8) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain
15 luvun 1 §:n muuttamisesta
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on työttömyysturvalain
15 luvun 1 §:n muuttaminen niin sanotusta sovitellun työttömyysetuuden
enimmäismaksuajan täyttymisen jatkoajasta. Tämä on lainsäädäntöä,
joka on säädetty vuonna 2000, ja nyt tämä on
muistinvaraisesti kolmas kerta, kun tälle lainsäädännölle
ollaan antamassa jatkoaikaa.
Valiokunta toteaa tästä lainsäädännöstä,
on todennut aikaisemminkin ja toteaa tälläkin
kertaa, että sovitellun työttömyyspäivärahaetuuden
uudistamistarpeet tulisi arvioida mahdollisimman pikaisesti ja että asiasta
tulisi säätää pysyvällä lainsäädännöllä.
Kyse on 4 500 suomalaisen toimeentulon turvaamisesta tilanteessa,
jossa työttömyys on kyseistä henkilöä kohdannut.
Valiokunta omalta osaltaan tällä pikaisella valmistelutarpeella
viestittää sosiaaliturvakomitealle, että tässä on
yksi niistä asioista, joista pitää päätösehdotuksia
tulla mahdollisimman pikaisesti.
Valiokunnan enemmistö esittää, että lakiehdotus
hyväksytään muuttamattomana. Tähän
valiokunnan mietintöön on jätetty vastalause,
jonka vastalauseen allekirjoittajat esitellevät täällä täysistunnossa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Niinpä esitellevätkin,
eli esittelen sen vastalauseen perustelut nyt.
Sen verran korjaan valiokunnan puheenjohtajaa, että taitaa
olla neljäs kerta. Nimittäin vuonna 2003 valiokunta
lausui tästä muun ohella: "Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena,
että nyt hyväksyttävän määräajan
jatkamisen jälkeen enimmäisaika pyrittäisiin
ensisijaisesti kokonaan poistamaan." Valiokunta jatkaa: "Tällaista ratkaisua
puoltaa muun muassa se, että työttömyysetuuden
suuruuden uudelleen määrittely 8 kuukauden välein
turvaa hyvin sen, ettei etuuden taso muodosta kynnystä kokoaikatyöhön
hakeutumiselle. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäiskesto
voi päinvastoin nostaa kynnystä hakeutua osa-aikaisiin
töihin tai kannustaa jäämään
kokonaan työttömyysturvan varaan. Osa-aikatyön
vastaanottamista ja osa-aikaisessa työssä pysymistä tulee
kuitenkin tukea tilanteessa, jossa kokoaikatyötä ei
ole tarjolla. Enimmäismaksuajan merkityksellisyyden väheneminen näkyy
myös siinä, että enimmäisaikaa
toistuvasti määräaikaisesti jatketaan."
2004 valiokunta on lausunut: "Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa kolmikantaisen
työryhmän, jonka tehtävänä on
löytää vuoden 2005 aikana pysyvä ratkaisu
sovitellun työttömyysetuuden maksuaikaan. Valiokunta
pitää tarkoituksenmukaisena, että nyt
hyväksyttävän määräaikaisen
järjestelyn jälkeen enimmäisaika pyrittäisiin
ensisijaisesti kokonaan poistamaan."
Sitten 2005 vielä valiokunta on lausunut: "Hyväksyessään
aiempia määräaikaisia pidennyksiä maksatuksen
enimmäiskestoon sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt
tarkoituksenmukaisena, että enimmäisaika pyrittäisiin
ensisijaisesti kokonaan poistamaan - -."
Arvoisa puhemies! Nämä mietinnöt,
joissa näin on lausuttu, on täällä täysistunnossa
hyväksytty. Siitä voi kait tulkita, että eduskunnan
tahto on laajasti ollut se, että enimmäiskesto
pitäisi äsken valiokunnan mietinnöstä lainatuin
syin poistaa. Ilmeisesti ainut, joka sitä on oikeasti vastustanut,
on ollut Elinkeinoelämän keskusliitto, tai mikä se
nyt kulloinkin entisinä aikoina, näiden mietintöjen
hyväksymisen aikaan, on ollutkaan. Joka tapauksessa siis
työnantaja ei ole tähän suostunut, vaikka
eduskunta olisi niin tahtonut, ja tässä sitä edelleen
ollaan. Sinänsä on varmaan ehkä perusteltuakin,
että tämä sosiaaliturvan uudistamiskomitea
tätäkin käsittelee, koska joka tapauksessa,
vaikka se lausuma, jota tulen esittämään
toisessa käsittelyssä, hyväksyttäisiin,
uusi lakiesitys ei kuitenkaan nyt ihan heti varmaan tähän
hätään tule, joten voihan se komiteakin
tästä jotain lausua. Kun nyt tulkitsen valiokunnan
puheenjohtajan äsken lausumaa, niin toivon, että yhteisesti
saattaisimme todeta, että sieltä komiteasta todella
tulee tämän lausuman, jossa siis esitetään
tämän enimmäiskeston poistamista, mukainen
kanta hallitukselle ja hallitus mahdollisimman pikaisesti antaa
tällaisen esityksen eduskunnalle.
Arvoisa puhemies! Tätä hartaasti odottelemaan
jääden totean, että tulen lakiesityksen
toisessa käsittelyssä esittämään
tällaisen lausuman liitettäväksi eduskunnan
kantana tähän yhteyteen.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Aikanaan vuonna 1994 senaikainen hallitus
ulotti kaikki lyhytaikaiset työsuhteet, alle kuukauden työsuhteet,
tähän sovitellun päivärahan
piiriin. Sehän lisäsi paljon byrokratiaa ja hidasti
työttömyyskorvausten käsittelyä.
Se toi nimittäin ammattiliitoissa, työttömyyskassoissa
ja Kelassa työpaikkoja kyllä lisää,
mutta pitää kysyä, ovatko ne järkeviä työpaikkoja
sinällään. Kun paperia pyöritetään
ja käydään laskemaan takautuvasti, mitä kolmenkymmenen
päivän sisään tai kuukauden
sisään on tehty, tienattu euro vai kaksi, ja sitten
se sovitellaan koko kuukaudelle pienentämään
työttömyysturvaa, niin eihän siinä ole
mitään järkeä.
Siitä lähtien — työelämävaliokunnassa
olen ollut vuodesta 1995 lähtien — olen aina kysynyt siellä,
eikö tätä voitaisi nyt lähteä korjaamaan, siis
pakitetaan se asia. Minusta järkevintä tässä olisi
tehdä semmoinen juttu, jotta päästäisiin
siihen tilanteeseen, mikä on ollut ennen vuoden 94 elokuuta,
eli puolessavälissä vuotta tämä muuttui.
Kun ihminen on työtön, hän saa tietysti
siltä päivältä työttömyyskorvausta,
ja kun on työssä, saa palkkaa, mikä on
hyvin selkeä systeemi, eikä tarvitsisi tämmöistä veivausta
ja tämmöistä ylimääräistä puljausta
tehdä, mikä tässä on olemassa.
Mutta nyt kun tämä on olemassa, niin tulen äänestämään
tietysti tämän lausuman mukaan sillä tavalla,
jotta tämä enimmäiskesto poistetaan,
mutta kun tämä komitea nyt siellä työskentelee,
niin toivoisi, että sieltä löytyy nyt
semmoinen järki, jotta palataan siihen vanhaan systeemiin
ja saadaan tätä ylimääräistä byrokratiaa
pois ja ihmiset kokevat ikään kuin saavansa palkkaa, kun
ovat töissä, eikä olisi tämmöistä veivausta, jotta
lasketaan, montako euroa hän tienasi kuukaudessa vai ei.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen
esityshän ei sinällään muuta
nykytilannetta, vaan jatketaan joulukuun loppuun vuoteen 2009 saakka
nykyistä.
Arvoisa puhemies! Minua itseäni hämmästyttää hieman
se, kun kuuntelin ed. Erkki Virtasen puheenvuoroa ja kun luki mietinnön,
että loogisena itse olisin pitänyt sitä,
että eduskunta olisi todella sillä tavoin ilmaissut
todellisen tahdon, kantansa siitä, mitä se on
aikaisemmin lausunut, ja painottaen tuonut sen esiin. Kyllä kieltämättä mietinnössä
puhutaan
tarpeellisuudesta jne., mutta ainakin itse olen tottunut siihen,
että silloin kun halutaan jotakin asiaa korostaa ja tässä erityisesti
sitä, että eduskunta on yhä edelleen
samalla mielellä, niin itse olisi nähnyt sen niinpäin,
että olisi järkevää korostaa
sitä esimerkiksi lausumalla. Näin itse olen tulkinnut
näitä eduskunnan kannanottoja silloin, kun lausumia
tuodaan esille.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Vasemmiston edustajat ovat esittäneet
vastalauseessaan ponnen, jonka mukaan hallituksen pitäisi valmistella
työttömyysturvalain muutos, jolla laista poistetaan
sovitellulle työttömyyspäivärahalle
asetettu enimmäiskestoaika. Ei tietenkään nyt
sovitellun työttömyyspäivärahan
tarkoituksena ole se, että siitä tulee pysyvä toimeentulotuki.
Työttömyyspäivärahan perusteena
on se, että henkilö työllistyy kokopäivätoimisesti.
Meillä on työvoimahallinnossa pitkään
ollut se käytäntö, että työtön
voi olla päivärahalla puolitoista vuotta.
Arvoisa puhemies! Käytäntöä pitää muuttaa varhaisen
puuttumisen suuntaan. Se merkitsee, että työtön
tai osa-aikatyötön on aktivoitava työllisyystoimenpitein,
joita voisivat olla koulutus, oppisopimus, työharjoittelu,
palkkatuettu kokoaikainen työsuhde tai kuntouttaminen.
Aktivoinnin pitää tapahtua välittömästi
henkilön ilmoittautuessa työhakijaksi työvoimatoimistoon.
Erityisiin aktivointitoimiin pitää ryhtyä kolmen kuukauden
työttömyyden jälkeen. Samanlaisten aktivointitoimien
pitäisi koskea myös soviteltua päivärahaa
saavia henkilöitä. Työhallinnon pitää aktivoida
osa-aikaiset ikääntyneet työntekijät
kokopäivätöihin. Soviteltu päiväraha
ilman enimmäiskestoaikaa olisi työhallinnon viesti
siitä, ettei tarvitse työllistyä kokoaikaisesti.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Laxell on kyllä nyt hieman väärässä.
Kysymys ei ole siitä viestistä. Kysymys on siitä,
että kun osalle ihmisistä on osa-aikatyötä mutta
ei kokoaikatyötä, niin silloin on tietenkin kohtuullista, kun
siitä osa-aikatyöstä se palkka on niin
pieni, että siihen saa tukea, joka estää sen,
ettei tarvitse mennä toimeentulotukea hakemaan. Tämähän
on se peruslähtökohta. Toki me varmasti kaikki olemme
ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnat aiemmin ovat tämän
lähtökohdan ottaneet perusasiaksi. Ongelma on
vain siinä, että kaikkia ei ole pystytty työllistämään
kokoaikaisesti. Jos näin olisi, niin eihän tätä koko
tukea tarvittaisikaan.
Ed. Vistbacka ihmetteli jotakin, josta en oikein ymmärtänyt,
mitä hän ihmetteli. Siis itse asiassa asia on
niin, että paras esitys tähän olisi ollut
tehdä rinnakkaislakiesitys, jolla kyseinen pykälä,
joka siis tässä ei ole auki, tämä enimmäiskesto,
olisi voitu poistaa, kuten pari kertaa aiemmin viime kaudella teinkin.
Nyt vaan oli niin, että sellaista lakialoitetta ei sattunut
olemaan täällä voimassa, joten puhtaasti
tämmöisistä lainsäädäntöteknisistä syistä piti
tyytyä lausumaan, ja olisihan sekin nyt jotakin.
Sitä, miksi aiemmat valiokunnat eivät ole suostuneet
kirjoittamaan tätä tahtoa lausuman muotoon, pitää tietysti
kysyä silloisten hallituspuolueitten edustajilta.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Laxell tuossa totesi, jotta pitäisi
järjestää kokopäivätyötä.
Minä olen samaa mieltä. Nyt kun hallituspuolueiden
taholta tulee tuommoisia kannanottoja, se on just oikein. Näin
pitäisi olla, mutta kun se vaan pitäisi olla.
Se ei ole niin kuin realismia.
Tiedän, että monissa paikoin, tuolla isoissa myymälöissä esimerkiksi,
lähes kaikki työpaikat ovat osa-aikaisia, elikkä siellä ei
työnantajan toimesta halutakaan järjestää kokopäiväistä työtä. Nyt
jos tekisi niin, jotta tämä enimmäiskesto
katkaistaankin, sanotaan, että okei, nyt sinä olet
syönyt kaikki päivärahasi pois, sehän
tarkoittaa sitä, että se ihminen joutuu elämään
sitten sillä osa-aikatyön palkalla. Jos se on
neljä tuntia, niin hän joutuisi elämään
sitten sillä. Ja se on vielä usein semmoinen palkka,
että kun hän menee soskun luukulle sitten kysymään,
että hei, tämä ei riitä minun
elämiseeni, niin hänelle sanotaan, jotta tämä just
yltää niiden normien yli, vähän
riippuu, missä asuu ja mitä muita kustannuksia,
mutta se useimmiten riittää siihen. Sitten hän
joutuisi olemaan sen paluuehdon sillä osa-aikatyön palkalla
ennen kuin saisi uudelleen tämän päivärahan.
Eihän se voi näin olla. Elikkä tässä se
ihminen ajettaisiin nyt loukkuun, semmoiseen viimeisen päälle
köyhyysloukkuun, hän ei saisi toimeentulotukea
tai joissakin tapauksissa voisi saada vähän, mutta
kysehän on siitä ajasta, kunnes saa uudelleen
sitten työttömyysturvan.
Minusta tämä esitys, mikä on tässä,
on hyvä, koska sitä aikaisempaa, mitä sanoin,
sitä koko juttua ei olla valmiit vielä muuttamaan,
ja silloin pitäisi saada tämä, niin kuin
tässä nyt hallitus esittääkin.
Raimo Vistbacka /ps:
Herra puhemies! Ed. Erkki Virtaselle toteaisin sen, että tarkoitukseni oli
ainakin viestittää sitä, että eduskunta
viestittäisi edelleen saman kannan, mikä aikaisemmin on
ollut, ja perinteisesti se on lausumalla esitetty, mikäli
ymmärsin oikein puheenvuoronne siitä, että eduskunta
on aikaisemmin kahtena vuonna todennut nimenomaan sen, että tämä sovitellun
työttömyysedun enimmäismääräaika
poistettaisiin kokonaan. Ja sen johdosta vaan hämmästelin
sitä, että valiokunta ei ole siihen lähtenyt.
Mutta, arvoisa puhemies, tähän, mitä ed. Laxell
otti esiin: Eräs ongelma minun mielestäni tällä hetkellä kokonaisuudessaan
on se, että monta kertaa, kun henkilö on sairauslomalla
taikka ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle,
mutta ei pysty menemään töihin, tällainen
sairas ihminen ohjataan vaan työvoimatoimistoon, ja se
on kyllä minun mielestäni aika väärä tilanne.
Siinä pitää olla joitakin toimeentulomahdollisuuksia
ihmisellä. Jos pääsee sitten pätkätöihin
taikka muuta, niin se tietysti edesauttaa, mutta pitää se
toimeentulo jollakin tavoin ihmiselle turvata, ettei nyt toimeentuloluukulla
tarvitsisi kokonaan olla. Järjestelmässä on
paljon korjaamisen varaa tällä hetkellä.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Meidän työelämämme
ja sitä kautta sosiaaliturvajärjestelmämme,
ansiosidonnainen sosiaaliturvajärjestelmä, perustuu
keskeisiltä osiltaan sille, että joko ollaan töissä tai
ei olla, ja me olemme kulkemassa kohti aikaa, jolloin jokaisen työpanos
on tärkeä. Vaikka se olisi tuntimääräisesti, päivämääräisesti,
viikkomääräisesti, vuositasolla vähäinen,
kaikki tarvitaan. Tämä on sen tyyppistä lainsäädäntöä,
jota nyt ollaan edelleen jatkamassa vain määräaikaisena
mutta jota minun mielestäni noin laajemminkin tarvitaan.
On totta, että myös henkilökohtaisesti
odotukset sosiaaliturvakomitealta ovat isot ja sinne on kasattu paljon
paineita, mutta voisin ajatella niin, että tämän
tyyppisen lainsäädännön, jos
minkä, eteenpäinvieminen ja kokonaisuuden katsominen
sellaisessa tilanteessa, missä koko sosiaaliturvajärjestelmää,
vähimmäisturvaa ja ansiosidonnaista turvaa tarkastellaan,
olisi tärkeää ja tämän
kaltaiset asiat olisivat siellä mukana. Näin voisin
kuvitella.
Katson, että tämmöisen sovitellun
työttömyysetuuden käyttö on
tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, niin kuin tämän
talon, eduskunnan, terminologia kuuluu. Toisekseen: Olen itse ollut mukana
vuosien varrella toteamassa, esittämässä,
että tästä tulisi pysyvää lainsäädäntöä.
No, me tiedämme, millä tavalla tämän
tyyppinen lainsäädäntö valmistellaan,
ja meillä on pohjaehdotus, jossa tätä ei
vielä pysyväksi tässä vaiheessa esitetä.
Sitten ed. Vistbackalle haluan sanoa, että valiokunnat
ovat erilaisia, siellä on erilaisia valiokuntien jäseniä ja
meitä sosiaalivaliokunnan jäseniä usein
syytetään siitä, että meillä on
kaikki asiat yhtä tärkeitä, olivat ne
pieniä tai isoja. Olen ajatellut itse niin, että tämä on
sen tyyppinen asia, että tämä on iso
ja tärkeä, mutta tämän pystyy
hoitamaan muutenkin kuin lausumien kautta, (Puhemies: 2 minuuttia!)
ja jatkossakin puheenjohtajana pyrin viitoittamaan valiokunnan käsittelyä niin,
että lausumat käytetään silloin,
kun ne ovat todella tarpeeseen.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Korostan vielä ed. Vistbackalle,
että aiemmat valiokunnat eivät ole kirjoittaneet
tästä lausumia. Ne olivat valiokunnan mietintötekstejä.
Sinänsä painavaa tekstiä, mutta hieman
kevyempää kuin ne lausumat, ja siksi tässä nyt
lausumaa esitetään.
Sinänsä allekirjoitan sen, mitä ed.
Rehula tuossa edellä sanoi. Olennaisempaa kuin se, kirjoitetaanko
mietintöteksti tai lausuma, on se, että asia saadaan
korjattua. Jos, ja toivottavasti kun, valiokunnan nyt ei-lausumaksikin
kirjoitettu kanta, jos se nyt ei eduskunnan tahtona se lausuma sinne
sitten tule, vaikuttaa Sata-komiteaan ja sen jälkeen hallitukseen
niin, että tämä ihan selkeä ongelma
poistuu, olen erittäin tyytyväinen valiokuntaan
ja saatanpa olla tyytyväinen jopa hallitukseenkin, mutta
sitä pitää ensin odottaa.
Vielä ed. Laxellille: Tässä enimmäiskestossa on
itse asiassa sellainen ongelma, että se rohkaisee jäämään
työttömäksi. Ihminen, jolle olisi tarjolla
osa-aikaista työtä, josta hän itse näkee,
että se raha ei riitä elämiseen, ja hän
kenties näkee, että se on kuitenkin juuri sen
yli, kuten ed. Lahtela kertoi, yli sen toimeentulotukinormin, niin hän
osaa laskea, että hänelle on edullisempaa pysyä työttömänä.
Ja sen sijaan tilanteessa, jossa ei tule sitä uhkaa, että sitten
36 kuukauden kuluttua se katkeaa, voi huomattavasti rauhallisemmin mielin
ottaa vastaan sen osa-aikaisenkin työn, jota tarjotaan,
jos voi uskoa (Puhemies: 2 minuuttia!) ja tietää,
että siihen saatava oheistuki takaa elämisen jonkinlaisen
tason.
Yleiskeskustelu päättyi.