Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies, ärade talman! Eduskunta saa tässä keskustelussa tiedonannon uuden hallituksen ohjelmasta perustuslain mukaisesti.

Hallituksen vaihtuminen kesken vaalikaudenhan on nykyisin takavuosia harvinaisempaa. Hallituksen muodostamisprosessi sujui ripeästi ja eteni perustuslain mukaisesti eduskunnan johdolla. Hallituspuolueilla oli tahto jatkaa hallitusyhteistyötä. Ratkaisu oli perusteltu, koska hallitusyhteistyö puolueiden kesken on sujunut hyvin ja tuloksekkaasti eikä parlamentaarisissa voimasuhteissa ole tapahtunut muutosta.

Hallitus neuvotteli nopeassa ajassa ohjelmajulistuksesta. Hallitus keskittyy työssään siihen, kuinka Suomi saadaan ehyenä kasvun, työllisyyden ja kestävyyden uralle. Uusi hallitus jatkaa täysin harkitusti edeltäjänsä päätösten toteuttamista. Jatkuvuutta korostaa myös se, että salkkujako säilyi ennallaan. Ainoastaan pääministerin vaihdoksesta aiheutui muutos ministerikokoonpanoon.

Vaikka hallituksen toimikausi on normaalia lyhyempi, työskentelemme täysivaltaisesti, kykenemme ratkaisuihin ja teemme kestäviä ratkaisuja koko Suomen parhaaksi.

Den nya regeringen har medvetet gått in för att genomföra den förra regeringens beslut. Kontinuiteten framhävs också av det att portföljfördelningen förblev oförändrad. Endast statsministerskiftet orsakade en förändring i ministersammansättningen. Även om regeringens mandatperiod är kortare än normalt arbetar vi fullt ut, fattar beslut och får till stånd hållbara lösningar för hela Finlands bästa.

Arvoisa puhemies! Hallitus aloittaa työnsä tilanteessa, jossa maailmanlaajuisen taantuman jäljet ovat näkyvissä ja jossa kansainväliseen talouden kehitykseen liittyy edelleen epävarmuuksia. Suomea kohdannutta historiallisen syvää taantumaa on hoidettu suunnitelmallisesti ja vaiheittain. Kansainvälisen kysynnän romahduksesta aiheutuvaa talouden taantumaa ei olisi voitu estää kansallisin toimin. Suomi on elvyttänyt kotimarkkinoita onnistuneesti ylläpitäen kuluttajain luottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin se olisi voinut olla suhteessa bruttokansantuotteen voimakkaaseen supistumiseen. Massatyöttömyyttä ei ole syntynyt.

Euroalueen vakauden ja luottamuksen palauttamiseksi on tehty mittavia toimia niin EU-tasolla kuin kansallisesti. Tehdyt ratkaisut ovat kestävän talouskasvun perusta. Pankkien stressitestien tulosten julkaisu ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden käyttö vähentävät talouden epävarmuutta. Vakauden palauttaminen sekä laina- ja korkomarkkinoiden normalisoituminen antavat mahdollisuuden julkisen talouden pitkäjänteiselle tasapainottamiselle myös Suomessa. Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti EU:ssa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyden ja kestävyyden parantamiseksi. Suomi tukee komission työtä kansainvälisen rahoitusmarkkinalainsäädännön aikaansaamiseksi.

Viime vuosien myllerrys ei peitä niitä tosiasioita, jotka meidän vastuullisina päättäjinä on otettava huomioon. Suomen talouden tulevaisuuden haasteita ovat globaalin talouden edellyttämät uudistukset, varautuminen ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvuun, taantuman kustannusten oikeudenmukainen jakaminen sekä alueellisten ja hyvinvointierojen tasoittaminen. Hallitus edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä. Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja rakenteellisin uudistuksin, jotta hyvinvointimme voidaan turvata. Hallituksella on vahva sosiaalinen omatunto. Huolimatta vaikeista ajoista uudistamme sosiaaliturvaa. Pidämme kiinni siitä, että pienimpien eläkkeiden kohtuullisen tason turvaava takuueläke toteutetaan maaliskuun alussa 2011. Samoin laajennamme etuuksien indeksisuojaa.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän yli 3 prosentin alijäämärajan. Uuden hallituksen ohjelman keskeinen sitoumus on, että supistamme vajeen vuonna 2011 selvästi alle Euroopan unionin Vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun 3 prosentin rajan. Hallitus myös laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi, jotta saamme rahat riittämään hyvinvointipalveluiden ja etuuksien maksamiseen myös tulevina vuosikymmeninä.

Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden vuoksi julkista velkaa ei saa päästää kasvamaan liian suureksi. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa se alle 60 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Tämä hallitus haluaa pitää kiinni hyvinvointilupauksesta; haluamme puuttua ongelmiin ajoissa. Hallitus ajoittaa ja mitoittaa tasapainottavat toimet siten, etteivät ne haittaa talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua. Vuoden 2010 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen korotusten finanssipolitiikkaa kiristävä vaikutus on vajaa prosentti bruttokansantuotteesta.

Suomen selviytymisen elementit ovat kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen ja työtä lisäävät uudistukset, verotuksen rakenteellinen uudistaminen verotulojen lisäämiseksi sekä menokuri. Hallitus rakentaa selviytymisen uraa vaiheittain ja suunnitelmallisesti äkkiliikkeitä välttäen, kasvua ja yhteiskunnan eheyttä tukien. Hallituksella on myös käytössään kaikki talouspoliittiset välineet talouden vakautukseen ja työllisyyden vahvistamiseen tähtäävän politiikkansa tueksi. Päätöksiä tehdään harkitusti ja ajallaan. Mikäli kansainvälinen taloustilanne kuitenkin jyrkästi muuttuu, hallituksella on myös valmius toimia nopeasti ja tehdä talouden kestävyyttä lisääviä päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Työurien pidentäminen edellyttää sitä, että nuoret siirtyvät työelämään nopeammin, työelämää ja perhe-elämää yhteensovitetaan paremmin, työssäjaksamista tuetaan, lisätään vanhemman väestön työpanosta sekä työelämän kehittämistä siten, että varhaisen työkyvyttömyyden ja eläköitymisen syihin pystytään vaikuttamaan. Työelämän laatua onkin jatkossa vahvasti kehitettävä. Ahtelan työelämätyöryhmän esityksiä toteutetaan käynnistetyn valmistelun pohjalta, ja hallitus valmistelee sovitulla tavalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja. Hallituksen tavoitteena on ehkäistä nuorten varhaista syrjäytymistä työmarkkinoilta ja varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Työvoimapolitiikan toimissa otetaan huomioon kasvanut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Edistämme myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Valmistelemme esityksen vanhemmuuden kustannusten jakamisesta ja esitykset perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle koko maassa. Maailmantalouden elpyminen voidaan Suomessa hyödyntää tehokkaimmin hallituksen, elinkeinoelämän ja palkansaajien laaja-alaisella yhteistyöllä, jonka yhdeksi tavoitteeksi on asetettava kansainvälisen kilpailukykymme turvaaminen. Hallitus arvioi elokuussa budjettiriihessä toimia, joilla voidaan edistää maltillisia palkkaratkaisuja ja tukea kansalaisten ostovoimaa.

Hallituksen toimii viennin edistämiseksi, investointien vauhdittamiseksi ja pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi, ja tuemme myös kasvuyrittäjyyden edellytyksiä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa painotetaan aiempaa enemmän tulosten kaupallistamista ja kansainvälistymistä.

Hallituksen tavoitteena on että veropolitiikalla edistetään kasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista. Hetemäen verotyöryhmän esitystä ei toteuteta tällä vaalikaudella kahdestakin syystä. Toinen on vakauden ylläpito, ja toinen on kansan mandaatti. Ensinnäkin haluamme ylläpitää vakautta. Veroratkaisuja tehdään, kun ne tukevat päätavoitetta: talouden vakautta, kasvua ja työllisyyttä. Tällä hetkellä kokonaisuudistuksen tekeminen olisi liian suuri riski markkinoiden epävarmuudesta johtuen. Toiseksi verotuksen suuri kokonaisuudistus voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun siihen on haettu kansalta mandaatti vaaleissa. Hallitus tehostaa taistelua harmaan talouden torjumiseksi. Kiireellisimmät toimet on mainittu hallitusohjelmassa.

Hallitus siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta ja jatkaa ekologista verouudistusta muuttamalla energiaverot ympäristöperusteisiksi. (Ed. Tennilä: Kulutusveroja lisää!) Kannustamme uusiutuvien liikennepolttoaineiden käyttöön ja vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon. Hallitus edistää EU-maiden välistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa verokoordinaatiota. Verotuksen painopisteen siirtäminen onnistuu parhaiten, jos EU-maat harjoittavat veroratkaisuja tehdessään käytännönläheistä, vapaaehtoista yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista ja tuottavuuden parantamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi. Myös julkishallinnon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen mahdollisimman pikaisesti. Hallitus keskittää ja vahvistaa julkisen sektorin it-konserniohjausta. Kuntatalouteen puolestaan valmistellaan kehysmenettely, jolla voidaan hallita keskipitkällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten kuitenkin palveluiden saatavuus koko Suomessa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on meille joko mahdollisuus tai pakko, ja hallitus uskoo mahdollisuuteen. Tehdyin energiaratkaisuin olemme tiellä kohti vähäpäästöistä, mutta kilpailukykyistä Suomea. Suomella on kaikki edellytykset nousta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Meillä on mittavat uusiutuvat luonnonvarat ja huippuosaamista kestävässä teknologiassa. (Eduskunnasta: Ruvetaanko viemään ydinvoimaa?) Hallitus toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta.

Arvoisa puhemies! EU-politiikassa hallitus tulee olemaan aktiivinen, ennakoiva ja myös pragmaattinen. Euroopan unionin merkitys on Suomelle keskeinen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja turvallisuuden tukemisessa. Samassa veneessä jaetaan sekä mahdollisuudet että uhat. Tämän tosiasian tiedostaen Suomi harjoittaa rakentavaa EU-politiikkaa, jolla ajetaan yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita ja vahvistetaan unionia puolustaen samalla vahvasti omia etuja.

Suomen EU-politiikan kärki kohdistuu lähikuukausina yhtäältä talouspolitiikan koordinaation edistämiseen ja toisaalta Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi. Eurooppalaisia sisämarkkinoita ja EU:n yhteistä ääntä ulospäin on vahvistettava. Näissä tavoitteissa Suomella on paljon annettavaa. EU tarvitsee Suomen aktiivista panosta kehittyäkseen, ja Suomi puolestaan hyötyy Euroopan vahvuudesta ja yhtenäisyydestä. (Eduskunnasta: Missä se on?)

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallituksen linja edustaa jatkuvuutta. Se rakentuu edellisen hallituksen ohjelman sekä eduskunnassa käsitellyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon varaan. Suomen turvallisuuspolitiikka nojaa kokonaisvaltaiseen näkemykseen turvallisuudesta. Jäsenyys EU:ssa on Suomen turvallisuuden kannalta olennainen ja takaa vahvan tuen kriisitilanteissa. Suomi osallistuu myös aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan, ja Nato-jäsenyys on Suomelle mahdollisuus jatkossakin. Suomen puolustuspolitiikka rakentuu vahvojen omien voimavarojen ja kansainvälisen yhteistoiminnan varaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman keskeisten talous- ja työllisyystavoitteiden onnistuminen edellyttää vakautta ja uudistuksia. Vakaissa oloissa demokraattinen päätöksentekojärjestelmä voi uudistaa yhteiskuntaa parhaiten.

Hallituksen työn tavoitteet ovat myös ylisukupolvisia. Siksi tällä hallituksella on erityisesti työllisyyden, työelämän ja ympäristöasioiden kohdalla lähtökohtana suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi, kasvavan sukupolven hyvän elämän edellytysten turvaaminen. Meidän työmme onnistumisesta on kiinni heidän tulevaisuutensa.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan.

Pääministeri Kiviniemen puheenvuoro on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

I enlighet med grundlagen får riksdagen vid denna diskussion ett meddelande om den nya regeringens program. Ett regeringsskifte under pågående valperiod är numera mindre vanligt än tidigare. Regeringsbildningsprocessen gick raskt och fortskred grundlagsenligt under riksdagens ledning. Regeringspartierna hade en vilja att fortsätta med regeringssamarbetet. Regeringslösningen var motiverad, eftersom regeringssamarbetet mellan partierna hade fungerat bra och haft goda resultat. Inga förändringar hade heller skett i de parlamentariska maktförhållandena.

Regeringen förhandlade snabbt fram en programförklaring. Regeringen koncentrerar sig i sitt arbete på hur Finland i gott skick kan styras in på en bana av tillväxt, sysselsättning och hållbarhet. Den nya regeringen har medvetet gått in för att genomföra den förra regeringens beslut. Kontinuiteten framhävs också av den oförändrade portföljfördelningen. Endast statsministerskiftet orsakade en ändring i ministersammansättningen.

Även om regeringens mandatperiod är kortare än normalt, arbetar vi fullt ut, fattar beslut och får till stånd hållbara lösningar för hela Finlands bästa.

Regeringen inleder sitt arbete i en situation som bär spår av den globala recessionen och där utvecklingen inom den internationella ekonomin alltjämt är förknippad med osäkra faktorer. Den historiskt sett djupa recession som drabbat Finland har åtgärdats systematiskt och steg för steg. Det hade inte gått att med nationella åtgärder förhindra den ekonomiska recession som uppstod i och med att den internationella efterfrågan kollapsade. Finland har stimulerat hemmamarknaden på ett framgångsrikt sätt så att konsumenternas förtroende upprätthållits. Tack vare den linje som valts för den ekonomiska politiken är arbetslösheten betydligt lägre än den kunde ha varit mot bakgrunden av den kraftigt minskade bruttonationalprodukten. Vi har inte fått massarbetslöshet.

Betydande åtgärder har vidtagits för att stabiliteten ska återställas och förtroendet återvinnas på euroområdet, både på EU-nivå och på nationell nivå. De beslut som fattats utgör grunden för en hållbar ekonomisk tillväxt. Beslutet att offentliggöra resultaten i bankernas stresstester och användningen av eventuella stödåtgärder leder till minskad osäkerhet inom ekonomin. Att återställa stabiliteten och normalisera låne- och räntemarknaden möjliggör en långsiktig balansering av den offentliga ekonomin också i Finland. I EU agerar Finland även i fortsättningen aktivt för ökad insyn och hållbarhet när det gäller finansmarknaden. Finland stöder kommissionens arbete för att åstadkomma internationell finansmarknadslagstiftning.

De senaste årens villervalla skymmer inte de realiteter som vi som ansvariga beslutsfattare måste beakta. Framtidsutmaningarna för Finlands ekonomi hänför sig till de reformer som den globala ekonomin kräver, till beredskapen inför de ökade utgifter som befolkningens stigande medelålder orsakar, till en rättvis fördelning av de kostnader som recessionen medför samt till utjämningen av regionala skillnader och välståndsskillnader. Regeringen främjar stabiliteten i ekonomin, förutsättningarna för hållbar utveckling, jämställdheten och den sociala sammanhållningen. För att trygga vårt välstånd har regeringen som mål att på lång sikt höja sysselsättningsgraden till 75 procent. Detta ska ske genom att tillväxten stöds och strukturella reformer realiseras. Regeringen har ett starkt socialt samvete. Trots de svåra tiderna ser vi över socialskyddet. Vi håller fast vid att den garantipension som ska trygga en skälig nivå på de lägsta pensionerna ska genomföras vid ingången av mars 2011. Vi utvidgar också indexskyddet för förmåner.

Enligt bedömningar kommer underskottet i den offentliga ekonomin år 2010 att överstiga den uppställda underskottsgränsen på tre procent. Det viktigaste åtagandet i den nya regeringens program är att vi 2011 minskar underskottet så att det klart underskrider gränsen på tre procent i Europeiska unionens stabilitets- och tillväxtpakt. Regeringen utarbetar för de två följande valperioderna en plan för stabilisering av den offentliga ekonomin och minskning av hållbarhetsunderskottet, så att vi får pengarna att räcka till betalningen av välfärdstjänster och förmåner under kommande årtionden.

För den generationsöverskridande rättvisans skull får vi inte låta den offentliga skulden växa sig för stor. Regeringens mål är att stabilisera den offentliga skulden så att den ligger under 60 procent av bruttonationalprodukten. Denna regering vill hålla fast vid välfärdslöftet, vi vill ingripa i tid. Regeringen anpassar de balanserande åtgärderna tidsmässigt och dimensionerar dem så att de inte stör återhämtningen av ekonomin och sysselsättningens tillväxt. Under loppet av 2010 kommer de första stegen att tas i riktning mot en balansering av den offentliga ekonomin. De överenskomna skattehöjningarnas åtstramande effekt på finanspolitiken är en knapp procent av vår bruttonationalprodukt.

Skapandet av tillväxt, höjd produktivitet, förlängd tid i arbetslivet och reformer som resulterar i ett ökat antal arbetstillfällen samt en strukturell reformering av beskattningen för att öka skatteinkomsterna och sträng utgiftsdisciplin är de element som ska leda till att Finland klarar sig. Regeringen aktualiserar elementen etappvis och systematiskt: det gäller att undvika alltför hastiga rörelser och det gäller att stödja tillväxt och samhällsharmoni. Till sitt förfogande har regeringen också alla finanspolitiska redskap som behövs för att stabilisera ekonomin och stödja regeringens politik som siktar på att stärka sysselsättningen. Besluten fattas med eftertanke och i rätt tid. Om den internationella ekonomiska situationen emellertid plötsligt förändras, har regeringen beredskap att agera snabbt och att fatta beslut som stärker ekonomins hållbarhet.

För att tiden i arbetslivet ska kunna förlängas krävs det att de unga kommer ut i arbetslivet snabbare, att arbetsliv och familjeliv kan kombineras, att stödåtgärder sätts in för att människor ska orka i arbetet, att den äldre befolkningens arbetsinsats ökar och att arbetslivet utvecklas på ett sådant sätt att man kan åtgärda orsakerna till tidig arbetsoförmåga och pensionering. Arbetslivets kvalitet måste utvecklas. De förslag som Ahtelas arbetslivsgrupp har lagt fram genomförs utifrån den beredning som har inletts. Regeringen och arbetsmarknadsorganisationerna bereder tillsammans på överenskommet sätt olika alternativ för en utveckling av pensionssystemet. Regeringen har som mål att förebygga att unga tidigt slås ut från arbetsmarknaden och att se till att varje ung människa som slutför den grundläggande utbildningen garanteras en utbildningsplats. Den ökade ungdoms- och långtidsarbetslösheten beaktas i de arbetskraftspolitiska insatserna. Vi främjar jämställdheten mellan könen. Vi bereder ett förslag till delade kostnader för föräldraskap och förslag till utveckling av systemet med familjeledigheter.

Regeringens mål är att utforma ramar för en snabbare ekonomisk tillväxt och högre sysselsättningsgrad i hela landet än vad prognoserna ger vid handen. Finland kan effektivast dra nytta av återhämtningen inom världsekonomin genom ett omfattande samarbete mellan regering, näringsliv och löntagare där ett av målen måste vara att trygga vår internationella konkurrenskraft. Vid budgetmanglingen i augusti kommer regeringen att bedöma vilka åtgärder som kan vidtas för att främja en moderat löneuppgörelse och stödja finländarnas köpkraft.

Regeringen arbetar för att främja exporten, sätta fart på investeringarna och trygga finansieringen för små och medelstora företag. Regeringen stöder också förutsättningarna för tillväxtföretagande. Inom forskning, utveckling och innovationer betonas mer än tidigare en kommersialisering och internationalisering av resultaten av forsknings- och utvecklingsverksamheten.

Regeringen har som mål att med hjälp av skattepolitiken främja tillväxt och sysselsättning, hållbar utveckling samt ökade skatteinkomster och en utvidgad skatteinkomstbas. Förslaget från Hetemäkis skattearbetsgrupp genomförs av två orsaker inte under denna valperiod. Den ena är upprätthållandet av stabiliteten och den andra är folkets mandat. För det första vill vi upprätthålla stabiliteten. Skattebeslut fattas när de stöder huvudmålet: en stabil ekonomi, tillväxt och sysselsättning. En totalreform är för närvarande en alltför stor risk på grund av de osäkra marknaderna. För det andra kan en övergripande reform genomföras först efter att folket vid val gett regeringen sitt mandat att genomföra reformen. Regeringen intensifierar kampen mot den grå ekonomin. De mest brådskande åtgärderna nämns i regeringsprogrammet.

När det gäller beskattningen flyttar regeringen fokus från beskattningen av arbete och fortsätter den ekologiska skattereformen genom att energiskatterna börjar bestämmas på miljömässiga grunder. Vi uppmuntrar användning av förnybara drivmedel och ibruktagande av utsläppssnåla bilar. Regeringen främjar en skattesamordning mellan EU-länderna på frivillig basis. Att flytta fokus i beskattningen lyckas bäst om EU-länderna bedriver ett pragmatiskt, frivilligt samarbete när de fattar skattebeslut.

Kommun- och servicestrukturreformen och förbättringen av produktiviteten fortsätter i syfte att trygga servicens kvalitet och tillgången till service samt stävja utgiftsökningen. Också den offentliga förvaltningens datasystem ska samordnas så snabbt som möjligt. Regeringen koncentrerar och stärker IT-koncernstyrningen inom den offentliga sektorn. För den kommunala ekonomin bereds ett ramförfarande genom vilket man kan kontrollera kommunernas kostnadsutveckling på medellång sikt och samtidigt trygga tillgången till service i hela landet.

Klimatförändringen är antingen en möjlighet eller ett tvång. Regeringen tror att den är en möjlighet. Med de energibeslut vi fattat är vi på väg mot ett utsläppssnålt, men konkurrenskraftigt Finland. Finland har alla förutsättningar att bli en föregångare när det gäller att avvärja klimatförändringen. Vi har omfattande förnybara naturresurser och spetskompetens inom hållbar teknologi. Regeringen ämnar genomföra de lagstiftningsprojekt som förutsätts i det paket som gäller skyldigheten att främja förnybar energi, och fatta bindande beslut om den finansiering som behövs för hela paketet.

I sin EU-politik kommer regeringen att vara aktiv, förutseende och pragmatisk. Europeiska unionens betydelse är central för Finland när det gäller att stödja välfärd, konkurrenskraft och säkerhet. När vi sitter i samma båt delar vi både möjligheter och hot. Med insikt om detta faktum utövar Finland en konstruktiv EU-politik. Vi arbetar för gemensamma europeiska mål och stärker unionen, samtidigt som vi beslutsamt försvarar våra egna intressen.

Finlands EU-politik fokuseras under de närmaste månaderna dels på att främja samordningen av den ekonomiska politiken, dels på att stärka den europeiska konkurrenskraften för att trygga tillväxten och sysselsättningen. Den europeiska inre marknaden och EU:s gemensamma röst utåt måste stärkas. När det gäller dessa mål har Finland mycket att ge. EU behöver Finlands aktiva insats för att utvecklas, och Finland å sin sida drar nytta av Europas styrka och koherens.

Regeringens linje står för kontinuitet när det gäller utrikes- och säkerhetspolitiken. Den bygger på den förra regeringens program och på den säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen som behandlats i riksdagen. Finlands säkerhetspolitik baserar sig på en övergripande syn på säkerhet. Medlemskapet i EU är väsentligt med tanke på Finlands säkerhet och garanterar ett starkt stöd i olika krissituationer. Finland deltar aktivt i internationell krishantering. Ett Nato-medlemskap är en möjlighet för Finland också i fortsättningen. Finlands försvarspolitik bygger på starka egna resurser och internationell samverkan.

Stabilitet och reformer utgör villkor för att regeringsprogrammets centrala mål gällande ekonomi och sysselsättning ska lyckas. Under stabila förhållanden är utsikterna för att de demokratiska beslutsprocesserna ska kunna reformera samhället optimala.

Målen för regeringens arbete är generationsöverskridande. Därför har denna regering — i synnerhet när det gäller sysselsättning, arbetsliv och miljö — de unga finländarnas och barnens välbefinnande som utgångspunkt: vi strävar efter att skapa den växande generationen betingelser för ett gott liv. Barnens och de ungas framtid är beroende av att vi lyckas i vårt arbete.

Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemen johtama uusi hallitus jatkaa Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman ja vaalikauden niin sanotun puolivälitarkistuksen päätösten linjalla. Vaalikauden loppua leimaa vahvasti talouspolitiikka ja sen vastuullinen hoito.

Uuden hallituksen toimikausi on jäämässä vajaan vuoden mittaiseksi. Emme silti voi puhua ylimenokaudesta käytäessä kohti eduskuntavaaleja. Tämän hallituksen on kyettävä kylvämään talouskasvun siemenet sekä luotava perustaa toimenpiteillä, joilla julkisen talouden alijäämä sekä väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysongelma ratkaistaan. Keskustan eduskuntaryhmä antaa Kiviniemen hallituksen työlle täyden tukensa.

Kansainvälinen rahoituskriisi ja keväällä puhjennut euroalueen velkakriisi ovat muuttaneet taloudellista toimintaympäristöämme nopeasti ja voimakkaasti. Suomi on selviytynyt siitä tähän mennessä pelättyä pienemmin vaurioin. Tunnustusta tästä on annettava paitsi Matti Vanhasen johtamalle hallitukselle, mutta kunnia siitä kuuluu myös monille edeltäville hallituksille.

Tiukka menokehyksiin perustuva budjettikuri sekä Suomessa toimiville pankeille asetetut tiukat vakavaraisuusvaatimukset ovat tehneet Suomesta kestävämmän ottamaan vastaan taantumasta aiheutuvia iskuja. Tässä Suomi on näyttänyt muulle Euroopalle hyvää esimerkkiä. Tiukkaa menokuria on noudatettava jatkossakin.

Vanhasen toinen hallitus on talouspolitiikallaan vienyt Suomen eheänä yli taantuman. Monilla elvytyspaketeilla on ylläpidetty työllisyyttä, vahvistettu kotimarkkinoiden kysyntää sekä ylläpidetty kansalaisten luottamusta omaan talouteensa. Kaikkein pienituloisimpien toimeentulon edistämisestä annetut lupaukset on myös pidetty. Se on merkki toimintakykyisestä hallituksesta, jolla on sosiaalinen omatunto.

Taivaltaan aloittavan Kiviniemen hallituksen tehtävänä on siirtyä taantuman hoidossa seuraavaan vaiheeseen. Se on sitoutunut supistamaan ensi vuonna julkisen talouden alijäämän alle Euroopan unionin Vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun 3 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä haasteellinen tavoite vaatii työllisyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta edistäviä päätöksiä. Tuoreesta hallitusohjelmasta kumpuaa vahva tahto saattaa Suomen kansantalous takaisin kasvu-uralle. Tavoitetta tukee myös toteutettava harmaan talouden torjuntaohjelma.

Hallituksen on päätöksillään kyettävä vakuuttamaan kansainväliset tarkkailijat ja luottoluokittajat. Meidän on näytettävä, että kykenemme hoitamaan talouttamme, julkisen sektorin velkaamme sekä julkisen talouden kestävyysvajetta. Hallituksen on luotava uskoa omiin kansalaisiinsa paremman tulevaisuuden puolesta. Meidän on tehtävä kaikki voitava omassa kotipesässämme kasvua ja yhteiskunnan eheyttä tukien. Se vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoisesta työtä ainakin kahden seuraavan vaalikauden ajan.

Suomen on osallistuttava aktiivisesti Euroopan unionissa käytävään keskusteluun ja päätöksentekoon toimenpiteiksi rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi sekä jäsenvaltioiden velkakriisien hoitamiseksi. Muuttunut tilanne Euroopassa vaatii, että uuden hallituksen on reagoitava entistä nopeammin kansainvälisen taloustilanteen äkillisiin muutoksiin. Keskustan eduskuntaryhmä antaa tälle tukensa.

Arvoisa puhemies! Hallitus hakee talouskasvua edistämällä työtä ja yrittäjyyttä. Oikeudenmukaisuus, eheys ja hyvinvointi on turvattava. Hallitus onkin lisäämässä voimavaroja viennin edistämiseen, investointien vauhdittamiseen sekä pk-yritysten erityisrahoituksen riskinottokykyyn. Hallituksen esittämät verolinjaukset kannustavat yrittäjyyttä, tukevat kilpailukykyä sekä ohjaavat teknologiaa ekologisempaan suuntaan. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä verotuksen kokonaisremonttiin ei pidä ryhtyä tässä epävakaassa talous- ja suhdannetilanteessa.

Valtion aktiivisella elinkeinopolitiikalla on mahdollisuus turvata pitkällä aikavälillä investointeja Suomeen. Päämäärää edistää lupaus kasvuyrittäjyyden tukemisesta sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan panostamisesta nykyistä enemmän tutkimustulosten kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen. Tämä on keskustalaista kolmannen tien talouspolitiikkaa, mitä esimerkiksi sosialidemokraattien ryhmänjohtaja Heinäluoma kaipasi tässä salissa muutama viikko sitten. Sitä saa, mitä tilaa.

Hallituksen vahvaa sitoutumista muutokseen osoittaa päätös uusiutuvien paketin toteuttamisesta. Tässä Suomi on selkeä edelläkävijä, kiitos keskustajohtoisen hallituksen ja erityisesti elinkeinoministeri Pekkarisen ripeyden. Suomella on mahdollisuus saavuttaa johtava asema ympäristö- ja energiaosaamisessa.

Talouskasvun lisäksi julkisen talouden vakauttaminen vaatii myös rakenteellisia uudistuksia. Meidän on löydettävä yhteisymmärrys keinoista työurien pidentämiseksi. Työtä tasa-arvon edistämiseksi sekä perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseksi on jatkettava. Yhteensopivien tietojärjestelmien rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden ottaa suuri harppaus julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi.

Kuntataloudessa käyttöön otettava kehysmenettely on väline hallita kuntien menokehitystä, mutta siitä ei pidä tehdä monimutkaista. Siksi on tärkeää, että Paras-hanketta jatketaan määrätietoisesti erityisesti palvelurakenteita uudistamalla.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa pääministeri Kiviniemelle ja Kiviniemen hallitukselle täyden tukensa. Suomi tulee menestymään työstä, yrittämisestä, innovaatiosta ja ihmisistä. Yhteiskuntamme tulee toimia avoimesti, kannustavasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Keskustan eduskuntaryhmä tukee tätä kaikkea, antaa täyden tukensa näille ponnisteluille ja on varma siitä, että tämä hallitus tulee menestymään.

Pekka  Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tuoreessa ohjelmassaan sitoutunut toimiin yhtenäisen Suomen ja kestävän hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Hallitus edistää monin toimin talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä. Hallituksen päämääränä on, ettei yksikään suomalainen jää hyvinvoinnista osattomaksi.

Nämä tavoitteet ovat kokoomuksen eduskuntaryhmälle erittäin keskeisiä. Me sitoudumme omalta osaltamme pitkäjänteiseen työhön tulevaisuuden suuriin haasteisiin vastaamiseksi. Nyt jos koskaan suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan laajaa yhteistyöhenkeä. Sillä pystymme vastaamaan globaalitalouden tuomiin uudistuspaineisiin ja jaamme taantuman kustannuksia mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen finanssikriisi jälkiseuraamuksineen osoitti, että Suomen talouden kehitys on voimakkaasti riippuvainen kansainvälisen talouden muutoksista. Taantuma iski maahamme erittäin kovalla voimalla, sen seurauksia on kuitenkin määrätietoisella elvytyksellä onnistuttu onnistuneesti lievittämään. Edellinen, Matti Vanhasen toinen hallitus on kyennyt merkittävästi hidastamaan työttömyyden kasvua ja edistämään maassamme taloudellista toimeliaisuutta.

Eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi tehdyt päätökset ovat olleet vaikeita, mutta ehdottomasti Suomen ja suomalaisten kannalta välttämättömiä. Emme nytkään ole turvassa rahoitusmarkkinoiden epävakaudelta, mutta useiden euromaiden laajat toimet omien talouksiensa tervehdyttämiseksi sekä esimerkiksi pankkien stressitestien julkaisu ovat askeleita kohti vakautta ja luottamusta.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapaino luo perustan suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hallituksen ohjelmassa linjataan keskeiset elementit tasapainon saavuttamiseksi. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat positiivisia ja kestäviä keinoja, joilla taloutta voidaan vauhdittaa. Suomalaisten arjen kannalta epämiellyttävimmät keinot, veronkorotukset ja menoleikkaukset, on myöskin mainittava. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lähtee siitä, että sen mielestä etusijalle on ehdottomasti asetettava myönteiset, kasvua lisäävät, hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa vahvistavat keinot.

Tuottavuuden parantamisessa ja työurien pidentämisessä keskeisimmässä asemassa on henkilöstön hyvinvointi. Hyvinvoiva työyhteisö edellyttää hyvää henkilöstöpolitiikkaa, motivoivaa johtamista ja ennen kaikkea koko henkilöstön osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä työn kehittämisessä. Tästä löytyy myöskin konkreettista näyttöä. Otan yhden esimerkin.

Kun nyttemmin Kemiönsaareen liittynyt Dragsfjärdin kunta kaksikymmenkertaisti panostukset työhyvinvointiin, tapahtui merkittäviä muutoksia. Työtyytyväisyys parani, työkyvyn ikävaihtelu miltei katosi, sairauspoissaolot puolittuivat ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni. Saavutettiin juuri niitä tavoitteita, joihin hallitus tässä ohjelmassaan pyrkii.

Arvoisa puhemies! Työelämän kehittämisessä tarvitaan vahvaa yhteistyötä. Hallituksen ohjelmassa linjataankin, että työelämän laatua pohtineen Ahtelan työryhmän esityksiä toteutetaan ja eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja valmistellaan kolmikantaisesti. Työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä valmistellaan myös esityksiä vanhemmuuden kustannusten jakamisesta sekä perhevapaajärjestelmän kehittämisestä. Näin kehitetään oikealla tavalla työelämän tasa-arvoa. Tätä tavoitetta ja näitä toimenpiteitä kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeinä. On epäreilua, että vanhemmuuden kustannukset ovat keskittyneet naisille, naisten työnantajille ja naisvaltaisille aloille. Meidän mielestämme sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää ja vanhempia tulee auttaa ja tukea heidän vastuunkannossaan koko yhteiskunnan voimin.

Hallitus korostaa, että toimiva yhteisen sopimisen järjestelmä on kilpailuetu. Tämä kilpailuetu onkin hyödynnettävä täysimääräisesti. Kolmikannalle on nyt asetettu paljon haastavia tavoitteita ratkottavaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että tässä yhteisessä työssä onnistutaan, ja antaa täyden tukensa valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten yhteistyölle.

Eduskuntaryhmämme on tyytyväinen kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen jatkamiseen. Jatkossa palvelut on asetettava keskiöön. Ehdottomasti tärkein tavoite on oltava palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen. Tervetullut uusi avaus on hallitusohjelmaan kirjattu kuntien kehysmenettely. Tavoitteena tulee olla, että siitä kehitetään työkalu, jonka avulla valtio ja kunnat yhdessä voivat luoda ennustettavuutta ja vakautta sekä hillitä julkisten menojen kasvua.

Arvoisa puhemies! Talouden myönteinen kehitys pohjautuu työntekoon ja yrittämiseen. Hallitus onkin päättänyt ohjelmassaan kasvuyrittäjyyden edellytysten tukemisesta. Erityisesti haluan tässä yhteydessä nostaa esille pienten yritysten asian. (Ed. Skinnari: Mitä olette tehneet?)

Mikroyritysten kyvyssä synnyttää uusia työpaikkoja on selkeitä haasteita. Esimerkiksi ensimmäisten työntekijöiden palkkaaminen on niin suuri askel, että sitä ei monessakaan tapauksessa rohjeta ottaa. Tähän pulmaan on syytä harkita toimivia ratkaisuja sekä yritysten kasvuhalukkuuden edistämisen että myönteisen työllisyyskehityksen kannalta. Nyt on aika tunnistaa kasvun tulpat, poistaa niitä ja rakentaa etenkin pienille yrityksille mahdollisuuksia kasvuun. (Ed. Tiusanen: Mitä saitte aikaiseksi?)

Hyvää yrittäjyyttä tuetaan myös harmaan talouden kitkemisellä. Harmaa talous on mittasuhteiltaan miljardiluokan ongelma. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden lisäksi hallitus jatkaa harmaan talouden torjuntaohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Tässä työssä tarvitaan paitsi valtiovaltaa myös työntekijöiden ja työnantajien vastuullisuutta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä, että julkista taloutta vakautetaan ja vahvistetaan ja valmistaudutaan kestävyysvajeen umpeenkuromiseen. Tulevaisuuden haasteet ovat kieltämättä mittavia, mutta yhteistyössä niihin löydetään vastaukset. Tärkein tavoite, ehdottomasti tärkein tavoite, on se, että jatkossakin Suomi menestyy ja on hyvinvointiyhteiskunta, jossa kukaan ei putoa turvaverkkojen ulkopuolelle eikä ketään jätetä yksin. (Ed. Viitanen: Niinkö teistä nyt on?)

Jukka Gustafsson /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Neuvottelutulos hallitusohjelmasta muistuttaa enemmän keskikokoisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausumaa kuin vakavasti tehtyä hallitusohjelman tarkistusta. Paperissa on suloisesti sekaisin lyhyen ja pidemmän aikavälin ohjelmatavoitteet. Ohjelma ei anna toivoa mistään loppukiristä, pikemminkin se vahvistaa uskoa, että edessämme on 298 päivää päättämättömyyttä. Hallitus siirtää tärkeitä päätöksiä tulevalle hallitukselle. Puheenjohtaja Kiviniemen olisi pitänyt rohkeasti tarkistaa hallituksen linjaa ja korjata hallituksen virheitä.

Tyytyväisiä olemme kuitenkin muutamasta uudesta aloitteesta. Sosialidemokraatit ovat olleet aktiivisia tuomaan bruttokansantuotekäsitteen rinnalle ja tilalle monipuolisemmin kansalaisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa kuvaavia mittareita.

Johtuikohan viime viikon kyselytunnin vahvasta keskustelusta, että hallitus lupaa aktivoitua harmaan talouden suitsimisessa, muun muassa lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamisessa ja tilaajavastuulain parantamisessa? Hyvä näin. (Ed. Salo: Ei johdu!)

Hallitus on epäonnistunut vakavalla tavalla työllisyyspolitiikassa. Lupaus 72 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden lopulla on karannut käsistä. Monet asiantuntijat ovat arvostelleet, myös Oecd, hallituksen politiikan painottuneen aivan liikaa veroelvytykseen, mikä on osoittautunut tehottomaksi. Työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet ovat olleet alimitoitettuja ja tulleet myöhässä. Niinpä joka viides nuori on ilman työtä, ja työvoimapolitiikan toimien osalta Suomi on Euroopassa jumbosijoilla.

Hallitus on epäonnistunut vakavalla tavalla köyhyyden vähentämisessä. Myönteiset isyys- ja äitiyspäivärahojen korotukset eivät muuta sitä tosiasiaa, että lähtötilanteessa Suomen historian rikkain hallitus jätti tekemättä työmarkkinatuen ja perusturvan tasokorotukset. Lapsi- ja yksinhuoltajaperheiden köyhyys on lisääntynyt, aivan kuten kokoomuksen ja Rkp:n taustavaikuttaja Wahlroos onkin toivonut.

Sata-komitean jäsenen Heikki Hiilamon mukaan perusturvan parannusehdotukset pohjimmiltaan kaatuivat siihen, että sosiaalimenot on haluttu painaa mahdollisimman pieniksi, jotta verojen alentamista ja nimenomaan ylimpien tuloluokkien veroprosenttien alentamista voitaisiin jatkaa. (Ed. Zyskowicz: Tuohan on väärä analyysi!)

Porvarihallituksen toteutumaton lupaus terveys- ja koulutuspalvelujen laadusta ja saatavuudesta jakaa maata kahtia. Lapsiin ja vanhuksiin kohdistuneiden leikkausten välttämiseksi olisi tarvittu lisätukea valtiolta.

Hallitus on myös veropolitiikassaan surutta rapauttanut veropohjaa ja tehnyt sen hyvin luokkatietoisesti. Se on antanut paljon suurituloisille ja vähän pienituloisille.

Hallitus on vakavalla tavalla heikentänyt kuntapalveluja ja jakanut suomalaisia kahteen leiriin.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien 12 vuotta kestäneellä hallituskaudella työllisyys parani nopeasti. Maamme nousi niin koulutuksessa, talouskasvussa kuin jopa onnellisuustutkimuksissa Euroopan ja maailman kärkeen. (Ed. Zyskowicz: Entä rakkaudessa?) Tämä perustui sosialidemokraattien tavoitteelliseen yhteiskunta- ja työllisyyspolitiikkaan ja laajaan työmarkkinayhteistyöhön.

Nyt monet näistä saavutuksista on menetetty, mutta ei lopullisesti. Suomi tarvitsee uutta kasvupolitiikkaa ja aidon yhteisvastuun. Professori Kari Uusikylä kiteyttää Evalle tekemässään "Hyvä työ — paha työ" -raportissa hyvän työn edellytykset kolmeen pääkohtaan: työ on tehtävä mahdollisimman hyvin, siihen tulee sitoutua, ja kaiken aikaa on muistettava eettiset seikat.

Sosialidemokraatit sitoutuvat hyvän työn edellytysten rakentamiseen. Tavoitteen on oltava 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä. Se edellyttää työhönosallistumisasteen lisäämistä kaikissa ikäryhmissä. Hallitus on kompuroinut ja sukset ovat lipsuneet milloin minnekin työuran pidentämiseen tähtäävissä pyrkimyksissä. Nopeimmat mahdollisuudet edetä ovat työuran alkupäässä ja koko työuran inhimillistämisessä.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii uutta kasvupolitiikkaa. Erityinen paino tulee asettaa sellaiseen tuotantoon ja teollisuuden jalostusarvon nostamiseen, joka luo työpaikkoja ja tähtää ympäristön kannalta myönteiseen kasvuun. Suomi tarvitsee uutta työtä ja vahvaa vientiteollisuutta. Laadukas ja pitkäjänteisesti rahoitettu perustutkimus muodostaa pohjan onnistuneelle innovaatiopolitiikalle.

Vahvempi ostovoima ja sen tasaisempi jakautuminen on paitsi oikeudenmukaista myös tehokasta talouspolitiikkaa sen kasvattaessa kotimarkkinoita ja parantaessa työllisyyttä. Ihmisten välisiä eroja toimeentulossa tuleekin tasoittaa. Siksi Hetemäen verotyöryhmän linjaus suosia suurituloisia ei saakaan sosialidemokraateilta tukea.

Kiviniemen ohjelmateksti on löysää rahamarkkinalainsäädännön osalta. Rahoituslaitosten on osallistuttava pankkikriisin laskun maksamiseen entistä enemmän veronmaksajien sijaan. Euroalueella pitää ottaa nopeasti käyttöön pankkivero ja maailmanlaajuisesti kattava rahoitusmarkkinavero, kuten sosialidemokraatit ovat useaan otteeseen esittäneet.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tasapainottaminen ja palvelujen turvaaminen vaatii myös rakenteellisia muutoksia. Haluamme kansalaisille hyvät palvelut vahvoista peruskunnista. Kuntauudistus junnaa paikallaan, ja mielestämme ei ole uskottavaa esittää nykyiseen kuntarakenteeseen kehysmenettelyä. On ryhdyttävä kuntalain kokonaisuudistukseen, jotta varmistetaan palvelujen saatavuus ja turvataan hyvinvointiyhteiskunta.

Sosialidemokraatit julkistivat viime viikolla Pääkaupunkiseudun metropoliohjelman. Sen mukaan ainakin asumiseen, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvät päätökset tehdään seudullisella tasolla yhteisesti ja sitovasti. Se olisi todellinen rakenneuudistus, joka palvelee kansalaisia ja ympäristöä ja säästää kansantalouden tasolla satoja miljoonia euroja.

Sosialidemokraatit ovat jo aiemmin esittäneet kahden vaalikauden mittaista julkisen talouden tasapainottamisohjelmaa. (Ed. Zyskowicz: Olette vai? Mikä sen ohjelman sisältö mahtaa olla?) Tarvittava tiukka menokuri ei saa kuitenkaan olla este nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tehokkaammalle työllistämiselle. Nuorisotyöttömyydessä on otettava nollatoleranssi käyttöön.

Herra puhemies! Hallitus ei ole ollut ohjelmansa päivittämisessä vakavissaan. Esitän seuraavaa päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa: "Kiviniemen hallitus on päättänyt noudattaa kaikilta oleellisilta osilta Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaa, joka laadittiin aivan toisenlaisissa taloudellisissa oloissa kuin mitä nyt Suomessa ja maailmalla vallitsee. Kiviniemen hallitusohjelma välttää ottamasta kantaa keskeisiin talous- ja yhteiskuntapolitiikan kysymyksiin, ja se on tarkoitettu kannattelemaan hallitus ensi vuoden eduskuntavaaleihin saakka. Linjaukset polttaviin ongelmiin puuttuvat, ja kaikki ratkaisut viivästyvät vaalien jälkeiseen aikaan. Näistä syistä eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Paavo Arhinmäki /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maamme ja koko maailman taloustilanne on perin pohjin muuttunut vuoden 2007 huhtikuusta. Olemme vajonneet taantumaan, ja työttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Virallisten tilastojen mukaan Suomessa on 300 000 työtöntä, todellinen luku lienee yli 400 000. Nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa; joka neljäs työtä haluava nuori on vailla työpaikkaa. Pitkäaikaistyöttömyyden määrä kasvaa.

Uusliberalistinen talousteoria, jonka mukaan markkinat ohjaavat itse itsensä kaikkia hyödyttävään lopputulokseen ja jonka mukaan tuloerot lisäävät kokonaisvarallisuutta, on kokenut täydellisen romahduksen finanssikriisin myötä. Tänään tulleen uutisen mukaan rikkaiden määrä kasvoi Suomessa vauhdilla. Viimeisen vuoden aikana rikkaiden määrä on lisääntynyt 13 prosentilla. Samaan aikaan kun Suomen bruttokansantuote on laskenut ja köyhien määrä on lisääntynyt, leipäjonot virtaavat hiljaa yhä pidempinä. Leipäjonoissa on entistä enemmän lapsiperheitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi Helsingissä 17 prosenttia lapsista elää köyhissä perheissä.

Nyt olisi ollut se paikka, jolloin talous-, työllisyys- ja veropolitiikan suuntaa piti muuttaa. Hallitusohjelmassa olisi ollut aika arvioida lähivuosien talouspoliittisia haasteita ja linjata tulevaa. Tätä Kiviniemen hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt. Se jatkaa Vanhasen toisen hallituksen ohjelmalla, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Niin sanotut minihallitusneuvottelut olivat lähinnä poliittinen manööveri, joka hoidettiin nopeasti jalkapallo-ottelun ja prinsessahäiden välissä. Todellista ja vakavaa pyrkimystä puuttua suomalaisen yhteiskunnan ongelmiin ei ollut. Nyt tarvitaan vaihtoehto tulo- ja terveyseroja kasvattavalle politiikalle. Vasemmisto on tämä vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Kivinimen hallitus ei halua laajentaa veropohjaa, lisätä verotuloja ja tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaista veroremonttia. Isotuloisia suosivaa veropolitiikkaa jatketaan. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama veroryhmä julkisti "sopivasti", heti minihallitusneuvotteluiden jälkeen, väliraporttinsa. Esitykset ovat kuin suoraan EK:n ja kokoomuksen Etelärannassa kirjoittamia. Suurituloisten verotusta ollaan keventämässä, progressiota esitetään lievennettäväksi ja samalla kaivetaan reilun miljardin euron kuoppa verotuloihin.

Talouden kurjistumisen ja ihmisten kasvavan ahdingon takia olisi voinut kuvitella, että Suomessa olisi edes jonkinlainen konsensus siitä, että veropohjaa pitää laajentaa, verotuloja kasvattaa ja omistajien sekä suurituloisten verotusta tulee nostaa. Hallituksen puheet siitä, että pieni- ja keskituloiset eivät joudu laman maksumiehiksi, näyttävät tyhjien tynnyrien kuminalta. Itse asiassa pääministeri Mari Kiviniemi avauspuheenvuorossa ilmeisesti freudilaisesti lipsautti sen, mikä hallituksen linja on. Hän myönsi hallituksen hakevan mandaattia tälle veropolitiikalle, jota Hetemäen ryhmä esitti. (Ed. Korkeaoja: Ei hän näin sanonut!)

Täällä eduskunnassa, arvoisa puhemies, vasemmisto on useasti tivannut, suunnitteleeko valtiovarainministeriö Jyrki Kataisen johdolla yritysten maksaman yhteisöveron alentamista 2—3 prosenttiyksiköllä. Katainen on tiukasti kiistänyt tämän. No, periaatteessa täytyy myöntää, että Katainen on ollut rehellinen. Hän vain jätti kertomatta sen, että valtiovarainministeriö on suunnitellut itse asiassa vielä suurempaa puhallusta, 4 prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon. Pitää muistaa, että yritykset maksavat yhteisöveroa voitoistaan. Yhteisöveron alentaminen on siis puhdas kädenojennus omistajille.

Vasemmisto on vaatinut EU:n minimitasoja verotukseen, jotta maat eivät lähde epäterveelliseen verokilpailuun. Yritysverolle pitää säätää minimitaso EU:ssa. Nyt Suomi haluaa kiihdyttää hyvinvointiyhteiskuntaa rapauttavaa verokilpailua. Samaan aikaan kaikkein pienituloisimmat ovat jääneet esityksessä täysin ilman veronkevennyksiä. Eläkeläiset, työttömät, opiskelijat eivät hyödy näistä veronkevennyksistä, joita Hetemäen ryhmä esittää, ja Kiviniemen hallitus hakee mandaattia. Itse asiassa näiden ryhmien verotus kiristyy arvonlisäveron nostamisen myötä ja kun kunnat joutuvat nostamaan kunnallisveroa.

Arvoisa puhemies! Sosiaalisesti oikeudenmukainen verouudistus ja verotulojen kasvattaminen on vaihtoehto leikkauslistoille. Hetemäen veroryhmän esitys osoittaa, että valtiovarainministeriössä valmistellaan jo leikkauslistoja. Leikkauslistojen sijaan meidän pitää laajentaa veropohjaa ja rakentaa yhteiskunta, jossa laadukkaat hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille.

Tuloerojen kasvamisen myötä myös terveyserot ovat kasvaneet Suomessa. Vähävaraisuus ja sairastavuus kulkevat nyt käsi kädessä. Jokaiselle tulee tarjota laadukkaita julkisia palveluita. Kenenkään ei pidä joutua sairastamaan ilman hoitoa palvelumaksujen takia tai jäädä ilman lääkkeitä vähävaraisuutensa vuoksi. Vanhuksille on turvattava kunnollinen ja laadukas hoiva ja riittävä toimeentulo.

Kasvavaan työttömyyteen on puututtava entistä määrätietoisemmin ottein. Jokaiselle tutkinnon suorittaneelle nuorelle on taattava oikea työ oikealla palkalla kolmessa kuukaudessa. Kouluttamattomille nuorille on räätälöitävä koulutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Valtion on otettava vahva rooli teollisuuden rakennemuutoksessa ja siitä aiheutuvassa alueellisessa pitkäaikaistyöttömyydessä. On myös pidettävä huolta siitä, että vajaakuntoisilla on mahdollisuus antaa oma panoksensa työelämässä.

Arvoisa puhemies! Vasemmiston tärkein tehtävä on hyvinvointivaltion puolustaminen nyt, kun sitä yritetään jatkuvasti rapauttaa. Hyvinvointivaltio tarvitsee sosiaalisesti oikeudenmukaisen verouudistuksen, parempaa talouspolitiikkaa ja tehokasta työllisyyspolitiikkaa. Tämä hallitus ei tule sitä tarjoamaan. Siksi kannatankin ed. Gustafssonin perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa.

Ville Niinistö /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiviniemen hallitus jatkaa edeltäjänsä työtä Suomen johtamiseksi ulos taantumasta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vanhasen toinen hallitus toteutti vastuullista ja elvyttävää talouspolitiikkaa, jossa taantuman taakkaa ei jätetty heikompien kannettavaksi. Hallituksen aktiivisen työllisyyspolitiikan ansiosta olemme välttäneet opposition pelotteleman 1990-luvun laman kaltaisen massatyöttömyyden toteutumisen.

Ärade talman! Kiviniemis regering fortsätter att förverkliga Vanhanens andra regerings program med samma regeringsbas. Regeringen har som mål att främja stabiliteten i ekonomin, förutsättningarna för hållbar utveckling, jämställdheten och den sociala sammanhållningen.

Hallituksen keskeisinä tavoitteina on vähäpäästöisen Suomen rakentaminen ja sitoutuminen edistämään kansainvälisiä ilmastoratkaisuja, joilla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle 2 asteeseen. Talouskriisin ja ilmastokriisin haasteet on ratkaistava yhdessä. Suomi nousee taantumasta uudenlaiseen maailmaan, jossa kilpailukykyisiä ovat edelläkävijöinä resurssitehokasta ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa rakentavat valtiot.

Hallitusohjelmassa tuodaan tulevaisuusselonteon tavoin esille tavoite valmistella laajemman yhteiskunnallisen kehitysindikaattorin käyttöön ottamista bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina.

Tällaiset indikaattorit kuvaavat kansantalouden koon lisäksi inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa ja siten antavat monipuolisemman kuvan sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän talouden rakentamisesta. Ympäristön tilan nostaminen keskeisiin talouden indikaattoreihin on tärkeä tulevaisuuslinjaus hallitukselta tänä YK:n luonnon monimuotoisuuden vuonna.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman perustuessa pääosiltaan edellisen hallituksen ohjelmaan korostui hallitusohjelmaneuvotteluissa talous- ja työllisyystilanteen arviointi.

Suomi on siirtymässä taantuman hoidossa elvytyksestä julkisen talouden vakauttamiseen ja kestävän talouskasvun turvaamiseen. Laivaa ei kannata kääntää kurvaten vaan erittäin varovasti ja kansainvälistä toimintaympäristöä aktiivisesti tarkkaillen. Kuten hallitusohjelmassa sanotaan, tasapainottavat toimet ajoitetaan ja mitoitetaan siten, etteivät ne haittaa talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua.

Julkisen talouden vakauttaminen on vähintään kahden vaalikauden urakka, jonka lopputulosta ei määritä aloituskuukausi vaan ne perusvalinnat, joita tässä tullaan tekemään.

Hallituksen sitoutuminen sovittuihin menokehyksiin ja menojen kattamiseen tarvittavin osin velkarahoituksella turvaa sen, että ihmisten ei tarvitse huolehtia turvaverkon tai palvelujen rapautumisesta. Hallitus ei ryhdy hätäisiin kansalaisten asemaa tai talouden elpymistä vaarantaviin leikkauksiin, vaan etsii kestävämpiä pysyviä tapoja vakauttaa taloutta. (Ed. Martti Korhonen: Onko edustaja käynyt leipäjonoja katsomassa?)

Hallitus on ottamassa veropolitiikassa ensi askeleita kohti talouden tasapainottamista. Samalla hallitus toteuttaa kunnianhimoista ekologista verouudistusta. Hallitus vakauttaa julkista taloutta nostamalla energiaveroja 750 miljoonalla eurolla sekä korottamalla arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Nämä ovat järkeviä päätöksiä, jotka ohjaavat ympäristön kannalta kestävämpään kulutukseen ja vähentävät velkaantumista.

Laajemmat verojärjestelmän uudistukset tehdään vaalien jälkeen perusteellisen keskustelun ja äänestäjien antaman mandaatin perusteella. (Ed. Saarinen: Miksei aikaisemmin?) — Valittua linjaa puoltaa se, ed. Saarinen, että Hetemäen työryhmän esittämä kokonaisuus nähdään vasta vuoden lopulla. Myös taloustilanteen orastava elpyminen on niin herkässä vaiheessa, että merkittäviä muutoksia jo aiemmin sovittujen veropohjan laajennusten lisäksi ei tässä tilanteessa ole syytä erityisesti kiirehtiä. (Ed. Saarinen: Pelataan aikaa!)

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo vaaleissa laadukasta keskustelua hyvinvointiyhteiskunnan turvaavasta verotuksen kokonaisuudesta sen sijaan, että kukin esitys ammutaan yksi kerrallaan alas. Tätä vastuullisuutta voi jokainen puolue itse harjoittaa.

Jaamme Hetemäen työryhmän näkemyksen, että painopistettä on siirrettävä ympäristö- ja kulutusverojen suuntaan. On kuitenkin varmistettava, että tätä ei toteuteta tuloerojen kasvua lisäävällä tavalla. Kulutusverotuksen osuuden lisääminen tuntuu suhteellisesti eniten pienituloisilla, joiden tuloista suuri osa menee kulutukseen.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä vastapainoksi tuloverotuksen puolella kevennykset onkin suunnattava pienituloisille. Pienituloisten verotuksen keventäminen on myös paras tapa edistää työllisyyttä ja vähentää rakenteellista työttömyyttä. Sen lisäksi on jatkettava Sata-komitealta kesken jäänyttä työtä sosiaaliturvan ja työn paremmaksi yhteensovittamiseksi.

Jaamme myös ajatuksen siitä, että yritysverotuksen puolella painopiste siirtyy yrityksen voiton verottamisesta osinkojen verottamiseen. Emme kuitenkaan halua tehdä Suomesta aggressiivista verokilpailijaa, joka tähtää verokannoissaan kaikkien vertailumaiden keskiarvojen alapuolelle. Siksi Hetemäen työryhmän ajatus yritysverouudistuksesta ei ole sellaisenaan toteutettavissa. Pääoma- ja yritysverotuksen kokonaisuudistuksen vaikutuksen on oltava myös veropohjan riittävyyden kannalta positiivinen.

Työllisyyden vahvistamisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisyn on jatkossakin oltava hallituksen keskeinen tavoite. Se edellyttää paitsi aktiivista työllistämispolitiikkaa myös edellytysten luomista uusille työpaikoille. Tässä keskeisessä asemassa on kasvuyrittäjyyden ja mikroyritysten tukeminen, rohkeampi innovaatiorahoitus ja erityisesti panostukset vihreään teknologiaan.

Hallitus on sitoutunut uusiutuvan energian velvoitepakettiin ja sen rahoituksen turvaamiseen. Keskellä taantumaakin on huolehdittava uuden kasvun oraista, ja vihreään teknologian kasvuun kannustavat päätökset ovat hallituksen edessä olevista päätöksistä tältä kannalta tärkeimpiä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan on nostettu eräitä tärkeitä yksittäisiä tavoitteita, joihin vihreä eduskuntaryhmä on erityisen tyytyväinen.

Talouden perustan vahvistaminen harmaata taloutta torjumalla on kestävin ja reiluin tapa kuroa umpeen tulojen ja menojen välissä olevaa aukkoa. Harmaan talouden torjunta parantaa sääntöjen mukaan toimivien yrittäjien ja kaikkien työntekijöiden asemaa. Kiireellisimpinä toimina toteutetaan muun muassa urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen ja lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen.

Hallitus on sitoutunut tasa-arvon edistämiseen vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisella jakamisella sekä perhevapaajärjestelmän kehittämisellä. Perhevapaajärjestelmän uudistamisessa on vanhempainvapaata pidennettävä, jotta samalla kummallekin vanhemmalle voidaan kiintiöidä pitempi osuus vanhempainvapaasta. Miesten perhevapaiden käyttö on selvästi sidoksissa järjestelmän kannustimiin, ja olemme tässä muita Pohjoismaita pahasti jäljessä. Miesten aseman vahvistaminen perheessä on samalla omiaan parantamaan naisten asemaa työelämässä.

Hallitus on myös sitoutunut tekemään periaateratkaisut, jotka mahdollistavat julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta. Julkisen tiedon avoimuus tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tiedon kaupallistamiselle ja lisää Suomen mahdollisuuksia nousta eturintamaan avoimessa tietoyhteiskuntakehityksessä.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen määrätietoisessa työssä Suomen ohjaamiseksi turvallisesti ulos taantumasta kohti uutta hyvinvointia.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman! Nyckelordet framför alla andra är nu stabilitet. För att klara eftervården av den ekonomiska krisen, förbättra sysselsättningen och börja återställa balansen i den offentliga ekonomin krävs inte bara ekonomisk utan också politisk stabilitet. Finans- och valutamarknaden befinner sig alltjämt i gungning och tål faktiskt inte osäkerhet eller tvära kast i den förda politiken.

Kravet på stabilitet går hand i hand med behovet av kontinuitet. Mari Kiviniemis regering är därför en naturlig förlängning av Matti Vanhanens andra regering. Regeringsprogrammet består, men kompletteras för den ekonomiska politikens och finanspolitikens del med en regeringsdeklaration som svarar mot dagens ekonomiska och finansiella läge.

Arvoisa puhemies! Oppositio on vaatinut uusia vaaleja. Pohtikaamme hetki, mitä tämä vaihtoehto merkitsisi. Uudet vaalit olisi teknisesti mahdollista pitää aikaisintaan syys—lokakuussa vain puoli vuotta ennen seuraavia varsinaisia vaaleja. Siihen saakka meillä olisi repivä vaalikampanja ja hallitus, joka olisi toimitusministeristön tapaan melkein toimintakyvytön. Eivät pelkästään oppositiopuolueet vastustaisi hallituspuolueita, vaan myös oppositiopuolueet ja hallituspuolueet keskenään.

Sinivihreällä hallitusryhmittymällä on 126 paikkaa täällä eduskunnassa, ja se sai siis vaaleissa 2007 vahvan valtakirjan kansalta hallita neljän vuoden ajan. Yksikään tehdyistä mielipidekyselyistä ei viittaa siihen, että hallitusryhmittymän turvallinen enemmistö olisi vaarassa. Oppositiolla — kutsukaamme sitä vaikka punaharmaaksi — on 74 paikkaa. Ainoakaan mielipidemittaus ei ole osoittanut tämän punaharmaan ryhmittymän olevan valloittamassa eduskuntapaikkojen enemmistöä.

Mitä Suomi siis voittaisi uusilla vaaleilla tässä tilanteessa siihen verrattuna, mitä maamme menettäisi? Kustannus—hyöty-analyysi antaa yksiselitteisen tuloksen: kustannukset ylittäisivät kaiken mahdollisen hyödyn.

Herr talman! I dagens fortsatt osäkra ekonomiska läge gör regeringen Kiviniemi alltså rätt i att avstå från radikala kast i politiken. En i och för sig välmotiverad skattereform får vänta till nästa valperiod, vilket betyder att partierna och väljarna får debattera skattepolitiken i valrörelsen. Men det betyder inte att regeringen tänker sitta med armarna i kors.

Ansträngningarna för att förbättra konkurrenskraften och främja exporten måste ytterligare intensifieras. Sysselsättningen måste främjas med alla medel, såväl allmänna, tillväxtfrämjande som specifika, riktade till utsatta grupper. Förberedelser bör inledas för att balansera den offentliga ekonomin, och redan nästa år ska underskottet klart underskrida de 3 procent som stipuleras i eurokriterierna. Regeringen Kiviniemi kommer inte för sin del att skärpa beskattningen, men nog genomföra de riktade skattehöjningar som den förra regeringen initierade.

Stabiliseringen av den europeiska finansmarknaden går vidare med hjälp av det nya instrument EU- och särskilt euroländerna har enats om. Förhoppningsvis vinner detta instrument — i motsats till de nödvändiga lånen till Grekland — förståelse och stöd även inom oppositionen här hemma. Finland har hört till gruppen tillskyndare med det så kallade stresstest bankerna genomgått och resultaten kommer att publiceras under sommaren. Också det bidrar förhoppningsvis till att stabilisera läget på marknaden. Det behövs faktiskt samfällda europeiska åtgärder för att lösa gemensamma europeiska problem.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että Kiviniemen hallitus edustaa ennen kaikkea jatkuvuutta, tarkkaavainen lukija löytää päivitetystä hallitusohjelmasta tiettyjä painotuksia, jotka viitoittavat tavoitteita myös pidemmällä aikavälillä.

Tällainen on hyvinvointimittarin laajennus klassisesta bruttokansantuotteesta laajemmaksi kehitysindikaattoriksi, joka ottaa huomioon ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan. Tarkoitus ei suinkaan ole aliarvioida puhtaasti materiaalisen hyvinvoinnin merkitystä vaan täydentää sitä muilla kriteereillä, jotka mittaavat sitä, mitä voisimme kutsua onneksi elämässämme.

Toinen tulevaisuuteen suuntautuva painotus on lupaus julkisen talouden tasapainottamissuunnitelman laatimisesta, joka ulottuu kahdelle seuraavalle vaalikaudelle. Emme pääse pitkälle äkillisillä veronkorotuksilla tai menojen leikkauksilla, jotka ainoastaan uhkaavat tyrehdyttää kasvun. Tarvitsemme pidemmän aikavälin suunnitelman, joka ohjelman täydennystä siteeratakseni ei jätä ketään hyvinvoinnista osattomaksi. Kun joudumme maksamaan takaisin meitä kriisistä auttaneita lainoja, odottavat tietenkin kovemmat ajat, mutta taakka on jaettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Kolmantena painotuksena, joka ei ole uusi mutta joka on syytä toistaa, on pyrkimys korottaa työllisyysastetta yhtä kunnianhimoiseen kuin välttämättömään 75 prosentin tasoon ja pidentää työuria. Hallitus viestittää jälleen kerran valmiudestaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Kyse ei ole vain työelämään tulemisen aikaistamisesta ja työelämästä eläköitymisen myöhentämisestä vaan myös työssäviihtyvyyden parantamisesta siten, että kaikkien työmotivaatio kasvaa.

Värderade talman! I det uppdaterade programmet har regeringen också mod att tala för arbetsrelaterad invandring. Det modet tycks på sina håll ha svikit, trots att alla borde vara fullt medvetna om att vi inte kan upprätthålla vår välfärd utan fler händer och hjärnor. Mängder av arbete blir ogjort i vårt land utan invandrare. Det kan inte vara svårt att inse eller se, speciellt om man ser på Helsingforsregionen.

Vidare förbinder sig regeringen Kiviniemi till det energipolitiska paket regeringen Vanhanen II beslutat om. Det gäller både lagstiftningsåtgärder och finansiering och visar att regeringen menar allvar. Det betyder att tydliga beslut om paketet ska fattas i samband med 2011 års budget.

Om den internationella ekonomiska situationen förändras radikalt, kommer regeringen precis som sin föregångare att ha beredskap att vidta åtgärder. Så fungerar en ansvarsfull regering, och en sådan har vi fått även nu. Och givetvis har statsminister Kiviniemis regering svenska riksdagsgruppens förtroende.

Päivi Räsänen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen vaihtumiseen on jäänyt avoimia kysymyksiä. Miksi ylipäänsä olemme nyt tässä tilanteessa? Jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä hallitusta vetävä pääministeri valittiin käytännössä keskustan puoluekokouksessa eikä kansanvaltaisesti tuoreen eduskuntavaalituloksen pohjalta. Hallituksen vaihtuminen perustui entisen pääministeri Vanhasen kokonaisarvioon, mutta emme tiedä edes sitä, koskiko kokonaisarvio yksityiselämän, keskustapuolueen vai maan tilaa. (Ed. Zyskowicz: Se oli kokonaisarvio!) Pääministeri Kiviniemi ei ole toki vastuussa tästä, mutta mielestäni eduskunnalla olisi oikeus kuulla selitys.

Suomi on kovassa syöksyvauhdissa velkakierteeseen, mikä on erityisen huolestuttavaa, sillä huoltosuhteen heikkeneminen alkaa yhä voimakkaammin jarruttaa talouskasvua. Eduskunnan enemmistö hyväksyi juuri kehysselonteon, jonka mukaan valtion velkamäärä yli kaksinkertaistuu vuoden 2008 noin 54 miljardista 110 miljardiin euroon vuoteen 2014 mennessä. Valitettavasti kuulumme niiden EU-maiden onnettomaan joukkoon, joilla tänä vuonna alijäämä ylittää vakaus- ja kasvusopimuksessa sallitun rajan.

Hallituksen kymmenkohtainen ohjelmapaperi on sarja kauniita, sinänsä kannatettavia toiveita: ketään ei jätetä hyvinvoinnista osattomaksi, tai työnteon on oltava aina taloudellisesti kannattavaa. Tämän ohjelmapaperin pohjalta voimme vain arvailla, millä keinoilla hallitus pyrkii tavoitteisiin turvata hyvinvointi ja tasapainottaa talous. On suuri riski jäädä vuoden ajaksi odottelemaan ja lykätä vaikeat päätökset seuraavalle hallitukselle. Kyllä nyt tarvitaan suunnitelmaa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla hillitään julkisen talouden menokasvua, lisätään verotuloja ja pidennetään työuria.

Kokonaisveroasteen maltillista korottamista ei pidä liikaa pelätä, kunhan verokorotukset kohdennetaan niin, että suomalaista työtä ja yrittäjyyttä kannustetaan. Ihailtu pohjoismainen hyvinvointimalli sisältää melko korkean veroasteen, jonka avulla tuotetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja samalla on mahdollista myös pitää yllä korkeaa työllisyysastetta. Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroasteet ovat yli 49 prosenttia, kun Suomessa se on tänä vuonna 42,4 prosenttia. Muiden Pohjoismaiden työllisyysasteet ovat kuitenkin perinteisesti olleet korkeammat kuin Suomessa, Tanskassa jopa edelleen liki 80 prosenttia, kun Suomessa se on 66,4 prosenttia. Ei siis ainakaan suoraan voida vetää sitä johtopäätöstä, että mitä korkeampi veroaste, sitä alhaisempi työllisyys.

Ihmettelen sitä, miten varauksetonta kannatusta valtiovarainministeri Katainen hehkutti tuoreeltaan Hetemäen työryhmän veroesityksille, vaikka niiden vaikutukset juuri pienyrittäjille olisivat kielteiset. Eikö teitä huolestuta se, että yrittäjien määrä on jo nyt vähenemässä, vaikka yrittäjät ovat juuri se avainryhmä, joka luo työtä ja kestävän talouden edellytyksiä?

Omantunnon ja sydämen ääntä tulee kuunnella erityisen herkästi silloin, kun joudutaan tekemään kovia talousratkaisuja. Edellisen laman jälkeen tehtiin raskaita virheitä, kun leikkaukset kohdistettiin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan ei puututtu, mutta vähimmäisturvaa leikattiin, ja räikeänä esimerkkinä oli sairauspäivärahasta haetut säästöt. Tulottomien ja pienituloisten sairauspäiväraha poistettiin sateenkaarihallituksen toimesta, ja hanketta puolustettiin tässä salissa sillä perusteella, että jos henkilöllä ei ole terveenä tuloja, hän ei tuloja tarvitse sairaanakaan. Tälle linjalle, tälle arvopohjalle, ei saa palata. Menojen tasapainottamisessa tarvitaan nyt parempaa yhteisvastuuta ja heikoista huolehtimista. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen lisää hyvinvointia kaikissa väestöryhmissä.

Te, pääministeri Kiviniemi, kerroitte keväällä, että haluatte seuraavaan hallitukseen erillisen perheministeriön, johon kootaan kaikki ne tehtävät ja resurssit ja se ohjaus, jotka ovat nyt ripoteltuina eri ministeriöihin. Ilmeisesti ette tarkoittanut tätä hallitusta, mutta kannatan lämpimästi ehdotusta ja myös perusteluanne siitä, että viime laman aikana suoritetut leikkaukset tekivät yhteiskuntaan haavoja, jotka eivät ole vieläkään umpeutuneet. Kyllä erityisen tuen tarpeessa ovat yksinhuoltajaperheet.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa Kiviniemen hallitusta sellaisiin kiireellisiin uudistuksiin, jotka myös vähentävät tulevina vuosina menoja. Erityinen painopiste tulee asettaa ennalta ehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen peruspalveluihin.

Entisenä kuntaministerinä teillä, pääministeri Kiviniemi, olisi nyt erinomainen mahdollisuus korjata kuntien valtionavun perusteet terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviksi sekä ennaltaehkäisyyn kannustaviksi. Kunnan saamaa valtionapua määräävä lastensuojelukerroin lasketaan huostaanotettujen lasten lukumäärän ja sairastavuuskerroin puolestaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien alle 55-vuotiaiden lukumäärän perusteella. Kunta saa siis sitä suuremman valtionosuuden, mitä enemmän lapsia otetaan huostaan ja mitä varhaisemmin kuntalaiset joutuvat sairaseläkkeelle. Kyllä tähän täytyy saada korjaus.

Kymmenennessä ohjelmakohdassa luvataan jatkaa Matti Vanhasen toisen hallitusohjelman päätösten toteuttamista. Muistutan, että siitä vihkosta löytyy vielä monta kohtaa, jotka odottavat toteuttamista: esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudenmukaisempi maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi, samoin omaishoitajien määrän lisääminen ja jaksamisen vahvistaminen sekä vanhusväestön hoivan parantaminen.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Gustafssonin tekemää esitystä päiväjärjestykseen siirtymisestä.

Pentti Oinonen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaistemme unettomat yöt jatkuvat heidän pelätessään pääministeri Kiviniemen johtaman hallituksen tulevia päätöksiä, onhan uusi pääministeri luvannut jatkaa edellisen hallituksen tapaan sairaiden ja heikkojen sortamista. Esimerkistä käy edellisen hallituksen myötävaikuttaminen Heinolan reumasairaalan lopettamiseen. Tiedossa on myös köyhille keppiä etuuksien heikennysten ja veronkorotusten muodossa.

On käytännössä turhaa lähteä syvällisemmin pohtimaan pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelmaa, koska se perustuu pitkälti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan vuodelta 2007. Joitakin ympäripyöreitä täsmennyksiä uusi hallitus toki siihen esittää, joskin ne ovat vain kosmeettisia.

Hallituksen talouspolitiikan luvataan jatkuvan entisellään eli noudatetaan kehystä, joka on tehty lihavina vuosina aivan toisissa taloudellisissa olosuhteissa kuin tänä päivänä eletään. Nyt jos koskaan Kiviniemen hallituksella olisi ollut todellinen mahdollisuus valmistella uusi talouden tervehdyttämiskehys, joka olisi tähdännyt kansantalouden nousuun ja kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin varmistamiseen pitkälle 2010-luvulle. (Ed. Rossi: Millainen se olisi?) Mutta liekö naapurimaan prinsessahäät kiinnostaneet pääministeriä enemmän kuin Suomen hyvinvointi, koska jälki näyttää hutaisten tehdyltä. Ei siis ihme, että oppositiopuolueet ovat yhdessä valmistelleet epäluottamusponnen, johon perussuomalaiset yhtyvät.

Arvoisa puhemies! Miniohjelmasta, jonka hallitus kiireessä kyhäsi kokoon, käy ilmi, että tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämää alle eurooppalaisen 3 prosentin tason jo vuonna 2011. (Eduskunnasta: Eikö se ole hyvä asia?) Herää kysymys, kenen selkänahasta tämä alijäämän supistus revitään. Etteivät vaan maksajina olisi perustoimeentulolla elävät ja pienipalkkaiset suomalaiset? (Ed. Tennilä: Noin se menee!) Kysyä sopii myös, minne ohjelmasta unohtuivat eläkeläiset, työttömät, sairaat, (Ed. Rossi: Onhan ne täällä!) ruokaansa jonottavat lapsiperheet, veteraanit, kotirintamanaiset ym. heikompiosaiset kansalaiset. (Ed. Arhinmäki: Opiskelijat unohtuivat!)

Hallitus elättelee ohjelmassaan toiveita siitä, että Suomen niin sanottu työvoimapula korjaantuu työperäisellä maahanmuutolla kuin itsestään. Kuvitteletteko te, pääministeri Kiviniemi, että suomalaiset laivanrakentajat tai rakennusmiehet katselevat tyytyväisyydellä näitä parin euron tuontirakentajia? Eivät varmasti katso.

Perussuomalaisten mielestä suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä sitä, että ulkomailta tulee henkilö tekemään työt jopa kymmenen kertaa halvemmalla ja vie palkkansa sekä pahimmillaan veronsa muihin maihin. Sellaisessa pelissä on kaksi häviäjää: suomalainen työntekijä ja talouslamassa painiva Suomi. Voittajia ovat harmaata työvoimaa käyttävät rakennusfirmat sekä heitä välittävät ja vuokraavat yritykset.

Hallitus aikoo miniohjelmansa perusteella puuttua muun muassa verotuksen avulla tähän edellä mainittuun epäkohtaan. Rouva pääministeri Kiviniemi, perussuomalaiset kysyvät teiltä, mitä te aiotte tehdä lopettaaksenne edeltäjänne vetämän hallituksen suosiman halpatyövoiman käytön ja tuodaksenne ulkomaisen työvoiman samalle viivalle suomalaisen työvoiman kanssa. Perussuomalaisten mielestä samapalkkaisuuden ei pidä koskea pelkästään eri sukupuolia vaan myös kaikkia Suomessa samanlaista työtä tekeviä.

Arvoisa puhemies! Uusi hallitus aikoo luoda edellytyksiä talouskasvulle muun muassa verotuksen painopistemuutoksilla. Valitettavasti monet verotusmuutokset, oli sitten kyse veropohjan laajentamisesta taikka jo olemassa olevien verojen korottamisesta, iskevät erityisesti maaseudun asukkaisiin, kuten ensi vuoden alkuun kaavailtu polttoaineveron korotus. Lisäksi on huomattava, että välillisen verotuksen ja maksujen korotus rokottaa aina eniten pienituloisia.

Perussuomalaisten mielestä maaseudun toimintaedellytysten vahvistamisen tulisi olla hallituksen toimintalistalla kärkipäässä. Alempiasteisen tiestön kunnossapito, maa- ja metsätalouden tukeminen sekä sosiaali- ja terveystoimen ja ylipäänsä kunnallisten peruspalveluiden säilyttäminen ovat koko maan asuttuna pitämisen ehdottomia edellytyksiä. Nyt ne on vaan unohdettu. Valitettavasti Kiviniemen hallitus aikoo jatkaa entisen pääministerin linjaa jatkamalla kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka on suurelta osin syypää siihen, että ihmiset joutuvat muuttamaan keskustaajamiin.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että eduskunnalta tulee vahvaa tukea Kiviniemen hallituksen ohjelmalle ja sille vakaasti harkitulle linjalle, jolla kasvua edistetään, pyritään talouden vakauteen ja myöskin eheyteen ja sitten siihen, että työllisyys paranee. Tässähän meriitit edellisen hallituksen pohjalta ovat niin vahvat, että sitä työtä on erittäin hyvä jatkaa. Me onnistuimme siinä, mihin moni ei uskonut: me onnistuimme pitämään työttömyyden kasvun aisoissa. (Ed. Rajamäki: Jumalattomalla tasolla!)

On selvää, että meillä on edelleenkin tehtävää. Mutta kun katsoo sitä, kuinka paljon bkt aleni, niin suhteessa onnistuimme elvytyksellä ja monilla muilla toimenpiteillä siinä, että työttömyys ei päässyt riistäytymään käsistä. Me joudumme tähän työllisyyden parantamiseen edelleenkin vahvasti panostamaan, ja se on tämän hallituksen ykköstavoitteita, että pystymme työllisyyttä todellakin monin eri tavoin parantamaan.

Olen tarjonnut oppositiolle yhteistyön kättä, mutta kyllä se vaan niin on, että oppositiolla ei vastuunkantajan halua ole ja tähän yhteistyötarjoukseen ei ole haluttu tarttua. (Välihuutoja vasemmalta) Te vaaditte suunnanmuutosta, mutta ei teillä ole tässä keskustelussa ollut mitään esitettävää. Kyllä opposition talouslinja on tyhjää täynnä. Hallituksella on selkeä linja. Me haluamme sitä, että talous kasvaa ja pystymme sitä kautta työllisyyttä parantamaan ja myöskin huolehtimaan siitä, että niistä hyvinvointilupauksista, jotka olemme suomalaisille antaneet, jatkossakin pystytään kiinni pitämään. Oppositio vaatii samaan hengenvetoon leikkauksia ja sitten kuitenkin myös sitä, että pitäisi lisää rahaa suunnata eri toimenpiteisiin. (Ed. Tennilä: Tehän se esitätte niitä leikkauksia!)

Ensisijaista talouden tasapainoon saattamisessa on todellakin se, että talous saadaan vahvalle kasvu-uralle, tuottavuutta pystytään parantamaan ja myöskin niitä työuria pitkällä tähtäimellä pidentämään. Tässäkin hallituksen ohjelmassa on erittäin paljon ihan yksityiskohtiin meneviä esityksiä, millä tätä kasvua edistetään. Se tapahtuu energiapaketin avulla, ydinvoimaratkaisut osaltaan vahvistavat kilpailukykyä, yritysten rahoitukseen panostetaan, tutkimukseen, tuotekehitykseen, samoin kasvuyritysten toimintaan. Erittäin vahvoja linjauksia siis löytyy. Se on vaan niin, että veronkiristykset ja menoleikkaukset, ne ovat haitallisia talouden kasvulle, ja juuri siitä syystä tässä verojen kiristämisessäkin on valittu tämä maltillinen linja, joka loppujen lopuksi on kuitenkin kohtuullisen kireä, lähes 1 prosentti bkt:stä. Ensi vuonna se on vähän enemmän kuin mitä Imf:kin on Suomelle suositellut.

Opposition puheenvuoroissa on myös väitetty, että köyhyyttä ei olisi hoidettu ja se ei olisi painopisteenä tämän hallituksen työssä. Se ei pidä paikkaansa. On selvää, että meillä tämän köyhyyden vähentämisessä on vielä paljon tehtävää ja vahvaa sosiaalisuutta ja sitä sosiaalista omaatuntoa tältä hallitukselta jatkossakin tarvitaan. Mutta niin se vaan on, että kun katsoo sitä listaa, mihinkä on sitouduttu — takuueläke, pienimpien etuuksien indeksiin sitominen, minimiäitiys-, -isyys-, -vanhempienpäivärahojen korottaminen peruspäivärahan tasolle — niin ei näihin kyllä SDP:ltä tukea saatu sitä edellisessä hallituksessa. Eli tässä mielessä on todellakin niin, että tämä vahvan sosiaalisen omantunnon jatkuminen tulee olemaan myös Kiviniemen hallituksen asialistalla.

Toisin kuin opposition puheenvuoroissa väitetään veropolitiikan osalta, täällä SDP:n ryhmäpuheenvuorossa todetaan näin: "Hallitus on myös veropolitiikassaan surutta rapauttanut veropohjaa ja tehnyt sen hyvin luokkatietoisesti. Se on antanut paljon suurituloisille ja vähän pienituloisille." Tämä ei pidä paikkaansa. Ruuan arvonlisäveron alentaminen oli nimenomaan sellainen toimenpide, joka kohdistuu pienituloisille. Samoin perusvähennyksen korottaminen nimenomaan kohdistuu pienituloisille, eli tässä suhteessa tämä vahva sosiaalinen linja myöskin veropolitiikassa tulee säilymään.

Oppositio myös väittää, että ollaan menettämässä sitä vahvaa kasvupotentiaalia, mutta tämän uuden kasvun eväiden löytämiseksi on tehty vahvaa työtä ja sitä tullaan jatkamaan. Tanskasen työryhmä on tehnyt esityksiä, ja nyt elokuussa valmistuvat kolmikantaisesti valmistellut esitykset siitä, miten kasvua edistetään. Niiden pohjalta hallituksella on valmius toimia.

Opposition yksi väite on myös sitten se, että rahamarkkinalainsäädännön osalta ohjelmateksti olisi löysää. Kyllä se vaan niin on, että Kiviniemen hallitus tulee jatkamaan myöskin Euroopan unionin tasolla sitä vahvaa, vaativaa linjaa, jossa huolehditaan siitä, että rahoitusmarkkinalainsäädäntöä uudistetaan, ei pelkästään Suomessa ja Euroopassa, vaan löydetään myös niitä maailmanlaajuisia ratkaisuja. Se on ehdoton edellytys sille, että näistä markkinavoimista se niskalenkki demokratian keinoin otetaan.

Mutta sitten aivan loppuun, arvoisa puhemies, näihin kunta-asioihin. Minun täytyy oikein kysyä teiltä, oppositio, miksi te ette sano ääneen sitä, mikä tästä tekstistä rivien välistä välittyy, että te haluatte kuntien pakkoliitoksia. Kirjoittakaa se tähän tekstiin ja sanokaa se ääneen, kun te kerran sitä haluatte. Tämä hallitus ei halua kuntien pakkoliitoksia. Me teemme ja toteutamme kunta- ja palvelurakenneuudistusta vapaaehtoiselta pohjalta. Kuntien liitokset ovat aivan hyvä asia, mutta olennaisinta kuitenkin on se, että koko sieltä kuntakentästä pystytään saamaan sitä parempaa tuottavuutta aikaan, ja silloin kyllä ensi sijalla ovat suuret kaupungit. Juuri siksi näiden suurimpien kaupunkien kanssa käynnistettiin tuottavuushanke jo Vanhasen kakkoshallituksen aikana. Sieltä ne suurimmat hyödyt saadaan aikaan ja ikään kuin sitä kasvupainetta menojen osalta kunnissa kuriin. Sitä paitsi, mitä tulee tähän kuntien lukumäärään, niin Vanhasen kakkoshallituksen aikana kuntien lukumäärä väheni ennätysmäisesti, mutta se pitää muistaa, että se on vain yksi keino muiden joukossa eikä autuaaksi tekevä.

Mutta SDP:n ryhmäpuheenvuorossa oli jotain hyvääkin eli tämä esitys tästä Pääkaupunkiseudun metropolimallista. Tämänkin osalta tämän hallituksen aikana tullaan keskustelemaan, minkä tyyppistä hallintomallia tänne Pääkaupunkiseudulle voitaisiin hahmotella. Eli siinä mielessä on hyvä, että tällaista ajatustyötä myöskin oppositiossa tehdään.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa sanotaan, että hallitus ei olisi harmaan talouden eteen tehnyt mitään, ja sehän ei pidä paikkaansa. Me jatkamme sitä vahvaa työtä, jota edellinen hallitus teki, ja olemme myöskin tähän hallitusohjelmaan kirjanneet useita toimenpiteitä, jotka ovat olleet jo valmistelussa ja joita tullaan entistä voimallisemmin eteenpäin viemään, jotta tässä harmaan talouden kitkemisessä päästäisiin vahvoihin tuloksiin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka kuinka katson, niin tuntuu jotenkin siltä, että tunnen nämä hallituksen ministerit kyllä ennalta, ja kun katselin ohjelmaa, niin päädyin siihen, ettei siinäkään ollut kovin paljoa uutta ja kaikkein vähiten konkretiaa.

Vuosi sitten ministeri Pekkarinen ilmoitti isossa haastattelussaan, että nyt on aika, että hyvätuloiset tulevat näihin lamatalkoisiin mukaan. Vuosijuhla on pidetty. Luin tämän ohjelman mielenkiinnolla: ei ollut yhtään sanaa siitä, että laman rasituksia ryhdyttäisiin jakamaan jotenkin oikeudenmukaisella tavalla, ei mitään veropolitiikassa, että suurituloiset tulisivat enemmän mukaan, ei sanaakaan myöskään muista toimista, jotka tarkoittaisivat sitä, että taakka jaettaisiin. Missä on nyt se musta aukko, joka nielaisee kaikki nämä keskustan ideat? Ei myöskään Vanhasen miljardiluokan investointiohjelmasta ollut yhtään mitään tässä paperissa. Kuka tätä mustaa aukkoa pyörittää, joka kaikki nämä keskustan hienot ideat vie pois? Ei niitä näy tässä ohjelmassa. Onko niin, että hallitusta johtaa edelleenkin valtiovarainministeri Katainen?

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvu on kansainvälisesti verrattuna vielä hyvin oraalla. Meillä on lähes 300 000 työtöntä, ja samaan aikaan voi ajatella niin, että meiltä puuttuu poliittinen johtajuus. Suomi ajelehtii. Nyt olisi tarvittu vahvoja, konkreettisia tekoja talouskasvun vauhdittamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi, mutta ne tästä hallitusohjelmasta puuttuvat. Tästä syystä SDP ei tule antamaan tälle hallitukselle kuherruskuukautta vaan me vaadimme teiltä konkreettisia vastauksia juuri nyt.

Ministeri Katainen, te totesitte jokin aika sitten, että kansanvalta kukisti markkinavoimat, ja nyt kuitenkin viikonloppuna te vastaavalla tavalla totesitte, että nyt ei voida tehdä konkreettisia päätöksiä, koska tilanne on niin epävarma, markkinat ovat niin epävarmat. Haluaisinkin kysyä teiltä nyt, ministeri Katainen, kun te näytätte johtavan tätä hallitusta edelleen: minkä takia tästä teidän hallitusohjelmastanne puuttuvat konkreettiset teot talouskasvun vahvistamiseksi, työllisyyden lisäämiseksi ja ennen kaikkea sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kasvattamiseksi?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemi iloitsi siitä, että meillä on Suomessa vain 300 000 työtöntä, ja piti sitä ylpeydenaiheena. Itse asiassa meillä on tilastojen ulkopuolella niin paljon työttömiä, että tosiasiassa työttömiä on yli 400 000. Voiko todella olla ylpeä tästä politiikasta, ministeri Kiviniemi? Mitä ajattelette siitä, että ne, jotka on irtisanottu, joutuvat elämään hankalassa tilanteessa, työttömyydessä? Te sanotte, että työllisyystilanne on hyvä. Joka neljäs työtä hakeva nuori on työttömänä, ja te sanotte, että olette onnistuneet hyvin työllisyyspolitiikassa.

Arvoisa puhemies! Haluan antaa kehujakin hallituksen suuntaan. Nyt on ohjelmaan kirjattu harmaa talous. Nyt tarvitaan vielä tekoja. Harmaa talous syö noin 7 prosenttia bruttokansantuotteesta vilunkiyrittäjien ja veronkiertäjien pussiin. Harmaa talous merkitsee kasvavaa suomalaista työttömyyttä, ulkomaisten työntekijöiden häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, rehellisille yrittäjille hankalaa tilannetta. Toivottavasti te ryhdytte myös toimiin ettekä vain kirjoita niitä paperille.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hieman kiusallista, kun yleensä oppositio odottelee vaaleja mutta nyt hallitus näyttää odottelevan ensi kevään vaaleja ja meillä on lähes 300 päivää tämmöistä päättämättömyyttä edessä, kun uusi ohjelma ei uskaltanut konkretiaa tuoda. On jotenkin hämäävää, kun hallitus kirjoittaa itse, että "vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän yli kolmen prosentin - -" jne. Arviot ovat yli 4 prosenttia.

Minä nyt tässä yhdyn kyllä puhemies Niinistön alkukuussa esittämiin tavoitteisiin, että hallituksen pitäisi tuoda todellinen taloudellinen tilanne kansalaisille tiedoksi ja ryhtyä sen mukaisiin toimiin. Ei tämmöinen kotimaan asioiden peittely ja ulkomaille viittaaminen ole oikeaa Suomen poliittista johtamista, ja sen takia kai joitain toimia kannattaisi aloittaa nyt. Sektoriministereistä huomaan, että Wallin on saanut läpi asian isyyslomasta ja sen eteenpäinviemisestä, mutta missä on toimet esimerkiksi työministeriön alalta? Olitteko, Sinnemäki, aktiivinen? Toitteko esityksiä tänne konkreettisesti, niin että työttömyyteen olisi voitu puuttua?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jotenkin tuntuu hyvin irvokkaalta, kun uusi hallitus kirjoittaa, että ketään ei jätetä osattomaksi hyvinvoinnista. Ihan pitää ihmetellä, onko hallitus tässä samassa Suomessa muiden suomalaisten ihmisten kanssa, sillä koko ajan rikkaiden määrä kasvaa. Hyvinvointi lisääntyy kylläkin mutta ei tasaisesti. Pienimmät työttömyysturvat eivät ole nousseet, toimeentulotuki ei ole noussut, opiskelijat joutuvat edelleen sinnittelemään 300 euron opintorahalla. Mikä se sellainen hyvinvointi on, jossa pienillä pienillä summilla joudutaan sinnittelemään? Eihän se ole sitä, että kaikki olisivat mukana. Missä on teidän esityksenne siitä, että kaikkein pienituloisimpien ihmisten tulot nousevat? Ei siitä ole yhtään mitään kirjausta tässä. Te elätte kyllä ihan eri maailmassa kuin nämä tavalliset suomalaiset ihmiset elävät.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä talouskriisi koskee Suomea niin kuin se koskee koko Eurooppaa, ja muissa Euroopan maissa on ryhdytty voimakkaisiin toimenpiteisiin — Saksa, Ranska, Englanti ym. — mutta se johtuu siitä, että niillä ei ole vaaleja tulossa. Mutta meillä pelätään vaaleja ja sen takia ei uskalleta ryhtyä niihin välttämättömiin toimenpiteisiin. Kaikki nämä puheet siitä, että haetaan mandaattia kansalta, tukevat sitä, mitä me olemme esittäneet, että järjestettäisiin nyt uudet vaalit. (Ed. Zyskowicz: Kyllä ne sieltä tulevat!) Silloin kansalta saataisiin nopeasti mandaatti ja voitaisiin toteuttaa ne välttämättömät toimenpiteet, mitä vaalien jälkeen joka tapauksessa tullaan toteuttamaan.

Hetemäen työryhmän esityksestä toteatte, että sitä ei toteuteta tällä vaalikaudella. Se on ihan oikein, mutta olisi ollut parempi sanoa, että heitetään se roskakoriin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus seisoo kolme vuotta vanha hallitusohjelma kainalossa työttömyystsunamin edessä. Ongelmiin ei puututa.

Mutta, pääministeri, te olette olleet voimakkaasti ajamassa suurella riskillä ehdoitta Kreikan lainajärjestelyä — 1,6 miljardia euroa. Te olette voimakkaasti runttaamassa eduskunnan läpi nyt viisinkertaista, 7,9 miljardin euron luototusta euromaille. Miten tämä noin viidesosa Suomen valtion vuotuisesta talousarviosta heijastuu lähiaikoina? Onko se lisävuosi hevoskuuria suomalaisille veronmaksajille, joista viimeisenkin suomalaisen veronmaksajan te olette valmiit laittamaan osoittamaan eurokelpoisuuttanne, vai miten Suomen taloudessa ja meidän hyvinvoinnin rahoituksessa aiotte hallita tämän tilanteen?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuunneltuani nyt keskustelut minun johtopäätökseni on vahvistunut, minkä takia ei ole sovittu konkreettisesti ensi vuoden asioista. Hallituspuolueet eivät yksinkertaisesti kykene sopimaan, ei veropolitiikan linjauksista, ei työllisyyspolitiikan lisämäärärahoista, jotka kiistatta tarvitaan, ei yliopisto- eikä korkeakoulupolitiikasta. Valtion tuottavuusohjelmasta meillä on eduskunnan yksimielinen kanta, että se on muuttunut henkilöstön irtisanomisohjelmaksi. Siitä ei ole mitään tässä välitarkistuksessa. Miksi ei ole?

Mitä tulee kuntiin, pääministeri Kiviniemi, lukekaa tämän päivän Aamulehti, joka nyt ei tunnetusti ole mikään demarien pää-äänenkannattaja. Siellä lainataan ministeri Risikkoa: "- - Paras-hanke ’seisoo kuin lääketokkuraisen järki’. - - Katainen on todennut samat asiat hiukan maltillisemmin sanakääntein." Sitten: "Kuntaliiton mukaan etenkin kuolinkamppailua käyvät kunnat näyttävät vastustavan uudistuksia viimeiseen hengenvetoon saakka." (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kyllä tämä kuntauudistus nyt on vaan tärkeä asia, ja sekin on lakaistu maton alle.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hetemäen veroryhmä esittää yhteensä 2,4 miljardin veronalennusta, joka verohelpotus menee sitten, jos tämä esitys toteutuu ja kun se toteutuu, suurille yrityksille sekä kaikkein isotuloisimmille tuloveron maksajille. Tämä verohelpotus näille isotuloisille ja yrityksille aiotaan maksattaa kansalle arvonlisäveroa korottamalla sekä kuntaveroa lisäämällä.

Te, pääministeri, sanoitte äskeisessä puheenvuorossanne, että tämä verotuksen kokonaisuudistus voidaan toteuttaa vasta sitten, kun kansalta on saatu mandaatti. Te pyydätte mandaattia rajuun veroaleen isotuloisimmille ja suurille yhtiöille ja kansalle lisää veroa. Ei teitä ainakaan Santeri Alkio äänestäisi tällaisen esityksen tukemiseen, jos olisi vielä äänioikeutettu, eikä Kekkonenkaan, koska näillä keskustajohtajilla oli sentään vielä sosiaalista mielenlaatua, joka teiltä näyttää valitettavasti puuttuvan kokonaan.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri Kiviniemi, totesitte, että olette tarjonnut oppositiolle yhteistyön kättä talouden tasapainottamiseksi mutta että oppositio olisi tämän tarjouksen torjunut. Olen aika hämmästynyt tästä kommentista, sillä en minä ainakaan ole saanut minkäänlaista kutsua tällaiseen neuvotteluun, ja toivonkin sitä nyt, pääministeri Kiviniemi, koska näen erittäin tärkeänä, että kaikki puolueet, kaikki eduskuntapuolueet, sitoutuvat sellaiseen tasapainottamissuunnitelmaan, joka ulottuu kahdelle vaalikaudelle, että kertoisitte vaikka täällä nyt päivämäärän, jolloin kutsutte oppositioryhmät myös koolle tätä yhteistä suunnitelmaa toteuttamaan. Ainakin itse olen täysin valmis sellaiseen neuvonpitoon.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui sosiaalisesta ohjelmasta. Minua kyllä hämmästyttää se, että kun tiedetään, että meillä on 920 000 köyhyysrajan alapuolella elävää, mitään selvää minä ainakaan tästä ohjelmasta en saanut, miten todellisuudessa ja kuinka nopeasti siihen ongelmaan puututaan.

Mutta eräs asia, joka minua hämmästyttää tässä ohjelmassa: Ei sanaakaan maa- ja metsätaloudesta, ja kaikki tietävät, missä tilanteessa talonpojat tällä hetkellä ovat. Suurtilalinja jatkuu, ei mitään tässä ohjelmassa. Aika hämmästyttävää.

Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui myös harmaasta taloudesta. Se on oikein ja hyvin kirjattu tänne, mutta vaikka teillä on harmaan talouden torjuntaohjelma, kannattaa lukea tarkastusvaliokunnan mietintö viime viikolta. Siellä on todettu, että vaikka vakansseja on, niitä ei täytetä. Säästösyistä joudutaan pitämään auki vakansseja. Eihän se mitään harmaan talouden torjuntaa ole silloin, jos ei ole miehiä ja naisia tekemässä töitä.

Matti  Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että työttömyys ei ole ryöstäytynyt käsistä. Bruttokansantuotteen kasvu on, ja sen seurauksena työttömyys on todellakin korkea ja varmasti suurin yksittäinen huolenaihe Suomelle nyt ja tulevaisuudessa.

Konkreettinen kysymys pääministerille: Te sanoitte, että pitää hakea verouudistuksiin kansalta mandaatti, että tämä hallitus ei tule tekemään verouudistuksia. Hetemäen työryhmä esittää yhteisöverokannan alentamista 22 prosenttiin. Se on myös valtiontalouden kannalta merkittävä asia, ja kysymys kuuluu: oletteko te sitä mieltä, että tälle 22 prosentin yhteisöverotasolle pitää hakea kansalta mandaatti, toisin sanoen kannatatteko te tätä tehtyä ehdotusta?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi puhuu kuntien yhdistämisestä ajatuksella, että se on ihan kauhea virhe, jos pieniä kuntia yritetään saada yhteistoimintaan ja yhdistymään. Tämä on todella peruutuspeilipolitiikkaa. Kyllä 2000-luvulla on rakennettava kunnat siten, että ne kykenevät tarjoamaan jäsenilleen palvelut, mitä ihmiset tarvitsevat siinä omassa arjessaan, ja ihminen on nostettava keskiöön, ei rakenteet.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, mikä on tämä uusi kuntien kehysmenettely, jota te ylistitte? Kunnissahan noudatetaan jo nyt kehysmenettelyä. Te veitte kuntien rahat veronkevennyksiin ja valtionosuuksien kompensointiin, romutitte sillä tavalla kuntien talouden. Nyt te olette tuomassa tällaista Kataisen—Kiviniemen giljotiinia, jolla kunnat valtiovarainministeriön virkamiesten toimin pannaan kuriin. Vai mitä tämä tarkoittaa?

Arvoisa pääministeri, me keskustelimme täällä jo aiemmin julkisten tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Miten te aiotte sen konkreettisesti toteuttaa, koska yksityiset yritykset kuitenkin omistavat ne lähdekoodit? Se ei onnistu ilman lainsäädäntötoimia. Tuleeko sellaisia?

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei voi kuin hiljaisesti surra sitä, että tämän hallituksen terävin talouspoliittinen osaaminen istuu siellä puhemiehen pallilla ja ymmärrys myöskin tämän kansakunnan tilasta tällä hetkellä. Vanhasen kakkonen piti jääräpäisesti kiinni eri taloustilanteessa tehdystä hallitusohjelmasta, ja tällä hetkellä Kiviniemen hallitus jatkaa samalla linjalla.

Arvoisa herra puhemies! Kun meillä Suomessa on yli 300 000 työtöntä ja näissä työttömissä on hurja joukko nuoria, niin samaan aikaan hallitus on nyt tuomassa uusia hyvinvointi-indikaattoreita meille katsottavaksi, millä tavalla hyvinvointi oikein kehittyy tässä maassa. Eikö pitäisi ensin pitää huolta siitä, että meillä on jotain hyvinvointia, mitä mitata? Pelkät indikaattorit eivät riitä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että hallitus ei oikein mitään tahdo hyväksyä siitä, mitä oppositio täällä esittää. Nyt olisi varmaan parasta vaihtaa oppositiota. Ei se niin helppoa ole aina olla täälläkään (Naurua) tekemässä niitä ehdotuksia hallitukselle, joka ei ota kuuleviin korviinsa sen osalta, mitä todella pitäisi tehdä.

Meillä Suomessa esimerkiksi nuorisotyöttömyys ja nuorten tila tällä hetkellä on todella onneton. Heillä ei ole töitä, se on se ensimmäinen ongelma. Sen lisäksi meillä on paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat jo eläkkeellä, voivat olla kansaneläkkeellä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai jollakin muulla, jotka johtuvat näistä työolosuhteista ja siitä, että meillä esimerkiksi kouluissa koulupudokkaista huolehtiminen, lastensuojelu ja muu ei tällä hetkellä toimi. Minusta tämä asia on sellainen, tämä nuorten asia, että tähän tulisi todella kiinnittää huomiota. Minä olisin kysynyt: mitä tämä hallitus aikoo tälle asialle tehdä, joka näyttää pahenevan kuukausi kuukaudelta?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aluepolitiikka näyttää hallituksen ohjelmista kuolleen, tai vähintään se on kuin hyttysen ininää lakkautetun navetan nurkassa. Toivoisin, että pääministeri ja vähintään keskustan ministerit sulkisivat silmänsä ja näkisivät katseensa edessä sen vanhan korpiperän maitolaiturin, jossa oli juliste, missä luki "Tähän nojaa Maalaisliitto!", ja muistaisitte aluepoliittiset juurenne.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minihallitusneuvotteluissa syntyi minihallitus, jolla on miniohjelma ja toimenpiteet sen mukaiset.

Hieman ihmetyttää, kun hallitusohjelmaan on kirjoitettu tämmöinen lause: "Mitä aiemmassa vaiheessa julkisen talouden kestävyysongelmaan puututaan, sen paremmin Suomi vastaisuudessa selviää." Tämä lause täällä on, mutta tämän johdosta tai tämän perusteella ei ole oikeastaan yhtään mitään toimenpiteitä. Verotuksen osalta katsotaan seuraavaan eduskuntaan ja kauteen, ja ilmeisesti hallituksella sitten on kuitenkin leikkauslistoja, jos näin kirjoitetaan, mutta niistä ei nyt kerrota. (Ed. Tennilä: Hetemäki jo esitti!)

Mitä sitten tarkoittaa tämä, että Hetemäen työryhmän esitystä ei toteuteta tällä vaalikaudella? Pääministeri, totesitte näin puheessanne. Tarkoittaako se, että te olette kuitenkin sitoutunut seuraavalla hallituskaudella Hetemäen työryhmän esityksiin?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talonpojan tappolinja jatkuu. Pääministerin esittelypuheenvuorossa ei mainittu maaseutua sanallakaan, kuten ei myöskään kokoomuksen ja keskustan ryhmäpuheenvuoroissa, saati sitten muiden hallituspuolueiden puheenvuoroissa. (Eduskunnasta: Nythän kepu jyllää!) Tälle hallitukselle suuri on kaunista, joten pientilalliset saavat pelätä jatkossakin oman toimeentulonsa puolesta hallituksen jatkaessa kokoomuksen tuella kohti suurtiloja.

Pääministeri Kiviniemi, kertokaa Suomen kansalle, mikä on suhtautumisenne maatalouteemme ja maaseudun elävänä pitämiseen. Luulisi kotimaisista raaka-aineista tehdyn suomalaisen leivän maistuvan myös hallituksen ministereille. (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!)

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Täällä useassa puheenvuorossa on vaadittu toimia hallitukselta. Tässä hallitusohjelmassa on erittäin paljon konkreettisia toimia, mitä tämä hallitus tulee vielä tällä vaalikaudella tekemään, ja se koskee myös ensi vuoden budjettia. Mutta heitän myös kysymyksen takaisin oppositiolle: Mitä te oikein haluatte, leikkauslistojako? Siltä tämä kuulostaa, että te vaaditte hallitusta nyt leikkaamaan, mutta me emme sitä tee, (Ed. Tennilä: Lisää satsauksia työttömyyden torjumiseen!) koska se ei ole talouspoliittisesti järkevää.

Me tulemme kaikin voimin edistämään kasvua, parantamaan työllisyyttä, ja verotusta tullaan ensi vuonna jonkin verran kiristämään. Siihen samaan pakettiin ei missään tapauksessa sovi se, että leikkauslistoja tehtäisiin. Mutta on toki niin, että tiukasta menokurista tulemme jatkossa pitämään huolta, niin kuin tähänkin saakka on pidetty. Eli tästä keskustelusta kyllä käy selvästi ilmi, että oppositiolla ei ole minkäänlaista vaihtoehtoa tälle hallituksen selkeälle linjalle. (Ed. Gustafsson: Ylimielistä, kaipaan jo Vanhasta!)

Kasvun ja työllisyyden lähteitä tässä hallitusohjelmassa on lueteltu useita. Sekä bioenergiapaketti että myöskin osaltaan ydinvoimapäätökset mahdollistavat investointeja. Yritysrahoituksen pullonkauloja poistetaan, tutkimusta ja tuotekehitystä uudistetaan, kaupallistamisen edellytyksiä parannetaan, samoin sitten kasvuyrityksiä tuetaan, vain muutamia mainitakseni.

Olen pahoillani, jos joku sai sellaisen käsityksen, että jotenkin vähättelisin työttömyyttä. Minun mielestäni jokainen työtön, jokainen lomautettu, jokainen syrjäytynyt tässä yhteiskunnassa on liikaa. Se on yksiselitteisesti tämän hallituksen kanta, (Hälinää) mutta se, mihin äskeisessä puheenvuorossa viittasin, oli juuri se, että tämän hallituksen toimin on onnistuttu estämään työttömyyden täydellinen räjähtäminen käsiin. Millainen tilanne olisi ennusteiden mukaan, kun bkt näin paljon aleni viime vuonna, ollut totta, ellei hallitus olisi aktiivisesti toiminut? Mutta edelleenkin toki joudutaan töitä tekemään.

Moni on myöskin nyt saanut, varmasti vähän tarkoitushakuisestikin, väärän käsityksen siitä, että tämä hallitus nyt vain sitten siirtäisi vaalien taakse tuon Hetemäen työryhmän esityksen toteuttamisen. Kun omassa puheenvuorossani sanoin, että verotukselle ja isolle verouudistukselle tarvitaan aina mandaatti, niin sitä keskustelua ilman muuta käydään sitten eduskuntavaalien alla. Itse suhtaudun tähän Hetemäen työryhmän ensimmäiseen osaan — pitää odottaa myös sitä kakkososaa, joka loppuvuodesta valmistuu — juuri sillä tavalla kuin ekonomistin koulutuksen saanut ihminen suhtautuu, mutta sillä poliitikon ymmärryksellä, joka minulla on: eli se on nyt asiantuntijoiden esitys, ja sitä pitää tarkastella. Mielestäni tärkeintä on se, kun verotusta uudistetaan, että me saamme sillä mahdollisimman paljon kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä aikaan, mutta aivan yhtä tärkeää on se, että huolehditaan verotuksessa oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että niitä, joille enemmän annetaan, (Ed. Tennilä: Hetemäkihän ei huolehdi!) myös sitten enemmän verotetaan.

Oppositiolta tuli aivan oikeutettu kysymys siitä, mitä olen tarkoittanut tällä kädenojennuksella oppositiolle ja yhteistyöhakuisuudella. Sen tuossa viikko sitten sunnuntaina puheessani totesin eli tulen elokuussa tuon kolmikantaisen työn pohjalta järjestämään eri yhteiskunnallisten tahojen kanssa vuoropuhelun. En vielä ihan tarkalleen tiedä, missä muodossa se tulee elokuussa tapahtumaan, mutta tavoitteenani on, että yhdessä voimme tämän yhteiskunnan edistyksellisin voimin katsoa sitä, miten tässä maassa pystyttäisiin parhaiten kasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta myöskin talouden vakautta edistämään. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Se edellisen puheenvuoroni alku, jossa totesin, että oppositiolta ei sitä vastakaikua tunnu tulevan, pohjautuu juuri niihin puheenvuoroihin, joita täällä esitettiin.

Täällä myöskin oli ed. Lipponen saanut sen kuvan, että suhtaudun täysin kielteisesti kuntaliitoksiin. Minä suhtaudun myönteisesti vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kun kuntapäättäjät näkevät ja huomaavat sen, että siinä omassa kunnassa ei enää omin voimin pystytä palveluita järjestämään vaan tarvitaan yhdistymistä, niin totta kai se on tuettavaa ja siihen hallitus on kaikin voimin kannustanut. Kyllä nämä rakenteelliset muutokset totta kai, siis kuntarakenteen ja palvelurakenteen osalta, nekin ovat tärkeitä, ja niitä voimallisesti edistetään. Siinä mielessä hallitus on sitoutunut siihen, että Paras-hanketta viedään määrätietoisesti myöskin jatkossa eteenpäin.

Mitä tulee sitten tähän hallitusohjelmaan kirjattuun kuntatalouden kehysmenettelyyn, niin sillä pyritään hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa löytämään sellainen menettely, joka meillä nyt valtiontaloudessa on, että on kannuste ja tietynlainen pakko siihen, että menot eivät pääse kunnissa räjähtämään käsiin. Tätä työtä on tehty valtiosihteeri Rossin työryhmässä yhdessä Kuntaliiton kanssa, ja sen voi ottaa myös siitä näkökulmasta, että siinä entisestään kehitetään peruspalveluohjelmaa, (Ed. Gustafsson: Millä aikataululla?) peruspalvelubudjettimenettelyä. Tarkoitus on saada päätöksiä aikaan siten, että ne voisivat jo ensi vuoden puolella olla siinä vaiheessa, että niitä voitaisiin ryhtyä lainsäädännössä toteuttamaan.

Täällä on myös muutamissa puheenvuoroissa nostettu aluepolitiikkaa ja maataloutta esiin ja epäilty sitä, että hallitus ei näitä asioita huomioi eikä näistä huolehdi. Mutta me emme tässä hallitusohjelmassa ole nyt kaikkia politiikan lohkoja avanneet, vaan toteamme tuon hallitusohjelman lopussa sen, että olemme sitoutuneet Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelman linjauksiin, puolivälitarkastelun linjauksiin ja myöskin edellisen hallituksen päätöksiin tältä osin, eli aluepolitiikasta ja maataloudesta tullaan huolehtimaan myös jatkossa. Ed. Pentti Oinoselle voin sanoa, että suhtaudun maatalouteen juuri sillä tavalla kuin maalaistalon tytär suhtautuu.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvin valitettavaa, että tässä tilanteessa, jolloin hallituksella olisi ollut todellinen mahdollisuus tarkastella talouspoliittista linjaansa muuttuneissa olosuhteissa, sitä ei ole haluttu tehdä. Pääministerin sukupuoli on vaihtunut, mitään muuta ei ole tapahtunut. Entinen politiikka, kansakuntaa kahtia jakava politiikka, jatkuu edelleen. (Hälinää)

Niin näyttää jatkuvan myöskin vanha poliittinen kulttuuri, koska te, pääministeri Kiviniemi, ette näy todellisuudessa olevan halukas tekemään opposition kanssa yhteistyötä. Mitenkään muuten tuota teidän puheenvuoroanne ei voida tulkita, kun kukaan oppositiosta ei ole tyrmännyt halua yhteistyöhön. Päinvastoin, olemme erittäin suurella mielenkiinnolla odottaneet kutsua yhteistyöhön, mutta nyt te jo täällä väitätte, että me olemme torjuneet yhteistyön. Hieman ihmettelen kyllä teidän puheenvuoroanne.

Samoin väititte täällä, että oppositiolta puuttuvat konkreettiset esitykset. Täältä tulee yksi: muutetaan pääomatulovero progressiiviseksi. Me olemme esittäneet sitä teille. Se lisää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa, se lisää myöskin verotuloja valtiolle. Oletteko te, ministeri Katainen, nyt täällä se jarru, joka estää tämän verouudistuksen läpiviemisen? Tekö olette se todellinen johtaja tässä hallituksessa, joka estää niiden konkreettisten tekojen tekemisen, (Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) jotka tässä hallitusohjelmassa olisi tarvittu? Voisitteko vastata, ministeri Katainen?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monesta asiasta hallitusta ja pääministeriä täällä on syytetty ja syystäkin, mutta täytyy sanoa, että yhdestä asiasta ainakaan pääministeriä ei voi syyttää, nimittäin ylimielisyyden puutteesta. (Välihuutoja oikealta) Sen tasoista suhtautuminen oli siihen, että aidosti oppositio demokratiassa esittää vaihtoehtoja hallituksen linjalle. Ymmärrän, että oikealta tuo kaiku, joka äsken kuului, oli kaiku sellaisesta ajattelusta, että oppositiota ei saisi olla, vaihtoehtoja ei saisi olla, vain yksi ainoa totuus. (Välihuutoja oikealta — Hälinää)

Mutta, arvoisa puhemies, en ymmärrä myöskään, minkä ekonomistisen koulukunnan mukaan veropohjan laajentaminen, verotulojen kasvattaminen tarkoittaa leikkauslistoja. Teidän, valtiovarainministeriön, Hetemäen työryhmänne esittää veronalennuksia isotuloisille ja omistavalle luokalle, veropohjan heikentämistä, verotulojen vähentämistä, ja se merkitsee leikkauslistoja. Juuri sen vuoksi me haluamme korottaa veroja isotuloisille omistajille, tuoda progressiota, jotta leikkauslistoihin ei mennä, vaan palveluita ja perusturvaa parannetaan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tämä hallitus on nyt vähän sellaisella "olipa kerran sosiaalisesti oikeudenmukainen hallitus" -linjalla. Nimittäin meillä on aika vakava pulma edessämme. Meillä on 700 000 köyhää ihmistä, joista 150 000 on lapsia. Ja olen äärimmäisen pettynyt siitä, että tämä minihallitusneuvottelu tuotti tässä suhteessa minituloksen. Täällä tosiaan jo vuosi sitten suunnanmuutosta vaadittiin hallituksen omista riveistä. Ministeri Pekkarinen halusi hyväosaisia lamatalkoisiin.

Todellakin minä haluan myös tietää, onko se nyt ministeri Katainen, joka estää tämän ajattelun. Ministeri Katainen, te tosiasiassa johdatte tätä hallitusta. Miksi ette voisi tosiasiassa ottaa niitä askeleita, jotka lisäisivät sitä sosiaalista oikeudenmukaisuutta? Missä viipyvät hyväosaisten lamatalkoot? Missä viipyvät esitykset pääomaveron nostosta ja sen muuttamisesta progressiiviseksi? Toivomme vastausta tähän kysymykseen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri esittää, että oppositio ei ole esittänyt mitään vaihtoehtoa. Kyllä me olemme esittäneet vaihtoehdon. Me olemme esittäneet, että järjestettäisiin uudet vaalit, jotta saataisiin kansalta mandaatti. Tämä on meidän esityksemme, ja minusta se on varteenotettava ... (Ed. Laukkasen välihuuto) — Ed. Laukkanen voisi välillä olla hiljaa. (Naurua) — Te haluatte uutta mandaattia, ja se saadaan vain vaalien kautta. (Eduskunnasta: Se on liian kallis!) Huomenna me tulemme äänestämään. Hallitus asettaa agendan, oppositio tekee vaihtoehtoja. Huomenna me tulemme äänestämään aika monesta asiasta, ja silloin minä haluan nähdä, minkälainen on ed. Laukkasen yrittäjäystävällisyys ja myöskin muitten hallituspuolueitten edustajien yrittäjäystävällisyys.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä suomalainen työ, yrittäjyys, talonpoikaisuus, hyvinvointi, kaikki, perustuvat siihen, mitenkä suomalaiset luottavat talouteen, mitenkä Euroopassa luotetaan talouteen. Me olemme täällä viime viikkoina käsitelleet asioita, joilla Euroopan talouteen on yritetty luoda vakautta. Hallitus on ollut tässä hyvin päättäväinen. Te ehdotatte täällä kahden vaalikauden tervehdyttämisohjelmaa, torjutte kuitenkin kaikki ne toimet, joilla Euroopan taloutta yritetään vakauttaa. Teidän tarinanne ei ole uskottava. (Ed. Viitanen: Me tarjotaan toimia, millä vakautetaan!) Teidän puheidenne ja tekojenne pitää olla sopusoinnussa toisiinsa. Tarinan pitää perustua tosiasioihin. (Ed. Laukkasen välihuuto) Euroopan talous, sen voimaansaattaminen, sen tervehdyttäminen on ydinkysymys siinä, mitenkä suomalaiselle työlle, palveluille, maaseudulle ja talonpojille käy. (Välihuutoja)

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tässä hallituksen ohjelmassa on aika selkeä linjaus kuntapolitiikasta, kun täällä todetaan, että "kunta- ja palvelurakenteen uudistamista jatketaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi sekä menokasvun hillitsemiseksi"; molemmilla raiteilla jatketaan, ja tämä kunta- ja palvelurakenne ei tietenkään ole itseisarvo vaan väline näitten palveluitten saatavuuden turvaamiseksi. Siitähän tässä on kysymys. Siinä suhteessa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro oli täysin käsittämätön, täysin käsittämätön, että tällä uudistamisella ikään kuin raunioitettaisiin kuntien peruspalveluja. (Ed. Pentti Oinonen: Juuri näin tehtiin!)

Ed. Gustafsson, haluan yhtyä kannattamaan teidän puheenvuorossanne esille ottamaa ajatusta siitä, että tarvitaan parlamentaarista valmistelua, ei niinkään kuntalain uudistamista vaan vähän laajemmin kuntien roolia ja asemaa tulevaisuuden Suomessa pohtivaa. Minusta se olisi hyvä ajatus, (Ed. Pentti Oinonen: Entä maatalousrahat?) ja luulen — tai en luule vaan tiedän — että kokoomus esimerkiksi eduskuntavaalitavoitteissaan nostaa tämän keskeisesti esille.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On syytä selkeästi todeta, kun ed. Arhinmäki sanoi siitä, että tässä haetaan jotenkin mandaattia Hetemäen työryhmän esitysten hyväksymiselle suoraan seuraavalle hallituskaudelle, että pääministeri ei niin sanonut (Ed. Arhinmäki: Niinhän pääministeri sanoi! — Ed. Tennilä: Sanoi!) ja niin ei olla myöskään tekemässä, vaan tässä on asiantuntijatyöryhmä tehnyt osaesityksen ja loppuvuodesta tekee varsinaisen esityksensä, ja se on vaalikeskusteluissa sitten yhtenä esimerkkinä siitä, minkälaisia uudistuksia voidaan tehdä. Meidän eduskuntaryhmä ei ole mitenkään lähtenyt siitä, että tämä tällaisenaan toteutetaan, ja se on syytä selkeästi todeta. Ryhmäpuheessa toin esille meidän reunaehtoja sille, mitä reunaehtoja yritys-, pääomaverotuksen uudistamiselle pitäisi asettaa. (Ed. Rajamäki: On jo tulkintaristiriitoja!)

Sen sijaan on syytä selkeästi myös todeta, että tämä hallitus on toteuttamassa jo merkittäviä veroratkaisuja alvin korotuksen ja ympäristöverojen korotuksen myötä. Tässä herkässä tilanteessa ei voi lyhyellä aikavälillä ihan massiivisia muita listauksia tehdä.

Toisin esille myös sen, että budjettiriihessä tehdään merkittäviä ratkaisuja siinä, että tehdään sisäisiä siirtoja työllisyystilanteen vahvistamiseksi. Ne eivät tule olemaan helppoja ratkaisuja, (Puhemies: Minuutti!) ja siinä on myös varmistettava, että esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen Sata-komitean esityksestä olisi sellainen, joka menisi myös läpi, koska sillä parannetaan pienituloisen työn kannustavuutta myös.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettely - -."

Så säger man i uppdateringen av regeringsprogrammet. Det är bra att regeringen fortsätter arbetet med att faktiskt stabilisera kommunernas ekonomi. Det är helt nödvändigt och vi uppskattar att regeringen tar det här på allvar.

Tämä on siis tärkeä viesti kuntakentälle. Toivon, että hallitus jo nyt voisi kertoa vähän tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa (Ed. Martti Korhonen: Tärkeä viesti, mutta sisältöä ei tiedä kukaan!) ja mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä. Luulen, että se olisi tärkeä viesti kuntakentälle.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Hallitus katsoo, että isoja talouspolitiikan avauksia ei tehdä, koska tulevaisuus on epäselvä. Jos muut hallitukset Euroopassa ajattelevat samalla tavalla, tapahtuu seuraavaa:

Ensinnäkin valtioitten velkavetoisuuden purkaminen viivästyy ja epäonnistuu. Rahapolitiikka, finanssipolitiikka, niitten yhteensovittaminen, ei tule toimimaan niin kuin tavoitteet ovat. Suurimmat tilit markkinoilla tehdään taas reaalitulojen ulkopuolella, ne tehdään johdannaismarkkinoilla, vipurahastoissa, siellä missä isoa peliä pelataan, ja sen seurauksena peruspankkitoiminta alkaa näivettyä. Ja edelleen: yritysten toimintakyky kärsii, investoinnit heikkenevät, koska luottohanat alkavat mennä kiinni. Tämä voi olla kauhukuva, mutta te ette ole esittänyt mitään avaimia sen kauhukuvan ratkaisemiseksi paremmin.

Ministeri Katainen, toimettomuus ei ole rohkeutta, (Puhemies: Minuutti) se ei ole edes tyhmänrohkeutta, vaan se on vetelyyttä, jota te ette saa anteeksi.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko sanoa, että minä ainakin odotin jonkunlaista rytminvaihdosta, kun pääministeri vaihtuu. Ministeri Vanhasen hallitusta kun seurasi, se oli kuin suojuoksua: jalka nousi, mutta askel ei vienyt eteenpäin. Ja ikävä kyllä näyttää jatkuvan aivan sama tilanne.

Arvoisa pääministeri, missä maailmassa te elätte oikein? Ettekö te näe, että tuloerot kasvavat tässä yhteiskunnassa? Rikkaat rikastuvat, niin kuin tässä kuultiin, köyhät köyhtyvät, leipäjonot kasvavat, nuorisotyöttömyys on 25 prosenttia, ja te sanotte, että ei tässä isoja ongelmia ole, tai annatte ymmärtää. Ei se ole tätä päivää. Täällä yhteiskunnassa on valtavat ongelmat, ja jos me haluamme siihen jotakin muutosta, pitää olla määrätietoinen tahtotila.

Te annatte myös ymmärtää — jollakin on nyt jonkunlainen käärmeenkieli olemassa — valtiovarainministeri Katainen antaa ymmärtää, että kenenkään veroja ei koroteta. Pääministeri toistaa myös, että kenenkään veroja ei koroteta. Valtionveroja ei koroteta, sanokaa se. Kunnat korottavat veroja, kunnat korottavat palvelumaksuja, kunnat korottavat niitä maksuja, jotka kohtaavat jokaisen köyhän ihmisen joka päivä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Puuttukaa tähän, jotta kunnille annetaan mahdollisuuksia.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hedelmistään puu tunnetaan ja mädistä hedelmistään maan hallitus. Tämän hallituksen aikana laaja-alaisen työttömyyden piirissä on peräti 420 000 ihmistä, joka neljäs nuori jää työttömyyskortistoon.

Hallituksen toimet työllisyyden parantamiseksi ovat olleet onnettomia ja onnettomiksi jäävät. Tämän hallituksen aikana köyhien määrä on kasvanut peräti 920 000 ihmiseen. Hallitus haluaa edelleen lisätä tuloeroja ja köyhien määrää yli miljoonaan ihmiseen välillisiä veroja korottamalla sekä pakottamalla kunnat verojen korotuksiin. (Ed. Rossi: Tehän sen tiedätte!)

Miksi hallitusohjelmasta puuttuu kymmeniätuhansia ihmisiä työllistävä työllisyysohjelma? Miksi hallitus ei saa harmaata taloutta kuriin ja tukee halpatyövoiman tuontia? Miksi hallitus aikoo lisätä (Puhemies: Minuutti!) yli 60-vuotiaiden työuria, kun samaan aikaan sadattuhannet työttömät haluavat työtä? Miksi hallitus aikoo lisätä edelleen köyhyyttä ja tuloeroja?

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassa on todella hyviä, kauniita lauseita, joista voi sanoa, että niitä tulee kannattaa, mutta mitä ajattelevat työttömät, mitä ajattelevat köyhät siitä, että heidän kohdallaan ei kuitenkaan tämä hyvinvoinnin kasvu näy arkielämässä?

Arvoisa pääministeri, sanoitte, että Suomi on elvyttänyt onnistuneesti kotimarkkinoita ja massatyöttömyyttä ei ole syntynyt. Myönteisiä lauseita, mutta mitä sanovat ne 400 000 työtöntä, kun he kuitenkin ovat työttöminä?

Olen erittäin huolestunut siitä, että puhutaan sosiaalisesta omastatunnosta ja kuitenkin meillä on ei vain yleistä köyhyyttä vaan myös todella vaikeissa tilanteissa eläviä perheitä, joidenka kohdalla tulisi saada nimenomaan niitä tavoitteita, mitä Sata-komiteassa esimerkiksi oli jo esityksinä; olisi vaikka kiirehditty niitä tämän vuoden aikana (Puhemies: Minuutti!) eikä siirretty seuraavalle kaudelle.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tuossa kymmenen minuuttia sitten on julkistettu uusi suhdannekatsaus. Kehotan perehtymään siihen. Se antaa erittäin hyvän kuvan tämän hetken tilanteesta ja niistä näkymistä, joita meillä on.

Muutamia kohtia siitä katsauksesta: Kasvun ennakoidaan tänä vuonna olevan noin 1,5 prosenttia, ensi vuonna 2,5 ja 2,6 vuonna 2012. Kotimainen kysyntä näyttää nousevan aika kivasti, työllisyysaste tänä vuonna 67,7, ensi vuonna 68,8, sitten 70 — eli suunta hyvä mutta tietysti valitettavan hidas. Työttömyyden ennakoidaan tänä vuonna olevan 9,5, ensi vuonna 8,9 ja sitten 8,3. Eli nämä ennustetietoa tällä hetkellä.

Täällä on moni käyttänyt puheenvuoron, että verotuksen korotus on se oikea keino, jolla vajeita voidaan paikata. Ilouutinen kaikille, jotka haluavat korkeaa veroastetta. Tänä vuonna veroasteen ennakoidaan olevan 42,9, ensi vuonna 43,9 ja sitten 44,1, eli veroaste todella nousee. (Välihuutoja vasemmalta) Aika lailla merkittävä panos tähän veroasteen nousuun, mikäli se nyt hyvänä katsotaan, on ne veropäätökset, joita tämä hallitus on jo tehnyt. Eli olemme päättäneet korottaa arvonlisäveroa ja olemme päättäneet korottaa ympäristöveroja, ja olen ymmärtänyt, että molempia, ympäristöverojen korotusta erityisesti, oppositio täällä vastustaa, mutta me pidämme sitä oikeana. (Ed. Arhinmäki: Erityisesti arvonlisäveroa!) Näin ollen pystymme tätä tasapainotusohjelmaa jo aloittamaan.

Tämän vuoden vaje valitettavasti menee himpun yli — mikäli tämä ennuste toteutuu — Emu-kriteerien. Eli ennuste on, että 3,2 on se julkisen sektorin vajeen osuus. Olemme tällä luvulla ehkä Euroopan neljänneksi paras. Ensi vuonna vajeen ennakoidaan olevan 1,3 ja seuraavana vuonna 0,9. Eli ensi vuonna todennäköisesti, kun otetaan siihen velka päälle, joka on noin 50 prosentin luokkaa, olemme ehkä Euroopan toiseksi paras, mikäli tämä ennuste toteutuu. Nämähän ovat ennustetietoja. Tähän raporttiin sisältyy erittäin hyvä katsaus maailmantalouden epävakaustekijöistä, myös Suomen talouteen liittyvistä epävakaustekijöistä, ja sen takia todella kehotan, että kannattaa tähän perehtyä.

Mutta yksi opetus tästä suhdannekatsauksesta tai näistä arvioista on se, että tämän hallituksen talouspolitiikka on näissä olosuhteissa onnistunut erittäin hyvin, tilanteessa, jossa bkt:n romahdus on ennätysmäistä tasoa, euroalueen suurin, noin 8 prosenttia, työttömyys nousee ikävällä tavalla — jokainen työtön on liikaa, niin kuin täällä pääministerikin on todennut — mutta me kuitenkin, jos tämä ennuste toteutuisi, saisimme padottua ennätysmäisestä bkt-romahduksesta huolimatta työttömyyden ehkä noin 9,5 prosenttiin.

Näitä lukuja on pyytänyt selvittämään hyvin moni kansainvälinen taho, koska he eivät ymmärrä, kuinka tämä on mahdollista, että tämmöisen romahduksen jälkeen työttömyys ei nouse tämän enempää, (Ed. Skinnari: Eläköitymisen takia!) jolloin heidän yksi johtopäätöksensä on se, että elvytystoimet ovat onnistuneet hyvin. Yksi keskeinen syy elvytystoimien onnistumiseen on tämänkin raportin mukaan kasvava kotimainen kysyntä. Mistä tulee kasvava kotimainen kysyntä? (Ed. Salo: Ostovoimasta!) Se tulee ostovoimasta. Mikä vaikuttaa ostovoimaan? No, tietenkin työllisyyskehitys, joka nyt on mennyt alaspäin, mutta siihen ovat vaikuttaneet palkankorotukset ja tuloveron kevennykset. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Korot!) — Ja korot, kyllä. — Eli tällä olemme pystyneet saamaan hyvää ostovoiman kehitystä, joka on pitänyt yllä parempaa talouskasvua ja taloustilannetta ja työllisyyskehitystä kuin moni kuvittelisi.

Tiedän, että näitä sinänsä positiivisia signaaleita ei haluta tunnustaa, mutta se olisi kuitenkin rehellistä. Meillä on paljon vaikeuksia, ja se meidän pitää tunnustaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty lukuisia puheenvuoroja siitä, että ei uskalleta tehdä välttämättömiä toimenpiteitä ja pitäisi tehdä välttämättömiä toimenpiteitä juuri nyt eikä odottaa. Me toivoisimme, että kertoisitte suoraan, mitkä ovat ne suuret välttämättömät toimenpiteet, jotka pitäisi toteuttaa juuri nyt (Välihuutoja — Ed. Kumpula-Natri: Työllisyysmäärärahat!) eli välttämättömät rakenteelliset toimenpiteet, joita kukin haluaa tehdä täällä. Toivon mukaan kertoisitte sen. Ei riitä se, että sanoo, että pitää tehdä isoja toimia, jos ei kerro, mitä ne ovat. (Ed. Viitanen: Mitä hallitus tekee?)

Imf muun muassa sanoi, että älkää ainakaan vetäkö tiukemmalle tässä vaiheessa. Hyvä kun teette sopeutumistoimenpiteitä, eli hyvä kun teette, mutta älkää vetäkö tämän kireämmälle. Onko opposition tarkoitus sitten vetää kireämmälle, vai haluatteko te, että tehdään työuraratkaisut juuri nyt, ennen kuin työmarkkinajärjestöt ovat siihen valmiita, vai mitä te haluatte tehdä juuri nyt? (Sosialidemokraattien ryhmästä: Uudet vaalit!)

Kun täällä kysyttiin, mitkä ovat konkreettisia toimia talouden kasvun aikaansaamiseksi, niin, hyvät ystävät, kaikkein paras konkreettinen toimi, mitä hallitus tässä epävakauden tilassa voi tehdä, on luoda vakautta, ennustettavuutta. Jos katsoo, mikä on maailmantalouden kasvun suurin este, siellä on kaksi asiaa. Toinen on kysynnän heikkous, mutta toinen ehkä vielä suurempi este on epävakaus, epävarmuus. Eli kuluttajat ja investoijat eivät uskalla investoida ja kuluttaa riittävästi, koska eivät tiedä tulevaisuudesta. Parasta, mitä hallitus missään maassa voi tehdä, myös Suomessa, on tuoda tulevaisuuden näköaloja, tuoda vakautta, vähentää pelkoja, ja sitä tämä hallitus tulee tekemään seuraavien kuukausien aikana.

Puhemies! Lopetan vain toteamalla sen, että Hetemäen työryhmä on tehnyt toimeksiantonsa mukaista työtä selvittäen verotuksen uudistamisen mahdollisuuksia. Siitä puolet on nyt julkistettu, puolet julkistetaan loppuvuodesta. Kehotan kaikkia poliittisia ryhmiä tekemään omia kilpailevia verouudistuksia. Kokoomus ainakin niin tulee tekemään. Tiedän, että sosialidemokraatit tulevat näin tekemään. Ja me pääsemme loppuvuodesta viimeistään erittäin hyvään, toivon mukaan hedelmälliseen verokeskusteluun, koska sitä me tarvitsemme ennen seuraavia vaaleja ja seuraavan hallituksen perustamista.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen sitä mieltä, ministeri Katainen, että tässä tilanteessa kaikista tärkeintä on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä. (Ed. Salo: Millä tavalla? — Välihuutoja oikealta) Se on nyt juuri se, mitä tässä tilanteessa tarvitaan, ja ne toimet, valitettavasti, tästä teidän hallitusohjelmasta puuttuvat. Siellä ei ole konkreettisia toimia, joilla talouskasvua oltaisiin vauhdittamassa, joilla työllisyyttä oltaisiin tukemassa. SDP on esittänyt oman vaihtoehtonsa jokaisena oppositiovuonna, ja uskallan väittää, koska olen rohkea, että SDP:n vaihtoehdoilla avoin työttömyys olisi tällä hetkellä pienempi kuin se nyt on hallituksen lamalääkkeillä tehtynä. (Välihuutoja — Kokoomuksen ryhmästä: Ei!)

Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on johtanut siihen, että veronkevennyksillä on puhkottu reikiä valtion kassaan ja nyt me joudumme vaikeilla ratkaisuilla kuromaan tätä kassaa umpeen. (Ed. Zyskowicz: Kuten ympäristöverojen korottamisella!) Yksi konkreettinen teko, jolla lisättäisiin valtion tuloja ja ennen kaikkea sosiaalista oikeudenmukaisuutta, olisi pääomatuloveron muuttaminen progressiiviseksi. Te ette vastannut, ministeri Katainen, minulle. (Ed. Heinäluoma: Ei tietenkään!) Miksi te ette halua lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta, (Puhemies: Minuutti!) lisätä valtion tuloja muuttamalla pääomatuloveron progressiiviseksi?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen elvytystoimet näkyvät juuri tässä kansantuotteen dramaattisessa tippumisessa viime vuonna. Työttömien määrä on lisääntynyt vähemmän sen takia, että moni on poistunut työmarkkinoilta, lähtenyt opiskelemaan, mennyt hoitamaan lapsia kotiin, kun työpaikkoja ei ole. Teidän on turha ylpeillä sillä, että työttömiä on 300 000 Suomessa. (Ed. Zyskowicz: Ai nyt te olette keksineet tämän selityksen!) Se on surkea saavutus näissä oloissa.

Sitten te puhutte ylpeästi täällä siitä, miten te siirrätte painopistettä ympäristö- tai oikeammin energiaveroihin. Jätitte kertomatta Suomen kansalle, että te teette tämän 750 miljoonaa euroa maksaaksenne sen laskun, jonka te yksin viime vuonna aiheutitte tekemällä päätöksen työnantajan kelamaksun poistamisesta. Se maksu, jonka työnantajat maksoivat, siirretään nyt kotitalouksille. Se tulee tarkoittamaan ensi vuonna usean sadan euron lisälaskua yksittäisille kotitalouksille. (Ed. Martti Korhonen: Eikä kenelläkään kiristetä veroja!) Suuri tulonsiirto elinkeinoelämältä, ja erityisesti pääomavaltaiselta elinkeinoelämältä, siirretään kotitalouksille. (Puhemies: Minuutti!) Toivon kuitenkin, että pääministeri vastaisi kysymykseen: hyväksyykö hän tämän suurituloisten veroalennuksen, ja hyväksyykö hän yritysverotuksen uuden lisälaskun?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri puhui oikeudenmukaisuudesta verotuksessa. Pääministeri, te saatte yli tuhannen euron vuosittaisen veronalennuksen tänä vuonnakin. Pienituloinen, noin 20 000 euroa ansaitseva, saa noin parisataa euroa. Tämäkö se on teidän oikeudenmukaisuuttanne? Te sanoitte, että verotusta ei kiristetä. Hetemäen työryhmä valmistelee arvonlisäveron nostamista. Ja kenelle tämä arvonlisäveron korotus sattuu kipeimmin? Se sattuu pienituloisille lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille, niille pienituloisille ihmisille, joilla on jo entuudestaan kaikista vähiten rahaa käytettävissä. Sinne te siirrätte verorasitusta, ja samalla hyvätuloiset ovat jatkuvasti saaneet tälläkin hallituskaudella, esimerkiksi ministeritasolla, toistatuhatta euroa per vuosi veronalennusta. Sen sijaan pienituloiset ovat saaneet todella vähän, muutamia kymmeniä tai satoja euroja korkeintaan. Tämäkö on se teidän oikeudenmukaisuutenne? Ja osa on jäänyt kokonaan ilman veronalennuksia. Tämän laman laskut siirretään samalla tavalla kuin edellisenkin laman laskut pienituloisten ihmisten maksettavaksi. Tämä Hetemäen työryhmä on tästä oivallinen esimerkki.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lamatalkoot edellyttävät verouudistuksia. Miksi ette ole ryhtymässä minkäänlaisiin toimenpiteisiin, vaikka valtiontalous on ihan vapaassa velkapudotuksessa? Te pelaatte vaalitaktisesti aikaa (Ed. Ollila: Te vaaditte useita menoja!) ja vältätte hallitukselle kuuluvaa vastuuta ja menette sammutetuin lyhdyin ensi kevään eduskuntavaaleihin. Viime eduskuntavaaleissa oli muuten korkeasuhdanne, nyt on lama, ja eduskuntavaaleja tulisi siis aikaistaa, koska olosuhteet ovat dramaattisesti muuttuneet. Niitä pitäisi aikaistaa pelkästään jo sillä perusteella, että vaalitulos oli eräiden liikemiesten isolla rahalla junailema. Jos tämä tieto olisi paljastunut heti viime vaalien jälkeen, niin olisi hyvin todennäköistä, että vaalit olisi välittömästi uusittu, koska se oli niin törkeätä menettelyä.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Katainen, todistitte äsken tilastojen valossa, miten tässä hallituksen päivitetyssä lehtisessä tavoitellaan tätä alle 3 prosentin Vakaus- ja kasvusopimuksen rajaa ja miten se saavutetaan. Te vetositte siihen, että talouden vakaus ja kasvu on nyt hyvällä uralla.

Te unohditte kuitenkin sen, kun te palvoitte kulutusta, että Suomessa on tällä hetkellä ne 700 000 köyhää, jotka eivät tähän kulutusjuhlaan osallistu, ja kun kuitenkin esimerkiksi uuden pääministerin merkittävin työsarka on EU-politiikassa, niin on otettava huomioon myös se. Ja sitä tämä läpyskä ei ota huomioon, että Euroopassa on yhdessä tehty Eurooppa 2020 -tavoitteet, joissa muun muassa köyhyystavoitteet tulevat asettumaan uudella tavalla ja vievät suomalaisista vielä 200 000 köyhää lisää. Mitä hallitus tälle tekee?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä todeta se, että opposition puheenvuoroista on paistanut läpi tavoitteiden sekamelska onnellisuuden tavoitteiden ja toisaalta toivottoman riippusillalla rimpuilun välillä. Ei voi olla varma siitä, mitä oppositio on tavoitellut ja mitä se aikoisi toteuttaa, jos olisi esimerkiksi hallitusvastuussa. (Välihuutoja vasemmalta)

Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa siitä oppositiota, että myöntäisitte viimein sen, että Vanhasen hallitus on toteuttanut sosiaaliturvan uudistuksia, jotka ovat historialliset, 20 vuoden takaa, muisteltaessa sitä aikaa. (Ed. Heinäluoma: Sama summa kuin viime hallituksella!) Täytyy todeta vielä se, että nykyinen hallitus, pääministeri Kiviniemen hallitus, on hallitusohjelmassaan maininnut myöskin hyvinvointivaltion jalot tavoitteet, ja se tarkoittaa sitä, että terveyseroja pienennetään ja myöskin eroja, jotka liittyvät sosiaaliturvaan (Puhemies: Minuutti!) ja perheiden hyvinvointiin. Tämä on hyvä muistaa tässä yhteydessä.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämmöisen talous- ja työllisyyskriisin aikana pitäisi kolmeen isoon asiaan puuttua.

Ensinnäkin, työllisyyden ja kasvun vauhdittaminen. Siitä miniohjelma pitää sisällään vain otsikkotason ilmaisuja.

Toiseksi, verotuksen tiivistäminen, veropohjan laventaminen, uusien tulojen hankkiminen julkiselle taloudelle. Siinä mennään hallituksen itse asettaman Hetemäen työryhmän selän taakse ja odotetaan, ei uskalleta kertoa kansalaisille, mitä todella mietitään ja aiotaan esittää.

Kolmanneksi, pitäisi kuitenkin katsoa säästöjä, menojen uudelleenkohdentamista sillä lailla, että ne tukevat työllisyyttä ja talouden kasvua. Siinäkään ei tehdä mitään.

Voisi kokonaisuutena arvioida, että tämä hallitus kyllä pääsee poliittiseen historiaan, mutta se uusi asia, mistä se joutuu poliittiseen historiaan, on se, että ensimmäisenä työpäivänään poliittinen hallitus julistautuu toimitusministeristöksi.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen kertoi positiivisia lukuja talouskehityksestä. On erittäin hieno asia, että ennusteiden mukaan kansantalous Suomessa lähtee kasvuun, 1,5 prosentin ohueen kasvuun, mutta kuitenkin, ja siitä on syytä iloita. Minä en tiedä, menikö tämä valtiovarainministerin uutinen ohi oppositiolta, vai harmittaako niin paljon, että ette halunneet sitä kuulla. (Ed. Martti Korhonen: Se on ennuste! — Ed. Rajamäki: Siis tälle käy samoin kuin aikaisemmillekin ennusteille!) Tämähän on iloinen asia: se antaa toivoa työttömille, he voivat päästä takaisin töihin; se antaa toivoa kuntapäättäjille, jotta kunnissa saattaisi taloustilanne helpottaa; saattaa antaa toivoa yrittäjälle, että kannattaa vielä jaksaa, jotta se yritys pysyy pystyssä vielä ja niitä tilauksia tulee.

Kaiken kaikkiaan tärkeintä on se, että kun kansantalous kasvaa, me vältämme ikäviä leikkauslistoja. Eli meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta me voimistamme tätä kasvua, joka nyt näyttäisi todella lähtevän liikkeelle, ja kuten täällä on sanottu, se keskeinen asia on vakauden ylläpitäminen. Siksi juuri tänään ja tässä hallitusohjelman tarkistuksessa (Puhemies: Minuutti!) ei ollut järkevää vielä lähteä suuriin veroremontteihin.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai olemme tyytyväisiä, jos valtiontalous lähtee menemään parempaan suuntaan. Olisihan se aivan uskomatonta, jos joku olisi eri mieltä siitä. Mutta kun ed. Orpo sanoi, että se antaa toivoa työttömälle, niin ei sillä kokoomuksen toivolla elä kuin korkeintaan Sukari.

Mutta, ministeri Katainen, te kerroitte täällä, että kokonaisveroaste nousee. Miksi se nousee, te kerroitte senkin: arvonlisäveroa korotetaan, arvonlisäveroa, joka kaikkein kovimmin osuu pienituloisiin, niihin, jotka käyttävät joka ikisen euron ja sentin kotimaiseen kysyntään. (Vasemmalta: Pienyrittäjät!) Se osuu kaikkein kovimmin pienyrittäjiin, suomalaisiin yrittäjiin, ja tästä te olette ylpeä. Samaan aikaan isotuloisten verotusta on leikattu, omistajien verotusta ollaan leikkaamassa.

Kysyitte, mitkä ovat ne välittömät ja välttämättömät toimenpiteet. Tässä kolme välitöntä ja välttämätöntä toimenpidettä: isotuloisten verotusta on kiristettävä ja veropohjaa laajennettava, työllisyysmäärärahoja kasvatettava (Puhemies: Minuutti!) — Oecd:kin on tästä kritisoinut — ja kolmas on kaikkein pienituloisimmille perusturvaan korotus. Sillä saadaan sitä kotimaista kysyntää, jota tekin kaipasitte.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin rohkaissut uutta pääministeriä viemään eteenpäin kahta asiaa, joissa mielestäni pääministeri Vanhanen oli aktiivinen ja joita ei ole syytä unohtaa.

Ensimmäinen on rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyys, kestävyys, joka tässä uudessa hallitusohjelmassa on mainittu. Olemme nähneet, että Espanja on julkaisemassa pankkien stressitestin tuloksia ja muuta, mutta tässä tarvitaan enemmän. Tarvitaan EU-yhteistyötä ja tarvitaan globaalia yhteistyötä. On Suomen etu, että rahoitusmarkkinat tulevat läpinäkyviksi, ei sallita veroparatiiseja eikä tehdä tämmöisiä hämäriä johdannaisia pankkien epävarmoista luotoista, jotka sitten sotkevat markkinat.

Toinen on ilmastoedelläkävijyyteen liittyvät asiat. Mielestäni siinä Suomi voisi tehdä paljon enemmän. Meillä on hyvää ympäristötekniikan osaamista, meillä on hyvää säästävää teknologiaa. Siitä voi tulla Suomelle se uusi sampo, jota pitäisi nyt alkaa takoa. Toivon, että hallitus on tässä asiassa hyvin aktiivinen.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Den nya regeringen gör helt rätt i att nu starta en diskussion om en kommande skattereform. (Ed. Arhinmäen välihuuto) Men några förhastade stora förändringar i det nuvarande känsliga ekonomiska skedet skulle säkert inte vara bra.

Keskustelu tulevista veroratkaisuista on jo alkanut, ja Martti Hetemäen väliraportti verotuksen uudistamisesta vauhdittaa tätä keskustelua. Pk-yritysten merkitys Suomen taloudessa on äärimmäisen tärkeä, ja kysynkin siksi pääministeri Kiviniemeltä: millä keinoilla ja veroratkaisuilla hallitus aikoo edistää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kyllä tästä keskustelusta on jäänyt erittäin vähän käteen, kun katsotaan sitä, mitä esityksiä oppositiolla on seuraaviksi kuukausiksi. Kaksi konkreettista asiaa: uudet vaalit ja pääomaveron tekeminen progressiiviseksi. (Vasemmistoliiton ryhmästä: On muitakin!) Mitään muuta konkreettista en tästä löytänyt. Tämä kyllä kertoo, ettei oppositiolla ole vaihtoehtoa tälle hallituksen hyvin harkitulle linjalle. (Ed. Rajamäki: Ootellaan ja katellaan!)

Tämä hallitus todellakin elää ajassa ja tulee olemaan kykenevä tekemään päätöksiä, joita yllättävätkin tilanteet voivat matkalle tuoda. Mutta tuo valtiovarainministeriön äsken julkaisema talousennuste kyllä kertoo siitä, että olemme hyvin vahvalla uralla kohti sitä talouden kestävää vakautusta. Se tavoite, jonka olemme hallitusohjelmassa asettaneet, että alitamme selvästi tuon -3 prosentin rajan ensi vuonna, näyttää kirkkaasti toteutuvan. Todellakin hallitus on valmis tekemään sitten ratkaisuja sen eteen, että näin myös tulee käymään.

Se ajassa eläminen todellakin tarkoittaa sitä, että kun viime hallituksen aikana tehtiin isoja elvytyspäätöksiä hyvin yllättäen eteen tulleen kansainvälisen talouskriisin myötä, niin nyt hallituksen linja on se, että nyt taloutta vakautetaan.

Ed. Haavisto nosti esiin rahoitusmarkkinoiden uudistamisen. Siinä kyllä tämäkin hallitus tulee ja itse pääministerinä tulen ilman muuta olemaan aktiivinen. Suomi on saanut tällä saralla jo tähän mennessä paljon aikaan. Meitä kuunnellaan, meillä on osaamista. Kun edellisessä hallituksessa vastasin rahoitusmarkkinakysymyksistä, niin tietenkin tunnen näitä asioita yksityiskohtia myöden. Meillä on tässä paljon annettavaa ja tulemme sitä osaamistamme kyllä Euroopan laajuisesti ja myöskin maailmanlaajuisesti käyttämään. (Ed. Rajamäki: Muutama sana tästä 10 miljardista!)

Sama koskee ilmastonmuutosedelläkävijyyttä. Se bioenergiapaketti, josta on päätetty ja jonka rahoituksen järjestämiseen sitoudumme myöskin tässä hallitusohjelmassa, tuo osaltaan kyllä valtavia mahdollisuuksia ei ainoastaan täällä Suomen sisällä vaan myöskin maailmanlaajuisesti. Tälle osaamiselle, mitä tulee uusiutuvaan energiaan, bioenergiaan, myöskin energiatehokkuuteen, on erittäin paljon tilausta.

Monessa puheenvuorossa aivan oikein kiinnitettiin huomiota köyhyyden vähentämiseen. Kyllä minäkin olen aikanaan puolueeni valinnut hyvin pitkälti siitä syystä, että ajetaan sitä köyhän asiaa. Sen vuoksi tämänkin eduskunnan ja tämän hallituksen tulee jatkaa niitä ponnisteluja sen eteen, että pystymme tästä taantumasta noustessa pitämään kaikki ihmiset mukana niin, että kukaan ei sinne ladun varteen jää. Siksi me olemme hallituksenakin sitoutuneet takuueläkkeen läpiviemiseen, tiettyjen etuuksien indeksiin sitomiseen. Eli näillä toimenpiteillä vahvistetaan juuri sitä kaikkein köyhimpien asemaa.

Mitä sitten tulee arvonlisäveron nousuun nyt heinäkuussa, näiden kaikkein pienimpien etuuksien, jotka on indeksiin sidottu, osalta tietenkin indeksisidonnaisuus tekee niin, että alvin korotus ei sitten tule miinuksena kukkarossa koitumaan. (Ed. Arhinmäki: Jälkikäteen tulee!) — Heille, jotka ovat palkkatyössä. — Toinen pienituloisille erittäin hyvä toimenpide on nostaa perusvähennystä, joka nimenomaan verotusta kaikkein pienituloisimmilla on kiristänyt.

Arvoisa puhemies! Hallitus tulee tekemään myöskin työllisyyden parantamiseksi kaikkensa. Se, että sanon, että olemme pystyneet tässä parempaan kuin mitä etukäteen näytti, ei todellakaan tarkoita sitä — sanon tämän varmaan jo kolmannen kerran — että yhtään vähättelisimme sitä, että meillä on työttömiä. Meillä on edelleenkin aivan liikaa työttömiä, aivan liikaa lomautettuja. Niillä toimenpiteitä, niillä monilla konkreettisilla toimenpiteillä, jotka hallitusohjelmassa on mainittu — ja se kannattaa muuten lukea ihan pilkulleen — pystytään nimenomaan kasvua edesauttamaan ja työllisyyttä parantamaan. (Ed. Arhinmäki: Hallitusohjelmassa ei mainita työllisyyttä sanallakaan! Täällä ei ole sanaakaan köyhyydestä!)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! (Hälinää — Puhemies koputtaa) Ihan pari asiaa vaan. Ed. Johannes Koskinen otti esiin tärkeitä asioita, joista otsikkotasolla kaikki olemme samaa mieltä, eli pitää keskittyä kasvuun ja työllisyyteen. Toinen asia on, että pitää keskittyä veropohjan laajentamiseen — nyt heti, hän sanoi — ja että pitää priorisoida valtion menoja. Näistä kaikki olemme ihan samaa mieltä, mutta kertokaapa nyt — uskon, että nämä kolme asiaa ovat niitä, joita täällä itse kukin on toistellut, kun on sanonut, että pitää tehdä isoja rakenteellisia uudistuksia juuri nyt — antakaa näille otsikoille sisältö, jos teillä sitä on. Kertokaa, millä rahalla, kuinka paljon te sitä kasvua ja työllisyyttä lisäätte. Kasvua ja työllisyyttä ei lisää se, että lisätään joitakin sosiaalisia tukia. Ei se kasvua lisää. Jos te haluatte aidosti taloudellista kasvua, kertokaa, mitkä ovat ne toimenpiteet juuri nyt. Jos te tekisitte tällä viikolla, kuinka paljon käyttäisitte enempi rahaa kuin hallitus käyttää näihin toimenpiteisiin? Kuinka paljon kasvattaisitte vajetta siitä, mihinkä hallitus on nyt suostunut? (Ed. Kumpula-Natri: Meillä on tasapainotettu vaihtoehtobudjetti!)

Toinen asia, kun puhutte veropohjan laajennuksesta — hyvä periaate ja uskonpa, että sitä kaikki tässä etsivät — mutta kun te haluatte tehdä sen juuri nyt, kertokaa, mitä uusia veroja, mitä uusia vähennyksiä pois ja keneltä juuri nyt. Samoiten, mitä menoja priorisoisitte? Kaikki olemme samaa mieltä, että silloin kun rahat ovat loppu, pitää priorisoida menoja, mutta kun te sanoitte, että juuri nyt, mistä te ottaisitte ja minne te laittaisitte? Hallitus on tehnyt tietysti tätä työtä koko olemassaolonsa ajan, siis Vanhasen kakkosenkin ajan. Olemme priorisoineet menoja, jotta rahat riittäisivät. Eli tästä yhteenvetona se, että kun vaaditaan, että tässä ja nyt täytyy tehdä suuria ratkaisuja, niin pitää kertoa, mitä ne ovat. Ei riitä, että vaatii. (Ed. Zyskowicz: Mistä Koskinen leikkaa?)

Sitten ihan vielä viimeinen kysymys, arvoisa puhemies. Hallituksella on ollut veropolitiikassa selkeä arvovalinta. Me olemme halunneet vähentää työn teettämisen veroa. Miksi? Siksi, että työnantajalla riittäisi rahaa useamman ihmisen palkkaamiseen. Me olemme halunneet vähentää työnteon verotusta. Miksi? Siksi, että työnteko olisi aina kannustavaa ja että palkansaajalle jäisi enempi käteen, jolla rahalla hän voi ostaa vaikkapa palveluja. Silloin kun on maksimaalinen työllisyys, on maksimaalinen hyvinvointi. Tämä on meidän arvovalintamme. Jos pitää valita, että on kelamaksu, joka siis tarkoittaa, että työnantaja maksaa työllistetystä ihmisestä korkeampaa kustannusta, ja toinen vaihtoehto on se, että tämä ihminen jää työttömäksi, (Ed. Arhinmäki: Montako työpaikkaa saatiin kelamaksun poistolla?) me valitsemme mieluummin sen, että tämä työllistetty ihminen maksaa vähän korkeampaa energiaveroa kuin työtön ihminen vähän matalampaa energiaveroa.

Tämä on meidän arvovalintamme: mieluummin mahdollisimman paljon työllisiä ihmisiä, työpaikkoja, joilla on varaa maksaa vaikka vähän suurempaa hintaa jostakin palvelusta, erityisesti palveluista ja tuotteista, jotka ovat ympäristöä kuluttavia, kuin sitten se periaate, mitä sosialidemokraatit ajavat, että mieluummin korkeat kustannukset työnantajalle ja matalat muut maksut. (Ed. Rajamäki: Paljonko nostatte dieselveroa?) Eli tässä on selkeä arvovalinta, enkä minä moiti. Meillä on erilaiset arvovalinnat. Me pohjaudumme työntekoon, työpaikkoihin, palkanmaksukykyyn ja sitten pistämme mieluummin sinne ympäristöä kuluttavaan puoleen enempi painopistettä. (Ed. Rajamäki: Verotatte väärästä kohtaa!)

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Työllisyyskehityksestä, josta täällä on puhuttu paljon ja jota on katsottu eri näkökulmista, mielestäni on järkevää todeta se tosiasia, että hallituksen elvyttävällä politiikalla on saatu tuloksia aikaan. (Ed. Saarinen: Minimituloksia!) Työttömyytemme, joka tällä hetkellä kiistämättä on liian korkea, ei ole niin korkea kuin olisi voinut bkt:n pudotuksesta odottaa. (Ed. Skinnari: Ihmiset siirtyy eläkkeelle!) Tämän voi todeta vaikka siitä, että muun muassa sosialidemokraattien suusta aikanaan esitettiin näkemys, että työttömyys nousee puolen miljoonan luokkaan. Tällaista kehitystä ei ole tapahtunut, ja siinä hallituksen määrätietoisella elvyttävällä politiikalla on ollut vaikutusta. Kuten pääministeri Kiviniemi aivan oikein totesi, tämä ei poista sitä tosiasiaa, että meidän yksi tärkeimmistä tehtävistämme, ellei jopa kaikkein tärkein, on vaikuttaa jatkossakin työllisyyskehitykseen, saada työllisyys nousuun ja työttömyys kääntymään laskuun.

Miten tätä sitten tehdään? Ennen kaikkea tietenkin yleisellä talouspolitiikalla, joka tällä hetkellä tarkoittaa hyvin pitkälle vakautta tässä epävarmassa kansainvälisessä ilmapiirissä. Hallitus on sitoutunut tekemään veronkorotuksia, jotka ovat prosentin suuruusluokkaa bkt:stä. Se on yhdelle vuodelle kohtuullisen iso veronkiristys, jolla varmasti on joitakin kielteisiä vaikutuksia kasvuun, ja on selvää, että paljon tämän suurempaa veronkorotusvaraa meillä ei lyhyellä aikavälillä ole. Sen takia on järkevä se hallituksen yhteinen linjaus, että suuresta veroremontista me käymme kaikki omalta arvopohjaltamme vaalikeskustelua ja sen jälkeen tehdään päätökset, koska tällä hallituksella on takanaan jo linjaukset veronkiristyksistä, joiden arvovalintoja työn puolesta, energiatehokkuuden puolesta ministeri Katainen hyvin kuvaili. (Ed. Tiusanen. Yhdysvaltain puolesta!)

Vakautta luodaan tietenkin myös torjumalla harmaata taloutta, ja tässä yhteydessä on mielestäni hyvä kiittää eduskunnan tarkastusvaliokuntaa. Siellä on monia henkilöitä, jotka ovat tehneet systemaattisesti työtä harmaan talouden torjumiseksi Suomessa: puheenjohtaja Ahde ja tietenkin myös kansanedustaja Erkki Pulliainen. Hallitus on toiminut harmaan talouden torjumiseksi systemaattisesti ja jatkaa tätä työtä. (Ed. Rajamäki: Pysäytettyään edellisen hallituksen listan!)

Vakauden lisäämiseksi on tietenkin sitten kysymys myös aktiivisesta työvoimapolitiikasta, josta on tehty tässä keskustelussa esityksiä. Hallituksella on edessään elokuussa budjettiriihi, jossa käsittelemme ensi vuoden talousarvion ja syksyn lisätalousarvion. Itse odotan paljon siltä yhteistyöltä, jota teemme yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, jossa katsomme, millä aktiivisilla toimilla voimme nopealla aikavälillä vaikuttaa työllisyyteen. On myös varmasti hyvä muistaa, että eduskunta on aika vähän aikaa sitten hyväksynyt lisätalousarvion, jossa nuorten työllistämiseen lisättiin 77 miljoonaa euroa, ja nämä määrärahat ovat tällä hetkellä käytettävissä. (Ed. Saarinen: Vuosi meidän välikysymyksemme jälkeen!)

Arvoisa puhemies! Sitten yksi muu kommentti. Ed. Kumpula-Natri nosti esiin vanhemmuuden kustannusten jakamisen tästä hallituksen ohjelmasta ja totesi, että sektoriministereistä Stefan Wallin on saanut puumerkkinsä. Tämä herätti minussa kummastusta ehkä sen takia, että hallitus ei todellakaan työskentele sillä tavalla, että sektoriministerit tekisivät yksinomaan ehdotuksia omasta toimialastaan ja sitten muut passiivisina katsovat. Onhan vanhemmuuden kustannusten jakaminen, samoin kuin kirjaus vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisesta, niin tärkeä asia, että totta kai koko hallitus on yhdessä sitoutunut siihen. Tätä kirjausta on eduskuntaryhmien puheenjohtajien ja puolueen puheenjohtajien neuvottelussa yhdessä työstetty ja todettu, että se on yksi niistä asioista, joka tälle hallitukselle seuraavien kymmenen kuukauden aikana on tärkeää.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi viittasi siihen, että hallitus on aktiivinen rahoitusmarkkinoiden uudistamisessa. Kysyn teiltä, pääministeri Kiviniemi: kannatatteko te kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa? (Ed. Laukkanen: Vanha kysymys!)

Minulla oli mahdollisuus keskustella juuri New Yorkissa muun muassa Kreikan pääministeri Papandreoun kanssa, joka kannattaa rahoitusmarkkinaveroa, kuten myöskin Saksan liittokansleri Merkel ja Ranskan presidentti Sarkozy. Mikä on teidän kantanne? Tuletteko ajamaan tätä asiaa?

Ministeri Kataiselle haluaisin todeta, kun te luettelitte täällä kyllä suuren joukon veroja, joita tullaan kiristämään: Voisitteko esitellä eduskunnalle vielä ennen kesälomia näiden veronkorotusten tulonjakovaikutuksen? Hyvin mielelläni näkisin sen, mikä on vaikutus näiden kiristysten osalta kaikista pienituloisimpien ihmisten kukkaroon.

Samoin te kaipasitte meiltä vaihtoehtoja työllisyyden vahvistamiseksi. Me olemme esittäneet niitä joka syksy suomalaisen teollisuuden tukemiseksi, julkisten investointien lisäämiseksi, tutkimus- ja tuotekehitysjärjestelmän uudistamiseksi, mutta sen ohella myöskin tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia. (Puhemies: Minuutti!) Me olisimme kaivanneet hallitusohjelmaneuvotteluista jo päätöstä parlamentaarisen komiteatyön käynnistämiseksi kuntalain uudistamiseksi. Se olisi ollut konkreettinen, iso, rakenteellinen valmistelutyö, joka tähtäisi seuraavalle vaalikaudelle. Mutta näyttää siltä, että hallitukselta (Puhemies: Minuutti on mennyt!) uupui rohkeus, uskallus uupui.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Opposition pääväite on ollut, että Suomi ajelehtii. Näiden tilastolukemien valossa, mitä tänään on suhdannetilastoja kerrottu, meillä nuorisotyöttömyyden kasvuhan on kokonaan pysähtynyt, lomautusten määrä on rankassa laskussa. (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!) — Pitää paikkansa. Uudet elinkeinoministeriön tulokset osoittavat tämän. — Verrattuna muihin Euroopan maihin me voimme sanoa, että Suomi ei ajelehdi, kaikkea muuta. Työllisyyden, kasvun, elvytyksen, vakauden politiikka on tuonut tulosta, ja tältä pohjalta tulee ilman muuta jatkaa.

Täällä tarjotaan nyt sitten vakauden lisäämiseksi uusia vaaleja. (Ed. Kallis: Joo!) — Tämä on vastuutonta puhetta, ed. Kallis. — Te kerrotte hyvänä esimerkkinä Saksan ja Englannin säästölistoja. Säästölistojako te nyt kaipaatte tähän? Tämä hallitus on valinnut aivan toisen tien. Ei palata enää säästölistojen aikaan vaan luotetaan siihen, että näillä keinoilla jatketaan nimenomaan vakaata talouspolitiikkaa. Ja nekin toimet, mihin ed. Rajamäki täällä vielä palaa: te arvostelette vielä Kreikka-päätöstä. (Puhemies: Minuutti!) Politiikkaa pitää tehdä ajoissa. Oli erinomaista, että tehtiin Kreikka-päätös, (Ed. Rajamäki: Lasku tulee!) ja nyt on hyvä kuulla vielä tässä keskustelussa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) hallituksen arvio tästä Euroopan talouden tulevasta kuvasta.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen käytti kauniin puheenvuoron, jossa hän puhui arvovalinnoista. Mutta hän unohti sen, että on kysymys paitsi siitä, mitä verotetaan, myös siitä, ketä verotetaan. Ketä verotetaan, ministeri Katainen, teidän toimintanne tuloksena? Entistä enemmän tavallisia palkansaajia ja eläkeläiskotitalouksia. Se on tämän teidän politiikkanne sisältö. Jos tuolla teidän periaatteellanne mentäisiin, minkä te äsken esittelitte, se tarkoittaisi sitä, että työnantajilta poistettaisiin kaikki välilliset työvoimakustannukset. Se olisi teistä hienoa työllisyyden edistämistä. Mutta työnantajienkin pitää, arvoisa ministeri, olla mukana maksamassa sosiaaliturvan kustannuksia, koska he hyötyvät siitä, että ihmisillä on turva työttömyyden tai sairauden tai eläköitymisen sattuessa. Se on osa turvallisuutta.

Mutta tässä hallituksessa eivät mene eteenpäin ne esitykset, jotka lisäisivät oikeudenmukaisuutta. (Ed. Zyskowicz: Vastustatteko ympäristöveroja, SDP?) Te olette puhuneet pääomaverotuksen uudistamisesta jo kaksi vuotta. Keskusta on luvannut lisätä hyvätuloisten osallistumista lamatalkoisiin. Ei näy missään näitä tuloksia, ei myöskään entisen pääministeri Vanhasen mainostamaa investointiohjelmaa. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Mihin se hävisi? Missä se musta aukko on? Ministeri Katainen on tämä musta aukko, johon kaikki nämä kepun esitykset törmäävät.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä valtiovarainministeriön suhdannekatsaus on pieni pommi tähän keskusteluun, koska sehän osoittaa selkeästi, että hallituksen linja on alkanut purra ja että ne toimet, joihin on ryhdytty, ovat oikean suuntaisia ja sillä linjalla tulee jatkaa.

Tämähän ei ole oikea hetki tehdä nyt dramaattisia muutoksia sen vuoksi, että Euroopassa on vielä sen verran turbulenssia ja maailmantaloudessa, että ei ole syytä nyt ennakoida, mitä tulee lähikuukausina tapahtumaan, vaan pitää katsoa, mitenkä maa alkaa makaa Euroopassa.

On hyvin tärkeätä, että Suomi jatkaa Euroopan unionissa sitä linjaa, joka on jo omaksuttu, eli että me olemme tällaisen tiukemman pankkivalvonnan ja myöskin sen kannalla, että valtiontaloudet joutuvat kertomaan budjetistaan Euroopan unionin komissiolle, jotta tällaisia valtavia romahduksia, joita on koettu, ei enää pääse tapahtumaan.

Tässä hallituksen linjauksessa on vain yksi asia, jota oudoksun ja joka ei mielestäni ole hyvin sanottu, ja se on se, (Puhemies: Minuutti!) jossa todetaan, että tämä verouudistus olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun on haettu kansalta mandaatti siihen. Hallituksellahan on mandaatti tehdä politiikkaa, ja se tekeekin sitä koko ajan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja tässä on minusta paljon parempia argumentteja, miksi tähän verouudistukseen ei nyt ryhdytä, kuin se, että kansalta pitäisi hakea mandaatti. (Ed. Tennilä: Vaalit!)

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle olisin todennut sen, (Ed. Saarinen: Ei ole paikalla!) että totta kai olemme tyytyväisiä siitä, että työttömyys näyttää ennusteitten mukaan olevan laskusuunnassa. Ne nyt ovat ennusteita, mutta viimeisimmän työvoimatiedustelun mukaan tilanne on kuitenkin se, että pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut 33 prosenttia, yli 13 000 ihmistä. Nuorisotyöttömyyskin on vielä jatkanut kasvuaan 8 prosenttiyksikköä tarkoittaen 2 500:aa nuorta, niin että mihinkään henkselien paukutteluun ei ole pienintäkään syytä.

Edelleen uskallan vahvistaa sosialidemokraattien työllisyys- ja teollisuuspoliittisen linjan. Tilanne olisi parempi, jos me olisimme tehneet sitä elvytyspolitiikkaa, jota Oecd:kin on Suomelta toivonut.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin todeta sen, että kun esimerkiksi meidän demarien ryhmäpuheenvuorossa oli myöskin konkreettisia esityksiä työllisyyden, taloudellisen kasvun lisäämiseksi, (Puhemies: Minuutti!) minua loukkaa se, että pääministeri Kiviniemi nonsoleeraa oppositioryhmien puheenvuorot. Ei se ole fiksua. Kaipasin jo pääministeri Vanhasta, joka oli asiallinen meitä kohtaan. (Välihuutoja)

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Opposition kannattaisi lukea ajatuksella tämä hallitusohjelma. On väitetty, että tässä ei ole mitään konkretiaa. Minun mielestäni täällä on erittäin paljon työllisyyttä ja kasvua tukevia elementtejä, ja nostan niistä muutaman esille tässä.

Tässä erityisesti halutaan pk-yritysten rahoitus turvata, ja valtio ottaa suuremman roolin riskirahoittajana, ja tähän aikaan se soveltuu erittäin hyvin, ja pidän sitä merkittävänä avauksena.

Toinen on se, että hallitus lupaa toteuttaa energiavelvoitepaketin kokonaisuudessaan niin lainsäädännön kautta kuin myös rahoituksen osalta. Tämä on erittäin hyvä linjaus tässä ohjelmassa.

Kyllä minun täytyy sanoa, että nyt on päästy harmaan talouden torjunnan osalta konkretiaan. Hieman ihmettelen sitä, mikä tämä kirjaus tästä on: lähetettyjen työntekijöitten verovastuun tehostaminen. (Puhemies: Minuutti mennyt!) Itse näkisin tärkeänä sen, että perustettaisiin Verohallintoon erillinen ulkomaista työvoimaa käsittelevä yksikkö, joka selvittäisi nämä asiat kokonaisuudessaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Kiviniemen hallituksen ohjelma on sen verran lyhyt, että sen pystyy nopeasti kelaamaan läpi ja toteamaan, että vaikka te kovin kauniisti ja tunteikkaasti puhuitte köyhyydenvastaisesta työstä, niin ei sitä sanallakaan täällä ohjelmassa mainita. Köyhyys kasvaa, ja sanallakaan sitä ei ohjelmassa mainita.

Arvoisa puhemies! Jyrki Kataisen linja tuntuu olevan se, että kun kaikki verot poistetaan, kaikki sosiaaliturvamaksut ja muut kulut poistetaan yrityksiltä, silloin päästään parhaaseen tulokseen. Tosiasiassa tämä kelamaksun poisto oli, ministeri Katainen, teidän miljardin euron kultainen kädenojennuksenne Etelärannan suuntaan. Nämä teidän palopuheenne, joita täällä pidätte, kyllä varmaan lämmittävät Palacen kabinetissa katkarapuja syövien EK:n ihmisten mieltä, mutta ei näillä teidän puheillanne pienituloisten vatsat täyty. (Ed. Zyskowicz: Luuletteko te, että siellä katkarapuja syödään?)

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitän muuten kuntien puolesta tuosta kansaneläkemaksun poistosta.

Pääministeri Kiviniemi, lausuitte eilen tiedotustilaisuudessa, että hallitus haluaa välttää edellisen laman aikaisten hallitusten virheitä. Tuota ilmaisua käytetään aika kliseisesti ilman syvempää analyysiä siitä, mitä sillä tarkoitetaan, näin varsinkin opposition toimesta. Itse olen löytänyt Ahon hallituksen ajalta ainakin yhden mahdollisen ja mielestäni selvän virheen, joka johti osaltaan pitkäaikaistyöttömyyteen ja myös devalvaation kautta ajoi useita yrittäjiä konkurssiin. Silloinhan yritettiin laatia työvoimakustannusten alentamiseksi, jotta työttömyys ei olisi ollut ainoa joustoväline, tällainen sopimus Kalevi Sorsan johdolla. Sen kuitenkin silloin SAK hylkäsi. (Eduskunnasta: Ei hylännyt!) Katsotteko, että tässä oli se virhe, johon viittasitte, tai ainakin yksi niistä?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun valtiovarainministeri Katainen moitti oppositiota, että vastustettiin kansaneläkevakuutusmaksun poistoa, se ei nyt ihan pidä paikkaansa. Kyllä kristillisdemokraattinen ryhmä tuki sitä, ja olemme ihan samaa mieltä, että jos pitää valita työvoiman verottamista tai ympäristön verottamista, niin kyllä meillä on sama käsitys kuin teillä.

Mutta meillä on kyllä eri käsitys yrittäjyydestä. Kun katson esimerkiksi Hetemäen työryhmän esitystä, niin kyllä se rokottaa aika lailla pienyrittäjää, jonka veroaste nousee 50 prosentilla. Kyllä te olette aika lailla vieraantuneet yrittäjän asemasta, (Ed. Salo: Eihän se ole hallituksen esitys!) jos annetaan edes pientä vihreätä valoa tämmöiselle esitykselle.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ihan aiheellisesti oltu huolissaan suomalaisten hyvinvointieroista, mutta täytyy nyt taas kerran muistuttaa, että hyvinvointierojen syveneminen on pidemmän aikavälin, viime laman jälkeinen, kehityskulku. Tämä hallitus on mielestäni tehnyt varsin sosiaalista politiikkaa niiden jälkien korjaamiseksi, (Ed. Arhinmäki: Ette usko itsekään tuohon, mitä puhutte!) mitä viime laman aikana on saatu aikaan.

Mutta sitten toinen asia. Täällä on mainittu myös perhevapaiden uudistamisjärjestelmä. Mielestäni on erittäin tärkeää sekä tasa-arvon että lasten edun ja lasten oikeuksien kannalta, (Ed. Uotila: Isien!) että nämä kirjaukset vanhempainvapaiden kustannusten jakamisesta ja perhevapaajärjestelmän kehittämisestä ovat tässä hallitusohjelman päivityksessä. Uskon, että jos perhevapaajärjestelmää voitaisiin uudistaa joustavammaksi, pidemmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, se olisi myös lasten etu. Toivon, että tulevassa esityksessä tai sen valmistelussa pohditaan erityisesti mallia, jossa 6 kuukautta kiintiöidään äidin käyttöön, 6 kuukautta kiintiöidään isän tai synnyttäneen äidin puolison käyttöön ja siitä viimeisestä 6 kuukaudesta (Puhemies: Minuutti mennyt!) vanhemmat saisivat päättää yhdessä. Uskon, että tämä olisi sellainen malli, millä tasa-arvoa ja lapsen etua todella edistettäisiin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi, te kerroitte avauspuheessanne, että vaikka hallituksen toimikausi on normaalia lyhyempi, työskentelette täysivaltaisesti, kykenette ratkaisuihin ja teette kestäviä ratkaisuja koko Suomen parhaaksi. Tosiasiassa te pelaatte aikaa, te pelaatte aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

On aika mielenkiintoista, että valtiovarainministeri Katainen kyselee oppositiolta, mistä me leikkaamme. Samaan aikaan teidän johdollanne valmistellaan leikkauslistoja paitsi kokoomuksen puoluetoimistossa myös valtiovarainministeriössä. Kokoomuksen ja keskustan tavoite on pitää nämä leikkauslistat piilossa seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Te luotatte, että tämä hallituspohja jatkaa, ja vasta vaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa karu totuus paljastuu äänestäjille. Mitä pidempään te jatkatte tällä vero- ja talouslinjalla, sitä suurempi on se leikkauslista, jota te salassa valmistelette.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Kiviniemi ja myös valtiovarainministeri Katainen omissa puheenvuoroissaan toivat esille sen, että on äärimmäisen tärkeää, että Vanhasen toisen hallituksen linjaa jatketaan ja luodaan uskoa siihen, että työllisyys paranee pikkuhiljaa ja panostetaan työntekoon, ja verotuksenkin tulee olla kannustavaa siihen suuntaan.

En ymmärrä tätä opposition menettelytapaa, jossa haukutaan kuin entinen sokea pystykorva kaikki puut metsässä ja sen jälkeen todetaan, että parissa puussa kyllä teeren täytyy istua. Toivoisin niitä konkreettisia esityksiä, mitä te todella haluatte. Ei pelkkä kritiikki riitä, niin kuin olette koko ajan esittäneet.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pidän kyllä myönteisenä sitä, että hallitus lisää yhteistyötä opposition ja työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta tietenkin, mitä ne tulokset ovat, sitä voidaan vähän ennakoida.

Se on totta, että täällä paljastuu tässä keskustelussa selkeästi sosialistinen malli eli Urpilaisen ja Arhinmäen malli, joka on vastustanut koko ajan sitä, että hallitus on keventänyt verotusta sekä eläkeläisille että työntekijöille, ja joka on vaatinut verojen korottamista ja valtion menojen lisäämistä ilman, että niillä on katetta, ottamatta vastuuta kansainvälisestä globaalista kehityksestä, joka on huomenna meillä esimerkiksi käsittelyssä.

Sitten on vastuullisen markkinatalouden linja, jossa on sosiaalinen ja ekologinen omatunto, jota johtavat meidän valtiovarainministerimme ja uusi pääministerimme. (Ed. Uotila: Mistä se sosiaalinen tuli?)

Nämä ovat vastakkain ja edessä kymmenen kuukauden päästä vaaleissa. Kansalaiset, jotka seuraavat tätä keskustelua, voitte päätellä, kumpi on uskottavampi (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Suomen kannalta tulevaisuudessa.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuore pääministeri puhui avauspuheenvuorossaan kyllä vastoin parempaa tietoa ja elävää elämää. Olette sittemmin korjaillut tätä kommenttianne täällä muutamaan kertaan, mutta kyllä siinä teidän puheenvuorossanne pelottavan letkeästi todettiin tai ainakin annettiin ymmärtää, että työttömyys on hallinnassa ja että tämä sosiaalisesti oikeudenmukainen hallitus on huolehtinut pienituloisista.

Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Työttömien tilannetta ette tunnu ymmärtävän lainkaan, ja mitä pienituloisiin tulee ja juuri työttömiin, niihin pieneläkeläisiin, joita tämä takuueläke ei koske, pätkätyöläisiin, heidän ostovoimansa ei ole noussut eikä se nouse. He saavat niin pieniä tuloja, että heitä nämä valtionveron alennukset eivät koske. Te tiedätte sen aivan hyvin, mutta annatte ymmärtää täällä muuta. He joutuvat nyt maksamaan kohoavia maksuja ja veroja.

Tällä hallituksella on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri liikkumavara, jolla näitä korjauksia olisi voitu tehdä, mutta niitä ei ole tehty. Nyt täytyy sanoa, että todella kylmästi (Puhemies: Minuutti!) olette unohtaneet työttömät ja pienituloiset.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaiselle vastasin tästä kannastani kv-rahoitusmarkkinaveroihin. Hieman ihmettelen tätä kysymystä, koska hallitus on ajanut tätä EU-tasolla, ja kiitos pääministeri Vanhasen toiminnan Eurooppa-neuvosto päätti pankkiverosta ja myös transaktioveron ajamisesta G20-tasolla. Eli itse kannatan todellakin sellaisia transaktioveroja, jotka ovat todellakin kansainvälisiä. Siinä mielessä on hyvä, että on pystytty myös käytännössä tätä asiaa edistämään.

Ed. Urpilaiselle vielä tästä ajatuksesta, jonkinlaisesta kuntakomiteasta: Me päätimme ihan muutama viikko sitten eduskunnassa, että Paras-hanke viedään loppuun määrätietoisesti, päättäväisesti ja sitä vauhdittaen. Ei samaan aikaan voi tehdä kahta reformia, ei ennen kuin ensimmäinen on valmis. Se nimittäin, jos mikä, saisi koko Paras-hankkeen halvaantumaan.

Ed. Salolainen kyseli sen perään, ovatko argumentit oikein asetettuja tämän verotuksen uudistamisen osalta. Kyllä se ykkösargumentti isompia verouudistuksia vastaan on nimenomaan siinä, että tämä kansainvälinen tilanne on edelleen epävarma. Erityisesti Euroopassa talouden tilasta seuraavan vuoden osalta ei voi täysin mennä takuuseen, ja myöskin Suomessa halutaan hallituksen toimin kaikin tavoin vakautta edistää. Mutta on selvää, että tässä hallituksessa on tehty jo isoja verouudistuksia nimenomaan siten, että verotusta on muutettu ympäristöperusteiseksi ja kulutuspainotteiseksi. Sen vuoksi, kun mietitään uusia uudistuksia, on hyvä, että asioista käydään kunnollinen kansalaiskeskustelu, ja siihen on eväitä varmasti tulossa jatkossa muitakin, sinänsä tämä hallitus ei ole sitoutunut Hetemäen työryhmän esitysten eteenpäinviemiseen. Se on keskustelun avaus, jonka toinen osa sitten julkaistaan vuodenvaihteessa. (Ed. Kallis: Roskakoriin ja äkkiä!) Jokainen puolue sitten tekee joko siltä pohjalta tai joltain muulta pohjalta omat esityksensä vaalikeskusteluun.

Tämän keskustelun yhtenä johtopäätöksenä kyllä voi hyvin vetää sen, että hallituksen kasvua, työllisyyttä, eheyttä edistävä linja ja se, että kaikista pidetään huolta, saa tältä eduskunnalta vahvan tuen.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti pääministeri ei ole täällä paikalla, olisin vaan onnittelut häntä siitä, että hän muuten teki sen, mitä me odotimme, elikkä päihitti koko miesköörin siellä keskustan puoluekokouksessa. Äskeinen debatti, joka käytiin, osoitti, että pääministerissä on myös tahtoa ja itsepäisyyttä, jota ei oppositio heiluttele. Facebookin sanoin: tästä tykkään!

Suoranainen pommi kesken debattia oli tieto VM:n suhdannekatsauksen sisällöstä. Kävipä köpelösti vasemmistolle. Talousennuste vetäisi näet oppositiolta syömähampaat ja paljasti, miksi eritoten demarit ovat vaatineet jatkuvasti ennenaikaisia vaaleja. Pahimmassa taantumassa olisi helppo harhauttaa kansalaisia uskomaan, että hallitus olisi elvyttänyt virheellisesti. Nyt se peli ei enää vetele, vaan hallituksen keinoin ollaan pääsemässä taantumasta eroon. Olemme menossa kohti uutta nousua. Valitan, siellä vasemmalla on nyt äkkiä keksittävä jokin toinen vaaliase kuin väärä elvytys, väärä veropolitiikka ja väärä työllisyyspolitiikka.

Hallitusta arvosteltiin tässä debatissa myös sosiaalisen omantunnon puutteesta ja köyhien unohtamisesta. Mitä sitä hulluja? Tämä hallitus on ollut sosiaalisempi kuin yksikään toinen hallitus 20 vuoteen. Perusvähennystä on korotettu, vähimmäisetuja on nostettu ja sidottu ne indeksiin. Saman olisivat voineet tehdä myös demarivetoiset hallitukset. On totta, että peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat jääneet jälkeen, mutta siitä saadaan kiittää ay-liikettä. Sen edustajat Sata-komiteassa eivät sallineet sitä, että perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan kytkös puretaan. Jos peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostetaan, nousee samalla myös ansiosidonnainen turva, ja se tulee valtiolle todella kalliiksi. Sen vuoksi tekään ette ole tätä kytköstä pystyneet aikanaan omissa hallituksissanne purkamaan.

On surullista, että Sata-komitean työ muutenkin epäonnistui. Sen tehtävänähän oli remontoida tulonsiirrot sellaisiksi, että työn tekeminen kannattaa aina. Kun avustusten varassa eläminen on työntekoa edullisempaa, sananlasku on ihan oikeassa: hullu töitä tekee, viisas pääsee vähemmälläkin. Suurisuuntaisen Sata-komitean työn tulokseksi jääkin vain takuueläke.

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa vakaalla linjalla, panostaa talouskasvuun ja työllisyyteen, varoo äkkiliikkeitä, koska talous- ja rahamarkkinoiden epävakaus jatkuu niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Elämme epävarmuuden aikaa, eikä mahdollisuuksia suuriin uudistuksiin juuri ole. Saimme ylivelkaantumisesta huomautuksen omalta komissaariltamme. Hallitus kuitenkin sitoutuu supistamaan ensi vuonna julkisen talouden alijäämän alle EU:n Kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 3 prosentin rajan.

Mutta yksi puute ohjelmassa on: siinä ei pohdita edes yhden kappaleen verran EU:n uutta ulottuvuutta eli yhteistä ulkopolitiikkaa ja sen merkitystä Suomen Venäjä-politiikkaan ja lähinaapureihin. Jo nyt on vaikea tehdä eroa, mikä kuuluu EU:n ulkopolitiikkaan ja mikä on niin sanottua Suomen perinteistä ulkopolitiikkaa. Voi jopa kysyä, onko sitä enää olemassakaan, kun Venäjän asiat hoituvat EU:n kautta. Saman tien voi kysyä, tarvitaanko enää presidenttiä ulkopolitiikan johtajaksi vai olisiko järkevämpää muljauttaa 93 §:n ensimmäinen lause toisinpäin: Suomen ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Arvoisa puhemies! Hetemäen työryhmän esitykset ovat saaneet aikaan melkoisen mökellyksen tässä salissa, vaikka uudistuksen toinen osa valmistuu vasta vuoden lopulla. Itsestäänselvää kuitenkin on, että verojärjestelmän tulee edistää kestävää talouskasvua, kannustaa työntekoon ja työn teettämiseen.

Verouudistuksen lisäksi vaalien jälkeinen hallitus joutuu miettimään uudelleen sekä kunta—valtio-suhdetta että kansalaisen ja valtion suhdetta. Kansalaiset on opetettu vaatimaan vaaleista toiseen uusia etuja, ja puolueet vaalikiimassaan lupaavat kaiken. Seurauksena on ollut, että yhteiskunta tukee kaikkia, ei pelkästään vähäosaisia. Jokaiseen hätään on saatava tukihenkilö ja resurssit. Ihminen ei enää selviä pienestäkään vaivasta huutamatta yhteiskuntaa apuun. Björn Wahlroos kärjistää tahallaan, mutta osuu harvinaisen usein oikeaan. Hyvinvointivaltio Suomi kuukahtaa, elleivät ihmiset ymmärrä, että kyllä heidän tulee jotain tehdä itsekin. Erityisen ilahtunut olen ministeri Töllin tv-lausunnoista, joissa hän toivoo kansalaisilta omaa vastuuta, ei omaa hoitajaa (Puhemies: 5 minuuttia!) vaan omaa vastuuta. Hän taitaa olla ainoa poliitikko, joka on asian ymmärtänyt.

Arvoisa puhemies! Yhtä lailla kunnat ovat kohta valtion palkkalaisia. On käsittämätöntä, että valtio suorastaan lapioi rahaa kunnille, jotka ovat hoitaneet asiansa kehnosti. Kunnatkin ovat oppineet kansalaisten tavoille: ei huolta huomisesta, kyllä valtio kyydin maksaa. Koko julkisen palvelujärjestelmän tuottavuutta onkin tehostettava. Kuntatalouteen suunniteltu kehysmenettely on hyvä idea, jonka turvin voidaan hallita (Puhemies: Aika!) kuntien kustannuskehitystä ja turvata palveluiden saatavuus koko maassa. Toinen keino on sovittaa julkishallinnon tietojärjestelmät yhteen mahdollisimman pikaisesti.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että pääministeri Kiviniemi jatkaa Vanhasen viitoittamalla tiellä siltäkin osin, että taas on tämmöinen koordinaatio-ongelma tullut, että ei ole ainuttakaan ministeriä paikalla. Tekevätkö ministerit töitä kello 15:een asti? On kuitenkin hallitusohjelmasta kysymys.

Ed. Ukkola, ryhmäpuheenvuorossani lainasin Sata-komitean jäsentä Heikki Hiilamoa, joka on muuten Diakonia-ammattikorkeakoulun opettaja, ei tiettävästi demari. Hän suoraan totesi sen, että sosiaalimenot haluttiin painaa mahdollisimman pieniksi, jotta ylimpien tuloluokkien veroprosentin alentamista voitaisiin jatkaa.

Mitä tulee tähän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotukseen, niin tässä on kyllä niin kuin valkoinen valhe, ed. Ukkola. Jos 1 eurolla nostetaan peruspäivärahaa, (Puhemies: Minuutti!) 55 senttiä nousee sen 900 euroa kuukaudessa tienaavan kaupan kassan päiväraha. Oletteko te sitä mieltä, että se 900 euroa saava ei ansaitse sitä 55:tä senttiä? (Puhemies: Aika, ed. Gustafsson!) Tämä järjestelmä on vielä semmoinen, että se suosii nimenomaan tätä peruspäivärahalla olevaa. Noloa!

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! — Näin on, noloa se on. — Kyllä minusta on ollut varsin tavatonta se, että täällä erityisesti kokoomus ministeri Kataisen johdolla tuntuu olevan sitä mieltä, että valtakunnassa on kaikki hyvin. Senhän tässä äsken kokoomuslaisen ed. Ukkolan puheenvuorokin todisti.

Meillä on kuitenkin tällä hetkellä 31 000 nuorta työtöntä ja pitkäaikaistyöttömyys on noussut dramaattisesti. Se on noussut 33 prosenttia. Silloin todellakin ihan aidosti pitäisi tehdä jotain. Täällä ed. Ukkola sanoi, että kuntiin on lapioitu rahaa. Minä kyllä haluaisin nähdä siellä kunnissa, mistä sitä lapiointia on tullut, koska kunnissa leikataan palveluja tämän hallituksen kitsasmielisen linjan vuoksi. Siellä vanhusten palvelut heikentyvät, lasten ryhmäkoot kasvavat, ja tämä ei ole oikea linja. Yliopistoilla käydään yt-neuvotteluja, raiteet rapistuvat, ja tämän hallituksen minihallitusneuvottelujen minitulos oli se, että ei tehdä mitään. Odotellaan vuosi, mennään nyt juhannuksena saunaan ja vasta seuraavana juhannuksena, vuoden jälkeen (Puhemies: Minuutti!) aletaan toimia. Suomella ei ole varaa tähän.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola, jos tämä on kokoomuksen linja, ilmeisesti on, (Eduskunnasta: On!) niin tämä on aika mielenkiintoinen: "Vain hullu työtä tekköö, viisas ellää vähemmälläkin." Tämähän tarkoittaa sitä, jotta ne työttömät ihmiset ovat muuten huvikseen työttöminä eikä niille pitäisi maksaa ilmeisesti mitään elämiseen. Tehdäänkö niistä kerjäläisiä, jotta niiden pitää lähteä Romaniaan kerjäämään, vai mikä tämä idea on kokoomuksella?

Sitten tämä toinen, "valtio lapioi rahaa", kuuntelin, niin ainakin Itä-Suomessa on varmaan hajallaan se lapio ollut, koska meillä lähes kaikki Itä-Suomen kunnat voivat tosi kehnosti. Ilmeisesti, epäilen, jotta tällä lyhkäisellä hallituskaudella varmaan tulee kokoomuksen ja kepun välillä aika kova vääntö, koska Kiviniemi tuntui puolustavan pieniä kuntia, jotta siellä ei tule tapahtuman mitään, vaan ikään kuin se menee jumiin se homma kokonaan, kuntaliitosajatus, ja ilmeisesti ed. Ukkola (Puhemies: Minuutti!) edustaa sitä linjaa, että isompia kuntia voitaisiin muodostaa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisenkin vuoden aikana köyhyys on lisääntynyt, työttömyys kasvanut, lasten huostaanottojen määrä on kasvanut runsaasti, sosiaalinen eriarvoisuus ja terveyserot ovat kasvaneet ja syventyneet, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kamppailevat edelleen resurssipulasta, kunnat eivät selviä velvoitteistaan, nuoret eivät saa opiskelupaikkoja, nuorten työttömyys on kasvanut aivan valtavasti. Tämä on totuus, ja hallitus väittää, että se on sosiaalisesti oikeudenmukainen hallitus, ja tätä ed. Ukkola vielä vahvistaa.

Mikä on se kohta tässä hallitusohjelmassa, josta pienituloinen köyhä ihminen voi nähdä, että valo paistaa myös hänen kotiinsa? Täällä on puhuttu tulevien talouslukujen hienoisesta kohoamisesta. Luuletteko te, että ne vuosikausia kestävät kohoamisaskeleet auttavat tämän hetken tilanteeseen näitten pienituloisten ihmisten osalta? Eivät varmasti tee sitä. Ei riitä se, että prosentilla (Puhemies: Minuutti!) tai puolellatoista talous kasvaa, kun tällä hetkellä ihmiset ovat syvässä kuopassa elämänsä ja taloutensa kanssa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kuntaministeri Töllin kohdalta ainakin on pakko sanoa, että hänellä on tähtihetki tänään, nimittäin hänen kotikunnassaan Tyrnävällä kello 18 on kunnan 100-vuotisjuhlat, ja tiedätte varmasti juhlapuhujan.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän näkökulmaan, onko hallitus ylvästellyt tai sitten millä lailla kertonut talouslukuja. On aivan äärimmäisen tärkeää, että ennustetaan ja toivottavasti ennustetaan tällä kertaa vielä oikein, että pystytään tätä talouspolitiikkaa johtamaan, koska tämä julkisen talouden vakauttaminen on aivan a ja o tulevien vuosien kannalta ja myös niiden kuntapalveluiden ja kaikkien asioiden kannalta. Siinä mielessä, kun valtiovarainministeri kertoi suhdannekatsauksen lukemat, työllisyysasteen, samoin työttömyyden kehityksen, veroasteen ja julkisen vajeen kehityksen näkökulman, niin nehän olivat positiivista kuultavaa, mutta niiden eteen pitää tehdä töitä, ja se on se lähtökohta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuvat opposition kommentit aika kohtuuttomilta, kun bkt:n vähennys oli viime vuonna lähes 8 prosenttia. Siinä suhteessa nämä toimenpiteet, mitä on tehty, ovat olleet huomattavasti parempia kuin mitä oli aikaisempana jaksona. Täytyisi suhteuttaa siihen, mikä on yhteiskunnallinen tilanne. Nyt on se suunta, mihinkä pitäisi pyrkiä, parantaa tätä tilannetta, mihin myöskin talouskasvu luo tietynlaista pohjaa. Toivotaan, että se jatkuu.

Toisaalta ed. Gustafssonille, hän mainitsi Heikki Hiilamon: Heikki Hiilamon tutkimusten pääkohteena on yleensä tällaisten sosiaalisten mahdollisuuksien politiikka, ja täytyisi ottaa se kokonaisuutena, mitä Heikki Hiilamo niissä tutkimuksissa tarkoittaa. Hän yrittää löytää ihmisille reittejä, niin että he pääsisivät parantamaan taloudellista ja hyvinvointiasemaansa. Ei pidä ottaa vaan näitä yksittäisiä pointteja sieltä, vaan se kokonaisuus, mikä hänen tutkimuksensa tavoitteena on.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille: Edellinenkin hallitus oli vastuullinen ja välittävä. Yhtenä esimerkkinä on otettava se, kuinka kunnallisverotuksen perusvähennys nousi 2 200 euroon. Se on jotain ja näkyykin kukkarolla. Monia muitakin toimia on. Konkretiaa on penätty, näkyykö se tässä uudessa ohjelmassa. Se näkyy. Yksi asia, joka on hyvin tärkeä meidän nuorten kannalta, on se, että peruskoulun päättäville nuorille jokaiselle halutaan taata jatkokoulutuspaikka. (Ed. Kuoppa: Miksette takaa, jos haluatte?) Se on erittäin kristallinkirkas kirjaus ja lupaus. Näen sen yhtenä tärkeimpänä tehtävänämme seuraavina kuukausina.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lamassa on erityisesti työllisyydestä pidetty huolta. Suurimman taloudellisen pudotuksen jälkeen meillä tänä vuonna työttömyys tulee olemaan 9,5 prosenttia. Vielä muutama kuukausi sitten pelättiin, että se nousee 10,5:een. Ensi vuonna työllisyys paranee niin, että ollaan jo alle 9 prosentin työttömyydessä — erittäin hyviä lukuja kansainvälisessä verrannossa. (Ed. Gustafsson: Hirvittävän korkea edelleen!) Mistä se johtuu? Elvytystoimenpiteet on kohdistettu nimenomaan rakentamiseen sillä tavalla, että ne hyödyttävät nimenomaan työllisyyttä. Nuorten osalta tänä keväänä tämä eduskunta hyväksyi nuorten lisätyöllisyysbudjetin, jolla pidetään huolta siitä, että kun koulut ovat päättyneet, sen ansiosta kymmenilletuhansille nuorille löytyy töitä. Se on nimenomaan sitä vastuullista politiikkaa, jolla työllisyydestä pidetään huolta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kyllä se on tietenkin erittäin myönteinen asia, että työttömyysaste on laskenut. Mutta työllisyys ei ole parantunut — ne eivät ole työttömyyskortistossa vaan joko koulussa tai kotona. Se on eräs kielteinen asia. Työllisyys on vähintään yhtä tärkeä kuin työttömyys, siis nämä luvut.

Kun ed. Sasi antoi ymmärtää, että elvytystoimet ovat purreet, niin varmasti osittain. Mutta elvytystä on annettu lähinnä veronkevennysten muodossa. Mitä on siitä seurannut? Säästämisaste on noussut, eli merkittävä osa veronkevennyksistä on mennyt säästämiseen. Tietenkin voi kysyä, onko se parasta elvytyspolitiikkaa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat, jotka olitte täällä 1990-luvun alussa, muistatteko, minkälaista oli silloin? Silloin niin sanottu laaja työttömyys oli 700 000—800 000, nyt se on 400 000. Kyllä siinä on aivan toinen taso, ihan mittava ero. Me emme ole leikanneet vaan olemme elvyttäneet lainarahalla. Silloin 1990-luvun alussa ei saatu lainaa. Iiro Viinanen kulki hattu kourassa ympäri maailmaa eikä saanut lainaa, niin että olisi voitu tehdä kunnolla elvytystä. Sitä paitsi — anteeksi vaan — tuli devalvaatio, joka vei sitten tuhansia pieniä yrityksiä konkurssiin. Nyt on ollut euro vakaa, pienet yrittäjät ovat kuitenkin pystyneet toimimaan, jos heillä on ollut hyvä idea ja hyvä yritys.

Mutta se, mitä haluan sanoa, on se, että kuntien on järjestettävä palvelunsa aivan toisella tavalla. On hyväksyttävä se, että on vaihtoehtoja. (Puhemies: Minuutti!) Ei voi olla, että me kunnassa tiedämme kaiken, me kuntien omana työnä teetämme kaiken. Se tulee kansalaisille kalliiksi. Paljon parempi on, että olisi vaihtoehtoja ja ne kilpailutettaisiin.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja rakentaa maastamme vähäpäästöistä Suomea. Mielestäni hallituksen energiapoliittiset ratkaisut johtavat tiemme kohti teknologisesti vähäpätöistä Suomea keskittämällä voimavarat ydinvoimaan. Hallitus tekee Suomesta ydinvoimareservaatin, jossa oman uraanipuistonsa muodostaa Kainuu. Voi hyvin kysyä: Onko poliittisessa arjessa tiedostettu ydinvoimapäätökseen liittyviä kansantaloudellisia riskejä? Onko hallitus pohtinut, mikä muu tarjoaa tuhansia työpaikkoja siellä, missä esimerkiksi perinteinen massa- ja paperiteollisuus ovat tulleet tiensä päähän? Onko se todella ydinvoima, joka tuo tähän maahan tuhansia uusia työpaikkoja, joita on kovasti kaivattu eri puolelle Suomea? Uusiutuva energia voisi todellakin tarjota kaivatun nousun myös Suomen metsä- ja konepajateollisuudelle. Siihen nousuun on todellakin tarvetta, sillä Suomen viennistä katosi 38 prosenttia. On aivan turha hehkua täällä 1:stä tai 1,5 prosentista. Meidän on tehtävä todella paljon töitä, ennen kuin homma on aidosti hallinnassa.

On olemassa vahvat edellytykset siihen, että biotaloudesta tehtäisiin yksi Suomen johtavista elinkeinoista. Valitettavasti poliittisilla päätöksillä voimme joko tukea tai torjua uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan osaamisen ja katoavien teollisten työpaikkojen korvaamisen uusilla. Valitettavasti lisäydinvoimaratkaisuilla on mahdollista viedä pohja kokonaan uusilta innovaatioilta samalla, kun heikennetään Suomen pyrkimyksiä kestävän energiatalouden saavuttamiseksi. Nyt jos koskaan olisin odottanut hallitukselta linjauksia laajasta näkökulmasta niin, että Suomeen lähdettäisiin laatimaan vahva kansallinen strategia, jossa viherkaulustyöpaikat, energiantuotanto ja talouslaman sekä ilmastonmuutoksen torjuminen olisi kyetty kytkemään selkeästi yhteen. Tätä sain odottaa vallan tyhjään.

Köyhyys ja eriarvoistuminen uupuvat myös hallituksen uudesta ohjelmasta, ne on painettu villaisella. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen luvattiin jo vuodelle 2009, sitä ei ole toteutettu. Jälleen voi kysyä, kuka on köyhä, köyhempi, köyhin. Köyhällä ei ole varaa uuteen autoon, joka tarvittaisiin toteuttamaan tämä vähäpäästöisten autojen käyttöönoton kannustaminen. Kuka huolehtii köyhien kestävyysvajeesta? Ei ainakaan tämä hallitus. Pienyrittäjien asemaa tämä hallitus ei tunnu pitävän oikein minään. Toimet eivät kyllä tue ainakaan pienyrittäjyyttä, ehkä suurta ja mahtavaa.

Työllisyyskysymyksissä haluan kiinnittää huomiota siihen, että täällä on hehkuttu liekeissä siitä, kuinka työttömyys on saatu pidettyä kurissa. Yli 300 000 työtöntä, 100 000 piilotyötöntä, 70 000 lomautettua, lähes 50 000 syrjäytettyä. Kuinkahan pitkään Suomella on aidosti varaa syrjäyttää erilaisilla 0900-koodeilla suomalaisia toimijoita työmarkkinatuelle? Vammaiset ja vajaakuntoiset eivät näy käsinä meidän työelämässä. Pätkä- ja silpputöitä ei yritetä yhdistääkään niin, että kansalaisilla olisi toimiva sosiaaliturva ja mahdollisuus aidosti vastaanottaa lyhytaikaisia töitä. Puhutaan hartaasti osaavan työvoiman riittävästä määrästä. Juhlapuheissa hehkutetaan kaikkia käsiä. Kuitenkaan meillä ei ole ollut kykyä ottaa käyttöön samanlaisia malleja kuten naapurimaissamme Tanskassa ja Ruotsissa, joissa aidosti jokainen ihminen omalla panoksellaan mahdollistaa osallistumisensa yhteiskuntaan. Vaikka se olisi tunti tai puolitoista töitä päivässä, niin jokainen toimi on arvokas. Suomessa näin ei tapahdu. Suomessa ihmiset kooditetaan, luukutetaan ja ulkoistetaan meidän järjestelmästä. Täysin hullua!

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kyllösen puheesta jäin oikein ihmettelemään, oletteko te lukenut tätä hallitusohjelmaa ja onko teiltä jäänyt ministeri Pekkarinen havaitsematta. Hän ei tosin juuri nyt istu tuolla aitiossa. Mutta kun hallitus toteuttaa lainsäädäntöhankkeina uusiutuvan energian velvoitepakettia, niin tässähän on juuri se suuri vastaus, jota me olemme pitkään kaivanneet: 10 prosenttiyksiköllä pystytään nostamaan kotimaisen ja uusiutuvan energian tuotantoa liki 40 prosenttiin. Se on todella suuri nousu kaiken kaikkiaan, ja tässä mielessä, kun siihen kytketään tietysti myös sitten ydinvoimaratkaisut, niin siinä on vastausta myös ilmastokysymykseen. Nämä on juuri niputettu tähän energiapakettiin kokonaisuudessaan, joten en nyt oikein ymmärrä, kun sanoitte, että tässä ei ole niin kuin mitään vastausta. Hallituksen työssä on todella paljon vastausta juuri tähän energiapolitiikkaan ja muihin esittämiinne kysymyksiin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kyllösen puheenvuoro parani loppua kohden. Yhdyn hänen näkemyksiinsä Tanskan mallista, nimenomaan siitä, miten siellä onnistutaan vaikeammin työllistettävien joukkoa viemään eteenpäin, toki olkoonkin, että siellä myöskin sanktiojärjestelmä on varsin kova, mutta kuitenkin siinä on meillä varmasti paljon opittavaa.

Mutta tuosta puheenvuoron alkuosasta täytyy kyllä sanoa, että en voi ymmärtää tätä vasemmistoliiton ydinvoimakantaa. Siis sen olen aina tiennyt, että vasemmistoliitto ei ole työnantajan asialla, mutta kun ei se ole enää työntekijänkään asialla, niin kenen asialla se on, vai oletteko te todella sitä mieltä, että nämä teollisuuden ammattiliitot, jotka kaikki näkevät täysin välttämättömänä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta, että tähän maahan rakennetaan lisää ydinvoimaa, ovat kaikki teidän mielestänne väärässä? Eivätkö ne edustakaan työntekijöiden näkemystä siitä, mikä on heille parasta ja mikä mahdollistaa heille työpaikan myös tulevaisuudessa?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On hyvin mielenkiintoista kuulla aina tämä sama mantra. Voisin todeta jo melkein tsing tsing halleluujaa. Kerrotaan, että mikäli Suomeen rakennetaan kaksi uutta ydinvoimalaa, niin oi, halleluujaa, kuinka rahaa riittää sen jälkeen vielä bioenergiapolitiikkaan. Sitä rahaa ei riittänyt tähän risupakettiin silloinkaan, kun tänne rakennettiin yksi uusi ydinvoimala. Se on kummallista, miten sitä rahaa riittää nyt, kun tarvitaan vähintään 10 miljardia euroa satsausta uusiin ydinvoimaloihin. Kenen takataskusta sitä rahaa löytyy? Haluaisin nähdä sitten 2020 sen herran, jonka takataskusta se tukku seteleitä löytyy, että näitä aidosti kehitetään.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy yhtyä kyllä vasemmistoliiton ja ed. Kyllösen arvioon ydinvoimasta. Olen täysin samaa mieltä.

Mutta tästä hallitusohjelmasta muutamia reunamerkintöjä. Ensinnäkin, vaikka täällä onkin keskusteltu siitä, onko elvytetty väärin vai oikein, niin minusta on tärkeintä, että on elvytetty ja on siinä mielessä noudatettu tällaista keynesiläistä talouspolitiikkaa, että laman aikana on pyritty sitten kotimaisen kysynnän kasvua lisäämällä pitämään kuitenkin työllisyyttä yllä, ja kyllä tässä voi sanoa, että hallitus on kohtuullisesti onnistunut ja linja on ollut oikea.

Se asia, johon aika vähän kiinnitettiin huomiota aamupäivän keskustelussa, oli korkotason merkitys tavalliselle kuluttajalle, jolle tietysti alhaisilla asuntolainan koroilla on jäänyt enemmän käytettäväksi muuhun elämään, ja myöskin valtiolle. Jos ajattelee, että jos velkaannumme 100 miljardia euroa ja sitten korot kasvavat vaikka 1 prosenttiyksikön, niin käytämme miljardin lisää korkojen maksuun ja tämä miljardi on helposti pois muusta valtiontalouden liikkumavarasta. Toivoa sopii, että tämä alhainen korkotaso jatkuu ja on mahdollista elää tämän alhaisen korkotason kautta vielä niin kauan kuin olemme tässä talouskurimuksessa.

Täällä on myöskin sivuttu Kreikka-pakettia ja Kreikka-paketin merkitystä. Sikäli kuin olen voinut seurata Kreikan ihan viime päivien kehitystä, niin tämä on alkanut toteutua. Ne keinot, joita on suunniteltu, ovat alkaneet purra Kreikassa. Imf ja Euroopan unioni valvovat Kreikan hallituksen toimia tässä, ja mielestäni täällä oli paljon ihmisiä, jotka olivat hyvin skeptisiä sen suhteen, kannattaako Kreikan ongelmiin puuttua, ovatko Kreikan ongelmat meidän ongelmiamme. Itse olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni tässä toimi ryhdikkäästi ja on auttanut Kreikkaa talousongelmiensa selvittämisessä, ja kyllä tämä meitäkin auttaa, että Kreikka on menossa nyt oikeaan suuntaan. Toivottavasti kesän aikana ei tule muualta huonoja uutisia. Esimerkiksi se tosiasia, että Espanja on päättänyt julkistaa pankkien stressitestit, on hyvä asia, koska se lisää luottamusta myös niihin muihin talouksiin, joiden yllä on leijunut jonkinlainen epäilyksen varjo.

Arvoisa puhemies! Muutama asia, joita keskustelussa on sivuttu. Nuorisotyöttömyys on nostettu esille monissa puheenvuoroissa tänään. Olen samaa mieltä siitä, että se on ehkä yhteiskunnan yksi suurimpia ongelmia niiden nuorten osalta, jotka uhkaavat pysyvästi syrjäytyä opiskelu- ja työelämästä. Kun katsoo nuorisotyöttömyyden alueellisia eroja, niin tulee tietenkin mieleen, pitäisikö vielä enemmän suosia nuorten liikkuvuutta, että he lähtisivät työ- ja opiskelumahdollisuuksien perään myöskin kotipaikkakunniltaan eikä syntyisi sellaista kulttuuria, että jäädään pussinperälle odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, koska kaikilla paikkakunnilla se ei välttämättä niin kovin suuria asioita tuo tullessaan. Enemmän liikkuvuutta nimenomaan nuorten osalta, jotka pystyvät helpommin liikkumaan!

Sitten, arvoisa puhemies, muutama muu asia. Ed. Ukkola nosti esille sen, että ulkopolitiikkaa on käsitelty kovin vähän tässä Kiviniemen hallituksen ohjelmassa, ja itse kiinnitin samaan asiaan huomiota, että olisi voinut jotakin sanoa niistä haasteista, jotka tässä ovat edessä. Olin itse hyvin tyytyväinen siihen linjaukseen, jota ulkoministeri Stubb teki esimerkiksi Suomen roolissa rauhanvälitystoiminnassa ja niissä voimavaroissa, joita se tarvitsisi. Niihin olisi nyt jo voinut tässä ohjelmassa ehkä enemmän puuttua.

Olisin myöskin odottanut, että tähän Euroopan romanikysymykseen laajasti ottaen olisi jo tässä hallitusohjelmassa voitu puuttua. Se edellyttäisi Suomelta aktiivisuutta Euroopan unionin suuntaan. Euroopan unionille pitäisi saada romanistrategia, joka panee ne maat järjestykseen, joissa tämä romanien syrjintä jatkuu. Maat, jotka eivät tue omia romaneitaan, ei koulutuksessa, ei opiskelussa, ei asumisessa, ja syrjivät vähemmistöjä, ovat ehkä tyytyväisiä siitä, että vähemmistöt lähtevät kerjuulle muihin Euroopan unionin maihin. Tilannehan on aivan sietämätön tältä osin, ja Euroopan unioni on se taho, joka tähän parhaiten voi vaikuttaa. Siinä mielessä toivon, että hallitukselta tulisi tästä vahva viesti myöskin Brysselin suuntaan ja tähän vaikutettaisiin.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä asiana: Olen tyytyväinen, kun myöskin sosialidemokraattien puolelta nostettiin esiin nämä Pääkaupunkiseudun aluehallintomallit ja hallintokysymykset. Onhan se aivan sietämätöntä, että meillä on tällainen metropolialue, jolla kaavoituskysymykset, asumiseen liittyvät kysymykset, liikenteeseen liittyvät kysymykset, työpaikkoihin liittyvät kysymykset ovat sillä tavalla hajautettuja eri kuntien päätöksenteossa, että yhtä säveltä ei saada tällä alueella soimaan. Kun uusi pääministeri Kiviniemi vielä täällä vastasi omasta puolestaan, että myös keskusta on valmis tätä hallintomallia katsomaan, niin olisin vihreänä hyvin hyvin tyytyväinen, jos tämä saataisiin nopeasti eteenpäin.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Kiviniemis regering tar över i en situation då ett år återstår av regeringsperioden. Ingen kan förvänta sig att regeringen under bara ett år ska hinna ändra på den förda politiken i grunden, och det finns inte heller något behov för det. Regeringen valde helt rätt att inte skriva om hela regeringsprogrammet utan att enbart fokusera på ekonomin.

Den röda tråden i regeringen Kiviniemis program handlar om att stärka ekonomin genom att vidta åtgärder som förbättrar sysselsättningsläget och förstärker konkurrenskraften både på kort och lång sikt. Redan nu har experter i ekonomi gett gott betyg åt regeringen för den förda ekonomiska politiken. Stimulansåtgärderna har varit nödvändiga, arbetslösheten har inte blivit så hög som man befarat i de mest pessimistiska prognoserna och den inhemska konsumtionen har igen en gång varit en räddning för många företag och arbetsplatser.

Samtidigt måste vi erkänna att det finns grupper i samhället för vilka situationen är särskilt svår. Ungdomsarbetslösheten är stor och arbetslösheten bland personer med utländsk härkomst är större än för övriga finländare. En oroväckande stor andel av den arbetsföra be-folkningen går i förtida pension, inte minst på grund av mentala problem. I Finland har vi inte ännu lyckats bygga upp modeller som uppmuntrar och möjliggör för personer med nedsatt arbetskapacitet att deltidsarbeta och deltid få socialt stöd. Det här är något Kiviniemis regering bör försöka hinna åtgärda.

Veropolitiikan osalta, joka on merkittävä osa talouspolitiikkaa, ei oteta vielä kantaa Martti Hetemäen ehdotuksiin vaan vahvistetaan Vanhasen toisen hallituksen aiemmin sopimat asiat, siis arvonlisäverojen ja energiaverojen kiristäminen. On todennäköistä, että verotuksen kokonaisuudistuksen toteutus tulee sisältymään seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Mielestäni verotusratkaisuissa tulee ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytykset. Nämä yritykset vastaavat suuresta osaa kaikista työpaikoista, ne tuottavat uusia ideoita ja luovat pohjan taloudelle niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla.

Kaikki tuskin ottavat suosionosoituksin vastaan uutisen verotuksen kiristämisestä arvonlisäveroa ja energiaveroja korottamalla. On kuitenkin selvää, että taloustilanne vaatii tiettyä verotuksen tiukentamista ja samalla pidättyvyyttä menopuolella. Suomen edun mukaista on saada talouden alijäämä nopeasti pois ja vähentää riippuvuutta velanotosta. Hallituksen lupaus jatkaa ekologista verouudistusta siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöperusteisiin veroihin on myös hyvä. Tärkeä osa ohjelmaa koskee tavoitteita työllisyystilanteen parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi sekä työssäjaksamisen tukemiseksi.

Toiminta tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta, jossa vanhemmuuden kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti vanhempien, työnantajien ja yhteiskunnan kesken, on myös tavoite, johon on pyritty jo pitkään. Mielestäni vanhempainvapaan muutoksessa on lähdettävä lapsen edusta ja tehtävä mahdolliseksi, että jokainen vastasyntynyt lapsi saa mahdollisuuden kotihoitoon ainakin siihen saakka, että lapsi on täyttänyt vuoden, mieluusti myös pidempään. Vanhempainvapaiden uudistaminen ei saa missään nimessä merkitä vanhempainloman lyhentämistä nykyisestä, ei edes siinäkään tapauksessa, että isä ei käytä vanhempainlomaansa, johon hänellä on oikeus. Onkin ehdotettu mallia, jossa äidille varataan 6 kuukautta, isälle 6 kuukautta ja 6 kuukautta vanhemmat saavat käyttää keskenään vapaasti. Tämä malli voisi olla nykyaikainen ja huomionarvoinen malli.

I programförklaringen nämns som en ny sak ibruktagningen av nya utvecklingsindikatorer enligt internationella riktlinjer. De nya indikatorerna ska mäta miljöns tillstånd och människors välbefinnande. Det är mycket positivt att de här nya indikatorerna äntligen tas i bruk också hos oss, och jag hoppas att de i fortsättningen alltid ska finnas med i budgetar och prognoser. Bnp som indikator är på flera sätt missvisande som en indikator för tillväxt och välstånd. En stor miljöolycka kan till exempel höja bnp eftersom en olycka ofta förknippas med aktiviteter för att städa upp efter olyckan. Miljöskadorna kan bli bestående och på sikt ha en negativ effekt på ekonomin. Bnp återger alltså inte hela sanningen.

Många har under de senaste dagarna krävt att Sfp och svenska riksdagsgruppen ska lyfta upp Karlebyfrågan i regeringsförhandlingarna. Vår åsikt i Karlebyfrågan är entydig och oförändrad. Karleby är och bör förbli en del av Österbotten. Vi anser att frågan i detta skede är juridisk och att regeringen inte kan köra över grundlagsutskottets och justitiekanslerns tolkning av grundlagen. Vid behov kommer vi att återkomma till frågan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministerin puheenvuoron jälkeen syntyi varsin vilkas debatti siitä, sisältääkö hallitusohjelma niitä vaadittavia toimenpiteitä, mitä tämä vallitseva taloustilanne edellyttää. Minun mieleeni jäi se, että hallitus totesi, että se ei ryhdy mihinkään suuriin veromuutoksiin mutta tulee kuitenkin toimimaan niin, että julkisen sektorin alijäämä jää alle 3 prosentin.

Onko tämä riittävä? Siis 3 prosenttia julkisen sektorin bkt:stä tarkoittaa sitä, että budjetin alijäämä olisi edelleen 8,5 miljardia — siis 8,5 miljardia, jos painamme sen 3 prosenttiin. Minun mielestäni se on aivan liian suuri luku ja sen takia pitäisi ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka tämän oikaisisivat. Ja kun hallitus katsoo, että sillä ei ole mandaattia siihen, olisi pitänyt järjestää uudet vaalit.

Fru talman! Det är med stor tillfredsställelse jag konstaterar att svenska riksdagsgruppen är väl representerad i den här debatten och att också riksdagsledamot Gestrin tog upp Karlebyfrågan och Mellersta Österbottens orientering.

Keski-Pohjanmaan suuntautumisvaihtoehto on herättänyt Keski-Pohjanmaalla valtavan paljon keskustelua ja myöskin tunteita. On kaikenlaisilta tahoilta pyydettyjä lausuntoja, ja lausunnot ovat aika pitkälle sen suuntaisia, että Keski-Pohjanmaa kuuluu ja sen oikea suuntautumisvaihtoehto on etelään, Vaasaan. Kokkolan kaupunki, jonka väliluku on noin 60 prosenttia koko Keski-Pohjanmaasta, on ennen kuntaliitosta ei yksimielisesti mutta suurella enemmistöpäätöksellä todennut, että suuntautumisvaihtoehto olisi etelä. Myöskin Kauppakamari, monet ministeriöt, keskusjärjestöt, perustuslakivaliokunta, oikeuskansleri, myöskin tasavallan presidentti ovat antaneet ymmärtää, että lakia tulkiten oikea suunta ja oikea ratkaisu on etelään.

Och i de svenska kretsarna uppfattar man det här som en mer eller mindre ödesfråga. Alla svenskspråkiga tidningar har konstaterat att det här beslutet som Vanhanens tvåa fattade i förordningen, att Mellersta Österbotten ska tillhöra och orientera sig söderut, är oerhört viktigt. Men oro har väckt det att den nya regeringen med sin statsminister och också med centerpartistiska ministrar har låtit förstå att den här frågan ska tas upp i den här regeringen och att beslutet bör ändras så att orienteringen blir norrut.

Det där är väldigt svårt att förstå och det är helt riktigt — jag instämmer i vad riksdagsledamot Gestrin sade — att det här är en juridisk fråga. Det är en juridisk fråga för de flesta, men det är inte en juridisk fråga för alla i regeringen. Statsministern har sagt att det är en politisk fråga, det gäller makt, det är fråga om makt och att grundlagsutskottets utlåtande inte bör tolkas på det sätt som det är skrivet. Det här är kalla fakta. Man anser på det här sättet och man har sagt på det här sätter. Det betyder att det uppstår en kamp inom regeringen.

Därför har man i många olika kretsar ansett att vi bör göra det yttersta för att inte orienteringen ska bli norrut. Det var med glädje jag konstaterade att riksdagsledamot Nylund skriver i tidningen att Sfp kommer att göra sitt yttersta för att så ska ske. När man gör det yttersta, då använder man också alla till buds stående medel som finns för en riksdagsgrupp. Speciellt för ett oppositionsparti, vi försöker naturligtvis lobba på eget sätt, men vi anser att det här borde har gjorts till en regeringsfråga.

Arvoisa puhemies! Sen takia esitän seuraavaa päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa: "Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus aikoo ottaa uudelleen käsiteltäväkseen asetuksella päätetyn Keski-Pohjanmaan maakunnan suuntautumisen. Näin on syntynyt haitallista epätietoisuutta väestön, hallinnon ja elinkeinoelämän keskuudessa. Koska hallituksen tulisi ohjelmassaan sitoutua siihen, ettei aluehallintouudistuksen toimeenpanoa enää miltään osin vaaranneta, eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta, ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mukava debateerata ruotsiksi kerrankin tässä salissa.

Låt mig bara säga att jo, alla till buds stående medel ska vi naturligtvis använda oss av, men jag är inte beredd att i ett skede när man med två röster kan påverka beslutets riktning lämna den möjligheten oanvänd. Det betyder alltså att skulle vi nu göra det till en regeringsfråga för svenska riksdagsgruppen så skulle vi när beslutet sedan tas ha två röster mindre för Karleby.

Sedan är det en annan sak att jag kan inte hålla med om att beslutet ska tas upp på nytt.

Siis minun mielipiteeni on se, että kun hallitus on kerran päättänyt, että Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan suunta on etelä, niin sitä ei tarvitse ottaa uudestaan käsittelyyn. Ainoastaan jos ollaan eri mieltä olemassa olevasta päätöksestä, kannattaa ottaa uudestaan esille. Niin kauan kuin sitä ei viedä uudestaan valtioneuvostoon, asia on selvä meidän mielestämme.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pääministerihän on ilmoittanut, että asia otetaan uudelleen esille. Ruotsalainen kansanpuolue tietää, että näin on ilmoitettu ja se tulee uudelleen käsiteltäväksi, ja juuri tästä syystä olisi pitänyt minun mielestäni panna kova kovaa vastaan ja tehdä siitä hallituskysymys. Minä luulen, että pääministeri ei olisi antanut hallituksen kaatua tällaisen asian takia ottaen huomioon, mitä kaikkea, minkälaisia lausuntoja asiasta on annettu, ja jos ei olisi suostunut siihen, niin kyllä Rkp:n asema olisi vahvistunut, kun se olisi osoittanut, että se myöskin tarpeen vaatiessa osaa jotakin vaatia.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme käsitelleet myös omassa SDP:n eduskuntaryhmässämme hallitusohjelmaakin osittain, mutta myös kysymystä tästä Keski-Pohjanmaan suuntautumisesta, koska mielestämme siinä tullaan jo — kun se taas on esillä ja vielä viimeisen työryhmänkin jälkeen esillä — hyvin perustuslaillisiin kysymyksiin kielioikeuksista mutta myös muuten alueen toiveiden toteutumisesta. Siellähän on maakunnassa tehty päätöksiä yhden kahden äänen erolla, ja se on myös pääministerin perusteluissa alueen tahto, mutta myös Kokkolan kaupungin tahto, alueen muiden kuntien, alueen ihmisten, monien puolueiden poliittinen tahto on käyty moneen kertaan läpi ja tunnettu. Käsittelimme asiaa myös tänään ryhmässämme, ja voin kertoa teille, että tulen varsinaisessa puheenvuorossani kannattamaan ed. Bjarne Kalliksen esitystä ja minulla on myös ryhmäni tuki äänestää tämän puolesta. Eli SDP pitää asiaa suurempana kuin mitä se Rkp:lle näyttää olevan.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä oli todella vaikea asia silloin, kun asiaa käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa. Mutta se on ihan totta, kuten ed. Kallis sanoi täällä, että kyllä hallitus on sitoutunut siihen, että asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. Kysymys on siitä, että vaikka Oulussa on ruotsinkielistä väestöä, niin kuvitellaan, että Oulussa ei osata ruotsia, mutta siellä ovat tehokurssit menossa. Täytyy muistaa, että Keski-Pohjanmaasta kaikki muut kunnat, ympäristökunnat, haluavat liittyä Pohjois-Pohjanmaahan, mutta Kokkola ei. Tämä on se ongelma.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt jää nähtäväksi tietenkin, mitä uusi kuntaministeri tekee, viekö hän uudestaan sen hallituksen käsittelyyn. Meille ei ole sellaista ilmoitettu, että se tulisi nyt uudestaan käsittelyyn. Jos se tulee, niin kyllä ihmettelisin, jos valtioneuvosto voi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka selvästi sotivat perustuslakia vastaan. Ja silloin tietysti täytyy, jos sellainen enemmistö on valtioneuvostossa, vetää siitä johtopäätöksiä ja ryhtyä toisenlaisiin toimenpiteisiin. Mutta minä haluaisin nähdä kyllä ensin, lähteekö valtioneuvoston enemmistö tälle linjalle. Jäämme odottamaan, mitä uusi kuntaministeri sanoo, ja sen jälkeen vedetään uudestaan johtopäätöksiä.

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag vill se hur den minister ser ut som skulle gå emot grundlagsutskottet, gå emot justitiekanslern och gå emot den enhälliga arbetsgrupp som just har tagit ställning i den här frågan. Tror ni faktiskt på allvar att den ministern existerar?

Eli minä haluaisin nähdä, minkälainen on se ministeri, joka lähtisi muuttamaan tätä asetusta vastoin perustuslakivaliokunnan tahtoa, vastoin oikeuskanslerin tahtoa ja vastoin yksimielistä työryhmää. Luuletteko tosiaan, että sellainen ihminen löytyy?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tämä päätös ole vastoin perustuslakia, eli se voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, jos Oulu pystyy takaamaan kielelliset oikeudet. Mutta se on totta, että vasta kahden vuoden päästä. Tai siinä on tämmöinen kahden vuoden siirtymäaika, ennen kuin sitä voidaan käsitellä uudelleen. Elikkä tämä hallitus ei "tätä käsittele", eikä "tahraa käsiään tähän", vaan se on uuden hallituksen asia sitten. Sielläpähän sitten neuvottelette ja kiistelette.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Voi kun olisi uuden hallituksen tehtävä. Mutta ed. Henriksson kysyi, minkä näköinen on se ministeri, joka vastoin näitä ja näitä haluaa asian uudelleen esille. Lukekaa, mitä lehdet ovat kirjoittaneet, kun ne ovat siteeranneet pääministeriä. Pääministeri on yksi sellainen henkilö, joka katsoo, että asia on otettava uudelleen esille; on asia erikseen, mitä valtioneuvosto tai hallitus tekee. Minusta on vaan liian myöhäistä ihmetellä, jos päätös on kielteinen. Sen takia pidän edelleen erittäin tärkeänä, että varhaisessa vaiheessa kannattaa toimia ja käyttää kaikkia niitä aseita, mitä eduskuntaryhmällä on, aivan kuten ed. Nylund on kirjoittanut.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle, kun totesitte, että muut alueen kunnat jne.: Kokkolan kaupunki edustaa 70:tä prosenttia nykyisen Keski-Pohjanmaan asukkaista, ja sen kanta on se, että nykyinen yhteistyö, suunta etelään päin, pitkä perinteinen yhteistyö, olisi alueen edulle parempi. Tämä taloustilannekin minua huolestuttaa. Kun alueen talouselämä elää näillä nykyisillä ehdoilla, niin miksi sitä lähdettäisiin muuttamaan asetuksella toiseksi?

Mutta on minusta outoa, kun tämä epävarmuus elää jatkuvasti ja oli uudet hallitusneuvottelut, ettei hallituksessa ollut ketään, joka olisi ottanut asiaa esille näissä minineuvotteluissa viikonloppuna. Ja jos oli, niin on kyllä suuri pettymys katsoa sitä, että siitä ei ole yhtään kirjausta hallitusohjelmassa, ei riviäkään. Se olisi voinut rauhoittaa tilanteen ja antaa pysyä voimassa nykytilanteen, nykyisen asetuksen, joka on äänestyspäätöksin hallituksessa syntynyt.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelman otsikoksi on laitettu "Suomi ehyenä kasvun, työllisyyden ja kestävyyden uralle". Uuden hallituksen ohjelma ... (Hälinää)

Kiitos, arvoisa puhemies! — Uuden hallituksen ohjelma näyttää perustuvan lähes täysin Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan, jonka nimeksi oli ylevästi kirjattu "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". Hallitusohjelmaneuvottelun tuloksena on toki kirjattu kauniita ajatuksia. Heti alussa todetaan hallituksen tavoitteeksi "edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä". Ensimmäisessä kappaleessa luvataan vielä ylevästi: "Ketään ei jätetä hyvinvoinnista osattomaksi."

Kysyn vain, mistä hyvinvoinnista tässä on kyse. On muistettava, millä tavoin köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on viime aikoina kasvanut ja mitkä ovat korkean nuorisotyöttömyyden seurausvaikutukset yhteiskunnalle. Siinä ei mielestäni voi oikein puhua hyvinvoinnin jakamisesta.

Julkisen talouden tasapainottamisessa luvataan ottaa ensimmäiset askeleet jo tänä vuonna. Verotusmuodon korotuksena mainitaan arvonlisäveron ja energiaverojen korotukset. Nämä veronkorotukset vaikuttavat valitettavan kielteisesti eniten pienituloisiin ja reuna-alueilla asuviin. Pelkään pahoin, että seurauksena on jälleen kerran lisää köyhyyttä jo entisestään vaikeuksissa oleville.

Talouskasvun tärkeäksi tekijäksi ohjelmassa on kirjattu jopa työperäinen maahanmuutto. Tällaisen suurtyöttömyyden aikana tällaista kirjausta en ymmärrä lainkaan, kun seuraavat vaalit ovat jo vajaan vuoden kuluttua, eli silloin tehdään uutta hallitusohjelmaa. Eikö tärkeämpää olisi saada omat työttömät ensin töihin, kuten myös Suomessa tällä hetkellä veronmaksajien rahoilla laillisesti oleskelevat ulkomaalaiset?

Ohjelman mukaan hallitus näyttää jatkavan tuottavuusohjelman toteuttamista. Miksei sanota suoraan, että kyse on henkilötyövuosien vähennysohjelmasta, niin kuin täällä eduskunnassa on monta kertaa todettu? Mielestäni tuollaisten ohjelmien toteutuksessa olisi otettava järki käteen, vaikka joillakin virkamiehillä siitä näyttää tulleen niin sanottu päähänpinttymä.

Suurta hämmennystä ainakin minussa herätti se, että ohjelmasta en löytänyt minkäänlaista mainintaa maa- ja metsätalouspolitiikasta, vaikka tiedämme, minkälaisessa ahdingossa talonpojat elävät erilaisten EU-määräysten seurauksena. Kyllä olisi odottanut jotain lupausta näiden kansalaisten elämäntilanteen parantamiseen. Tulevatko muuten energiaveron korotuksetkin koskemaan maa- ja puutarhataloutta? Metsätalous näyttää myös unohtuneen täysin, vaikka tiedämme, millä tavoin esimerkiksi Kemera-rahoitus on takkuillut erityisesti viime vuosina. Meidän olisi pystyttävä turvaamaan tulevaisuudessakin laadukkaan puuraaka-aineen saanti, nykyisillä toimilla se ei onnistu.

Ei kai kaupunkilaistunut pääministeri ole unohtanut jo nyt maaseutua ja siellä ahkeroivia talonpoikia, kun ohjelmasta en löytänyt myöskään perustiestöä ja perusradanpitoa koskevia parannusmainintoja? Sama koskee myös haja-asutusalueiden jätevesiasiaa.

Olisin odottanut, että miniohjelmassa olisi ollut maininta siitä, että hallitus tulee nopeuttamaan Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ja ankkurilasten hakemusten käsittelyaikoja, millä saataisiin pidemmällä aikavälillä tuntuvia säästöjä. Niitähän yritetään etsiä kaikkialta; miksi niitä ei oteta sieltä, mistä niistä olisi helppo saada? Onko tässäkin jokin asenneongelma?

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama positiivinenkin huomio hallitusohjelmasta.

Harmaan talouden torjuntaohjelman mainitseminen on yksi sellainen seikka, siihen vain on saatava rahaa. Niin kuin keskustelussa totesin, ei ole mitään järkeä silloin, kun pidetään vakansseja auki. Ei ohjelmat riitä, jos ei ole työntekijöitä.

Toinen positiivinen seikka liittyy energian velvoitepaketin lainsäädäntöhankkeisiin ja siihen, että sen osalta tehdään myös sitovat päätökset paketin tarvitsemasta rahoituksesta. Toivottavasti se rahoitus on sitten riittävä.

Arvoisa puhemies! Kun emme saaneet aikaiseksi aikaistettuja eduskuntavaaleja ja sen kautta täysin uutta hallitusta ja sille taloustilannetta vastaavaa hallitusohjelmaa, niin on kai tämän pääministeri Kiviniemen hallitusohjelman kanssa tässä jotenkin pärjättävä vajaa vuosi, vaikkei se kyllä hyvältä näytä.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vistbacka tuon puheenvuoron lopussa vähän viittas tuohon tulevahan energiapakettihin. On selvää, että varmahan ens viikolla päätetähän kahresta uuresta ydinvoimalasta, ja tämä uusiutuvan energian paketti on kokonaisuus, se ei oo mitenkään rusinoja pullasta ottava. Se tarkoottaa sitä, että se on silloon päätetty, että uusiutuville tuloo se tietty avustus, se on kokonaisuus. Ei oo pelekoa eikä saa olla, pitää hallituksen pääministeriltä vielä kysyä, jotta se toteutuu myös uusiutuvien osalta sellaasena kun tämä kokonaisuus vaatii.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka veti sellaisen johtopäätöksen, että jos ei ole erikseen mainittu, niin on kokonaan unohdettu, ja otti esimerkiksi maa- ja metsätalouden. Se ei ollenkaan pidä paikkaansa. Kiviniemen ykköshallituksen hallitusohjelmassa erityisesti viitataan Matti Vanhasen hallitusohjelman hankkeisiin, joista voi mainita esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmän kokonaisuudistuksen, joka on EU:ssa menossa, jossa erityisen voimakkaasti panostetaan kilpailullisiin seikkoihin ja kilpailullisiin asioihin, joilla tuottajan asemaa markkinoilla parannetaan.

Vielä haluaisin muistuttaa, että kun tavoitteena on vakaus ja kasvu, niin kyllähän maatalous on viime aikoina selkeästi päässyt myöskin siitä vakaudesta hyötymään. Esimerkiksi maidon hinta on kohonnut juuri sen ansiosta, että meillä on markkinat maailmalla vakautuneet, meijerit ovat päässeet viemään tuotteitaan ja puun hinta on kehittynyt ja myöskin puun kysyntä aivan positiiviseen suuntaan. Jos tässä alkaisi esimerkiksi pääomaverotuksen ja metsäverotuksen suunnalla nyt tehdä hätiköityjä ratkaisuja, niin se vaarantaisi tämän kehityksen. Ei tässä pidä lähteä suunnattomasti tekemään uudistuksia, vaan pitää mennä vakaasti eteenpäin, niin kuin Kiviniemen hallitus menee.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministerit olivat paikalla ja en saanut puheenvuoroa ja nyt meillä on keskustan varapuheenjohtaja täällä salissa, niin liittyen näihin energiaveroihin: Täällä ohjelmassa todetaan, että energiaverot muutetaan ympäristöperusteisiksi ja vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon kannustetaan. Tämä tietää asumisen, asiointi- ja työmatkojen kallistumista. Oma auto on monilla seutukunnilla välttämätön, sillä julkinen liikennehän on viety todella lähes olemattomiin, viittaan näihin viimeisiin supistuksiin. Pyytäisin ed. Kaunistoa kertomaan, jos ja kun tietoa on, vähän tarkemmin, että avaisi tätä, mitenkä on tarkoitus toteuttaa nämä korotukset, koska maksumiehiksi joutuvat näillä alueilla ennen kaikkea ne, joiden tulot ovat kaikista vähäisimmät. (Puhemies: Minuutti!) Uuteen autoon ei ole mahdollisuutta läheskään kaikilla ihmisillä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse vaan pelkään sitä, että vaikka energiapaketti sinällään on hyvä, niin onko syksyllä, kun ensi vuoden budjettia tehdään, sellainen piikki auki, josta voidaan sitten taata nämä energiaratkaisun vaatimat rahat.

Mitä tulee keskustan varapuheenjohtajan puheenvuoroon tästä maataloudesta, minä luin Vanhasen kakkoshallituksen maatalousosion ja yritin täältä etsiä sitä maatalous-sanaa edes taikka maatalouden harjoittamista tai metsätalouden harjoittamista. Minun mielestäni olisi ollut hyvä kuitenkin jollakin maininnalla osoittaa, että tukee perhepohjaista viljelyä, koska nyt on menty suurtilalinjalle.

Toinen seikka, joka minun mielestäni on ongelma, on Kemera-rahoitus metsäpuolella. Jos sinne ei saada lisää rahaa, niin eivät sahatkaan saa tulevaisuudessa hyvää raaka-ainetta.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen tärkein tavoite on löytää sellaisia ratkaisuja, joilla Suomi ajetaan pois tästä talouden taantumasta vastuullisella ja hallitulla sekä aktiivisilla ja eteenpäinvievillä toimenpiteillä. Hallituksen hyvä ohjelma on jatkoa Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmalle ja Vanhasen ansiokkaalle työlle pääministerinä seitsemän vuoden ajan.

Kiviniemen hallituksen ohjelman ytimen sanat, "Suomi ehyenä kasvun, työllisyyden ja kestävyyden uralle", ovat kaikki tärkeitä ja erittäin merkityksellisiä sanoja, ja niiden avulla voimme odottaa myös hyviä tekoja tulevia aikoja ajatellen. Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen on kaikkia suomalaisia ajatellen tärkein asia.

Vientiteollisuutemme palautumista ennen taantumaa olevalle aikakaudelle on tuettava, ja sellaisia päätöksiä on edelleen rakennettava, että vientiteollisuuden kasvu lisääntyy. Suomi elää vahvasti vientiteollisuudesta, ja vientiteollisuutemme on tärkein pilari hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi. Viennin lisääntymisen myötä myös työpaikoilla usko tulevaisuuteen palautuu ja moni lomautettu tai vajaata työviikkoa tekevä saa taas mahdollisuuden kokoaikaiseen työntekoon. Myös taantuman myötä irtisanotuille tulee taas mahdollisuuksia saada työpaikka takaisin. Viennin turvaaminen takaa Suomelle mahdollisuudet selviytyä muista käsillä olevista haasteista ja turvata nimenomaan hyvinvointipalveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa ikääntyvälle väestöllemme. Tämä luo turvallisuuden tunnetta kansalaistemme keskuudessa.

Taantuman jäljet tulevat näkymään julkisessa taloudessa vielä pitkään. Suomea kohdannutta syvää taantumaa on onneksi hoidettu tähänkin mennessä hyvin ja elvytetty monin tavoin. Edellinen Matti Vanhasen toinen hallitus ymmärsi, että työllisyyden hoitoon tarkoitetut toimenpiteet ovat kaikkein tärkeimpiä, ja samalla linjalla jatkaa nyt taipaleensa aloittava Mari Kiviniemen ykköshallitus. Kiviniemen hallituksella on vahva sosiaalinen omatunto. Taloudellisesta taantumasta huolimatta hallitus uudistaa sosiaaliturvaa ja pitää huolta siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Jo aikaisemmin päätetty takuueläke tullaan toteuttamaan sovitusti ensi maaliskuussa. Tuolloin pienimmät eläkkeet tulevat nousemaan reilulla 100 eurolla kuukaudessa.

Merkittävä uudistus tulee olemaan myös se, että kuntatalouteen valmistellaan kehysmenettelyä, jolla tullaan turvaamaan pitemmällä aikavälillä kuntien kustannuskehitystä turvaten siten palveluiden saatavuus kaikkialla Suomessa. Se lisää tasa-arvoisuutta ja on viesti kansalaisillemme siitä, että hallitus haluaa taata maakunnissa asuville kuntalaisille laadukkaat peruspalvelut tulevaisuudessakin.

Jatkossa onkin tärkeintä kunnissa keskittyä nimenomaan palveluiden järjestämiseen ja antaa kunnille tässä suhteessa työrauha. Kuntaliitosten suhteen tulee edelleen edetä nimenomaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Tietoliikennejärjestelmien yhteensovittamisella ja kehittämisellä tulee jatkossa olemaan julkisen talouden tehokkuuden lisääntymisessä suuri merkitys.

Hallitusohjelmassa on keskeisesti esillä työelämään liittyvät kysymykset. Talouskasvun takaa osaava ja työhönsä motivoitunut työntekijä. Työhyvinvointi ja hyvä johtaminen ovat myös keskeisiä asioita. Hallitusohjelmassa kannetaan huolta siitä, etteivät nuoret syrjäydy varhaisessa vaiheessa työmarkkinoilta. Kaikille nuorille varmistetaan koulutuspaikka perusopetuksen jälkeen. Tämä onkin välttämätöntä, kun tutkimusten mukaan jo muutaman kuukauden poissaolo työstä tai koulutuksesta saattaa aiheuttaa syrjäytymiskehityksen, josta taas aiheutuisi mittavia kustannuksia yhteiskunnallemme.

Työurien pidentäminen edellyttää myös, että nuoremme pääsevät nopeammin työelämään kiinni. Työuria pitäisi pystyä kannustavalla tavalla lisäämään sekä alku- että loppupäästä, mutta ennen kaikkea työuran keskellä, jos uupumuksen, masennuksen tai muun syyn vuoksi on joutunut jättäytymään väliaikaisesti työnteon ulkopuolelle.

Erityisen tyytyväinen olen hallitusohjelman linjaukseen siitä, että sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään ja luonnollisesti samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä valtiovarainministeriön ja työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelevat esitystä vanhemmuuden kustannusten jakamisesta ja perhevapaajärjestelmän kehittämisestä. Yhteiskunnassamme on syytä siirtyä todelliseen työelämän tasa-arvoon miesten ja naisten välillä, ja se syntyy sitä kautta, kun vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan tasaisesti kaikkien työnantajien kesken. Näin nuori nainen ei tule syrjityksi työelämässä eivätkä nuorten naisten työnantajat ainoastaan osallistu vanhemmuudesta johtuvien kustannusten maksumiehiksi.

Arvoisa puhemies! Tällä hallitusohjelmalla voidaan työnteon ja yrittämisen edellytysten lisääntymisen myötä taata suomalaisten hyvinvointi tulevaisuudessakin oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavalla.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Aluksi hiukan kommentteja aamupäivän keskusteluun.

Erityisesti opposition toimesta vaadittiin voimakkaastikin, että nyt täytyy olla ja luoda sellaisia toimenpiteitä, jotka johtavat talouskasvuun ja jotka johtavat sitä kautta lisätyöllisyyteen. Keinot tuntuivat vaan olevan aika ihmeellisiä, ja keinoja oli myöskin yllättävän vähän.

Yhtenä keinona esitettiin, että pääomavero täytyy saada progressiiviseksi. Mielestäni kannattaisi mennä kysymään niiltä, jotka luovat niitä työpaikkoja, mitä mieltä he ovat pääomaveron progressiivisuudesta, mitä mieltä he ovat, jotka aikovat lähteä esimerkiksi yrittäjiksi. Yrittäjyyskannustavuuselementti on todella pieni, jos tehdään moninkertaisia progressioita tässä yhteiskunnassa. Ei oikein kuulosta hyvältä opposition lääkkeeltä työllisyyden ja talouskasvun tukemiseksi.

Toinen tulkinta tuli vasemmistoliiton ed. Arhinmäeltä: valtion on otettava vahvempi rooli yritystoiminnassa ja sen kehittämisessä. Ilmeisesti tavoitteena pitäisi olla, että kaikki yritykset ovat valtion yrityksiä. Ei tällainen malli ennenkään ole toiminut. Eli toivoisin todella hiukan luovempia keinoja, jotka ehkä siinä suhteessa myöskin kuuntelevat niitä, jotka tässä maassa luovat työpaikkoja, kasvattavat työpaikkamäärää ja luovat talouskasvua. On aina hyvä käydä keskustelemassa myös varsinaisten toimijoiden kanssa.

Itse hallituksen ohjelma sisältää sekä järkevää harkintaa tällä kertaa että myös niitä konkreettisia toimia, joita on peräänkuulutettu. Konkretiaosuus on tärkeä toteuttaa jo tämän vuoden aikana, pyrkiä mahdollisimman pitkälle niissä toimenpiteissä, mitä on luvattu. Yksi näistähän on juuri tämä vanhemmuuden kustannusten jakaminen. Tämä on hallitusohjelmapaperissa luvattu, ja siitä on hyvä lähteä kohti toteutusta.

Toinen, minkä on todettu jo tutkimusten mukaan säästävän julkisen sektorin varoja runsaasti, olisi tämä julkishallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Aika monien tutkimusten mukaan itse asiassa sekin säästäisi jo noin 600 miljoonaa euroa vuodessa ylimääräisten sähläyskustannusten vähentymisenä.

Kyllä tärkeä tulevaisuusinvestointien puolelta on myöskin hallitusohjelmassa oleva kirjaus infrahankkeiden rahoitusmenettelyn uudistamisesta. Itse olen tukenut erillisiä infrarahastoja, ja sitä kautta saisimme nopeammin eteenpäin niitä investointeja, jotka ovat todellakin elintärkeitä Suomelle.

Hallituksen ohjelma sisältää myöskin järkevää harkintaa. Oli todella järkevää ottaa harkinta-aika tähän kokonaisverouudistukseen. Parempi ensin tutkia, keskustella kuin hutkia alkuvaiheessa heti. Tärkeää tässäkin on keskustella niiden kanssa, joiden pitäisi olla se väestöryhmä, toivottavasti mahdollisimman suuri, joka tässä maassa uutta työtä luo. Eli ajoitus on siinäkin tarkan harkinnan seurauksena.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa mainitaan, että hallitus jatkaa Vanhasen toisen hallituksen kehysmenettelyä samoin kuin sen hallitusohjelman ja vaalikauden niin sanotun politiikkariihen päätösten toteuttamista. Uutuutena hallitus valmistelee kuntatalouteenkin kehysmenettelyä.

Valittu linja ei vaikuta lupaavalta, kun tiedämme Vanhasen hallitusten jättäneen suurten uudistusten toteuttamisen puolitiehen ja varsinaisesti seuraavien hallitusten toteutettavaksi. Paras esimerkki tästä on Kansallisen terveysprojektin, hoitotakuun ja viimeksi Paras-hankkeen ontuminen. Kaikki nämä jouduttiin ottamaan esille yhdestä ja samasta syystä. Kuntatalouden ongelmien takia hoitoonpääsyssä ja itse hoidon antamisessa oli suuria ongelmia. Ongelmia riittää vieläkin, koska esimerkiksi Paras-hankkeessa lain 11 §:ssä ei lainkaan muutettu kuntien ja valtion välisiä maksuosuuksia, vaikka se olisi ollut ehdottoman välttämätöntä.

Herra puhemies! Nyt olisi Kiviniemen ja Kataisen hallituksella ollut oikea paikka ottaa eduskunnan loppukaudeksi esiin kaikki ehdotonta ratkaisua odottavat suuret ongelmat mittasuhteineen, jotta niihin voitaisiin löytää ratkaisu ensi kauden hallitusohjelmassa. Kaikki tämä olisi ollut tärkeää sen vuoksi, että on löydyttävä ratkaisut rautatieverkon rapautumiseen sekä julkisten palveluiden saatavuuden ongelmiin. Näyttääkin siltä, että hallitus ei haluakaan niihin ratkaisua, vaan tyytyy vain toimimaan eräänlaisena toimitusministeristönä. Esimerkiksi rautateiden peruskorjausten rahoitusvajaus vuodesta 1995 lähtien on tullut jo lähes miljardin euron suuruiseksi.

Me kaikki tiedämme, että tämä on rapauttanut pahasti rautatieverkkoa. Jos hallitus jatkaa vain Vanhasen linjoilla, tilanne vain huonontuu. Esimerkiksi vuosittain korjaustarvetta olisi 190—200 miljoonaa euroa, mutta tälle vuodelle on käytössä vain 120 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on tarjolla enää 83 miljoonaa euroa.

Rautatiet ovat vain yksi esimerkki. Julkisista palveluista niitä löytyisi vaikka kuinka paljon. Palvelurakenteita kyllä uudistellaan, mutta hallitusohjelmasta ei löydy sanaakaan esimerkiksi uusista monien miljardien vuosittaisista lisälaskuista yhteiskunnalle, mitkä syntyvät muun muassa diabeteksen ja jo keski-ikäisiinkin usein iskevän Alzheimerin taudin takia. Minkään sorttinen hallitus ei selviä kunnialla noista laskuista, ellei ennaltaehkäisyyn ryhdytä jo nyt.

Hallitusohjelmasta löytyy positiivisiakin asioita. Otetaanhan siinä muun muassa huomioon kasvanut nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Pelkään kuitenkin pahinta. Jos hallitus jatkaa Vanhasen linjoilla, se myöntää vakavaan nuorisotyöttömyyteen vain rippeitä ongelman ratkaisemiseen tarvittavaan tarpeeseen nähden. Luulenkin, että tässä käy samalla lailla kuin luokkakokojen pienentämisessä. Siinä Vanhasen toinen hallitus luuli saaneensa sulan hattuunsa antaessaan miljoonia luokkakokojen pienentämiseen. Varat käytettiinkin oikeaan tarkoitukseen, ja tästä hallitus oli ylpeä. Tilastojen mukaan samaan aikaan kuitenkin luokkakokojen todettiin tosiasiassa suurentuneen. Sekin oli politiikkaa, muttei hyvää eikä vastuullista politiikkaa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemen hallituksen ohjelmassa on joitakin hyviä uudistuksia, joskin suunta ja linjaus ei ole suuremmin muuttunut. On puhuttu siitä, että hallitus on sosiaalisesti oikeudenmukainen, ja sosiaaliturvan parantamiseksi onkin tehty jotakin, mutta ei mielestäni riittävästi. Hyviä toimenpiteitä ovat olleet minimivanhempainrahan korotus, opintotuen korotus, pienten etuuksien sitominen indeksiin ja maaliskuussa tulossa oleva takuueläke.

Mutta lapsiköyhyys on Suomessa häpeäpilkku. Lapsiköyhyys on eriarvoistavaa, ja siihen pitäisi tarttua härkäpäisemmin tulonsiirroilla lapsiperheille ja esimerkiksi tukemalla vähävaraisten lasten harrastuksia.

Hallituksen hallitusohjelmatäydennys sisältää lähtökohtaisesti työllisyys- ja taloustavoitteita ja -linjauksia, esimerkiksi työllisyysasteen nostamisen pitkällä aikavälillä 75 prosenttiin kasvua tukemalla ja rakenteellisin uudistuksin. Näissä uudistuksissa on keskeistä se, että mielen hyvinvoinnin kohottamiseksi tarvitaan ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja rahoitusta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Nuorten työkyvyttömyys mielenterveysongelmien vuoksi on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvulta.

Hyvinvointinäkökulma on syytä sisällyttää kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon ja myös talousajatteluun. Siksi pidän sitä ajatusta erittäin tervetulleena, että hallitusohjelmaan on linjattu, että bruttokansantuotteen rinnalle otetaan myös muita kehitysindikaattoreita, jotka korostavat inhimillistä hyvinvointia ja ympäristön tilaa.

On tunnettu tosiasia, että jo 1970-luvulla ohitettiin se piste, jolloin bruttokansantuotteen lisäys lisäsi kansan onnellisuutta, eli toisin sanoen bkt:n kasvu ei lisää onnea. Ympäristönäkökulma on todellakin valtavirtaistettava kaikkeen päätöksentekoon.

Sitä näkökulmaa pidän hyvänä, että hallitus laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi, ja tämä tehdään yhteistyössä kolmikannan kanssa.

Se, mikä on todella keskeistä ja tuottaa kestävää talouskasvua, on ympäristöteknologia, jota tuottavat innovatiiviset pk-yritykset. Hallituksen linjaus lisätä erityisrahoituksen riskinottokykyä pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi on varsin tervetullut linjaus, ja toivon todella, että se tulee toteutumaan odotetulla tavalla, sillä Finnveran pienyrityslainat eivät tue tällä hetkellä tarpeeksi luovia uusia ideoita. Rahoitus on liian pientä yrityksille, ja yritysten tulee esittää täsmälliset suunnitelmat liiketoiminnasta, ja näitä suunnitelmia vielä seurataan pilkuntarkasti ja byrokraattisesti siihen nähden, että rahoitus on kovinkin pientä. Moni hyvä innovaatio on tällä tavalla kuihtunut.

Nykyjärjestelmä ei sanalla sanoen tue ajatusten ja ideoiden ja innovaatioiden käyttöönottoon liittyvää kokeellisuutta ja hedelmällisyyttä. Luovuudelle pitää jättää tilaa kukoistaa, ja siksi riskinottokyvyn lisääminen on todella tärkeää. Tekniikasta ja innovaatioista voidaan rakentaa hyvinvointia Suomelle.

Erittäin tärkeä linjaus tässä hallituksen paperissa on se, että valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa esitykset vanhemmuuden kustannusten jakamisesta ja myöskin esitykset perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Siihen liittyy kaksikin todella tärkeää tavoitetta: Isien osallistuminen lasten hoitoon vahvistaa vanhemmuutta, ja se on ilman muuta lapsen etu, parantaa lapsen asemaa, mutta toiseksi tähän liittyy myös tasa-arvonäkökulma. Nuoria naisia syrjitään nyt työnhaussa perhevapaista aiheutuvien kustannusten vuoksi, joten tämä linjaus toteutuessaan on äärimmäisen tervetullut ja tarpeellinen.

Kiitosta voi antaa myös siitä, että harmaan talouden torjuntaohjelmassa on uusia toimenpiteitä tulossa. Harmaa taloushan syö meidän bruttokansantuotteestamme useita miljardeja, 7 prosenttia, vuosittain, ja se on kaikki pois yhteisistä verotuloista yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, ja myös työntekijä on näissä tilanteissa heikoilla. Ei ole sosiaaliturvaetuja, eikä myöskään eläkekertymää tule.

Kaiken kaikkiaan kun hallituksella on isoja haasteita edessään työllisyys-, talous- ja finanssipolitiikassa, niin toivotan historiallisesti naisministerin vetämälle hallitukselle onnea tähän työhön.

Anna-Maja Henriksson /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Det förslag till regeringsprogram som vi nu behandlar koncentrerar sig på de för landet väsentligaste frågorna just nu. En stabil ekonomi, hållbar tillväxt och ökad sysselsättning med målet att stärka Finlands konkurrenskraft.

Välfärd, konkurrenskraft och folkhälsa hänger ihop. För att trygga välfärden behöver vi se till att det skapas arbetsplatser i vårt land, att nya företag grundas, att verkande företag utvecklas och växer och att våra företag hittar vägen ut till de globala marknaderna. Allt detta omfattas av det uppdaterade programmet. En höjd sysselsättningsgrad är också den bästa garanten för välfärdssamhället.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallitusohjelma keskittyy maallemme juuri tällä hetkellä olennaisimpiin kysymyksiin, talouden vakauteen, kestävään kasvuun ja työllisyyden kasvuun, joiden kaikkien tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen.

Hyvinvointi, kilpailukyky ja kansanterveys ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän on huolehdittava työpaikkojen luomisesta maahamme, uusien yritysten perustamisesta, toimivien yritysten kehittämisestä ja kasvusta ja siitä, että yrityksemme löytävät väylän globaaleille markkinoille. Myös panostus kansanterveyteen ja ennaltaehkäisyn parantamiseen on välttämätöntä kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Kaikki tämä sisältyy nyt päivitettyyn hallitusohjelmaan. Työllisyysasteen nostaminen on myös paras hyvinvointiyhteiskunnan tae.

Talman! Regeringens målsättning att höja sysselsättningsgraden på lång sikt till 75 procent är därför ytterst välkommen. Och varför skulle vi inte i Finland kunna lyckas med det, då man redan i dag i till exempel Danmark har en sysselsättningsgrad som närmar sig 80 procent. Men självfallet blir det inte lätt.

Det räcker inte med att bara säga att vi måste jobba längre, komma tidigare ut på arbetsmarnaden och stanna där längre. Det krävs också konkreta åtgärder. Då talar vi om att ytterligare underlätta att kombinera familj och arbetsliv, vi talar om att möjliggöra för den äldre befolkningen att delta i arbetslivet på ett flexiblare sätt, vi talar om att sporra de unga och ge dem möjlighet att komma ut på arbetsmarknaden i ett tidigt skede, att hitta ett jobb.

Men framförallt borde vi tala om vikten av det förebyggande arbetet. Att äntligen kunna bryta mönstret med att så många människor i vårt goda land av olika orsaker blir arbetsoförmögna i väldigt tidigt skede av sitt liv. Till exempel 2008 beviljades 4 480 finländare sjukpension på grund av depression. Sammanlagt är cirka 40 000 finländare pensionerade på grund av depression. Det visar med all tydlighet att vårt samhälle inte har lyckats fånga upp de här människorna och se deras behov av vård och stöd i tid. Här måste vi få till stånd en radikal förändring. Jag är också glad att man i regeringens program fäst uppmärksamhet vid den här problematiken.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikan tulee olla kannustavaa siten, että työnteko aina kannattaa. Mutta sitten samalla on huolehdittava siitä, että järjestelmä toimii niin, että pystymme myös huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Toimivilla työmarkkinoilla sopimusjärjestelmän toimivuus on myös kaiken a ja o. On hyvä, että osapuolet ovat kolmikantaisesti sopineet toimimisesta yhdessä järjestelmän kehittämiseksi siten, että se tukee maamme kilpailukykyä.

Puhemies! Juuri nykyisessä taloustilanteessa on myös viisasta olla hätiköimättä mahdollisten verotukseen tehtävien muutosten osalta. On myös paikallaan tarjota kansalle eli äänestäjille mahdollisuus ottaa seuraavissa eduskuntavaaleissa kantaa, miten he mieluiten kehittäisivät verojärjestelmää. Kuten tunnettua, seuraaviin vaaleihin ei ole pitkä aika. Tämän vuoksi on viisasta, että tässä hallitusohjelmassa ei oteta uutta kantaa verotuksen kehittämiseen.

Herr talman! Slutligen vill jag konstatera att jag stöder regeringens förslag till program för regeringen Kiviniemi och att jag utgår från att hela regeringen med den nya statsministern i spetsen i alla sina beslut visar respekt för landets grundlag, för riksdagens grundlagsutskott och justitiekansler, också då det gäller den så kallade Karlebyfrågan och landskapet Mellersta Österbottens orientering i regionförvaltningsreformen. Folket och riksdagen, som representerar folket, vill se en regering som är mån om sin trovärdighet.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että kannatan Kiviniemen hallituksen ohjelmaa ja pidän lähtökohtana sitä, että koko hallitus uuden pääministerin johdolla osoittaa kaikissa päätöksissään kunnioitusta maan perustuslaille, eduskunnan perustuslakivaliokunnalle sekä oikeuskanslerille. Tämä koskee myös niin sanottua Kokkola-kysymystä eli Keski-Pohjanmaan maakunnan suuntautumista aluehallintouudistuksessa. Kansa ja kansaa edustava eduskunta haluavat nähdä hallituksen, joka huolehtii uskottavuudestaan.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Tänään hallitus on monella suulla puhunut vakaudesta ja siitä, kuinka tämä päivitetty hallituspaperi luo vakautta. Kun puhutaan vakaudesta, haluan niin eduskuntaa kuin täältä puuttuvaa hallitusta muistuttaa siitä, että tänään myös tässä salissa esiin tullut köyhyyden hoitaminen on vakauden luomista. En voi olla tässä varoittamatta siitä, että itselläni on se näky, että Euroopassa kokonaisesti köyhyys tulee olemaan jatkossa sellainen haaste, että me emme tänään vielä arvaa, millaisia vaikutuksia sillä on, ja sen takia sen asian ennakoiminen koti-Suomessa olisi erityisen tärkeää. Ei riitä, että me yhdymme Eurooppa 2020 -strategiassa asettamaan tavoitteita, vaan tulisi toimia köyhyyden poistamiseksi. Suomalaisella temperamentilla se ei ole samanlainen yhteiskuntauhka, mutta mitä etelämmäksi mennään, sitä värikkäämmäksi se yhteiskuntauhkana tulee.

Itse näen, että Suomi olisi tarvinnut tässä kohden huolellisempaa tavoitteiden uudelleentarkastelua. Päivitetyn hallitusohjelman keskeisin sisältö kyllä tiivistyy 10. kohtaan: "Hallitus jatkaa Matti Vanhasen II hallituksen, hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin ns. politiikkariihen päätösten toteuttamista." Tässä paperilipuskassa on paljon kyllä kaunista retoriikkaa mutta kovin vähän käytäntöä. Hallituksen vaihtuminen olisi ollut erinomainen tilaisuus tunnustaa, ei pelkästään tunnistaa, maailmantalouden ja Suomen realiteetit ja luoda kokonaan uusi hallitusohjelma näiden realiteettien pohjalta. Taloutemme ja yhteiskuntamme on täysin eri tilassa kuin se oli Vanhasen kakkosen aloittaessa.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa velkakehitys. Vasta viime viikolla puhelimme täällä kehyksestä, jossa vuoteen 2014 mennessä velka tuplaantuu, ja toisaalta talouden ennustettavuudesta tänään Jyrki Katainen toi, vähän yli kello 12, täällä esiin oman ministeriönsä ennusteen, itse itseään kannustaen siis. Kuitenkin esimerkiksi 2008 marraskuussa Katainen puhui täällä todeten, että maa on erinomaisessa kunnossa kestämään vaikeampia aikoja, ja sitten joulukuussa tilanne oli aivan toinen. Hän totesi silloin, että tilanne on vakavampi kuin 1990-luvun lamassa. Tässä tilassa ennustettavuus on erityisen vaikeaa.

Toiset maat, kuten Iso-Britannia, ovat tehneet jo tekoja. Eilen hallitus siellä julkaisi suunnitelman julkisen talouden tasapainottamiseksi viiden vuoden kuluessa. Saksa on ryhtynyt tekoihin, Portugali, Espanja, Kreikka. Meillä odotetaan raportteja ja selvityksiä. Meillä odotetaan vuoden 2011 vaaleja. Onko se pitkässä juoksussa hyvä? Me näemme sen sitten poliittisessa historiassa.

On kaksi asiaa, jotka haluaisin nostaa esiin nyt tämän päivitetyn lehtisen asioista.

Ensimmäinen, josta olen huolissani. Täällä todetaan näin: "Mikäli kansainvälinen taloustilanne kuitenkin muuttuu jyrkästi, hallituksella on valmius toimia nopeasti ja tehdä talouden kestävyyttä lisääviä päätöksiä." Sinänsä tämä on kansakunnan kannalta oikea linja, mutta tähän lauseeseen liittyy minusta semmoinen toiminnallinen uhka ja suoranaisesti demokratiaan liittyvä pelko. Meillä on nyt jo kokemusta siitä, että täällä toimitaan hyvin nopeasti, hyvin ministerivetoisesti ja joudutaan tekemään päätöksiä ikään kuin jälkijättöisesti, ja kyllä maan asioita tulisi hoitaa niin, että meidän ei tarvitse semmoisiin viikonloppupäätöksiin mennä vaan ne asiat olisivat valmisteltuja ja pitkäjänteisiä.

Toinen asia, joka täällä liittyy tähän energiapakettiin. Itse periaatteessa kyllä kannatan nimenomaan sitä uusiutuvan energian puolta erityisesti hyvin sydämellisesti. Mutta se, mitä ei ole otettu huomioon, on, että liikenne- ja viestintävaliokunta on omissa lausunnoissaan todennut, että meillä on väylistä korjausvelkaa kaiken kaikkiaan 2,5 miljardia. Siinä ovat siis vesi, raiteet ja tiet. Jos ajatellaan näin, että uusiutuvan mukana tulee lisäkäyttöä väylille, niin sitä eivät ole oikein missään edellinen eikä tämä hallitus ottaneet huomioon.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on osittain kannettu huolta siitä, että hallitusohjelma on kovin lyhyt, ja siitä, mitä siinä ei ehkä ole. Mielestäni yleensäkin hallitusohjelmat ovat viime vuosina tai viime hallitusten aikoihin paisuneet ehkä turhankin laajoiksi ja yksityiskohtaisiksi. Politiikkaa täytyy kuitenkin aina tehdä ajassa ja osoittaa sitä johtajuutta, mitä kulloinenkin hetki vaatii. Mielestäni hallitusohjelmasta pitää näkyä sen tahdon ja perusasioiden, millä mennään eteenpäin.

Aivan ilolla voi todeta sen, että Kiviniemen ykköshallituksen tahtotila on mennä kasvu, kestävä kasvu, vihreä kasvu, edellä ulos taantumasta, varjella ja kasvattaa niitä talouden oraita, mitkä ovat jo näkyvissä — kuten täällä tänään valtiovarainministerikin jo totesi, uusin kasvuennuste, tulosennuste, on parempi kuin vielä hetki sitten oletettiin — ja kuitenkin varautua siihen, että jos tulee hankalia kohtia, niin niihin osataan riittävän nopeasti reagoida. Mielestäni tuo suhteellisen lyhyt hallitusohjelma kyllä antaa eväitä olettaa, että hallitus on hereillä ja valmis viemään tätä kasvua eteenpäin.

Täällä on oppositiossa tullut esiin puheenvuoroja, joissa haluttaisiin näitä oraita vaalia vähän hullun puutarhurin tavalla, pistää milloin mitäkin lannoitteita ja milloin mitäkin kasvinsuojeluainetta. Konkreettisena on tullut esille lähinnä pääomatulojen progressiivisuus, oikeastaan ainoa esitys, mutta kritiikkiä sitäkin enemmän, että sitä ja sitä ei ole tehty. Mielestäni nyt on aika tarkan pelin paikka siinä, että vaalitaan sitä, että kasvu todellakin lähtee liikkeelle ja kestää ja sitä ei vaaranneta hallitsemattomasti sellaisilla yksittäisillä toimilla, jotka horjuttavat kokonaisuutta. Esimerkiksi tuo pääomatulojen yksittäinen muutos saattaisi tehdä sen, että puukauppa, puumarkkinat kärsivät. Meillähän metsäteollisuus on lähtenyt nyt voimakkaaseen kasvuun euron heikentymisen myötä, ja se siivittää meidän koko kansantalouttamme, mutta jos puukauppa nyt hyytyisi vaikkapa pääomaverotuksen nopeaan muutokseen, niin siellä saattaisi tulla äkkiä hyytymiä ja katkonaisuutta vastaan, mikä ei todellakaan edistäisi tätä eteenpäinmenoa.

Erikseen on oltu huolissaan erityisesti perussuomalaisten taholta myöskin siitä, että maa- ja metsätalouden ja aluetalouden kysymyksiin ei ole täällä sanoja uhrattu. On kuitenkin selvää, että hallitus jatkaa, niin kuin se tuossa lupaa, niitä uudistuksia ja niitä hankkeita, joita Matti Vanhasen kakkoshallitus on laittanut liikkeelle. Erityisesti haluan mainita maatalouden kannattavuuden parantamisen, jossa toki onkin työsarkaa todella paljon.

Maatalouden kokonaistukiuudistus on kuitenkin meneillään Euroopan unionissa, ja mielestäni Suomi on ollut hyvin aktiivisesti siinä liikkeellä ja hereillä. Siellä on erityispaino juuri niillä toimilla, joita Suomessakin on pidetty esillä, eli eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvyn parantamisessa ja sitten tuottajan aseman parantamisessa elintarvikeketjussa. Suomi on vahvasti pitänyt esillä ja tulee pitämään esillä esimerkiksi kilpailuasetelman ja kilpailulain sellaisia muutoksia, joilla tuottajan asemaa parannetaan.

Mutta ehkä kaikkein nopein tapa parantaa tuottajan asemaa, ehdottomasti nopein tapa, on se, että huolehditaan siitä, että vakaus ja kasvu säilyvät. Tästä on merkkejä esimerkiksi maidontuotannon alalta. Valio ilmoitti korottavansa maidon hintaa 2 senttiä, vajaat 5 prosenttia siitä, millä nyt mennään. Syynä oli erityisesti se, että vientimarkkinat ovat elpyneet ja vakaus vientimaissa on parantunut. Tämä tietysti heijastuu myöskin suomalaisen maidontuottajan ja maatalouden asemaan välittömästi.

Kaiken kaikkiaan siinä kilpailupolitiikassa on paljon tehtävää, ja erityisesti olisi kiinnitettävä huomio myöskin kaupan vahvaan markkina-asemaan ja vaikkapa kaupan sijaintiin ja sen ohjaamiseen. Itse näkisin, että tällaisen tiukan kaavoituspolitiikan sijasta kauppaa ja kauppapaikkapolitiikkaa voitaisiin ohjata vaikka verotuksella, erikseen määrättävällä kauppaverolla, joka tulisi tämän kauppapaikan koon mukaan. On vähän kohtuutonta, että kauppaa ohjataan ainoastaan kaavoituspäätöksillä, mikä, kuten on nähty, on johtanut aikamoisiin ristiriitatilanteisiin ja jääviystulkintoihin. Tässä mielestäni voisi hallituskin olla aktiivinen ja osoittaa vähän uudenlaista ajattelutapaa.

Kaiken kaikkiaan hallituksen tapa mennä eteenpäin on positiivinen, rohkea ja kasvua, vakautta kannustava.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa puhemies! Nykyinen hallitus on mielestäni oikea ja toimiva kokonaisuus johtamaan Suomea ulos taantumasta. Helppoa se ei tule olemaan, eikä sellaista henkeä pidä viljellä, että kyllähän tämä tästä hoituu itsestään. Se vaatii ainakin kahta painopistealuetta eli akuuttia reagoimista päivittäisiin, jatkuvasti muuttuviin kansainvälisiin paineisiin sekä puuttumista akuutteihin kansallisiin ongelmiin. Toiseksi, yhtä tärkeätä on rakentaa sellaista perustaa, millä Suomi selviää tulevien vuosien muutospaineista.

Mielestäni on tärkeätä ja täysin aiheellista kantaa huolta niistä, jotka oikeasti ovat yhteiskunnassa avun tarpeessa. On perusteltua kantaa huolta työttömistä, perusteltua kantaa huolta leipäjonoista, perusteltua kantaa huolta sairaista ja avuntarvitsijoista. Ei kai kukaan täällä salissa tai tässä talossa ole sellainen, joka ei kantaisi huolta heistä. Ei siinä ole mielestäni yhdelläkään oikeutta asettaa ainoastaan itselleen sädekehää päänsä päälle: minä olen köyhien asialla.

Se, joka on työllisyyden asialla, on myöskin köyhien asialla. Se, joka on yrittämisen, kannattamisen asialla, on myöskin köyhien asialla. Mitä se auttaa, jos me päivästä toiseen luettelemme täällä lukuja, numeroita, niistä ongelmakohdista, mutta samaan aikaan ei ole kuitenkaan esittää konkreettisia toteuttamismalleja näiden lukujen pienentämisestä?

Ehkä silmiinpistävintä on ollut, niin kuin täällä on todettu tämän päivän keskustelussa, että vaihtoehdot ovat olleet joko uudet vaalit tai pääomaverotuksen progressiivinen nosto. Tänään on lähes hapen loppumisen rajoille asti paasattu opposition suunnalta, että hallitus ei tee yhtään mitään, hallitus vain odottaa. Luulen, että kun syksy koittaa, niin ei-liike pääsee jälleen elementtiinsä tässäkin salissa vastustamaan yhtä jos toista uutta esitystä. En usko, että laulamalla muutosvastarinnan kevyitä kesäsävelmiä matka paljon yhteiskunnan kehittämisessä joutuu.

Tiedämme sen, että työttömiä on liikaa. Siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Mutta yhtä hyvin voimme sanoa, että työllisiä on liian vähän. Se on aivan yhtä suuri ongelma meillä. Miten ratkaista sitten tämä ongelma? Sen ratkaisevat ainoastaan terveessä ja toimintakunnossa olevat suomalaiset yritykset, yritykset, jotka pärjäävät avoimilla markkinoilla, yritykset, jotka pärjäävät globaalissa vientiteollisuudessa, yritykset, jotka haluavat yrityksensä kasvavan. Ne voivat tuottaa helpotusta meidän työttömyys- ja työllisyysongelmaan.

Arvoisa puhemies! Julkinen sektori ei pysty ratkaisemaan Suomen työttömyysongelmaa, eikä sitä ratkaise myöskään julkinen raha. Tarvitaan tietty taloudellisia panostuksia koulutukseen, innovatiivisuuteen, ehkä akuutissa hädässä oleville talousalueille tai kuntiin, mutta tärkeimmän avun valtio antaa säätämällä sellaista lainsäädäntöä ja sellaisia säädöksiä, jotka tukevat yritysten kasvu- ja työllistämishaluja.

Käytännössähän kuntakentän tehtävä on hoitaa meidän julkisia palveluita. Paras-hanke on vienyt kuntien rakenteita paremmin vastaamaan tätä päivää, mutta työ on edelleen kesken. Kuntarakenne on hajanainen, ja pienten kuntien määrä on liian suuri. Varsinkin näissä pienissä kunnissa kuntalaisten mediaani-ikä lähestyy huolestuttavasti jopa yli 60:tä vuotta. Sellainen kunta ei voi pärjätä tulevaisuudessa itsekseen, ei millään konstilla. Samaan aikaan julkisen sektorin vaatimukset työvoimasta kasvavat entistä enemmän siinä suhteessa kuin uusia sukupolvia tulee työmarkkinoille. On sanottu, että jopa 70 prosentin kasvavista sukupolvista tarvitsisi nykyrakenteella mennä julkiselle puolelle. Tarvitsemme edelleenkin uudistusta kuntarakenteeseen. Itse uskon peruskuntamalliin, missä selkeällä työssäkäyntialueella kunnat eivät kilpaile, vaan tekevät yhteistyötä. Yhteistyön maksimointi tosin ei toteudu kuntarajoja säilyttämällä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Jouduin laittamaan puheeni hieman uuteen uskoon, kun kuuntelin hallituksen edustajien puheenvuoroja. Joko siellä on huonot korvat tai huono ymmärrys.

Aivan päällimmäiseksi otin tähän paperin, jossa lukee "SDP:n eduskuntaryhmän tärkeimmät menolisäykset sekä verotuloesitykset vuodelle 2010". Jos näihin olisi tutustunut, niin voisi käydä asiallista keskustelua siitä, että meidän esityksellämme olisimme pystyneet Suomessa välttämään työttömyyttä enemmän, ja uskomme, että myös parempi kasvu olisi saatu bkt:hen kuin tuo -8 prosenttia, joka nyt on vanhan hallituksen, Vanhasen kakkosen, tuloksena käteen jäänyt.

Puhumme aukottomasta verotuksesta. Haluamme saada lisää veropohjan vahvistamista, ja tästä esimerkkeinä kyllä puheenjohtajamme otti pääomatulojen progressiivisuuden. Mutta jos kuuntelette useampia puheenvuoroja, voitte lukea, että olemme esittäneet käyttöön otettavaksi windfall-veroa. Sen vuosittainen tulokertymä voisi olla jopa 300 miljoonaa euroa. Sillä ei olisi hidastavia vaikutuksia, koska tiedämme kaikki, että noista ydinvoima- ja vesiyhtiöistä pystyy hieman ottamaan tuulen tuomaa voittoa, joka niille päästökaupan seurauksena tulee. Yksityisten kaatopaikkojen verollisuus, kun ne tällä hetkellä ovat verovapaita, ja esimerkiksi pakkausvero olisivat myös ympäristöverotusta, jota hallituskin on mainostanut tekevänsä.

Tosin myös Kiviniemen paperista luemme, että energiavero toteutetaan, mutta emme vieläkään voi lukea, miten se tehdään. Siihen oma kommenttini on, että jos se aiotaan joidenkin kaavailujen mukaan kaataa yksistään kaukolämpöverkon parissa olevien kotitalouksien maksettaviksi tänne rannikolle, Helsinkiin ja muun muassa kotikaupunkiini Vaasaan, niin ympäristötekona se on huono ja energiatehokkuutta heikentävä, jos ihmiset kaukolämmön ympäristötekona valinneina joutuvatkin maksumiehiksi sille, että hallitus on tehnyt ylisuuria veronalennuksia.

Olemme siis tehneet tasapainotetun budjettivaihtoehdon, jossa on myös paljon uusia avauksia. Kerronpa, että olemme myös tehneet tarkastuksen kotiläksyymme sen jälkeen, kun on hallituspuolueista huudeltu, että esityksiä ei ole tehty. Yksin puheenjohtajamme suulla on vuoden 2010 kevään aikana tehty yli 20 konkreettista avausta, ja niistä kannattaa useampaankin tarttua kuin tuohon metropolimalliin, joka on kieltämättä aivan loistava avaus. Kun näemme, että Pääkaupunkiseudun kaupunkeja eivät liitokset kiinnosta, niin otetaan sitten todellisuus eteen ja silti eteenpäinvieviä esityksiä.

Oli toki harmi, että kokoomuksen valtuustoryhmä Helsingissä oli puheenjohtajansa suulla sen saman tien jossain tyrmännyt, mutta oli mukavaa, että nyt useampien suusta on sitä tuettu, tarkempaa ideaan perehtymistä, ja kiitos siitä myös Kiviniemelle, uudelle pääministerille, että hän lupasi tähän perehtyä ja ottaa idean jatkokehittelyyn. (Ed. Zyskowicz: Lisää hallinnon tasoja, sillähän ne ongelmat ratkeavat!) — Ed. Zyskowicz, kannattaisi ottaa mieluummin hallinnon tasoja pois. Siinä esitettiin myös maakuntavaltuuston tai maakunnan aseman tarkastelua uudelleen. On se hullua, kuten täällä sanottiin, että kaavoitus täällä metropolialueella on jakautunut 16 osaan. En usko, ed. Ben Zyskowicz, että sitä kannatatte tosissanne, että se olisi mitenkäänpäin järkevää.

Olemme esittäneet vaihtoehtoja yhteen muistioon kirjattuna työllisyyden vahvistamiseksi, mikä tarkoittaisi ihan todellisia työllisyysmäärärahoja niin, että ne riittäisivät työttömyyden hoitoon. Tuottavuusohjelma olisi tässä taloudellisessa tilanteessa keskeytettävä. Vain esimerkinomaisesti: tällä hetkellä Luotsausliikelaitoksen tehostamiset ovat menneet niin pitkälle, että laivoja seisoo niin, että meidän ulkomaankauppamme, sekä tuonti että vienti, hidastuu, järkyttävän kalliita päiviä, 60 000 dollaria päivä, kun laiva seisoo ilman luotsaajia. Työvoimasuunnitelmia ei pystytä tekemään te-keskuksissa samalla intensiteetillä kuin työttömiä asiakkaita niille tulee.

Innovaatiopolitiikassa olemme toivoneet tutkimus- ja tuotekehitysrahojen suuntaamista paremmin ja tason tarkastamista. Uutta kasvupolitiikkaa haluamme myös näillä veroratkaisuilla, jotka jakaisivat ostovoimaa tasaisemmin, eli progressiivisuus huomioitaisiin paremmin siinä. Veropohjan vahvistamisesta jo puhuinkin, ja uuteen rakennepolitiikkaan kuuluu tämän metropoliohjelman lisäksi myös Paras-hankkeen jatkona uuden kuntalain valmistelun aloittaminen välittömästi. On hankalaa, että kukaan ei tässä halunnut puhua todellisesta taloudellisesta tilanteesta ja ottaa vastuuta siitä, mitä nyt tapahtuu.

Puheenvuoroni lopuksi haluan kannattaa ed. Bjarne Kalliksen tekemää esitystä, joka koskee Keski-Pohjanmaan maakunnan suuntautumista. Sille ed. Bjarne Kalliksen aloitteelle on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän tuki. Näemme välttämättömänä, että nykyasetusta ei lähdetä tämän minipätkähallituksen aikana muuttamaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi sanoi hallitusohjelman esittelypuheenvuorossaan, että massatyöttömyyttä ei ole syntynyt. Tämä osoittaa, miten suuresti asenteet ovat takavuosista muuttuneet. Meillä on nyt yli 250 000 työtöntä, yli 9 prosenttia on työttömänä, ja työttömyys tämänpäiväisen ennusteen mukaan tulee kasvamaan ainakin jonkin verran. Sehän on se aika menossa, että esimerkiksi moni opiskelunsa päättänyt ei ole ehkä vielä ilmoittautunut työttömäksi, kun vielä toivoo töitä löytyvän.

Asenteet ovat muuttuneet. Presidentti Kekkonen julisti Suomeen vuonna 1975 kansallisen hätätilan tilanteessa, jossa silloin hänen puheensa hetkellä oli työttömiä 63 000. Se oli silloin hätätilanne, aihe, ja sen mukainen hallitus sitten runnattiin. Nyt todetaan, että 250 000 työtöntä, massatyöttömyyttä ei ole. Pidän tätä hyvin vaarallisena ajattelutapana, koska se johtaa siihen, ettei tarvitse tehdä mitään, ja tämä iso työttömyys nyt on sitäkin huolestuttavampaa, kun siitä iso osa kohdistuu ensinnäkin nuoriin ja samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys on kovassa kasvussa.

Meillä on kohta 100 000 pitkäaikaistyötöntä, ja se on hirvittävän iso määrä, koska sen pitkittyvän työttömyyden seurauksena on vääjäämättömästi syrjäytymistä ja myös sitä köyhtymistä, jota täällä on varovasti ja vähän tuotu esille ja joka on Suomessa hyvin laajaa todellisuutta monelle ihmiselle. Siinähän käy niin, että kun työttömyys jatkuu pitempään, pudotaan ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle ja sillä ei sitten kyllä pysty elämään: 17 euroa päivälle käteen, mitenpä sillä pärjäät.

Tämä asennemuutos työttömyyden osalta näkyy myös siinä, minkä verran valtio suoraan työllistää työttömiä valtion ja kuntien kautta. Vuonna 1997 valtion ja kuntien tukityöllistettyjen määrä ja työvoimakoulutuksessa olevien määrä oli yhteensä 123 000. Nyt näissä on vain 92 000 ihmistä, vaikka työttömyys on erittäin laajaa nytkin. Eli 30 000 vähemmän on näitä tukityöllistettyjä ja työvoimakoulutuksessa olevia.

Rajusti ovat asenteet muuttuneet, ja luvut ovat sitten sen mukaisia. Valtio voisi tehdä paljon enemmän tällä suoralla työllistämisellä, jos siihen poliittinen tahto olisi. Kaikki työ on parempaa kuin joutilaisuus, se on minusta se, mistä pitää lähteä, eikä saa antaa todellakaan työttömyyden pitkittyä, koska sen tien perässä on syrjäytyminen, jota silloin 1990-luvun laman jälkeen aivan liian paljon nähtiin ja joka syrjäytyminen on tuottanut hyvin surullisia ihmiskohtaloita pitkän aikaa ja joka nyt on taas uhkaamassa.

Mutta asenteet eivät ole hääppöiset, se näkyy hyvin selvänä myös työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksesta, luonnoksesta 10.6.2010. Tässä otsikon "Haasteita ja mahdollisuuksia" alla käydään läpi TEMin tulevaisuussuunnitelmia. Erittäin karua luettavaa on esimerkiksi seuraavanlainen kannanotto tästä paperista: "Samalla kuitenkin rajoitetaan pitkään työttömänä olleiden oikeutta te-toimiston asiakkuuteen ja palvelutarjontaan, jos on ilmeistä, että henkilöllä ei ole realistista mahdollisuutta työllistyä pitkäkestoisenkaan palvelukokonaisuuden jälkeen." Hirvittävän kova kannanotto. Pitkään työttömänä olleita ei enää palvella työvoimatoimistossa. Heidän niin kuin raakataan yli, heitä ei ole enää. Heidät sysätään syrjään, ja juuri näin ei saa tehdä. Pitää vetää niitä ihmisiä työn piiriin, oli se miten vaikeata tahansa.

Kyllä tähän on nyt puututtava kovalla kädellä ja otteella, tähän TEMin hankkeeseen syrjäyttää iso osa pitkään työttömänä olleista kokonaan te-toimistojen palvelujen ulkopuolelle. Tähän en tule millään muotoa koskaan alistumaan, että tuomitaan ihmiset loputtomasti olemaan sivullisia ja syrjäytyneitä. Tästä kuullaan vielä.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Statsminister Mari Kiviniemi och hennes nya regering har valt att fortsätta verkställa de beslut som tidigare fattats av den förra regeringen och att nu endast ta upp frågor som rör ekonomin och sysselsättningen, och det tror jag är ett klokt beslut.

Ett klokt beslut därför att detta område med tanke på den globala recessionen har ställt oss inför nya scenarier där det finns skäl att upprepa var vi står, vilken politik vi driver och på vilka områden vi måste ha beredskap till förändringar om det kommer ytterligare nya ekonomiska överraskningar. Men också ett klokt beslut därför att den politik regeringen driver har visat sig framgångsrik på de flesta områden och det kvarstår allt för kort tid till nästa regeringsprogram ska skrivas för att nu göra tvära kast.

Trots det är det naturligtvis så att verkligheten har förändrats under den tid som gått sedan förra regeringsprogrammet skrevs och det uppdaterades i mitten på valperioden. Och jag vill här passa på att säga något om vad som hänt i fråga om Åland.

I regeringsprogrammet står bland annat: "Ålands självstyre utvecklas i samarbete med landskapet Åland. Utvecklandet av självstyret fortsätts med beaktande av de utredningar som gjorts. Särskild uppmärksamhet fästs vid bedömningen av det ekonomiska systemet."

Det som står där är naturligtvis så allmänt hållet att det fortfarande gäller, men eftersom omvärlden förändras så ökar också behovet av att förändra Ålands självstyrelse. Det är allmänt känt att inträdet i EU har reducerat självstyrelsen. Det finns inga självstyrande områden som medlemmar i EU. Den sittande regeringen har med flera åtgärder förbättrat påverkningsmöjligheterna för Åland, och statsminister Vanhanen gjorde en viktig insats när han försökte förhandla fram en egen plats för Åland i Europaparlamentet.

När Ålands självstyrelse tillkom 1921 fick Åland internationella garantier, rätten att klaga till Nationernas förbund och till permanenta domstolen i Haag. De internationella garantierna har helt försvunnit, men systemet har ändå fungerat på grund av den starka nationella kontrollen, och jag tänker då främst på presidentens roll. Presidentens starka statsrättsliga ställning kommer att förändras i och med grundlagsändringen, troligen inte så dramatiskt men ändå finns det skäl att beakta i sammanhanget.

Statens ekonomi påverkar landskapet på ett oväntat sätt och har inneburit dramatiska nedskärningar i den åländska offentliga sektorn. Det beror på att stora belopp osynliggörs i statens budget beroende på att nettobudgetering används. Det avräkningsbelopp på 0,45 procent av statsbudgeten som använts sedan 1993 bör uppdateras för att bättre återspegla den ekonomiska verkligheten. Ålands befolkning motsvarar i dag 0,51 procent av landets befolkning.

Ålands landskapsregering har tillsatt en kommitté som har i uppdrag att, och jag citerar: "lämna förslag till en reformering av självstyrelsesystemet och självstyrelselagen för Åland vilken tar hänsyn till nya behov, den allmänna samhällsutvecklingen, den globaliserade ekonomin, den europeiska integrationen och Finlands nya grundlag. Kommittén ska särskilt utifrån behörighetsfördelningen mellan landskapet och riket lämna förslag till en modernare och enklare ordning för genomförande av behörighetsförskjutning mellan parterna i självstyrelsesystemet."

Sannolikt kommer arbetet att resultera i ett initiativ att tillsätta en så kallad blandad kommitté med representanter för riket och landskapet. Förhoppningsvis kommer det att föra självstyrelsen ett steg framåt och därmed också vara till nytta för Finland. Det måste finnas beredskap för att följa denna fråga och se till att den får en framskjuten plats i nästa regeringsprogram. Man bör alltså redan nu vid de olika ministerier som berörs fästa uppmärksamhet vid det arbete som pågår.

Herr talman! Ålands självstyrelsemyndigheter är beredda att ta ett större ansvar för landskapets ekonomi och jag tror att det är många som ser det som min viktigaste uppgift att breda vägen och skapa förståelse för en reform av Ålands självstyrelse såväl i rättsligt avseende som på det samsällsekonomiska planet.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemen hallitusohjelma sisältää kymmenkohtaisen ohjelman, joka perustuu hyvin pitkälti edellisen pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Nämä eri kohdat ovat monella tavalla kannatettavia, kuitenkin uusia avauksia on sieltä vaikea löytää. Hallituksen tavoitteena on edistää talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä ja tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä. Nämä ovat todella tärkeitä tavoitteita, ja myös tärkeää on, että vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja työtä ja yrittäjyyttä saadaan lisää. Näin yhteiskunnasta saadaan oikeudenmukaisempi ja suomalaisten hyvinvointia pystyttäisiin turvaamaan.

Pääministeri Kiviniemen hallitusohjelmassa toistetaan edellisessäkin hallitusohjelmassa oleva asia, että ketään ei jätetä hyvinvoinnista osattomaksi. Se on todella tärkeää, samoin se, että työnteon on oltava aina taloudellisesti kannattavaa. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että koulutuspaikka tulisi taata jokaiselle perusopetuksensa päättävälle nuorelle.

Ohjelman pohjalta jää kuitenkin avoimeksi, millä keinoin hallitus pyrkii tavoitteisiin, näitten tavoitteiden toteuttamiseen konkreettisesti, siis siihen, miten turvataan hyvinvointi ja tasapainotetaan talous. On suuri riski jäädä vuoden ajaksi vain odottelemaan ja lykätä vaikeita päätöksiä seuraavalle hallituskaudelle. Olisin odottanut nyt jo kiireellisesti puuttumista siihen, miten köyhyyttä voidaan poistaa, koska se on liian monen kansalaisen kipeä kysymys. Tarvitaan suunnitelmaa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla hillitään julkisen talouden menokasvua, mutta ei vain menokasvua, vaan lisätään nimenomaan verotuloja ja lisätään työllisyyttä ja pidennetään työuria. Jos taloutta ei saada vakaalle pohjalle, on meidän ihan hyvä pohjoismainen hyvinvointimalli romuttumassa ja sen myötä hyvinvointia kansalaisille ei ole tulemassa tasa-arvoisesti.

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että saisimme työllisyyttä vahvalle pohjalle. Kun tiedämme jo, että työllisyysasteet ovat muissa Pohjoismaissa korkeampia kuin Suomessa, niin meille olisi todella tärkeä asia lisätä työllisyyttä. Tarvitsemme menojen tasapainottamista, siis parempaa yhteisvastuuta ja heikoista huolehtimista, jotta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen todellisuudessa tapahtuisi ja sitä hyvinvoinnin tavoitetta pystyttäisiin kaikissa väestöryhmissä saavuttamaan. Tarvitaan hallitusta, joka puuttuisi kiireellisesti uudistuksiin, jotka vähentävät tulevina vuosina menoja. Tähän, jotta menoja voitaisiin vähentää, päästään erityisesti painottamalla ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja ja sitä, että entistä enemmän puututaan nuorten syrjäytymiseen, nuorten yhteiskunnasta putoamiseen ja siihen, että peruskoulutuksen jälkeen nuorille taattaisiin työpaikka.

Tässä pääministeri Kiviniemen hallitusohjelmassa on siis monta kohtaa, jotka odottavat toteuttamista. Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudenmukaisempi maksukattojärjestelmä paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien aseman parantamiseksi ja myös esimerkiksi omaishoitajien aseman vahvistaminen ja omaishoitajien määrän lisääminen, jaksamisen vahvistaminen. Suuri kysymys on vanhusväestön hoivan parantaminen, johon tässä hallitusohjelmassa ei konkretiaa löydy.

Arvoisa puhemies! Ihan vielä viimeksi haluan todeta, että olen samaa mieltä kuin edellä ed. Haavisto, joka nosti kansainvälisenä ja kansallisena kysymyksenä koko EU:n romaniasian strategiasta huolehtimisen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tiedonannossa uudesta hallitusohjelmasta on vain vähän mitään uutta. Kiviniemen hallitus lähtee saattohoitolinjalle viemään porvarihallitusta kohti tulevia eduskuntavaaleja. Nyt ollaan kieli keskellä suuta. Siitä kertovat myös hyvin varovaiset kannanotot edellispäivänä julkaistua Hetemäen veroryhmää kohtaan. Olisikohan hallituksen syytä paljastaa korttinsa ja myöntää, että veroryhmä tekee toimeksiantonsa mukaista työtä eli toimeksiantajana on Suomen hallitus? Käytännössä työelämän ulkopuolella olevien ihmisten maksettavaksi jätetään hyvätuloisiin palkansaajiin kohdistuvat tuloveron alennukset. Tämä suunnitteilla oleva verouudistus on todella epäoikeudenmukainen. Tuloeroja kasvatetaan entisestään, ja laskusta suhteellisesti kaikkein eniten maksavat pienituloiset palkansaajat ja sosiaaliturvaetuuksien saajat, kuten eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät.

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut ponnetonta. Koko hallituskauden ajan on ripoteltu veronkevennyksiä sinne tänne ilman työllisyysvaikutusten arvioita ja ilman mitään takeita uusista työpaikoista. Myös työnantajien kelamaksun poisto roiskittiin pienelle työnantajakentälle miettimättä tuottavuutta sen kummemmin. Veronkevennyksiin on kulunut yli 4 miljardia euroa, ja samalla työttömiä on 300 000. Työvoimatoimistojen toukokuun tilastoissa pitkäaikaistyöttömiä oli 33 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Siitä huolimatta työllisyyspolitiikka polkee paikallaan.

Demareiden ryhmäpuheessa esitettiin jo monia hyviä työllisyyslinjauksia, joilla voidaan päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen kymmenessä vuodessa. Työhön osallistumista tulee lisätä kaikissa ikäryhmissä. Työttömyys koskettaa kaikkia ikäluokkia. Hallitus on keskittynyt kuitenkin vain kategoriseen työntekijöiden eläkeiän nostamiseen, vaikka pitäisi kohdistaa toimet koko työvoimaan ja työelämäkaaren kokonaisuuteen. Toimia tarvitaan etenkin työuran alkupäähän. Tarvitsemme huomattavasti suurempia panoksia nuorten työllistämiseen, ei vain tutkinnon jälkeen, vaan kaikki työkokemus jo 15—16-vuotiaasta lähtien on nuoren kasvulle ja kehitykselle hyväksi. Meidän tulee mahdollistaa ja tukea nuorten työharjoittelun ja työkokemuksen saatavuutta. Lisäksi työllistämis- ja koulutustakuu nuorelle on ehdottoman tärkeä koko hänen tulevaisuutensa kannalta.

Yhteiskuntamme ja yksilön kannalta erittäin merkittävä kysymys on nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ihmiset. Työkyvyttömyys on usein pitkän prosessin tulos. Työkyvyttömyyden taustalla on usein se, ettei lapsi, nuori tai hänen perheensä ole saanut oikea-aikaista ja riittävää tukea. Ongelmat ovat vaikeutuneet ja konkretisoituneet vasta aikuisiällä, ja lopulta henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Siksi meidän on myös selkeillä päätöksillä panostettava lasten ja nuorten laaja-alaiseen hyvinvointiin ja sitä tukeviin peruspalveluihin, kuten neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, ryhmäkokoihin ja kouluviihtyvyyteen ja opetuksen sisältöihin. Työllisyysasteen nostamiseksi on myös työelämää parannettava, mistä esityksiä nyt työstetäänkin Ahtelan työryhmän pohjalta. Lisäksi väestön ikääntyessä on entistä tärkeämpää räätälöidä ikääntyviä työntekijöitä koskevia ohjelmia.

Tarvitsemme myös uutta kasvupolitiikkaa ja vientiä. Etenkin vihreässä taloudessa on valtavat mahdollisuudet, jos vain teemme energiapoliittisesti järkeviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Demarit painottavat myös laadukasta ja pitkäjänteisesti rahoitettua perustutkimusta ja innovaatiopolitiikan vahvistamista.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma ei tule edelleenkään parantamaan kuntien asemaa. Kunnat elävät historiallisen heikossa tilanteessa. Kunnat rakentavat kukin omia selviytymisohjelmiaan. Valitettavaa on, ettei hallitus ole päässyt yhteisymmärrykseen yhteisistä tavoitteista muun muassa sosiaali- ja terveyspolitiikan osalle. Nyt on voitu jo todeta, että linjausten puute on aiheuttanut sen, että kunnat tekevät omia, toisistaan poikkeavia valintoja eri puolilla maata. Kehityksen jatkuessa näin Suomessa ei ole enää yhtenäistä, valtakunnallisesti ohjattavissa olevaa hyvinvointimallia. Paikalliset ratkaisut eivät välttämättä perustu sosiaali- ja terveyspoliittisiin pitkäjänteisiin tavoitteisiin, vaan nyt tehdään hätäratkaisuja, eräänlaisia selviytymispäätöksiä.

Tässä yhteydessä en halua moittia kuntapäättäjiä. He ovat todella vaikeassa tilanteessa, ja päätöksiä pitää kuitenkin tehdä. Kuntien taloudellisen tilanteen parantamiseksi tarvitaan myös hallitukselta esityksiä, jotka tukevat kuntien tulopohjan vahvistamista. (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) Tarvitaan panostamista julkisiin investointeihin ja kuntien valtionosuuden parantamiseen. Tuottavuusohjelma on keskeytettävä siltä osin kuin se on muuttunut henkilöstön vähentämis- ja palvelujen heikentämisohjelmaksi. Tuottavuutta tulee hakea teknillisistä ratkaisuista, tietokantojen yhtenäistämisestä ja prosessien parantamisesta. Näin parannetaan kuntien työllisyyttä ja vahvistetaan veropohjaa.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen käsitteli puheessaan tuoretta valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsausta. Kun lamaan syöksyttiin, meille kerrottiin, ettei kukaan osannut moista ennustaa. Nyt pääministeri Kiviniemen hallituksen aloitettua työnsä valittua talouslinjaa perustellaan nimenomaan ennusteilla ja ne tarjotaan meille ikään kuin totena. Eivät ne kuitenkaan vieläkään ole mitään muuta kuin ennusteita. Työllisyydestä ennusteessa todetaan, että työllisyys on ollut alkuvuonna odotettua parempi mutta se heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan tänä vuonna 9,5 prosenttiin ja työllisyysasteen laskevan vajaaseen 68 prosenttiin. Työttömyysasteen rinnalla täytyy ennen kaikkea tarkastella kansantaloudessa tehtyjä työtunteja. Ne kuvaavat taloudellista tilannetta paljon paremmin, ja se vertailu osoittaa, ettei talouden käänne ole vieläkään mikään itsestäänselvyys.

Erityisen huolestuttava tilanne on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on kääntynyt jyrkkään kasvuun, ja syy on viime vuodessa. Työvoimapolitiikan aktiivitoimien taso laski viime vuonna, ja se näkyy tilastoissa nyt. Nuorten kohdalla pitäisi vihdoin ottaa käyttöön nuorten työpaikkatakuu. Nythän hallituksen toimet jäävät pahasti puolitiehen. Ne eivät takaa nuorelle sitä kaikkein tärkeintä eli työtä.

Pääministeri Kiviniemen hallitus on neljäs keskustalaisen pääministerin johtama hallitus, joka ei korota työttömyydenaikaista perusturvaa senttiäkään. Pääministerin puhe köyhän asiasta tuntuukin oudolta tätä taustaa vasten, eikä sosiaalisesta omastatunnosta kannata puhua, jos viime vuonnakin jäi työllisyysmäärärahoja käyttämättä yli 30 miljoonaa euroa massatyöttömyydestä huolimatta. Eduskunta kuitenkin tarkoitti talousarviokäsittelyssä, että ne rahat käytetään työttömyyden torjumiseen. Myös arvonlisäveron korottaminen on ristiriidassa julki lausuttujen työllisyystavoitteitten kanssa. Arvonlisäveron korottaminen on nimenomaan työn verottamista ja iskee kipeimmin palvelualojen yrittäjiin, joista monet ovat naispuolisia yksinyrittäjiä.

Arvoisa puhemies! Hallitus pahentaa työttömyystilannetta myös omatoimisesti. Valtion tuottavuusohjelma vähentää työpaikkoja sieltä, missä niitä vähiten pystytään puolustamaan, eli pienistä ja keskisuurista kunnista. Esimerkiksi Lapissa turvallisuuteen liittyvistä palveluista on tingitty jo liian kanssa. Hätäkeskusten karsiminen sekä poliisin, Tullin ja Rajavartioston pakkosäästöt vaarantavat kansalaisten peruspalvelut. Äärevät luonnonolot, pitkät etäisyydet, harva asutus ja se, että paikalla oleva väestö moninkertaistuu matkailukautena, asettavat aivan erityiset haasteet pohjoisessa. Jos Lapissa leviää huhu siitä, että porojen kimppuun käynyt karhu on päässyt keväthangilla hengestään, niin jo on helikopteria ja kelkka- ja autopartiota liikkeellä. Tavallisia kansalaisia pysäytellään ja kysytään, miksi ja millä asioilla he liikkuvat omalla kotiseudullaan. Petojen turvallisuuden takaamiseen löytyy kyllä resursseja mutta ei ihmisistä huolehtimiseen. Porotalouden ongelmien sivuuttaminen sekä ainutlaatuisen elinkeinon ja kulttuurin ajaminen ahtaalle on osoitus olemattomasta alue- ja työllisyyspolitiikasta. Mitäpä esimerkiksi Lapin matkailu olisi ilman poroa?

Arvoisa puhemies! Olen aiemmin luonnehtinut pääministeri Vanhasta Euroopan äärioikeistolaisimmaksi keskustajohtajaksi. Siinä suhteessa keskustan puheenjohtajan ja pääministerin vaihdos ei muuttanut mitään, sen pääministeri Kiviniemen tänään aamupäivällä pitämä puhe ja linjanveto osoitti. Todellista valtaa hallituksessa käyttää kokoomus, ja he ovatkin onnistuneet ostamaan veronmaksajien varoilla oman kannattajakuntansa tyytyväisyyden. Tällä hetkellä hallitus käy viivytystaistelua sen suhteen, että parhaillaan valmisteltava leikkauslista pystyttäisiin pitämään pimennossa seuraaviin eduskuntavaaleihin asti ja vasta hallitusneuvotteluissa, kun ilmeisesti keskustassa ja kokoomuksessa lasketaan sen varaan, asia nostetaan esille mutta kansalaiset eivät eduskuntavaaleissa tämän leikkauslistan sisältöön pääse ottamaan kantaa. Paljon reilumpaa olisi se, että se leikkauslista tuotaisiin ennen eduskuntavaaleja kansalaisten arvioitavaksi. (Ed. Heinonen: Koska te tuotte omanne?)

Mats Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Den nya regeringen under ledning av statsminister Mari Kiviniemi och den kompletterade deklarationen till regeringsprogrammet är en logisk fortsättning på Matti Vanhanens andra regering och dess program. De ger viktig kontinuitet i det politiska arbetet i en situation där ekonomisk och finansiell instabilitet är rådande. Det att den nya regeringen gått in för att genomföra den förra regeringens beslut är oerhört viktigt i dagens läge. Den kompletterande deklarationen svarar mot den ekonomiska och finansiella situationen och är ett naturligt komplement till regeringsprogrammet.

Dagens ekonomiska situationen kräver ansvarsfull politik. Ansvarsfull politik ser inte enbart på nuet utan stakar ut målsättningar även på längre sikt. Ansvarsfull politik kräver att det finns en plan för att betala tillbaka de skulder som Finland ådragit sig under den ekonomiska krisen, och det här viktiga arbetet har den nya regeringen åtagit sig.

Arvoisa puhemies! Nykyinen taloustilanne vaatii vastuullista politiikkaa. Vastuullinen politiikka ei katso vain nykyhetkeä vaan viitoittaa tavoitteita myös pidemmälle aikavälille. Vastuullinen politiikka vaatii suunnitelmaa Suomen talouskriisin aikana ottamien lainojen takaisin maksamiseksi. Tämän tärkeän tehtävän hallitus on nyt ottanut hoitaakseen. Hallitus on valinnut tiukan budjettikurin kilpailukyvyn parantamiseksi, viennin edistämiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamissuunnitelman laatimiseksi.

Verouudistuksen osalta on asianmukaista edetä varovaisesti. Verotus on yksi tärkeimmistä kysymyksistä maamme tulevaisuuden kannalta, ja siitä tullaan keskustelemaan ja siitä pitääkin keskustella tulevan vaalikampanjan aikana. Alivaltiosihteeri Hetemäen työryhmän väliraportti oli hyvä keskustelun avaus, mutta se vaatii paljon keskustelua koskien esimerkiksi vähävaraisten veroastetta, jonka oppositio nosti esille tänään hyvällä tavalla, myös koskien esimerkiksi metsänomistajien ja puun myynnin verotusta, joka ei ole yhteisöveroa eikä tuloveroa vaan nimenomaan ainoastaan pääomaveroa, ja jos sitä kiristetään suoraan, se on varsin hankalaa puun tulolle markkinoillekin.

Vanha totuus siitä, että yhteiskunnan kehitystasoa mittaa parhaiten se, miten huolehdimme kaikkein heikoimmista, pitää edelleen paikkansa. Uusi hallitus tulee valmistelemaan kehitysindikaattorin käyttöönottoa laajentaakseen hyvinvointimittarin pelkästään bruttokansantuotteen tarkastelusta kattamaan myös ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan. Tämä on selvä tulevaisuuteen suuntautuva painotus uudelta hallitukselta, joka ei jätä ketään hyvinvoinnista osattomaksi.

Värderade talman! Den gamla sanningen om att ett samhälles utvecklingsnivå mäts bäst i hur vi tar hand om de allra svagaste håller fortfarande streck. Den nya regeringen kommer att bereda ibruktagandet av en utvecklingsindikator för att utvidga välfärdsmätaren från att innefatta endast bruttonationalprodukten till att omfatta även människors välmående och miljöns tillstånd. Detta är en klar framtidsinriktad markering från den nya regeringen som inte lämnar någon utanför välfärden. Och vi står inför en ekonomisk situation där vi måste definiera vad som är samhällets viktigaste uppgifter när det ska skäras i utgifterna.

Jag stöder regeringen Kiviniemis förslag till program och utgår från och förutsätter att en tillförlitlig statsminister och en ansvarsfull regering respekterar grundlagen och dess regelrätta tolkning i alla de beslut som föreligger och som ska tas. Det här gäller också frågan om regionförvaltningsreformen och Karlebys och Mellersta Österbottens orientering.

Och för att hänvisa till kollegan, riksdagsledamot Bjarne Kallis, som alldeles riktigt påpekade att jag konstaterar att Sfp och svenska riksdagsgruppen kommer att göra sitt yttersta i den här frågan, så konstaterar jag att vårt sätt att göra vårt yttersta är att argumentera, att bära ansvar och se till att den här frågan får sin rätta lösning i enlighet med grundlagsutskottets utlåtande.

Det handlar inte om att samla billiga poäng, till exempel att göra en förtroendefråga där förslagsställaren själv enligt dagens Hufvudstadsblad till och med tvekar om det går igenom, och på det sättet stärka Karlebys ställning. Tvärtom så tror jag att det initiativet försvagar positionen politiskt, juridiskt står den kvar.

Arvoisa puhemies! Kannatan Kiviniemen hallituksen ohjelmaehdotusta ja lähden siitä, että uskottava pääministeri ja vastuullinen hallitus kunnioittavat perustuslakia ja sen vakiintunutta tulkintaa kaikissa tulevissa päätöksissä, jotka on tehtävä myös aluehallintouudistuksen osalta, ja tämä koskee myös Keski-Pohjanmaan suuntautumista.

Ed. Ukkola ei ole nyt salissa, mutta hän viittasi siihen, että hallitus ja tuleva kuntaministeri voivat tavallaan valita vaihtoehdoista. Hänen pitäisi tietää paremmin perustuslakivaliokunnan jäsenenä, koska perustuslakivaliokunnan lausunnossa sanotaan, että jos on useita mahdollisia vaihtoehtoja, on valittava se, joka parhaiten turvaa perustuslailliset kielelliset oikeudet — aika selvästi sanottu.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jag ska tala svenska när riksdagsledamoten kom med det här anförandet på svenska.

När riksdagsledamot Nylund säger att Sfp ska göra sitt yttersta så nämner han vilka åtgärder man ämnar vidta eller exakt de samma åtgärder som oppositionen har vidtagit och vidtar. Däremot är jag mycket förvånad över den tolkning som riksdagsledamot Nylund har av de uttalanden som statsminister Kiviniemi har kommit med, när hon tydligt och klart har sagt att den här frågan inte ska uppfattas så som grundlagsutskottet har gjort i sitt utlåtande.

Hon har en annan åsikt än grundlagsutskottets utlåtande och det här betyder ju då, om man tolkar riksdagsledamot Nylund rätt, att han anser att ministern inte tolkar grundlagen rätt utan hon har en egen åsikt som hon ämnar föra igenom.

Vad sedan berör det att man gör det till en förtroendefråga och att riksdagsledamot Kallis har sagt i Hufvudstadsbladet att han inte tror att den där klämmen går igenom, dum skulle jag ju vara (Puhemies: Aika!) om jag säger att den där klämmen går igenom. Faktum är att hela oppositionen med all sannolikhet stöder den, och om Sfp ännu gör det så då är det ju en mycket stor majoritet som är av den åsikten.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Jag har den bestämda uppfattningen att när det gäller att tolka grundlagen i det här landet så är en tillträdande statsministers uttalande för pressen av mindre betydelse än grundlagsutskottets utlåtande, än justitiekanslerns utlåtande och den arbetsgrupps tolkning som vi fick förra fredagen, som var alldeles enhällig. Med andra ord så litar jag fullständigt på juridiken och på att den här regeringen till alla delar kommer att fatta lagliga beslut.

Jag skulle snarare ställa den frågan: Tror ledamot Kallis själv att det stärker Karlebys positionering söderut, Mellersta Österbottens positionering söderut om hans kläm förlorar här i riksdagen eller kan det till och med vara så att det politiskt går tvärtom, och det här bara är ett spel för galleriet?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tiedän, että ed. Nylund ymmärtää suomen kieltä ja ymmärtää, mitä suomeksi sanon, niin käytän nyt vain suomen kieltä.

Suora vastaus kysymykseen, luulenko minä, että se vahvistaa Kokkolan asemaa: Minä luulen, että se vahvistaa Kokkolan asemaa. Jos ed. Nylund haluaisi olla sitä vahvistamassa, niin hän äänestäisi sen puolesta.

Kun ed. Nylund kysyi, löytyykö sellaista henkilöä, joka tulkitsee asian toisin kuin perustuslakivaliokunta on lausunnossaan lausunut, niin löytyy, löytyyhän niitä, löytyy pääministeri. Pääministeri on sanonut, että tämä ei merkitse sitä, että pitäisi valita eteläinen sen takia, että sieltä saadaan parempia kielipalveluja, eli vastaus kysymykseen: sellainen henkilö löytyy, löytyy tämän päivän hallituksesta pääministerin hahmossa.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin lyhyt puheenvuoro.

Kun minä väitän, että Rkp sekä ruotsalainen eduskuntaryhmä tekevät kaikkensa, se pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita, että ed. Kallis valitsee keinot, millä tavalla me teemme sen. Me tuemme tätä hallitusta. Me tuemme pääministeri Mari Kiviniemen hallitusta. Me tuemme hallitusohjelmaa ja luotamme juridiikkaan.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keinot ovat erilaisia. Te luettelitte ne keinot, mitä me olemme käyttäneet ja mitä te käytätte. Te hyvin tietoisena tiedätte, että vielä tämän lisäksi on erittäin vahva keino ja se on tehdä asiasta hallituskysymys. Sitä minä olen toivonut enkä ainoastaan minä vaan aika moni muu teidänkin piirissä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemen kädenjälki on vakuuttavaa: työtä, tuottavuutta, verotusta ja menokuria, siinä avaimet.

Tänään täällä oppositio on syyttänyt pääministeriä työttömyyden vähättelystä. Ed. Tennilä, joka ei enää ole paikalla, ja moni muukin, ministeri Kiviniemi kumppaneineen ei vähättele työttömyyttä. (Ed. Gustafsson: Siltä se alkuun kuulosti!) Se, että ministeri Kiviniemi kertoi todellisen tilanteen, on minusta hyvä asia. Ajatelkaa, että meillä on 12 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten, 12 000 vähemmän 5,3 miljoonasta ihmisestä, ja meillä on ollut historian pahin bkt:n lasku — Suomen historian pahin bkt:n lasku ja 12 000 työtöntä vähemmän. Minusta se on hyvä saavutus. Se kertoo Vanhasen kakkoshallituksen onnistumisesta elvytyspolitiikassa ja edellisten hallitusten onnistumisesta yritysverotuksessa, siitä, että yritykset pystyivät työllistämään tämän vaikeankin ajan yli. Toivotaan, että valonkajastus, joka nyt jo näkyy, kantaa sitten tästä eteenpäin plus ne vakuuttavat toimet, mitä nuorisotyöttömyyteen on satsattu jo tänä vuonna (Ed. Gustafsson: Vuoden odottelun jälkeen!) ja mitä tullaan satsaamaan edelleenkin.

En myöskään allekirjoita heikompiosaisten hylkäämistä. Ed. Mustajärvi ei ehkä muista, mutta sekä perusvähennyksen nosto että elintarvikkeitten arvonlisäveron lasku on tehty juuri sen takia, että pienituloiset hyötyisivät. Nämä ovat erittäin hyviä uudistuksia nimenomaan pienituloisten kannalta, uudistuksia, joihin vasemmistoliittokaan ei ole pystynyt ollessaan hallituksessa. Samoin perusetuuksia on nostettu. On nostettu alimpia isyys-, äitiys-, vanhempainpäivärahoja, on laitettu etuuksia indeksiin ja saadaan vihdoin viimein se takuueläke, mikä on nimenomaan keskustan harras toive ollut jo pitkään. Tästä heikosta suhdanteesta huolimatta hallitus siihen sitoutui, ja se on hyvä asia, eli heikommista pidetään huoli.

On erittäin hyvä asia, että rahoitusmarkkinoita suitsitaan kansainvälisellä tasolla niin, että markkinatalous olisi renki ja valtiot isäntiä. Myös kotimaisen harmaan talouden torjuntaan puututaan entistä jämerämmällä kädellä. Ministeri Kiviniemellä on varmasti osaamista tässä asiassa, onhan hän tämän sektorin asiantuntija ollut jo ennenkin. Nyt hän voi pääministerin ominaisuudessa kansainvälisillä areenoilla vaikuttaa entistä enemmän. Muutoinkin on erittäin hyvä asia, että Eurooppa-politiikkaan, sen vahvistamiseen, panostetaan.

Uusiutuva energia sai tässä hallitusohjelmassa sen osuuden, mikä sille kuuluu. Odotan innolla syksyä ja niitä hyviä tekoja, mitä rupeamme sitten esitysten muodossa käytäntöön pistämään.

Mielestäni on hyvä, että suuremmat verotuksen muutokset siirtyvät kansalaiskeskusteluun ja puolueiden ohjelmiin, jolloin niille saadaan koko kansan tuki ja ne voidaan sitten yhdessä viedä rauhallisesti eteenpäin.

Sen sijaan haluaisin antaa evästyksiä energiaverotuksen ympäristöperusteiseen toteuttamiseen. Onhan itsestäänselvää, että jos ohjausvaikutusta halutaan, uusiutuvalle energialle ei pidä verotusta laittaa. Tällaisiakin huhuja on kuulunut, että myös uusiutuva saisi saman verokohtelun, ja näinhän se ei voi olla. Oikeudenmukaisuus on pakko huomioida silloin, kun verotuspäätöksiä tehdään. Esimerkkinä tällaisesta oikeudenmukaisuudesta olisi mielestäni se, että ajoneuvoverotus pitäisi porrastaa sen mukaan, onko mahdollisuus käyttää julkisia palveluita vai ei, kulkevatko metrot tai bussit.

Tällaisia evästyksiä ja odottavalla, hyvällä mielellä. Toiminta tähän asti on ollut vakuuttavaa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kalmari kritisoi sosialidemokraatteja ja vasemmistoliittoakin siitä, että olemme arvostelleet nyt Kiviniemen hallitusohjelmaa ja edellistä hallitusta siitä, että se nyt ei ole kaikkea mahdollista kaikkein pienituloisimpien hyväksi tehnyt.

Totesin demarien ryhmäpuheenvuorossa, että hyvä, että näitä tiettyjä äitiys- ja isyyspäivärahoja on korotettu, mutta sanon myöskin yhteiskunta- ja kasvatustieteilijänä nyt sen, että kun tätä Vanhasen hallitusta tullaan 10—20 vuoden päästä arvioimaan, se saa tosi kriittisen arvion siitä, että tilanteessa, jossa se aloitti 34 miljardia euroa korkeammalta lähtötasolta kuin edellinen hallitus, 140:tä miljoonaa euroa ei löytynyt työmarkkinatuen ja peruspäivärahojen tasokorotukseen, niin että ne ihmiset joutuvat hakemaan sossun luukulta rahaa pärjätäkseen. Tämä ikään kuin näkökulma on minusta kestävä moraalisesti ja poliittisesti.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös omalta osaltani vähän tarkentaa ed. Kalmarin puheenvuoroa ja hänen tietoaan työttömyydestä.

Ensinnäkin minusta on todella hämmästyttävää tämä yleinen vähättely 300 000 työttömän osalta, ja puhutaan niin kuin olisi jotakin saavutettu, kun tässä yhteiskunnassa on 300 000 työtöntä. Kun ed. Kalmari sanoi, että yhteiskunnassa olisi nyt vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten, tämä ei pidä kyllä paikkaansa. Huhti—toukokuun arvion mukaan työttömiä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta viimeisten tilastojen mukaan, jotka ovat tulleet tässä kuussa, työttömiä on 9 000 enemmän kuin vuosi sitten ja meillä on 33 prosenttia pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut siitä, mitä se oli vuosi sitten, niin että kyllä tämä kokonaisuuden näkökulmasta kuitenkin näyttää aivan toisenlaiselta kuin ed. Kalmari omassa puheenvuorossaan yritti osoittaa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ on parasta sosiaaliturvaa työttömille, ja siksi nimenomaan näihin asioihin on panostettu tänä vuonna erityisesti ja näihin tullaan vielä panostamaan. Mutta tosiasia on se, että olemme Euroopan maista parhaiten selvinneet työttömyyden kanssa, kiitos hallituksen viisaiden päätöksien.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tervetuloa Suomen ohjaimiin, pääministeri Mari Kiviniemi! Onneksi talous on vähän jo kääntynyt hienoiseen kasvuun ja työttömyyskään ei ole kasvanut niin paljon kuin alkuvuodesta aavisteltiin.

Ed. Mustajärvelle vastaisin niin kuin koko vasemmistolle, että kyllä sosiaalietuuksia todella on parannettu huomattavasti Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana ja eläkeläisten ostovoima on kasvanut ihan huimasti viimeisten vuosien aikana näiden erilaisten eläketulovähennysten myötä, niin että ei tilanne nyt mitenkään niin huono ole kuin te väitätte. Sitten tämä suuri päivärahakorotus, joka tuli viime vuoden alusta, 170 euroa kuukaudessa pienimpiin päivärahoihin, onhan sekin merkittävä korotus, samoin kuin sitten tietysti tämä ensi vuonna tuleva kansaneläkkeen korotus.

On hyvä asia, että valtiovarainministeri Katainen on sanonut, että ei lähdetä suuriin verouudistuksiin toistaiseksi, koska tilanne voi muuttua nopeasti ja on riskaabelia tehdä suuria muutoksia tässä vaiheessa. Kuitenkin hän on sanonut, että kun Suomen kansa on kateellista sorttia, niin voisipa olla viisasta, että pääomatuloverotusta hieman kiristetään. Sillä tavalla saisimme vähän lähemmäksi pääomatulot meidän palkansaajien tulojen verotusta, mutta sen tulohan ei tule olemaan kovin suuri, jos sitä pari prosenttiyksikköä korotetaan.

Meillä helsinkiläisillä on myöskin pääministeri Kiviniemelle vähän samantapainen kysymys kuin Kokkolassa tämä kielikysymys: meillä on tämä alueellistamiskysymys, sillä Matti Vanhasen hallituksen aikana alueellistamista jatkettiin, joka muuten alkoi erittäin rajuna Paavo Lipposen hallitusten aikana, ja alueellistamisistahan monet ovat epäonnistuneet. Esimerkiksi Lääkelaitoksen lopettaminen ja Fimean perustaminen tuotti viime vuonna lähes 2 miljoonaa euroa tappiota, tämä Fimea, joka aikaisemmin oli erittäin voitollinen. Myyntilupien hintoja jouduttiin korottamaan, ja se kovasti suututti suomalaisia toimijoita. Nykyisinhän läänien luvat sitten ovatkin siirtyneet Emeaan, joka toimii Lontoossa.

Toinen tämmöinen alueellistamiskysymys, joka nyt on aktuelli ja josta ruotsalaiset ovat tehneet kirjallisen kysymyksen, on tämä Trafissa toimiva alusrekisteri. Se aiotaan siirtää Rovaniemelle, ja se onkin vähän vaikea juttu siksi, että eihän meriturvallisuutta voida edistää Rovaniemeltä käsin.

Tällaisesta alueellistamisesta olisi nyt syytä luopua, ja tulenkin tätä pääministeri Kiviniemeltä vielä kysymään, sillä alueellistaminen aiheuttaa suuria kustannuksia, toiminnan lamaantumista ja inhimillisiä kärsimyksiä, kun perheissä isä tai äiti yhtäkkiä väkisin siirretään toiselle paikkakunnalle. Niin kuin tarkastusvaliokunta on sanonut, tämä alueellistaminenhan ei ole edes hyödyttänyt sitä paikkakuntaa, mihin se toiminta on mennyt.

Terveydenhuoltolaki on annettu eduskunnalle viime viikolla, ja siinä on paljon terveydenhuoltoon liittyvää järjestämisvelvoitetta, kuten ensihoidon järjestäminen, kuntien terveydenhoidon suunnitelma sekä erikoissairaanhoidon koordinaatio erva-alueilla. Rahat eivät millään tule riittämään kaikkiin nykyisiin hyvinvointipalveluihin, mikäli terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rakenteita ei muuteta parempaan suuntaan. Kuntia on pakko yhdistää, ehkä ei pakolla, mutta hyvällä. Suomessa on 342 kuntaa, ja meillä pitäisi olla alle 100 kuntaa.

Toivotan onnea uudelle hallitukselle!

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara käytti mainintaa, että eläkeläisten asema on huimaavasti noussut ja parantunut. Uskon, että kyllä eläkeläisiä huimaa, jos he kuulevat tällaisen määritelmän. En tiedä, mihin tuo arvio perustuu huimaavasta taloudellisen aseman parantumisesta, mutta erilaiset asiakaskäyntimaksut terveydenhoidossa ovat nousseet, hyvin usean kunnan kuntavero on noussut, monet peruspalvelumaksut ovat siis olleet entistä korkeammat ja eläminen niin sanotusti on entistä kalliimpaa, energian hinta on noussut jne. Olisi mielenkiintoista kuulla todella, mikä huimaa tässä eläkeläisten asemassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että lukisitte tämän "Eläkkeet, verot ja ostovoima", Veronmaksajain Keskusliiton tutkimuksen. Tässä selkeästi osoitetaan, että ostovoima on todella parantunut viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Ja kun te lisäksi väititte päivällä, että kuntaverotus on niin ankaraa, eivät ne kaikista pienituloisimmat, jos te katsotte tätä kuvaa, maksa kuntaveroakaan. Ei tämä nyt niin huono, tämä tilanne, ole tällä hetkellä eläkeläistenkään kohdalla. Totta kai toivoisi, että eläkeläisillä olisi paremmat tulot, mutta kyllä niitäkin on parannettu juuri näillä vähennyksillä, mitä on saatu aikaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu hallituksen mandaatista ja todettu, että se on vahva. Todella myös tämä hallitus on parasta, mitä rahalla saa, hallitus kutakuinkin on samanlainen koostumukseltaan kuin edellinenkin hallitus ja sen ministeriöstö. Hallituksen pääministeri Mari Kiviniemi on todennut, että ketään ei jätetä yksin. Kuitenkin on aika yksinäiseksi käyvää puhetta se, kun sanotaan, että meillä on työttömyys pysynyt kohtuullisen matalalla, jos tosiasiassa meillä on 400 000 työtöntä laajan työttömyyskäsitteen sisällä ja jos meillä on 900 000 köyhää ihmistä ja 150 000 köyhää lasta.

Tämä on todellakin hyvin ongelmallinen lähtötilanne, jos ajatellaan, että ketään ei jätetä yksin. On jätetty yksin, moni on todellakin yksin. Samoin se puhe siitä, että eläkeläisten tilanne on huimaavan hyvä, on samanlaista yksin jättämistä.

Tänään täällä puhuttiin pommista. Meillä olisi 12 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten, tämä oli siis se uutispommi, joka muutti kaiken. Muistaakseni ed. Ukkola käytti tätä pommivertausta. Kuitenkaan työllisyys ei ole parantunut, ja täällä kuulimme jo, että myöskin työttömyys on lisääntynyt. Kesäkuun luvut vuoteen 2009 nähden ovat ongelmallisempia.

Mutta, puhemies, kaiken kaikkiaan tämä järjestelmä, joka tuijottaa luottoluokituslaitoksia, kansainvälisiä sijoittajia, elää ikään kuin heidän varassaan, ei voi olla kestävä eikä terveellä pohjalla. Ja tästä järjestelmästä, sen seurauksistahan on lähtenyt USA:n finanssikriisi, Islannin spekulaatiokriisi ja pitkälti tietysti Kreikan ja muiden euromaidenkin taloudelliset vaikeudet. Se pohjautuu siis epäterveeseen pohjaan, jossa usein se yksi sana, "ahneus", on siellä pohjalla.

Mari Kiviniemen hallitus viittaa toistuvasti kansainväliseen talouteen ja sanoo ongelmien johtuvan sieltä. Sitten taas ikään kuin voitot talouselämässä ovat hallituksen aikaansaamia. Kansainvälinen talous on kuitenkin kestämättömällä pohjalla, se pohjautuu halpaan työvoimaan, köyhien ihmisten ja ympäristön piittaamattomaan hyväksikäyttöön, ja Kiina on usein tässä käypä, valitettavasti käypä, esimerkki. Se pohjautuu luonnon riistämiseen, sademetsien tuhoamiseen monokulttuuriplantaaseiksi, soijapelloiksi tai palmuöljyn tuottoalueiksi.

Sokea kasvutavoite on globaaliongelma, mutta myöskin Kiviniemen hallituksen ongelma. Puhe kasvusta, ilman että analysoidaan, mitä se on, on ongelmallista. Kasvun pitäisi olla kestävää, ja olemme toki monet täällä toivoneet sitä, että tämän finanssikriisin jälkeen pystytään myöskin kasvutavoitteita laadullisesti analysoimaan.

Tänään pitämässään puheessa pääministeri Kiviniemi totesi: "Tämä hallitus haluaa pitää kiinni hyvinvointilupauksesta; haluamme puuttua ongelmiin ajoissa." Ajatus on hyvä. Olisin kysynyt pääministeriltä: mikä on muuttunut siitä helmikuun tilanteesta, kun pääministeri Vanhanen sanoi, että "emme voi enää pitää kiinni annetuista hyvinvointilupauksista"? Mikä on muuttunut, olisi mielenkiintoista tietää.

Pääministeri viittaa myös menokuriin, mutta ketä todella kuritetaan? Kuka on se, joka maksaa, se on mielenkiintoista. Meidän yhteiskunnassamme on köyhä laitettu maksajaksi, ja se on ollut väärin.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Ilmastomuutoksen torjunnassa edelläkävijämaaksi, mutta huippuosaamista kestävässä teknologiassa ei edusta se, että me rakennamme tänne ydinvoimaloita. Ne eivät ole suomalaista huippuosaamista.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tiusanen tässä totesi, että Suomessa on sellainen hallitus, minkä rahalla saa, niin herää kysymys: Kun 1970- ja 1980-luvulla teilläkin oli näyttävät kampanjat ja pääsitte myös hallitukseen, kiinnostaisi tietää, millä rahalla teidän silloinen puolueenne pääsi hallitukseen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen kakkoshallitus on todella suunnannut suurimmat tulonsiirrot kaikista pienituloisimmille eläkeläisille. Katsokaa nyt, hyvänen aika, tästä Veronmaksajain Keskusliiton tutkimuksesta: 2008 lähes 2 prosenttia nousi heidän ostovoimansa, 10,7 prosenttia vuonna 2009 ja viime vuonna lähes 1 prosentin. Siis kyllähän heidän ostovoimansa on parantunut.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle: Tietysti, jos lähdemme katsomaan näitä prosentteja, niin eikö se ollutkin niin, että se oli kansanedustaja Vennamo, joka sanoi, että prosentti on suurin huijari?

Pienillä eläkkeillä ei eletä huimaavan hyvin. Vaikka ne nousisivatkin 1 prosentin tai jopa 10 prosenttia, ostovoima ei kuitenkaan vielä ole riittävä. Tiedätte, niin kuin minäkin, varsin hyvin, että esimerkiksi terveydenhoito on entistä kalliimpaa, yhä enemmän pitää mennä yksityissektorille. Lääkkeiden hinnat ovat ehkä suhteellisesti laskeneet, mutta monet muut terveydenhoidon kustannukset ovat nousseet, ja kotiavun saaminen on todella kallista, ja kunta on vetäytynyt yhä enemmän vastuusta ja osoittaa yksityisen sektorin ostopalvelujen suuntaan.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvin suurta luottamusta herättävää se, että uuden hallituksen rakentaminen ja hallitusohjelma kyettiin toteuttamaan hyvin nopeasti ja määrätietoisesti, ja se tietysti osoittaa hallitusyhteistyön toimivuuden mutta myös sitten sen, että suomalainen demokratia on hyvin vahvaa ja toimii.

Uusi hallitusohjelma sisältää, aivan oikein, keskeisen tavoitteen siitä, että Suomen tulee palata euroalueen ensimmäisten maiden joukossa unionin vakautuskriteereitten mukaiseen kuntoon. Hallitus siis sitoutuu, aivan oikein, siihen, että Suomen julkisen talouden alijäämää vuonna 2011 on supistettava selvästi, siis selvästi, alle unionin Vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin alijäämärajan.

Tuohon julkiseen talouteen liittyen pidän myös erittäin hyvänä, että ohjelmassa nostetaan esille kuntatalouden kehysmenettely, jolla kannustetaan mutta epäilemättä myös pakotetaan kuntakenttää ratkaisuihin, joilla palveluitten saatavuus koko Suomessa turvataan kuitenkin jatkaen Paras-hanketta.

Hallituksen tavoitteena on luoda puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyydelle koko maassa. On selvää, että työllisyydestä on huolehdittava ja aivan erityisesti on panostettava nuorisotyöttömyyden hoitoon.

Hallituksen tulee huolehtia maan kaikkien alueitten kehittämisestä, ja tästä näkökulmasta onkin välttämätöntä, että koko maan kattavalle infran rakentamiselle luodaan edellytykset. Onkin syytä odottaa ja vaatia, että hallitusohjelman kirjaus siitä, että selvitetään, millä budjetti- ja rahoitusmenettelyllä suuret infrainvestoinnit kyetään hoitamaan tarkoituksenmukaisesti, toteutetaan pikaisesti.

Jo ensi viikon ydinvoimakeskustelujenkin osalta on erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa selkeästi linjataan, että hallitus toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin edellyttämät lainsäädäntöhankkeet ja tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta. Tämä kirjaus oli muun muassa itselleni yksi hallitusohjelman aivan välttämättömiä kirjauksia.

Hallitusohjelmassa on myös todettu, että hallitus huolehtii osaamisen, työn ja yrittämisen edellytyksistä koko maassa. Osaamisen osalta tämän on tarkoitettava sitä, että Suomessa tulee olla jokaiseen maakuntaan toimintansa ulottava yliopisto- ja korkeakouluverkko, joka mahdollistaa sekä huippututkimuksen että alueellisen palvelu- ja kehittämistehtävän. Onkin aivan välttämätöntä, että hallitus tarkastelee tässä yhteydessä myös yliopistolain epäkohtia ja arvioi entistä selkeämmin yliopistojen sivutoimipisteitten asemaa ja rahoitusta, jotta koulutuksen alueellinen tasa-arvo toteutuu. On siis selvää, että tässä keskustelussa tähän kokonaisuuteen liittyy myös paljon puhutun Kajaanin opettajankoulutuksen aseman uusi arviointi.

Hallitusohjelman kirjaus yrittämisen edellytysten turvaamisesta pitää sisällään luonnollisesti myös maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä huolehtimisen. Erityisesti maatalouden kannattavuuden parantamiseen on löydettävä keinoja. On myös välttämätöntä, että uusi hallitus toteuttaa ne lupaukset, joita Vanhasen toisen hallituksen ohjelmasta on vielä toteuttamatta. Erityisesti on kyettävä luomaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä maatalouden harjoittamiseen.

Metsätalouden kehittämisen osalta on tietysti välttämätöntä, että kestävän metsätalouden rahoitus turvataan riittävin Kemera-varoin, ja tämän osalta on tietysti välttämätöntä, että jo tämän vuoden tulevissa lisätalousarvioissa huomioidaan ne tämän vuoden vajeet, mitä tuossa kestävän metsätalouden rahoittamisessa esiintyy.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kalmari tässä hetki sitten kehui ministeri Kiviniemen hyvää kädenjälkeä, ja niihin kehuihin on erittäin helppo yhtyä ja samalla myös kiittää muuta hallitusta niistä toimista, joita nyt on sovittu taloutemme vakauttamiseksi.

Hallitusohjelman sisältökysymyksiä on käsitelty jo täällä hyvinkin laaja-alaisesti, joten keskityn ainoastaan työurien pidentämiseen, työelämän tasa-arvoon sekä tuottavuuden nostamiseen julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteensovittamisen avulla.

Moni puhuja on tänään maininnut työurien pidentämisen tärkeänä keinona hyvinvoinnin turvaamiseksi. Työuria ei pidennetä eikä eläkeikää nosteta pelkillä hallinnollisilla päätöksillä vaan todellisilla panostuksilla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Jatkuva osaamisen ylläpito, mielenkiintoiset työtehtävät, kannustava työilmapiiri, toimiva työterveyshuolto ja ennen kaikkea ammattitaitoinen johtaminen — nämä kaikki vaikuttavat työssäjaksamiseen ja työurien omaehtoiseen pidentymiseen.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimesta vastikään valmistunut selvitys vahvistaa käsitystä työhyvinvointiin panostamisen tärkeydestä. Kuntien sairauspoissaolot ovat olleet korkeita, ja nyt taantuman aikana työhyvinvointiin ja työssäviihtymiseen tehtyjen panostusten myötä muun muassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja kuntasektorin suosio työnantajana on kasvanut. Toivottavasti jokaisella suomalaisella työpaikalla panostetaan jatkossakin johtamiseen, työhyvinvointiin ja pidetään henkilöstöä aidosti tärkeimpänä voimavarana.

Arvoisa puhemies! Työurien pidentäminen edellyttää myös työelämän ja perheen yhteensovittamista. Pääministeri Kiviniemen hallitus osoittaa halunsa toimia työelämän tasa-arvon puolesta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samapalkkaisuusohjelma, vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen ja perhevapaajärjestelmän kehittäminen ovat kaikki erinomaisia esimerkkejä käytännön tasa-arvotyöstä. Syntyvästä lapsesta aiheutuvat vanhemmuuden kustannukset ovat kuitenkin keskittyneet naisvaltaisille aloille ja niiden alojen työnantajille. Naisyrittäjät puhuvat jopa kymppitonnin vauvaonnesta. Kysymys ei ole siis vain äitien oikeudesta olla aktiivisesti työelämässä tai työnantajille kohdistuvista korkeista kustannuksista, vaan kysymys on myös isän oikeudesta hoitaa kotiaan ja lapsiaan. On myös selvää, että pitkien perhevapaiden käyttö heijastuu vääjäämättä naisten työmahdollisuuksiin, palkkakehitykseen ja ammattiosaamisen ylläpitoon.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on tuotu esille myös julkishallinnon tietojärjestelmien yhteensovittamisen kiireelliset toimet sekä valtion it-konserniohjauksen keskittämisen ja vahvistamisen tärkeys. Tämä painotus on erittäin merkittävä, koska nyt niin valtion kuin kuntien tasolla tehdään turhaa päällekkäistä työtä ja hukataan tarpeettomasti resursseja. Yhteensopivuutta edistämällä parannetaan palveluiden tuottamisen mahdollisuuksia, edistetään sähköistä asiointia, mahdollistetaan lisäresursseja hallintotyöstä asiakastyöhön ja tehostetaan merkittävästi eri toimintoja. Täällä on niin usein puhuttu terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta ja sen vaikutuksesta jopa potilasturvallisuuden heikentymiseen. Nyt onkin vihdoin aika odottaa parannuksia tilanteeseen.

Ohjelmassaan hallitus sitoutuu myös tekemään periaateratkaisut julkisen tiedon paremmasta saatavuudesta. Tämä on luonteva, tervetullut jatko työlle, jota laki paikkatietoinfrastruktuurista on jo vienyt eteenpäin. Julkinen tieto voi olla niin sanottua paikkatietoa, jonka yhteiskäyttöisyyden ja laaja-alaisen hyödyntämisen kautta voidaan järkeistää nykyisiä käytäntöjä ja luoda uusia toimintamalleja. Aineistojen standardointi ja parempi saatavuus helpottaisi monella tapaa viranomaisten välillä tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Julkisen tiedon avaaminen helpottaisi myös tietojen kaupallista jatkojalostamista, sekä monia karttanavigaattoreihin verrattavia innovaatioita tulisi kuluttajien ulottuville sekä mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Muissa Pohjoismaissa ja maailmalla onkin jo avattu julkisin varoin kerättyä tietoa. Esimerkiksi Norjassa tiedon saatavuus ja maksuttomuus on tuonut enemmän palveluiden käyttäjiä, uusia sovelluksia ja nopeampaa tiedonvälitystä. Niin ikään Tanskassa on perusteilla paikkatietoportaali ja aineistojen yhdenmukaisuutta parannetaan. Yhdysvalloissa tietovarantojen vapaan jakelun seurauksena työllisyys ja yrittäjyys ovat lisääntyneet, bruttokansantuote on kasvanut ja verotulot ylittäneet vapaasta jakelusta aiheutuneet menot monin kerroin. Tässä valossa myös Suomen on mahdollista ulosmitata hyöty lukuisissa eri virastoissa tuotetuista huippulaatuisista kartta- ja muista aineistoista.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa sitä, että nyt laadittu hallitusohjelma on vastuullista politiikkaa, ei helppojen irtopisteiden hankkimista. Hallitus sitoutuu Suomen ohjaamiseen ulos taantumasta ja myös hyvinvoinnin rakentamiseen pitkällä aikavälillä. Erityisesti haluan kiittää uutta pääministeri Kiviniemeä siitä, että hän nosti esille kasvuyritykset sekä tutkimus- ja tuotekehitystyön tärkeyden. Panostamalla t&k-toiminnan tulosten kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen meillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa suomalaista kilpailukykyä ja pohjaa Suomen elinvoimalle.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virolainen puhui nätisti, kauniisti työhyvinvoinnista ja johtamisesta liittyen työurien pidentämiseen. Tässä on vaan todella merkittävä ristiriita hallitusohjelman ja myöskin keskustalaisten tekojen ja sanojen välillä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tuottavuusohjelma kirjaimellisesti pilkulleen entiseen muotoon. Kuitenkin me tiedämme, että eduskunnan tarkastusvaliokunta yksimielisesti on kiinnittänyt huomiota siihen, että tuottavuusohjelmasta on tullut henkilöstön irtisanomisohjelma, joka erittäin inhottavalla tavalla vaikuttaa. Tiedän kokemuksesta, että Opetushallituksessa, työsuojelupiireissä, työvoimahallinnossa jne. se rasittaa ihmisten olemista työelämässä ja lyhentää heidän työuriaan. Miksi te olette hyväksyneet tämmöisen kohdan tähän meidän ... tai teidän hallitusohjelmaanne? — Anteeksi, meinasi lipsahtaa, ei meidän, vaan teidän hallitusohjelmaanne.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson on siinä oikeassa, että tapa, jolla tuottavuutta haetaan, on se tärkein. Se tulee tehdä ihmislähtöisesti, työntekijäkeskeisesti. Meillä on valtionhallinnossa aikaikkuna, jossa meillä lähtee ennätysmäärä ihmisiä eläkkeelle. Se tuo meille merkittävän mahdollisuuden myös miettiä toimintoja, madaltaa organisaatioita, poistaa turhia johtajia, keskittää työtä ydintehtäviin, siihen, mitä varten meidän valtionhallintomme on olemassa. Siltä osin meillä on paljon tehtävissä. Tuottavuutta voidaan parantaa myös positiivisessa hengessä siten, että me voimme luoda työntekijöille entistä parempia työpaikkoja.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kalmari ei ole nyt paikalla, mutta hänen juhlintaansa työttömyyden alenemisen johdosta on syytä kyllä verrata suoraan valtiovarainministeriön suhdannekatsaukseen tältä päivältä. Siinä todetaan: "Työllisyydessä on mennyt alkuvuonna odotettua paremmin", mutta: "Työllisyystilanne heikkenee kuitenkin edelleen." "Työllisiä oli toukokuussa vielä 13 000 vähemmän - - kuin vuosi sitten." "- - työvoimaan kuulumattomien määrä oli kasvanut 43 000 henkilöllä." "Lähikuukausien työttömyys- ja työllisyysluvut ovat ratkaisevia arvioitaessa koko kuluvan vuoden kehitystä: ilman kohtuullisen suurta kesä- ja harjoittelutyöpaikkojen tarjontaa ei vuodesta 2010 tule kovinkaan hyvää. Riski huonompaan suuntaan myös kasvaa, jos vuoden loppupuoliskolla vain pieni osa työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevista työllistyy tai löytää jatkokoulutuspaikan toimenpiteen jälkeen useimpien jäädessä työttömiksi." Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Meillä Varsinais-Suomessa vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys kasvoi 65 prosenttia. Vientiteollisuudessa laajasti lomautukset ovat muuttumassa irtisanomisiksi, ja todelliset huiput nähdään vasta vuodenvaihteessa.

Mutta, arvoisa herra puhemies, hallituksen ohjelmasta: Ohjelma on epäkonkreettisuudessaan ja yleisyydessään lajinsa ennätys, joskin se on myös lyhyydessään, kuten täällä ed. Kaunisto kiitteli. Se sopii ohjelmaksi mille hallitukselle tahansa, ihan missä valtiossa tahansa Suomesta Slovakiaan, Unkarista Ugandaan, niin yleinen ja epäkonkreettinen se on. Mutta se on kyllä aivan oivallinen osoitus tekemättömyyden ja odottaa ja katsoa -linjan julistuksesta.

Hallituksen tiedonanto pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelmasta ei sisällä mitään konkreettisia toimenpiteitä hyvin hälyttävästä näkymästä esimerkiksi Suomen laivanrakennusteollisuuden kriisiin varautumiseksi. Kuitenkin, mikäli tilauksia ei saada, käsillä on aivan toisenlainen rakennekriisi kuin mitä Suomessa on millään toimialalla nähty. Suomen valtio ja veronmaksajat ja tietenkin telakkatyöläiset joutuvat kantamaan kaikki riskit kansainvälisen teollisuusryhmän, STX:n, omistamien suomalaistelakoiden toiminnasta ja mahdollisen alasajon seurauksista, mutta joutuvat seuraamaan sivusta itse päätöksentekoa. Tämä on ollut Suomen valtion omistajapoliittinen linja myös laivanrakennusteollisuuden osalta. Olisi tarvittu jo varhain merkittävää valtionomistuksen säilyttämistä Suomen telakoilla.

Tiedossa on jo, että varustamoyhtiö Viking Line ilmoitti kesäkuun alussa katkaisseensa neuvottelut uusista laivatilauksista tarjouksia tehneiden telakoiden kanssa. Valtion kevään lisäbudjetissa päätetyt tuet ja luotto- ja takuujärjestelyt eivät ole riittäneet kotimaisten tilausalushankintojen saamiseksi STX:n Turun telakalle. Finanssikriisin seurauksena lamaantunut kysyntä on ajanut koko Euroopan laivanrakennusteollisuuden rakennekriisiin. Käynnissä olevassa pudotuspelissä Suomen laivanrakennusteollisuuden jatkuminen on vakavammin uhattuna kuin koskaan. Tämän vuoden marraskuussa Turun telakalla luovutetaan viimeinen parhaillaan tilauskantaan kuuluva suurristeilijä. Vuodenvaihteessa Varsinais-Suomessa on työttömänä 10 000 laivanrakentajaa. Suorat ja välilliset vaikutukset heijastuvat laajasti muualle Suomeen ja erityisen rajuina Turun seutukunnan kuntien talouteen. Näistä olisin odottanut linjanvetoja, muun muassa näistä kansallisesti aivan keskeisistä teollisuuspolitiikan ja elinkeinopolitiikan kysymyksistä, mutta hallitusohjelma on vain yleistä epäkonkreettista sanahelinää.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyestä virsi kaunis, on vanha sanonta. Hallitusohjelmasta löytyy kylläkin konkretiaa, vaikka täällä sanotaan, ettei löydy. Ajattelin nostaa muutamia konkreettisia asioita tästä esille.

Ensinnäkin meille tulee laajempi kehitysindikaattori käyttöön bruttokansantuotteen rinnalle. Se on erittäin merkityksellinen asia. Sen lisäksi meillä lisätään erityisrahoituksen riskinottokykyä ja selvitetään vientitakuun muuttamista sekä suhdannerahoituksen käyttötarkoitusta. Iso asia on se, että hallitus haluaa varmistaa, että koulutuspaikka on jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Lisäksi tulee esitys vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Sen lisäksi hallitus jatkaa ekologista verouudistusta muuttamalla energiaverot ympäristöperusteisiksi. Sen lisäksi julkisen sektorin it-toiminnot keskitetään. Eivätkö nämä ole konkreettisia asioita?

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Uusiutunut pääministeri Mari Kiviniemen hallitus jatkaa linjakkaasti Vanhasen kakkoshallituksen vastuullista ja elvyttävää linjaa, joka hakee tietä ulos taantumasta yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta tukemalla, ei leikkaamalla tai veroja korottamalla.

On huomioitavaa se, että keskustajohtoisella hallituksella työttömyyden torjunta on ollut tuloksekasta, kun suhteuttaa sen laman vakavuuteen. Elvyttävät toimet ovat pitäneet yrittäjyyden ja yksityisen kulutuksen rattaat pyörimässä syvimmässä lamassa.

Hallitus aivan oikealla tavalla pyrkii ensi sijassa viestimään luottamusta kansainvälisille rahamarkkinoille. Euroalueen vaikeudet ovat johtaneet siihen, että monissa muissa Euroopan maissa on otettu kovat leikkauslistat käyttöön. Näin emme toimi Suomessa, vaikka leikkausinto on levinnyt ainakin opposition riveihin voimakkaasti. Elvytyksen henki on kääntynyt leikkaushenkeen. Leikkaukset eivät kuitenkaan markkinoita vakuuta. Ennemminkin talouden kuihtuminen siitä seuraisi.

Loputon voimakkaan elvytyksen tie ei ole mahdollista myöskään Suomessa. Uuden hallituksen johdolla pitääkin siirtyä elvytyksestä kohti julkisten toimien tehostamista ja julkisen talouden menohillintää. Siis edelleen kulutuksen vireys ja ympäristö- ja välillisten verojen maltillinen kiristys on oikea suunta. Julkisia menoja on pystyttävä vähentämään tai ainakin pitämään entisellään.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tehostamisen yksi keskeinen tekemisen paikka on työurien tehostaminen. Työhyvinvointi on jo pitkään yhteisesti ja yleisesti tunnustettu tärkeäksi keinoksi eläkeiän korottamisen ja opintojen aikaistamisen ohella.

Työhyvinvoinnin yksi kulmakivi on perheen ja työelämän entistä parempi yhteensovittamisen mahdollisuus. Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisemman jakamisen puolesta on työryhmä työskentelemässä. Tämän työryhmän tuloksena on toivottavasti vihdoin ratkaisuja siihen, ettei Suomi enää sivistysvaltiona rankaise naisia ja naisvaltaisia aloja työelämän hankaluuksilla perheen perustamisesta ja lasten hankkimisesta.

Myös isien osuutta perheensä täysivaltaisena jäsenenä tulee työelämän tukea niin, että isät todella käyttäisivät isyysvapaiden suomia mahdollisuuksia. Sitä kautta myös naisten työelämän ongelmat helpottuvat, kun vastuuta sekä perhe- että työelämästä voidaan tasaisemmin jakaa. Toivon todella tahtoa ja menestystä tätä työtä tekevälle työryhmälle.

Lapsiköyhyys on vakava asia. Maassamme on huonosti pärjääviä perheitä, ja heidän tukemistaan onkin jatkettava kannattelevalla linjalla. Keskustavetoinen hallitushan on jo korottanut lapsilisiä ja on sitomassa niitä indeksiin sekä alensi ruuan verotusta.

Toisin kuin Lipposen hallitus, joka leikkasi muun muassa lapsilisiä vuosien 1996—1999 aikana yli 500 miljoonaa euroa, on tällä vaalikaudella tehty tasokorotuksia muun muassa vähimmäispäivärahoihin sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin ja erityishoitorahaan, jotka eritoten koskettavat pienituloisia lapsiperheitä. On muistettava myös, että niissä perheissä, joissa ei ole jouduttu kohtaamaan työttömyyttä, ostovoima on kasvanut. Pienellä puolen prosentin tuloveroasteikkoon tehdyllä lievennyksellä hallitus haluaa tukea muun muassa kotitalouksien ostovoimaa, kehitystä ja kotimaista kysyntää. Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 2 200 euroon.

Arvoisa puhemies! Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista jatketaan määrätietoisesti päämääränä nimenomaan palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa joka puolella maatamme. Rakenteet ovat vain väline siihen. Kuntien kustannuskehityksen on myös oltava menokuripainotteista. Pelkät rakenteiden muutokset eivät muuta kuntien talouden tilannetta. Kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen pitää omaksua myös kuntapolitiikan saralla.

Tuleva, jo nurkan takana vaaniva työvoimapula julkisella sektorilla pitää jo tiedostaa, ja siihen pitää valmistautua toden teolla. Onko näin, että vakava nuorisotyöttömyys ja toisaalta uhkaava työvoimapula eivät olisi samaan yhtälöön sovitettavissa? Meidän pitääkin kouluttaa nuoriamme aloille, jotka muutamien vuosien päästä huutavat tekeviä käsiä ja osaavia ihmisiä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elsi Katainen kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan, joka liittyi hallitusohjelmaan, nimittäin työhyvinvoinnin parantamiseen. Viime viikon lehdissä ja monissa kunnissa, kun on käsitelty henkilöstökertomusta edelliseltä vuodelta, on tullut esille se tosiasia, että kuntasektorilla ja julkisella sektorilla laajemminkin sairauspoissaolojen määrä on kasvanut ja on erittäin korkea. Tiedän kuntia, joissa yli 20 päivää vuodessa on keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä. Viime viikon Helsingin Sanomissa oli ammattikohtainen tieto siitä, mitkä ovat sairauspoissaolot, ja joidenkin ammattiryhmien kohdalla ylittyy 30. Eli tämä on todella suuri ongelma, (Puhemies: Minuutti!) ja jos haetaan tuottavuuden kasvua, niin kiinnittämällä huomiota näihin kysymyksiin voidaan todella saada huomattavia tuottavuuden parannuksia aikaan.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Jotenkin tuntui siltä, että täällä salissa tänään tapahtui aika isoja asioita, kun tuossa keskustelua päästiin aloittelemaan. Täällä nimittäin kuului tuolta salin toiselta puolelta, missä ei ole ketään tällä hetkellä paikalla, sosialidemokraateilta semmoinen puheenvuoro, että ihminen pitäisi asettaa keskiöön eikä järjestelmä. Minusta se oli aika hieno puheenvuoro ja vielä, kun se tuli sosialidemokraateilta, se tuntui suorastaan uskomattomalta, että onko tässä ihan mannerlaatat suorastaan liikenteessä.

Sitten kun vähän raaputti pintaa, niin ne perustelut kuitenkin olivat sitten jo vähän tutumpia. Elikkä kun kysyttiin, mitä ne konkreettiset keinot ovat, niin ei niitä kovin paljon löytynyt, mitä hallituksen tässä ajassa pitäisi tehdä, mutta rakenteita pitäisi muuttaa sillä tavalla, että pieniä kuntia pitäisi pudottaa pelistä pois ja pieniä kuntia pitäisi listiä. Ja tästä keinosta me olemme kovin eri mieltä, niin että tällaista ei tulla papereihin lisäämään niin kauan kuin keskusta hallituksessa on ja toimii.

Sitten itse tähän paperiin vielä ja sen positiivisiin puoliin ja sisältöihin. Tähän on sanottava, että tämä ei ole valmis, eikä missään tapauksessa maailma valmiiksi koskaan tulekaan, mutta tässä on ihan oikeita askelia, erityisesti tämä ylisukupolvinen ote, siis se, että velkaa maksetaan jo nyt eikä sitä siirretä seuraaville sukupolville. Tämä talouden tasapainottamisnäkökulma on uuden sukupolven politiikkaa mitä suurimmassa määrin. Se, että pienempää puolustetaan ja se on tähän ohjelmaan moneen kertaan kirjattu, voidaan myöskin lukea keskustan ansioksi.

Samaten ehkä semmoisena konkreettisempana uutena avauksena on tämä uusi mittaristo, siis ettei puhuta enää pelkästään bkt:stä vaan uskalletaan ajatella myös tätä inhimillistä hyvinvointipuolta, luonnon hyvinvointia ja rakennetaan oma mittaristo, millä perusteella politiikkaa tulevaisuudessa arvioidaan. Tämä on keskustan vaatimus. Se on nyt papereissa, ja se avaa ihan uudenlaisen tavan toimia politiikassa. Tämä on erittäin tärkeää, että tämä on hallituksen ohjelmaan kirjattu.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Positiivistakin värettä on ilmassa, mutta länsimainen talous elää vielä veitsenterällä. On helppo ummistaa silmät velkamiljardeilta, mutta Suomen valtion 76 miljardin velka ei ole käsinkosketeltava, saati Ison-Britannian 185 miljardin vuosittain otettava lisävelka. Ne eivät tunnu tavallisen ihmisen arjessa ainakaan nyt. Silmien ummistaminen johtuu ehkä myös siitä, että noin isoja summia on välillä vaikea ymmärtää. Kuvaa sumentaa myös alhainen korkotaso, jota toisaalta tarvitaan länsimaisten talouksien pelastamiseksi.

Julkisen talouden velat ovat siirrettyä ongelmaa. On takuuvarmaa, että tulevina vuosina korkotaso nousee. Se tarkoittaa valtiollemme yhä kaventuvaa liikkumatilaa. Tällä hetkellä korkoa maksetaan runsas 2 miljardia, mutta tulevaisuudessa se saattaa olla jopa 6 miljardia euroa. Se on kaikki pois meidän hyvinvointipalveluidemme rahoituksesta, tai se kirpaisee sinua tai minua korkeampina veroina. Siinä vaiheessa se alkaa myös ehkä näkyä jääkaapissakin.

Onko Kiviniemen hallitus riittävästi tulevaisuuteen katsova? Sitä se on. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että hallitus tekee yli vaalikausien ulottuvan ohjelman, jonka avulla pyritään vakauttamaan valtiontalous ja kuromaan umpeen kestävyysvaje. Suunnitelmaa tulee tehdä yhdessä kaikkien puolueiden kanssa ja myös tärkeimpien muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Suunnitelma ei ole vain nyt aloittavan hallituksen, vaan sen tulee olla kaikkien yhteinen. Yhteistyöllä luodaan vahva pohja myös vuoden kuluttua aloittavalle uudelle hallitukselle.

Suomi tarvitsee talouskasvua kipeästi. Talouskasvu on ainoa tapa kuroa velkavankeuttamme umpeen kivuttomasti. Se vaatii rohkeita ratkaisuja verotuksessa. Hetemäen työryhmän ajatukset yritysverotuksen uudistamiseksi ovat oikeita, mutta voisivat mennä astetta pidemmälle. Esimerkiksi aloittelevat yritykset ja kasvuyritykset voitaisiin vapauttaa kokonaan yhteisöverosta. Verokannuste houkuttaisi kasvuun tähtääviä pk-yrityksiä jättämään varoja yritykseensä ja rahoittamaan niillä uusien työntekijöiden palkkaamista. Verot kerättäisiin siinä vaiheessa, kun voittoja kotiutettaisiin.

Varovainen prosenttien siirtely paikasta a paikkaan b tuo vain vähäisiä vaikutuksia eikä todellisuudessa rakenna vahvaa kasvualustaa. Meidän on kyettävä kyseenalaistamaan nykyrakenteita ja -ratkaisuja. Onko nykyinen tapa tukea tutkimus- ja tuotekehitystä se paras? Olisiko parempi ratkaisu esimerkiksi siirtää tuki verotuksen puolelle innovaatiovähennyksenä? Rahaa on niukasti, joten on löydettävä konsteja, joilla tehdään uudet ratkaisut nollasummapelillä.

Merkittävä osa hyvinvoinnistamme rakennetaan pienissä yrityksissä. Jos haluamme lisää työpaikkoja, niiden syntymistä on myös edistettävä. Ensimmäisen, toisen, ehkä kolmannenkin työntekijän palkkaamista kannattaa tukea. Yksi vaihtoehto on palkan sivukulujen alentaminen määräajaksi.

Kilpailukykymme kannalta ehdotetut ratkaisut, joissa verotusta siirretään kulutuksen puolelle ja tuloverotusta kevennetään, ovat järkeviä. Näin palkankorotuspaineet voidaan toivottavasti korvata verotuksen kautta. Toinen kilpailukykyämme vahvistava tekijä on osaaminen; siitä emme saa tinkiä. Jos leikkaamme peruskoulusta tai toiselta tai korkea-asteelta, leikkaamme myös tulevaisuuttamme. Meidän tulee pitää kiinni hallituksen tavoitteesta, että jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on jokin jatkokoulutuspaikka tai työpaikka, jokin sellainen, joka johtaa työllistymiseen ja aktiiviseen osallistumiseen.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että terveyttä edistävää verotusta viedään eteenpäin. Saamme makeisveron takaisin, ja virvoitusjuomaveroa nostetaan. Toivon, että tulevaisuudessa terveyttä edistävää verotusta kehitetään edelleen. Voimme verottaa sokerin kulutusta. Pahitteeksi ei olisi myöskään jatko alkoholiveron nostoille: valtiolle rahaa ja ihmisille terveyttä. Osan lisäveroeuroista voisi kohdentaa marjojen, hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron alentamiseen. Näin hyvinvointi edelleen lisääntyisi, kun pahoinvointimenot vähenisivät.

Pääministeri puhui sosiaalisesta omastatunnosta. Tukiverkkojen tehtävä on auttaa uuteen alkuun. Kun autamme lähimmäisiämme silloin, kun apua tarvitaan, rakennamme myös onnellista Suomea. Kaikkeen ei aina tarvita rahaa, vaan monessa kohdassa vähemmän voi olla myös enemmän.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lauslahti piti ihan hyvän puheenvuoron, jossa hän kiinnitti huomiota elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin ja lisäsi siihen arvonlisäveron vaikutukset. Olen samaa mieltä. Arvonlisäveroa voitaisiin laskea niiden tuotteiden kohdalla, joilla on positiivisia terveysvaikutuksia, mutta aivan samalla tavalla voitaisiin nostaa niiden kohdalla, joissa nuo terveysvaikutukset ovat kielteisiä.

Täällä on puhuttu paljon terveyskeskuksista ja niiden toiminnasta ja siitä, mitä yleensä terveydenhoito maksaa. Alkoholin vaikutus myös sillä kentällä on todella suuri kielteinen tekijä, jolloinka alkoholin hinnan nostaminen entisestään verotuksen keinoin olisi mielestäni tarpeen.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Lauslahti viittasi puheensa alussa niihin koviin päätöksiin, joita muun muassa Englannissa on tehty. Tähän hallitusohjelmaan sisältyy myöskin kovia päätöksiä ja konkreettisia päätöksiä, joista ehkä tärkeimmäksi tulee muodostumaan lause, jossa todetaan: "Hallitus sitoutuu supistamaan vuonna 2011 julkisen talouden alijäämän alle Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun reilusti alle kolmen prosentin rajan." Ja toinen kohta: "Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tasolle." Veikkaan, että nämä konkreettiset kohdat tulevat muodostumaan tämän hallitusohjelman kaikkein tärkeimmiksi lauseiksi, ja ne ovat kovia toimia.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kollegat tekivät viisaita havaintoja. Tähän Suomen vakauttamiseen: On ensiarvoisen tärkeää, että me ymmärrämme myös, että ne ovat vaikeita päätöksiä, mutta viisas päätöksentekijä löytää ne päätökset, joilla on vähiten kivuliasta vaikutusta. Mielestäni kohdat, joissa me lisäämme kulutukseen kohdistuvaa verotaakkaa, ovat hyvin perusteltuja ja toivoakseni myös sellaisia, joilla me pystymme sitä tulevaisuuden kasvua luomaan sen kautta, että pystymme Suomen kilpailukykyä parantamaan.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Kiviniemen ensimmäisen hallituksen ohjelma on jatkoa Vanhasen toisen hallituksen ohjelmalle. Taloustilanne on edelleen epävakaa, ja se vaatii harjoitettavalta politiikalta jatkuvuutta ja vakautta. Hallituksen talouspolitiikka on ollut tuloksekasta, ja työllisyyden hoidossa on onnistuttu pitämällä kotimarkkinat toimivina vientikaupan vaikeuksien aikana. Euroopassa vuosia jatkunut velkaantuminen on tullut nyt tiensä päähän, ja meidän on kautta linjan tervehdytettävä kansantalouttamme, ja Euroopassa on tehtävä samoin.

Vuosi sitten pääministeri Matti Vanhanen esitti EU-kokouksessa pankkien stressitestiä, jolla rahalaitosten vakavaraisuutta olisi testattu. Tämä on erinomainen aloite ja toteutuu valitettavasti vasta tänä kesänä. Kasinotalouden harjoittaminen on pystyttävä torjumaan tehokkaasti rahamarkkinoiden saattamiseksi terveelle pohjalle. Suomen hallituksella on ollut Vanhasen kautta tässä asiassa aloitteellinen ote.

Arvoisa puhemies! Talouden vakauttaminen ja työllisyyden parantaminen olivat Vanhasen kahden hallituksen pääasioita, ja sama linja jatkuu aloittavan Kiviniemen hallituksen toteuttamana. Tällä hyvällä linjalla pitää jatkaa myös vaalien jälkeen Kiviniemen toisessa hallituksessa. Julkisen talouden vaje on saatava pienenemään, ja hallitusohjelman mukaisesti on panostettava kaikin voimin uusien työpaikkojen ja kasvun luomiseen. Hallitus laatii ohjelmansa mukaisesti kahdelle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tasolle.

Arvoisa puhemies! Nousemme taantumasta parantamalla työllisyysastetta 75 prosenttiin. Vain työllä ja yrittämisellä talous tervehtyy. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen kaipaa edelleen erillisiä määrätietoisia toimia toteutuakseen. Etenkin nuorisotyöttömyyden torjunnan on oltava tämän yhteiskunnan pääasiallinen tehtävä lähivuosina. Se haitallinen ilmiö meidän yhteiskunnastamme on pystyttävä torjumaan.

Hallitus satsaa määrätietoisesti kasvuyrittäjyyteen, mitä kautta luodaan parhaiten uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Investointien liikkeellesaanti on välttämätöntä, ja juuri tehty hallituksen suuri energiaratkaisu osaltaan tukee tätä uutta kasvua. On tärkeää nimenomaan energiaratkaisun takia saada alempi tieverkko ja junaradat kuntoon. Jo tällä vaalikaudella on hallitusohjelman merkinnän mukaisesti selvitettävä pikaisesti eri rahoitusmenettelyt asian korjaamiseksi. Tässä asiassa on mielestäni jo aivan liikaa pelattu aikaa.

Arvoisa puhemies! Työurien jatkuminen on hallitusohjelman mukaan tärkeä tavoite aloittavalle hallitukselle. Keinona työurien pidentämiseen on työhyvinvoinnin parantaminen esimerkiksi parantamalla kuntoutusmahdollisuuksia työssä käyville työssäjaksamisen tukemiseksi. Alkupäästä työuria pidennetään helpoiten opiskelijoiden valmistumisaikoja lyhentämällä.

Verotuksen kehittäminen työllisyyttä ja kasvua vahvistavaan suuntaan on hyvä hallituksen linjaus. Äskettäin julkaistu Hetemäen työryhmän väliraportti sisältää näitä esityksiä, mutta yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja verotuksen oikea kohdentaminen pitää huomioida Hetemäen esitystä paremmin lopullisia päätöksiä tehtäessä. Seuraavalla hallituksella on edessään verotuksen kiristäminen joiltakin osin.

Hallitusohjelmassa on ensimmäistä kertaa mainittuna kehitysindikaattoreiksi perinteisen bruttokansantuotteen lisäksi inhimillinen hyvinvointi ja ympäristön tila. Tavoite on hyvä, mutta oikeudenmukaisten mittarien laatiminen voi olla hieman vaikeaa ja jää tulevien pohdintojen varaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman merkintä julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Nykyaikaisen tietotekniikan käytössä julkishallinnossa olemme valitettavasti jääneet muiden EU-maiden jälkeen viime vuosina. On tärkeää saada nopeasti valmiiksi valtakunnallinen laajakaistaverkko, jotta tämä tavoite voidaan toteuttaa tehokkaasti kautta linjan. Ilman toimivia laajakaistayhteyksiä tämän tavoitteen toteuttaminen on mahdotonta.

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus aloittaa työnsä epävakaassa taloudellisessa tilanteessa. Kuitenkin Matti Vanhasen toisen hallituksen oikeilla elvytystoimilla on pidetty muun muassa työllisyystilanne kohtuullisessa kunnossa. Valtiovarainministeriön tänään tullut suhdannekatsaus osoittaa selkeästi, että tähän saakka tehdyt hallituksen toimet ovat olleet oikeita, ja Mari Kiviniemen hallitus on ohjelmallaan päättänyt jatkaa samalla linjalla. Tämä on hyvä merkki siitä, että talouden elvytystoimet ovat toimineet, ja pääministeri Mari Kiviniemen hallitus on empimättä päättänyt valita saman tien.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Hallituksen vaihtuminen olisi ollut mahdollisuus päivittää hallitusohjelmaa tähän päivään, onhan nykyinen ohjelma laadittu aivan erilaiseen taloudelliseen tilanteeseen kuin mikä nyt vallitsee. Entisen hallituspohjan jatkaessa saamme aidosti päivitetyn ja vastuuntuntoisen hallitusohjelman sijaan vähäisen kokoelman kauniita sanoja, lupauksia, joille ei ole katetta ja jotka eivät vastaa suomalaista arkitodellisuutta tänä päivänä juuri ollenkaan. Konkretia ja toimenpiteet puuttuvat tästä hallitusohjelmasta. Onko meillä tässä tilanteessa varaa vain odotella miltei vuosi seuraaviin vaaleihin?

Kiviniemen hallitus jatkaa Vanhasen toisen hallituksen politiikkaa, jonka saavutuksiin on jo kirjattu veropohjan murtaminen, julkisten palveluiden ja kuntien ajaminen ahdinkoon sekä maan kahtia jakaminen veropolitiikalla, joka suosii vain ja ainoastaan rikkaita. Hallituksen vaihtuminen ei tuo näiltä osin minkäänlaista valonpilkahdusta tavallisen ihmisen arkeen. Aiemmin täällä keskusteluissa muistutettiin ministeri Pekkarisen taannoisesta vaatimuksesta hyvätuloisten ottamisesta mukaan lamatalkoisiin. Hieno ajatus ei näytä konkretisoituvan tällä vaalikaudella teoiksi, ei sitten millään, vaikka vaihdettaisiin pääministeriäkin. Pääomatulojen verotuksen muuttaminen progressiiviseksi olisi juuri tällainen konkreettinen toimi. Se laajentaisi veropohjaa ja olisi oikeasti sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on siis "onnistuneesti" toteuttanut ideologiaansa purkamalla hyvinvointivaltion perusteita. Samalla se on täysin epäonnistunut työllisyyden hoidossa. Kun katsoo, kuinka hallitus on työllisyyden hoitoon suhtautunut, tämä ei ole ihme. Työllisyyden hoito on laiminlyöty lähes täysin. Tällä hallituksella ei ole ollut aitoa kiinnostusta asiaa kohtaan. Työttömyyden tilaa tällä hetkellä maassamme on täällä hyssytelty, mutta todellisuus on kova. Meillä on tällä hetkellä 300 000 työtöntä tilastojen mukaan. Tilastojen ulkopuolelta löytyy vielä yli 100 000 työtöntä lisää. Missä ovat aidot panostukset työllisyyteen? Missä ovat lisäykset työllisyyspolitiikan määrärahoihin? Uusi hallitusohjelma ei tarjoa tähän yhtään mitään, ja aikaa on kymmenen kuukautta.

Hallituspuolueet ovat täällä tänäänkin puhuneet kauniisti panostuksista työelämän laatuun tärkeänä tulevaisuuden tekemisen kannalta. Tässäkin kohtaa on todettava, että toimet ja tahto niiden toteuttamiseksi puuttuvat lähes täysin. Puheet ja teot on ulkoistettu toisistaan, niillä ei ole enää mitään tekemistä toistensa kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Uusi pääministeri Kiviniemi puhui täällä, että ketään ei jätetä osattomaksi hyvinvoinnista. Tämä kaino toivomus ei toteudu kirjaamalla se hallitusohjelmaan pelkiksi sanoiksi. Ilman konkreettisia toimia sekin kirjaus jää kuolleeksi kirjaimeksi. Mitä hallitus tekee kouluttamattomien nuorten hyväksi? He juuri ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä, ja monin paikoin syrjäytymiskehitys on jo vahvassa vauhdissa. Tämä on nyt jo niin laaja ongelma, että kun puhutaan tulevaisuudessa niistä virheistä, joita tämän laman aikana tehtiin, on kärjessä työllisyyden surkean hoidon ohella nuorten syrjäytymiskehityksen salliminen. Hallituksen vähät työllistämistoimenpiteet ovat kohdistuneet puhtaasti kaikkein heikoimmin työllistettäville. Vajaakuntoisten työllistäminen on unohdettu täysin, ja paikoin esimerkiksi hallituksen kuntapolitiikka ja Raha-automaattiyhdistyksen rahojen uusjako ovat entisestään vaikeuttaneet vajaakuntoisten työllistämistä.

Kuntien osalta voisi vielä todeta, että Paras-hanke ei ole ainakaan vielä parantanut palveluja eikä säästänyt rahaa. Se on sen sijaan ajanut kuntia epävakaalle pohjalle ja synnyttänyt sekavuutta ja epävarmuutta useimmissa kunnissa. Paikoin on lähdetty menemään kohti teennäisiä hallinnollisia malleja, jotka itse asiassa vievät meitä kovaa kyytiä ojasta allikkoon, ja se tuskin oli meidän kenenkään tarkoitus. Kuntauudistukseen tarvitaan selkeä ja määrätietoinen linja, joka on yleisesti hyväksytty ja johon kaikki voivat yhdessä sitoutua. Näyttää kuitenkin siltä, että aito kuntakentän uudistaminen jää sekin ensi vaalikaudelle, jonka vaikeiden päätösten lista näin ollen entisestään lisääntyy. Se, että asioihin ei puututa ajoissa, tekee tulevista, äärimmäisen vaikeista päätöksistä entistäkin hankalampia.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Taimela puhui nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisuhasta vähän semmoisia asioita, että minusta niissä oli ristiriita, kun ajatellaan tämän hallituksen toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Olemme juuri sivistysvaliokunnassa käyneet tätä listaa läpi, ja siellä on hyvin monta eri asiaa nyt pantu jo jalalle: erityisopetus on uudistettu, ammattistartti on luotu, hiljattain säädimme uudistetun nuorisolain, jossa on etsivä työtoiminta. Kaikilla näillä toimilla on selvä pyrkimys pienentää sitä 40 000:n joukkoa, joka oli uhan alla syrjäytyä. Minä uskon, että nämä toimet jo näiden kymmenen kuukauden aikana, puhumattakaan lähivuosista, tulevat vaikuttamaan myönteisesti tähän asiaan.

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Hänniselle, että Oecd on Suomen työvoimapolitiikkaa koskevassa arviointiraportissaan todennut suomalaisen työvoimapolitiikan aktiivimenojen tason alhaiseksi suhteessa työttömyysturvan menoihin ja työvoimapolitiikan määrärahojen tasoa tarkasteltaessa Suomi jakaa tosissaan Oecd-tilastoissa jumbosijan yhdessä Belgian ja Itävallan kanssa. Kyllä tässä on myös paljon tehtävää, koska — niin olen esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä saanut kuulla — jo noin 3 kuukautta työttömyysjaksoa riittää siihen, että kaikki nämä nuoret, jotka tällä hetkellä ovat työttömänä, syrjäytyvät vallan työelämästä ja ovat sitä kautta sitten yhteiskunnan maksettavana olevia ihmisiä. Toisaalta myös, jos mietitään, että meillä on tilastojen mukaan tällä hetkellä 300 000 työtöntä — tässä on valitettavan paljon myös näitä nuoria — niin täytyy miettiä, että meillä on myös 920 000 köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä ja näistäkin on paljon niitä perheitä, joissa on näitä nuoria työttömiä ihmisiä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition olisi myös syytä tutustua tähän tänään julkistettuun valtiovarainministeriön suhdannekatsaukseen, joka kertoo kyllä aika positiivista kieltä hyvin selvästi siitä, miten hallitus on elvytystoimissaan onnistunut. On totta, että työttömyys on meillä edelleen liian korkealla, mutta totta ei ole se, että mitään ei olisi tehty. Tässä juuri äsken kuulimme, kuinka paljon toimenpiteitä työttömyyden torjuntaan on tehty, ja iloista on kyllä lukea tätä VM:n selvitystä siitä, että nyt näyttää siltä, että työllisyydessä on mennyt alkuvuonna odotettua paremmin ja työttömyyden kasvuvauhti on selkeästi hidastumassa. Tämä on nyt erittäin hyvä viesti kyllä kaikille työttömille. Meidän täytyy luoda toivoa siihen, koska tämä kaikki myös kannustaa yrityksiä työllistämään ja luomaan uusia työpaikkoja.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä nämä lait on uudistettu juuri, niin vie varmaan jonkun aikaa ennen kuin ne saadaan jalalle ja saadaan tuloksia. Olemme vakuuttuneita siitä, että koulutus, ammattitaito ja työllistäminen ovat parhaita keinoja torjua syrjäytymistä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla tänään aamupäivällä, miten pääministeri Kiviniemi sanoi, ettei tämä hallitus tee kuntien pakkoliitoksia. Pakolla ei kuntia saada yhteen, tai saadaan, mutta ei tule hyvää jälkeä. Kuntaliitokset ovat erittäin herkkä asia. Kuntien välille vaaditaan vahvaa, yhtenäistä tahtoa liitosasialle, ja siitä huolimatta on tullut vaikeuksia, ongelmia ja tyytymättömyyttä asukkaiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Paljon tärkeämpää kuin nämä tekniset kuntarajamuutokset on se, että palveluiden toimivuutta ja sitä kautta tuottavuutta parannetaan, tehdään sitä oikeaa Paras-hanketta eli palvelurakenteen uudistamistyötä, mitä tässä uudessa hallitusohjelmassakin on. Se on tärkeää, että jokainen kuntalainen saisi tarvitsemansa koulupalvelut, terveydenhuoltopalvelut, vanhustenhoidon palvelut jne.

Eräs sairaanhoitaja kerran kauhistui tästä tuottavuus-sanasta ja sanoi, että hän kävelee työpäivänsä aikana kymmenen kilometriä. Pitääkö hänen vielä jaksaa kävellä sitäkin enemmän? Hän ei jaksa. Hän oli ymmärtänyt tuottavuus-sanan ihan väärin. Tuottavuutta on se, että hän kävelee työpäivänsä aikana neljä kilometriä. Siinä olisi jo huikea tuottavuus, ja kun tässä hallitusohjelmassa sanotaankin, että kuntien järjestämisvastuulla olevien hoito- ja hoivapalveluiden toimivuutta ja tuottavuutta parannetaan, niin se tarkoittaa juuri sitä, että ihmiset tekevät sitä ydintehtäväänsä, sitä, mihin heidät on koulutettu ja mihin heidät on palkattu.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemi on onnistunut tähän saakka pääministerinä erittäin hyvin, ja varmasti tämänpäiväisen esityksen perusteella voidaan tehdä jo aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä, että hän tuleekin pärjäämään tässä tehtävässään hyvin.

Mutta tästä hallitusohjelmasta toteaisin vaan: Tämä on kyllä lyhyt ja ytimekäs, mutta on tässä kuitenkin kymmenen kohtaa, ja jäin kaipaamaan kovasti, että olisi edes yhdellä rivillä tai yhdellä sanalla mainittu maaseutu, maa- ja metsätalous. Siitä ei ole lainkaan mainintaa. Kun tässä salissa ainakin äskettäin vielä oli ja nyt on tulossa keskustapuolueen ylintä johtoa ja on vieläpä paikalla edellinen maa- ja metsätalousministeri, niin kysyisin, miksiköhän tässä hallitusohjelmassa ei ole millään tavalla mainittu maaseutua, ei maataloutta. Eikö ole ollut päivittämisen tarvetta Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan tältä osin?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä kaipasi maataloutta koskevia kirjauksia tähän Kiviniemen hallitusohjelmaan. Valmisteluvaiheessa kiinnitin samaan asiaan huomiota, ja kyllä ne asiat täällä ovat. Kohdassa 10 todetaan, että hallitus jatkaa Matti Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin niin sanotun politiikkariihen päätösten toteuttamista.

Kuten hyvin tiedämme, tältä osin Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelma koskien maataloutta on hyvin kunnianhimoinen ja maatalouden kannalta hyvin edullinen, sanoisin, että paras hallitusohjelma vuosiin tai monien hallitusten osalta. Kun nämä kirjaukset toteutetaan, niin se on kyllä maatalouden kannalta hyvä asia. Täytyy todeta vain, että aika monen kohdan osalta tähän viimeiseen vuoteen jää paljon odotuksia ja paljon toteutettavaa.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä esitetyt näkökohdat ovat ilman muuta aivan oikeita. Toki samalla on syytä muistaa, että maatalous sisältyy mitä suurimmassa määrin yrittäjyyteen. Ne kirjaukset, mitä erikseen pienestä ja keskisuuresta yrittäjyydestä on todettu, pitävät tietysti paikkansa myös tässä yhteydessä.

Puhuja on aivan oikeassa siinä, että on monta sektoria, joihin erityisesti maa- ja metsätalous kuuluu. Olisi ollut syytä ilman muuta vielä, jos olisi haluttu mennä pitemmälle, käydä joka ikinen sektori yksitellen läpi, mutta aivan kuten ed. Korkeaoja täällä totesi, niin ne ovat kuitenkin olemassa pohjissa vanhassa hallitusohjelmassa kaikki. Nyt päädyttiin siihen, että taloutta ja työllisyyttä erityisesti korostetaan, ja sen kautta sitten heijastusvaikutuksia tulee tietysti joka ikiseen sektoriin, niin että mielestäni ohjelma tässä suhteessa puolustaa hyvin paikkaansa.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelmassa viitataan Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan, ja tältä osin tietysti maatalouden osalta ne kunnianhimoiset tavoitteet, joita on asetettu, ovat edelleen voimassa.

Toteaisin vain, että on kyllä liian paljon tehtävää viimeiselle vuodelle, jos ajatellaan, että tässä Vanhasen hallituksen maatalouspolitiikan ohjelmassa ehkä kaikkein suurin, kaikkein keskeisin tavoite asetettiin aktiivitilojen tulon kehityksen osalta, ja me tiedämme kaikki, jotka salissa tunnemme vähänkin tätä sektoria, että aktiivitiloilla niin kuin kaikilla maatiloilla kannattavuuskehitys on ollut erittäin heikkoa viime vuosina, (Puhemies: Minuutti!) ja tässä suhteessa maatalouspolitiikka on ollut aikamoista rämpimistä.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tulen tuossa omassa puheenvuorossani hiukan myöhemmin pohtimaan ylipäätään sitä, minkälainen hallitusohjelma tässä vaiheessa on syytä tehdä, ja minusta oleellista on pitää kristallinkirkkaana mielessä juuri tuo, mihin ed. Hemmilä puheenvuoronsa loppupuolella päätyi: pidetään aktiiviviljelijöiden toimeentulosta huolta. Siinä on paljon tekemistä, mutta se on se oleellinen asia, joka on pidettävä mielessä, ja käytännön konstit on sitten etsittävä, eivätkä ne nyt välttämättä ole tämän vaiheen hallitusohjelman asioita.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään julkistettu valtiovarainministeriön suhdannekatsaus sisältää positiivisia ennusteita maamme talouskehityksestä. Tähän olisi oppositionkin syytä perehtyä. Ehkä he ovat parhaillaan perehtymässä, kun ei juuri paikalla näy. Pitkän, vaikean taantuman jälkeen tarvitaan todellakin uskoa tulevaisuuteen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous lähtee kasvu-uralle huolimatta tämän alkuvuoden notkahduksesta ja bruttokansantuotteen nousuksi arvioidaan tälle vuodelle 1,5 prosenttia. Ennuste pitää sisällään sen, että loppuvuoden jälkipuoliskolla alkaa ripeämpi kasvun vaihe.

Työllisyydessä on mennyt alkuvuonna odotettua paremmin, ja työttömyyden kasvuvauhti on viimein hidastumassa. Talouden vähittäinen elpyminen ja sitä tukenut hallituksen finanssipolitiikka alkavat siis vähitellen vaikuttaa työmarkkinoilla. Hyvin ilahduttavaa suhdannekatsauksen mukaan on myös se, että talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttävät jäävän pelättyä pienemmiksi. Valtion toimenpiteet, kuten opposition paljon parjaama kelamaksun poisto sekä yhteisövero-osuuden nosto, ovat vahvistaneet kuntataloutta merkittävästi.

Tämä tuore katsaus kertoo kyllä sen, että hallituksen tähänastinen elvytystoiminta on ollut onnistunutta ja moni työpaikka on pelastunut hallituksen toimenpiteiden ansiosta. Kriisin vaikutuksia on vientivetoisessa Suomessa taitavasti kyetty vaimentamaan. Työttömyytemme ei onneksi sukeltanut 1990-luvun massatyöttömyyden tasolle, mutta toki se on edelleen korkea, ja tästä syystä työtä uuden kasvun luomiseksi on jatkettava.

Hallitus on tähänastisilla toimillaan luonut jo uuden kasvun ja talouden vakauttamisen ilmapiiriä, ja tämä uusi, nyt käsiteltävä hallitusohjelma, pääministeri Kivinimen hallituksen ohjelma, vahvistaa tätä valittua linjaa. Se ei sisällä hokkuspokkustemppuja, niin kuin tähänkään asti niitä ei ole käytetty. Ohjelmassa linjataan keskeisiä toimia, miten talouden tasapaino saavutetaan. Nyt on edistettävä talouden vakautta, rauhoitettava markkinoita, luotava uusia työpaikkoja ja tätä kautta luotava hyvinvointia suomalaisille.

Myös selkeitä keinoja luetellaan tässä ohjelmassa. Me tarvitsemme nykyistä pitempiä työuria, julkisen sektorin tuottavuutta sekä kuntapuolella että valtiopuolella on kyettävä kasvattamaan. Me tarvitsemme talouskasvua vauhdittavia uudistuksia, ja ensi viikollahan meillä on täällä käsittelyssä muun muassa historiallinen energiapaketti, joka on erittäin merkittävä talouskasvua vauhdittava uudistus. (Ed. Tiusanen: Ei ole, ainoastaan ydinvoima!)

Tuottavuuden parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi tehokkainta on työhyvinvoinnin lisääminen, josta täällä on tänäänkin paljon puhuttu, ja pidän tätä erittäin merkittävänä asiana. On varmasti helpointa saada vuosia lisää sinne loppupäähän, jos ihmiset voivat työpaikoillaan hyvin. Se ei tapahdu väkisin, ei pakottamalla, mutta se tapahtuu kylläkin muun muassa esimiestyötä, hyvää johtamista, kehittämällä. Myös jokainen voi itse vaikuttaa omaan työssäviihtymiseensä ja työssäjaksamiseensa vaikka peiliin aamulla katsomalla. Työhyvinvoinnin lisääminen työelämässä vaatii jokaisen omaa panosta.

Hyvin tärkeää näissä työelämän kysymyksissä on pitää huolta myös yrittäjien jaksamisesta. Olen itse näinä talouden vaikeina aikoina kantanut kovasti huolta siitä, miten pienyrittäjämme jaksavat näinä vaikeina aikoina, koska totta on se, että vain hyvinvoivat yritykset luovat jatkossakin työpaikkoja. Viimeviikkoinen EU:n päätös, jossa demarit ja vihreät äänestivät päätöksen puolesta, että kuljettajayrittäjien työaikaa jatkossa rajoitetaan, ei ole sen suuntainen toimenpide, jolla yrittäjyyttä tuetaan. Päinvastoin meidän on huolehdittava työterveyshuoltoa kannustavaksi kehittämällä yrittäjien hyvinvoinnista eikä rajoittaa heidän työntekoaan.

Hallituksen tiedonannon yksi keskeinen tavoite on se, ettei yksikään suomalainen jää hyvinvoinnista osattomaksi. Tämä on hyvin keskeinen tavoite ja kokoomukselle tärkeä tavoite. Tämä on luontevaa jatkoa sille työlle, mitä hallituksessa on jo aiemmin tehty sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Jo aiemmin opintotukea on korotettu ensimmäisen kerran sitten vuoden 1992, kansaneläkkeen korotukset on tehty, eläkeläisten verovääristymä on korjattu, takuueläke on luvattu ensi vuodelle, lapsilisiä on korotettu, minimiäitiys- ja -isyyspäivärahoja on korotettu jopa 170 eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi on jo luvattu, että lapsilisät tullaan sitomaan indeksiin.

Todellista sosiaalista oikeudenmukaisuutta (Puhemies: 5 minuuttia!) ovat nämä toimet, ja minusta niitä ei mitätöi se, että ne on jo tehty. Se ei vähennä niiden arvoa, päinvastoin se osoittaa, miten tärkeänä hallitus pitää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja näitä toimia jatketaan edelleen myös tässä hallituksessa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen, Matti Vanhasen toisen hallituksen ja Mari Kiviniemen ensimmäisen hallituksen, talouspoliittinen linja on ollut varsin oikea. Se tarkoittaa sitä, että meistä riippumattomista syistä olosuhteet ovat muuttuneet nopeasti ja näihin muutoksiin on reagoitu aikanaan suunnitelmallisesti jo hallitusohjelmaa tehtäessä, mutta kun lama osoittautui erittäin poikkeuksellisen syväksi, hyvin voimakkailla toimenpiteillä välittömästi, oikea-aikaisesti. Tällä on kyetty pitämään huolta siitä, että tunnelma valtakunnassa on säilynyt suhteellisen hyvänä. Ei ole synkistelyä, ei ole suurta rauhattomuutta, vaan kansalaiset ovat voineet luottaa siihen, että perusturvaverkot näissäkin olosuhteissa toimivat ja pelätä ei tarvitse, meillä on luotettava hallitus.

On pidetty huolta siitä, että kotimainen kulutus on pitänyt taloutta yllä, kun vienti meillä voimakkaasti on sukeltanut. Ei tarvitse kuin kulkea Helsingin kaduilla ja katsoa, kuinka moni talo on paketissa tällä hetkellä, niin nähdään, minne ne elvytysrahat ovat menneet: hyvin pitkälti rakentamiseen, jossa sukeltaminen oli suhteellisen voimakasta. Nähdään, että korjausrakentaminen tällä hetkellä on kovassa vauhdissa. Melkein alkaa jo kysyä, onko vauhti liian kova ja vaikuttaako se kohta meillä hintoihin.

Ongelma on ollut se, että me olemme hyvin riippuvaisia viennistä, joka on 40 prosenttia kansantaloudesta, ja se on sukeltanut, koska kansainvälinen kysyntä on vähentynyt. Sitä sukellusta valtiovallan on ollut aika mahdotonta kompensoida juuri millään. Suomen ongelma on se, että meillä on nimenomaan pääomavaltaisia investointituotteita, mitä me valmistamme, ja silloin kun kysyntänäkymät eivät ole hyviä, tilauksia ei myöskään tule. Tämä viennin rakenne on ollut meille ongelma. Toisaalta hyvinä aikoina se on ollut meille suuri siunaus. Tässä tilanteessa pitää vain pyrkiä pitämään huolta siitä, että se työvoima, joka meillä on, voi olla lomautettuna, ei irtisanottuna, ja että se saa jatkuvasti koulutusta, niin että kun kasvu jälleen alkaa, päästään parempaan tilanteeseen. Me näemme jo, että oikeastaan viime syksystä alkaen tilauksia on alkanut tulla, ja vähitellen, kun tilanne vakiintuu kansainvälisesti, niitä tilauksia varmasti tulee selkeästi enemmän. Meidän ongelmamme on jossain määrin se, että Eurooppa toipuu tässä lamatilanteessa kaikkein viimeisimpänä.

No, sitten täytyy kysyä, mitä oppositio on tehnyt. Oikeastaan opposition linja tässä pari vuotta on ollut olla vain eri mieltä hallituksen kanssa. Jos joitakin veroja kevennetään, oppositio on sitä mieltä, että ei saa keventää, väärin kevennetty. Jos joitakin veroja kiristetään, niin veroja ei saa kiristää, väärin kiristetty. Otan nyt esimerkiksi arvonlisäveron. Sitä vastustettiin. Sitten kun ruuan arvonlisäveroa alennettiin, niin sitäkin vastustettiin. Demareitten ainoa johdonmukainen poliittinen linja on se, että hallituksen kanssa täytyy olla eri mieltä. Mutta tietysti täytyy sanoa, että silloin kun kansallista konsensusta etsitään, se ei ole se ihan oikea lähtökohta vaan pitäisi miettiä hieman älykkäämmin, mikä on kansakunnan etu, ja tietysti erilaisia näkemyksiä joissakin tilanteissa toki löytyy.

On väitetty, että linjaukset puuttuvat tästä hallituksen neuvottelupaperista. Täytyy todeta, että linja on hyvin selkeä: nyt ensin vakaus, luottamus ja sitä kautta talouden kasvu selkeään vauhtiin. Siitä se tasapainottaminen sen jälkeen alkaa. Ensimmäiset toimenpiteethän on tehty jo, jotka koskevat sähköveroa ja arvonlisäveroa. Ensi vuonna nuo summat kertyvät jo koko vuodelta.

Mitä tulee tähän verokeskusteluun, niin täällä on sanottu, että nyt ollaan tekemässä jotakin suurta veroremonttia. Toisaalta vaaditaan, että se olisi pitänyt tehdä nyt. Ei kannata kuin katsoa, mitä SAK on sanonut. SAK sanoo, että nyt ei mitään voimakkaita toimenpiteitä vaan nyt tuo vakaus ja sen jälkeen katsotaan. Ensi keväänä on oikea ajankohta katsoa, mitä tehdään verotuksessa.

Hetemäen työryhmän ajatushan oli se, että nyt on vasta väliraportti. Loppuvuodesta tulee loppuraportti. Sen jälkeen ennen vaaleja keskustellaan ja puolueet ottavat omat kantansa, ihmiset äänestävät, ja demokraattisessa järjestyksessä tehdään sen jälkeen päätöksiä verotuksesta. Näin oikeastaan kaikissa asioissa pitäisi valmistelun toimia, ja tässäkin suhteessa ne tulevat olemaan erittäin oikea-aikaisia.

Muistan, kun ed. Heinäluoma täällä sanoi, että hyvä, että hallitus nyt aikoo alentaa voimakkaasti yhteisöveroa. No, nyt olemme siinä tilanteessa, jossa sen pitäisi tapahtua. Heinäluoman väitteitten mukaan näin ei tule tapahtumaan. Täytyy sanoa, että tällaiset väärät väitteet aiheuttavat vahinkoa suomalaiselle politiikalle. Kohta käy niin, että oikeastaan kukaan ei enää luota siihen, mitä täällä kaiken kaikkiaan tehdään ja puhutaan. Täytyy sanoa, että kun demareitten pitäisi olla se rakkauden ja ilon puolue, niin kyllä tänäänkin demarit ovat olleet valittelun ja voivottelun puolue ja nimenomaan vastakkainasettelun puolue.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta sen, että kun täällä puheenjohtaja ed. Arhinmäki totesi, että tuloerot ovat kasvaneet ja kaikki oli huonosti, niin tilanne on se, että vuodesta 2008 porvarihallituksen aikana ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen tuloerot ovat supistuneet ja kehitys mitä ilmeisimmin jatkuu. Sinä aikana, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, tuloerot selvästi kasvoivat. En tiedä, kuinka voimakasta se oli vasemmistoliiton omien toimenpiteitten ansiosta, mutta lopputulos on se, että kun meillä on porvarihallitus, tuloerot supistuvat.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, silloinen valtiovarainministeri oli kokoomuksesta. Opposition tehtävänä on haastaa hallitusta, tuoda parempia vaihtoehtoja, se on tuonut niitä. Mitä tulee Hetemäen työryhmän toimintaan, niin kyllä pienituloisten ihmisten näkökulmasta, tavallisten kuluttajien näkökulmasta, ne esitykset, joita sieltä nyt on tullut, ovat kyseenalaisia. Niitä on syytä avata ja kritisoida.

Myös lopuksi, arvoisa puhemies: Ed. Sasi, kyllä hallitukselle tietysti täytyy antaa silloin myöskin tunnustusta, kun sitä voi antaa. Maininta ekologisesta verouudistuksesta tässä hallitusohjelmassa on ihan paikallaan, samoin bruttokansantuotteen rinnalle sitä paremmin ihmisten hyvinvointia kuvaava kehitysindikaattori on tarpeellinen, ja siitä on maininta. Muun muassa ehkä juuri nämä kaksi ovat positiivisia asioita tässä hallitusohjelmassa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelma jatkaa edeltäjänsä Matti Vanhasen toisen hallituksen talouspoliittista linjaa, jossa pyritään vakauttamaan taloutta ja huolehtimaan työllisyydestä. Lisäksi keskitytään pitämään Suomi kansalaisten kannalta ehyenä ja uuden kasvun tiellä. Ohjelma ei siis pidä sisällään suuria yllätyksiä. Haasteita tiellä kuitenkin riittää, sillä maailmanlaajuisen taantuman vaikutukset näkyvät vielä pitkään ja kansainvälisen talouden kehitys parempaan suuntaan on edelleenkin epävarmaa.

Hallituksen ohjelma on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ottaa huomioon myös kaikkein pienituloisimmat. Pienimpien eläkkeiden riittävän tason turvaaminen toteutuu maaliskuussa 2011, kun takuueläke astuu tuolloin voimaan. Se on hyvä asia. Tulevaisuudessa indeksisuojan ulkopuolella olleet vähimmäismääräiset kuntoutusrahat sekä päivärahat, lapsilisät, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki tullaan sitomaan kuluttajahintaindeksiin. Erityisesti siitä hyötyvät peruspalveluja tarvitsevat lapsiperheet, sairaat ja pienituloiset. Tämä kaikki osoittaa hallituksen sosiaalista tahtoa. Työtä köyhimpien ja heikommassa osassa olevien eteen tehdään jatkossakin.

Työllisyyden kannalta on tärkeää, että ihmisten työssäjaksamisesta huolehditaan, työoloja kehitetään ja työuria pidennetään. Myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tulee edistää. Se on yksi merkittävä keino lisätä työssäjaksamista ja huolehtia perheiden hyvinvoinnista. Erilaiset perhe- ja elämäntilanteen huomioivat joustot ovat tervetulleita apuja yhteiskunnan suunnalta, muun muassa lyhennetty työaika olisi yksi hyvä keino tilanteen helpottamiseksi. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ja perhevapaajärjestelmän kehittäminen ovat nekin tarpeellisia toimia. Työllisyyden parantamiseksi rakennetyöttömyyttä on purettava ja nuorisotyöttömyyttä voitava helpottaa vieläkin enemmän.

Arvoisa puhemies! Vienti on osoittanut selviä piristymisen merkkejä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, se on korkeimmalla tasolla sitten maaliskuun 2008 jälkeen. Viennin edistäminen, investointien vauhdittaminen ja pk-yritysten rahoituksen turvaaminen ovat hallituksen tärkeimpien toimien listalla. Kasvuhakuisia ja uusia yrityksiä on tuettava ja kannustettava veropolitiikan keinoin. Valtion ohjauksessa olevien rahoittajatahojen riskinottokykyä tulee lisätä. Sillä alennetaan yritysten investointikynnystä, joka talouden taantumassa on alentunut merkittävästi.

Kuntien menokasvun hillitsemiseksi ja palvelujen turvaamiseksi on palvelurakenteiden uudistustyötä jatkettava määrätietoisesti. Kuntien rahoitusjärjestelmää on uudistettava verotulopohjaa laajentamalla, sellaisilla verotuloilla, jotka ovat kertymältään vakaita ja liittyvät läheisesti kuntien omaan toimintaan. Toivon, että kuntien rahoitusta turvataan muun muassa yhteisöveron korotetun osuuden säilyttämisellä 30 prosentissa, jäteveron tuoton siirtämisellä kunnille ja ohjaamalla osa pääomaveron tuotosta kunnille. Kunnat odottavat myös valtion avauksia palveluja säätelevien normien purkamisesta. Niistä on puhuttu paljon, mutta ne ovat puheiden tasolle jääneet. Hallituksen lupaama kuntatalouden kehysmenettely on tervetullut uudistus, mutta sen vaikutuksille asetettu määrite "keskipitkä aikaväli" jättää kunnat epävarmuuden tilaan. Toivon tämän määritteen täsmentymistä.

Arvoisa puhemies! Me emme saa unohtaa maaseutuamme ja jättää sitä oman onnensa nojaan. Maaseudun elinvoimaisuuteen on myös hallituksen muistettava kiinnittää entistä enemmän huomiota. Maatalous ja elintarviketuotanto on maaseudun kivijalka. Maatalouspolitiikan tavoitteena on oltava maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden turvaaminen. Maatalousyrittäjyyttä on tuettava ja tuotanto on turvattava koko maassa. Siinä olkoon apuna kansallinen tukipolitiikka, neuvonta, tutkimustyö sekä yhteinen maatalouspolitiikka Euroopan unionin kanssa. Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa 2010—2013 osana tulevaa unionin rahoituskehystä, ja siinä työssä on Suomen oltava määrätietoinen ja maatalouttamme ja maaseutuamme puoltava. Ilman riittäviä taloudellisia voimavaroja maaseutumme ei säily vireänä ja elinvoimaisena.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hautalalle ensinnäkin maaseudun ja haja-asutusalueitten elinvoimaisuudesta: Tietysti toivoisin ja vetoan — ed. Hautala on hallituspuolueen jäsen — että tämän suuntaiset toimet, jotka liittyvät esimerkiksi joukkoliikenteen alasajoon, tavallaan peruttaisiin. Ed. Hautala alussa mainitsi monia asioita, sinänsä hyviä päätöksiä, jotka ovat parantaneet heikommassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa, mutta unohti mainita, että päätökset arvonlisäveron korotuksista on tehty, ne astuvat voimaan heinäkuun alussa. Edelleen vuodenvaihteen energiaveroratkaisut toki niillä alueilla, joilla on pitkät etäisyydet, ensinnäkin nostavat kustannuksia, ja energian hinta vaikuttaa asumiseen jne. Ja kaikista suurimman laskun (Puhemies: Minuutti!) suhteellisesti myös maksavat näistä ne henkilöt, joitten taloudelliset voimavarat ovat vähäisimmät.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hautala viittasi jäteveroon, että kuntien pitäisi saada siitä osansa. Olen samaa mieltä. Mutta samalla toivoisin, että te hallituspuolueen kansanedustajana toimisitte sen puolesta, että myös yksityisten kaatopaikkojen verokohtelu olisi saman kaltainen kuin tällä hetkellä on kuntien ylläpitämien kaatopaikkojen verokohtelu. Samalla on syytä myös viitata esimerkiksi windfall-veron puuttumiseen. Ministeri Pekkarinen on sen luvannut aikoja sitten. Sen on pitänyt olla täällä salissa käsittelyssä, ei ole tullut. Se on ongelma. Siinä olisi myöskin taloudellisia resursseja, jotka olisi syytä siirtää voittoa tahkoavilta energiayhtiöiltä yhteiskunnan käyttöön.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Kähkönen täällä totesi, arvonlisävero korottuu, ja se tietysti tulee rasittamaan myös maaseudulla asuvia ihmisiä. Näin tulee käymään. Mutta on huomioon otettavaa se, että kun arvonlisäverokanta nousee koko maassa 23 prosenttiin, niin kaikki tulevat sen myötä sitten nousemaan. Näinhän se on. Kun tiedämme tämän talouden tilanteen vaikeuden, niin meidän on jostakin tuloja saatava, ja tästä korotuksesta on hallitus päättänyt ja eduskunta sen hyväksynyt, ja se nyt sitten ensi kuukauden alusta alkaa.

Mitä ed. Tiusanen toi esille tästä jäteveroasiasta, niin kunnathan tosiaan joutuvat kantamaan vastuun alueellansa jätehuollosta, ja siinä mielessä kun tässä yhteydessä peritään jäteveroa, olisi tarpeellista, että kunnat saisivat tämän veron itselleen.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! En nyt muista varmasti, oliko se Napoleon, joka sanoi, että perustuslain pitää olla lyhyt ja epäselvä. Tämä on ihan hyvä ohje myös hallitusohjelmalle etenkin tällaisessa tilanteessa, jossa maa ja maailmantalous tällä hetkellä ovat.

Yksityiskohtiin pureutuvat laajat hallitusohjelmat ovat tarpeen silloin, kun hallituksen koostumus on sellainen, että osapuolet eivät oikein luota toisiinsa. Tällainen rakenteellinen epäluottamushan liittyy olennaisena osana niin sanottuun punamultayhteistyöhön. Tämä hallitusyhteistyö on sujunut tässä työväen ja talonpoikain sinivihreässä liitossa, förbund, hyvin ja luottamuksellisesti jo yli kolme neljäsosaa vaalikaudesta. Tämä huolimatta siitä, että maailmalta on tullut viljalti haasteita, joita ei mitenkään olisi voinut kirjata hallitusohjelmaan. Tämä yhteistyö sujuu varmasti jatkossakin hyvin; epäluuloon ja kyräilyyn perustuvia avoimia tai kassakaappiin pantavia sopimuksia ei tarvita. Liian yksityiskohtainen hallitusohjelma kahlitsee hallitusta, ehkäisee luovuutta ja reagointia muuttuneisiin tilanteisiin. Ministereistäkin tulee herkästi näissä kahleissa reviirin vartijoita, joilla ei ole halua nähdä kokonaisuuksia ja pitkän aikavälin kannalta oikeita ratkaisuja.

Maailman taloustilanne tuo siis varmasti jatkossakin sellaisia haasteita, joihin on osattava vastata ja reagoida nopeasti. Siinä on paljon tärkeämpää vahva yhteinen tahto ja yhteistyökyky kuin se, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallitus on tehnyt elvytyspolitiikkaa, joka ainakin tällä hetkellä näyttää onnistuneelta. On kuitenkin huomattava, että se perustuu aika tuntuvaan velanottoon, ja siksi on osattava arvioida oikea hetki siihen, milloin voidaan siirtyä elvytyksestä julkisen talouden tasapainottamiseen. Ei siihen voi olla sellaista päivämäärää, joka nyt kirjoitettaisiin hallitusohjelmaan. Se on ajoitettava hyvin, sillä kannattaa muistaa, että elvytyksen onnistumisen arvioiminen on mahdollista vasta sitten, kun nähdään, miten sen jälkeinen julkisen talouden vakauttaminen onnistuu. Se on edessä ja välttämätöntä huolimatta siitä, että oppositio täällä eri yhteyksissä on tehnyt ja tekee parhaansa viedäkseen Suomen talouden Kreikan malliin.

Arvoisa puhemies! Jotkut tutkijat kirjoittivat etukäteen, että on ongelmallista, että pääministeri valitaan käytännössä muualla kuin eduskunnassa. Niin se elävä elämä menee jokaisessa hallituksen muodostuksessa, mutta totta kai sitä edeltävät neuvottelut, joissa on haettu sellainen ratkaisu, jonka tiedetään vastaavan eduskunnan voimasuhteita. Jos tätä asiaa ei joissakin tutkijankammioissa vieläkään ymmärretä, kannattaa ehkä avata ikkunat ja päästää raitista ilmaa sisään selkeyttämään pölyttyneitä ajatuksia.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heikki A. Ollila on tunnetusti huumorimiehiä, mutta se, että oppositio tekisi parhaansa, jotta Suomen talous menisi Kreikan malliin, kyllä ylittää ihan huumorinkin rajat. En nyt ihan väitä sitä, että hallitus toimii niin, että Suomen talous alkaisi muistuttaa Kreikan taloutta, vaikka nimenomaan hallituksella voisi olla ne mahdollisuudet, mutta oppositiolla ei edes olisi teoreettisesti sitä mahdollisuutta.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitan tällä niitä kaikkia esityksiä, joita kaikissa mahdollisissa tilanteissa oppositio on tehnyt budjetin epätasapainottamiseksi. Jos ne kaikki olisi hyväksytty, niin me olisimme jo aikaa sitten olleet Kreikan tiellä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On todella upeaa käyttää puheenvuoro eteläpohjalaisjuurisen ja jalasjärveläissyntyisen pääministeri Mari Kiviniemen hallitusohjelmakeskustelussa.

Ensinnä haluan toivottaa onnea ja menestystä Kiviniemelle vaativassa pääministerin tehtävässä, samoin onnea koko hallitukselle. Myötätuuli olkoon hallituksen purjeissa, sellainen tuuli, joka vie Suomen upeaan nousuun!

Arvoisa herra puhemies! Meiltä poliitikoilta kysytään hyvin usein, monta kertaa sitä, miten tästä talouskriisistä selvitään. Suurin osa suomalaisista haluaa, että tulevaisuus olisi turvallinen, oma ja läheisten elämä järjestyy ja huomiseen voi katsoa luottavaisin mielin. Päättäjien on kerrottava vaikeudet mutta myös luotava näkymä, millä päästään eteenpäin. Vastausta ei saa jättää kesken. Vastuuta on otettava. Vastaukset, vähän epävarmatkin sellaiset, on kerrottava. Luottamus syntyy odotuksista ja niihin vastaamisesta. Ennen kaikkea se syntyy rehellisyydestä.

Emme voi vain kertoa sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan sen, mitä heidän tulee tietää. Meidän tulee kertoa, että työttömyys saattaa lisääntyä vielä lähikuukausina ja epävarmuuden aika taloudessa saattaa jatkua edelleen. Meidän tulee myös kertoa, että töissä pitää olla pidempään, verotus saattaa kiristyä ja vastuu omasta elämästä todennäköisesti kasvaa. Meidän tulee olla rehellisiä tulevaisuuden edessä. Vain siten voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta kaikille suomalaisille. Ennen kaikkea me tarvitsemme kasvua ja huolenpitoa. Tilanne ei ole helppo. Kasvun oraita on jo toki nähtävissä maailmalla, mutta kuitenkin kestää vielä useita kuukausia, ennen kuin tilanne alkaa helpottua niin sanotussa reaalitaloudessa. Uskokaa tai ei, mutta me ihan varmasti nousemme tästä.

Tämän kaiken keskellä on samanaikaisesti taloudessa myös kyettävä kuromaan umpeen julkisen talouden alijäämää ensi vuosikymmenen loppuun mennessä tekemällä työtä yhä pienemmällä porukalla, vahvistamaan omavaraisuuttamme ja luomaan uuden kasvun edellytyksiä kotimarkkinoilla ja viennissä. Meidän on löydettävä tiemme epävarmuuden maastossa. Onnistuakseen Suomi tarvitsee vastuullista markkinataloutta ja suomalaista omistajuutta. Suomi tarvitsee aktiivisen tekemisen otetta.

Arvoisa herra puhemies! On kyettävä lieventämään tai jopa kokonaan poistamaan taantuman ja ikääntymisen pitkän ajan kielteisiä vaikutuksia tuottavuuden kasvuun ja työllisyysasteen nousuun sekä edelleen näiden seurauksena julkisen talouden kestävyyteen. Myös meidän on pystyttävä huomioimaan ilmastonmuutokseen ja muiden pitkän aikavälin ympäristöongelmiin vaikuttamisen tarve.

Suomessa on kyettävä ottamaan käyttöön kasvuyrittäjyyttä edistäviä verokannustimia. On luonnollista, että pääomasijoittajat suuntaavat katseensa sinne, mistä saavat parhaan tuoton. On Suomen etu, että katse on suomalaisissa yrityksissä. Koko ajan on pidettävä mielessä, että lisääntyvä toimeliaisuus, uudet yritykset ja uudet työpaikat synnyttävät lisää verotettavaa tulopohjaa. Kamreerimaisuus ei saa estää kasvun edellytyksen vahvistamista.

Suomelle on käynyt kaikissa muutoksissa lopulta hyvin. Tämäkin maailmanlaajuinen talouskriisi sisältää myös mahdollisuuden uuteen. Tämä on kerrottava suomalaisille. Me tarvitsemme uusia tuotteita, työtä ja ahkeruutta. Tarvitsemme vastuullista markkinataloutta. Tarvitsemme tekemisen meininkiä. Tekemisen meininki säteilee koko yhteiskuntaan ja luo perustan myös yhteisvastuulle. Vain yhdessä voimme nostaa Suomen uuden kasvun alkuun.

Tätä vastuullista politiikkaa tekivät Vanhasen ykkös- ja kakkoshallitukset. Nyt tätä samaa vastuullista linjaa jatkaa Kiviniemen hallitus. Tämä tekemisen meininki näkyy ja säteilee Kiviniemen hallituksen ohjelmassa.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan pahoitella sitä, että en ilmeisesti aivan pysy 5 minuutissa. Luulin, että tämä sääntö ei koske salissa varattuja puheenvuoroja. Yritän puhua nopeasti.

Arvoisa puhemies! Tänään on käytetty monta puheenvuoroa Kiviniemen hallituksen vero- ja talouspolitiikasta, työurista ja harmaasta taloudesta. Keskityn siis vain yhteen hallitusohjelman kappaleeseen, joka on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle, vaikka se tulee muuttamaan valtion ja kuntien toimintaa perusteellisesti ja peruuttamattomasti.

Ohjelman 8:nnen kohdan viimeisessä kappaleessa hallitus sitoutuu kolmeen kovaan tavoitteeseen: sovittamaan julkishallinnon tietojärjestelmät yhteen mahdollisimman pikaisesti, keskittämään ja vahvistamaan julkisen sektorin it-konserniohjausta sekä mahdollistamaan julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta.

Kaikki kolme tavoitetta ovat tärkeitä, ja kaikkien toteuttamisella on kiire, ja mitä olen tätä keskustelua työhuoneessa kuunnellut, tähän mennessä vain ed. Anne-Mari Virolainen on käsitellyt niitä niiden ansaitsemalla tavalla.

Joku voi tietysti sanoa, ettei hallitusohjelmassa tulisi ottaa kantaa tietojärjestelmien ongelmiin, kun ihmistenkin ongelmissa on tekemistä. Totuus on kuitenkin se, että ilman toimivaa tietoinfraa myöskään hyvinvointipalvelut eivät toimi.

Kaksi ensimmäistä tavoitetta liittyvät kiinteästi toisiinsa, sillä nimenomaan julkisen sektorin it-konserniohjauksen puute on johtanut siihen, etteivät julkishallinnon tietojärjestelmät toimi yhdessä. Epäyhteensopivat tietojärjestelmät ja tiedonhallintaprosessit teettävät valtion ja kuntien hallinnossa paljon ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Päällekkäistä tietoa tuotetaan ja ylläpidetään useissa organisaatioissa, eivätkä tiedot vieläkään kulje viranomaiselta toiselle kuin kirjekuorissa.

Yksi malliesimerkki kehittymättömän tietohallinnon aiheuttamasta tuhlauksesta on tämä meidän oma eduskuntamme. Jo pelkästään tämän salin pöydillä on varovaisen ynnäilyn perusteella 10—20 metriä paperia. Valiokuntien pöydillä on sellaiset 50 metriä lisää, työhuoneista ja edustajien kotikonttoreista puhumattakaan. Ei missään järkevässä parlamentissa tuhlata enää rahaa saati aikaa plaraamalla huojuvia paperipinoja, vaan asiat ja asiakirjat käsitellään sähköisesti.

Esimerkiksi Virossa koko lainsäädäntöprosessissa on vireillepanosta lähtien vain yksi ainoa vaihe, jossa lakiesitys on paperilla: se, kun presidentti vahvistaa lain allekirjoituksellaan — kynällä paperilla, vaikka voisi hoitaa myös sen sähköisellä allekirjoituksella, joka on ollut Virossa jo vuosia yleisessä käytössä. Viron sähköinen lainsäädäntöprosessi on paitsi suomalaista edullisempi myös läpinäkyvämpi ja demokraattisempi, sillä lainsäätämisen kaikki vaiheet ovat verkossa kansalaisten arvioitavissa.

Suomen julkisen sektorin tietohallintoa on yritetty saada ruotuun jo vuosikymmenen ajan. On istuttu seminaareissa ja konferensseissa ja kirjoitettu raportteja ja strategioita. Strategiat ovat vaan jääneet toteutumatta, sillä kenelläkään ei ole ollut natsoja johtaa julkisen sektorin tietohallinnon ja sähköisten palveluiden kehitystä. Kukaan ei ole ollut vastuussa, eikä kenelläkään ole ollut valtuuksia saati määrärahoja. Niinpä jokainen kunta, virasto ja ministeriö on voinut huseerata muista piittaamatta omiaan.

Nyt hallitus on päättänyt ottaa tilanteen haltuun. Työ on jo alkanut, ja odotan siltä paljon. Esimerkiksi valtiovarainministeriössä valmisteilla oleva valtion tietohallintolaki tulee muuttamaan julkisen sektorin tietohallinnon pelisääntöjä radikaalisti. Sitä lakia meillä ei ole varaa vesittää.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kolmannella tavoitteella, julkisen sektorin tietojen avaamisella, on kuitenkin vielä kauaskantoisemmat vaikutukset kuin tietohallinnon järkeistämisellä. Julkisen sektorin organisaatioilla, valtiolla ja kunnilla, virastoilla ja viranomaisilla, on tietokannoissaan paljon laadukasta julkista tietoa, jota ei hyödynnetä yhteiskunnassa läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista. Tiedon arvo tulee sen käytöstä. Vajaakäytöllä pölyttyvät tiedot ovat arvottomia. Meillä on kuitenkin erilaisia säädöksiä ja maksuja, jotka estävät tai ainakin haittaavat meidän yhteisen tieto-omaisuutemme käyttöä. Monessa tapauksessa viranomaiset joutuvat keräämään samoja tietoja moneen kertaan, koska se tulee halvemmaksi kuin toisten viranomaisten jo valmiiksi keräämien tietojen käyttö.

Arvoisa puhemies! Julkisten tietokantojen avaaminen lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä, parantaa hallinnon laatua ja tuottavuutta sekä mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Kun julkiset tiedot ovat eheinä, kiistämättöminä, luotettavasti ja avoimesti kenen tahansa käytettävissä, ihmiset voivat itse luoda eri tietolähteitä yhdistäviä sähköisiä mashup-palveluita, jotka avaavat julkista päätöksentekoa ja hallintoa. Kansalaiset tietävät paljon viranomaisia paremmin, millaisia sähköisiä palveluita he haluavat. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kansalaiset voivat seurata liittovaltion rahankäyttöä aina yksittäisiä laskuja myöten. Isossa-Britanniassa kansalaiset tuottavat viranomaisille tietoa katujen ja puistojen kunnosta. Kumpaakaan sähköistä palvelua eivät kehittäneet viranomaiset, mutta nyt niitä käyttävät myös viranomaiset.

Moni kysyy, mitä tämä kaikki maksaa. Miten Tilastokeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen jne. laitoksen tiedoistaan perimät maksut korvataan, jos julkiset tiedot avataan ilmaiseksi kenen tahansa käytettäväksi? Maailmalta saatujen kokemusten mukaan julkisen sektorin tietokantojen avaaminen synnyttää myös kaupallisia palveluita. Itse asiassa niitä on syntynyt niin paljon, että niiden verotuotot ovat korvanneet tiedoista aiemmin perityt maksut moninkertaisesti.

Julkisten tietojen avaaminen parantaa myös julkishallinnon laatua ja tuottavuutta. Turha päällekkäisten tietokantojen ylläpito loppuu, kun kutakin tietoa kerätään ja ylläpidetään vain yhdessä paikassa, josta myös muut viranomaiset sitä käyttävät. Ei pidä kysyä, mitä julkisten tietojen avaaminen maksaa, vaan mitä tietojen suljettuna pitäminen maksaa. Myös hallitusohjelman viittaus tietosuojaan on hyvin tärkeä. Viranomaisten tietokannoissa on paljon kansalaisten yksityisiä tietoja, jotka eivät saa vuotaa julkisuuteen.

Arvoisa puhemies! Kiviniemen hallitus on sitoutunut purkamaan julkisen tiedon avaamisen esteet. Se ei kuitenkaan riitä. Ensi keväänä kirjoitettavaan seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava avaamisen seuraava vaihe, viranomaisten velvoittaminen tietokantojensa avaamiseen. Esimerkiksi Iso-Britannia on velvoittanut omat viranomaisensa avaamaan omat tietokantansa 18 kuukaudessa. Ei se Suomeltakaan voi paljon sen kauempaa viedä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kasvi on varmasti asiantuntevin henkilö täältä salista puhumaan tietoyhteiskunnasta ja nimenomaan sähköisestä tietojenkäsittelystä. Mutta tässäkin on se vaara, että voidaan mennä liian pitkälle, tarkoitan yleensä kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta saada tietoa. Kaikilla ei ole sitä nettiosaamista, ei sitä tietokonetta, ja tämä ikäkysymys: en sano, että se estää sitä, mutta se vaikuttaa siihen. Myös taloudellinen asema vaikuttaa siihen.

Mutta olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä julkishallinnon tietojärjestelmien avaamisesta, ja tämä on positiivinen asia tässä hallitusohjelmassa.

Mutta mitä tulee esimerkiksi terveydenhoidon, sairaaloiden tietokantoihin, toivon mukaan niissä todellakin saadaan tämä ohjelmisto ajantasaiseksi sen lisäksi, että ne eivät keskustele keskenään, koska se tällä hetkellä hidastaa työntekoa sairaaloissa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemen hallitusohjelma tunnistaa hyvin ulkoisen toimintaympäristön epävakauden ja terävöittää kansallista politiikkaa ja käytännön toimenpiteitä vakaan Suomen rakentamiseksi. Tässä mielessä voidaan sanoa, että vaikka hallitusohjelma kirjauksena on varsin tiivistetty, lyhyt esitys, niin se kuitenkin palvelee hyvin tätä vajaan vuoden ajanjaksoa ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin nostaa muutaman kohdan vähän tarkempaan arviointiin.

Ensinnäkin hallitusohjelmassa tuodaan useammassa kohdassa esille, millä tavalla luodaan kestäviä ratkaisuja Suomen tulevaisuudelle.

Toisena hyvin tärkeänä asiana, mitä ed. Kasvi tuossa edellä tarkasteli, hallitusohjelma sisältää yllättävän terävän kirjauksen tämän uuden tietoyhteiskunta-arkkitehtuurin aikaansaamiseksi. Ottaen huomioon tämän toimikauden lyhyen aikajänteen se todella tarkoittaa sitä, mihin pääministeri viittasi, että hihat on kääritty ja lähdetään töihin. Se edellyttää sitä, että tämä julkisen puolen konserniohjaus saadaan toimimaan ja niitä välttämättömiä uudistuksia, jotka vaaditaan tämän tietoyhteiskunnan toimivuuden ja yhteensopivuuden vahvistamiseksi, saadaan myös käytännössä aikaan.

Kolmas hyvin olennainen ja hyvin velvoittava merkintä on se, että tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste siirretään paremmin palvelemaan kaupallistamista ja kansainvälistymistä.

Neljäs havainto, johonka vielä lyhyesti palaan, on se, että työllisyysastetavoite on 75 prosenttia, joka on erittäin kunnianhimoinen tavoite, joka sisältyy tähän hallitusohjelmaan. Vanhasen hallitusohjelman työllisyysastetavoitteena oli 72 prosenttia, ja me emme ole yltäneet tällä hetkellä vielä 70 prosenttiin.

Viimeisenä havaintona, johonka vielä lyhyesti palaan, on kasvuyrittäjyyden ja riskinoton lisääminen.

Mutta, arvoisa puhemies, palaan tähän kestävien ratkaisujen aikaansaamiseen, koska tähän liittyy kiinteästi se, että bkt-mittarin rinnalle nostetaan sellaisia kuvaajia, jotka paremmin hahmottavat kestävän yhteiskuntakehityksen aikaansaamista.

Minusta erittäin tärkeää on se, että talouden lisäksi mittareita luodaan siihen, millä tavalla me arvioimme ihmisyyden kehittymistä, ihmisyyden olemusta, suomalaisessa yhteiskunnassa, millä tavalla me arvioimme luonnon ja ympäristön tasapainoisen kehityksen parempaa mittarointia suomalaisessa yhteiskunnassa. Oikeastaan kolmantena täydentävänä mittarina toivoisin meillä olevan paremmat indikaattorit myös kuvaamaan sitä, millä tavalla me varmistamme yhteiskunnallisen eheyden. Näillä kolmella täydentävällä alueella me vahvistamme hyvin yksipuolista bkt-mittaristokäytäntöä, mikä meillä tällä hetkellä on olemassa.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän tietoyhteiskunta-arkkitehtuuriin, koska tässä on useassa puheenvuorossa tarkasteltu työn tuottavuuden parantamista ja sitä, millä tavalla pahimmillaan se koetaan, että se on vain tämmöinen valtion toimenpide, jolla irtisanotaan ihmisiä kiinteistä työsuhteista.

Minusta on todella suuri paradoksi, että me olemme viimeisten kymmenen vuoden aikana hyvin monissa asiakirjoissa puuttuneet tähän suomalaiseen tietoyhteiskuntakehitykseen ja edelleen olemme ilmeisesti siinä tilanteessa, että niistä investoinneista, jotka me olemme tehneet tähän hallinnollisesti hyvin hajanaiseen tietoyhteiskuntakokonaisuuteen, saatavat tuottavuushyödyt ovat negatiiviset, kun meidän pitäisi nyt nousta nimenomaan sille tasolle, että tämän tietoyhteiskunta-arkkitehtuurin avulla virtaa se pääkanava, jota kautta me hyödynnämme tuottavuushyötyjä suomalaisen yhteiskunnan palvelujärjestelmän kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Tässä on minusta tähän hallitusohjelmaan liittyvä kaikkein arvokkain näkökulma, ja voimakkaasti kannustan omalta osaltani, että hallitus ja valtionhallinto ottaa tämän kirjauksen vakavasti ja etenee tällä alueella.

Ihan lyhyesti viimeisenä täydentävänä havaintona tähän kasvuyrittäjyyden ja riskinoton lisäämiseen: On erittäin tärkeää, että näissä vaativissa talouden olosuhteissa me luomme edellytyksiä nimenomaan uusille aluille. Jos ajatellaan viennin ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden vakauden ylläpitämiselle, on aivan olennaista, että me saamme myös uusia yrityksiä, kansainvälisessä markkinassa menestyviä uusia yrityksiä, liikkeelle vielä tämänkin Mari Kiviniemen hallituskauden aikana.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä valtioneuvoston tiedonanto pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmasta on mielestäni erinomaisen hyvin tehty. On hienoa, että Suomella oli nyt vielä mahdollisuus päivittää tätä Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaa sellaisiin kohteisiin, jotka ovat kipeimmin nyt esillä. Kyllä keskeisin asia on talouden vakauttaminen niin, että Suomi pysyisi hyvinvointivaltiona ja voisi oikeudenmukaisesti turvata kaikille suomalaisille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta inhimilliset ja mahdollisimman hyvät elinolot.

Kun täällä oppositiosta on kovasti arvosteltu tätäkin ohjelmaa ja tuotu esille erilaisia esityksiä tai vaatimuksia, on hyvä muistuttaa, että meidän hyvinvointimme rakentuu tänäkin vuonna 13 miljardin euron velalle ja näin emme tietenkään voi loputtomasti jatkaa. Jo Vanhasen kakkoshallituksen tähän mennessä tekemät toimet ovat juuri tämän päivän tiedon mukaan osoittaneet, että ne ovat olleet erinomaisen onnistuneita, koska työllisyys on jopa parantunut 12 000 työntekijällä paremmin kuin vuosi sitten, ja monet merkit näyttävät, että tämä kääntyy positiiviseen suuntaan.

Mutta jos otamme velkaantuneisuuden huomioon ja suhteutamme sen näihin palvelutarpeisiin, joita Suomessa jatkuvasti lisääntyvässä määrin syntyy erityisesti ikääntymisen osalta, silloin tulemme vääjäämättä siihen tilanteeseen, että Suomen on säilytettävä kilpailukykynsä, jotta me voimme pitää hyvinvointia yllä ja tasapainottaa julkisen talouden. Tämä edellyttää toimia, joita nimenomaisesti tässä Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmassa on kirjattu ja joita lähdetään vielä tehostetusti nyt Vanhasen kakkoshallituksen jälkeen toteuttamaan. Siellä keskeisenä asiana tietysti on kasvuyrittäjyyden edellytysten turvaaminen, jossa keskeistä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan aiempaa suurempi painottaminen, toisaalta yrittäjyyden mahdollistaminen ja sillä tavalla tapahtuva yrittäjyys, että voidaan työllistää ihmisiä, että yrittäjän kannattaa ottaa töihin ja että ihmisillä olisi työn kautta hyvä elämä ja toimeentulo.

Tavoite alijäämän saamiseksi ensi vuonna alle EU:n suositusten, alle 3 prosentin, on mahdollista, mutta se vaatii kyllä kovia toimia ja voimakasta panostusta nimenomaan työn tuottavuuteen. Työn tuottavuudessa on yksi keskeinen osa työhyvinvoinnissa ja perheen ja työn yhteensovittamisessa. Tässä hallitus aivan viisaasti asettaa hyvin paljon toiveita kolmikantayhteistyölle, jossa työmarkkinaosapuolten, työnantajien ja työntekijöiden ja julkisen vallan edustajien, yhteistyö on erinomaisen tärkeää.

Arvoisa puhemies! Tukemalla työllisyyttä, talouskasvua ja tuottavuutta voimme myös turvata hyvinvoinnin koko maan alueella ja erityisesti alkiolaisesti muistaa köyhän asiaa. Vastuu köyhän asiasta on nimenomaan tällä talolla ja hallituksella ja niillä, jotka panevat toimeen valtion budjettia ja kuntatalouden tukemista ja muita siihen liittyviä asioita. Tämä vakauttamisohjelma on mielestäni erityisen hyvä ajatus, se, että hallitus laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi.

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että Mari Kiviniemen ykköshallitus tulee osoittamaan, että Suomi selviytyy Euroopan unionin ja maailman maista historiansa pahimmasta lamasta yllättävän eheänä ja turvaa kansalaisten perusoikeudet ja turvallisuuden.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummun kanssa voi olla yhtä mieltä siitä, että on hyvä, että työttömyys olisi laskussa, ja joidenkin tilastojen mukaan esimerkiksi toukokuun tilanne on ollut laskussa. Mutta nyt ei ole kysymys, ed. Kaltiokumpu, työllisyyden paranemisesta vaan työttömyyden vähenemisestä, ja aika paljon ihmisiä on nyt sitten siirtynyt opiskelemaan, siirtynyt edelleenkin kotiin, pois työelämästä. Työllisyys ei ole parantunut, ja se olisi varmaan meidän yhteinen toiveemme, että se todella parantuisi.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen nostaa ihan tärkeitä asioita esille, mutta niin kuin täällä ed. Karjula aiemmin totesi, työllisyysasteen nostaminen 75:een on kova haaste. Hallituksen tavoitteena on nimenomaisesti edelleen kehittää ihmisten toimeentuloa, ja samalla julkisen talouden tasapainottaminen myöskin hoituu. On totta, että ihmisiä on työttöminä, mutta viittaus siihen, että se olisi johtunut hallituksen toimista, on kyllä täysin perusteeton. Kaikki nämä toimet osoittavat, jos verrataan mihin tahansa muuhun EU-maahan ja katsotaan tilastoja, että se on vääjäämätön asia, että Suomi ei ole tässä joukossa ollut häntäpäässä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa koettiin vuonna 2008 poikkeuksellinen finanssikriisi, joka on jatkunut näihin aikoihin asti. Eurooppa on edelleen taantumassa, mutta Yhdysvalloissa on ainakin aika ajoin tiettyjä talouden elpymisen merkkejä. Esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa on mennyt koko ajan suhteellisen hyvin, ja tämä on kantanut maailmantaloutta. Välttämättömiä ovat olleet ne monet valtioiden toimenpiteet, jotka on tehty talouden elvyttämiseksi ja käynnistämiseksi.

16 maan muodostama euroalue on kriisissä. Tämä johtuu tiettyjen eurovaltioiden holtittomasta taloudenpidosta ja myös julkaistujen taloustilastojen vääristelystä. Eurovaltiot ovat yhteisellä päätöksellä lainanneet luottokelpoisuuttaan vaikeuksiin joutuneelle Kreikalle. Suomikin on joutunut euroalueen taloudellisen vakauden nimissä antamaan Kreikalle noin 1,6 miljardin euron luoton.

On mahdollista, että jotkut muutkin EU:n jäsenvaltiot joutuvat turvautumaan kriisiluototukseen, jota eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto Imf ovat päättäneet varata 750 miljardia euroa. Euroalueen ulkopuoliset EU:n jäsenvaltiot, 11 valtiota, eivät lähteneet mukaan tähän kriisirahoitukseen, joka siis Suomeltakin olisi jäänyt väliin, jos Suomi ei aikanaan olisi liittynyt euroon. Esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia ilmoittivat, etteivät osallistu eurovaluutan murheisiin, vaikka ovatkin tosiasiassa lähes yhtä riippuvaisia euron kohtalosta kuin eurovaltiot. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi Ruotsi on selvästi hyötynyt euroalueen ulkopuolelle jäämisestä. Tämä koskee muun muassa metsä- ja metalliteollisuutta ja muutakin Ruotsin vientiteollisuutta.

Erittäin hyvä on EU:n huippukokouksen päätös, jonka mukaan pankkien stressitestit julkaistaan pankkikohtaisesti. Jos tämä päätös toteutuu kattavasti, pankkien keskinäinen epäluottamus poistuu tai ainakin vähenee. Selvää on, että tehtyjen stressitestien luotettavuustaso on vaihteleva. Nykytilanne on kuitenkin kestämätön, sillä pankit eivät ole luottaneet toisiinsa, koska ne eivät ole tienneet toistensa tilasta.

Arvoisa puhemies! Suomi on pysynyt erittäin luottokelpoisena kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Suomi saa luottoa suunnilleen Saksan maksamalla korkotasolla, joka on EU-valtioiden alhaisin. Teollisuuden investoinnit ovat meillä kuitenkin edelleen laskusuunnassa.

Suomen viennissä on tapahtunut viime kuukausina tiettyä, osin suhteellisen vahvaakin virkistymistä. Tämä koskee esimerkiksi metsä- ja metalliteollisuutta. Suurelta osin viennin virkistyminen johtuu siitä, että nyt toimii vanha kunnon devalvaatioefekti euron heikennyttyä noin 20 prosentilla. Esimerkiksi metsäteollisuuden tilanne on varsin hyvä, kun laskutus tapahtuu Yhdysvaltain dollareissa ja kustannukset määräytyvät europohjaisesti. Valitettavasti Nokian tilanne on toisenlainen, ja se onkin ilmoittanut kärsineensä euron heikentymisestä.

Arvoisa puhemies! Suomi noudattaa oikeaa politiikkaa, kun se ei tässä tilanteessa leikkaa valtion menoja eikä kiristä veroja jo sovittujen arvonlisä- ja energiaverotuksen kiristysten lisäksi. Jos veroja näiden sovittujen korotusten lisäksi kiristettäisiin, voitaisiin jo puhua itse aiheutetusta tai jatketusta taantumasta ottaen huomioon, että Suomen valtiontalous on edelleen varsin hyvässä kunnossa. Itse asiassa heinäkuun alussa toteutuva yhden prosenttiyksikön arvonlisäveron korotuskin saattaa olla liian suuri nykyisessä suhdannetilanteessa.

Työnantajan kansaneläkevakuutusmaksun poistaminen johtaa suuriin esimerkiksi asumista ja liikennettä koskeviin energiaveron korotuksiin ensi vuoden alussa. Hyvin ongelmallisia nämä korotukset ovat esimerkiksi kuljetusalan yritysten kannalta.

Maatalouden ja kasvihuoneviljelyn kannalta on erittäin tärkeää, mikä on maatalouden ja kasvihuoneviljelyn valmisteveron palautuksen sisältö energiaverotuksen korotustilanteessa. Vanhasen hallitushan on kuitenkin viime vuonna tehnyt sitoumuksen, jonka mukaan maatalouden energiaverorasitus ei saa olennaisesti kasvaa tulevassa energiaveron korotustilanteessa.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen sopima uusiutuvan energian paketti sisältää linjaukset kunkin uusiutuvan energialähteen käyttötavoitteista sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista keinoista. Taustalla on vuoden 2007 huippukokouspäätökseen perustuva EU-direktiivi, joka edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä vuoden 2005 tason 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ilman tätä EU-velvoitetta uusiutuvaa energiaa koskevat ratkaisut olisivat voineet olla poliittisesti ylivoimaisen vaikeita. Erittäin tärkeä on uuden hallituksen hallitusohjelman kohta, jossa hallitus lupaa toteuttaa uusiutuvan energian velvoitepaketin aiheuttamat lainsäädäntöhankkeet, ja vielä tätäkin tärkeämpi on hallitusohjelman kohta, jonka mukaan hallitus tekee sitovat päätökset koko paketin tarvitsemasta rahoituksesta. Uusiutuvan energian lisäys ei tällä kertaa ole julistus, jollaiseksi se taisi jäädä vuonna 2002 niin sanotusta risupaketista päätettäessä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Kiviranta käsitteli tätä yleistä talouden tilannetta ja kehui Suomen talouden tilannetta, mutta kyllä tässä hallitusohjelmassa, vaikka tämä on äärettömän niukka ja vähäsanainen, kuitenkin todetaan, että "hallitus sitoutuu supistamaan vuonna 2011 julkisen talouden alijäämän alle Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun reilusti alle kolmen prosentin rajan". Kyllä tämä ilmeisesti johtaa siihen, että veroja joudutaan aika reippaasti korottamaan ja menoja supistamaan jo ensi syksyn päätöksillä ensi vuoden alusta. Erityisesti se, että työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin, johtaa siihen, että tarvitaan todella rajuja veronkorotuksia, jotta alijäämä ei kasvaisi. Tässä suhteessa kyllä ne näkymät, mihin ed. Kiviranta viittasi, ovat aika lailla toisenlaisia.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Den största utmaningen för Kiviniemis regering är att bidra till en högre sysselsättningsgrad. Hur man lyckas blir avgörande för statens ekonomi de närmaste åren och för vad den offentliga sektorn kan erbjuda medborgarna och kommuninvånarna. Den nuvarande låga sysselsättningsnivån innebär växande ojämlikhet samt svett och tårar eftersom utslagna och arbetslösa inte får en sådan utkomst som alla behöver för ett bra liv. Samtidigt fortsätter statsskulden att växa.

En grundförutsättning för att sysselsättningen kännbart ska öka är att EU:s massiva insats för att rädda den ekonomiska utvecklingen i Europa lyckas. Även om ekonomisk tillväxt är önskvärd finns det inte utrymme för stora stimulansåtgärder i det här skedet. Det gäller att bromsa skuldsättningen och budgetunderskotten, annars hotar stagnation och inflationen kan ta fart. Det här skulle göra ont värre.

Det är mot den här bakgrunden som EU:s krav på insyn i medlemsländernas budgetar ska ses. Det behövs en medveten och solidarisk ekonomisk politik som skapar förtroende och stabilitet, inte bidrar till spekulation och dyra misslyckanden.

Omalle kansalliselle politiikallemme tulee olla leimallista panostaminen yrittäjyyteen ja kilpailukykyyn eli työpaikkoihin ja talouskasvuun. Se tosiasia, että Kreikan kriisi heikentää ja vaikeuttaa rahoituskriisin jälkeistä palautumista, merkitsee, että poliittisia toimia tarvitaan vielä lisää, jotta enemmän työpaikkoja pystyttäisiin luomaan.

Kaikki eivät ole vakuuttuneita kasvun sekä hyvinvoinnin ja onnen välisestä myönteisestä yhteydestä. Tämän vuoksi ollaan myös valmiita kyseenalaistamaan suuremmista työpanoksista saatava hyöty, esimerkiksi useiden vuosien jatkaminen työelämässä. Tämä on petollinen käsitys. Tosin onnea ei voi ostaa rahalla eikä kasvu takaa hyvinvointia ja onnea kaikille, mutta kyllä me tiedämme, mitä alhainen työllisyysaste ja suuri työttömyys merkitsevät valtion ja kuntien taloudelle, julkiselle sektorille, samoin kuin yksityisten talouksien tilanteelle.

Tämän vuoksi sosiaaliturvauudistus jää nyt puolitiehen tilanteessa, jolloin tarvittaisiin toimenpiteitä. Tämän vuoksi suomalaisten terveyserot kasvavat, ja tämän vuoksi kuntien väliset erot lisääntyvät. Tällä en tarkoita, että työpaikkoja pitäisi luoda hinnalla millä hyvänsä. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja tuotannon ja elämäntavan sopeuttaminen eivät ole hyvinvoinnin vastakohtia, päinvastoin.

Det ligger i regeringens och riksdagens intresse, liksom i arbetsgivarnas att bidra till att människor mår bra och är nöjda med sin livssituation. En förklaring till att de nordiska länderna lyckas kombinera god ekonomisk tillväxt och välmående medborgare anses bero på att människor litar på varandra och kommer väl överens. Det här är bra för ekonomin och det är bra för att vi ska må bra. Ökade skillnader mellan medborgarna hotar den här positiva situationen.

Alla tvingas betala extra för en dyr och improduktiv förvaltning. Det finns därför starka skäl att förnya både den offentliga och den privata sektorn och driva på kommun- och servicestrukturreformen. Vi behöver kommuner som förmår bidra till sysselsättning och tillväxt samt egen finansiering i större utsträckning än för närvarande.

Panostuksia tulee jatkaa kouluympäristöihin ja hyvän tilanteen varmistamiseen kaikille koululaisille, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoululaitokseen maamme osaaminen ja kilpailukyky huomioon ottaen. Kokemukset osoittavat korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen olevan parasta mahdollista aluepolitiikkaa. Yliopistopaikkakunnat toimivat alueidensa moottoreina ja tulevat yhä merkittävämmiksi.

Terveydenhuoltopolitiikkaa on tarkasteltava investointina tulevaisuuteen. Suomalaisten terveyden ja jaksamisen osalta tarvitaan toimenpiteitä ja tuloksia. Ennenaikaisten eläkkeiden suuri määrä, päihteiden käyttö, psyykkiset ongelmat, huono fysiikka, ruokailutottumukset, ylipaino ja diabetes puhuvat tämän puolesta. Työelämässä tarvitaan lisävuosia hyvinvoinnin solidaariseen turvaamiseen.

Uuden terveydenhuoltolain tulee yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit parempaan käyttöön. Jollemme onnistu paremmin ennalta ehkäisevässä kansanterveystyössä, sairaanhoitokustannukset muodostuvat tulevaisuudessa ihan kohtuuttomiksi.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman, arvoisa puhemies! Eftersom det här i plenum har föreslagits tidigare i dag misstroende för regeringen i en lokal fråga som inte finns med i regeringens deklaration så vill jag här ännu, trots denna sena timme, komma med några kommentarer.

Självklart är det så att vi i svenska riksdagsgruppen står fast vid att Karlebys och Mellersta Österbottens orientering i regionindelningen ska vara söderut. Lyssnar man på ett enhälligt grundlagsutskott, justitiekanslern och den enhälliga arbetsgrupp som utrett språkkunskaperna i Uleåborg och Vasa så är saken klar, inriktningen är syd.

Siis jos kuuntelee yksimielistä perustuslakivaliokuntaa, oikeuskansleria ja yksimielistä työryhmää, joka on selvittänyt Oulun ja Vaasan kielitaidot, niin asia taitaa olla aivan selvä, elikkä suunta on etelä.

Men statsminister Kiviniemis regering har ännu inte behandlat frågan. Egentligen behöver den faktiskt inte alls behandlas eftersom det beslut som förra regeringen, alltså Matti Vanhanens andra regering fattade, ju faktiskt är i kraft och betyder att orienteringen är syd. Det är alltså så att endast i det fall att man vill ändra detta beslut så kommer ärendet på nytt till behandling i regeringen.

Siis ainoastaan siinä tapauksessa, jos halutaan muuttaa tehtyä päätöstä, asia tulee uudelleen käsiteltäväksi valtioneuvostossa.

Att i denna situation rösta för ett misstroende för regeringen är inte klok politik, och dessutom är frågan enligt svenska riksdagsgruppens åsikt juridisk, inte politisk.

Siis kysymys on juridinen eikä poliittinen, ei varsinkaan puoluepoliittinen.

Självklart måste en regering följa grundlagen, någon annan möjlighet finns helt enkelt inte enligt svenska riksdagsgruppen. Vi litar på att regeringen, om ärendet tas till ny behandling, fattar det enda riktiga beslutet: Karlebys och Mellersta Österbottens samarbetsinriktning är syd. I en eventuell nybehandling stöder svenska riksdagsgruppens ministrar konsekvent denna samarbetsinriktning.

Luotamme siis siihen, mikäli asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi valtioneuvostossa, että valtioneuvosto päättää, että Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan liiton suuntaus on etelä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista, että kävi näin, että tässä oli tärkeitä edustajia poissa ja tämä puheenvuoroni osuikin nyt sopivaan paikkaan. Nimittäin haluan nostaa esille sen syvän ihmettelyn, että tässä hallitusohjelmassa ei maataloutta ja maaseutua mainita millään tavalla, ei ensimmäistäkään ajatusta, ellei oteta huomioon nyt tätä uusiutuvan energian lyhyttä mainintaa, josta on päätökset jo itse asiassa tehty.

Talvella käsitteli moni valiokunta ja lopulta maa- ja metsätalousvaliokunta maaseutupoliittisen selonteon, ja keväällä valtiosihteeri Jouni Lindin työryhmä antoi raportin harvaanasutun maaseudun elintoimintojen tai -olojen kehittämisestä. Eli meillä on vahva pohja sille, että maaseudun asiat maaseudun, maatalouden ja maaseutuyrittämisen ja elinolosuhteiden parantamisen osalta olisi mahdollista nostaa nyt toteutukseen, mutta hallitusohjelma ei mainitse sanallakaan näitä. Kertooko tämä siitä, että tässä nyt eletään sitten keväisten, erityisesti maaseutupoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä esille nostettujen lupausten osalta jo unohduksen aikaa? Tämä on johtopäätös, jonka joutuu toteamaan, ja se on todella valitettavaa. (Ed. Korkeaoja: Se on väärä johtopäätös!)

Nyt jos koskaan tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä, ja täällä oli vahvana mielipiteenä, että maaseutuvaikutusten arviointi on otettava käyttöön ja että ne toimenpiteet, jotka luvattiin tuossa selonteossa ja joita on vielä sitten lisätty ja yksityiskohtaistettu tuolla valtiosihteeri Lindin työryhmässä, myös toteutetaan viipymättä. Tuo "viipymättä" on siinä mielessä kyllä tärkeä asia, että maaseudun ja erityisesti noilla harvaanasutuilla alueilla kehitys on huolestuttava. Vanhasen hallitus oli raju keskittäjä. Palveluja ajettiin alas, tiestö päästettiin rappeutumaan ja ihmisten elinoloja päästettiin heikkenemään voimakkaasti. Nyt jos koskaan on aika tehdä käännös tässä suhteessa. Aina on pieni vaara, että ensi kevään vaaleissa voittavat sellaiset voimat, joille maaseutu ei merkitse muuta kuin vihreää virkistymisaluetta, ei elinolosuhteita. Tässä suhteessa tällä hallituksella, joka nyt aloitti, on kyllä etsikkoaika, ja edellytän, että se ryhtyy myös näihin toimenpiteisiin.

Herra puhemies! Tämä eriytyminen maassa on voimakasta. Kunnat ovat äärettömän hankalassa tilanteessa, kun osalla menee kohtalaisen hyvin ja osa menee alaspäin. Edessä ovat ilmeisesti taloudelliset pakkoliitokset, ja voi olla, että seuraava hallitus sitten nyt Vanhasen hallitusten aloittaman Paras-hankkeen puitteissa, sen jatkopäätöksillä, vie Suomen kuntien pakkoliitoksiin, mikä merkitsee sitä, että syrjäisiä taantuvia alueita tulee maahan entistä enemmän. Tätä kehitystä pitäisi nyt tarkastella ja kuntataloutta ja kuntien toimintaedellytyksiä turvata, mutta hieman ajelehtiva tilanne on tältäkin osin.

Arvoisa puhemies! Sitten tuo verotus on nyt erityisen polttava asia, kun valtiontalous tänä vuonna velkaantuu yli 12 miljardilla eurolla ja kehyspäätöstemme mukaan valitettavasti noin 10 miljardin euron alijäämä on joka vuosi tästä eteenpäin ainakin neljä vuotta. Se kehitys on niin huolestuttava, että sille on tehtävä kaikki mahdollinen. Täällä on kyllä kauniisti sanottu, että siihen puututaan, mutta mitään toimenpiteitä todellisuudessa ei ole ja on korostettu, että tämä hallitus ei veroja kiristä eikä menoissa säästä, eli antaa aukon olla ja valitettavasti jopa kasvaa.

Kun poistettiin työnantajan kansaneläkemaksu, niin siitä tuli energiaverotukseen raju korotuksen tarve ensi vuoden alusta. Tänä vuonnahan se poisto katetaan velanotolla mutta ensi vuonna yritetään kattaa energiaveroilla, ja se jo johtaa elinkeinoelämässä, niin maatalouden, kotitalouksien kuin yritystoiminnankin puolella ja liikenteessä rajuihin menetyksiin, ja jos sitten vielä veropolitiikka muutoin ajelehtii, niin on (Puhemies: 5 minuuttia!) suuret ja vaikeat kysymykset edessä.

Arvoisa puhemies! Totean, että verotusta pitää kehittää sillä tavalla, että verotuksen kohteena olevien maksukyky otetaan huomioon. Meillä välillisten verojen korotuksen, esimerkiksi arvonlisäveron korotuksen, josta paljon on puhuttu, kohdentuminen ei ole tällainen, vaan se johtaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suhteellisen aseman huononemiseen, ja sitä ei voi pitää perusteltuna.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Uuden hallituksen ohjelmasta puuttuvat täysin toimenpiteet ikäihmisten aseman kohentamiseksi. Peruspalveluministeri Risikko on äskettäin todennut, ettei hän ole aikeissakaan tuoda vanhustenhuoltolakia eduskuntaan tämän vaalikauden aikana. Syyksi hän ilmoitti, ettei laista ole mainintaa hallitusohjelmassa.

Hallitusohjelman on käsittääkseni tarkoitus olla suuntaa antava, mutta hallituksen on silti voitava puuttua kiireellisiin ajankohtaisiin ongelmiin tarvittavin toimenpitein. Vanhustenhuoltolaki on juuri tällainen asia. Edellinen eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio julkaisi 12. helmikuuta 2010 kannanoton vanhustenhuollon tilasta maassamme. Kannanotto perustuu lääninhallitusten tekemiin kattaviin selvityksiin. Hoidon laadun havaittiin vaihtelevan huomattavasti paikkakunnittain. Selvitysten mukaan hoitopaikoissa käytetään laajalti vanhusten itsemääräämisoikeuteen puuttuvia pakotteita ja rajoitteita, kuten korotettuja sängynlaitoja, sitomista, lääkitystä ja ulko-ovien lukitsemista.

Tällä hetkellä ei ole perustuslain edellyttämää lainsäädäntöä, joka oikeuttaisi vanhusten itsemääräämisoikeuteen puuttumiseen tällä tavoin. Näin ollen Paunio korosti, että itsemääräämisoikeuksien vahvistamista ja rajoittamista koskevan lainsäädännön valmistelu on tärkeää ja kiireellistä vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. On nopeasti saatava aikaan lainsäädäntö, joka asettaisi laitoshoidon tasolle minimivaatimukset kaikkialla maassamme. Ministeriön laatimat ikäihmisten palvelujen laatusuositukset eivät tähän riitä. Käytännössä ne eivät ole sitovia, eikä niitä ainakaan valvota riittävästi.

Uudella vanhustenhuoltolailla on puututtava myös ennalta ehkäisevästi ikäihmisten ongelmiin. Mitä aktiivisempaa ja omatoimisempaa ikääntyvä väestömme on, sitä vähemmän hoivapalveluihin tarvitaan työvoimaa ja sitä vähemmän julkinen talous kuormittuu. Ikääntyviä on kaikin tavoin kannustettava aktiiviseen elämään ja näin pyrittävä takaamaan heille mahdollisimman mielekäs vanhuus. Monet tekevät virheen nähdessään ikääntyvän väestön ainoastaan taakkana yhteiskunnalle. Se pitäisi päinvastoin nähdä suurena resurssina.

Ikääntyvien liikunta- ja kulttuuripalveluihin sekä joukkoliikenteen saatavuuteen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Ikäihmiset pitäisi pitää liikkeellä. Hyvää ennalta ehkäisevää toimintaa on myös maassa toimivien eläkeläisjärjestöjen tukeminen erityisesti varaamalla niille kokous- ja toimintatiloja. On myös tärkeää turvata ikäihmisten mahdollisuudet osallistua heitä koskevien palvelujen kehittämiseen.

Lakisääteiset vanhusten neuvostot ja kunnalliset vanhusvaltuutetut voisivat tarjota ikäihmisille arvokasta tukea palveluiden kehittämisessä, tukien hakemisessa ja muutenkin edesauttaa aktiivista ja mielekästä ikääntymistä. Vanhusneuvostot ja -valtuutetut voisivat myös valvoa, että uusi laki pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Käsittääkseni ikäihmisten ongelmat vaatisivat kiireellisiä lainsäädäntötoimenpiteitä maassamme. Hallitusohjelma on puutteellinen, koska se ei käsittele niitä lainkaan.

Ärade talman! Här har pågått en liten finlandssvensk debatt som gäller Karlebys orientering i regionförvaltningsreformen, där speciellt ledamot Anna-Maja Henriksson har betonat, också nu ledamot Ulla-Maj Wideroos, att det är en juridisk fråga som borde vara självklar för envar. Grundlagsutskottet, justitiekanslern, språkutredningsgruppen har alla kommit till samma resultat, och det verkar ju uppenbart att ingen regering i världen mera kan ta frågan till behandling.

Statsminister Harri Holkeri gav ett råd åt den nya statsministern Mari Kiviniemi. Han sade att hon skulle fundera på vad eden som ministern avger betyder. Och i den där eden står det ju att man ska följa grundlagen, som ju verkar som ett ganska juste argument i den här frågan. Den eden har ju också minister Tapani Tölli nyligen avlagt. Trots det har Mari Kiviniemi i flera intervjuer sagt att det här inte är en juridisk fråga utan det här är en maktfråga vilket Sfp lär veta.

Vad Sfp vet så har aldrig blivit klart för att alla Sfp-företrädare här har ju betonat att det är en juridisk fråga och inte gått med på att det är en politisk fråga. Naturligtvis hade jag hoppats att Sfp under de här regeringsförhandlingarna skulle ha talat allvarligt med statsminister Kiviniemi, (Puhemies: 5 minuuttia!) att den här frågan inte mera skulle kunna komma upp som någon diskussionsfråga, men jag tycker ju också att det är ganska svårt, att det mera skulle kunna avgöras.

Däremot tycker jag att det är trevligt att den här argumentationen på finlandssvensk håll har hållits på en saklig nivå, och att det är väldigt viktigt att den här fronten för de språkliga rättigheterna i grundlagen orkar hålla ihop ännu en gång, för jag tror att det kommer att bli en desperat attack ännu mot de språkliga rättigheterna.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmuuden vuoksi sanon vaan ed. Södermanille, att svenska riksdagsgruppen och svenska riksdagsgruppens ministrar naturligtvis talar med både statsminister Kiviniemi och den nya kommunministern om den här frågan. Ingen sten ska vara ovänd, inget kort ska vara oskådat när den här frågan, om den mot förmodan, kommer upp till ny behandling.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle on sanottava, että pääministeri Kiviniemen hallituksen ohjelmassa kohdassa 10 todetaan, että hallitus jatkaa Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin niin sanotun politiikkariihen päätösten toteuttamista. Sehän sitten tarkoittaa, että myös maatalouden, metsätalouden ja maaseudun eteen tehtävä työ jatkuu.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus toimii työelämän tasa-arvon edistämiseksi. Samapalkkaisuusohjelma, esitys vanhemmuuden kustannusten jakamisesta, perhevapaajärjestelmän kehittäminen — nämä kaikki jatkuvat tai paranevat, menevät eteenpäin vielä tässä loppukaudella.

Tuosta kohdasta, jossa todetaan, että julkishallinnon tietojärjestelmät sovitetaan yhteen mahdollisimman pikaisesti, toivoisin, että tämän vuoden puolella saataisiin jo jonkunlaista kustannusarviota ja toteutusaikataulua, toki realistista. Ymmärrän, että tämä, vaikka miten pikaisesti haluttaisiin toteuttaa, ei välttämäti aivan pienessä hetkessä, vuodessa parissa, valmistu, mutta tähän tarvitaan paukkuja.

Arvoisa puhemies! Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa painotetaan hallitusohjelman mukaan aikaisempaa enemmän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistamista ja kansainvälistymistä. Yritin saada tuossa aikaisemmin päivällä debattipuheenvuoron. Olisin ministeri Pekkariselta kysellyt vähän, mitä konkreettisia toimenpiteitä tämä tarkoittaa. Mutta toivon, että budjettiriiheen mennessä tämäkin kohta hivenen konkretisoituu.

Arvoisa puhemies! Hallitus on aivan oikein todennut, että se tulee laatimaan kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja tuon paljon puhutun kestävyysvajeen umpeenkuromiseksi. Tähän työhön tosiaan on tuo kolmikantainen työryhmä valmistelua tehnyt. Toivotaan, että sieltä konkretiaa myös löytyy. Hallitushan pyrkii siihen, että Suomi palaisi Euroopan unionin vakauskriteerien mukaiseen kuntoon ihan ensimmäisten maiden joukossa, vaikka tänä vuonna julkisen talouden alijäämä syveneekin yli 3 prosentin alijäämärajan, mutta esimerkiksi julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta aiotaan vakauttaa alle 65 prosentin tasolle.

Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä, tiivis paperi pitäen sisällään talous-, työllisyys- ja kestävyysaspektit, ja toki tietysti maininnat niin nuorten työllisyysasteen pitkäjänteisestä nostamisesta kuin työurien pidentämisestäkin täältä löytyvät.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Heikki A. Ollila hetki sitten täällä arvioi hallitusohjelmia yleisesti, ja minäkin olen miettinyt, minkälaisia hallitusohjelmat ovat. Voi sanoa, että hallitusohjelmiin tehdään kahdenlaisia kirjauksia, vähintään kahden tyyppisiä kirjauksia: tehdään tällaisia yleisiä ohjelmallisia julistuksenomaisia kirjauksia ja sitten tehdään konkreettisia, numerollisia tavoitteita. Itse olen huomannut, että nämä viimemainitut konkreettiset, numerolliset tavoitteet ovat sitä hallitusohjelman kovaa ydintä, ja kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, minkälaisia tähän kategoriaan kuuluvia kirjauksia kussakin hallitusohjelmassa on.

Mielestäni tässä Kiviniemen lyhyessä hallitusohjelmassa kovaa ydintä edustaa kaksi kohtaa. Toisessa todetaan, että hallitus sitoutuu supistamaan vuonna 2011, siis ensi vuonna, julkisen talouden alijäämän alle Euroopan unionin Kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun reilusti alle kolmen prosentin rajan. Toinen kohta on vähän myöhemmin: julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta vakautetaan alle 60 prosentin tasolle. Nämä ovat konkreettisia, numerollisia tavoitteita, ja kun tullaan syksyn budjettiriiheen, niin erityisesti tämä ensimmäinen, että alijäämä painetaan reilusti alle kolmen prosentin, on kova tavoite.

Täällä on arvioitu verotuksen kiristämismahdollisuuksia. On todettu, että liikuttiinpa oikeastaan minkä tahansa verotusmuodon alueella, niin samalla kun veroja kiristetään, tulee myöskin negatiivisia vaikutuksia. Ei ole sellaista veromuotoa, jonka kiristäminen olisi pelkästään positiivista. Ministeri Katainen totesi täällä, että työn teettämisen verottamista, siis sivukuluja, pyritään alentamaan. Oikea tavoite. Työn tekemisen verottamista eli tuloveroja pyritään alentamaan. Mutta sitten, jotta verokertymiä saataisiin, niin arvonlisäveroa korotetaan. Kun puhutaan palvelujen arvonlisäverosta, se tarkoittaa sitä, että työn tekemisen tuloksia verotetaan arvonlisäveron korotuksen myötä, kiristetään siis sitä verotusta, ja sillä on tietenkin heijastusvaikutus myöskin työllisyyteen ja talouden aktiviteetteihin.

Kaiken kaikkiaan siis liikkumavara verotuksessa on rajoitettu, ja näin ollen joudutaan myös katsomaan menopuolta, ja kun tiedossa on, että on menolajeja, jotka vääjäämättä väestörakenteen muutoksen ja muiden seikkojen takia ovat nousussa, niin menojen kurissapito tarkoittaa uudelleenkohdentamista. Uudelleenkohdentaminen tarkoittaa käytännössä siis sitä, että jostain pitää voida myöskin vähentää, ja nämä tällaiset toimet — sen tiedän kokemuksesta ja täällä monet muutkin tietävät kokemuksesta — ovat erittäin kovaa hommaa ja vaativat sekä hallitukselta että eduskunnalta paljon miettimistä.

Tärkeää on se, että pystyttäisiin myöskin löytämään sellaisia aidosti tuottavuutta lisääviä toimia, joihin vastauspuheenvuorossani kiinnitin huomiota. Muun muassa julkisen sektorin erittäin korkeat sairastavuusluvut ovat huolestuttavia, 20 sairauspäivää vuodessa on korkea luku, ja jos näitä työelämää kehittämällä voidaan parantaa, niin olemme päässeet paljon eteenpäin.

Toinen asia, johon ed. Komi jo viittasi ja johon haluan täällä vastauksena myös ed. Kankaanniemelle todeta, on se, että nimenomaisesti Kiviniemen hallituksen ohjelmassa todetaan kohtana 10, että hallitus jatkaa Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelman ja vaalikauden puolivälin päätösten toteuttamista. Eli ne jäävät voimaan, ja siellä on erittäin paljon tärkeitä kohtia, osittain myös sellaisia, jotka ovat vielä toteuttamatta. Haluan muutaman näistä kohdista nostaa tässä esille.

Muun muassa ehkä kaikkein tärkein asia pidemmän aikavälin EU-tason maatalouspolitiikan kehittämisessä meidän kannaltamme liittyy luontohaittakorvausjärjestelmän parantamiseen. Täällä todetaan, että "luonnonhaittakorvausjärjestelmää pyritään kehittämään siten, että sen avulla voidaan kompensoida ilmastosta ja maantieteellisistä tekijöistä aiheutuvat korkeammat tuotantokustannukset unionin pohjoisimmilla alueilla". Eli tämä on, voi sanoa, EU:n maatalouspolitiikan kehittämisessä vaalikauden viimeisen vuoden ja seuraavan vaalikauden ensimmäisien vuosien kaikkein tärkein asia.

Täällä hallitusohjelmassa, siis Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa, jota edelleen siis toteutetaan, todetaan myös, että "hallitus seuraa maatalouden kannattavuuden ja viljelijäväestön tulotason muutoksia ja varmistaa muun muassa verotuksen keinoin nousevan tulokehityksen". Tämä on kohta, joka ei ole toistaiseksi toteutunut, ja tähän uuden Kiviniemen hallituksen tulee kiinnittää huomiota ja käynnistää toimenpiteitä, joilla tämä tavoite saavutetaan.

Täällä on myös muutamia muita kohtia, jotka eivät ole toteutuneet hallitusohjelmassa vielä toistaiseksi, mutta vielähän on neljännes hallituskaudesta käytettävissä. Muun muassa todetaan, että maatalousmaata koskeva vuokralainsäädäntö uudistetaan. Tietääkseni valmisteluja on tehty, mutta asiassa pitäisi päästä eteenpäin. Se on tärkeä osa maatalouden rakenteellista uudistamista.

Yhtenä kohtana, ehkä pienenä yksityiskohtana todetaan, että talousveden turvallisuuden valvonta siirretään Eviraan. Tämäkin hallitusohjelman kohta, joka rationalisoisi ja toisi varmasti kustannussäästöjä, on vielä toteuttamatta.

Sitten ed. Kankaanniemelle, kun hän puhui tästä maaseudun kehittämisestä: Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa todetaan, että "uuden maaseutuohjelman avulla panostetaan maaseudun mikroyritysten toimintaan, kehitetään hajautettua bioenergian tuotantoa sekä luodaan mahdollisuudet paikalliselle, aloitteelliselle toiminnalle, mukaan lukien kylien kehittäminen, neuvontatoiminta ja koulutus". Eli kyllä täällä on paljon asioita, jotka ovat myöskin Kiviniemen hallituksen asioita tämän kohdan 10 pohjalta, eli nämä jäävät voimaan, ja myöskin Kiviniemen hallitus jatkaa näiden kohtien toteuttamista.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaoja kävi ansiokkaasti läpi Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaa maatalouden ja maaseudun osalta. Toteamus on, että kyllä siellä on tavattoman paljon jäänyt päättämättä, hoitamatta näitä asioita. Maaseudun Tulevaisuudessa, jota on mielenkiintoista lukea ja seurata, oli tässä vähän aikaa sitten kirjoitus, että pelkästään perusmaatalouden osalta maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 17 työryhmää, mutta sen kirjoituksen mukaan niiden työryhmien työn tuloksia ei ole saatu tai sitten ei ole toteutettu juuri lainkaan. Esimerkiksi nämä veroratkaisut, jotka olisivat kansallisilla päätöksillä pitkälti toteutettavissa, ovat kuitenkin kaatuneet tai jääneet toteuttamatta, valtiovarainministeriön vastustuksesta johtuen ilmeisesti. Olisi pitänyt mainita tämä maaseutupoliittinen selonteko, kun se on nyt tehty, ja että sitä toteutetaan tämän loppukauden aikana.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemelle: Yksi neljästä vuodesta on vielä elämättä, ja sen aikana voidaan kyllä näitä kohtia, mihin viittasitte, hallitusohjelman kohtia, vielä viedä eteenpäin. Uskon, että hallitus tekee kyllä paljon. Niin kuin pääministeri Kiviniemi lupasi, hallitus ei tule lepäämään laakereilla, vaan toteuttaa ohjelmaa. Se tarkoittaa, että muun muassa näihin kohtiin tullaan vielä puuttumaan.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Mari Kiviniemen ensimmäisen hallituksen ohjelma ja ohjelmajulistus on juuri sitä, mitä tämä aika ja tämä hetki vaatii. Siinä erittäin vahvalla ja voimakkaalla otteella halutaan puuttua niihin ongelmiin ja niihin kipupisteisiin, joita tässä ajassa on ja joita tällä vaalikaudella vielä mahdollisesti ilmenee. Se on äärimmäisen tärkeää, että tämä ilmoitetaan heti kättelyssä eikä pitäydytä jossakin vain ja ainoastaan aikaisemmin kirjoitetussa, vaan selkeäsanaisesti näin tehdään: toimintaedellytysten varmistaminen kaikilta osin niin, että talouden vakaus ja luottamus säilyy niin täällä kotimaassa kuin myöskin suhteessa Euroopan unioniin ja koko globaaliin yhteisöön. Suomi on erittäin hyvällä mallilla tällä hetkellä, ja sitä pitää vain vahvistaa. Se on sekä meidän kansallinen etumme että koko euroalueen etu. Toivon mukaan muutkin Euroopan unionin maat noudattavat sitä esimerkkiä, mitä Suomi on aikaan saanut Vanhasen hallituksien aikana ja nyt sitten Kiviniemen hallituksen aikana.

Yritysten, erityisesti pk-yritysten, toimintaedellytysten kohentaminen, rahoitusinstrumenttien toiminnan vahvistaminen ja voimistaminen ovat niitä edellytyksiä, joiden avulla me pystymme työllisyydestä huolehtimaan ja sitä kautta sitten saamaan erittäin vahvan pohjan luoda sitä sosiaalista omaatuntoa, jota pääministeri Kiviniemi myöskin hallitukseltaan sanoi löytyvän ja niin kuin sitä löytyy tuon ohjelmajulistuksen näkökulmasta. On välttämätöntä myös talouden näkökulmasta, että yhteiskunnassa saadaan ylläpidettyä ja kehitettyä hyvinvointia niin, ettei kukaan eikä mikään väestöryhmä siitä putoa. Ehkä tärkeimpänä tällä hetkellä, akuuteimpana, asiana on nuorisotyöttömyys ja sen hoitaminen. Se on asia, jota tämä maa ei kestä. Ei talous kestä eikä kestetä muutoinkaan. Siksi siihen, jos mihin, on löydettävä hyvin hyvin nopeasti lääkkeet, ja tämä hallitus ne kyllä löytää.

Puhemies! Haluan vielä jonkin verran puuttua tuohon debattivaiheeseen, joka pääministerin puheen ja ryhmäpuheiden jälkeen oli. Kyllä ihmetellä täytyy, kuulimmeko me kaikki varmasti saman puheen, minkä pääministeri piti, ja luimmeko me saman ohjelmajulistuksen, joka tänne on jaettu, niin eri maailmasta ne puheet olivat hallituspuolueiden edustajien ja opposition välillä. Oppositio käytti sitä vanhaa kikkaa ja taktiikkaa: tehdään oma tulkinta ja sitten ammutaan täyslaidallisella sitä omaa tulkintaa, ei sitä, mitä pääministeri täällä totesi, ei sitä, mitä hallitusohjelmassa luki. Minusta se ei ole kyllä rehtiä ja rehellistä politiikan tekemistä. Politiikkaan kuuluu kaikenlaiset keinot, mutta tämä on hyvä myöskin täältä todeta ihan julkisesti, että näin mielestäni tapahtui ja se ei kyllä vie asioita ei sitten yhtään eteenpäin, vaan aivan päinvastoin. Silloin kun pääministeri Kiviniemi ilmoitti, että hän on valmis tarjoamaan yhteistyön kättä oppositiolle, kyllä siihen on syytä tarttua eikä tehdä sellaisia tulkintoja, mitä hän ei itse ole sanonut. Ei se luo hyvää pohjaa sille välttämättömälle yhteistyölle, jota me joudumme tekemään. Se on aivan päivänselvä asia.

Puhemies! Pari asiaa yksityiskohdista.

Täällä on useampi edustaja maininnut maaseudun, maatalouden ja sen puuttumisen Kiviniemen hallitusohjelmasta. Näinhän ei ole, vaan, niin kuin täällä on todettu, se on 10. kohdan sisällä, jossa sanotaan, että noudatetaan ja jatketaan Matti Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelmaa ja vaalikauden puolivälin politiikkariihen päätösten toteuttamista. Se pitää sisällään erittäin vahvat ja voimakkaat kirjaukset maaseudun näkökulmasta ja maaseudun kehittämisen osalta.

Yksi sellainen on ruokastrategia, joka on juuri hyväksytty ja jossa ruoka on nostettu erittäin merkittävään rooliin niin kansallisesti, Euroopan laajuisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Toinen asia on uusiutuva energia, josta ensi viikolla keskustelemme täällä, ja sen nostaminen erittäin voimakkaaseen rooliinsa. Kolmas asia on maaseudun erilaiset julkishyödykkeet, joita myöskin halutaan edistää. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, ja kaikki sisältyvät Mari Kiviniemen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan. Se pitää hyvin painokkaalla tavalla sanoa. Vielä kun tähän lisätään se, että yhteisen maatalouspolitiikan linjaukset seuraavalle ohjelmakaudelle ovat erittäin hyviä ja ne ovat myöskin yksimielisiä kaikilta osin, se antaa hyvän pohjan myöskin maatalouden tulevaisuudelle. Se, mistä meidän pitää huolehtia, on se, että markkinat toimivat niin, että myöskin tuottajat saavat oikeudenmukaisen osansa siitä työstä ja siitä arvonlisästä, jonka he elintarvikeketjuun tekevät. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Puhemies! Lopuksi ihan lyhyesti kuntataloudesta ja tietojärjestelmistä. Julkisen talouden ja hallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen on kirjoitettu ohjelmaan. Se, jos mikä, vaatii nopeaa eteenpäinviemistä ja nopeaa kehittämistä. On paljon tärkeämpää saada tietojärjestelmät yhteensovitettua, tietojärjestelmät kuntoon, tieto kulkemaan, sitä kautta palvelujärjestelmien uudistaminen käyntiin kuin se, että me väkisin ryhdymme rajoja siirtelemään ja muuttelemaan. Se ei johda mihinkään, jollei palvelujärjestelmään kiinnitetä huomiota. Siksi on täysin pöyristyttävää, että Suomessa on 5 miljoonalle ihmiselle yli 4 000 erilaista tietojärjestelmäohjelmaa terveydenhuollossa. Me emme tarvitse 4 000:ta tietojärjestelmäohjelmaa 5 miljoonan ihmisen hoitamiseen. Tähän on erittäin nopealla tahdilla kiinnitettävä huomiota. Tässä ovat nukkuneet kaikki maan hallitukset tähän asti ja myös Kuntaliitto. Nyt on aika tämä laittaa hyvin nopealla tahdilla kuntoon.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lepän kanssa voi olla samaa mieltä tuosta viimeisestä asiasta. Siinä ovat lähinnä olleet hereillä bisnesmiehet ja myyjät, jotka ovat myyneet näitä erilaisia järjestelmiä.

Mutta mistä asiasta puhuttiin debatin yhteydessä sen jälkeen, kun pääministeri oli oman puheenvuoronsa käyttänyt, niin hänhän totesi, että oppositio ei ole ollut valmis yhteistyöhön. Sitten kaikkien oppositiopuolueiden edustajat ja johtajat täällä kyselivät, oliko heitä kutsuttu mihinkään yhteistyötilanteeseen. Ei ollut kutsuttu. Tämä oli ainakin yksi näistä asioista. Voimmeko olla tyytyväisiä työttömien määrään vai emme, se oli toinen asia.

Sitten, ed. Leppä, ensi viikolla käsitellään asiat M 2, M 3 ja M 4 eli muut asiat 2, 3 ja 4, ja niin kuin tiedätte, ne koskevat Posivaa, TVO:ta ja Fennovoimaa. Voimme tietysti puhua, jos haluamme, uusiutuvasta energiasta, mutta uraanihan ei ole kuitenkaan uusiutuvaa energiaa.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä yhteistyöstä nyt vielä aivan se sananen, että pääministeri jo ilmoitti, että hän elokuussa kutsuu eri tahot keskustelemaan elikkä oppositionkin mukaan tähän yhteistyöhön. Tämä on tulossa, mutta jos sitä yhteistyöhalukkuutta haluaa, niin on sekin vähän erikoista, että kun hallitus on yhden päivän ollut työssä, niin täällä vaaditaan hallituksen eroa, annetaan epäluottamus hallitukselle. Pitäisi nyt hallitukselle antaa edes mahdollisuus näyttää kyntensä. Ei sekään, ed. Tiusanen, kovin hyvää yhteistyökykyä osoita.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Itse pidän hallituksen päivitettyä hallitusohjelmaa hyvänä ja siinä olevia asioita hyvin perusteltuina. Hallitus on sitoutunut vahvoihin toimiin yhtenäisen Suomen ja kestävän hyvinvointiyhteiskunnan puolesta sekä edistämään monin tavoin talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä päämääränä nimenomaan se, että yksikään suomalainen ei jäisi hyvinvoinnista osattomaksi, ja juuri julkisen talouden tasapaino luo sen perustan suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jota tulevaisuudessa tarvitsemme.

Hallituksen ohjelmassa linjataan keskeiset elementit tasapainon saavuttamiseksi. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat niitä positiivisia keinoja, joilla taloutta voidaan vahvistaa.

Suomalaisten arjen kannalta on olemassa myös ikävämpiä keinoja. Ne ovat veronkorotukset ja menoleikkaukset, ja ainakin omasta mielestäni etusijalle asetan aina myönteiset, hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa vahvistavat keinot ja olen tyytyväinen, että tässä sinivihreän hallituksen hallitusohjelmapäivityksessäkin on otettu tämä linja.

Arvoisa puhemies! Suhdannekatsaus 1/2010 kertoo, että olemme menossa kohti parempaa, mutta niin kuin on todettu, erityisesti työttömyys on se kysymys, joka edelleen meitä kiusaa, vaikka talous olisikin kääntynyt ja onkin kääntynyt nyt myönteisempään suuntaan, ja erityisesti nämä nuorisotyöttömät, nuoret työttömät, ovat niitä, joiden suuntaan pitää suunnata kaikki mahdolliset toimet, niin kuin eilenkin täällä salissa keskustelimme.

On tärkeää, että loppu neljän vuoden hallitusohjelmasta hoidetaan vielä kuntoon. Tällaisia tärkeitä asioita ovat muun muassa takuueläke, perhevapaajärjestelmän uudistaminen, vanhemmuuden kustannustenjaon oikeudenmukaistaminen. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka täytyy nostaa muun muassa lapsilisien indeksiin sitomisen ja lapsilisien tasokorotusten kanssa nykyhallituksen keskeisiksi saavutuksiksi ja arvovalinnoiksi, joista on kiitosta annettava.

Meille kokoomuksessa naisten ja miesten tasa-arvo Suomessa on erittäin keskeinen tavoite. Samat vaikutusmahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat kaikille kansalaisille. On tärkeää, että naisten ja miesten taitoa, työtä, tietoja ja kokemusta arvostetaan yhteiskunnassa samalla tavalla. Työelämän tasa-arvon puutteiden poistaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, kotityön arvostus, elämänlaadun parantaminen ja kansainvälinen vastuu eivät tapahdu ilman aktiivista työtä. Tasa-arvon edistäminen tarvitsee niin naisia kuin miehiä, meitä kaikkia, sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen.

Perhekustannusten jakautuminen pääasiassa naisten työnantajille aiheuttaa tänä päivänä monta ongelmaa. Naisvaltaisten alojen perusteettomat määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen eräs työmarkkinoidemme suurimpia epäkohtia. Tällaiset epätyypilliset työsuhteet ovat yleisiä erityisesti nuorten koulutettujen naisten kohdalla. Merkillepantavaa on sekin, että perusteettomia pätkätöitä on eniten nimenomaan julkisella sektorilla, ja tällainen työelämän epävarmuus nostaa edelleen ensisynnyttäjienkin keski-ikää ja vähentää syntyvien lasten kokonaismäärää Suomessa, ja tähän asiaan on syytä nyt puuttua. Toivon, että Kiviniemen johdolla, nykyhallituksen johdolla, saamme luotua lapsiystävällisen yhteiskunnan. Lapsiystävällinen yhteiskunta lähtee kodista ja arjesta, työelämästä, ja ongelmien sijaan on siirryttävä ratkaisuihin ja tekoihin.

Ilman yrittäjyyttä ei ole työpaikkoja. Yrittäjyyden esteitä on poistettava muun muassa yksinkertaistamalla pienyrittäjän viranomaisyhteyksiä. Pienyrittäjille tulisi luoda oikeudenmukainen vuosiloma- ja sairauslomajärjestelmä. Vuorotteluvapaajärjestelmä tulee muuttaa pysyväksi ja ulottaa tulevaisuudessa myös yrittäjiin.

Naisten kokemaa syrjintää työhönottotilanteissa, työoloissa ja palkkauksessa tapahtuu edelleen 2000-luvun Suomessa. Kokoomus on ollut ensimmäinen suomalainen puolue, joka esitti konkreettisia esityksiä nais- ja miesvaltaisten alojen palkkatasa-arvon saavuttamiseksi ja otti sen tavoitteekseen. Yli sata vuotta kasvaneen kuilun umpeenkurominen ei kuitenkaan hetkessä onnistu.

Hallitusohjelmakirjaus perhevapaajärjestelmän uudistamisesta tulee tehdä niin, että sen kustannukset siirretään yhteiskunnan maksettavaksi eli pois vain naisvaltaisten alojen työnantajilta. Perhevapaat tulee jakaa (Puhemies: 5 minuuttia!) mielestäni tasapuolisemmin niin, että kummallekin vanhemmalle mahdollistetaan oma, vapaaehtoisesti käytettävä vapaa ja kolmannen osan vapaista vanhemmat voisivat jakaa keskenään. Näin varmistetaan miesten oikeus perhevapaaseen, parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla ja varmistetaan perheiden elämäntilanteen mukainen valinnanmahdollisuus.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän lasten ja nuorten etu on, että valtion velkaantuminen otetaan nyt hallintaan. Emme voi jättää kohtuutonta velkataakkaa tulevien sukupolvien murheeksi. Hallituksen tavoitteet talouden vakauden, kestävän kasvun ja yhteiskunnallisen eheytyksen edistämisestä tulee laittaa käytäntöön mahdollisimman pian. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee aloittaa tänä vuonna, ja sitä on jatkettava ensi vaalikaudella määrätietoisesti. Aikaa ei ole hukattavana tässä asiassa. Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen ja vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, päinvastoin.

Kiviniemen ensimmäisen hallituksen työ ei ala helpossa tai tasapainoisessa taloudellisessa tilanteessa. Maailmanlaajuisen finanssikriisin jäljet ovat vielä näkyvissä. Tie parempaan on pitkä ja karikkoinen mutta ei mahdoton. Uudella hallituksella on edellytykset saavuttaa tavoitteensa.

Suomen selviytymisen rakennuspuiksi on määritelty kasvun rakentaminen, tuottavuuden nostaminen, työurien pidentäminen, verotuksen rakenteellinen uudistaminen ja menokuuri muiden muassa. Hallitus pyrkii luomaan puitteet ennusteita nopeammalle talouskasvulle ja korkeammalle työllisyysasteelle.

Haluan nostaa tässä kohtaa esille sanan "inhimillisyys". Tavoitteet ovat saavutettavissa, mutta niiden toteuttamisessa täytyy ottaa huomioon ihmisten henkiset ja fyysiset voimavarat. Työurien pidentämisessä eivät riitä pelkät hallinnolliset päätökset. On panostettava työelämän laatuun ja sisältöön sekä työpaikkojen hyvään johtamiseen. Vain niiden avulla voidaan lisätä työssäjaksamista ja halua pysyä työelämässä. Viisailla ja ihmisten tarpeet huomioivilla ratkaisuilla työuria voidaan pidentää sekä alku- että loppupäästä.

On huolehdittava oppilaitosten riittävästä opinto-ohjauksesta ja ylipäätään siitä, että nuori saa tarvitsemaansa tietoa niin opinto- kuin urasuunnitteluunsakin. Nuorisotyöttömyys on saatava kuntoon, ja siksi arvostan hallituksen tavoitetta varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle. Haluan kuitenkin korostaa, että koulutuslaitoksen aloituspaikkojen jakautumiseen tulisi kiinnittää huomiota. Ei ole syytä lisätä tai pitää ennallaan aloituspaikkojen määrää sellaisilla aloilla, joilla työllistyminen on vaikeaa. Ei riitä, että on koulutuspaikka; on löydyttävä myös töitä ja luonnollisesti mielellään alaa vastaavaa työtä. Työttömyys ja turhautuminen saattavat johtaa nuoren syrjäytymiseen, johon ei kerta kaikkiaan ole varaa, ei henkilön henkisen hyvinvoinnin eikä yhteiskunnan resurssien kannalta.

On hyvä, että on alettu kiinnittää huomiota varhaisen työkyvyttömyyden ja eläköitymisen syihin. Usein taustalla on masennus ja burn out, jotka johtuvat työelämän liian kovista vaatimuksista. On syytä panostaa entistä enemmän työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Eläkeikää lähestyvät tai sen jo ohittaneet henkilöt muodostavat ison mahdollisuuden työmarkkinoilla. Monet eläkeläiset pystyisivät tekemään ja haluaisivat tehdä vielä osa-aikaista työtä. Useille heistä se voi olla jopa elämänhalua ja virkeyttä lisäävä tekijä. Siksi verotusta tulisi muuttaa kannustavammaksi eläkkeellä olevien tai lievästi sairaiden henkilöiden kohdalla. Työnteosta ei saisi rangaista, ja sen tulisi olla kannustavaa ja tietenkin kaikissa ikäluokissa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa voinee ainakin jossain määrin hyödyntää Hetemäen työryhmän työtä. Se ei kuitenkaan kelpaa sellaisenaan toteutettavaksi. On tärkeää pitää raskaan teollisuutemme lisäksi huolta myös pienten ja keskisuurten yrityksiemme toimintaedellytyksistä. Ne muodostavat Suomen talouselämän perustan.

Pidän oikeana suuntana sitä, että verotuksen painopistettä siirretään työtulon verotuksesta kulutuksen suuntaan. Ihmisille käteenjäävä summa on entistä suurempi, mutta on tärkeää pohtia, miten sen käyttää. Kulutusvalinnoilla voidaan samalla ainakin jossain määrin ohjata eettisesti ja ekologisesti kestävämpään kehitykseen. Päätäntävalta on viime kädessä kuluttajalla itsellään, mutta ohjaavalla verotuksella sitä voidaan kannustaa käyttämään ympäristön kannalta parempiin ratkaisuihin. Niillä on vaikutusta myös ihmisten itsensä hyvinvointiin.

Energiaverojen muuttaminen ympäristöperusteisiksi on osa hallituksen ekologista verouudistusta, jolla kannustetaan muun muassa vähäpäästöisten autojen käyttöönottoon ja uusiutuvien liikennepolttoaineitten käyttöön. Sama periaate koskee tulevaisuudessa varmasti yhä vahvemmin myös kiinteistöjen lämmitysratkaisuja.

Edellä mainitut asiat ovat mielestäni äärimmäisen käytännöllisiä, konkreettisia ja kannustavia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa ihmisten arjen tekoihin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ympäristöteot koostuvat pienistä puroista, joilla vähitellen päästään asetettuihin tavoitteisiin. (Puhemies: 5 minuuttia!) Ekologinen verouudistus ei saa jäädä sanahelinäksi. Se pitää toteuttaa, ja se pitää toteuttaa konkreettisilla ja ekologiseen toimintaan kannustavilla verouudistuksilla.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Talouden kasvun, ympäristön kestävyyden ja hyvinvoinnin tulee kulkea käsi kädessä, käsi kädessä. Toivon, että jatkossa yhä enemmän myös erilaisia menestyksemme mittareita määriteltäessä kiinnitetään huomiota ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja ympäristön tilaan.