Arvoisa puhemies! Arktisen alueen merkitys kasvaa niin kansainvälisessä ympäristö- kuin talouspolitiikassakin. Suomessa on vahva osaaminen monilla toimialueilla arktisessa tutkimuksessa ja osaamisessa aina vientituotteiksi asti. Esimerkkejä osaamisesta ovat paitsi ilmanalan ja maaperän tutkimus myös arktisen merenkulun tuntemus ja teknologia. Rovaniemellä sijaitseva Arktinen keskus on eräs merkittävimmistä arktisten kysymysten asiantuntijalaitoksista. Lisäksi Suomen Lapissa on huomattavasti luonnonvaroja.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä, mihin toimenpiteisiin tämä hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomi on vahva osa arktisen alueen tulevaisuutta, sekä mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta suomalaista osaamista hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! Suomi toimii hyvin aktiivisesti arktisen alueen kehittämiskysymyksissä, niin kuin kysymyksessä todettiin. Alueella on avautumassa uusia suuria mahdollisuuksia, jotka voivat tuoda lisää hyvinvointia, mutta niihin liittyy myöskin luonnonvarojen hyödyntämisen ja merireittien laajentumisen kautta merkittäviä ympäristöriskejä yhdellä luonnonolosuhteiltaan haavoittuvimmilla alueilla maailmassa.

Nämä kysymykset ovat keskeisesti niin Arktisen neuvoston, jossa on viisi Pohjoismaata, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä jäsenvaltioina, kuin Euro-Barents-neuvoston työskentelyssä, jossa kolme Pohjoiskalotin Pohjoismaata ja Venäjä ovat yhteistyössä. Näiden molempien järjestöjen toimintaan panostamme hyvin vahvasti juuri tällaisella laajalla agendalla, joka kattaa nämä kysymykset, joita tuossa kysymyksessäkin tarkoitettiin. Ja haluamme myöskin, että Euroopan unioni osallistuu vahvemmin myöskin näiden arktisten alueiden osaamisen ja mahdollisuuksien kehittämiseen, ja toivomme, että Euroopan unionista tulisi Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja on täysin oikeassa siinä, että pohjoisten alueitten merkitys on monella tapaa kasvamassa siitä syystä, että sillä alueella sijaitsee hyvin paljon mineraaleja. Edelleen siellä on energiavaroja, niin kaasua kuin öljyä, ja se, että tuo koillinen väylä, reitti, on avautumassa, tulee muuttamaan logistisia reittejä. Eli monella tapaa merkitys on kasvamassa, ja niin kuin ulkoministeri totesi, haasteita on monenlaisia, vaikkapa kaivostoiminnassa se, miten se kaivosintressi ja ympäristöintressi pystytään yhteensovittamaan.

Eräs tapa, miten Suomi voi tuosta hyötyä, on hyvin konkreettinen, vaikkapa telakkateollisuus Helsingissä. Helsingissä on tarkoitus rakentaa kaksi jäänmurtajaa tuolle alueelle, ja telakkateollisuudella on monia mahdollisuuksia.

Kaivospuolella Suomi tähtää kestävän kaivostoiminnan mallimaaksi. Siinä on tietysti kovasti tavoitetta, ja vaikkapa Tekesin toimintaohjelmilla tähdätään tähän, että ei ole pelkästään sitä kaivostoimintaa vaan on sitä kaivosteknologiaa. Suomessa on hyvin johtavia yrityksiä tällä alalla.

Eli montaa kautta meidän on mahdollisuus luoda liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Suomeen.

Arvoisa puhemies! Arktisen alueen eräs merkittävä osa, Suomen Lappi, on herättänyt monien ulkomaalaisten yhtiöiden mielenkiinnon luonnonvarojensa vuoksi ja kaivosteollisuuden puitteissa. Kaivosteollisuuteen kuuluu myös vastuullisuus paitsi ympäristöstä myös ihmisten kulttuurisesta perinnöstä sekä siitä, että myönteiset taloudelliset vaikutukset ovat mahdollisimman suuret paikallisille. Tulisi olla sanomattakin selvää, että Lapin ei tule olla pelkkä raaka-ainereservaatti ulkomaalaisille yrityksille. Mitä korkeampi jalostusaste on, sen merkittävämpi on myös työllisyysvaikutus.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä, mihin toimenpiteisiin tämä hallitus aikoo ryhtyä, jotta tulevaisuudessa varmistetaan kansallisen kaivannaisteollisuuden jatkojalostuksen säilyminen ja laajentuminen sekä yleisten toimintaedellytysten turvaaminen ympäristönäkökulmat huomioiden Suomen osalta.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, Suomi tavoittelee asemaa tällaisena kestävän kaivostoiminnan mallimaana. Silloin se haaste on hyvin suuri, miten yhteensovittaa ympäristönäkökulmat sitten näihin työllisyys- ja elinkeinonäkökulmiin aivan erityisesti tällä kaivospuolella ja edelleen miten yhteensovittaa kaivos ja matkailu. Matkailu on myöskin Pohjois-Suomessa suuri mahdollisuus.

Tämän osalta voisi sanoa, että harva toimiala on niin tarkkaan luvitettu ja säädelty kuin kaivostoimiala. Se perustuu lupiin, se perustuu valvontaan, ja on ilman muuta selvää, että näitä määräyksiä, näitä rajoitteita ja velvoitteita, on noudatettava. Ja mikäli siinä ei onnistuta, niin kuin nyt esimerkiksi julkisuudessa olleen Talvivaara-tapauksen osalta, yrityksen on tunnettava yritysvastuunsa siinä, että tuohon kehitykseen puututaan ja että vahingot korjataan. Esimerkiksi Talvivaaran tapauksessa yritys on itse näin ilmoittanut tekevänsä.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Edustajan alkuperäiseen kysymykseen voisin viitata myös sikäli, että ympäristöministereillä on arktisella alueella hyvin tiivis kansainvälinen yhteistyö. Suomi on tässä Barentsin alueen elikkä Pohjoismaiden, Ruotsin, Suomen ja Norjan, sekä Venäjän välisessä yhteistyöelimessä ottanut ympäristötyöryhmän vastuun seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, ja me teemme tiivistä yhteistyötä ylikansallisesti myös kaivannaisteollisuuden kestävyyteen liittyvien kysymysten kanssa. Eli löydämme yhteisiä ratkaisuja siihen, miten arktisen alueen herkkä luonto voidaan säilyttää tuleville sukupolville monimuotoisena ja samalla yhdistää siihen lisääntyvä kaivannaisteollisuus kestävällä tavalla, niin että ympäristökysymykset otetaan aina mahdollisimman hyvin huomioon.

Kaiken kaikkiaan tässä kansainvälisessä yhteistyössä meillä on esimerkiksi Venäjän kanssa tällainen hot spot -yhteistyö, jossa yhdessä olemme pyrkineet vähentämään Venäjällä olevia jäteongelmia liittyen vaarallisiin kemikaaleihin ja ympäristöongelmiin, ja se yhteistyö etenee hyvää vauhtia. Voi sanoa, että ilmastonmuutoksenkin edetessä pohjoisen arktisen luonnon turvaaminen myös luonnonsuojeluyhteistyöverkostojen kautta on erittäin tärkeää. Tätä työtä teemme hyvässä yhteistyössä ylikansallisesti, ja suomalainen tutkimus ja osaaminen ovat tässä maailmalla aivan etukenossa.

Arvoisa puhemies! VR-konserni on tilannut kalustoa maista, joista kylmäosaaminen puuttuu. VR:n kaluston heikko kestävyys on Suomen olosuhteissa toteen näytetty. Mitä toimenpiteitä valtio on tehnyt ja aikoo tehdä VR:n kalustohankintojen virheiden korjaamiseksi ja tulevaisuuden virheiden välttämiseksi? (Eduskunnasta: Mites tämä tähän liittyy?)

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Tosiaan talvi on tulossa ja talvia on tulossa, ja VR:n täytyy varautua siihen, että ne ovat sellaisia kuin edellinenkin. Nyt tässä täytyy vaan korostaa sitä, että kun näitä joudutaan kilpailuttamaan kansainvälisesti, niin sitten tavallaan kaikille tarjouksen tehneille nämä kilpailutuksen kriteerit ovat samat ja sellaiset, että niissä otetaan huomioon nämä erityiset talvivaatimukset Suomessa. En osaa nyt sanoa tähän sen parempaa, mutta täytyy lähteä siitä, että tämä on sitten toimivan johdon taidoista kiinni, että tässä onnistutaan.

Arvoisa puhemies! Arktisen alueen kaikkinaisessa hyödyntämisessä Suomen kannalta mukana on myös Euroopan unioni omalla rahoituksellaan kuitenkin niin, että se EU:n raha on nyt ja tulee olemaan selvästi pienempi kuin Suomen puolelle pohjoisille, itäisille alueille tällä hetkellä saatava raha ja toivottavasti tulevaisuudessakin saatava raha. Kysymykseni kuuluukin: onko hallitus vakuuttunut, tekeekö se, niin kuin uskon kyllä, voitavansa, että Suomen itäiset ja pohjoiset liittymissopimuksen mukaiset alueet säilyttävät sen vahvan erityisaseman, jolla pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston perusteella noille alueille on myönnetty Euroopan unionista muuta maata ja suuria Euroopan alueita paljon suurempi alueellinen tuki? Sillä on merkitystä näiden arktisten alueitten hyödyntämisen kannalta.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Todellakin näin on, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat päässeet nauttimaan ihan perustellustikin näistä rakennerahastovaroista. Nythän komissio on julkistanut oman esityksensä vuoden 2014 rakennerahastokaudesta. Sen kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossa, mutta on epäiltävissä, että Suomen rahoitusosuus olisi tämän esityksen mukaan pienenemässä. Luonnollisesti maan hallitus eduskunnan tuella tekee kaikkensa, jotta tuota osuutta pystytään kasvattamaan, koska asia on juuri näin, niin kuin edustaja Pekkarinen toteaa, että niillä on hyvin iso merkitys aluekehityksen vahvistamisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Edelleen tuossa komission esityksessä on hyvin vahva tämmöinen Eurooppaa yhdistävä liikennepaketti, liikenneverkkopaketti, ja on hyvin tärkeätä, että nämä pohjoisen reitit, pohjoisen logistiset yhteydet, saadaan vahvempaan rooliin, ja nythän näin on tapahtumassa ministeri Kyllösen aloitteellisen ja aktiivisen toiminnan ansiosta. Euroopan logistinen kartta on positiivisesti muuttumassa, ja meidän tulee tehdä kaikkemme, että ne yhteydet näiden jo edellä mainittujen raaka-ainevarojen hyödyntämiseksi mahdollistuvat.

Puhemies! Aika ajoin saa vaikutelman, että kyse olisi lähialueyhteistyöstä, tosin tietysti siitäkin mutta todellakaan ei nimenomaan vain siitä, vaan kyse on mitä merkittävimmin Suomen koko aluetta ja kapasiteettia koskevasta hankkeesta. Me olemme kaukana Murmanskista, satojen kilometrien päässä olevan teknologian hyödyntämisestä telakkateollisuudessa, ympäristöteknologiassa ja tämänkaltaisissa asioissa, joissa Suomella pitää olla tarjottavaa, mutta myös ulkopolitiikassa — Norjan ja Venäjän välinen sopimus on siitä hyvä esimerkki, kuinka meidän pitää olla aktiivinen — ja myös pääomasijoituksissa. Euroopan merkittävät, eteenpäin katsovat maat ovat tällä hetkellä sijoittamassa sinne huomattavia summia rahaa, jotta niillä on myöskin merkitystä sen alueen kehittämisessä. Onko Suomella tämänkaltaisia suunnitelmia?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustajan viittaama kiinnostus varmaan perustuu siihen, että jos katsotaan tiedossa olevia kaasu- ja öljyvaroja, nimenomaisesti Shtokmanin alue on se, missä näitä varoja on. Norjalla on perinteisesti hyvin vahvaa offshore-osaamista, ja näin ollen tämäntyyppinen linkki on syntymässä.

Suomessa, niin Lapissa kuin Oulussa kuin ehkä Etelä-Suomessakin, on selvästi kasvavaa kiinnostusta tämän liiketoiminnan hyödyntämiseen. Edustaja mainitsi kaivosteollisuuden, telakkateollisuuden. Nämä ovat niitä konkreettisia esimerkkejä, millä tavalla suomalaiset yritykset voisivat tästä kehityksestä hyötyä. Vaikkapa tiistaina Oulussa vierailleena voin sanoa, että tämä aktiivisuus on kasvamaan päin, eli ihan oikein ollaan liikkeellä.

Arvoisa puhemies! Pohjoiskalotti on konkreettisella tavalla sitä meidän arktistamme. Se ei ole vain poliittisella tasolla käytävää keskustelua, vaan se on konkreettisia projekteja. Se kuuluu paitsi Arktisen neuvoston myös Pohjoismaiden neuvoston toimipiiriin vahvasti, siellä on arktinen nostettu vahvasti agendalle. Kaikki nämä Pohjoiskalotin hankkeet ovat yhteispohjoismaisia hankkeita. Ne ovat yli rajojen -logistiikkahankkeita. Se edellyttää hyvää yhteistyötä näiden naapureittemme kanssa. Onko hallituksella tällainen yhteistyön linja vahvana meidän naapureihimme Pohjoismaissa niin, että me voimme rajat ylittäviä logistisia hankkeita, Jäämerelle meneviä rautatiehankkeita, rakentaa, vai suhtautuuko hallitus yliolkaisesti tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön näiltä osin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus suhtautuu erittäin myönteisesti ja myöskin luottavaisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Me näemme, että tällä hetkellä pohjoismaiseen yhteistyön mahdollisuudet, samoin kuin siihen kohdistuvat odotukset, ovat suurempia kuin ne ovat olleet pitkään aikaan. Tämä koskee tietysti arktisia alueita, se koskee muuta rajat ylittävää yhteistyötä, rajaesteiden poistamista, ja se koskee myöskin poliittista yhteistyötä, jossa Pohjoismaat monissa asioissa, periaatteessa itse asiassa kaikissa asioissa, lähtevät yhteiseltä pohjalta. Meillä on yhteinen arvopohja, meillä on myöskin niin sanottu pohjoismainen malli, joka on osoittanut voimansa ja tehokkuutensa tämänkin kriisin aikana verrattuna siihen, miten muualla maailmassa on jouduttu kompuroimaan. Tähän vahvuuteen Pohjoismaat haluavat yhteistyössä nojata ja olla myöskin käytettävissä muille esikuvana, esimerkkinä ja yhteistyökumppanina.

Arvoisa puhemies! Lapissa ja pohjoisilla alueilla laajemminkin on voimakkaita kasvualoja, matkailu, kulttuuri ja juuri kaivosala, ja kaiken kattavana teemana erityisesti kansainvälisyys. Kysymys kuuluu: Onko tässä tilanteessa oikein vähentää rajusti koulutuspaikkoja ammatillisesta koulutuksesta, oppisopimuksista ja ammattikorkeakouluista? Eikö tässä voi käydä niin, että pahimmillaan huonosti harkituilla leikkauksilla syömme tulevan kasvun eväät? Tässä viittaan erityisesti kaavailtuihin leikkauksiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa.

Toinen kysymys, kun ministeri Häkämies mainitsi logistisen kartan: aikooko tämä hallitus palauttaa Salla—Kantalahti-raideyhteyden eurooppalaiseen Ten-verkkoon tulevaisuuden liikenneyhteytenä, jossa se aikaisemmin oli?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Olen joulukuun 12. päivä menossa Kemin—Tornion seudulle ja aion myöskin henkilökohtaisesti perehtyä tähän koulutustarvetilanteeseen. Tiedossani on jo nyt tämä kaivosteollisuuden renessanssi, aika, joka toivottavasti hyödyntää Lappia laajasti, sama koskee tietysti matkailua.

Nyt helmikuun loppuun mennessä näiltä ammattikorkeakouluilta on pyydetty lausunnot esitettyihin aloituspaikkavähennyksiin, ja me tulemme tosi perusteellisesti ja huolellisesti arvioimaan sitten ammattikorkeakoulujen ja heidän omistajatahojensa esitykset ja toiveet. Olen todennut sen aikaisemminkin, että näistä säästöjen suuruusluokista varmaan joudutaan pitämään kiinni mutta annamme toki merkittävän arvon sille tuoreelle paikalliselle tiedolle, jonka me saamme ministeriön käyttöön sitten helmikuussa.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Komission esitys Ten-T-verkon kattavaksi osaksi ja ydinverkon osalta on meille tullut, ja nyt on hallituksen osalta tuotettu E-kirjelmä tänne eduskuntaan, jotta yhteisesti voimme pohtia ja katsoa niitä ratkaisuja, mitä Suomen kannalta tulemme tekemään. On huomioitava, että tämä on komission esitys, joka perustuu heidän lukutietoihinsa ja heidän olemassa oleviin arvioihinsa Suomen liikenteestä. Nyt on meidän aikamme antaa meidän oma vastine, ja kaikki nämä alueet, toimet ja kohteet, mitä tarvitaan meidän liikenneverkolle, tullaan nyt tarkastelemaan ja laskemaan myös taloudellisesti niiden vaikutukset, koska suurin osa Ten-T-verkkoon kohdentuvista toimistakin tulee Suomen omasta rahapussista. Ja koska taloudellinen tilanne on mikä on, niin me joudumme myös taloudellisen suunnan tässä katsomaan, mitä se meille tarkoittaa ja mitä me tällä verkostolla sitten yhteisesti tavoittelemme. Se koko työ on tällä hetkellä Suomen kannalta vielä kannanmuodostuksen osalta työvaiheessa, ja siihen yhteisesti voimme vaikuttaa, kuten ilmeisesti edustaja Mustajärvikin nyt omassa kysymyksessään teki.

Arvoisa puhemies! [Taputusta yleisölehteriltä — Puhemies koputtaa] Hallitusohjelman mukaisesti...

[Yleisölehteriltä huudettiin. Järjestyksen palauttamiseksi vahtimestarit poistivat häiriköijän lehteriltä.]

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on nimittänyt erillisen työryhmän Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kehittämiseksi. Millä tavalla nämä arktisen alueen uudet mahdollisuudet tulevat huomioiduksi tässä työssä ajatellen pohjoisen ja Itä-Suomen elinkeinoelämän kehittämistä ja nimenomaan ottaen huomioon tämän keskustelun, joka on täällä käyty, jossa erityisesti halutaan, että se kehitys tapahtuu kestävän kehityksen mukaisesti luomalla uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristöteknologiaan, liikenteen kehittämiseen ja näin poispäin?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Todellakin tämmöinen työryhmä on aloittanut työnsä. Jos ajatellaan, että suhdannekuva noin yleisesti ottaen Suomessa ei ole kauhean positiivinen, niin nimenomaisesti Pohjois-Suomessa on monia ilonaiheita ja tämmöisiä mahdollisia isojakin investointikohteita: matkailun alalla, tunnetusti, ja kaivosalalla sekä nämä tiedossa olevat että nyt sitten selvittelyn alla olevat. Kyllä minä uskon ja toivon, että tuo työryhmä juuri tuo sen kaltaisia esityksiä, millä tavalla matkailua ja kaivostoimintaa ja yhtäältä luonnonarvoja pystytään kestävällä tavalla yhdistämään, jotta sitten hallitus pystyy omassa työssään noita suuntaviivoja toteuttamaan.