Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hallitus esittää kiinteistöverolain muuttamista siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,50—1,00 prosentista 0,60—1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti vaihteluväliltä 0,22—0,50 välille 0,32—0,75 prosenttia, eli melko tuntuvaa kiristystä alarajaan ja samalla myös ylärajaan, missä puitteissa kunnan on määrättävä nämä kiinteistöveroprosentit. Lisäksi myös ydinvoimaloihin ja muihin vastaaviin rakennelmiin liittyvää prosenttia nostettaisiin 2,50:stä 2,85:een.

Kiinteistövero otettiin käyttöön vuoden 1993 alusta ja sillä korvattiin silloin katumaksu, manttaalimaksu ja asuntotulon verotus. Luotiin tämä uusi järjestelmä korvaamaan nämä niin, että kiinteistövero tulee kokonaan kunnalle, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Tämä historiasta.

Näitä kiinteistöveroprosenttien rajoja on vuosien varrella jonkin verran nostettu, ja nyt jälleen kuntien taloudellisen ahdingon helpottamiseksi hallitus säästääkseen valtion varoja määrää ne kunnat, jotka ovat noudattaneet alinta verorajaa, nostamaan kiinteistöveroa. Näitä kuntia hallituksen esityksen mukaan on 25, ylintä rajaa noudattaa 6 kuntaa. Oma kotikuntani on tuon alimman rajan soveltaja ainakin asuinkiinteistöjen osalta.

Tämä kiinteistövero on vero, joka kohdistuu varallisuuteen. Edellinen hallitus valtiovarainministeri Heinäluoman esittelystä toi tänne vuonna 2006 lakiesityksen yllättäen ja pyytämättä, että varallisuusvero poistetaan, ja se poistettiin. Sillä annettiin kaikkein rikkaimmille 40 000 suomalaiselle 120—150 miljoonan euron lahja valtiolta, ja perusteluna oli se, että varallisuusvero on sellainen vero, joka ei ole todellinen, tuloon perustuva vero. Toki siinä oli perusteluna myös se, että sen kohdentuminen ja periminen on hiukan ongelmallista. Mutta tällainen päätös kuitenkin täällä tehtiin eli varallisuusverosta luovuttiin.

Samanaikaisesti kuitenkin nykyinen hallitus, niin kuin edellinenkin, on nyt kiristämässä varallisuusveroa, joka kohdistuu kaikkiin, muun muassa Suomessa asuviin ja myös pienyrityksiin ja suurempiinkin yrityksiin, joilla on kiinteää omaisuutta. Eli voi kysyä, onko tämä johdonmukaista menettelyä. (Ed. Pulliainen: Eihän politiikassa koskaan ole johdonmukaisuutta!) — Ed. Pulliainen, kyllä politiikassa voisi olla johdonmukaisuutta, mutta tässä nyt en näe sellaista johdonmukaisuutta.

Eli tässä mielessä näen, että on erittäin ongelmallista, että kiinteistöveron kautta ihan fiskaalisena verona, jota se nykyisin on varsin monelle, peritään yhä enemmän rahaa yhteiseen kassaan. Tarpeita toki kunnilla on, se on selvä. Tämä on siis epäsosiaalinen vero, joka ei ota huomioon verovelvollisen, kiinteistön omistajan, velkoja eikä tuloja millään tavalla. Se on saman suuruinen kartanon herralle kuin hänen torpparilleenkin, noin vanhaa sanontaa käyttäen, tietysti riippuen kiinteistön verotusarvosta, mutta prosentti on sama.

Tähän suuntaan ollaan nyt voimakkaasti menossa, kun tuloveroa ja varsinkin hyvätuloisten verotusta on koko ajan kevennetty niin jo Lipposen hallitusten aikana kuin Vanhasen hallitustenkin aikana. Samanaikaisesti siis tätä asumiseen ja pienyrityksiin kohdistuvaa kiinteistöveroa on valtion päätöksillä pakotettu kuntia kiristämään. Tämä on selvä linja, ja se on mielestäni kyllä sellainen, josta kannattaa jonkin verran puhetta pitää, onko se oikea linja.

Toinen näkökulma on se, että tälle kiinteistöverolle osa ihmisistä saa vastinetta kunnan ylläpitämien katujen ja valaistuksen ja muun kautta, mutta on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät saa sille minkäänlaista vastinetta kotikunnaltaan. Itse olen sellainen, että en saa siihen minkäänlaista vastinetta, koska asun valtion tien varressa. No, en tarvitsekaan, kyllä minä sen pystyn maksamaan. Naapurina vaan on iäkäs eläkeläinen, joka omakotitalossaan vielä elelee eikä rasita kuntaa millään lailla. Hän maksaa siitä ja on aivan samassa asemassa kuin minä eli ei saa sille minkäänlaista vastinetta.

Vielä kärjekkäämpi on maaseudulla sellaisten ihmisten tilanne, jotka asuvat yksityisteiden varsilla esimerkiksi niin, että yksityisteiden avustukset, jotka kyllä on leikattu poiskin jo likipitäen täydellisesti, eivät sinne ulotu. Eli ehdot ovat sellaiset, että yksityistieavustuksia ei tule lainkaan, itse pitävät tiensä aurattuna ja kunnossa ja maksavat silti täyden kiinteistöveron joka vuosi. Tämä on epäoikeudenmukainen vero erityisesti maaseudun ihmisten kannalta.

Hieman ihmettelen, että keskusta on näin nöyrästi tämän ottamassa ja korotukset ajamassa läpi, vaikka tässä ovat nämä epäsosiaalisuus- ja epäoikeudenmukaisuusaspektit mielestäni hyvinkin vahvat. Kyllä on helpompaa lähteä siitä, että jos on tuloja, niin siitä verotetaan, mutta ei siitä, mistä ei ole tuloja, ja asunnosta ei ole tuloja. Esimerkiksi silloin, kun lähes 20 vuotta sitten asuntotulon verotuksesta haluttiin luopua, sitä perusteltiin juuri sillä, etteihän asuminen sinänsä mitään tuloa tuota. Se on vaan välttämätön paha täällä kylmässä Pohjolassa. Siitä luovuttiin, mutta nyt kiinteistöveroa peritään tällaisissa tapauksissa yhä enemmän ja enemmän, niin kuin tämä hallituksen esityskin merkitsee.

Kuntien talouden ahdinko on syvä, ja hallituksen tulee siihen paneutua ja lisätä rahoitusta kuntien peruspalvelujen turvaamiseen. On parempi, että valtio ottaa edullista lainaa ja hoitaa kuntien kautta nämä peruspalvelut, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta ei niitä voida panna näitten vähävaraisten ihmisten ja erityisesti maaseudulla asuvien hoidettaviksi epäoikeudenmukaisen kiinteistöveron jatkuvan kiristämisen kautta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hartaudella kuuntelin ed. Kankaanniemen äskeisen vuodatuksen, joka oli tietysti arvokas puheenvuoro, niin kuin aina ed. Kankaanniemen puheenvuorot. Mutta täytyy sanoa, että vaikka en mikään hallituksen puhehenkilö olekaan, niin tuon arvostelun hallitus kestää kuin mies.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Viime syksynä, muun muassa 13. marraskuuta 2008 käsiteltäessä verolakeja, tällä paikalla totesin, että hallitus etenee vanhan kirjan mukaan Säätytalossa huhtikuussa 2007 tehdyn hallitusohjelman veroratkaisujen mukaan. Syöksyvän talouden tilanteessa, jossa maa järisee, se toteutti inflaatiotarkistusten päälle 870 miljoonan euron veronkevennykset, ajoi läpi ruuan arvonlisäveron 500 miljoonan euron ratkaisun, ja vielä valtiovarainministeri Kataisen hutaisu, työnantajien kelamaksun poistamisen täytäntöönpano tammikuulta, luo 1 100 miljoonan euron rahoitusvajeen perusetuuksiin. Tämän kaiken vihreät ovat olleet hyväksymässä. Vihreät ovat huolehtineet pehmeistä puheista, kokoomus kovista arvoista, työnjako on ilmeisen selvä. Tietysti vihreiden käyttäytymiseen tekee poikkeuksen ed. Pulliainen, joka otti kantaa myöskin tähän verotuksen kohdentumiseen ja siihen tilanteeseen syksyllä.

Tilanne on sillä tavalla vakava, että jo silloin me sosialidemokraatit vetosimme hallitukseen, että pysähdytään tämän tilanteen äärelle, tehdään uudelleenarviointi veropohjasta ja voimavarojen suuntaamisesta — turhaan. Silloin jo varoitimme siitä, että ajaudutaan 1990-luvun alun Ahon porvarihallituksen kaltaiseen tilanteeseen, jossa lähdetään etsimään sitten verotuloja iskien sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti lapsiperheisiin ja niihin tämän sosiaalisen kriisin vaikutusten kannalta herkimmässä tilanteessa oleviin lapsiperheisiin, jotka ovat myös työttömyysuhan alla. Tässä suhteessa ei hallituksessa yksikään puolue eikä yksikään valtioneuvoston jäsen voi puhdistautua tästä tilanteesta, joka tulee olemaan historiassa vakavan arvioinnin kohteena, kuten 1990-luvun alun tapahtumat.

Nyt näkyy selvästi se, että tässä on eräs maksutapa, ja nimenomaan siinä, että esitetään vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin alarajan nostoa 0,22:sta 0,32:een, ylärajan 0,50:stä 0,75:een. Hallituksella samaan aikaan on suunnitelmia asuntolainojen korkojen vähennysoikeuksien heikentämiseksi. Nyt haetaan todella vääriä maksumiehiä, kun veropohjaa pitäisi ja koko tilannetta arvioida; enemmän veronmaksukyvyn ja varallisuuden huomioon ottavalla tavalla pitäisi nyt veroratkaisut tehdä. Ja kuten Euroopan unionin komissiokin viime syksynä sosialidemokraattien lailla edellytti, tämän kriisin sosiaalisia vaikutuksia on pehmennettävä, työttömien perheitä tuettava. Tässä suhteessa ei yhtään liikettä ole tehty. Päinvastoin, kuntien voimavaroja on heikennetty. Ensi vuoden budjetissa ei ole käytännössä teollisuuspaikkakunnille yhtään mitään. Saaristo: harva tekijä on otettu huomioon. 60 miljoonaa euroa esitetään jälkikäteiseen rahoitukseen, jonka pystyvät tekemään varakkaat kunnat mutta jota eivät pysty tekemään vaikeuksissa olevat kunnat. Monella tavalla myöskin vammaislain ym. täytäntöönpanossa on ongelmia.

Tässä esityksessä joutuvat maksumiehiksi omassa talossa asuvat, pientä eläkettä saavat ja lapsiperheet. Tämä kiinteistövero ei ole progressiivinen vero, sehän on selkeästi selvitetty, se on regressiivinen, kohdistuu voimakkaimmin pienituloisiin. Kuntataloutta olisi pitänyt tukea nyt valtion tuen lisäyksellä. Tilanne on se, että kuntien velka-alijäämä kasvaa 12 miljardista 15 miljardiin euroon, 7 prosentista 8 prosenttiin bkt:stä. Tältä osin valtion vastuuta siirretään kunnille ja pakotetaan kunnat leikkaamaan, yksityistämään, ulkoistamaan perusturvallisuutta koskevia palveluja ja korottamaan veroja. On uskomatonta, että hallitus puhuu, että tuloveroihin ei kosketa. Kyllä nyt kosketaan. Kunnallisveroja nostetaan lähes kautta linjan, kiinteistöveroja esitetään nostettavaksi. Tällä esityksellä on arvioitu kerättävän 50 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa kuntien alijäämä ensi vuonna nousee 850 miljoonaan euroon — siinä on sosiaalista turvallisuutta, sisäistä turvallisuutta! Tältä osin on ehdottomasti tämä asia otettava nyt uudelleen osaksi hallituksen veroratkaisujen uudelleenarviointia.

Tässä on myöskin Paras-lain, koko kunta- ja peruspalvelurakennelain, 11 §:n vastainen tilanne koko ajan ollut päällä. Kuntien veropohjaa on kavennettu, ensi vuonna ilmeisesti 350 miljoonaa euroa. Tältä osin hallitus toimii eduskunnan hyväksymän lain vastaisesti. Eikö tämä merkitse hallituspuolueille yhtään mitään?

Varkauden kaupunkikin on tässä tilanteessa vakavassa teollisuuden työpaikkojen menettämisen ja uhan tilanteessa nostamassa 19:stä 20 prosenttiin kunnallisveroa. Järjestelmähän on se, että 15 prosentin verran siitä jää kaupungin kassaan, koska tätä Paras-lain ym. veropohjaan liittyvää muutosta ei ole tehty.

Herra puhemies! Sosialidemokraattien viime syksyn puheet kelpaavat ihan arvokkaiksi puheenvuoropohjiksi tänä päivänä monille näkyville poliitikoille myös hallitusrintaman suunnasta. Niillä voi jossain määrin näköjään meidän mediatilanteessamme pärjätäkin. Mutta hallituspuolueet ovat tehneet viime syksynä taloudellisen tilanteen katastrofin ja vakavan syöksyn jo näkyvissä ollessa vanhan kirjan mukaiset veroratkaisut. Nyt ne maksatetaan pienituloisilla ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaisella tavalla, ja tämän hallituksen ajelehtimisella tulee olemaan sosiaalisen turvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden kannalta erittäin kallis hinta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja tarkistettiin tälle vuodelle. Nyt meillä on täällä käsiteltävänä uusi esitys taas tulevalle vuodelle, ja hallituksen puolelta on viestitetty, että tämä linja jatkuu, eli todella myös seuraavalle vuodelle on odotettavissa näitä korotuksia.

Niin kuin edellisissä puheenvuoroissa on todettu, verorasitus samanlaisista kiinteistöistä on pienituloisemmalle suhteellisesti rankin. Tuossa äsken ed. Rajamäki myös sen totesi, että kun tätä tietä edetään ja ollaan etenemässä, tässä mennään edelleen tasaveron suuntaan. Kuntaministeri mainosti, että nyt kunnilla on mahdollisuus näitä kiinteistöveroja jälleen nostaa, ja tosiasiassahan tässä kuntapäättäjät pannaan tekemään tämä likainen työ.

Toisaalta hallituksen puolelta myös mainostetaan valtionosuuksien nousua. Arvon kollegat hyvin tietävät, että esimerkiksi tälle vuodelle muun muassa sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuuksissa on korvauksia kunnille verotulojen menetyksistä. Tulevalle vuodelle tässä budjettiesityksessä on muistaakseni vain 70 miljoonaa, vai oliko se 90 miljoonaa, tämä lisäys, ja siellä tosiasiassa on harvaanasutuille kunnille se 30 miljoonaa, eli nämä lisäykset ovat nimelliset.

Eli toivoisin, että todella lisättäisiin näitä valtionosuuksia. (Puhemies: 2 minuuttia!) On muistettava, että eri alueilla ja eri kunnissa vaikutukset ovat varsin erilaisia ja tämä menettely on huolestuttavaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskustelu, joka on käyty, on ihan asiallinen. Surkea tilannehan on se, että näihin tämän laatuisiinkin veroihin ja niihin haarukoihin, jotka ovat käytettävissä, joudutaan puuttumaan. Se, mikä on laiha lohdutus, on tietysti se, kun otetaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöverohaarukan alaraja, että nyt, niin kuin ed. Kankaanniemikin aivan oikein tästä hallituksen esityksestä luki, enää vain 25 kuntaa on ollut sillä kannalla, ja kuntia on kaiken kaikkiaan nelisensataa, jotakin semmoista. (Ed. Kankaanniemi: 350!) — Joo. — Elikkä siis toisin sanoen se tarkoittaa silloin sitä, että suhteellisen pieneen joukkoon tämä lähtökohtaisesti liittyy, ja sen sosiaalista kohtaantumista voidaan todella arvostella.

Minä muistan erinomaisen hyvin sen, kun Oulussa käytiin tätä asiaa koskeva oikein tiukka keskustelu, niin sosialidemokraattien valtuustoryhmä ilmoitti, että kaikki muu käy mutta tämä ei, koska siinä ovat nämä rintamamiesten kiinteistöt ja vakituisen asunnon kiinteistöt jnp., että siihen ei kerta kaikkiaan kosketa ja sillä sipuli, ja niin se oli. Sen sijaan katson, että se, kun se pakko luodaan 0,22:sta 0,32:een, on valitettavasti perusteltua tässä tilanteessa. Näitähän tulee nyt vaikka kuinka paljon. Ensi vuonna niitä tulee roppakaupalla lisää. Taloudellinen tilanne sillä tavalla heikkenee vääjäämättömästi.

Arvoisa puhemies! Aivan erityisesti tulin kuitenkin tänne eteen tässä voimalaitosten kiinteistöveroasiassa. Nimittäin siellä ylärajaa nostetaan nyt 2,50 prosentista 2,85 prosenttiin. Minusta olisi voinut nostaa nyt enemmänkin. Tässä pitää nimittäin historiallisesti muistaa, kun ed. Kankaanniemi palautti historiaa mieleen, se, että meillä oli täällä oikein spesiaalilakejakin tarjolla lakialoitteen muodossa, professori Anderssonin tekemät lakialoitetekstit, että saataisiin tämä homma jollakin tavalla oikeudenmukaiseen tilaan. Historiahan on se, että näille voimalaitoskunnille luvattiin kuut ja taivaat ja paljon enemmän vielä. Työpaikkoja esimerkiksi vesivoimalaitoksilla on 0,1 henkilötyövuotta työpanosta, joka sekään ei tule välttämättä sille kunnalle, vaan jollekin muulle kunnalle, niin automatisoituja nämä instituutiot tällä hetkellä ovat. Silloin, kun asianlaita on näin, siis kysymys on eräänlaisesta petoksesta, pitäisi myöskin se sitten verotuksellisesti huomioida — asia, mitä professori Anderssonin aikoinaan eduskuntaa varten tekemät lakialoitteet tarkoittivat. Eri asia oli, että niitä ei sitten kuitenkaan hyväksytty.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Kankaanniemen kanssa siitä asiasta samaa mieltä, että kiinteistövero ei tee oikeutta tasapuolisesti kaikille.

Sitten toinen tieto, kun ed. Pulliainen äsken mainitsi vesivoimalaitoksista: Minulla oli se tieto, että se on nyt jo alimmillaan kolme.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Pulliaisen ensimmäinen vastauspuheenvuoro oli hieman erikoinen, mutta tämä varsinainen puheenvuoro oli tietysti pääosin ihan asiaa, vaikka en yhdy siihen lopputulokseen, että tämä on nyt vaan pakko, koska ensi vuonna on niin vaikeaa. Kyllä kunnilla on tietysti tuloveroprosentti käytettävissä, ja se on pikkuisen oikeudenmukaisempi, koska tuloveroa maksetaan tuloista ja tämä maksetaan siitä huolimatta, ettei olisi tuloja ollenkaan, ja vaikka olisi velkaa kuinka paljon, niin tämä lappu tulee ja se on maksettava. Se on 550 euron eläkkeestä maksettava monen, ja se vie melkein koko sen eläkkeen tai ainakin merkittävän osan siitä monella iäkkäällä ihmisellä, eli tämä on tavattoman epäsosiaalinen.

Mitä tulee tämän vaikutuksiin, niin tämä nostaa vuokria, koska myös vuokra-asuntoyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, maksavat samalla tavalla. Vuokrat ovat jo nyt huipussa niin, että ihmiset ovat suuressa ahdingossa sen takia. Tietysti omistusasunnoissa naapurit saattavat todellakin asua ihan samanlaisissa asunnoissa; toisella on hyvät tulot, toisella ei tuloja käytännössä lainkaan, lapsiperheellä tai muuta, on kirkkaasti köyhyysrajan, sen sosialidemokraattienkin köyhyysrajan, alapuolella ja joutuu maksamaan tämän saman. Ei tällä tiellä voida mennä eteenpäin.

Niin kuin ed. Kähkönen ihan oikein sanoi, hallituksella on suunnitelmat vain kiristää tätä edelleen, vapauttaa suurituloisia verotuksesta ja siirtää rasitusta tätä kautta pienituloisille ja ihmisten asumiseen. En pidä sitä oikeudenmukaisena enkä kohtuullisena.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun puheenvuoron pyysin, niin ed. Kankaanniemi ei ollut vielä käyttänyt tuota puheenvuoroaan, eli samasta syystä: Ed. Pulliainen totesi, että tässä tilanteessa on pakko näin menetellä, kun tuloveron kevennyksistä parempituloisten, suurempituloisten, kohdalla hallitus ei peräänny. Näitä rahoja olisi aivan hyvin voitu käyttää kuntien valtionosuuksiin ja tätä kautta tuoda helpotusta. Toki ymmärrän, että tietyin välein näitä veroja joutuu tarkistamaan, mutta tässä tilanteessa vaihtoehtoja olisi ollut muita eikä pitäisi mielestäni tällä tavalla ja tällä huolestuttavalla tiellä mennä eli tasaveron suuntaan.

Vieläpä tosiaan, niin kuin äsken totesin, kiinteistövero kohtelee, kun puhutaan saman arvoisista kiinteistöistä, tällaisia henkilöitä, joilla on pienemmät tulot, todella suhteellisesti ankarammin ja todella saattaa tietyllä alueella tietyissä kunnissa tiettyjä kuntalaisia erittäin vaikeaan tilanteeseen.