Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Herra puhemies! Viime vuoden vappuna voimaan tullut ulkomaalaislaki osaltaan helpotti ulkomaalaisten opiskelijoiden siirtymistä opintojen jälkeen työelämään. Ulkomaalaislakihan lähtee siitä, että opiskelija voi opintojensa jälkeen jäädä Suomeen hakemaan työtä. Työtä voi hakea niin pitkään kuin oleskelulupa on voimassa. Jos työtä löytyy oleskeluluvan voimassaollessa, opiskelija voi joustavasti hakea jatkolupaa työnteon perusteella eli hänen ei tarvitse välillä palata takaisin kotimaahansa. Ulkomaalaislain käsittelyn yhteydessä ja välittömästi sen jälkeen annoin sisäasiainministeriössä ulkomaalaislain tätä koskevalle valmistelutyölle ohjeet, ja myöskin hallitus on tältä osin linjannut, että on keskeistä kulkea aktiivisemman maahanmuuttopolitiikan suuntaan. Tältä osin tämä esitys on siis nyt niin kuin jatkoa tämän tilanteen osalta.

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat voimavara, joka voi muuntua Suomessa vaikuttaviksi ulkomaalaisiksi osaajiksi ja täyttää tulevaa työvoiman tarvetta. Ulkomaalainen, jonka kotoutuminen Suomeen alkaa jo opiskeluvaiheessa ja joka on suorittanut opintonsa täällä, sitoutuu helpommin suomalaisiin työmarkkinoihin kuin ulkomaalainen, joka hakee työtä, mutta jolla ei ole siteitä Suomeen. Nyt käsiteltävänä olevan esityksen keskeinen tavoite on edistää nimenomaan Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen valtioiden ulkopuolelta, niin sanotuista kolmansista maista, tulevien opiskelijoiden hakeutumista ja sijoittumista suomalaiseen työelämään. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työnteko-oikeutta lukukausien aikana ja työnhakua tutkinnon suorittamisen jälkeen ehdotetaan helpotettavaksi. Kyseessä on siis täällä meidän yhteiskunnassamme osin meidän kustannuksellammekin tutkintonsa suorittavat henkilöt sen lisäksi.

Opintojen edistyminen on tärkeää, joten työnteko-oikeutta opintojen aikana ei ehdoteta olennaisesti laajennettavaksi. Jatkossa työnteko-oikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 25 tuntiin viikossa lukukauden aikana. Ulkomaalaisen opiskelijan maassaolon tarkoitushan on opintojen suorittaminen, eikä työnteosta saa muodostua pääsääntöistä oleskelun perustetta. Opintoihin sisältyvän lopputyön tekeminen ansiotyönä ehdotetaan vapautettavaksi kokonaan työntekijän oleskelulupavelvollisuudesta eli työvoiman saatavuusharkinnasta. Tutkimusten mukaan monet ulkomaalaiset opiskelijat valmistuttuaan työllistyvät siihen työpaikkaan, jossa he ovat suorittaneet työharjoittelua tai tehneet lopputyönsä.

Suoritettuaan suomalaisen tutkinnon ulkomaalaisella opiskelijalla tulee olla tilaisuus hakea työtä Suomesta. Sen vuoksi ehdotetaan, että opiskelijalle myönnettäisiin tutkinnon suorittamisen jälkeen jatko-oleskelulupa työnhakua varten. Jos opiskelijalla on mahdollisuus saada oleskelulupa työnhakua varten, hän voi keskittyä tehokkaammin työnhakuun. Jatko-oleskelulupa olisi kiinteästi sidoksissa siihen perusteeseen, jolla henkilölle on myönnetty aikaisemmat oleskeluluvat eli opiskelu Suomessa. Oleskelulupa myönnettäisiin tutkinnon suorittamisen jälkeen 6 kuukaudeksi edellisen oleskeluluvan päättymisestä. Myöntämisen perusteena olisi, että henkilön toimeentulo on turvattu.

Ulkomaalaisen tulee voida hyödyntää Suomessa hankkimaansa koulutusta suomalaisilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi Suomessa tutkinnon suorittaneen ulkomaalaisen hakeutumiseen työmarkkinoille ei liitettäisi niin sanottua työvoiman saatavuusharkintaa. Sen vuoksi ehdotetaan, että ulkomaalainen opiskelija olisi jatkossa vapautettu työntekijän oleskelulupavelvollisuudesta, kun hänellä on suomalaisessa oppilaitoksessa suoritettu tutkinto. Toisaalta viranomaistoimet eivät yksin riitä ulkomaalaisten opiskelijoiden aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaan voidaan vaikuttaa opiskelunaikaisella koulutuspolitiikalla sekä oppilaitosten välisellä aktiivisella yhteistyöllä. Lisäksi merkittävä käytännön este ulkomaalaisten opiskelijoiden työnsaannille on vaikuttanut olevan suomen tai ruotsin kielen vähäinen tai olematon taito, joten näihinkin kysymyksiin on tietysti kiinnitettävä huomiota.

Herra puhemies! Esitykseen opiskelijoiden asemaa koskevien ehdotusten lisäksi sisältyy joitain ulkomaalaislain teknisiä korjauksia.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin tervetullutta, että tämä asia menee nyt eteenpäin. Olisi ollut tietysti vielä parempi, että tämä asia olisi mennyt eteenpäin jo silloin, kun ulkomaalaislakia käsiteltiin. Varmaan se vaihe, joka siinä oli, omalta osaltaan vauhditti nyt tuotavaa esitystä tänne eduskuntaan, koska muun muassa silloin perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että on kohtuuton tilanne, että Eta-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat, jotka ovat täällä tutkinnon suorittaneet ja joista moni myöskin on integroitunut tähän yhteiskuntaan, eivät voi täältä työtä hakea, vaan joutuvat palaamaan kotimaahansa tai lähtemään muualle. Tämä on siis erittäin positiivinen asia kaikkiaan. On tietysti niin, että Suomen kansainvälistyminen on helpoiten aloitettavissa niistä, jotka ovat täällä tutkintonsa suorittaneet.

Tässä juuri muutama päivä sitten julkaistiin tutkimus, johon olivat osallistuneet Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin Teknillisen korkeakoulun ulkomaalaiset opiskelijat ja jossa heiltä oli kysytty halukkuutta jäädä Suomeen. Vastaus oli, että 43 prosenttia oli halukkaita jäämään Suomeen. Suurimmalla osalla motiivina oli se, että elämä oli niin sanotusti jo Suomessa perheenjäseniä tai muita myöten, eli se oli se keskeinen kriteeri, ja toki myöskin se kriteeri, mikä mahdollisuus täällä oli työllistyä. 8 prosenttia opiskelijoista olisi halunnut jäädä Suomeen, mutta he kokivat, että se ei ole mahdollista.

Tämä lakiesitys on yksi asia, joka vie tätä mahdollisuutta eteenpäin, mutta ei toki ainoa asia. Pitää myöskin edistää tänne jäävien mahdollisuutta saada nopeammin Suomen kansalaisuus ja sen lisäksi pitää jo yliopistoaikana, samoin ammattikorkeakouluaikana, erityisesti kiinnittää huomiota ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuuteen opiskella suomen kieltä, koska kuten tästä tutkimuksestakin käy hyvin selvästi ilmi, keskeinen ongelma on se, että useissa ammateissa kuitenkin tarvitaan suomen kielen osaamista ja se on se suuri este sille, minkä takia työllistyminen saattaa olla hyvästäkin tutkintotodistuksesta huolimatta edelleen vaikeaa. Se on yksi asia, johon tulee kiinnittää huomiota.

Varmaan syksyllä meille tulee mietintö tai työryhmäselvitys eduskunnan käsittelyyn näistä lukukausimaksuista. Tässä vaiheessa on varmaan liian aikaista ottaa siihen kantaa, mutta toivoisin, että siinä ei tulla sellaiseen ratkaisuun, että tämä kansainvälistyminen Suomessa vähenisi. Päinvastoin sen pitäisi lisääntyä. Tavoite, että päästäisiin 7 000 tutkinto-opiskelijasta 12 000:een, on hyvin tärkeä ja välttämätön senkin takia, että meidän väestömme ikääntyy ja suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Täällä on kyllä kysyntää osaaville työntekijöille. Korostan sitä, että integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu kaikkein helpoimmin niin, että tutkinto on täällä suoritettu ja sen tutkinnon suorittamisen aikana on omaksuttu jo ainakin välttävä suomen kielen taito.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti kommentti yhteen yksityiskohtaan, joka minusta on kuitenkin aivan olennainen, ja se koskee tätä 55 §:ää, jossa nyt on uusi momentti. Siinä todetaan näin: "Tilapäinen oleskelulupa Suomessa tutkinnon suorittaneelle myönnetään 54 §:n 4 momentin nojalla yhden kerran kuudeksi kuukaudeksi edellisen oleskeluluvan päättymisestä." Minä olen ymmärtänyt, arvoisa ministeri, niin, että tällä olisi nyt juuri se pyrkimys, että haluttaisiin niitä ulkomaalaisia täällä opiskelleita jäämään tänne Suomeen, tavallaan maksamaan työpanoksellaan siitä, että ovat osittain meidän kustannuksellamme täällä opiskelleet.

Arvoisa ministeri, mietittiinkö yhtään sitä, että tämä 6 kuukautta on todella lyhyt aika osoittaa potentiaaliselle työnantajalle kyvykkyyttään?

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tullutkin jo sellaisia kannanottoja, että tämä lakiesitys on erittäin hyvä, ja olen samaa mieltä. Suomessa opintonsa suorittaneen työntekijän on paljon helpompi sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja niin sanotusti kotoutua. Näin entisenä ammattialan opettajana tiedän, että jos suorittaa Suomessa tutkintonsa, aikaansaa sen, että työpaikalla ei tule niitä tulkintaongelmia, mitä tämä henkilö osaa ja mikä on tutkinnon taso. Sekin edistää yhteiskuntaan sitoutumista. Tulevan työvoimapulan aikana olisi varmaan hyvä huomioida erityisesti ne alat, joilla työvoimapula uhkaa.

Sisäasiainministeri  Kari  Rajamäki

Herra puhemies! Ensinnäkin tosiaan viime vuoden vappuna voimaan tullut ulkomaalaislaki osaltaan helpotti ulkomaalaisten opiskelijoiden siirtymistä opintojen jälkeen työelämään. Mitä tulee senaikaiseen käsittelyyn, täytyy muistaa, että ministeri Itälä antoi ulkomaalaislain liian myöhään edelliselle eduskunnalle. Jollen olisi tehnyt sitä linjausta, että estin uuden lausuntokierroksen, meillä ei todennäköisesti olisi ennen EU:n laajenemista ollut ulkomaalaislakia keskeisin osin edes korjattu. Eli oli tehtävä linjaus, että on saatava se kokonaisuus tänne uudelleen eduskunnan harkintaan, ja siinä yhteydessä tehtiin monenlaista sitoumusta, myöskin sisäministeriön puolella on tehty monenlaista valmistelua ulkomaalaislakiin liittyen. Niitä epäkohtia, mitä on ilmennyt, myös turvapaikkapuolella arvioidaan, ja haluamme Ulkomaalaisviraston kanssa myöskin väärinkäyttökysymyksiä arvioida, mitä tulee muun muassa alaikäisten lasten tapauksiin. Näitä pitää pohtia, mitä näihin liittyy.

Mutta itse asiassa, mitä tulee ed. Pulliaisen kysymykseen, tämä on hyvä käydä läpi, totta kai, vielä eduskunnan ja valiokunnan käsittelyssä, mutta jos ajattelee tilannetta, jossa opiskelija ei saa työtä kuuden kuukauden kuluessa ja palaa kotimaahansa, mutta haluaa etsiä työtä uudelleen täällä suoritettuaan tutkinnon, niin sen voi tehdä jatkossa tämän esityksen mukaan automaattisesti, eli ei sovelleta työvoimapoliittista harkintaa. Tämä on myös hyvin tärkeä näkökulma, ettei siihen väliin tule sitten byrokratiaa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä jatkaisin ministerin esittelypuheenvuorossa esille ottamasta asiasta, joka jäi omassa puheenvuorossani mainitsematta. Tämä kohta, että ulkomaalaiset opiskelijat saavat tehdä enemmän työtä, vaikka sitä onkin nostettu kohtuullisen vähän, on hyvin merkittävä, ja nimenomaan se kohta, että on mahdollista tehdä palkallisesti lopputyö. Se on aivan olennainen asia, koska suurimmalle osalle se ongelma työllistyä johtuu tästä. Tämä 6 kuukautta minun ymmärtääkseni ei ole niinkään tärkeä asia, se saisi olla toki pidempikin, en sitä vastusta, mutta se ei ole niin olennaista, vaan olennaista on se, että päästään siinä opintojen loppuvaiheessa työelämään kiinni. Silloin niille, joilla täällä on todelliset työllistymismahdollisuudet, aukeaa jo se tilaisuus ja sitä kautta asia ratkeaa.