tämän vaalikauden aikana jatkaa tällä hyvällä perintöveron uudistamislinjalla ja tuoda vaikka parin vuoden kuluttua seuraava uudistus tänne, missä otetaan huomioon nämä epäkohdat ja nostetaan sitten vaikka vähän sitä alarajaakin ja tehdään vaikka vähän porrastuksiinkin pikkuisia muutoksia.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai toivomus on ollut, että perintövero poistettaisiin kokonaan, ja valtiovarainvaliokunta on ollutkin kaukaa viisas ja tuonut näitä mahdollisia kohtia, mitä hallitus sitten voi tuoda esityksinä tähänkin saliin edellyttäen, että täällä salissa tulee toivomuksia asian suhteen ja halutaan yhteisymmärrystä.

Tämä hallituksen tuoma esitys on nyt todella merkittävä parannus oikeaan suuntaan. Se on askel siihen suuntaan, että tavallisilla ihmisillä olisi mahdollisuus elää ja myöskin poistaa näitä epäkohtia, joita puolison tai vanhempien menetys aiheuttaa.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä liioitellaan ja vähätellään. Liioitellaan, kun annetaan ymmärtää, miten suuri merkitys tällä on. Ei tarvitse katsoa kuin verotuottoa: valtion verotuotto vähenee loppujen lopuksi aika vähän. Mutta sillä on merkitystä ennen kaikkea sellaisille kuolinpesille, joihin kuuluu leski ja alaikäisiä lapsia.

Ei teidän tarvitse sanoa, että Helsingissä semmoinen köyhä leski joutuu maksamaan veroa. Hyvin harva köyhä leski asuu ydinkeskustassa, jossa hinnat ovat korkeat. Ei tarvitse mennä kuin pari kolme kilometriä keskustasta, niin hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin Kuopiossa ja Kokkolassa. Jos tämä olisi huono, niin olisimme tehneet vastalauseen. Kyllä tämä vastaa aika lailla sitä lakialoitetta, jonka kristillisdemokraatit viime kaudella tekivät, on jopa jonkin verran parempi.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta, mitä ed. Kallis sanoi, että fiskaalinen vaikutus on varsin rajallinen, mutta perintövero on tietysti siitä mielenkiintoinen, että se herättää aina vahvoja tunteita. Se herättää vahvoja tunteita, mutta sen verran haluaisin ed. Kuopalle huomauttaa, kun hän kysyi, onko hallituksen linja, että jos omistaa maata, niin vapautetaan kaikesta: Ed. Kuoppa hiukan nyt ennakoi tulevaa sukupolvenvaihdoslakia, sen verotusmuutoksia, ja tässä kun kyselytunnin kuunteli, niin jos ottaa kantaa tulevaan sukupolvenvaihdosverouudistukseen, niin täytyy sanoa, että eikö meillä ole erittäin suuri syy tukea suomalaista omistamista, suomalaista yrittäjyyttä ja täällä kotimaassa yrittämisen edellytyksiä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman nyt hämmästelen arvoisan ed. Kalliksen näkemystä siitä, että tämä ongelma koskisi vain pieniä alueita, Helsingin keskustassa asuvia leskiä. Tästä teidän näkemyksestännehän loogisesti seuraa, että lesket eivät saisi asua Helsingin keskustassa ja että heidän pitäisi asua vain pienissä asunnoissa. Se on aika lailla kestämätön näkökulma. Vasemmistoliitto ensisijaisesti puolustaa pienituloisten leskien etuja, mutta kun on kysymys leskistä, niin mielellämme puolustamme myöskin niitten suurituloisten, jotka kokoomus näyttää nyt unohtavan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on kokoomus syyttänyt vasemmistoliittoa hyvätuloisten ja suurituloisten hyysäämisestä. Minä toivoisin, että ennen tällaista keskustelua esimerkiksi ed. Kallis ja ed. Sasi tutustuisivat Pääkaupunkiseudun asuntojen hintoihin ja arvoihin. (Ed. Kallis: On varmasti tutustuttu!) Tällä hetkellä normaali kansaneläkettä saava, leskeksi jäävä ihminen voi hyvin asua kahden kolmen huoneen huoneistossa, ei Helsingin ydinkeskustassa, tai esimerkiksi rintamamiestalossa, niiden arvo liikkuu 250 000—300 000 euron kieppeillä. Tämä on se, mitä me haluamme puolustaa: oikeudenmukaisuutta, sitä, että kukaan ei joudu omasta kodistaan muuttamaan pois perintöveron takia. Ja hämmästelen sitä, jos kokoomus tai kristillisdemokraatit pitävät sitä epäoikeudenmukaisena, että me olemme sen puolella, että ihminen ei joudu perintöveron takia muuttamaan omasta kodistaan pois.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä pidän tätä esitystä varsin tasapainoisena kokonaisuutena ottaen huomioon sen kustannusvaikutukset, ja itse asiassa tämä esitys on lähempänä kristillisdemokraattien vaaliohjelmaa kuin vaikkapa Rkp:n tai kokoomuksen. Viime kaudellahan ed. Kallis teki lakialoitteen, joka on hyvin pitkälti tähän nyt sisällytetty ja jossa oli yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset. Silloin se ei valitettavasti edennyt, mutta olemme varsin tyytyväisiä, että nyt tämä etenee.

Tuonne vasemmalle laidalle haluan vain huomauttaa, että olisi viisasta, että oppositiostakin käsin annettaisiin silloin hallitukselle tunnustusta, kun aihetta on. Ihan kaikkea ei tarvitse vastustaa.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Räsäsen kanssa siinä samalla linjalla, että tämä muutosesitys vielä ei täysin toteuta niitä tavoitteita, joita esimerkiksi allekirjoittaneella tässä perintöverolainsäädännössä on. Mutta tämä on merkittävä askel oikeaan suuntaan erityisesti, kun tässä huomioidaan alaikäisten lasten asema, puolison asema ja vielä avopuolisonkin asema, kun kolmas veroluokka kokonaisuudessaan poistuu. On totta, että kun nyt on arvioitu, että jopa kolme neljäsosaa perinnönsaajista vapautuu kokonaan perintöverosta, niin on jäljellä kysymys, onko enää oikein verottaa sitä jäljelle jäävää neljäsosaa, ja voi olla, että tähän kysymykseen on syytä vielä palata.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäelle totean, että kyllä kai se käytäntö tässä salissa on osoittanut, että kristillisdemokraatit ajavat sellaisten ihmisryhmien asemaa, joilla on vaikeaa. Ja kun te puhutte siitä 200 000:sta ja leski joutuu 200 000:n asunnosta maksamaan perintöveroa, niin tein nyt tuommoisen nopean päässälaskun ja tulin siihen tulokseen, että se vero on todella noin 4 000 euroa, jos on omaisuutta 200 000. Ei se nyt niin hirveän suuri summa ole. (Ed. Arhinmäki: Mene kertomaan kansaneläkeläisille se!) Kyllä minä tietenkin mielelläni näkisin, ettei tarvitsisi maksaa yhtään mitään, kun kysymyksessä on leski, mutta kyllä minä pidän tärkeämpänä, että ne todella vaikeuksissa olevat lesket vapautuvat kokonaan, ja näin tulee tässä tapauksessa käymään. Se, että 75 prosenttia vapautuisi kokonaan verosta, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) se on hallituksen esityksessä ja perusteluissa, mutta ei Suomen kansa ole niin köyhä, että 25 prosenttia perinnönsaajista ei maksaisi veroa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On erittäin mukava huomata se, että salissa laidasta laitaan ja keskeltäkin ollaan kilvan yhtymässä kokoomuksen ikiaikaiseen tavoitteeseen perintöveron keventämisestä. Mitä tulee tähän oikeudenmukaisuuteen, niin minusta tämä, jos jokin, on oikeudenmukaista, ed. Arhinmäki. Varmasti aina löytyy yksityiskohtia, joita voi korjata, mutta se on oikeudenmukaista, että tavallisilta suomalaisilta palkansaajilta, myös pienempituloisilta palkansaajilta, ei veroteta niin ankarasti heidän jälkeensä mahdollisesti jättämää omaisuutta. Tämä on erittäin oikeudenmukainen laki, ja tästä on hyvä jatkaa tätä kehittämistä eteenpäin tämän ensimmäisen suuren askeleen jälkeen.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ne erityistapaukset, joihin täällä on viitattu, siis sellaiset varallisuusmäärät, joissa perintövero on merkittävä, tarkoittavat myös sitä, että asianosaisella on vakuuskelpoista omaisuutta, jota vastaan voi ottaa niin sanotun bullet-lainan, josta maksetaan vuotuinen korko pelkästään, ja näitä bulletlainoja voi käytännössä uusia kuinka monta kertaa tahansa, joten asiallisesti ottaen varakas leski ei joudu taloudelliseen ahdinkoon. Minun on vaikea kuvitella, että joutuisi vielä edes muuttamaan asunnosta pois.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että tämä on askel parempaan suuntaan, mutta tänne jäi mielestämme kyllä tämmöisiä epäkohtia, jotka olisi tullut korjata. Jos aviopuolisot ovat ansainneet työllänsä asunnon, esimerkiksi omakotitalon suhteellisen läheltä suurehkon kaupungin keskustaa ja vaikka vähän kauempaakin, niin kyllä sen arvo tänä päivänä on niin paljon suuri, että tuo 60 000 euroa ei riitä alkuunkaan asunnon puolikkaan arvoksi. Näin ollen, kun puoliso jää leskeksi, hän joutuu maksamaan huomattavan perintöveron. Tällä leskellä ei välttämättä, vaikka hänellä tämä asunto on, ole suuret tulot, eläke voi olla hyvinkin pieni. Näissä syntyy silloin ongelmia ja ihmiset ovat joutuneet myymään sen asunnon, jotta he ovat selvinneet tästä perintöverosta.

Toinen ongelma on sitten tämä lasten ongelma. (Puhemies: Minuutti täyttyy!)

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä perintöverouudistus on hyvä, tätä on kaivattu. Vaalien alla sosialidemokraatit vaativat, (Ed. Zyskowicz: Sen takia se hallitus sen toteutti, kun te lupasitte!) että perintövero korjataan, uudistetaan. Me kaikki tiedämme, että perusta meidän lahja- ja perintöverolle on vuodelta 47 ja se on aikansa elänyt, samaten kuin nämä tulo- ja erityisesti omaisuusrajat myöskin.

On kuitenkin, mikä ilmenee tässä meidän vastalauseessamme, kiinnitettävä huomiota veronkantoon ja maksuajan pidentämiseen ja veronhuojennukseen. Olisi toivonut, että tämä asia, 53 §, perintö- ja lahjaverolain muuttamisessa olisi saanut yksimielisen kannatuksen valiokunnassa ja olisi voitu tämä muutos tähän tehdä. Oppositio antaa kyllä ainakin sosialidemokraattien toimesta tältä osin (Puhemies: Aika!) tunnustusta hallitukselle, että suhtkoht pikaisesti tämä esitys tänne tulee. Tämä nykyaikaistaa nyt kyllä meidän perintöveroa oikealla tavalla.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on yli kymmeneen vuoteen merkittävin uudistus ennen muuta kaikille perinnönsaajille. Tämän uudistuksen suurimpia hyötyjiä ovat tavalliset suomalaiset perheet, lapset ja lesket. Uudistuksella perintöveron alaraja nousee merkittävästi 3 400 eurosta 20 000 euroon, ja asiantuntijat ovat todenneet, että tämän jälkeen noin 75 prosenttia kaikista suomalaisten perinnöistä on verottomia. Asia siis koskettaa hyvin montaa suomalaista, mutta tosin isot perinnöt ja ne paljon parjatut miljoonaperinnöt ovat edelleen tämänkin muutoksen jälkeen perintöveron piirissä.

Mielestäni vähintäänkin yhtä merkittävää on se, että nyt puolisovähennys nousee vanhasta alle 7 000 eurosta aina 60 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 3 400 eurosta 40 000 euroon. Kolmas veroluokka poistuu kokonaan, ja ensimmäisen veroluokan henkilöpiiriä laajennetaan niin, että se vastaa nykyisiä perherakenteita aiempaa paremmin. Samalla ollaan tarkistamassa myös perintöveroasteikon rajoja. Lisäksi myös lahjaveroasteikkoa ja pienimmän verotettavan lahjan määrää korotetaan, tosin ainoastaan kuluttajaindeksin verran, 3 400 eurosta 4 000 euroon. On hyvä, että nämä uudistukset nyt saadaan aikaan.

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen tähän uudistukseen. Hallitus tekee historiallisen perintöverouudistuksen, joka korjaa aiempia kohtuuttomia perimistilanteita hyvin ratkaisevalla tavalla. Perintövero on maksettava elämäntilanteesta riippumatta pian läheisen kuoleman jälkeen, ja nykyinen käytäntö on ajanut usein lesken pois yhteisestä kodista verojenmaksun takia, perheen myymään yhteisen kesänviettopaikkansa, yhteisen oman kodin jne. On hyvä, että nyt toimeen tartutaan.

Mitä tämä uudistus tarkoittaa sitten tavalliselle suomalaiselle? Esimerkiksi ennen tätä sinivihreän hallituksen johdolla nyt tehtävää uudistusta avopuolison kuollessa veroprosentti nousee edelleen tänä vuonna usein jopa 48 prosenttiin asti, ellei parilla ole yhteisiä lapsia. Nyt uudistuksen jälkeen lapsettoman pariskunnan tapauksessa lesken ei tarvitse enää ensi vuodesta lähtien maksaa lainkaan perintöveroa alle 80 000 euron perinnöistä. Nykyisen lain mukaan vero on tällaisessa tapauksessa noin 10 000 euroa. Merkittävä parannus.

Toinen esimerkki voisi olla tällainen: Perinnöstä, joka on tänä päivänä aika tavanomainen, talo ja kesämökki, arvoltaan esimerkiksi noin 300 000 euroa, uudistuksen jälkeen maksetaan veroa vajaa 10 000 euroa, kun vielä tänä vuonna vastaavassa tilanteessa vero on yli 20 000 euroa. Merkittävä parannus.

Kolmas esimerkki voisi olla perhe, jossa on kaksi alaikäistä lasta. Surun hetkellä leski päättää pitää itsellään hallintaoikeuden yhteisessä käytössä olevassa, jopa 520 000 euron arvoisessa asunnossa. Tällaisessa tilanteessa ei tämän sinivihreän hallituksen tekemän esityksen jälkeen enää veroa jouduta maksamaan. Perintövero on siis tässä tapauksessa pyöreä nolla.

Ja vielä esimerkiksi: Lapsettoman avoparin tapauksessa eloon jääneelle avopuolisolle testamentatun 300 000 euron arvoisen yhteiskäytössä olleen asunnon veroksi tulisi toiseen veroluokkaan siirtymisen ansiosta reilu 80 000 euroa, kun nykyisin tässä samassa tilanteessa vero on lähes 140 000 euroa. Muutos on siis tavallisen suomalaisen perijän kannalta keskeisen tärkeä, suuri muutos nykykäytäntöön.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö on minun mielestäni hyvä. Siinä oikealla tavalla myös katsotaan niihin epäkohtiin, joita vielä tulevaisuudessa on huomioitava.

Olen, arvoisa puhemies, täysin samaa mieltä ed. Arhinmäen kanssa siitä, että rintamamiestalo pitää saada verotta. Tämän takia olenkin sitä mieltä, että perintövero on poistettava tulevaisuudessa asteittain kokonaan. Toivottavasti olemme ed. Arhinmäen kanssa tästä samaa mieltä.

Uudistus on aloitettava poistamalla perintö- ja lahjavero tulevaisuudessa ensin puolisoilta, lapsilta ja omilta vanhemmilta. Tämän jälkeen toivon, että asia menee siihen suuntaan, että lopulta perintöverosta voidaan luopua kokonaan.

Itse asiassa tämä hallituksen esitys on, arvoisa puhemies, erittäin hyvä päänavaus tähän tavoitteeseen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! On niin moneen kertaan todettu, että tämä hallituksen esitys on hyvä, en käy sitä enää kertaamaan. Mutta haluan tuoda sen esiin, että tämä on mielestäni vain välivaihe tässä parannuksessa, näissä askelissa, mikä todetaan myös täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, että lain kehittämistarvetta on, ja saattaa olla, että se tulee johtamaan hyvinkin nopeasti siihen, että perintövero kokonaisuudessaan poistuu.

Vuonna 2006 perintö- ja lahjaveroa kertyi runsas 500 miljoonaa euroa, josta perintöveron osuus oli runsaat 80 prosenttia. Mielestäni, kun ajatellaan, että ihmiset käyvät töissä ja maksavat työtulosta veron ja sillä rahalla ostavat sitten asunnon — tämä on valtaosassa suomalaisia perheitä tapaus — ei ole mitenkään järkevää, että siitä pitää vielä toisen kerran maksaa vero eli perintövero.

Olen sitä mieltä, että perintövero tulee kokonaisuudessaan ainakin lähiomaisilta poistaa kokonaan, ja tarkoitan tällä perheenjäseniä ja myös sitten joissakin valitettavissa tapauksissa sitä, että vanhemmat joutuvat perimään lapsensa. Mielestäni tämä hallituksen esitys tukee yrittämistä, yritteliäisyyttä ja yleensä työntekoa. Jään odottamaan sitä, että perintövero poistuu kokonaisuudessaan tulevaisuudessa.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei kannata perintöveron poistamista. Me emme myöskään hyväksy sitä hallitusohjelmaan kirjattua ajatusta, että suurtilalliset ja perheyritykset, kuten Ahlströmit ja Fazerit, vapautetaan kokonaan perintöveroista. Sen sijaan me todella haluamme oikeudenmukaisuutta perintöveroihin niissä tilanteissa, joissa ne ovat kohtuuttomia tavallisia ihmisiä kohtaan. Ja kuten käy ilmi tekemästäni rinnakkaisaloitteesta, joka on meidän ryhmämme rinnakkaisaloite, mehän olemme tyytyväisiä siihen suuntaan, mihin hallitus vie tätä, nimenomaan lesken ja lapsien aseman parantamiseen.

Se ero meillä oli, että me halusimme täydentää sitä rinnakkaislakialoitteella niin, että se huomioisi nämä tilanteet. Ja ilmeisesti kalikka kalahti aika tavalla koiraan, joka täällä ulvahti, kun ed. Sasi, ehkä historiallinen tapaus, syyttää vasemmistoliittoa suurituloisten ja hyvätuloisten suosimisesta. Mutta tämä ilmeisesti kertoo siitä, miten vasemmistoliitto todella on ollut oikeilla jäljillä silloin, kun me olemme halunneet, tarkkaan katsoneet niin, että tavallisen asunnon pystyy leski perimään ilman, että omasta asunnostaan joutuu maksamaan perintöveroa. Esimerkiksi hyvin voi olla tilanne, jossa elää pelkän kansaneläkkeen varassa, jää leskeksi ja on se rintamamiestalo. Tällaisissa tilanteissa haluamme turvata sen, että perintövero ei iske. Tämä on se, minkä vuoksi esitämme tämän hallituksen 60 000:n sijaan 100 000:ta. Silloin me olisimme tyytyväisiä.

Toinen asia, joka ei tässä debatissa noussut esiin, on kysymys rintaperillislapsista. Nythän tällä hetkellä tämän hallituksen esityksenkin jälkeen tulee seuraavana verovuonna maksettavaksi tämä perintövero. Se voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, kun tässä tilanteessa, jossa toinen vanhemmista kuolee, hankala tilanne muutenkin, totta kai toinen vanhemmista saa jäädä omaan asuntoonsa jo hallintaoikeudenkin kautta asumaan. Välttämättä lapset käytännössä eivät saa perintöä, koska se on tietenkin toisen vanhemman asuntona, mutta joutuvat maksamaan perintöveron. Sen vuoksi me esitämme tätä 5 vuoden aikaa tähän, jolloin pystyisi pidemmälle ajalle jakamaan sen perintöveron maksun eikä tulisi niitä kohtuuttomia tilanteita.

Toisin kuin kokoomus täällä on toitottanut moneen kertaan, että tämä on vasta alku, me emme halua viedä pidemmälle perintöveron poistamista, niin kuin täällä on esitetty. Missään tapauksessa emme hyväksy sitä, että kaikkein rikkaimmilta poistetaan perintövero. Mutta olemme sitä mieltä, että kun kysymys on omasta asunnosta, kun kysymys on leskestä, kun kysymys on lapsista, niin silloin pitää olla semmoinen oikeudenmukaisuus, että kukaan ei joudu omasta kodistaan muuttamaan perintöveron takia pois. Tähän me olemme tähdänneet tällä meidän esityksellämme, joka on kahdelta osin erilainen kuin hallituksen esitys. Eli lesken osuus on pikkuisen korkeampi ja toinen on tämä, että lapsilla rintaperillisinä on mahdollisuus useamman vuoden aikana maksaa perintövero. Tämän jälkeen tämä olisi oikeudenmukaisempi ja kohtuullisempi kuin tämä esitys, joka, kuten sanoin silloin jo lähetekeskustelussa, on oikean suuntainen ja hyvä esitys. Me halusimme nyt rakentaa tähän sellaisen esityksen, joka meidän mielestämme olisi tyydyttävä ja sitä kautta toisi ne uudistukset ja oikeudenmukaisuuden perintöveroon, mitä vasemmistoliitto on toivonut.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä vasemmiston puhujat ovat kovasti ottaneet ansiota ja kunniaa tästä käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä, jolla todellakin aivan tavallisten perheiden, tavallisten suomalaisten perintö- ja lahjaverotusta hyvin tuntuvasti kevennetään ja varsin tuntuvasti nimenomaan leskien ja alaikäisten lasten kohdalla.

Tämä vasemmiston pyrkimys ottaa kunnia tästä hallituksen esityksestä, jota sekä ed. Arhinmäki että aikaisemmin ed. Laitinen harjoittivat, on täysin perusteetonta. Vasemmisto ei tosiasiassa esimerkiksi hallituksessa ollessaan ole koskaan toiminut perintöveron keventämiseksi. Nimenomaan se asia, että kokoomus tuli hallitukseen, johti siihen, että tämäkin kokoomuksen keskeisiin vaalitavoitteisiin kuulunut perintöveron keventäminen on nyt täällä eduskunnassa hyväksyttävänä.

Bjarne   Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Sanoin tässä aikaisemmin, ettei pidä liioitella eikä pidä vähätellä. Kun ed. Zyskowicz sanoi, että tavalliset perijät hyötyvät tuntuvasti, niin tietenkin voi olla eri käsitys siitä, mitä sana "tuntuvasti" tarkoittaa. Käytännössä tavallinen perinnönsaaja hyötyy enintään noin 2 200 euroa. Minä en pidä sitä kovin tuntuvana.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille totean, ettei vasemmisto yritä mitään kunniaa ottaa. Itse asiassa tässä kävi niin, että me yritimme omalta osaltamme kahdelta osin parantaa hallituksen esitystä, jotta se olisi sellainen paketti, mitä me haluamme muutoksina perintöveroon, ja itse asiassa nyt taisi käydä niin, että oikeisto, kokoomus eritoten, yllätettiin aika pahalla tavalla siinä, että tässäkin asiassa vasemmistoliitto on oikeudenmukaisuuden kannalla, ja lähti valtava vastahyökkäys, hyökkäys sitä vastaan, että me yritämme tuoda sellaisen mallin, mikä meidän mielestämme on tyydyttävä. Kaikki kunnia hallitukselle siitä esityksestä, joka nyt on käsittelyssä. Me halusimme vielä parantaa sitä näiltä kahdelta osin, jotka äsken toin puheessani esille.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei tässä mistään kunnian ottamisesta ole kysymys, ed. Zyskowicz. Totean vain sen, että sosialidemokraatit vaalien alla nostivat tämän kysymyksen voimakkaasti esille ja totesimme, että perintöverolaki on uudistettava. Se on aikansa elänyt.

Sanoin omassa puheenvuorossani myöskin sen, jos kuuntelitte, ed. Zyskowicz, että olemme iloisia siitä, että hallitus näin pikaisesti toi tämän ehdotuksen, ja pääsääntöisesti tämä ehdotus vastaa niitä näkemyksiä, mitä meilläkin on. Olisin toivonut, niin kuin sanoin aikaisemminkin, että 53 §:n osalta olisi valiokunnassa löytynyt yksimielisyys sen muuttamisesta, niin kuin me esitimme ja niin kuin vasemmistoliitto myöskin omalta osaltaan esitti. Kun se on kuitenkin mainittu täällä valiokunnan perustelutekstissä, niin ihmetyttää se, miksi hallituspuolueet eivät voineet sitä sitten muutoksena tehdä. (Ed. Kallis: Periaatteesta!) No, ymmärrän hyvin sen, että tekin menette sen tahdin mukaan, että kirjan mukaan, kirjan mukaan eikä mitään muita. (Puhemies: Minuutti!) Mutta olisi hyvä mahdollisuus ollut tämä epäkohta tässä laissa korjata.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monta vuotta olen täällä eduskunnassa ollut ja olen kyllä jo ennestään tottunut siihen, että kun jotakin veroa tai maksua alennetaan, niin summa voi tuntua hyvin pieneltä, mutta annas olla, kun saman kokoinen korotus tehtäisiin tai kiristys tehtäisiin johonkin veroon tai maksuun, niin se summa, vastaava euromäärä, tuntuu taas hirveän suurelta. (Ed. Kallis: Riippuu maksajasta!) Tämä on aika yleistä poliittisessa keskustelussa tässä valossa. Ymmärrän ed. Kalliksen puheenvuoron, mutta haluan kuitenkin todeta, että tietysti etenkin leskien ja alaikäisten lasten ja esimerkiksi avopuolisoiden kohdalla verotuksen keventyminen on erittäin tuntuvaa. Hyvin monissa tilanteissa esimerkiksi leski ei joudu lainkaan tavallisten pienten perintöjen kohdalla enää maksamaan perintöveroa, mutta kyllä se kevennys tämän hallituksen esittämän ja eduskunnan hyväksymän uudistuksen kautta ulottuu kaikkiin perintöjä saaviin suomalaisiin.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tottunut siihen, että politiikassa täytyy olla hyvin kärsivällinen, ja tietysti sekin on hyvä, että asioita valmistellaan hyvin ja tarkkaan. 2004 kuitenkin ehdotin, että perintövero poistetaan, aivan niin kuin Ruotsissa silloin oli päätetty tehdä. Silloin ei kovin paljon kiinnostusta tähän asiaan löydetty. Päinvastoin aika lailla vastustettiin sitä koko ajatusta. Nyt on otettu askel oikeaan suuntaan. Olen siihen tyytyväinen ja olen myöskin ihan varma siitä, että tämä kehitys jatkuu.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää nyt ed. Zyskowiczille kuitenkin sanoa, että minä nyt teen poikkeuksen. Ilmoitan, että en yhtään nostaisi kovaa ääntä, jos varallisuusveroa esitettäisiin runsaasti korotettavaksi.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Wideroos aivan oikein silloin 2004 ollessaan toinen valtiovarainministeri esitti, että perintövero poistetaan kokonaan. Sosialidemokraatit eivät voineet sitä olla hallituksessa hyväksymässä, emmekä hyväksy nytkään sitä, että perintövero kokonaan poistetaan. Tämä on nyt tässä tilanteessa oikea toimenpide, ja tätä ehdotusta me kaikilta muilta osin tuemme paitsi 53 §:n osalta.

Emme siis kannata perintöveron poistamista. Tulkoon se nyt selkeästi todettua.

Esa Lahtela  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi semmoinen paha epäkohta tähän kyllä sisältyy yhä edelleen, joka ei näissä missään vastalauseissakaan näy, ja se on se, jotta minusta rintaperillisen pitäisi olla aina rintaperillinen eikä mitään ikärajoja, niin kuin tässä on tämä 18 ikävuotta, koska se tekee aina kynnyksen siihen, onko se päivän vanhempi vai nuorempi, se voi tehdä tämän sauman. Minusta tämän tyyppiset epäkohdat pitäisi poistaa. Rintaperillinen on aina, vaikka minkä ikäinen on, se on jonkun lapsi, se on rintaperillinen.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Arhinmäelle: On positiivinen yllätys, että olette tässä näinkin oikeilla linjoilla, eli pääasiassa ymmärrän, että olette kuitenkin hallituksen esityksen takana ja jopa esitätte siihen joitakin omia näkemyksiänne. Mutta lähtökohta on se, että hallitus on tehnyt hyvän esityksen, joka tuntuu nauttivan laajaa luottamusta tässä eduskuntasalissa, hyvä niin.

Tärkeäksi keskustelussa on noussut oma asunto, että leski saa ja hänellä on mahdollisuus siellä asua, alaikäisten lasten asema ja oikeudenmukaisuus. Näin juuri hallitus esityksessään on tehnyt ja huomioinut nämä seikat.

Kokoomus otti asian, tämän perintöverotuksen keventämisen, esille jo ennen vaaleja. Se oli selkeä viesti vaalikentiltä ja suomalaisilta niistä asioista, jotka haluttiin kipeimmin nyt hoitaa. Se, miksi tämä oli nyt ajankohtaista, johtui tietenkin siitä, että suomalaiset, tavalliset palkansaajat, ovat vaurastuneet. (Ed. Zyskowicz: Mikä on hyvä asia!) — Erittäin hyvä asia. — Se, että suomalainen keskiluokka, palkansaajat, vaurastuu, tarkoittaa sitä, että kansakunnan varallisuus kasvaa, ja silloin meillä on mahdollisuuksia myös pitää huolta niistä, jotka ovat heikommassa asemassa.

Tämä on osa sitä kokonaisuutta, mihin me yhteiskuntaa haluamme kehittää. Se on yhteiskunta, jossa kannattaa opiskella, tehdä työtä ja yrittää ja jossa pidetään huolta vielä niistä, jotka ovat tämän kaiken tehneet. Silloin oikeudenmukaisuus tässä asiassa tarkoittaa sitä, että kun se omaisuus on omalla työllä hankittua, moneen kertaan verotettua, tai se asunto on mahdollisesti jopa itse rakennettu tai se kesämökki, niin on täysin epäoikeudenmukaista, että siitä pitäisi vielä maksaa perintöveroa. Tämä on oikeudenmukainen ja ensimmäinen askel kohti sitä suuntaa, mihin me pyrimme, että perintöverosta pystytään pitkällä aikavälillä luopumaan kokonaan.

Sosialidemokraateille suosittelisin, että kannattaisi tutustua siihen, mitä veljespuolueenne Ruotsissa on tehnyt. Siellä on perintöverotuksesta kokonaisuudessaan luovuttu. (Ed. Arhinmäki: Muttei varallisuusverosta!)

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys perintöveron keventämiseksi on erittäin hyvä ja kannatettava, ja kokoomuslaisena olen erittäin ylpeä siitä, että yksi keskeisimmistä vaalilupauksistamme on tässä toteutumassa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Vanhasen hallitus ansaitsee vilpittömän kiitoksen siitä, että tämä perintö- ja lahjaverolain muuttamista koskeva esitys on jo tänä syksynä täällä käsittelyssä, ja myös siitä sisällöstä, jonka tämä esitys on saanut ja jonka muotoisena se myös valiokunnassa on mennyt läpi. Suunta on oikea. Voi olla, että jää joitakin kohtia, joita on syytä seurata ja miettiä ja sitten tarvittaessa nopeastikin korjata edelleen, mutta lähtökohdiltaan ja perustavoitteiltaan tämä on täysin kannatettava ja hyvä esitys.

Herra puhemies! Perintövero nousi voimakkaasti esille Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen. Silloin niihin aikoihin Ruotsissa poistettiin perintövero kokonaan, ja Suomessakin tuli tuossa ikävässä luonnononnettomuudessa nuoria leskiä ja orpoja, joiden tilanne nyt vielä voimassa olevan perintöverolain mukaan ajautui aika vaikeaksi. Tietysti ei pidä ajatella, että tuollainen suuri onnettomuus vasta herättää ihmiset ja päättäjät ajattelemaan epäkohtia, vaan ne on muutoinkin pidettävä mielessä ja parannettava, mutta tuo herätti asian niin, että ed. Kallis teki välittömästi helmikuun alussa tsunamin jälkeen lakialoitteen, johon tuli muistaakseni 104 allekirjoittajaa. Lisäksi vasemmistoliitto teki oman lakialoitteen perintöverolain muuttamisesta samaan aikaan, ja se oli sisällöltään pitkälti samanlainen kuin ed. Kalliksen ensimmäisenä allekirjoittama ja laatima lakialoite, eli yhteensä noin 120 kansanedustajaa edellisen hallituksen aikana allekirjoitti aloitteen perintöverotuksen kohtuullistamisesta.

Niin kuin tässä talossa valitettavasti on tapana, niin edes tuollainen kansanedustajien selvän enemmistön mielenilmaisu ei johtanut tulokseen, vaan se jäi silloin toteuttamatta. Merkillepantavaa on, että varallisuusvero poistettiin ilman, että se olisi ollut Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa. Sosialidemokraattien johdolla varallisuusvero poistettiin, mutta noin 120 kansanedustajan aloitteesta ei lähdetty toimenpiteisiin välittömästi perintöverotuksen räikeiden epäkohtien korjaamiseksi.

Silloin kun tästä asiasta käytiin keskustelua, siis perintöverolaista, pääministeri Vanhanen totesi, että se ei kuulu hallitusohjelmaan ja siksi ei tehdä mitään. Varallisuusvero ei kuulunut hallitusohjelmaan, mutta silti se poistettiin ministeri Heinäluoman esityksestä. (Ed. Lahtela: Se ei koskenut köyhiä!) — Se ei koskenut köyhiä, mutta tämä koskettaa varsin köyhiä. Niin kuin tiedetään, jos ja kun vielä tällä hetkellä verotettavan perintöosuuden alaraja on 3 400 euroa, se on todella alhainen ja jäänyt jälkeen vuosikymmenten aikana aivan kohtuuttomasti.

Herra puhemies! Kun kiitin hallitusta tästä esityksestä, niin totean, että ne kiitokset kohdistuvat erityisesti siihen, että tässä on otettu vahvasti huomioon lesket ja alaikäiset lapset. Lisäksi oma asunto on saamassa erityiskohtelun. Mielestäni nämä rajat, mihin nyt tässä päästään, osoittavat kyllä jo melko hyvää lopputulosta, vaikka varmasti ongelmia on. Tiedämme, että jos 160 000 euron perinnöstä lähtee verotus, niin jossakin Kainuussa ja jopa Keski-Suomessa sillä rahalla saattaa saada hyvinkin omakotitalon, mutta toki ei Kampin keskuksesta sitä vasemmistoliiton kuuluttamaa yksiötä saa sillä hintaa. Eli on vaikea vetää niitä rajoja sillä tavalla, että kaikkein kalleimmat yksiöt, kaksiot Helsingin keskustassa otettaisiin lähtökohdaksi. Ei sekään ole ihan välttämättä perusteltua. En pidä sitä ainakaan ihan täysin perusteltuna, että tällä tavalla tapahtuisi.

Tässä lähdetään näistä reilusti korotetuista arvoista ja prosentteja muutetaan oikeaan suuntaan, ja näin ollen lopputulos on tällä hetkellä katsoen kohtuullisen hyvä. Kun mainitsin tämän Helsingin keskustan, niin on tietysti tilanne se, että Helsingin keskustassa saattaa elää pariskuntia, eläkeläispareja, joista toinen kuolee, ja silloin sitten tämä leski saattaa elää pelkällä kansaneläkkeellä, jolloin hänen velvollisuutensa maksaa tuo perintövero, joka tulee sen asunnon kalleuden takia maksettavaksi, voi olla hänelle ylivoimainen. Mutta toisaalta hänellä ehkä on siinä asunnossa varallisuusarvoa niin paljon, että hän saa lainan ja voi sen jotenkin hoitaa jatkossa, tai sitten voi olla, että joku joutuu myymään sen Kampin keskuksen asunnon tai jonkin keskustan asunnon ja ostamaan parin kolmen kilometrin päästä uuden asunnon. Silloin kyllä jää sitten jo rahaa kovasti maksaa myös se perintövero, mikä tulee.

Eli tämä on ikävää, jos joku joutuu kodistaan tämän takia muuttamaan, mutta tällaisia tapauksia tuskin kovin paljon on, joten en pidä kovin perusteltuna vasemmistoliiton mallia siitä, että tämä olisi kauhean suuri ongelma. Suomalaisethan kuolevat tänä aikana keskimäärin 75—80-vuotiaina, ja rintaperilliset ovat silloin yleensä noin 50-vuotiaita, ja perinnöt siirtyvät siis sieltä 75—80-vuotiailta, ed. Lahtela, kun äsken tähän puutuitte, niille noin viiskymppisille, ja silloin tilanne on kyllä hieman erikoinen, kun te vaaditte, että pitää näillekin antaa täydellinen perintöverovapautus. (Ed. Lahtela: Mihin vedätte rajan?) Se ei ole tarpeen, vaan tämä lakiesitys tässä uudessa muodossa vastaa mielestäni varsin hyvin kohtuullisessa määrin tällaisia tilanteita.

Sosialidemokraatit ovat jättäneet vastalauseen tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön, ja katson, että se on kyllä aivan perusteltu, ja tulen äänestämään sen pykälämuutoksen puolesta, mutta en vasemmistoliiton esityksen puolesta, koska en pidä sitä oikeudenmukaisena.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on syytä puhua myös vähän näistä yritys- ja maatilakysymyksistä, ja pk-yritysten ja maatilojen osalta näen, että on syytä tätä perintö- ja lahjaverotusta muuttaa sukupolvenvaihdos- ja perintötilanteissa niin, että pk-yritysten työpaikat näin voidaan turvata. On nimittäin paljon edullisempaa yhteiskunnalle turvata olemassa olevat työpaikat, yritykset, kuin antaa niitten kaatua ja perustaa uusia, jotka sitten maksavat yhteiskunnalle kuitenkin erilaisina tukina paljon enemmän. Tätä uudistusta on syytä kiirehtiä.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä on muun muassa ed. Lauri Oinosen aloite, että koko perintöverosta luovuttaisiin tai ensi vaiheessa nämä rajat nostettaisiin huippukorkealle. En kannata sitä, että perintöverosta tässä vaiheessa ainakaan kokonaan luovuttaisiin. Ensinnäkin se peruste, että tämä omaisuus on hankittu työllä ja säästämisellä, pitää sinänsä paikkansa, mutta ei se perijä ole sen hyväksi tehnyt välttämättä tai yleensä yhtään mitään, vaan se, joka on kuollut, on tehnyt sen hikoilun ja työn, jolla se peritty omaisuus on syntynyt, ja perillinen, perinnönsaaja, ei ole välttämättä tehnyt yhtään mitään. Tässä mielessä katson, että ei ole ihan kohtuullista, että ainakaan suuria perintöjä, jotka tulevat kuin manulle illallinen tekemättä mitään, vapautettaisiin verosta, mutta samalla työtä, jolla henkilö ansaitsee oman varallisuutensa, verotetaan 30—40 prosenttia. Eli ei ole tarpeen kyllä mennä siihen, että kaikki miljoonaperinnöt vapautettaisiin verosta.

Tämä uudistus on paikallaan, ja sitä on syytä seurata, miten se eri tilanteissa toimii.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi totesi, että ei ole oikein poistaa sitä ikärajaa, mikä tässä on, 18 ikävuotta. Minusta se ikäraja kohtelee ihmisiä väärin. Minusta rintaperillinen on aina rintaperillinen. Jotkut miettivät sitä kysymystä, että kun tänä päivänä ihmiset käyvät koulua tuonne kahteenkymmeneenneljään, -viiteen, -kuuteen ikävuoteen asti, niin ei ole mitään tienestiä vielä olemassa. Minusta on kohtuuton se tilanne, jos heidät asetetaan tässä siihen asemaan, jotta jos vanhemmat ovat ajatelleet jotain jättää näille semmoista kiinteätä omaisuutta, niin se joudutaan sitten myymään, eikä ole mitään tienestiä olemassa eikä tämän tyyppistä. Sen takia minä näen kuitenkin, että rintaperillisten pitäisi olla aina tasavertaisessa asemassa, vaikka olisi viisikymppinenkin.

Sitten toinen juttu. Ihmetyttää kyllä ed. Kankaanniemen ajattelu. Hän edustaa kristillisiä arvoja, ja hän unohtaa tässä nämä lesket. (Puhemies: Minuutti!) Hän sanoo, että Kampissa oleva on niin kuin jotenkin huonommassa asemassa, hän haluaisi asettaa hänet huonompaan asemaan, ja minusta se on väärin.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä on lainsäädännössä paljon näitä ikärajoja. Ei viisikymppiselle lapselle lapsilisääkään makseta, vaikka hänellä voisi olla siihen ikään kuin periaatteessa oikeus, koska hän on lapsi jollekin. Mutta kyllä minusta on aivan selvää, että nuoret lesket ja heidän alaikäiset lapsensa ovat ne, joista meidän on huolta kannettava. Jo tässä mielessä tämä esitys on aivan perusteltu. Tietysti voidaan katsoa, onko se 18 vuotta, voisiko se olla huoltovelvollisuusikäraja, kun se loppuu niissä vaiheissa, niin olisiko se perusteena.

Ja tämä toinen kysymys nyt ei ollut myöskään kovin asiallinen. Kyllä Kampin keskuksen asuntojen hinnat nousevat joka päivä ja tuovat varallisuutta joillekin ihmisille. Ei sitä tarvitse erityisesti valtion verolainsäädännöllä kartuttaa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Perintö- ja lahjaveron kohdalta antamassaan hallituksen esityksessä hallitus on lähtenyt aivan oikeassa asiassa liikkeelle. Hallitusohjelmaan tämä asia on saatu, ja itse olen tätä asiaa voimakkaasti pohjustanut edellisellä vaalikaudella tekemilläni laki- ja toimenpidealoitteilla. Hallitus on liikkeellä oikeassa asiassa, ja toivon, että tämä myönteinen liikkeelläolo voi edelleen jatkua vielä tämänkin hallitus- ja vaalikauden aikana.

Kuten täällä on todettu, Ruotsissa sosialidemokraatit ollessaan hallitusvastuussa ja parlamentin suurimpana ryhmänä tsunamionnettomuuden kovan koettelemuksen jälkeen huomasivat sen epäkohdan, mikä on perintöveron osalta, ja siellä tehtiin esimerkillinen ratkaisu poistamalla perintövero. Perintö- ja lahjaveron epäkohta korostuu erityisesti lähiomaisten kohdalla. Perittävästä omaisuudesta on aikanaan maksettu tuloverot, kiinteistöistä kiinteistöverot, ja näin ollen tavallisten kansalaisten, maanviljelijöiden, yrittäjien kohdalla hankittu omaisuus on moneen kertaan verotettu. Perittävästä omaisuudesta on maksettu siis monenlaisia veroja, ja mielestäni yhteiskunnan kannalta, vakauden kannalta, on hyvin mielekästä, että ihmiset järkevästi säästävät, hankkivat varallisuutta, harjoittavat järkevää taloutta. Sitä kautta myös kansan varallisuus kasvaa. Jos kaikki tuhlattaisiin, elettäisiin kevytmielisesti, niin silloin järkevä talous jäisi noudattamatta, eikä tämä olisi yhteiskunnan kannaltakaan myönteinen asia. Tämä on positiivinen asia, että ihmiset ovat vastuullisia omaisuuden hoidossaan, ja tätä tulisi kateuden asemasta positiivisesti kannustaa.

Perintöveron poistaminen lähiomaisilta kaikilla muodoillaan tukisi tehokkaasti pien- ja perheyrittäjyyttä, ja tämä on minusta arvo jo sinänsä. Pien- ja perheyritykset eivät yleensä karkaa ulkomaille, eivät karkaa myöskään maatilatalousyrittäjät. Tämä on kotimaista yrittäjyyttä, jonka varassa Suomi kehittyy ja luo hyvinvointia. Mutta erityisesti pien- ja perheyrittäjät ovat myös työnantajia, ja tällä on työllisyyden kannalta erittäin suuri merkitys, ja silloin kun ihmiset voivat saada työtä, silloin on tuloja töistä. Ensinnäkin tulee jotain tulostakin työstä, mutta myöskin tulee tuloja, joita voidaan osaltaan verottaa, ja kansalaisilla itsellään on työllä hankittua tuloa, mikä on myönteinen asia. Tällä on myönteinen vaikutus kunnille, seurakunnille, valtiolle.

Myönteisten asioitten nettovaikutus on hyvin merkittävä silloin, jos voidaan taata se, että sukupolvenvaihdokset onnistuvat, yritykset jatkavat toimintaansa. Monta kertaahan on niin, että sukupolvi, joka on pien- tai perheyrittäjä, saattaa ajatella, että ei tässä enää kannata investoida, aikamme tehdään ja sitten luovutaan, ettei mene perintöveroa seuraavalta polvelta. Mutta entä jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin lähiomaisten kesken huomattavasti korkeampaan rajaan kuin mihin nyt tällä hetkellä tässä hallituksen sinänsä hyvässä esityksessä päästään? Itse lakialoitteessani olen juuri ajatellut yritystoimintaa. Olen tuonut siellä miljoonan euron rajan aloitteessani keskusteluun. Tässä vaiheessa tuo raja voi olla tietysti pienempi, vaikkapa puolet tuosta. Silloin jo jonkunlaiset yritykset tähän mahtuvat, joilla olisi yritysvarallisuutta.

Mutta pääasiassa tätä pitäisi edistää, että yritykset voisivat investoida, saattaa yrityksen jo hyvään tuotantokuntoon, elinkelpoiseen kuntoon, jolloinka sitten jatkava sukupolvi voisi siitä jatkaa eikä tapahtuisi semmoista tietoista tai tiedostamatonta yrityksen tai maatilan alasajoa, jolloinka jo siinä se seuraava polvi, joka mahdollisesti voisi jatkaa, näkee, että eihän tuota vanhemmatkaan oikein arvosta, ja suhtautuu aliarvioiden alaan. Näin ollen edessä on se, että menetetään yritys mutta myöskin mahdolliset työpaikat, ja tämä nimenomaan on juuri maaseudun kannalta tappio. Näkisin hyväksi sen, että yritykset, maatilat ja mitkä tahansa toiminnot olisivat toimintakuntoisia, kun ne siirtyvät jatkaville sukupolville. Perintö- ja lahjavero on kustannuslisä yrittäjille. Samaan aikaan pohditaan, mitenkä me antaisimme avustuksia aloittaville yrityksille. Tässä on kysymys jo olemassa olevasta toiminnasta, jonka jatkaminen minusta tulisi tehdä mahdollisimman luonnolliseksi.

Sitten metsäomaisuuden kohdalta tuon esille sen, että metsätalous, kun taimesta puu kasvaa myytäväksi tukkipuuksi, on sukupolvien yli ulottuvaa toimintaa. Ylisukupolvisesta toiminnasta on juuri metsätaloudessa kyse, ja sinne eivät yleensäkään lyhytjännitteiset veromuutokset ole hyviä. Näkisin muuten päivän kyselytuntiin viitaten, että paras tapa saada suomalaista puuta niin paljon, kuin yritykset tahtovat liikkeelle, olisi perintö- ja lahjaveron poistamisen ohella myös se, että poistettaisiin se kaksinkertainen tuloverotus, joka myytävään puuhun kohdistuu. Tukkipuu erityisesti on kasvanut pinta-alaveron aikana, ja nyt kun myydään, niin menee sitten täysimääräinen myyntivero. Ei ihme, että nykyisillä hinnoillakaan ei välttämättä puun myyntiin ole sitä innostusta, mitä tarvittaisiin. Mutta on erittäin hyvä, että tämä perintöveroasia nyt on myönteisessä alussa.

Metsäomaisuuden kohdalta lähden lakialoitteessani siitä, että erittelemättä, onko se päätoimista metsätalousyrittäjyyttä vai muuta metsätaloutta, metsäomaisuus vapautettaisiin perintöverosta. Nythän on seuraus se, että perintöveron maksamiseksi on jouduttu hakkaamaan metsää, jolla vielä olisi kasvukykyä. Näen tämän kysymyksen puuhuollon kannalta hyvinkin tärkeänä.

Täällä on hyvin usein tuotu esille sitten juuri tämä lesken ja alaikäisten asema. Hallituksen esityksessä on haluttu aivan oikein kiinnittää tähän huomiota. Mutta jos perintö- ja lahjavero poistetaan lähiomaisilta tiettyyn rajaan saakka joko aloitteessani esitetyllä tavalla tai vaikka puolesta tästä, niin silloin epäkohdat pääsääntöisesti poistuisivat. Nythän on muun muassa eräitä taantuvia taajamia, joissa rakennusten tekniset arvot voivat olla aika korkeita mutta kauppa-arvot eivät välttämättä tätä ole. Eräs noin 500 euroa saava eläkeläinen sanoi, että jos tuo puoliso kuolee, niin omistusasunto, jonka he ovat työllään hankkineet, järkevästi säästäneet, saattaisi sisältää semmoisen perintöveron, että vaikeuksia tulisi sitten jäljelle jäävälle puolisolle siinä asua. Elikkä on hyvä, että tähän asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta jos perintö- ja lahjavero poistetaan, niin ei tarvita mutkikkaita säädöksiä. Yksinkertaisesti laki toimisi lähiomaisten kohdalta näin. Ymmärrän, että jos kaukaisempi perintö tulee, niin silloin se voidaan katsoa aivan oikein, että siitä tietty vero maksetaan, mutta ei tietenkään niin korkeita kuin nyt on ollut. Mutta hallituksen esityksessä tähänkin on meille tulossa korjausta.

Hallitus on antanut esityksen, jota kannatan. Äänestän sen puolesta, mutta toivon, että tällä hyvällä tiellä hallitus vielä kuluvan vaalikauden aikana tekee hyviä tekoja.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen sanoi puheenvuorossaan, että Ruotsi tsunamionnettomuuden takia päätti poistaa perintöveron sosialidemokraattisen hallituksen johdolla. Kyllä sosialidemokraattinen hallitus poisti perintöveron Ruotsissa, mutta ei tsunamionnettomuuden johdosta, vaan se oli tehnyt sen päätöksen sitä ennen. Mutta kun tsunamionnettomuus tuli, niin muutettiin sillä tavalla, että päätös tuli takautuvasti voimaan. Se olisi muuten vuodenvaihteessa tullut voimaan. Niin että vaan pöytäkirjaan tulee oikea tieto.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun on kuunnellut tämän asian ensimmäistä käsittelyä, niin olen kiinnittänyt huomiota siihen, että taitaa olla puhujien mielestä yks sun toinen tämän idean isä. (Ed. Wideroos: Äiti!) — Äiti sitten, ed. Wideroos, jos se on parempi sana. — Jos muistelee sitä, millä tavoin ennen viime eduskuntavaaleja eri puolueet toivat esiin omia mielipiteitään, tämä oli minun mielestäni yksi sellainen, jota kannattivat kaikki puolueet. Sama tilanne oli eläkeläisten verotuksen osalta määrätyissä tuloluokissa.

Tämä on varmasti hyvä avaus, ja tiedän henkilökohtaisesti viime kaudellakin kolme sellaista tilannetta, joissa minuun satuttiin ottamaan yhteyttä, kun jouduttiin myymään omaisuus sen johdosta, että verot olivat sen verran korkeat, että leski ja alaikäiset lapset eivät pystyneet niistä selviytymään. Ei tämäkään varmasti kokonaan ongelmia poista, mutta on oikean suuntainen. Nyt reilusti korotetaan perintöosuuden alarajaa 20 000 euroon ja myöskin alaikäisyysvähennyksen rajaa nostetaan huomattavasti, 40 000 euroon. Siellä tulee nyt vaan se ongelma näitten alaikäisten ja juuri 18 vuotta täyttäneitten osalta — se ero on aika raju, jos sanotaan näin — että millä nämä henkilöt sitten selviytyvät niistä veroistaan. Sen johdosta käsitykseni mukaan molemmissa vastalauseissa on tämän mukainen korjaus. Toki on myönnettävä, että tätä analysoidaan myöskin valiokunnan mietinnössä, mutta nähdään vähän sillä tavoin, ettei ole ikään kuin keinoja tässä vaiheessa löydettävissä siihen.

Henkisesti itse en tahdo oikein ymmärtää sitä, että tämä kolmas veroluokka poistetaan, koska sehän vanhassa laissa oli. Siihen kuuluivat "muut sukulaiset ja vieraat", sanoi lakiteksti. Kun toiseen veroluokkaan kuuluivat lähinnä veljet ja sisaret ja sellainen sukuhaara ja ensimmäisessä olivat rintaperilliset, niin itse olen nyt viime aikoina erityisesti miettinyt sitä, minkä takia pitää sitten vainajan sisar ja veli, silloin kun he ovat perinnön saajia, rinnastaa ihan vieraisiin. Minun mielestäni sellaisten henkilöiden, jotka ovat täysin vieraita, soisi maksavan vielä enemmän veroa kuin tällaisten jollakin tavoin verisukulaisten.

Arvoisa puhemies! Eräs asia, jota minä itse vähän hämmästelin lukiessani, kun jollakin tavoin yritin perehtyä myös valiokunnan mietintöön, oli ennakkoperinnön jonkinlainen käsittely. Sitä ei ole käsitelty mietinnössä lainkaan. Hallituksen esityksessä siitä on lyhyt maininta ja viittaus tämän lain 16 §:n 2 momenttiin, jolloin arvioidaan se, että jos antaa lahjan, ikään kuin ennakkoperinnön, etukäteen, se tulkitaan lahjaksi, ja sen jälkeen kun ikään kuin lähdetään tämän lahjan antajan pesää selvittämään, niin silloin sieltä joudutaan pohtimaan sitä, onko se lahja ollut sen mukainen, kun se on annettu rintaperilliselle, että se pitäisi vähentää tämän henkilön perinnöstä. Tällä tavoinhan perintökaaren 6 luvun 1 §:ssä määritellään ennakkoperintöä. Silloin kun perukirjaa tehdään, niin mikäli muistan oikein, siellä on vielä pesän ilmoittajan vakuutus siitä, onko vainaja antanut sellaista lahjaa tai muuta vastaavaa, joka on ennakkoperintönä otettava huomioon.

Minun mielestäni olisi kyllä ollut ihan paikallaan, että mietinnössä olisi tarkemmin analysoitu ennakkoperintöä sanallisesti myös, koska ainakin minulle on muutamia yhteydenottoja tullut tämänhetkisestä tilanteesta, kun henkilöt odottavat, että uusi laki tulisi voimaan, että he voisivat antaa ennakkoperinnön rintaperilliselleen määrätyissä erikoistilanteissa, mutta nyt ne tulkitaan suoraan lahjaksi, ja lahjoituksen osaltahan tämä pienin verotettavan lahjan määrä nostetaan ainoastaan 4 000 euroon, ja kuolemantapauksen jälkeen sitten analysoidaan sitä, onko se huomioitava ennakkoperintönä. Eli tältä osin minun mielestäni olisi nyt kannattanut pohtia valiokunnassa. En tiedä, onko täällä valiokunnan jäseniä enää paikallakaan, mutta kun kyselin valiokunnan jäseniltä ennen mietintöä tästä asiasta, niin kukaan ei osannut vastata siihen, millä tavoin siihen suhtaudutaan, mutta tämä on oma kantani siitä, millä tavoin tätä olisi saatu selkeytettyä myös kansalaisten silmissä, ettei verojuristien ja muitten tarvitsisi sitten tulkita näitä.

Eräs asia, jota itse jäin vaan pohtimaan täällä, on se, että valiokunnan mietinnössä hyvin kauniisti selvitetään sitä, että voitaisiin siirtää tämä veronmaksu erityisestä syystä, mutta sen verran, mitä tunnen ja olen veroviranomaisten kanssa ollut tekemisissä, niin kyllä siellä maksujen siirto on hyvin vaikeaa, jos ei ole laissa suoraan säädetty sitä. Kyllä minun mielestäni vasemmistoliiton vastalauseessa on hyviä elementtejä nimenomaan siitä, että tuntuu joskus kohtuuttomalta se, että lapset joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät saa omaisuutta, perintöä, käyttöönsä taikka hallintaansa, ja saattaa olla, niin kuin mietinnössä eräässä kohtaa mainittiin, tilanne, että henkilö on maksanut perintöveron ja kuolee ennen kuin pääsee konkreettisesti käsiksi siihen perittävään omaisuuteen, josta on perintöveronsa jo maksanut.

Heli  Paasio  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka kiinnitti huomiota tähän maksujen siirtomahdollisuuteen ja niin kiinnittivät sosialidemokraattiset edustajat myös tässä vastalauseessa. Ongelma on sellainen, että meillä on mahdollisuus olemassa, mutta se on käytännössä kuollut kirjain. Kuultiin asiantuntijoitten suulla siitä, että vaikka mahdollisuus on, niin käytännössä näin ei ole toimittu, vaikka hakemuksia olisi tullut kenties.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä itse tarkoitin juuri siinä, että me kaikki tiedämme, millä tavoin veroviranomaiset suhtautuvat, mikäli laissa ei ole suoraan sanottu. Tämä on se ongelma, että vaikka me ikään kuin ohjeistamme, niin olen tänään kirjoittanut erästä valitusta, jossa veroviranomaiset sanovat, että voidaan tulkita näin. Mutta silloin kun sitä ei ole suoraan sanottu, niin ainakin monissa verotoimistoissa ja oikaisuverolautakunnissa tulkitaan niin tiukasti, että ei minkäänlaista mahdollisuutta muuten anneta.

Arja  Karhuvaara  /kok:

Herra puhemies! Yksi ryhmä, jota vielä ei ole myöskään mainittu tämän perintöverouudistuksen yhteydessä missään vaiheessa itse asiassa, on kasvattilasten perintöoikeus. Se on asia, joka varmaan tulisi selvittää, koska adoptiolasten rinnalla saattaa lapsi elää holhoojaperheessä koko ikänsä ilman mitään yhteyttä entisiin vanhempiin. Ne tilanteet ovat aika hankalia silloin varsinkin, kun perintö koskee sitä ainoaa kotia.

Lisäksi perhe, jossa on opiskelevia lapsia, ei ainoastaan alaikäisiä lapsia, joutuu usein kohtuuttomiin vaikeuksiin toisen vanhemman kuollessa, koska aika usein joudutaan myymään pois koti, mihin tämä yksinäinen vanhempi jää asumaan, niin että maksettaviksi jäävät myöskin myyntivoittoverot ja erilaiset kauppaan liittyvät verot.

Lisäksi Suomen kansallisvarallisuus on yksi koko Euroopan heikoimmista, kolmanneksi heikoin siinä tilastossa, jota viimeksi katsoin, ja perheiden ja työtä tekevien suomalaisten ostovoima on samoin yksi Euroopan huonoimmista. Jos ajatellaan tätä kansallisvarallisuuden kasvattamista, mistä täällä salissa tänään on ollut jo useinkin puhetta, niin ainakin kiinteistöomaisuuden kohdalla tämä perintöveron kokonaan poistaminen olisi aivan hurjan tärkeä asia.

Lisäksi sillä, että poistettaisiin kokonaan perintövero tältä ensimmäiseltä luokalta, voitaisiin myöskin tukea nuorten asunnonsaantia ja kodin perustamista joko perintösiirroin taikka sitten vakuusjärjestelyin.

Perintöveron takia on itse asiassa todella väärin myöskin vaatia, että vanhemmat, lesket, rupeaisivat muuttamaan omaisuuttaan 80—90-vuotiaina rahaksi voidakseen maksaa lastensa puolesta heille tulevan perintöveron taikka sen takia, että heille jäisi varaa elää siinä mahdollisesti kalliissa Helsingin keskustassa olevassa kodissaan. Usein siinä on kyllä hautaustoimisto se, johon seuraavaksi tämä mummo siirtyy, eikä suinkaan se uusi pienempi kaksio jossain kaupungin laitamilla.

Lisäksi tämä perintöveron osittainen poistaminen ja tämän aikataulun epävarmuus on myöskin johtanut siihen, että metsien myynnit ja aika monet muut perinnön siirrot seisovat, yritysten myynnit seisovat, kun odotetaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Entiset karjalaisten siirtotilat sijaitsevat alueilla, joissa ei enää asu edes ketään ihmisiä ja joissa metsä on ainoa omaisuus, ja nyt näidenkin kylmien tilojen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on hidastunut, koska perintöveron aikataulu on vielä auki.

Nämä ovat ihan inhimillisiä tekijöitä, jotka ovat erittäin isoja niille, joita nämä koskevat. Tämä koko vero täytyy tulevaisuudessa kyllä poistaa, koska ainoat, jotka tämän veron osittaisestakin säilymisestä hyötyvät tällä hetkellä, ovat verojuristit ja tilitoimistot.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen kohta laiksi muuttuva esitys on saanut täällä paljon kiitosta. Siinä korjataan muutamia perintöverotuksen merkittävimpiä epäkohtia, mutta se ei missään mielessä ole mikään kokonaisuudistus. Näittenkin muutosten jälkeen perintö- ja lahjaverotukseen jää vielä kohtia, joita pitäisi kriittisesti tarkastella. Erityisen myönteistä on ollut se, että tämä esitys on saanut salissa laidasta laitaan kiitosta. Myöskin sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton edustajat ovat kiittäneet esitystä, ja arvostan erityisesti sitä, että salin vasemmaltakin laidalta on tullut vielä esityksiä, jotka lisää keventäisivät perintö- ja lahjaverotusta, vaikkei niitä nyt tässä yhteydessä kyllä toteuteta.

Tämä esitys ei ole poliittisesti erityisen sähköinen. Fiskaalisesti merkittävin ja muutenkin merkittävin kohta tässä on tietysti tämä perintöveroasteikon muutos, alarajan nostaminen ja asteikon tarkistaminen muutenkin jonkin verran. Sehän muodostaa tämän esityksen vaikutuksesta seitsemän kahdeksasosaa. Esityksen koko vaikutus vuositasolla on 160 miljoonaa euroa veroja alentava, ja tästä perintöveroasteikon muutoksesta tulee siitä 140 miljoonaa euroa.

Täytyy sanoa, että tätä asteikkoa voisi vielä uudelleen vähän tarkastella. Meillähän on aika lievä tämä perintö- ja lahjaverotuksen progressiivisuus, mutta tämä korkein marginaalivero, 16 prosenttia, lähtee jo aika alhaalta. Sitä rajaa nyt nostetaan 50 000 eurosta 60 000 euroon. Aikanaan se vastaava raja oli 2 100 000 markkaa eli noin 350 000 euroa. Valitettavasti Lipposen ensimmäinen hallitus sitten pudotti tätä korkeimman perintö- ja lahjaverotuksen marginaaliveron rajaa rajusti, ja keskustahan ei silloin ollut hallituksessa. Yleensä keskusta on ollut hallituksessa silloin, kun perintö- ja lahjaveroa on kevennetty. Käytännöllisesti katsoen aina keskusta on aiheuttanut nämä perintö- ja lahjaveron kevennykset.

Tämä puolisovähennys on sinänsä hyvä asia. Erityisesti ed. Kallis on sitä täällä hellinyt jo pitkään. Täytyy kuitenkin katsoa avoimesti sitäkin asiaa, että se koskee hyvin pientä osaa puolisoista, koska puolisothan saavat yleensä omaisuutta avio-oikeuden nojalla tai keskinäisen hallintaoikeustestamentin nojalla, ja silloinhan ei mitään perintöverotusta tapahdu, joten tämä koskee ainoastaan lapsettomien parien leskiä ja sitten niitä, jotka haluavat aiheuttaa itselleen yhden uuden perintöveroportaan keskinäisellä omistusoikeustestamentilla. Mutta hyvä näin, että tätä puolisovähennystä suurennettiin aika merkittävästikin.

Vähintäänkin yhtä tärkeä on tämä alaikäisyysvähennyksen korottaminen. Vain noin 2 prosenttia perintöosuuksien saajista on alaikäisiä, mutta he kyllä tarvitsevat tämän merkittävän vähennyksen. Yleensähän peritään 51-vuotiaana, siis perittävä on keskimäärin 80-vuotias ja perintöosuuden saaja on keskimäärin 51-vuotias. Näitä alaikäisiä perillisiä on tosi vähän, noin 2 prosenttia, mutta heille tämä vähennys on tärkeä. Kyllähän tässä tietysti voisi semmoista tarkennusta harkita, että tämä ei olisi niin jyrkkä siinä 18 ikävuoden kohdalla, vaan ihan perintö- ja lahjaverolain säännöksellä porrastettaisiin jonkin verran tätä alaikäisyysvähennystä. Tämä tuli esille myöskin valtiovarainvaliokunnan verojaoston asiantuntijakuulemisessa.

No, tämä kolmannen veroluokan poistaminen on tietysti sinänsä hyvä asia, koska kolminkertainen perintö- ja lahjavero on tietysti aika hurja, siis perusasteikkoon verrattuna kolminkertainen vero. Tosin se sitten koskee vain hyvin pientä osaa perinnönsaajista, noin kolmea neljää prosenttia lukumääräisesti. Tähänkin saakka sellaiset lesket, jotka täyttävät nuo tuloverolain avopuolisokriteerit, ovat olleet perintöverotuksessa halvimmassa eli ensimmäisessä veroluokassa, joten tämäkään muutos ei aivan tavallisimpia tapauksia koske.

Mutta tässä on hyvä kokoelma tällaisia sinänsä tärkeitä perintö- ja lahjaverolain muutoksia, ja on hyvä, että ne on yksimielisesti täällä hyväksytty. Jos joku vaatii sitten vielä lisää, se on tietysti hyvä, varsinkin jos se vasemmiston puolelta tulee. Mutta hallituksen hyvä esitys viedään nyt läpi ja sitten jatkossa tarkastellaan uusia kysymyksiä.

Yksi sellainen asia on tämä, että perilliset voivat joutua maksamaan perintöveroa sellaisesta omaisuudesta, jota he eivät koskaan saa hallintaansa. Asiantuntijakuulemisessa tuli esille se yhä yleistyvä tilanne, että tämä leski on nuorempi kuin perilliset. Tämmöinen yhteiskuntakehityshän tässä pelkästään voimistuu, ja silloin on jo varsin todennäköistä, että käy niin, että nämä perilliset eivät koskaan hyödy ja leski elää hyvin virkeänä kauemmin kuin perilliset.

Mutta kaiken kaikkiaan: Hyvä, että tämmöinen esitys on saatu aikaan, ja kevätkaudella sitten odotamme sitä toista osaa, joka helpottaisi yritysten ja maa- ja metsätalouden jatkajien perintö- ja lahjaverokohtelua.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kivirannan puheenvuorosta voisi todeta jatkona sen, jotta hän totesi, että tahtoo nykyaikana olla tilanteita, joissa leski saattaa olla nuorempi kuin rintaperilliset. Ainakin tuolla Itä-Suomessa näitä tapauksia on aika paljon, kun rajan takaa haetaan näitä somia sotakorvauksia, jolloin saattaa olla, että koskaan ne lapset eivät pääse nauttimaan siitä isän jättämästä perinnöstä, kun äitipuoli, joka on haettu itärajan takaa, eleleekin huomattavasti pitempään, mutta siitä huolimatta joudutaan maksamaan tämä perintövero. Siinä mielessä kyllä ymmärtää joidenkin tunteet siinä, jotta se ei tunnu hyvältä ja mukavalta.

Tässä muutama asia, mitkä liittyvät tähän esitykseen.

Enstäinkin tämä on siinä mielessä alamittainen — itse tuossa vaalikampanjan aikaan painatin lehden ja puhuin sitä ennenkin jo vuosikausia siitä — jotta tämä suojaosuus pitäisi nostaa kaikkien osalta vähintään 25 000 euroon. Huomasin yllättäin, että se on myös Veronmaksajain Keskusliiton esitys, tuossa vaalikampanjan alla jostain ihmeen syystä. Tässä se jää vähän vajaaksi, mutta en minä hirveästi sitä protestoi. Tässä kohdassa on menty oikeaan suuntaan, ja se ei ole kynnyskysymys.

Sen sijaan tässä on monta sellaista kohtaa, mitkä herättävät tunteita ja ajattelua, onko tämä oikein ja miksi niitä nyt ei voisi korjata, kun tiedetään tällä hetkellä, että tässä on jo ongelma, niin jätetään se ongelma päälle. Yksi on tämä 18 vuoden ikäraja. Kun ajatellaan, että on syntynyt kaksospari, mikä ei ole mikään mahdottomuus, niin pahimmillaanhan tässä voi käydä sillä tavalla, että toinen on sattunut syntymään 2:ta minuuttia vaille puoltayötä ja toinen onkin putkahtanut maailmaan 2 minuuttia yli puolenyön. Sitten sattuukin just silleen somasti, jotta tämä vanhempi sattuu kuolemaan sitten sopivasti siinä iässä, jotta toinen onkin, vaikka ovat kaksoset, identtiset kaksoset, syntyneet vaan sillä tavalla niin kuin kahta ... (Välihuuto) — Ja sitten vielä monikkoperheiden osalta, kirjoitin tänne monikkoperheet, siinähän voi olla kolme tai neljäkin, niin ne voivat olla miten hyvänsä siinä, niin saattaa olla, että se yksi pääsee keveämmällä, mutta ne kolme muuta, jos sattuu neloset olemaan, maksavatkin sitten kovemman tämmöisen perintöveron, niin eihän tässä ole järjen hitusta tässä hommassa.

Sen takia minusta tähän pitäisi tehdä nyt se korjaus sillä tavalla, että tähän tulee joku semmoinen porrastus tai kokonaan poistetaan tämä ajattelu, että tässä on joku ikäraja olemassa. Nimittäin, kun laitetaan joku ikäraja, kyse ei ole mistään lapsilisistä, niin kuin täällä joku totesi, taisi ed. Kankaanniemi heitellä, jotta onhan lapsilisissäkin ikäraja, vaan kyse on perinnönsaannista ja siitä, ovatko eri ikäluokat tasavertaisessa asemassa toistensa kanssa.

Sitten, jos kysytään, mikä se ikäraja voisi olla: Onko se sitten 30 ikävuotta, 25, 40, mitä hyvänsä siihen laitetaankin, niin aina tulee kynnys siinä, että kun sattuu vahingossa, jotta on syntynyt päivää aikaisemmin tai päivää myöhemmin, niin on eriarvoisessa asemassa. Silloin tämän tyyppisessä asiassa ei pitäisi näitä ikärajoja laittaa, vaan rintaperillinen on rintaperillinen vaikka 80-vuotiaana. Silloin se kohtelisi kaikkia oikeudenmukaisesti.

Sitten se kysymys, kun täällä on puhuttu siitä, jotta on Kampissa tai jossakin nämä kiinteistöt sen verran arvokkaita: Jos sattuu olemaan sillä tavalla, että tämä leskeksi jäänyt puoliso omistaa tämmöisen kiinteistön arvokkaalta alueelta, niin siinä voi joutua myymään, koska ei pysty maksamaan. Voi saada pelkkää kansaneläkettä, vaikka asuukin tämmöisessä arvokkaassa kiinteistössä.

No, hiljattain käytiin nimittäin Romaniassa, viime viikolla, ja tuli nyt mieleen tämän asian yhteydessä vähän samanlainen juttu. Siellä Ceausescu teki tämmöisen tempun, että rakensi hurjan ison, lattiapinta-alaltaan 36 hehtaarin palatsin kristallista ja marmorista ja kullasta, jota oli kasattu Romaniasta ja joka paikasta, vaikka kansa näki nälkää, arvokkaalle asuinalueelle, jossa oli vanhoja huviloita ja jossa suvut olivat asuneet ikänsä. Kuulin vaan paikalla asuvalta suomalaisnaiselta, joka on asunut sen komean palatsin lähellä, jotta siellä nämä ihmiset, vaikka ne saivat asunnon, siis kerrostaloluukun, mihin mennä asumaan, ovat hirttäneet itsensä sen takia, jotta joutuivat siitä vanhasta asunnosta pois.

Sen takia en ollenkaan ymmärrä ed. Kankaanniemen ajatusta siitä, jotta tämmöinen leski, joka sattuu asumaan vaikka Kampissa suvun omistuksessa olevassa asunnossa, nyt häädettäisiin, siis pakotettaisiin lähtemään johonkin muualle, muuttamaan loppuiäksi johonkin toissijaiseen luukkuun semmoiselle alueelle, joka on ihan vieras, vieraaseen ympäristöön, kun on liian pieni eläke eikä pysty maksamaan sitä perintöveroa. Minusta se on aika kummaa ajattelua, kun miettii kristillisdemokraatteja, jotka, olen ymmärtänyt, ovat niin kuin tämmöisiä omantunnon ihmisiä ja ymmärtävät myös tämän ihmisen henkisen puolen. Tässä olen eri mieltä ed. Kankaanniemen kanssa.

Sitten tässä on puhuttu myös tästä verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja varallisuusveron poistamisesta. Minusta tässä yhteydessä olisi ollut hyvä, että se voitaisiin palauttaa. Nimittäin se on kaikkein isoin töplinki vuosikymmeniin, mitä eduskunnassa on tehty veropoliittisesti, siis väärään suuntaan tehty ratkaisu, joka vapautti kaikkein rikkaimmat varallisuusveron piiristä, ja sitten käydään keräämään verot pieninä puroina jostakin muualta, koska jostakinhan ne verot on kerättävä. Nyt ilmeisesti ne kerätään energiaveroina, minä kaikkina ritskuina kerätäänkin, ja palvelumaksuina. Kunnilta otetaan nekin varat pois, kun palvelumaksuja pitää nostaa, että voidaan nyt sitten tämä varallisuusveron poisto kattaa sillä, koska se jostakin aina otetaan ja joku nämä maksaa.

Sen takia tässä tulen äänestämään kyllä kaikkien ... Tässä on tämä 53 §, joka koskee just tätä ongelmaa 18 ikävuoden osalta, ja samati olen sitä mieltä, että vasemmistoliiton esitys näistä pykälistä on ihan hyvä, ja kannatan näitä ajatuksia.

Tuossa kuuntelin kokoomusedustajien puheenvuoroja siitä, kun ed. Arhinmäki käytti tuolta paikaltaan puheenvuoron näiden leskien asemasta täällä Pääkaupunkiseudulla, ja tuli vaan tässä semmoinen asia mieleen, jotta onkohan siinä koiranhäntä haudattuna, jotta mihin joutuvat sitten ne kiinteistöt, jotka nämä lesket joutuvat myymään sen takia, että eivät pysty pitämään. Kun ne joutuvat sitten pakkorakosessa myymään, niin sieltähän voi tulla kohtuuhinnalla hyvältä alueelta sitten kiinteistöjä. Ja kuka ne ostaa? No, totta kai ne, joilla on paljon rahaa, ja minä olen aina ajatellut, että kokoomuslaisilla on paljon rahaa, ja ilmeisesti kepulaisillakin on aika paljon, koska näyttää, että ne ovat viime aikoina aika porvarillisoituneet, niin siinä voi olla semmoinen ... Onko tässä semmoinen salajuoni kans, jotta saadaan näiltä leskiltä nämä asunnot pois, ja johonkin tuonne kerrostaloluukkuun asumaan?

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela näkee näköjään salaliittoja mahdollisesti jo jossain, missä niitä ei välttämättä ole, tai kuka tietää, mistä löytyy.

Mutta tämä esitys on tervetullut, ja niin kuin sanottu, valtiovarainvaliokunta ja verojaosto olivat periaatteessa harvinaisen yksimielisiä. Siellä on muutamia täsmennyksiä niihin epäoikeudenmukaisiin kohtiin, joihin me sosialidemokraatit halusimme puuttua jo tässä vaiheessa pykälämuodossa. Koko valiokunta totesi niistä kuitenkin mietintötekstissään, että näihin tulee puuttua jossakin vaiheessa.

Totuuden nimissä on sanottava, että emme me sosialidemokraatit kyllä ajaneet viime vaalien alla niin voimakkaasti tämän asian puolesta, että perintö- ja lahjavero poistettaisiin, koska me näemme verotuksen laajana kokonaisuutena ja me ennemmin tuemme työn verotuksen alentamista suhteessa omaisuusveroon. Täytyy muistaa, että verotus on kokonaisuus. Verotus on myös arvovalintoja, mutta tarpeen on, että tietyt selkeät epäkohdat poistetaan, mikä koskee alaikäisiä lapsia ja leskien asemaa.

Ed. Orpo täällä puhui tästä ikuisesti mainitusta useampaan kertaan verotetun omaisuuden ongelmasta. Täytyy muistaa, että meidän yhteiskuntamme on täynnä tällaisia tapauksia, että on sitten tupakkatuotteita tai muita, niitä verotetaan eri vaiheissa. Tässä on nimenomaan kysymys siitä, että se perinnönsaaja ei ole vielä maksanut yhtään veroa ennen perintöveroa juuri siitä saamastaan omaisuudesta, ja nimenomaan ed. Kankaanniemi kiinnitti tähän kiitettävästi huomiota.

Sitten kun on viitattu Ruotsissa olevaan sosialidemokraattiseen puolueeseen, joka on poistanut tämän veron, niin täytyy muistaa myös se, että siellä varallisuusvero on yhä olemassa ja nämä on nähty eräällä tavalla rinnasteisina, että jompaakumpaa kuitenkin tulee olla.

Varmasti tätä tullaan kehittämään tästä eteenpäinkin vielä. Täällä on paljon hyviä asioita, ja yksi niistä on semmoinen, mistä on vähemmän täällä puhuttu, ottolasten asema. Elikkä riippumatta siitä, milloin adoptio on tapahtunut, ottolapset pääsevät ensimmäiseen veroluokkaan, ja sillä on suuri merkitys ja se on hirmu arvokas asia.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Sinivihreässä hallituksessa perintöveron keventämisestä sekä varsinkin lesken ja lasten aseman parantamisen tarpeesta on vallinnut laaja yksimielisyys. Verotus on vuosien saatossa poikkeuksellisesti kiristynyt, sillä euromääräisiä alarajoja ei ole tarkistettu pitkään aikaan.

Sinivihreä hallitus on lähtenyt viipymättä keventämään perintöveroa. Tavanomaisten perintöjen verotus kevenee siten, että verotettavan perinnön alaraja nostetaan nykyisestä 3 400 eurosta 20 000 euroon. Alarajan korottaminen vapauttaa pienet perinnöt kokonaan verosta.

Muidenkin perinnönsaajien verotaakka kevenee huomattavasti. Lesken puolisovähennys nousee 6 800 eurosta jopa 60 000 euroon. Alaikäisten lasten tilannetta helpotetaan nostamalla alaikäisyysvähennys 3 400 eurosta 40 000 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että leski maksaa perintöveroa 80 000 euroa ylittävästä perinnöstä, joka raja tosin omasta mielestäni saisi olla tuntuvasti suurempikin. Uudistusten myötä kolmesta neljäsosasta perintöjä veroa ei makseta enää lainkaan. Perintöveroa keventää myös kipeimmin verotetun kolmannen veroluokan sulautuminen toiseen veroluokkaan. Tämä keventää perintöveroa esimerkiksi niillä avopuolisoilla, joita on tähän asti verotettu kolmannen veroluokan mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Perintöveron kevennykset vähentävät valtion verotuloja noin 165 miljoonaa euroa. Myös lahjaveroa ehdotetaan helpotettavaksi indeksitarkistuksella. Lahjaveroa ja perintöveroa koskevat säännökset siis eroavat toisistaan. Siksi vaalikauden lopussa pitäisi arvioida veromuotojen erottamisen seuraukset. Tulkintaa tarvitaan myös siihen, milloin kysymys on lahjaverosta ja milloin perintöverosta. Perintöverouudistuksessa tavanomaisten perintöjen saajat laitetaan etusijalle, sillä heidän kohdallaan kevennykset tulevat voimaan heti vuoden 2008 alusta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä perintöverouudistus oli yksi kokoomuslaisten kansanedustajaehdokkaiden tärkeimmistä tavoitteista, ja siksi on syytä olla tyytyväinen, että tätä on viety eteenpäin. Henkilökohtaisesti olisin toivonut tietenkin, että koko perintövero olisi poistettu Ruotsin malliin, mutta tämäkin on hyvä ja erinomainen askel eteenpäin.

Tässä on muutamia heikkouksia, joita nimenomaan ed. Vistbacka tuossa toi esille, sen takia, että eroteltiin lahjavero ja perintövero toisistaan. Tässä asiassa luulisin olevani aikamoinen asiantuntija, koska olen käytännössä joutunut niin taistelemaan verottajien kanssa kuin tekemään myös perukirjoja tässä muutamien viimeisten vuosien aikana.

Se, mikä tässä on erittäin hyvä asia ja mihin ed. Paasio jo viittasi, on, että ottolasten asema paranee. Se on ollut käsittämätön sen takia, että verottaja tulkitsee, että ottolapsi voi periä kyllä vanhempansa, mutta ei isovanhempiaan. Minusta se on ollut aivan käsittämätön ja väärä tulkinta. Nyt, mikäli minä oikein ymmärrän tämän lakitekstin ja tämän mietinnön, tämä asia ainakin korjaantuu niin, että ottolapsi perii vanhempansa, isovanhempansa ja sitäkin seuraavat vanhemmat sukulaisensa, jos näin käy. Muutamia muitakin tämmöisiä hankaluuksia tietenkin tähän sisältyy, mutta niistä sitten jatkossa myöhemmin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin useissa puheenvuoroissa on todettu ja kuten itsekin tänä iltana aiemmassa puheenvuorossani sanoin, hallituksen esitys on hyvä lähtökohta ja tältä pohjalta on toivottavasti vielä tällä vaalikaudella tilaisuus korjata niitä epäkohtia, joihin täällä on viitattu. Paras epäkohtien korjaaminen on perintö- ja lahjaveron poistaminen lähiomaisilta vaikkapa tekemäni lakialoitteen mukaan, niin kuin täällä viittasin, ja silloin poistuvat nämä epäkohdat kerralla. Mutta minusta on nyt hyvä, että asiassa on päästy alkuun.

Ed. Ukkola ja eräät muut ovat tuoneet esille, että tässä lahjavero ja perintövero on nyt tietyllä tavalla eriytetty. Minusta on kuitenkin hyvä, että on päästy alkuun. On erittäin hyvä, että on lähdetty alkuun, ja tästä on sitten hyvä saattaa tämä asia jatkossa parempaan malliin vielä. Mutta näen, että tuo perintötilanne on sellainen, jota ei voida järjestellä, siinä mielessä ei voida järjestellä, että kukaan ei tiedä kuolemansa ajankohtaa. Se voi tulla nuorellekin ihmiselle hyvin yllättäen. On sanottu aiemmin, että näitä tilanteitahan voidaan järjestellä. Tiedän tapauksia, että muun muassa maatila on siirretty jo seuraavalle sukupolvelle, tehty siinä niitä tiettyjä järjestelyjä, joita nykyinen lainsäädäntö on mahdollistanut, ja sitten liikenneonnettomuuden kautta niissä tapauksissa, mitä tiedän, onkin käynyt niin, että tämä perintö, joka on järjestelty sukupolvenvaihdoksessa jo seuraavalle sukupolvelle, palaakin takaisin selkäperintönä heille, jotka ovat tämän jo kertaalleen antaneet lahjakäytäntönä, perintönä seuraavalle polvelle, ja taas menee perintöverot. Elikkä tämä käsitys siitä, että asioita voi ennalta järjestellä, on osaltaan jo tältä kohdin ongelmallinen.

Mutta minä korostan sitä, että normaalilla suomalaisella ihmisellä on oltava oikeus omistaa niin kauan kuin hän haluaa. Tiedän monia tapauksia siitä, että on haluttu järjestellä vaikkapa maatila seuraavalle sukupolvelle, ja tiedän monia heistä, jotka ovat sitten sanoneet itkien, että kun he tämän tekivät ja antoivat noille nuorille, niin koko elämäntyö meni hukkaan. Tämä on kovin monen kohdalla, ikävä kyllä, koettua todellisuutta, kun on haluttu toimia ennalta.

Sitten lähden siitä, että myös iästä riippumatta ihmisillä on oikeus omistamiseen. Tiedämme sen, että vastaisuudessa eläketurva, jota eläkeläiset tänä aikana aivan oikeutetusti kritisoivat liian pieneksi, tulee olemaan jo tavoiteasetannaltaan pienemmissä prosenttiluvuissa tuntuvasti, kuin menneinä vuosikymmeninä eläkevakuutusmaksuja maksaneet työntekijät ovat eläkkeitten olettaneet olevan siinä vaiheessa, kun eläkkeelle pääsee. Nyt ei edes tuollaisia odotuksia eläketasosta suhteessa ansiotasoon luvatakaan, ja vastaisuudessa nämä tulevat vähenemään. Elikkä sitä välttämättömämpää on, että ihmiset hankkivat myös varallisuutta, säästävät, jotta on toimeentulon varaa myöskin jatkossa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä alku. Kannatan sitä. Mutta myös niitä epäkohtia, joita ed. Esa Lahtela täällä toi esille, poistetaan sillä, kun perintö- ja lahjavero poistetaan lähiomaisilta vaikkapa lakialoitteitteni esittämällä tavalla.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei puolusta perintöveron poistamista kokonaan. Tämän esityksen yhteydessä me puolustamme leskien, omassa asunnossa asuvien leskien, aseman turvaamista paremmin kuin hallituksen esityksessä. Olemme saaneet siitä täällä erityisesti kristillisdemokraateilta, mutta myöskin kokoomukselta kritiikkiä osaksemme, ja joudun hämmästelemään tätä kritiikkiä siinä mielessä, että kun olen aiemman elämäntyöni tehnyt asuntoja vuokraamalla, niin olen sitoutunut ja oppinut puolustamaan ihmisten oikeutta asua omassa kodissaan. Olen joutunut tähän mennessä puolustamaan sitä yleensä, kun on kysymys ollut vuokra-asunnoista. Silloinhan esitetään helposti, että jos esimerkiksi perhe pienenee, niin pitäisi muuttaa isommasta arava-asunnosta pienempään. En ole sitä koskaan voinut hyväksyä enkä hyväksy sitä edelleenkään.

Mutta vielä hämmästyttävämmältä tuntuu, että nyt täällä on esitetty tässä salissa tänä iltana samanlaisia vaatimuksia omistusasunnoista. Jos joku jää leskeksi, kun puoliso kuolee, ja on asunut pitkäänkin vaikkapa nyt isommassa asunnossa ja vaikkapa nyt Kampissa tai Töölössä siinä omassa kodissa, jossa on pitkään asunut rakkaitten esineitten parissa, jotka eivät siihen yksiöön mahdu, niin jos vaaditaan, että pitää muuttaa pois omasta kodistaan selviytyäkseen verosta, niin silloin on jotain pahasti vialla. Siksi hämmästelen ja paheksun esitettyjä puheita.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Sen takia juuri olisin vielä käyttänyt puheenvuoron. Niin kuin edellä totesin, niin Ceausescu Romaniasta teki näin: ajoi pois ihmisiä kodeista. Ihmettelen, miten Suomessa voidaan ajatella tällä tavalla, että tässä ne lesket, jotka ovat sattuneet perimään tämmöisen ja joilla ei ollut lapsia, tässä joutuisivat tekemään semmoisen tempun, siirtymään omasta kodistaan pois. Tässä ymmärrän hyvin tämän ajattelun, niin kuin vasemmistoliitto esittää tässä tämän rajan korottamista 100 000 euroon, koska kyllähän rikkaat, joilla on varaa, pystyvät tämän maksamaan. Ei siitä kyse ole. Mutta ne, jotka ovat köyhempiä, siis pienet tulot, eivät sitä pysty maksamaan. Sen takia olen vahvasti tukemassa sitä ajattelua, ja minä olen niiden köyhien leskien puolella tässä asiassa.