Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Inarilaisena kansanedustajana katson velvollisuudekseni ottaa kantaa tähän hallituksen esitykseen koskien Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettavaa lakia, velvollisuudeksi kahdestakin syystä: sen takia, että tietysti tuon terveiset tämän lakiesityksen tiimoilta alueelta, ja toisaalta myös tuodakseni esille sen merkityksen, joka tällä valtion ammatillisella oppilaitoksella on saamelaisalueelle.

Tuo oppilaitoshan on perustettu erillisellä lailla 1978. Se on siitä asti edennyt ja kehittynyt alueen yhtenä merkittävänä koulutustoimijana ja erityisesti tietysti saamen kieleen, kulttuuriin ja saamelaiselinkeinoihin liittyen. Näitä valtion oppilaitoksia on karsittu, aika reippaastikin yhdistelty muihin oppilaitoksiin. Niinpä näitä valtion ammatillisia oppilaitoksia on jäljellä enää kaksi: Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Erillinen laki on ainoastaan kahdesta eli Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja sitten tästä tuoreesta Helsingin eurooppalaisesta koulusta.

Vaikka Saamelaisalueen koulutuskeskusta voidaan pitää yhtenä menestystarinana ja keskeisenä, tärkeänä vaikuttimena saamen kieleen ja kulttuuriin ja saamelaiselinkeinojen edistämiseen ja kehittämiseen, niin tietysti yhteiskunnallinen rakennemuutos on koskettanut paitsi oppilaitosta, niin ennen kaikkea tuota saamelaisaluetta, missä oppilaitos toimii. Saamelaisista tänä päivänä jo suurin osa, 60 prosenttia, asuu saamelaisalueen ulkopuolella, mikä tuo tietysti oman merkittävän haasteensa kielen ja kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen säilymiselle.

Tämä hallituksen esitys pitää sisällään toisaalta tekniset muutokset ja uudistukset tähän lakiin, mikä on tietysti perusteltua. Muun muassa saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki ja saamen kielilaki ovat tulleet tämän 1993 säädetyn lain jälkeen, ja siltä osin tekniset uudistukset ovat paikallaan, mutta myös sisällölliset seikat puoltavat tämän lain antamista eduskunnalle.

Eräitä keskeisiä tavoitteita tämän lainsäädännön sisällöllisessä uudistamisessa on ollut vastaaminen niihin muutoksiin, joita saamen kielen ja kulttuurin sekä elinkeinojen koulutuksessa tänä päivänä on kohdattu. Tuossa aiemmin mainitsin, että saamelaisväestöstä merkittävä osa asuu saamelaisalueen ulkopuolella. On hyvin tärkeää, että tässä lainsäädännössä nyt huomioidaan nämä muutokset tässä yhteiskunnallisessa kehityksessä siten, että opetusta tuon koulutuslaitoksen toimesta voidaan jatkossa vapaammin antaa myös saamelaisalueen ulkopuolella, kun se alun perin on perustettu antamaan opetusta juuri saamelaisalueella. Tähän liittyen poistuu kiintiö ja oppilaitos saa itse kielen ja kulttuurin osalta päättää määrärahojen käytöstä neuvotellen tulossopimuksesta erikseen opetusministeriön kanssa, mikä mahdollistaa sitten uudella tavalla saamelaisalueen ulkopuolisen opetuksen huomioimisen.

Taiteen perusopetuksen osalta tähän lakiin sisältyy muutoksia, joilla sitten pystytään paremmin muun muassa virtuaaliopetuksen kautta kattamaan toimintaa saamelaisalueen ulkopuolella Etelä-Suomessa etenkin lasten ja nuorten osalta. Kulttuurin ja opetuksen osalta tämä itsemääräämisoikeus tulee ja vahvistuu nyt tämän kiintiön vapautumisen johdosta.

Yksi asia, joka tässä hallituksen esityksessä kyllä käsitellään mutta jota ei ole siinä huomioitu, on korkeakouluopetus. Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että korkeakouluopetus on toki tärkeä osa tätä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimintaa, mutta mahdollisuutta itsenäiseen korkeakouluopetukseen, siihen liittyvää lupaa ei sitten tämä esitys sisällä ja sellaista ei Saamelaisalueen koulutuskeskukselle myönnetä. On todettu, että korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen ohjelmassa on linjattu, että korkeakoulutuksen yksikköjä ei lisätä.

Minä ymmärrän tämän linjauksen ison mittakaavan, mitä se tarkoittaa, mutta kun puhutaan erityisoppilaitoksesta, erityisryhmästä, hyvinkin pienimuotoisesta koulutuksesta, niin olisin itse kyllä ollut valmis harkitsemaan vakavammin ihan sisältösyistä tämän korkeakouluopetusmahdollisuuden sisällyttämistä tähän hallituksen esitykseen. Toki on olemassa yhteistyövelvoite ja mahdollisuus verkostoitua, niin kuin nyt on tehtykin yliopistojen, muun muassa Lapin yliopiston, Oulun yliopiston, ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Mutta asema, jossa korkea-asteen koulutusta saataisiin toteuttaa itsenäisemmin ja omaehtoisemmin, voisi olla perusteltu tämän koulutuskeskuksen kannalta ja saamelaisten omasta lähtökohdasta käsin.

Siksi toivoisin, että tämän lakiesityksen valiokuntakäsittelyssä vielä perehdyttäisiin tähän mahdollisuuteen antaa Saamelaisalueen koulutuskeskukselle lupa korkeakoulutuksen järjestämiseen tarkkaan rajatusti ja määritellysti. Sitä kautta voitaisiin myös korkeakoulutuksen kautta lisätä saamen kielen ja kulttuurin selviytymismahdollisuutta tulevaisuudessa sekä tarjota myös sitä kautta työpaikkoja alueen korkeakoulutetuille henkilöille.

Tässä, arvoisa puhemies, muutamia keskeisiä havaintoja tästä lakiesityksestä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Sitä, mitä ed. Seurujärvi tässä lopuksi totesi, tätä korkeakouluideaa, koulutusideaa, lämpimästi kannatan. Ja minusta oli kauhean masentavaa täällä eduskunnassa, kun kesällä olin töissä ja kuuntelin radiota, kun radiossa kerrottiin siitä, että joku teidän johtajistanne oli lausunut, että "ei me tommosista mittää tiijetä, ku ei meilloo yhteyksiä".

Arvoisa puhemies! Juuri tulin Ylen hallintoneuvostosta, jossa katsottiin pitkälle tulevaisuuteen, ja kyllä nyt täytyy lähteä siitä, että tämmöinen netti-tv-yhteys täytyy olla, jotta saamelaisalueella olisi tulevaisuutta, siis kulttuurillista tulevaisuutta. Niillä, jotka hajallaan asuvat ja elävät, pitää olla mahdollisimman elävä kontakti toisiin henkilöihin. Muuten sieltä muuttavat kaikki pois, minä pahoin pelkään. Joskus siellä tilapäisesti töissäkin olleena vuonna 1959 huomasin sen, kuinka helposti ne puheet luiskahtavat etelään ja muualle, ja taitaa olla suurin keskittymä tällä hetkellä Helsingin kaupungissa saamelaisilla.

Elikkä tässä kannassa minusta pitäisi olla mahdollisimman aloitteellinen tällä hetkellä. Eduskunnan pöntöstä pidetty puhe on arvokas, ja viesti menee laajalti, mutta se on paljon tehokkaampaa, kun sieltä niitä konkreettisia aloitteita tulee mahdollisimman paljon ja tehokkaasti.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen nosti kyllä aivan olennaisen asian esille. Voidaan tietysti surkutella sitä, että paitsi yhteiskunnallinen rakennemuutos on tuonut väkeä pohjoisesta etelään, niin myös saamelaisalueelta on väkeä muuttanut pois, ja sitä tietysti voidaan jäädä valittelemaan. Mutta toinen tie on se, että tartutaan tähän haasteeseen muun muassa nykyteknologian kautta niin, että aiemmin mainitun netti-tv:n avulla virtuaaliopetus, virtuaalikoulutus ja yhteydenpito tätä kautta saamelaisalueen ja sen ulkopuolisen alueen välillä saadaan syntymään.

Kyllä Yleisradio, johon ed. Pulliainen viittasi, on omalta osaltaan panostanut merkittävästi saamen kielen ja kulttuurin edistämiseen, ja siitä yhtiölle kiitos, ja se aikoo panostaa myös jatkossa, on hyvin kiinnostunut asiasta. Hiljattain Yleisradion hallitus kävi vierailulla, muutama viikko sitten, alueella tutustumassa asioihin. Eli sillä tavalla valtio ja valtion omistuksessa olevat yhtiöt kyllä osaltaan tekevät työtä tämän asian hyväksi.