Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut perinteisen kevättalousarvionsa eduskunnalle, ja se on luonteeltaan varsin tekninen. Perustelujen osalta voidaan sanoa, että ne ovat jossain määrin vanhentuneet viimeaikaisten talouskatsausten johdosta, koska niissä ennustetaan, että bkt kasvaisi tänä vuonna 0,4 prosenttia, mutta kuitenkin, kun ministeri Urpilainen on luvannut, että seuraava lisäbudjettiesitys tulee jo alkusyksystä, niin tältä osin tällä ei ole kovinkaan suurta merkitystä.

Olennaista on se, että lisäbudjetin tavoitteena on pyrkiä edistämään kasvua. Lisätalousarviossa otetaan lisäpanostuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseen mutta myöskin huoltovarmuuden parantamiseen. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 253 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 nettolainanotoksi ehdotetaan näin ollen 7—8 miljardia euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan vuoden lopussa olevan 92 miljardia euroa eli noin 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli kaiken kaikkiaan 100 miljardin euron raja vähitellen lähenee. Jakamattomaksi varaukseksi jää 167 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että tämä on se summa, jonka kehyspäätösten mukaisesti valtioneuvosto ja eduskunta voivat tämän vuoden aikana vielä käyttää erilaisiin tarkoituksiin, jos budjetin kehyksissä pysytään.

Lisätalousarvion mukaisesti tulojen vähennykset muodostuvat muun muassa yhteisöveron, ajoneuvoveron ja pankkiveron tuottoarvioiden alentamisesta. Myös Suomen Pankin voitosta tuloutetaan valtion talousarvioon ennakoitua vähemmän. Tältä osin myöskin sitten annetaan tukea, josta on EU:n puitteissa sovittu, Kreikalle. Suuremmat menojen lisäykset suuntautuvat kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin, kuten liikennehankkeisiin, laivanrakennuksen innovaatiotukeen, LNG-terminaalin rakentamisen tukemiseen sekä valtion tukeman asuntotuotannon vauhdittamiseen. Myös Gasum Oy:n osakkeiden hankintaan osoitetaan 110 miljoonan euron määräraha. Koska yhtiö määritellään huoltovarmuusnäkökulmasta olennaisen tärkeäksi yhtiöksi nyt, on Suomen valtion perusteltua ostaa myyntiin tulevia osakkeita siten, että sen tämänhetkistä 24 prosentin omistusta lisätään.

Keskeiset liikenneverkkojen menolisäykset kohdentuvat Kehärataa ja Länsimetroa koskeviin tarkistuksiin. Valiokunta osoittaa mietinnössään tyytyväisyyttä siihen, että valtatie 8:n Turku—Pori-hanke käynnistetään. Tästähän nyt käytiin pitkään keskustelua, ja se oli epävarmuuden tilassa, mutta tänä vuonna se pitää käynnistää, ja tällä lisäbudjetilla se pannaan käyntiin. Hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on uudelleenarvioinnin jälkeen enintään 102,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on enintään 100 miljoonaa euroa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan lisäpanostuksia suunnataan meriteollisuuteen kaiken kaikkiaan 28 miljoonaa euroa. Nämä kohdentuvat meriteollisuuden toimenpideohjelmaan, laivanrakennuksen innovaatiotukeen sekä kansainvälistymisavustuksiin. Valiokunta korostaa panostuksia meri- ja telakkateollisuuteen, jotta Suomen telakoille saadaan uusia laivatilauksia. Nyt on äärimmäisen tärkeätä pitää huolta siitä, että nuo kaksi TUI-alusta, kun ne rakennetaan, ovat kannattavia ja että myöskin yhteiskunnan panostuksen avulla voidaan pitää huolta siitä, että telakkateollisuus Suomessa säilyy.

Valtion tukemaa asuntotuotantoa vauhditetaan muun muassa pääomittamalla A-Kruunu Oy:tä 30 miljoonalla eurolla. A-Kruunu Oy:n tarkoitus on aloittaa valtion tukemien kohtuu-hintaisten vuokra-asuntojen rakennuttaminen omaan omistukseensa Helsingin alueella.

Lisäksi valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota muun muassa petoeläinten aiheuttamiin vahinkoihin, joiden määrä on viime aikoina kasvanut. Valiokunta pitää hyvänä, että vahingot korvataan täysimääräisesti, mutta samalla vahinkojen määrää ja aiheutuvia kustannuksia on kuitenkin välttämätöntä vähentää.

Näillä saatteilla valtiovarainvaliokunta jättää tämän mietintönsä eduskunnan käsiteltäväksi.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta on jättänyt tähän vastalauseensa, ja valtiovarainvaliokunnan jäsenet sen hetken päästä esittelevät. Totean kuitenkin tästä lisätalousarviosta muutaman seikan. Ne liittyvät liikennepolitiikkaan, nimenomaan Infra Oy:n muodostamiseen ja sitten toisaalta jäänmurtoon.

Ensinnäkin keskusta esittää ja toistaa oman kantansa siitä, että pitäisi perustaa erillinen Valtion infra Oy vauhdittamaan muutamien suurien liikenneinvestointien eteenpäinvientiä. Tälle on hyvät perusteet jo olemassa. Selvitysmies Pasi Holm teki siitä esityksen viime vaalikaudella, ja se vaatisi vain toteuttamisen. Totean, että nyt kun on keskusteltu siitä, että tarvittaisiin lisätalousarvio mahdollisimman pikaisesti, jossa otettaisiin myös elvyttäviä hankkeita mukaan, niin Valtion infra Oy:n perustamiselle olisi h-hetki nimenomaan nyt elokuussa budjettiriihen yhteydessä ja samassa yhteydessä, johon ministeri Urpilainen on luvannut myös seuraavaa lisätalousarviota. Ajattelen sillä tavalla, että jos perustaisimme Infra Oy:n juuri nyt, niin sinne saataisiin sen kautta rahoitettua muutamia suuria liikennehankkeita ja samalla tänne budjettipuolelle vapautuisi rahoitusta perusväylänpitoon eikä kävisi niin, kuten nyt hallitus aikailee, että tätä perusväylänpidon rahoitusta nostettaisiin vasta seuraavalla vaalikaudella, vasta vuonna 2016. Eli Infra Oy:n pikainen perustaminen antaisi mahdollisuuksia lisätä jo nyt heti elvyttäviin kohteisiin perusväylänpidon kautta rahoitusta. Ja jokainen tietää, että kun puhutaan elvyttävistä kohteista, niin niiden on oltava sellaisia kohteita, että niillä on hyvä työllistävyys, ne voidaan nopeasti polkaista liikkeelle ja ne ovat lyhytaikaisia, määräaikaisia. Ei mitään suuria, isoja liikennehankkeita, vaan nimenomaan napakoita, hyviä hankkeita, jotka saadaan nopeasti liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta haluan tässä salissa tässä yhteydessä puhua, liittyy meriteollisuuteen ja nimenomaan jäänmurtoon. Tässä lisätalousarviossa on jo oikeansuuntaisia panostuksia, pieniä askeleita kohti meriteollisuuden elvyttämistä ja vauhdittamista, mutta ne ovat riittämättömiä.

Eilen oli tämä Ole Johanssonin työryhmän loppuraportti, jossa oli laajoja esityksiä noin 60 miljoonan euron edestä siitä, mitä pitäisi tehdä meriteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Omalta osaltani tässä haluan painottaa jäänmurtoa ja jääosaamista. Jäänmurtohan on kaksitasoinen juttu meillä Suomessa. Ensinnäkin on nämä kansalliset tarpeet, huoltovarmuus ja se, että meidän merikuljetukset voivat kaikissa jääoloissa päästä eteenpäin ja myös tuoda tänne tavaraa. Eli se on erityisen tärkeä, välttämätön kansallinen kysymys. Tämä Johanssonin raportti kyseli ja esitti, että pitäisi uusia lisää jäänmurtajia eli näitä perinteisiä murtajia. Meillähän on viisi perinteistä murtajaa ja kaksi monitoimimurtajaa. Haluan tässä yhteydessä esittää kysymyksen ja ihmetykseni siitä, että kun tämän vuoden budjetissa päätettiin yhden perinteisen jäänmurtajan uusimisesta, niin hallitus päätti ja te, ystävät hyvät, hallituspuolueitten edustajat, päätitte tehdä sen budjettirahoituksella, kehykseen. Kehykseen varattiin 125 miljoonaa euroa uuden jäänmurtajan rakentamista varten ja myös siten, että se uusi murtaja tulee Liikenneviraston hallinnoimaksi ja omistamaksi. Tämä on minusta uusi linjaus, että Liikennevirastolle ruvetaan laittamaan jäänmurtokapasiteettia, jäänmurtajakapasiteettia, vaikka meillä on valtion kokonaan omistama yhtiö Arctia Shipping Oy, joka on vastannut jäänmurtotoiminnasta.

Toinen puoli on jäänmurtajien käyttö offshore-toiminnassa ja nimenomaan tuolla arktisilla alueilla. Meidän kahdella monitoimimurtajalla on nyt sopimukset Shellin kanssa offshore-toiminnasta, ja oma ajatukseni kyllä kulkee niin, että olisi kiinnostavaa tietää, mitä hallitus aikoo tehdä jatkossa. Onko jatkossakin näin, vai aiotaanko lukita tilanne, niin että meidän jäänmurtajamme eivät voisi mennä sinne offshore-toimintaan?

Ja aivan viimeinen vetoomukseni on, että olisi kiinnostavaa kuulla, miten hallitus aikoo vauhdittaa arktisen osaamisen liiketoiminnan potentiaalia. Tätä kysyn sen takia, että kun luin arktisen strategian, josta on luonnos olemassa ja jota viime viikolla käsiteltiin iltakoulussa heinäkuun alun valtioneuvoston istuntoa varten, niin siinä ei kyllä valitettavasti ollut kovinkaan paljon sanoja siitä, miten liiketoimintaedellytyksiä kehitettäisiin.

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puheenjohtaja! Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja esittelyvuorossaan esitteli, niin tietysti yleinen tilanne on huolestuttava ja se on tullut entistä huolestuttavammaksi sen jälkeen, kun lisäbudjetti annettiin. Voisi myöskin verrannollisesti sanoa, että kahden vuoden aikana velkaannumme nyt enemmän kuin mitä ovat meidän kaikki kuuluisat vastuumme euroalueen eri ins-trumenttien takauksina. Kahdessa vuodessa, ja kun kuuntelen, miten oppositio puhui siitä, että nämä vastuut vievät meidät perikatoon, niin sitten voisi verrannollisesti vähän miettiä tätä.

Mutta, hyvät ystävät, tässä on monelle meille mieluisaa, että on satsausta meriteollisuuteen, telakkateollisuuteen. Tässä meillä on salissa henkilöitä, jotka tuntevat sen erinomaisesti, mutta meidän pitää nyt tarkkaan katsoa työryhmän esityksiä, eilisiä Ole Johanssonin työryhmän esityksiä, koska siinä on se tärkeä viesti, että meidän on sillä alalla uudistuttava, että innovaatiotuki ei saa olla todellakaan vain ylläpitävää tukea vaan uudistuvaa tukea. Ja valiokunta toteaa tässä lausunnossaan, että on tärkeää, että katsotaan koko merellistä teollisuutta. Silloin viitataan samaan suuntaan kuin Ole Johanssonin työryhmä, mutta siinä viitataan esimerkiksi offshore-mahdollisuuksiin, niihin mahdollisuuksiin, jotka esimerkiksi Etelä-Amerikassa voivat avautua.

Men man tänker också på en annan del av havsklustret. Det som jag tänker på är den båtbyggnadsindustri som vi har särskilt i Österbotten, men också i andra delar av landet.

Meillä on veneveistämöteollisuutta ja päinvastoin kuin muualla Pohjoismaissa meillä on myöskin valmistusta täällä ja hekin tarvitsevat innovaatiotukea. He elävät erittäin kriittistä vaihetta, moni on joutunut lopettamaan ja lomauttamaan.

Mutta hyvät ystävät, meidän pitää katsoa, että heillekin tulee innovaatiotukea ja että he voivat nauttia myöskin vientiponnisteluista. Moni veneveistämöalalla on löytänyt uusia markkinoita esimerkiksi Venäjällä myöskin, mutta kauempanakin Aasiassa. On harva meidän veneteollisuus, joka pystyisi viemään, mutta heillä on siihen potentiaalia. Elikkä viennin edistämiseen tarvitaan laajasti palettia, eikä saa sitä rajata tylpällä tavalla, että ei saisi esimerkiksi kohdistua suoraan kuluttajiin.

Myöskin ict-satsaukset ovat tässä tärkeitä, niin kuin on monessa yhteydessä todettu, kun halutaan kasvua. Ja raamibudjetissa, raamimietinnössämme esitimme esimerkiksi, että myöskin robotisaatio on asia, jonka me olemme ehkä unohtaneet täällä Suomessa liian paljon. Olen törmännyt Lasse Gästgivarsin kanssa niihin ongelmiin, kun haluttaisiin uudella innovatiivisella tavalla nimenomaan aloittaa niin sanottu innovaatiokeskus, joka palvelisi montaa pientä yritystä, alihankkijaa Vaasan seudulla, niin silloin on törmätty, että on byrokraattisia esteitä. Toivon, että voisimme näistäkin päästä eroon.

Samalla, niin kuin muut edustajat, myöskin iloitsen niistä viisaista päätöksistä, mitä ministeri Vapaavuori teki eilen muun muassa siitä, — niin kuin Mäntymaa myöskin nyökkää — että Vaasasta tuli innovaatiokaupunki koskien energiateollisuutta. Tämä on selkeä osoitus, että valtiovaltakin arvostaa sitä työtä, mitä tehdään siellä.

Lopuksi, tiedämme, että tässä lisätalousarviossa on myöskin niin sanottuun Tuve-verkostoon satsauksia. Varmaan nämä satsaukset ovat perusteltuja, mutta kyllähän vähän kiinnitin huomiota siihen, että edelleen pitää tehdä myöskin koko verkostosta arvioita. Toivon, että me kaikki olemme valppaita ja katsomme, ettei mene niin sanotusti rahaa Kankkulan kaivoon tai joihinkin kuoppiin tai turhiin verkkoihin, kun tässä on sellainen elektroniikka, turvallisuus ja muu kokonaisuus ja vielä tietoverkkoja, joista harva meistä noin ykskäteen pystyy sanomaan, ovatko satsaukset tässä päivässä niin moderneja kuin voisivat olla. Toivon täällä meiltä kaikilta valppautta sen suhteen.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan innovaatiotuesta, niin on aivan hyvä, että sitä pyritään, sen käyttöä, laajentamaan koskemaan laajemmin meriteollisuutta ja telakkateollisuutta, mutta täytyy muistaa, että laivanrakennuksen innovaatiotuki on aika tarkasti säädeltyä. VTT tarkastaa jokaisen hakemuksen, ja tuen saamisen edellytyksenä ovat todella niin uudet tekniikat kuin uudet innovaatiot, ja niitä varten sitä rahaa voi vain käyttää. Mutta on tosi tärkeää, että tämä momentti on olemassa ja että tässä lisätalousarviossa sille on laitettu rahaa näin, että esimerkiksi TUI-alusten rakentaminen voidaan turvata. Voi olla, että innovaatiotuelle tulee lisätarvettakin, kuten valiokunta mietinnössään huomauttaa, koska koko ajan käydään kuitenkin keskusteluja uusien tilausten aikaansaamiseksi.

Sen sijaan kovasti ihmetyttää, että perussuomalaisten vastalauseessa lähdetään siitä, että innovaatiotuesta pitää leikata 25 miljoonaa pois. Elikkä ryhmä, joka kovasti oli telakoita ja telakoiden tilauksien rahoittamista puolustamassa, nyt on viemässä tätä instrumenttia pois, joka on nimenomaan tarkoitettu tähän.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä innovaatiotuet ja innovaatiot ovat todella tärkeitä, koska nythän meillä on tällainen jäykistynyt tilanne koko elinkeinoelämässä ja EK:kin ajaa vain lähinnä pieniä palkkoja.

Tästä innovaatiokeskuksesta: onnea nyt Vaasalle, mutta kyllä ihan samoilla perusteilla Lahti sen olisi käytännössä ansainnut niin cleantech-osaamisen kuin senkin osalta, (Välihuuto) että meillä on maailman ainoa pelkällä jätteellä toimiva kaasutuslaitos, josta tulee sekä lämpövoimaa että sähköä ja johon myös helsinkiläisten jätteet viedään, myös Zyskowiczin.

Toinen asia on robotit. Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostossa me käsittelimme nimenomaan robotteja. On totta, että robottiasia on Suomessa unohdettu, ja se on nyt tällä hetkellä sellainen, joka tulee myös omalta osaltaan mullistamaan kaikenlaista tekemistä. Se on lääketieteessä erittäin merkittävä, koska robotti pääsee leikkauksissa sinne, mihinkä sakset eivät inhimillisesti ottaen pysty, ja monissa muissa asioissa jo tällä hetkellä, mutta meidän täytyy näissä kysymyksissä kyllä mennä eteenpäin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin todella pyytänyt puheenvuoron.

Ensinnäkin edustaja Thorsin puheenvuoron johdosta: Minusta on erittäin hyvä, että nyt on niin kuin ääni kellossa muuttunut. Viime eduskuntavaalien alla puolueiden puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että yritystuista pitää karsia erittäin rajusti. Nyt tiedetään, että viimeksi Johanssonin esitys ja viimeistään myöskin tämä lisäbudjetti merkitsee yritystukien lisäämistä, ja se, mitä Johansson esittää yhtäkkiä niin kapealle sektorille, elinkeinosektorille, niin en yhtäkkiä muista, mille toiselle niin paljon on nyt luvassa kuin sille on esitetty.

Minä yritän tällä sanoa, että tämä on ihan järkevää. On sellaisia alueita, joissa Suomen kannattaa olla niin kuin siihen osaamisperustaansa nojaten edelläkävijä ja kehittyä maailmalla merkittäväksi toimijaksi, ja tämä ei ole ollenkaan ainut toimiala.

Edustaja Thorsin toive siitä, että innovaatiotukea voitaisiin myöntää veneteollisuudelle, ei toimi. Se innovaatiotuki, jonka EU on aikanaan hyväksynyt, jonka pohjalta Suomenkin tukijärjestelmä on notifioitu, ei salli tätä. Mutta, edustaja Thors, meillä on Tekesissä tämmöinen ohjelma, oli monta vuotta, kuin Vene-ohjelma, innovaatio-ohjelma nimeltä Vene. Se ohjelma on kyllä päättynyt, ja nyt olen hivenen pahoillani siitä, että sille ei ole tullut vastaavaa jatko-ohjelmaa, joten jos edustaja Thorsin puheenvuoro tarkoitti sitä, että tällainen jatko-ohjelma tarvittaisiin, niin hyvä. Kannatan mieluusti sitä.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Varmuuden vuoksi: Minä olen hyvin tietoinen tästä Tekesin ohjelmasta ja olen siihen tutustunut. Kollegoille todettakoon, että nyt siitä on jatkotoimenpiteitä tässä, mitä on tarjottu, koska siellä niin sanotuissa pienissä veneveistämöissä voidaan myöskin kehittää uutta mielenkiintoista tekniikkaa ja meidän on myös tehtävä sama kuin muualla, että veneistä tulee polttoaineita säästäviä ja uusia materiaaleja voidaan hyödyntää. Nimenomaan tätä innovaatiotukea, niin kuin se nyt on määritelty, on, aivan niin kuin edustaja Uotila totesi. Mutta meidän ei tulisi myöskään rajata vientitukea niin, että se ei hyödyntäisi veneveistämöitä. Tällaisia selvityksiä on myöskin tehty TEMissä, ja niitä haluaisin torjua.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tein lisätalousarvioon kolme aloitetta. Niillä on laajempaakin merkitystä, jos ei suoraan aloitteilla, niin ainakin aihepiireillä. Ensimmäinen niistä koskee poliisien lisämäärärahaa harvaan asutuille alueille, toinen petoeläinten aiheuttamien tuhojen asianmukaista korvaamista, ja kolmannessa esitän työllisyysmäärärahojen volyymin reilua korottamista. Valiokunnan mietinnössä näihin asioihin ei vastata, ei ainakaan myönteisellä tavalla.

Olen useamman kerran ihmetellyt, kuinka vastaavalla ministerillä voi olla niin erilainen käsitys turvallisuustilanteesta harvaan asutulla alueella kuin minulla ja monella muulla, muun muassa niillä kansalaisilla, jotka kerta toisensa jälkeen kertovat karmeista tilanteista maaseudulla. Milloin rattijuoppo hurjastelee kylätiellä, mutta apua ei kuulu, koska poliisi on määrätty kiireellisempiin tehtäviin. Milloin omaisen on itse pitänyt järjestää etsintä hukkuneen löytämiseksi tai erämaahan kadonneiden ihmisten etsintä on jouduttu lopettamaan aivan liian pian resurssipulasta johtuen. Tai kansalaiset kertovat arkipäivän ongelmista: aseluvan takia joutuu ajamaan satoja ja satoja kilometrejä ja asioimaan viranomaisten kanssa kerta toisensa jälkeen. Paha pelko on, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen johtaa siitäkin tehtävästä karsimiseen, kun liian vähäisiä henkilöresursseja kohdennetaan paikkaamaan muita aukkoja. Kansalaisten turvallisuutta ja tasa-arvoa ei kyetä turvaamaan nykyisillä resursseilla. Se on aivan selvä.

Toinen aloite, perusteluosa maa- ja metsätalousministeriön momentille, liittyy siihen, että vuosittain petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset alibudjetoidaan toistuvasti valtion talousarvioon ja vahinkoa kärsineet joutuvat odottamaan omiaan aivan liian kauan. Kun asetelma toistuu vuosittain ja määrärahaa joudutaan nostamaan tipoittain, olisi kohtuullista, että määrärahatarve mitoitettaisiin jo varsinaisessa talousarviossa riittäväksi.

Kolmannessa aloitteessa esitän työ- ja elin-keinoministeriön määrärahavolyymin oleellista nostamista.

Arvoisa puhemies! Reagointi työttömyystilanteen oleelliseen heikkenemiseen mittaa hallituksen todellisen yhteisvastuun, sen, onko sitä vai eikö sitä ole. Työttömyys nousee jo kesän aikana yli 300 000 työttömän. Kyse on pitkäaikaisesta trendistä ja elinkeinorakenteen muutoksesta, ei pelkästä kausi- tai suhdannevaihtelusta. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys kasvavat huolestuttavasti, ja nämä kumpikin ovat niitä erityisryhmiä työvoimapalvelulaissa, joiden tilanne pitäisi ottaa erityisen vakavasti huomioon.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa ei ole riittävästi henkilökuntaa palvelemaan etenkään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia asiakkaita, koska heidän palvelutarpeensa on suuri. Jo jonkin aikaa asiakkaille on jaettu palveluaikoja jo ensi vuoden puolelle.

Yksittäisten määrärahojen lisääminen tipoittain kesken vuoden ei enää riitä, vaan työllisyyspolitiikan muuttaminen aidoksi aktiivisen työllisyyspolitiikan suuntaan edellyttää kaikkien keskeisten määrärahojen lisäämistä mukaan lukien työllisyysperusteiset investoinnit — jotka ovat olleet kaikista tehokkain tapa luoda pysyviä työpaikkoja, jos tarkastelemme työ- ja elinkeinoministeriön välineitä — henkilöihin kohdistuvat määrärahat sekä työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamäärärahat. Tällä hetkellä työtöntä kohti jyvitetty määrärahataso on laskeva päinvastaisista puheista huolimatta. On erityisen huolestuttavaa, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vaarantuu liian alhaisen määräraharesursoinnin vuoksi.

Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta sitten ennustimme, että hallitusohjelman talousperusta ei kestä. Siitä seuraa uusia leikkauksia ja veronkorotuksia, joita on tuotu jo esiin, ja valtio velkaantuu myös yhteisten eurovastuitten vuoksi. Tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa on varauma, jonka mukaan Suomen valtion on maksettava 11 miljardia euroa Euroopan vakausmekanismille, vaadittaessa, ei silloin, jos jaksetaan tai jos halutaan, vaan se on ehdoton sitoumus, ja totta kai nämä kiristävät myös meidän omaa valtiontaloutta.

Kaksi vuotta sitten meitä haukuttiin pelottelusta, mutta eipä haukuta enää. Suomen Pankin talousennuste omalta osaltaan todisti meidän oman ennusteen kahden vuoden takaa aivan oikeaksi.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä ei olisi oikeastaan varaa odotteluun ja sen varassa eteenpäin purjehtimiseen, että hallituksen niin sanottu verouudistus olisi se autuaaksi tekevä juttu, jolla Suomen talouden tahti lähtisi ihan uudelle tasolle. Me olemme oikeastaan Euroopan unionin jäsenmaista tällä hetkellä monella mittarilla mitaten, kun nämä kriisivaltiot jätetään pois, yksi vaikeimpaan tilanteeseen juuttunut maa. Meillä talous on miinusmerkkinen, ei ainut. Monilla muillakin mailla Euroopan unionissa bruttokansantuote oli viime vuonna ja tulee olemaan tänä vuonnakin miinusmerkkinen. Mutta siellä on myös maita, joilla se on positiivinen ja plusmerkkinen. Edes kasvulla me emme kuulu kuitenkaan niitten parhaimpien joukkoon.

Mutta mikä kaikista vaikeinta ja tulevaisuuden kannalta vaarallisinta, ennen kaikkea teollisuustuotanto ja aivan ennen kaikkea meidän viennin kehitys näyttää hurjia lukemia. Koko Euroopan unionin kaikista maista Suomen viennin kehitys on viimeisen kahden vuoden aikana ollut kaikista huonoin. Se on supistunut enemmän kuin millään toisella Euroopan unionin jäsenmaalla. Tämä on kova juttu, koska viime kädessä kuitenkin sillä, miten viennin suhteen käy, paljossa ratkeaa se, miten Suomen talouden kokonaisfundamenttien eli talouden niiden tunnuslukujen, joilla maa selviytyy tai ei selviydy, käy.

Kaikilla meillä tiedossa jo on, että kiitos tai miinuskiitos tämän viennin kehityskuvan, Suomi on vajonnut monta kertaa täällä kertomallani tavalla ja kaikkien meidän tietämällämme tavalla tällaiseen talouden kaksoisvajeeseen. Meillä ei ole enää pelkästään julkisen talouden alijäämää vaan vuoden 1993 jälkeen, eli 20 vuotta sitten, ensimmäisen kerran myöskin kansantalouden alijäämä. Me syömme enemmän kuin tienaamme, ja tämä on vaarallinen kehityskuva, ei vain -kuva vaan -ura. Me olemme sillä uralla, ja tuo kuva näyttää kulkevan yhä synkempään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Se viestini tähän kertomaani, sen jatkoksi, nyt onkin se, että sellaiseen odotteluun, jossa taas ja taas nojataan siihen, mitä verouudistuksissa on tehty, meillä ei olisi oikein varaa. Nyt jo tarvittaisiin sellaisia toimenpiteitä, joilla tästä noustaisiin, ja tarvittaisiin nopeasti. Tarvittaisiin sellaista yhteiskuntasopimusta, jossa voitaisiin ja jolla voitaisiin sopia siitä, että kerta kaikkiaan me kaikki kiristämme vähän vyötä ja syömme vähemmän mutta teemme enemmän. Ennen kaikkea, kun syömme vähemmän, teemme enemmän, uskallamme ottaa riskiä ja jopa velan päälle investoida sellaiseen, joka, tuo uusi investointi, tuottaa meille uutta menestyksen perustaa.

Tästä otan pompon siihen varsinaiseen sanomaani, mikä minulla tähän lisäbudjettikeskusteluun on. Se liittyy erityisesti pääministerin monta kertaa täällä korostamaan asiaan, että nyt Suomi satsaa uuteen tulevaisuuteen ja uusiin asioihin, cleantechiin, tutkimukseen, kehittämiseen ja niin poispäin. Ei näin tapahdu, ei näin tapahdu. Halusin varmistaa, soitin nykyiseen työ- ja elinkeinoministeriöön ja otin sieltä numerot selville varmimmaksi vakuudeksi, miten käy tällä vaalikaudella tutkimus- ja innovaatiorahoituksen, nimenomaan sen osan, mikä kulkee tuon TEMin kautta. Tällä kaudella niitten päätösten seurauksena, mitä hallitus on tehnyt, niitä vähennetään noin 80 miljoonalla eurolla. Se on kuulkaa iso raha.

Se on aivan eri tarina, mikä tästä on jo seurannut ja seuraamassa, kuin oli se tarina, millä Suomi nousi edellisestä suuresta lamasta 90-luvun alusta. Monet meistä täällä muistavat sen hyvin. Me jouduimme silloin leikkaamaan lähes kaikesta, mutta koulutuksesta ja ennen kaikkea tutkimuksesta, kehittämisestä, innovaatiorahoituksesta emme leikanneet vaan päinvastoin neljän vuoden aikaan sen laman keskellä me lisäsimme t&k-rahoitusta, tutkimus-, kehittämis-, innovaatiorahoitusta, 74 prosentilla, 74 prosentilla. Nyt on täsmälleen toinen suunta. Se, arvoisa puhemies, mielestäni on väärä suunta. Suomi tarvitsee modernia menestystä. Mielellään puhutaan cleantechistä ja kaikista näistä, joihin käynnistettiin rahoitus mutta joista nyt kaikista joudutaan leikkaamaan sen seurauksena, että niin suuri siivu lähtee tästä innovaatiorahoituksesta pois, on jo lähtenyt ja lähtee tämän vaalikauden aikaan yhteensä.

Arvoisa puhemies! Viestini on, että niille puheille, mitä tuolta on pidetty, pitäisi saada katetta koskien ei vain koulutusta, joka on tärkeä, vaan myöskin tätä tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita. Sama koskee vähän myöskin tätä kasvurahoitusta. 30 miljoonaa on luvattu nyt sitten tälle vaalikaudelle rahaa näihin tarpeisiin suoraan valtion budjetista. Minä vain palautan mieleen, että edellisten hallitusten aikaan, Vanhasen hallitusten aikaan, pelkästään Averaan, aloitusrahasto Veraan, joka on Finnveran hallinnoima, laitettiin 34 miljoonaa euroa hyvin nopeaan tahtiin ja Suomen Teollisuussijoitukseen laitettiin yli 100 miljoonaa euroa. Siihen nähden se 30 miljoonaa, jonka tiimoilta hallitus pitää isoa ääntä — on hyvä, että tämä on noteerattu, mutta se panostus siihen, millä sitä uutta luodaan, varsinkin siinä tilanteensa tämä riskirahapanostus, kun tästä osaamisesta, tutkimuksesta ja innovaatiosta tähän tapaan leikataan kuin kerroin, tämä yhdistelmä ei ole kovin... (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Toivon, että hallitus vihdoin viimein heräisi siihen, mitä ympärillä tapahtuu, ja lähtisi reivaamaan Suomen taloutta myös näissä asioissa, joihin nyt kiinnitän huomiota, oikeaan suuntaan.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt käsillä on vuoden ensimmäinen lisätalousarvio, ja viime viikolla keskustelimme hallituksen kehysselonteosta. Yhteistä tälle on, että talouden näkymät ovat jos eivät heikot niin vähintään erittäin epävarmat ja sumeat. Suomi avoimena talou-tena, viennistä riippuvaisena taloutena istuu sille valmiiksi katettuun pöytään. Eurokriisi ja maailmantalouden vaikeudet heijastuvat meillä viennin vaikeuksina.

Valitettavasti tänä vuonna 2013 julkinen talous on jo viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen. Hallitus on tehnyt kiitettävän paljon sopeutumistoimia, poikkeuksellisen paljon, yli 5 miljardia euroa verojen korotuksina ja menojen leikkauksina, mutta heikko talouskehitys ja ikääntymiskehitys haastavat meidät vielä suurempaan. Tänä vuonna julkisen talouden velka on jo reilusti yli 100 miljardia euroa ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee lähelle 60:tä prosenttia, mikä on kasvu- ja vakaussopimuksen raja. Tämä on erittäin huolestuttavaa, ja senpä takia tämänkin lisätalousarvion ainoa punainen lanka on kasvun ja työllisyyden lisääminen. Tällä lisätalousarviolla pyritään tukemaan teollisuutta, erityisesti telakkateollisuutta ja Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeää kaivosteollisuutta. Myös uusiin kasvuyrityksiin satsataan, vauhditetaan asuntotuotantoa sekä tiettyjä liikenne- ja väylähankkeita laitetaan liikkeelle.

On erittäin tärkeätä, että syksyllä, kun palaamme eduskuntatyöhön, käynnistämme mittavat toimet, ehkä uuden lisätalousarvion, budjettiriiheen valmistautumisen, ja toivon, että saamme aikaan työllisyyssopimuksen, jota valtiovarainministeri Urpilainen täällä viime viikon kehysselonteossa peräänkuulutti.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan muutamaan asiaan kiinnittää huomiota tämän lisätalousarvion käsittelyyn liittyen, ensinnäkin siihen, mikä meidän turvallisuustilanteemme tulee jatkossa olemaan. Meidän sotilaallinen maanpuolustuksemme, meidän Puolustusvoimat on ollut yksi suurimmista kärsijöistä tällä vaalikaudella. Leikkaukset sinne ovat olleet huomattavat. Leikkaukset, noin 10 prosenttia, ovat maatalouden ohella suurimpia leikkauksia koko meidän valtionhallinnon aloilta, ja sen takia se huoli on suuri, kuinka meidän suomalaisen maanpuolustuksen jatkossa käy.

Keskusta on esittänyt tähän lisätalousarvioon 34 miljoonan euron määrärahalisäystä sotilaalliseen maanpuolustukseen sen vuoksi, että me pystymme ne tärkeät perusfundamentit Suomen puolustuksessa säilyttämään jatkossakin: yleisen asevelvollisuuden, koko maan puolustamisen ja liittoutumattomuuden. Tilannehan on se, että meillä ei ole tällä hetkellä varaa kertausharjoituksiin. Vain noin 5 000 reserviläistä pääsee tänä vuonna kertaamaan, ja nämä kertausharjoitukset ovat välttämättömiä, jotta meillä sotilaallinen osaaminen säilyy reserviläisten keskuudessa. Me tarvitsemme lisää maastovuorokausia, mistä on leikattu, sekä myöskin lentotunteja ja alusvuorokausia.

Herra puhemies! Resurssit vapaaehtoisella maanpuolustuksella ovat myös tiukassa, ja se, että varuskuntia on päätetty lakkauttaa ja supistamistoimenpiteet on jo aloitettu usealla paikkakunnalla, heijastuu auttamatta myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolelle. Siellä on perinteisesti pystytty tukeutumaan Puolustusvoimiin, on saatu apua tapahtumien järjestämiseen, koulutukseen ja niin edelleen. Sen vuoksi nyt tarvitaan jo voimakkaita toimenpiteitä sen suhteen, että resursseja löytyy niin, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö, reserviläiset, pystyvät tukeutumaan esimerkiksi Puolustusvoimien lähimpään toimipisteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi varikot, mitä meillä edelleen onneksi on Suomessa tiuhemmassa kuin näitä varuskuntia tulevaisuudessa. Mutta kaiken kaikkiaan huoli sotilaallisesta maanpuolustuksesta on suuri, ja sen vuoksi on erittäin perusteltu tämä keskustankin esittämä lisämääräraha tähän.

Herra puhemies! Pariin asiaan, jotka liittyvät olennaisesti ihmisten liikkuvuuteen, yritysten elinvoimaisuuteen. Ne liittyvät suomalaiseen infraan, suomalaiseen tiestöön, siihen, kuinka ihmiset pääsevät liikkumaan paikasta toiseen.

Olen erittäin huolissani suomalaisen tiestön kunnosta, mikä se tällä hetkellä on. Korjausvelka kasvaa jatkuvasti, ja nyt vielä, kun on suunnitelmat siitä, että raskaan kaluston mitat ja massat tulevat suurentumaan, on meidän tiestömme tässä maassa erittäin lujilla. Pinnat eivät yksinkertaisesti kestä, ja kun tuolla maakunnassa noilla teillä liikkuu, niin kyllä sen huomaa, että rapistuminen on jo osittain alkanut. Sen takia vaaditaan nopeita toimenpiteitä. Myös tähän erittäin perusteltua on perustienpidon määrärahojen lisääminen, mitä kyllä voimakkaasti myös kannatan.

Herra puhemies! Olen myös tehnyt muutaman lisätalousarvioaloitteen, joista nyt yhden mainitsen sen tärkeyden vuoksi. Se on valtatie 18. Se on Suomen yksi tärkeimmistä poikittaisliikenteen väylistä keskisen Suomen alueella. Se muodostaa tärkeän väylän aina Norjan Trondheimista tuonne Venäjän rajalle saakka, ja sen on tärkeäksi väyläksi noteerannut koko Keski-Pohjolan alue Pohjoismaissa. Sitä ovat voimakkaasti ajamassa maakuntaliitot esimerkiksi Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta, ja se pahin tulppa, mikä tässä valtatie 18 -yhteydellä on, on Ähtärin Myllymäen ja Keski-Suomen Multian välinen yhteys, noin 20 kilometrin oikaisu, joka täytyy saada. Olen tästä tehnyt lisätalousarvioaloitteen, jolle toivon mittavaa menestystä huomisessa äänestyksessä, jotta pääsemme tätä tärkeää väylää rakentamaan eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä muutama huomio tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon liittyen.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Savolan huoleen logistiikasta ja infrasta on helppo yhtyä. Me olemme kaikki huolissamme niistä. Nostan esiin muutaman käytännön asian liittyen nimenomaan liikenteen rooteliin.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Turun ja Porin valtaväylän rakentaminen saadaan vihdoin käyntiin. On kysymyksessä merkittävä tavaraliikenneväylä, jonka varrella on muun muassa viisi vientisatamaa, mistä syystä välille on ehdottomasti saatava asiallinen ja toimiva raskaan liikenteen väylä, joka toki tietenkin palvelee sitten muutenkin muun muassa parantaen liikenneturvallisuutta.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esiin, on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen merkitys. Se, että meillä on toimiva, sujuva joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla, parantaa huomattavasti ihmisten arkea työ- ja koulumatkat mukaan lukien, ja näin ollen erityisesti pääkaupunkiseudun suurten sisääntuloväylien ja liityntäliikenteen sujuvuus on ehdottoman tärkeää.

Lisätalousarviossa nostetaan esiin Kehärata ja Länsimetro. Kehärata on ollut varsin vaativa rakennushanke. Sen kustannuksia ei ole pystytty täysin arvioimaan. Siitä huolimatta on tärkeää, että se saatetaan loppuun ja sille osoitetaan riittävät resurssit. Länsimetro ja sen rakentaminen niin ikään: Ei riitä, että rakennetaan vain metrolinja, vaan on ehdottoman tärkeää, että myös liityntäpysäköinti suunnitellaan ja saadaan sujuvaksi, kuten myös liityntäpysäköintimahdollisuudet. Kun ihmisillä on mahdollisuus pysäköidä sekä autonsa että kevyen liikenteen väylillä käytettävät polkupyörät ja niin edelleen, niin vasta silloin, kun nämä on suunniteltu hyvin (Puhemies koputtaa) ja rakennettu, millä itse asiassa on jo melkoinen kiire, saadaan täysimittaisesti mitattua ulos myös Länsimetron hyödyt.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Harkimo kertoi näistä pääkaupunkiseudun isoista liikennehankkeista, jotka viime vaalikaudella siinä liikennepoliittisessa selonteossa hyväksyttiin. Tarkistin tämän Kehäradan budjettiasian, kun sehän on osittain valtion ja osittain Vantaan kaupungin hanke. Siitä, kun se hyväksyttiin viime vaalikaudella liikennepoliittisessa selonteossa, se valtion kustannusarvio oli 374 miljoonaa, ja nyt se on tasan 100 miljoonaa enemmän, eli kyllä nämä nousut ovat aivan mielettömän suuria näissä isoissa hankkeissa.

Mutta haluaisin kysyä erityisesti edustaja Harkimolta ja kokoomukselta, kun te viime vaalikaudella olitte kanssamme hallituksessa ja kannatitte myös tätä Valtion Infra Oy:n perustamista, mikä siinä mättää, miksi se ei mene siellä hallituksessa eteenpäin.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tällä menolla, mikä nyt maassa vallitsee, olemme ajautumassa syvään taantumaan, jopa suorastaan lamaan. Vetoan nyt hallituspuolueisiin ja hallitukseen, että suunnanmuutos on välttämätön. On todella ruvettava miettimään, millä tavalla Suomi ja suomalaiset selviytyvät tästä uhkaavasta tilanteesta. Tällä lisätalousarviolla ei kovin paljon asioita kyllä paikata, mutta hyvä, että on lisätalousarvio tänne tuotu, niin että pääsemme myöskin ruotimaan tätä.

Perussuomalaiset eivät voi olla tämän lisäta-lousarvion takana. Olemme jättäneet valtiovarainvaliokunnassa oman vastalauseemme ja tulemme sitten huomenna äänestämään niiden vastalause-ehdotusten puolesta, (Puhemies koputtaa) joihin sisältyy sekä vähennyksiä että lisäyksiä.

Herra puhemies! Tätä minä jo kerkesin ihmetellä tässä, että mikä on nyt puhemiehelle tullut. (Naurua)

Meillä on vastalauseessa sekä määrärahali-säyksiä että vähennysehdotuksia, ja lisäksi meillä on kahdeksan kappaletta lausumaehdotuksia, jotka sitten huomenna käymme äänestyksellä läpi. — Kiitoksia, herra puhemies.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Otan vain yhden lisätalousarviomomentin esille. En tässä yhteydessä voi olla moittimatta lisätalousarvion momenttia 28.01.69. Tämä on momentti, jolla Kreikalle lahjoitetaan 41,88 miljoonaa euroa Suomen budjetista. Tämä on seuraus päätöksestä, jossa Euroopan keskuspankin omistamien Kreikan valtion velkakirjojen tuotot annetaan Kreikalle. Kyse siis ei ole lainasta eikä takauksesta, vaan siitä, että budjetoimme rahaa Kreikan valtiolle ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Tämä on suurin piirtein samankokoinen summa, jolla Savonlinnassa voitaisiin siirtää syväväylä turvallisemmille vesille. Tein tästä lisätalousarvion, ja käsittelemme sen huomenna, ja toivon sillekin oikein hyvää kannatusta.

Peter Östman  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen piti hyvän puheen. Jäin kuitenkin miettimään sitä — kun hän peräänkuulutti hallitukselta nyt vastuuta, että tekisimme suunnanmuutoksen — että onko niin, että Perussuomalaiset, ja erityisesti edustaja Kettunen, ei ole huomannut sitä, mitä isoja päätöksiä tehtiin kehysriihen yhteydessä, kun päätettiin laskea yhteisöveroa niin, että meidän elinkeinoelämämme ja erityisesti yritysmaailma saisivat paremmat kilpailuedellytykset. Kyllä tämä nyt on jotain. Tietysti se ei näy vielä, koska ne astuvat voimaan vasta ensi vuonna. Mutta toisaalta kun katsoo perussuomalaisten ehdotuksia, ei tässäkään ole sellaisia järeitä toimenpiteitä, joilla saataisiin tämä laiva nopeasti kääntymään.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle kyllä muistuttaisin siitä, minkälaisen kirjeen Valtiontalouden tarkastusvirasto laittoi eduskunnan valiokunnalle, kun sitä pyydettiin. Se liittyi nimenomaan tähän, kuinka hallitus oli arvioinut yhteisöveroalennuksen dynaamisia vaikutuksia omassa esityksessään.

Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston lausunto oli kyllä aika lailla murskaava. Siinä yksiselitteisesti todettiin, että hallitus ei ole tuonut esityksessään millään lailla esille, ei yksilöinyt, ei perustellut, mihin se olettama dynaamisista vaikutuksista liittyi. Päinvastoin monet hyvin uskottavat taloustutkijat ovat ennustaneet, että ne dynaamiset vaikutukset saattavat jäädä aivan olemattomiksi, aivan niin kuin osinkoverotuotto saattaa olla 390 miljoonan euron sijasta ehkäpä 150 miljoonaa euroa.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Östman palasi tähän verotusasiaan eli yhteisöveroon. Minusta siinä hallitus lähti heikoille jäille, 22 prosentin verokanta olisi kyllä riittänyt. Se olisi ollut paljon parempi kuin nyt tämä, että alennettiin suoraan 24,5 prosentista 20:een.

Sitten toisaalta, kun otetaan huomioon niin sanotut henkilöyhtiöt, ne eivät saaneet tässä järjestelyssä mitään, ja kuitenkin valtaosa Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä toimii joko avoimina yhtiöinä, kommandiittiyhtiöinä tai yksityisinä toiminiminä. Heille tulee vain rasituksia, ja potin vievät nimenomaan listaamattomat osakeyhtiöt ja suuret yritykset.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn edellisen puhujan, edustaja Kettusen puheeseen täysimääräisesti.

Mutta kun edustaja Östman täällä kyseli perussuomalaisten vaihtoehtoja, ettemmekö olisi tyytyväisiä tähän yhteisöveron laskuun, niin henkilökohtaisesti voin sanoa, että kyllä. Mutta se olennainen asia on nimenomaan se, että meillä pienyrityksiä yrityskannasta on likipitäen 90 prosenttia, ja näille henkilöyhtiöille ei tässä kehysratkaisussa eikä tässä lisätalousarviossa annettu mitään. Niitä keinoja on Perussuomalaisten sivulla katsottavissa, mitä keinoja me olisimme käyttäneet. Siellä on alvittoman toiminnan alarajan nosto ja Viron veromalli, jotka ovat erittäin tärkeitä. Meidän mielestä myös henkilöyhtiöitä voitaisiin verottaa vain 85 prosenttia tulosta, jolloin myös ne saisivat sen kannustuksen ja kannusteen, mikä tässä yhteydessä olisi pitänyt antaa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi viittasi siihen, että hallitus oli ottanut käyttöön uuden instrumentin elikkä oli myöskin huomioinut mahdolliset dynaamiset vaikutukset. Minä kehottaisin edustaja Mustajärveä katsomaan esimerkiksi, mitä Kanadassa tapahtui silloin, kun hallitus siellä päätti laskea yhteisöveroa.

Tässä julkisessa keskustelussa kuulin erään talousasiantuntijan lausuvan näin, että verotusinstrumenttia käyttäen ei voida vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen. Täysin käsittämätön väite taloustieteilijältä, koska jos näin olisi, niin kysyn: onko sitten enää mitään väliä, millä tasolla meillä on tuloveroprosentti, onko mitään väliä, että annamme kotitalousvähennyksiä tai pidämme sitä edelleen voimassa, jos nämä verotusinstrumentit eivät vaikuta siihen, miten ihmiset käyttäytyvät?

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Työllisyys kehittyy koko ajan huonompaan suuntaan. Tarvitsemme työllisyyttä parantavia ja kasvua tukevia ratkaisuja. Työttömyyttä saadaan vähennettyä myös investoimalla yhteiskunnan tärkeisiin rakenteisiin, jotka joka tapauksessa on laitettava kuntoon. Perusväylänpidon määrärahat tarvitsevat pikaisesti tasokorotuksen eivätkä vasta vuonna 2016. Tiemäärärahoihin kannattaa heikon työllisyystilanteen aikana antaa lisää rahoitusta. Sillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja teiden kuntoa, ja se on satsausta myös tulevaisuuteen. Sen vuoksi keskusta esittääkin lisäta-lousarvioaloitteessaan 91:tä miljoonaa euroa lisää rahaa sille momentille.

Työllisyystilanteen ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi kannattaa nyt aloittaa tiehankkeita. Niitä on ympäri Suomea, ja näitä järkeviä tiehankkeita on vaikkapa tekemissäni lisätalousarvioaloitteissa 63—67. Vilkas ja vaarallinen valtatie 6:n osuus välillä Lappeenranta—Taavetti pitäisi aloittaa hyvin pikaisesti eikä vasta vuonna 2015. Tie 387 tarvitsee peruskorjauksen välillä Lappeenrannan Raippo — Vaalimaa, etenkin kun hallitus on kasvattamassa rekkojen mittoja ja massoja. Tähän samaan kategoriaan kuuluu myöskin valtatie 13:n perusparannus, esimerkiksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella, jossa kulkee paljon raskasta liikennettä. Nämä kaikki ovat sekä alueellisesti että valtakunnallisesti tärkeitä teitä, jotka tarvitsevat pikaisesti kunnostuksen.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta, että keskustan esittämät lisätalousarvioaloitteet 59, määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin, ja lisätalousarvioaloite 60, määrärahan osoittaminen sotilaalliseen maanpuolustukseen, ovat erittäin kannatettavia.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetilla painotetaan tiettyjä tärkeitä kärkiasioita, kuten meri- ja telakkateollisuuden ja sitten muun muassa infran puolella. Tältä osin on myös tärkeää noteerata yhtä aikaa, kun käsitellään lisäbudjettia, viime perjantaina valtiovarainvaliokunnassa hyväksytyn valtiontalouden kehyksiä koskevan mietinnön ja sen eduskunnan lausu-mien kokonaisuutta. Niissähän oli nimenomaan selkeä viesti siitä, että tässä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa — yhtä lailla kuin valtiontalouden vakauttamisen ja valtion velkaantumisen näkökulma pidetään mielessä — on oltava oikeita vipuvarsia, kasvupanostuksia. Tämä koskee, kuten myös hallituksen taholta valtiovarainministeriö on itse todennut, myös elokuun budjettiriihen yhteydessä koottavaa lisätalousarviota, jonka pitäisi olla täsmärappausta nimenomaan tämän vakavan talous- ja työllisyystilanteen ja sosiaalisen kriisin tarpeisiin.

Yksi olennainen vipuvarsi on elinkeinoelämää ja kilpailukykyä edistävät väylähankkeet osana suhdanne- ja työllisyyspolitiikkaa, kuten valtiovarainvaliokunta tässä yhteydessä myöskin kiirehtii. Siellä viimeisen yön virityksissä hallituksen liikennepoliittisen selonteon yhteydessä putosi muun muassa yhden merkittävän kehityskäytävän pohjois-eteläsuuntaisen valtatie 5:n Mikkeli—Juva-osuus, ja tämänkaltaiset asiat on nyt syytä tässä yhteydessä korjata.

Kilpailukykyä ja työllisyyttähän tässä tuetaan liikennehankkeiden ja laivanrakennuksen innovaatiotuen ohella LNG-terminaalien rakentamisella ja valtion tukeman asuntotuotannon vauhdittamisella. Tässä yhteydessä on kuitenkin nyt erityisesti korostettava metsäteollisuuteen liittyviä näkökohtia.

Valtiontalouden kehyksistä eduskunta totesi, että tämä rikkidirektiivi, tämä omaan polvilumpioon ampumisen varsinainen sähläys viime kaudella, jossa edunvalvonta, todella ennakoiva edunvalvonta ja ministeriön rajat ylittävä yhteinen kansallinen edunvalvonta, petti vakavalla tavalla, aiheuttaa noin 1 200 miljoonan euron lisäkustannukset meidän vienti- ja tuontiteollisuuden kuljetuksiin, pelkästään metsäteollisuudelle 200 miljoonan euron, mikä vastaa 5 000 työntekijän vuosipalkkausta. Tämän kompensoiminen ei onnistu kyllä megarekoilla, päinvastoin aikaansaadaan muutama sata varoituskolmiota teille. Enemmänkin pitää kiinnittää nyt huomiota oikeasti siihen, että tuetaan, kuten Saksassa tämän metsäteollisuuden osalta, muun muassa energia- ja kuljetusjärjestelmiä.

Puu on saatava liikkeelle ja metsäteollisuuden tulevaisuus varmistettava. Tässä on myöskin valtion omistajaohjaus vihdoin laitettava kuntoon. Siis ei Stora Enso, meidän merkittävä metsäteollisuusyritys, josta viisi ruotsalaista omistaa 20 prosenttia, voi olla edes heittoina Wallenbergin yhtiö, vaan kun Suomen valtio omistaa 25 prosenttia ja Kansaneläkelaitoksen äänivalta on 10,2, se on 35,2 prosenttia. Tätä ei voi piilottaa ministeri Hautalakaan eikä myöskään valtioneuvoston omistajaohjaus minnekään. Tätä on aktiivisesti käytettävä varmistamaan, että meillä kansallisesti myöskin säilyy metsäteollisuuden perusta, jotta uuden sukupolven tuotteet ja kehittäminen voidaan varmistaa. Eli omistajaohjaus tältä osin pitää varmistaa. Lyhytnäköisellä kulukuurilla ei tätä valtamerilaivaa, mikä metsäteol-lisuus on, hoideta eikä vastuuta työntekijöistä ja paikkakunnista, joilla yritys toimii. Uusien ja korvaavien investointien kohdentaminen Suomeen vaatii nyt yhteistä ponnistusta ja yhteistä vastuuta. Valtio-omistajan erityisesti on näin toimittava ja vältettävä ja estettävä se, että lyhytnäköisellä johtamisella esimerkiksi Stora Enso voisi hukata jatkuvia mahdollisuuksiaan uudistua ja turvata menestyksensä tulevaisuudessa tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopalvelujen osalta.

Myöskin sosialidemokraattien piirissä on paljon käyty läpi sitä, miten laajemmin metsäteollisuuden toimintaedellytykset pitäisi varmistaa. Siinä rikkipäätöksen kompensoimisen on ilman muuta oltava eduskunnan edellyttämällä tavalla esillä. Puuterminaalit on toteutettava. Ympäristösäätelyssä ja kansallisessa edunvalvonnassa, metsäsopimuksessa, biomassakriteereissä on meidän EU:n mallioppilaasta siirryttävä EU:n malliosaajaksi, osattava valvoa kansallista etuamme ja teollisuutemme toimintaedellytyksiä.

Metsälain uudistus pitää toteuttaa niin, että huomioidaan kasvatuskelpoisen taimikon määräaikojen tiukennus ja ensiharvennuksen velvoitteiden korostaminen. Metsänhoitoyhdistyslaki on hallitusohjelman mukaisesti uudistettava, tämä voimakas kartelli purettava, mikä siellä on, ja tarvitaan erillinen veroa muistuttava metsämaksu tai vastaava, joka voidaan vähentää puunmyyntituloista. Metsätilojen omistusjärjestelyjä on vietävä eteenpäin, ja metsäteollisuuden omaan käyttöön tuottama sähkö on saatettava verotuksessa kilpailijamaiden tasolle.

Myös Venäjän-kauppa tarvitsee ylätason poliittista ohjausta.

Kehitteillä olevat biopolttoaineet, mäntyöljy, puupohjainen etanoli ja bioöljy, tarvitsevat pitkäjänteistä tukea. Tekesin ja shokien rahoitus on turvattava. Tekesin rahoituksen pitää olla pidempiaikaista, 5—10 vuotta, erityisesti farmasian ja biolääketieteen alan hankkeiden toteuttamiseksi.

Kansallisten säädösten valmistelun osalta tätä kansallista edunvalvontaa (Puhemies koputtaa) pitää oleellisesti parantaa ja pitää tehdä uusien metsäteollisuuden tuotteiden strategia ja on tarkasteltava laajemmin metsäteollisuuden merkitystä kansallisen selviytymisen ja valtiontalouden kannalta. Metsäpoliittisen selonteon valmistelussa pitää olla mukana parlamentaarinen ja metsäteollisuuden edustus, ja teollisuuden kuljetustukea erityisesti pohjoisessa pitää nostaa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kommenttia. Ensinnäkin viime viikon näistä kehyksen lausumista, jotka olivat kyllä monelta osin erittäin hyvät, haluan todeta sen, että siellä oli näistä mitoista ja painoista myös lausuma, että uudelleen arvioidaan, ja olen siitä samaa mieltä, mutta sitten tuntui kyllä vähän tyhmälle, kun päätimme niin viime viikolla ja valtioneuvosto hyväksyi tällaisen asetuksen jo toissa viikolla eli jälkijättöisesti tuli tämä meidän lausumamme sitten menemään sinne hallituksen piiriin.

Sitten otan esille täältä liikennepolitiikan puolelta kaksi näkökulmaa. Kun täällä ei ole ministereitä eikä myöskään valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaa mutta liikennejaoston puheenjohtaja on, niin haluaisin kysyä liikennejaoston puheenjohtaja Rajamäeltä, miksi jäänmurtaja hankittiin budjettirahoituksella, 125 miljoonaa euroa tämän vuoden budjetista, eikä annettu Arctia Shippingin itse sitä hankkia. Miksi tehtiin näin, ja mikä arvio teillä on siitä, miksi tämä Valtion infra Oy ei etene?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäki puhui ihan hyvin elinkeinoelämän tarpeista monilla eri osa-alueilla, mutta täytyy sanoa, että tässäkään näille hyville puheille ei löydy kunnolla vastinetta siitä, mitä hallitus on tähän saakka esittänyt ja esittää.

Samalla kun tämän puheenvuoron käytän, niin korjaan itse aikaisemmin käyttämääni puheenvuoroa. Kun kerroin siitä, miten taakse jääneitten vuosien aikaan panostettiin sekä yritysten riskirahoitukseen, varhaiseen vaiheeseen että kasvuun, sanoin, että vähän yli 100 miljoonan euron verran. Oikea, korjattu luku oli se, että kuuden vuoden aikaan sijoitettiin näihin tarpeisiin, suoraan valtion budjetista pääomitettiin 192 miljoonaa euroa, eli se ei ollut vähän yli 100 miljoonaa, vaan se on paljon yli 100 miljoonaa, lähes 200 miljoonaa. Siihen nähden se, mistä minä jatkuvasti kuulen ja monet meistä kuulevat, mitä hallitus sanoo, kuinka nyt panostetaan yritysten kasvuun ja varhaisen vaiheen pääomitustarpeeseen ja niin poispäin, ja sitten kun katsotaan, mitä se on, 30 miljoonaa, niin sillä ei ole kyllä paljon mitään tekemistä sen todellisen tarpeen kanssa, joka meillä on käsissämme.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän Infra Oy:hyn: hallitusohjelmassahan kirjattiin sen selvittäminen. Varmaan voidaan palata pitemmillä puheenvuoroilla, samoin jäänmurron problematiikkaan.

Haluan erityisesti nyt kiinnittää huomion tähän rikkidirektiivin kompensaatioasiaan, joka on kyllä täysin hukkaputki. Kuvitellaan, että näillä 76 tonnin ja niin poispäin järjestelmillä vastataan teollisuuden todelliseen hätään kilpailukyvyssä. Tässähän helmikuusta lähtien valtiovarainvaliokunnan ja liikennejaoston toimesta muun muassa on hallituksen kanssa keskusteltu tästä, ja on jotain järkevöitymistä toki saatu aikaiseksi, ja koko valtiovarainvaliokunnan vaatimus tästä uudelleenarvioinnista on kyllä eduskunnan edellyttämä asia. Siinä suhteessa on todella jatkokeskustelun paikka, että valtioneuvosto menee torstaina tekemään asetuksen tietäen tarkalleen sen, että eduskunnassa ollaan parhaillaan käsittelemässä tätä asiaa, ja seuraavana päivänä valtiovarainvaliokunta yksimielisesti edellyttää uudelleenarviointia. Eli tämä ehkä voi olla perustuslain kannalta ongelmaton, mutta poliittisen toiminnan kannalta kyllä on syytä tarkastella tarkemmin.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Aloitan kehitysyhteistyöstä. Tässä lisätalousarviossahan lisättiin Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön hieman yli 30 miljoonan euron määräraha. Se oli ensimmäinen kerta, kun päästökauppatuloja käytettiin kehitysyhteistyötämme vahvistamaan. Tämä on mielestäni hyvä päätös hallitukselta linjata, että päästökauppatuloilla täydennetään kehitysyhteistyömäärärahoja. Meillähän muuten olisi se riski, että kehitysyhteistyömäärärahojen tavoite, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2015, karkaisi aivan kokonaan käsistä. Nyt näillä päästökauppatuloilla voidaan päästä sellaiseen tilanteeseen, että tämän hallituksen kokonaissuoritus kehitysyhteistyösitoumuksessamme tulee olemaan kohtuullisella tasolla. Pääsemme ainakin melko lähelle luultavasti tuota 0,7:ää prosenttia.

Kehitysyhteistyötähän Suomi harjoittaa sellaisessa ilmapiirissä, jossa itse asiassa ne maat, jotka ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme, ovat sitoutuneet samoihin vuosituhattavoitteisiin kuin mihin Suomikin on sitoutunut. Suomi on omalta osaltaan sitoutunut siihen, että olemme rahoittamassa kehitystä, ja sitten olemme tietenkin sitoutuneet niihin tärkeisiin tavoitteisiin, jotka vuosituhattavoitteet ovat, eli esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden puolittaminen, puhtaan veden saannin lisääminen, peruskoulutus kaikille maailman lapsille. Nämä ovat tavoitteita, joita suomalaisilla kehitysyhteistyövaroilla viedään eteenpäin esimerkiksi Mosambikissa, Tansaniassa, Sambiassa ja Afganistanissa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vastalauseessa kehitysyhteistyömäärärahoista on tehty hyvin runsaskin vähennys. Kiinnitin siinä vastalauseessa huomiota siihen, että sisällöllisesti pohdinnat ovat perussuomalaisilla kuitenkin aika lähellä hallituksen linjauksia. Ruohonjuuritason kansalaisjärjestöjen työtä halutaan tukea ja kehitysyhteistyön pirstaleisuutta halutaan vähentää. Tämähän on ollut myös hallituksen linja, että halutaan vaikuttavaa työtä, jossa keskitytään tiettyihin Suomen vahvuuksiin.

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on tullut ilmi se, että talouden tila on synkentynyt jopa siitä ajankohdasta, kun tämä lisätalousarvio oli lähetekeskustelussa eduskunnassa. Otin itse silloin esiin sen kysymyksen, että nuorisotakuun toteutuminen on todella kaukana vielä tällä hetkellä. Nyt valtiovarainministeri Urpilainen on puhunut lisätalousarviosta budjettiriihen yhteydessä. Täytyy kuitenkin todeta, että nuorisotakuun osalta pelkään pahoin, että tämä koko vuosi on menetetty. Tuon takuun tavoitteisiin ei tulla vuonna 2013 pääsemään, koska syksyn lisätalousarvio käytännössä vaikuttaa ja määrärahat tulevat käyttöön niin myöhään, että tilannetta ei voida sillä enää korjata, joten pikemminkin budjettiriihessä tarvitaan sitten kokonaisarviota nuorisotakuun osalta sillä tavalla, että tavoitteisiin voitaisiin mahdollisesti päästä vuonna 2014 eli käytännössä vuotta myöhemmin kuin hallitusohjelmassa alun perin oli tarkoitus.

Arvoisa puhemies! Elinkeinopolitiikasta ja siitä, mikä kääntäisi tämän Suomen suunnan, millä tavalla saisimme työllisyyden, työpaikat ja yrittämisen kasvuun, olen itse sitä mieltä — tosin eri mieltä kuin edustaja Rajamäki, joka paljon murehti tätä rikkidirektiiviä — itse uskon siihen, että Suomessa tarvittaisiin enemmän roh-keutta ympäristöpolitiikassa, enemmän rohkeutta uudistaa Suomea, olla edelläkävijä erilaisissa asioissa. Olen tosi kiitollinen siitä, että edellisellä hallituksella oli rohkeutta tehdä tämä rikkidirektiivipäätös, olla parantamassa ympäristön tilaa, ihmisten terveyden tilaa, ja todella toivon, että tällä hallituksella on loppujen lopuksi roh-keutta olla mukana parantamassa Itämeren tilaa typpipäästöjen osalta.

En usko, että vain katsomalla menneisyyteen, pitämällä huolta siitä, että mitään ympäristösäätelyä ei uusita, Suomeen syntyisi uutta yrittämistä ja työpaikkoja. Kyllä meille uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja, uutta teollisuutta syntyy nimenomaan silloin, jos olemme uudistajien joukossa ja niiden joukossa, jotka näkevät, että tämä nykyinen tapa toteuttaa taloutta niin, että emme ole ympäristön kantokyvyn rajoissa, ei ole kestävä, vaan tarvitsemme rakenneuudistuksia ja maailman uudelleenrakentamista sillä tavalla, että myöskään ympäristön kantokyky ei ylity. Silloin samme myös uutta yrittämistä ja uusia työpaikkoja.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen kansantalouden tilanne on huono. Ratkaisuja olisi tehtävä, jotta tästäkin ja tulevaisuudesta kunnialla selvitään. Valitettavasti asioita vain lykätään, ja se pahentaa työllisyystilannetta.

Keskustan valtiovarainvaliokuntaryhmä on jättänyt oman vastalauseen, jossa on kolme muutosehdotusta, yksi lausuma, ja tulemme tukemaan perussuomalaisten jättämää vastalausetta niiltä osin kuin ne toteuttavat keskustan vaihtoehtoa budjetin muodossa tälle vuodelle.

Ensimmäinen lisäys on poliisitoimen määrärahojen lisääminen, jolla voitaisiin varmistaa ja turvata poliisin näkyvyyttä, varmistaa kenttätoiminnan laajuutta ja erilaisten palvelupisteiden säilymistä, jotka ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi.

Toinen: sotilaallisen maanpuolustuksen turvaaminen, jolla varmistettaisiin itsenäisen puolustuksen ja siihen liittyvien kaikkien tärkeiden asioiden toteutumista jatkossakin, jotta kansalaisten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus voitaisiin ylläpitää. Tähän olemme esittämässä 34:ää miljoonaa euroa.

Kolmanneksi, perusväylänpito. Kaikki olemme toistuvasti todenneet, että tiestön kunto tällä rahoitusasteen tasolla koko ajan heikkenee, kansallisvarallisuutemme rappeutuu, ja sen tähden tarvittaisiin nopeasti tiestön kuntoon lisää määrärahaa. Ehdotamme tähän 91 miljoonaa, jolla olisi mahdollisuus sitä jäämää, joka on syntynyt, paikata, ja samalla sillä olisi työllistävä merkitys laajasti koko Suomen alueella.

Lausuma. Yhdymme perussuomalaisten jättämään lausumaan, jossa kuntien tukemia kuntapalveluja turvataan, ja erityisesti keskusta on priorisoinut lapsiperheiden kotiavun ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuden lisäämisen monella eri tavalla, joilla syrjäytymistä lasten nuoremmassa vaiheessa voitaisiin parantaa. Eli ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen osalta tarvittaisiin lisäresursseja, jotka myöhemmässä vaiheessa koituisivat kuitenkin pluspuolisiksi.

Sitten muutama sana siitä, että kun tunnistamme kaikki ne kehykset ja sen menosäännön, joka on olemassa, meidän on uudelleen annettava tukea sille, mitä edustaja Vehviläinen totesi. Meidän on syytä ponnistella niin, että löydämme investointipuolelle kanavia, joilla voidaan mahdollistaa investointeja, jotka eivät sitten rasita kehystä, ja esimerkiksi tämä Valtion infra Oy on välttämätön. Muutenhan käy niin, että tulevaisuudessa uusinvestointeja ei pystytä suorittamaan ollenkaan ja myös perustienpitoon ja väylien kunnossapitämiseen on käytettävissä entistä vähemmän rahaa. Siksi meidän on syytä katsoa totuutta silmiin tiestön kunnon, työllisyyden ylläpitämisen ja elinkeinoelämän tarpeita — tulevia tarpeita nimenomaan — investointeja ajatellen. Väylien kunto on erittäin tärkeä.

Toinen työllisyyden kannalta ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta on tämä riskirahasto, jossa tätä laiskaa pääomaa, valtion tasetta voitaisiin muuttaa rahastoksi niin, että tietoisesti otettaisiin riskiä ja osoitettaisiin luottoa sellaisille yrityksille, joidenka tase tällä hetkellä ei ole siinä kunnossa, että kantokyky on riittävä, mutta joilla on liiketoimintasuunnitelma ja tilauskanta on suhteellisen hyvä ja jotka sitten itsekin voisivat, yrittäjät, enemmän kantaa riskiä, jos yhteiskunta tässä tilanteessa olisi valmis tietoisesti myös osallistumaan tämän riskin kantoon.

Toivon nämä budjetin ja kehyksen ulkopuoliset asiat harkittaviksi hallituksen tuleviin toimiin.

Jani Toivola /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskityn puheenvuorossani Suomen harjoittamaan kehitysyhteistyöhön, sen rahoitukseen sekä tavoitteisiin.

Tahdon ensinnäkin kiittää hallitusta toukokuisesta lisätalousarviopäätöksestä ohjata kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot tällä hallituskaudella kansainväliseen kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Tämä on äärimmäisen merkittävä päätös.

Ensimmäinen jo sovittu erä on 32 miljoonaa euroa. Se korvaa jo osaltaan varsinaisen budjettirahoituksen leikkauksia. Tällä päätöksellä Suomella on vielä jonkinlainen mahdollisuus saavuttaa aikanaan lupaamamme 0,7:n tavoite vuoteen 2015 mennessä. Tämä tosin edellyttää päästökauppatulojen lisäksi sitä, että Suomi sitoutuu nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojaan myös budjetin puitteissa ensi vuonna.

Perussuomalaiset ottivat valtiovarainvaliokunnan mietintöön tekemässään vastalauseessa kantaa Suomen harjoittamaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa kohtaan. Perussuomalaisten mukaan kehitysavun määrärahojen nykyistä tasoa voitaisiin leikata yleisen säästölinjan mukaisesti. Tahdon tässä kohtaa huomauttaa, että tämän hallituskauden aikana kehitysyhteistyömäärärahoja on jo leikattu. Suomessa kehitysyhteistyön osuus bkt:stä oli vuonna 2012 noin 0,56 prosenttia. Vuosien 2013—14 kehitysyhteistyömäärärahat on jäädytetty euromääräisesti vuoden 2012 tasolle. Tästä summasta on päätetty leikata 59 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 29 miljoonaa euroa vuosina 2016—17.

Perussuomalaiset nostivat esiin vastalauseessaan myös, ettei ole oikein, että diktatuurit ja muuten epädemokraattiset hallintomuodot käyttävät kehitysapurahoja asehankintoihin tai muuhun sotavarusteluun. Olen tästä asiasta heidän kanssaan täysin samaa mieltä. Tämä on myös uuden kehityspoliittisen ohjelman lähtökohta. Siinä ihmisoikeudet nähdään aiempaa laajemmin: ne pitävät sisällään demokratian edistämisen, oikeusvaltion tukemisen sekä hyvän hallinnon. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että Suomen kehitysyhteistyöllä ja -politiikalla tuetaan aiempaa enemmän sitä, että köyhimmät ihmiset tuntisivat oikeutensa ja kykenisivät niitä myöskin puolustamaan. Samalla pyritään myös tukemaan kehitysmaiden viranomaisten tietoisuutta ihmisoi-keusvelvoitteistaan ja kykyä panna nuo velvoitteet myöskin toimeen.

Perussuomalaiset vaativat aivan oikein, et- tä kehitysyhteistyömäärärahoilla tulee hankkia koulutusta, maksaa vuosien mittaan kertyneitä ylisuuria velkoja, kehittää köyhien alueiden infrastruktuuria sekä toimeliaisuutta omavaraisuutta tukevaksi. Juuri näin toimitaan. Verrattuna aiempaan kehitysyhteistyössämme korostetaan inhimillistä kehitystä, kuten terveyttä ja koulutusta. Esimerkiksi vammaisten ihmisoikeuksien puolustamiseen panostetaan noin 3 miljoonaa euroa enemmän. Samoin opetusalan tukea kansainvälisten aloitteiden kautta vahvistetaan useammalla miljoonalla eurolla. Muut pääteemat ovat ihmisoikeuksia edistävä demokratia ja oikeusvaltio, inhimillinen, vihreä talous ja luonnonvarojen hyvä ja kestävä hallinto. Lisäksi lähiaikojen toimintaprioriteeteiksi on valittu korruption vastainen toiminta, hauraat valtiot, verokysymykset, köyhien ihmisten toimeentuloa palveleva ja taitoja luova liiketoiminta, kestävä, resurssitehokas, demokraattinen luonnonvarojen hallinta, metsä sekä vammaisten ja muiden erityistarpeita omaavien koulutus.

Arvoisa puhemies! Presidentti Niinistön Kultaranta-keskustelun yhteydessä muun muassa presidentti totesi, että kehittyvien talouksien kanssa tehtävässä työssä ajaa tärkeysjärjestyksessä talous ihmisoikeuksien ohitse. Muutenkin Kultaranta-keskustelun yhteydessä tästä samasta aiheesta kuultiin useampi samansuuntainen kommentti, ja aika usein kaupan ja kehityksen välisestä suhteesta puhuttaessa painotetaan, että vain talouskasvun kautta voidaan vähentää köyhyyttä ja sen vuoksi kaikki voimavarat tulisi käyttää ensisijaisesti talouskasvun edistämiseen, jonka sivutuotteina myös ihmisoikeudet ja demokratia kehittyvät. Tämä on kuitenkin aika kapea näkökulma katsoa asiaa. On totta, että suurelta osin talouskasvun ansiosta maailman köyhyyttä on viimeisen 20 vuoden aikana pystytty lähes puolittamaan. Mutta ehkä, jos me katsomme vain sitä taloudellista kehitystä, mittari on aika kapea. Aika usein näissä kehittyvissä maissa todellisuus on kuitenkin sitä, että siitä vauraudesta, mikä on saavutettu, nauttii hyvin kapea osa kansasta ja edelleen samalla maalla on samat valtavat mittasuhteet ja ongelmat, kun puhutaan köyhyydestä, koulutuksen puutteesta, demokratian ja hyvän hallinnon puutteesta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Mielestäni esimerkiksi kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalan ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin yhteinen Team Finland -matka Sambiaan ja Tansaniaan tämän vuoden toukokuussa osoitti, että ainut tie ei ole ikään kuin tämmöinen vastakkainasettelu tai joko—tai, vaan näitä asioita voidaan myöskin edistää yhdessä, ja toivon, että tulevaisuudessa Suomi yhä enemmän panostaisi tällaisiin hankkeisiin, missä tehdään kehitysyhteistyötä ja ulkomaankauppaa, etsitään niitä uusia alustoja ja tilaisuuksia, mahdollisuuksia edistää sekä kauppaa, kasvua että myöskin ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista yhteisillä hankkeilla.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota Jani Toivolan puheeseen ja siihen, että tämä 32 miljoonaa euroa nyt tässä arviossa on laitettu kehitysapuun. Mielestäni kehitysapumäärärahoja voitaisiin leikata vielä tästäkin. Ensin suomalainen työ ja yrittäminen ja sitten vasta maailmanparannus. Näille reilulle 32 miljoonalle olisi ollut käyttöä Suomessa: esimerkiksi Kaakkois-Suomessa valtatien 26 Hamina—Taavetti-osuus olisi ollut semmoinen, mikä vaatisi lisäparannusta. Tämä 0,7 prosentin tavoite, mikä meillä on, voitaisiin saavuttaa oikein hyvin, jos Kreikkaan ja muihin näihin eteläisiin euromaihin laitetut tuet voitaisiin tulevaisuudessa laskea kehitysavuksi. Suunnilleen yhtä tuloksekasta on.

Naisten ja lasten koulutus, neuvolatyöhön ja perhesuunnitteluun panostaminen ovat sellaisia asioita, että näihin näiden kehitysmaiden tulisi jatkossa panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Jos näin ei tehdä, niin kehitysapu, mitä annetaan, on todellisuudessa täysin turhaa.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä 0,7:n tavoite on sellainen, jota ei tulla saavuttamaan. Se on jo täysin selvää, ja aika laajalti on jo kiinnitetty huomiota siihen, että Suomi poikkeaa tästä pohjoismaisesta perheestä, joka on saavuttanut 0,7:n, ja me olemme taannehtimassa täällä 0,5:n tienoilla, ja riippuen nyt bkt:n kehityksestä saamme nähdä, mikä se lopullinen numero sitten on.

Mielestäni on väärin asettaa kotimaisia, yksityisiä hankkeita kehitysapua vastaan. Ne eivät paini samassa sarjassa, ja kyllä tämä meidän kansainvälinen asemamme on sellainen, että pitää vaalia sitä ja mainettamme myöskin tällaisena maailman omanatuntona. Siinä tämä 0,7 on aivan paikallaan. Sitä ei tulla saavuttamaan tosin.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi täytyy, ikävä kyllä, yhtyä edustaja Salolaisen toteamukseen. Yritin vielä pitää jonkinlaista optimismia yllä, mutta tällä hetkellä, niin kuin jo tässä todettiin, tilanne on äärimmäisen vakava ja näyttää siltä, että tuota tavoitetta ei tulla saavuttamaan, mikä on moneltakin näkökannalta äärimmäisen surullinen asia.

Edustaja Eerolalle olisin halunnut todeta, että kehitysyhteistyössä ei ole kyse maailmanparantamisesta sinällään vaan puhutaan nimenomaan globaalista kehityksestä ja kasvusta, josta myös Suomella on mahdollisuus päästä hyötymään. Me puhumme meidän yhteisestä maailmasta, missä sekä arvomaailmalla että taloudella on merkitys myös meidän yhteiskunnan ja maamme taloudelle, kehitykselle sekä arvomaailmalle. Eli ei ole mitään syytä lähteä näitä asioita eriyttämään tai leimata niitä jollakin tavalla jotenkin kevyemmäksi tavoitteeksi, tai että jos näitä asioita edistää, etteikö samaan aikaan oltaisi myöskin huolissaan kotimaassa tapahtuvista asioista ja nähtäisi myöskin merkitystä panostaa näihin. Näiden asioiden täytyy kulkea rinta rinnan. Me emme voi ikään kuin myöskään kehitysyhteistyöstä tulla sisään ja mennä ulos aina silloin, kun huvittaa tai miltä tilanne näyttää.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minunkaan mielestäni kehitysapua tai kotimaisia asioita ei sillä lailla pidä asettaa vastatusten, että ne ovat joko—tai-kysymyksiä, vaan niitä pitää tarkastella kokonaisuudessaan. Näinhän on ollut Suomenkin osalta, ja se on hyvä. Inhimillinen hätä vaihtelee maailmassa, ja kyllä meidän siinä pitää pystyä olemaan mukana, järkevällä tavalla tosin. Ehkä se menetelmä, jolla aiemmin annettiin kehitysapua myös enemmän tavarana, koulutuksena, paikan päällä tapahtuvana opastamisena — eikä niin, että kun on siirrytty enemmän järjestelmään, että annetaan rahaa — on ollut parempi, koska tämä rahan antaminen on aina sellainen, että se johtaa myös väärinkäytöksiin, ja tässä on yksi koko Suomen kehitysavun varmasti sellainen asia, jota on syytä tarkastella.

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio on lisätalousarvio. Se ei muuta Kataisen hallituksen politiikan suuntaa, ei talouspolitiikkaa eikä yksittäisiä kysymyksiäkään. Tahti jatkuu ihan entisellään. Valtio velkaantuu, nettolainanoton määrä on nousemassa 7,8 miljardiin euroon. Se lisäys on sensuuruinen, ja valtionvelan määrän arvioidaan olevan sitten loppuvuodesta aina 92 miljardia euroa eli 46 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on vain sellainen tie, että jos se ei oikeasti taitu — kuten hallitus tavoittelee mutta ei kuitenkaan näytä siihen pystyvän — niin ajan myötä Suomen ongelmat tulevat lisääntymään, puhumattakaan siinä vaiheessa, kun korkotaso tulee nousemaan. Sekin joskus tapahtuu, ja silloin meille palaavat ne 90-luvun alkupuolen asiat, jolloinka valtionvelan korkoina maksettiin enemmän kuin koko sivistyssektori kirjoineen ja kansineen yhteensä.

Kun me puhumme oppositiossa keskustankin puolelta siitä, että valtionvelkaa tulee taittaa, arvoisa herra puhemies, niin me haluamme esittää samalla myös ratkaisuja siihen, miten meidän taloutta pystytään parantamaan ja tuomaan siihen niitä uusia vaikutuksia. Muutoinhan ei ole ollenkaan onnistunutta se talouspolitiikka, joka ei kykene myöskään sitä muutosta saamaan aikaan. Tällöin kyllä oleellista tällä hetkellä on, että yritysten investointimahdollisuuksia parannetaan kaikin mahdollisin keinoin. Pyritään edistämään myös työllistymistä, myös työttömien jopa pätkätyön ottamista, kuten keskustan taholta on esitetty, 300 euron suojaosa-asian esille nostamista. Se on tärkeää monelle sellaiselle ihmiselle, joka miettii, ottaisiko hän pienenkin työn vastaan. Nämä ovat ehkä pieniä askeleita, mutta tämänkaltaisia avauksia, esityksiä ja ennen kaikkea päätöksiä yhteiskunnalta tällä hetkellä kaivataan ja tarvitaan.

Kansa on jos ei suorastaan hätätilan partaalla niin ainakin monin osin Suomi on senkaltaisessa tilanteessa, että meidän taloutemme vajoaa, ja valitettavasti se näkyy meidän psykologiassakin. 100 kultakerholaista ei riitä paikkaamaan sitä kansan tunnetta, mikä tällä hetkellä ihan oikeasti ihmisten parissa vallitsee. Siksi keskusta on omalta osaltaan ollut esittämässä tähän lisäta-lousarvion yhteyteen muutamia asioita, joita valtiovarainvaliokuntaryhmämme puheenjohtaja Kalli esitteli omassa puheenvuorossaan. Olemme halunneet keskittyä muutamiin yksittäisiin kysymyksiin, jotka ovat olleet tässä vaiheessa meille tärkeitä: niin turvallisuuteen, sosiaalipolitiikkaan kuin myös sitten ihan konkreettiseen infrapolitiikkaan liittyen.

Arvoisa puhemies! Infrasta haluan todeta sen, että kuten valtiovarainvaliokuntakin on omassa mietinnössään todennut, niin kyllä meidän tästä valtuusmenettelystä on päästävä jo oikeille vesille. Vanha järjestelmä, siirtomäärärahajärjestelmä, oli tietyllä lailla toimiva. Silloin, kun annettiin määrärahaa hankkeelle, niin vaikka se menikin seuraavalle vuodelle tai tuli muutoksia, sitä oli helpompi käyttää. Mielestäni siinä ei viedä eduskunnalta budjettivaltaa pois. Nykyään nuo ratkaisut ovat senkaltaisia, että valtuusmenettely on aina kerran vuosittain katsottava uudelleen, ja se johtaa aivan turhaan byrokratiaan. Tässä mielessä tuo menettelyn yksinkertaistaminen on otettava tavoitteeksi, ja siihen meidän pitää pystyä tämän vaalikauden aikana jo todellakin pääsemään.

On valitettavaa, että tässä maassa erityisesti infrapuolella eletään tällä hetkellä siinä tilassa, mitä viestit kertovat. Rieponlahden tien varrelta tuli juuri hätähuuto siitä, että ei täällä mansikan- eikä marjanviljely kannata eikä pysty toimimaan, kun soratie on kuoppaa kuopan päälle ja vieressä. Yhteiskunnalla ei ole voimavaroja pitää huolta niistä väylistä, jotka ovat sitten vähän syrjemmässä mutta ovat meidän raaka-ainetuotannon, maatalouden elinkeinon, monen toiminnan kannalta aivan yhtä lailla tärkeitä. Mielestäni se alkaa olemaan myös perustuslaillinen kysymys, ovatko suomalaiset tasavertaisessa asemassa keskenään asuinpaikasta riippumatta. Tämän ajan politiikka näyttää olevan sellaista, että siitä ei juurikaan välitetä, ja siinä mielessä keskusta on osaltaan halunnut myös kiinnittää perusväy-lien kunnossapitoon huomiota ja ollut osaltaan tekemässä myös tähän liittyvää rahoitusesitystä.

Herra puhemies! Tällä erää ei enempää, mutta kuten sanoin, lisätalousarvio on aina lisätalousarvio. Tässäkin olisi ollut mahdollisuus politiikan suunnan muutokseen, mutta aika antaa vielä sitä odottaa.

Mika  Lintilä  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tietyllä tavalla tuntuu jotenkin niin kuin aiemminkin olisi kuullut nämä sanat, että tämä taloussuhdanne on tällä hetkellä jo heikompi kuin mikä tässä lisäbudjetissa on pidetty pohjalukemina. Keskusta on kertonut tätä samaa sanomaa siitä lähtien, kun tämä kyseinen hallitus nousi vaikeitten taistelujen jälkeen jaloilleen ja ilmoitti oman hallitusohjelmansa. Me ilmoitimme silloin jo, että nämä talouden perustat, joiden pohjalle hallitusohjelma rakentui, eivät ole realistisia. Tämä sama keskustelu on käyty kaikissa niissä vaiheissa, kun tässä salissa on puhuttu hallituksen budjetista, kehyksistä tai lisäbudjetista, ja niin käy myös nyt. Viimeiset talouslukemat, jotka tulivat, olivat murheellisia, mutta ne olivat pitkälti jo ennakoitavissa.

Se, mitä tämä lisäbudjetti tekee — kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi esitteli, tämä on hyvin tekninen lisäbudjetti, ja se on valitettavaa. Meidän pitäisi päästä, ja hallituksen nimenomaan, perässäjuoksijasta edelläkävijäksi, ja se tällä lisäbudjetilla ei tule tapahtumaan. Päinvastoin tässä lisäbudjetissa laitetaan vielä enemmän päätä pensaaseen, mitä tilanne on. Pelkästään nämä kasvuluvut, ylioptimistiset kasvuluvut tässä vaiheessa, plus se, että tässähän verotuloja arvioidaan alennettavan noin 250 miljoonaa, mutta tästä puuttuvat niin tuloverot kuin arvonlisäverojen arviot, kuinka paljon ne tulevat vähentymään. On täysin selvä, että syksyllä, kun tulee seuraava lisäbudjetti, siinä joudutaan puuttumaan näihin verotuloarvioihin ja vetämään niitä selkeästi alaspäin, joten tämäkin tulee muuttamaan huomattavasti sitä taloudellista pohjatilannetta, jossa me olemme. Tämä ongelma on tietysti meidän kaikkien yhteinen ongelma. Me tarvitsemme elementtejä nimenomaan talouden kasvattamiseen, suunnan muuttamiseen, ja se on varmasti niin hallituksen kuin opposition yhteinen työ. Omalta osaltaan keskusta on esityksensä siihen tuonut, ja myös tämän lisäbudjetin osalta edustaja Kalli esitti näitä muutoksia.

Yksi asia, jota olen itse miettinyt tämän lisäbudjetin osalta, on 110 miljoonan euron varaaminen Gasum Oy:n osakkeitten ostamiseen. Ymmärrän perustelun huoltovarmuuden kannalta, mutta onko se kestävä perustelu tähän tilanteeseen varata tämä 110 miljoonaa? Toisaalta samassa lisäbudjetissa on merkitty myös 33 miljoonan varaus LNG-terminaalin rakentamiseen. Mielenkiintoiseksi tämän tilanteen tuo se, että Gasum on ilmoittanut, että mikäli terminaali menee Viron puolelle, he eivät ole siinä mukana, mutta he eivät sulje pois sitä, että he rakentavat oman terminaalin Suomeen.

Väkisinkin tulee mieleen ajatus siitä, onko hallituksen sisällä tehty energiapoliittinen lin-jaus siitä, että käy tässä LNG-terminaalin väännössä kuinka hyvänsä, valtio tulee olemaan merkittävässä roolissa siinä, että tämä terminaali tullaan rakentamaan Suomeen Inkooseen tai Porvooseen, niin kuin julkisuudessa olleet tiedot ovat antaneet ymmärtää. Tämä on keskustelu, jota ei ole mielestäni käyty tässä salissa. Me emme ole saaneet selventävää selitystä siitä hallituksen puolelta, mitkä nämä syyt ovat, ja toisaalta mielenkiintoista olisi kuulla myös linjaus LNG-terminaalien suhteen. Toivon, että jossain vaiheessa tämä sali saisi myös käsiteltäväksi tämän asian tai selvityksen tästä asiasta, koska tässä taloudellisessa tilanteessa, vaikka kyse onkin investoinnista, näkisin, että osakeinvestointina, yksittäisenä tällaisena, 110 miljoonaa on verrattain suuri osuus, ja ehkä tätäkin oltaisiin voitu käyttää enemmän kasvattamiseen eikä pelkkänä pitkäaikaisena osakesijoituksena.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kuluvan vuoden lisätalousarvio ei kovin paljon tuo lohtua niihin ongelmiin, mitä meillä tällä hetkellä yhteiskunnassamme on. Hallitus tuntuu siirtävän ratkaisuja tulevaisuuteen, ja tulevaisuuden kannalta tietysti kaikista tärkein asia olisi työllisyyteen satsaaminen, vientiteollisuuden edistäminen. Me olemme nyt jo kahden vuoden ajan olleet viennin kehityksessä Euroopan unionissa eniten laskeva maa, ja sen tiedon pitäisi, jos jonkun, herättää meidät konkreettisiin toimiin.

Talouden tilanne on heikentynyt. Viime viikolla julkaistiin tilasto, jossa alkuvuoden konkurssiluvut tulivat esille. Tätä vauhtia Suomessa tulee lopettamaan noin 4 000 yritystä toimintansa. Huhtikuu oli kaikista synkin. Erityisesti kaupan ja tukkukaupan sekä ravitsemus- ja majoitusalan toiminta ovat olleet kevään mittaan suurissa vaikeuksissa. Tämä kuvaa joko sitä, että kuluttajat säästävät, koska he aistivat epävarman tulevaisuuden, tai sitten sitä, että kuluttajilla ei yksiselitteisesti ole enää varaa käyttää näiden sektoreiden palveluja. Mutta lisääntyvä konkurssien määrä on tietysti huolestuttava koko yhteiskunnan kannalta.

Positiivista tässä lisätalousarviossa on maa- ja metsätalousministeriön osalta se, että vuoden 2012 petovahinkojen korvaukset tullaan maksamaan täysimääräisinä. Mutta tässäkin on olennaista se, että puhutaan vuodesta 2012 eli ne maatilat, jotka ovat joutuneet kärsimään petovahingoista, ovat joutuneet odottamaan tässä jo vuoden päivät näitten korvauksiensa saantia. (Markus Mustajärvi: Sama on porotaloudessa!) — Näin on myös porotalouden osalta.

Keskustan vastalause valtiovarainvaliokunnassa kiinnitti omalta osaltaan huomiota todella tärkeisiin kysymyksiin. Poliisitoimeen esitetään 6 miljoonan euron lisämäärärahaa. Erityisesti itse pidän tärkeänä kenttätoiminnan osuutta, koska poliisit ovat yhä harveneva näky tuolla maaseutualueella ja nyt, kun poliisihallinnon uudistus lähtee käyntiin, on pelättävissä, että näkyvyys tulee edelleen harvenemaan.

Myös turvallisuuteen liittyvä sotilaallisen maanpuolustuksen lisämääräraha on perusteltu. Reserviläistoiminta on tärkeä asia, ja sitä ei voi jättää välillä oman onnensa nojaan, vaan siihen tulee kiinnittää huomiota, että sillä on toimintaedellytyksiä.

Perusväylänpito on sekä budjetin että kaik-kien lisäbudjettien yksi keskusteltu aihe, ja siihen keskustan vastalauseessa esitetään 91:tä miljoonaa euroa. Me kaikki tiedämme sen, että tiepääoma meillä heikkenee, ja ellemme me kiinnitä huomiota siihen, että tiestöä parannetaan, niin huonosti tulee käymään. Erityisesti nyt, kun asetuksella on linjattu, että nämä niin sanotut superrekat tulevat entistä enempi pilaamaan sekä meidän siltoja että teitä — ja tässä yhteydessä täytyy sanoa, että niitä siltoja, joilla ylipäätään näillä rekoilla saa painorajoituksen vuoksi liikkua — tulisi kiinnittää huomiota näihin perusväylänpitorahoihin.

Itse tein kaksi lisätalousarvioaloitetta, harmillisesti vain valtiovarainvaliokunta ei niitä esitä toteutettavaksi. Toinen on Kaskisen ja Seinäjoen välinen junarata, sen peruskorjaus olisi välttämätöntä. Junan vauhti on niin hidas huonoimmissa kohdissa, että siellä kuljettaja voidaan vaihtaa kesken matkan junan siinä pysähtymättä. Tämä lisää siellä työvoimakustannuksia, koska yksi työvuoro ei riitä siihen, että juna käy Seinäjoelta Kaskisissa ja takaisin. Myös maantie Isojoen ja Kauhajoen välillä on pikaisen peruskorjauksen tarpeessa. Siellä raskaan kaluston osalta on todella suuria vaikeuksia liikkumisen osalta.

Arvoisa puhemies! Maanantaina julkaistiin työvoima- ja elinkeinoministeriön osalta innovatiiviset kaupunkihankkeet. Vaasa odotetusti pääsi energiasektorin osalta mukaan, ja se on hyvä asia. Vaasassa on paljon osaamista ja kansainvälistä yhteistyötä ja vientiteollisuutta energiasektorin osalta, se on hyvä. Mutta täytyy ihmetellä sitä, että kun Seinäjoen kaupungin seutu haki innovatiiviseksi kaupunkialueeksi nimenomaan elintarvikesektorin osalta, niin tätä ei hyväksytty. Etelä-Pohjanmaalle, joka on elintarvikemaakunta, jossa asuu 4 prosenttia väestöstä mutta joka kuitenkin tuottaa noin 13 prosenttia meidän maamme elintarviketuotannosta, ja viime vuosina on mennyt lujasti se toimiala eteenpäin, olisi ollut tärkeää, että oltaisiin päästy innovatiiviseksi kaupunkialueeksi.

Sinuhe  Wallinheimo  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudesta kuullut uutiset eivät toden totta mieltä lämmitä, vaikka esimerkiksi nyt lisätalousarviossa käsittelyssä olevat lisäykset ovat mielestäni teknisyydestään huolimatta taas askel parempaan suuntaan. Toisaalta Suomen Pankin ennusteen mukaan kansantuote vajoaa kuluvana vuonna 0,8 prosenttia ja työttömyys on jatkuvasti kasvussa. Tässä tilanteessa kannattaisi kuunnella vaikkapa presidentti Niinistön eilen Kultarannassa esittämiä viisaita näkökulmia siitä, että uutta kasvua ei valitettavasti synny vain odottelulla.

Hallitus on näissä olosuhteissa tehnyt parhaansa, mutta lisää rohkeutta toki kaivataan erityisesti yhdeksi kasvun esteeksi nousseen pk-yrittäjien rahoitussolmun aukaisemiseksi. Yksi vakavasti harkittava keino voisi olla maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen pienten yritysten kohdalla. Tätä on esimerkiksi edustaja Mäkelä ehtinyt jo ehdottaa aiemmin tässä kuussa.

Arvoisa puhemies! Lisäksi niin Suomeen kuin muuallekin Eurooppaan tulisi luoda eräänlaiset pk-yritysten lainamarkkinat, joissa esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot voisivat ohjata varojaan pk-yrityksille uusien instrumenttien avulla. Toivottavasti tähän voitaisiin palata myöhemmin tällä hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan varmin tie kurjuuteen on meidän poliittisten päättäjien välinen näennäisriitely, jota tässä salissa varsin näyttävästi välillä harjoitetaan. Edustaja Lintilälle vielä kommentti hänen puheenvuoroonsa ja yleisesti ottaen keskustan linjaan: se, että pääministeri on päättänyt ottaa myös opposition mukaan ideoimaan tälle maalle parempaa taloudellista tulevaisuutta, oli toivottavasti tarpeeksi merkittävä siirto nykyistä vastuullisemman oppositiopolitiikankin syntymiseksi. Poskettomien lupausten sijasta nyt tarvitaan kanttia kertoa kansalaisille ikäviäkin totuuksia meidän tulevaisuudestamme ja olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta Suomelle.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen tekniikan yliopistojen määrärahat ovat kansainvälisesti verraten hyvin pienet, ja tähän seikkaan haluan kiinnittää vakavaa huomiota. Jatkossa meidän on lisättävä tieteellisen tutkimustyön rahoitusta, sillä Suomessa tutkimus ja tuotekehitys on ollut kasvun perusta. Perinteisesti meillä myös yritykset ovat vahvasti osallistuneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta huolestuttavaa on se, että teollisuus ja yritykset ovat nyt vähentäneet merkittävästi t&k-toimintaansa ja panostuksia siihen. On vain syytä kiinnittää vakavasti huomiota innovaatiopolitiikkaan ja sen toimivuuteen. Yksi pullonkaula meillä on se, että vaikka meillä on korkeatasoista ja hyvää tutkimusta, niin se ei välttämättä kanna aina kaupallisiksi tuotteiksi asti. Meidän on löydettävä paremmat keinot kaupallistaa näitä tutkimuksen hedelmiä, ja silloin kyseeseen tulevat tutkijoiden ja keksijöiden IPR-oikeudet innovaatioihinsa. Tutkijoita tulee kannustaa patentoimaan keksintönsä ja kannustaa jopa yritysten perustamiseen.

Arvoisa puhemies! Haluan puhua myös vihreän talouden puolesta ja erityisesti kunnianhimoisen ympäristölainsäädännön puolesta, joka toimii ajurina kohti vihreää taloutta. Iloitsen siitä, että hallitus on päättänyt, että prosentti julkisista hankinnoista tulisi kohdentaa cleantechiin. Tämä on erittäin hyvä askel, mutta tarvitsemme vielä paljon enemmän kunnianhimoa ilmastopolitiikassamme.

Jotta maapallo ei lämpenisi vaarallisena pidetyn kahden asteen rajan yli, niin 80 prosenttia tunnetuista fossiilivaroista olisi jätettävä maahan. Tämä tarkoittaa sitä, että on vakavammin kiinnitettävä huomiota öljyriippuvuudesta irtautumiseen ja tehtävä kaikkea politiikkaa ilmastolasit silmillä, ilmastovaikutukset huomioiden. Tulevaisuudessa, kun maailma herää ilmastotodellisuuteen ja sitoutuu päästöjen vähennyksiin, vihreät markkinat valtaavat globaalin maaperän. Meidän kannattaa olla etunojassa mukana kehittyvillä vihreillä markkinoilla.

Arvoisa puhemies! Kotimaista työllisyyttä parantamaan tarvitaan vihreää elvytystä, esimerkiksi vauhtia raideliikennehankkeisiin. Tässä lisätalousarvioesityksessä varmistetaan Vantaan Kehäradan valmistuminen aikataulussa ja lisäksi on Länsimetron liityntäliikenteeseen satsausta, ja hyvä niin. Länsimetrohan on kokonaisuus, joka aloittaa liikennöinnin Helsingistä Matinkylään 2015, mutta kokonaisuudessaan Länsimetro rakentuu kaksivaiheisesti. Seuraava pätkä välillä Matinkylä—Kivenlahti tulisikin aloittaa pikaisesti, ja siihen tarvitaan valtion rahoituspäätös. Valtio on sitoutunut liikennepoliittisessa selonteossa 30 prosentin maksuosuudella kaupunkiraideliikennehankkeisiin, ja nyt itse asiassa tällä Länsimetron jatkeella alkaa olla jo kiire, sillä louhinnat tässä ensimmäisessä vaiheessa ovat jo pitkällä ja taloudellisesti olisi järkevää jatkaa samoilla projektiorganisaatioilla louhintaa kohti Kivenlahtea.

Tässä aikaisemmin päivällä on käyty paljon keskustelua Infra Oy:stä. Mielestäni on erittäin kannatettava ajatus, että olisi sellainen esimerkiksi Infra Oy -organisaatio, joka takaisi pitkäjänteisen rahoituksen suurille liikenneväyläinvestointihankkeille, jotta ei tulisi keskeytyksistä aiheutuvia menetyksiä. Tämä olisi kaikin puolin tehokasta ja kannattavaa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä tästä työttömyydestä. On aivan oikein, että kiinnitetään huomiota työpaikkojen ja elinkeinoelämän rakenteellisiin tekijöihin, mutta aivan yhtä paljon pitäisi kiinnittää huomiota akuuttiin työttömyystilanteeseen. Viittasin jo tuossa aiemmin siihen, että pitkäaikaistyöttömyys mutta myös yli 2 vuotta työttömänä olleitten määrä kasvaa koko ajan. 90-luvun pahimman laman aikaan yli 2 vuotta työttöminä olleitten määrä kuusinkertaistui 2 vuoden aikana, ja nyt 3 vuoden aikana heidän määränsä on kaksinkertaistunut, eli tilanne ei ole vieläkään erityisen hyvä.

Jos katsoo esimerkiksi 60 vuotta täyttäneitten työttömien työnhakijoitten määrän kehitystä vuoden 2005 alusta viimeiseen tilastointihetkeen eli tämän vuoden alkuun, niin tässä ajassa yli 60-vuotiaitten työttömien määrä on nelinkertaistunut. Kannattaa muistaa, että näillä työttömillä työnhakijoilla monella on ihan sieltä edellisestä lamasta — suuresta lamasta, 90-luvun lamasta — lähtien hyvin rikkonainen työhistoria. Kun ajatellaan, että nämä sitten tällä työhistorialla lähtevät eläkkeelle, niin se eläke ei varmaan ole kovin kaksinen.

Näitä tilastolukuja pitää peilata sitä taustaa vasten, mikä on erityistoimin työllistettyjen määrä keskimäärin vuodessa. Jos lähdetään tuolta, kun suuri lama päättyi, 18 vuoden aikajänne, niin erityistoimin työllistettyjen määrä on 18 vuoden aikana neljänä vuonna noussut ja 14:nä laskenut. Tämän ikävän tosiasian eteen joutuu kyllä tämäkin hallitus, että onko todella niin, että ei siirrytä ihan volyyminkin puolesta aktiivisen työvoimapolitiikan puolelle.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Oli merkille pantavaa, että sinänsä tärkeissä Kultarannan keskusteluissa pyhän seutuna ei juurikaan käytetty puheenvuoroja sotilaallisen puolustuksemme tulevaisuudesta. Natosta kyllä puhuttiin paljonkin mutta ei tästä tämän oman maamme puolustuksen tilasta ja kunnosta. Edustaja Savola jo omassa puheenvuorossaan muistutti, että tällä kehyskaudella leikkaukset ovat 10 prosenttia — tupla siihen nähden, mitä keskimäärin eri hallinnonaloilla. Tästähän on johtunut sitten puolestaan se, että Suomi on ottanut aivan tietoisen riskin maamme puolustuksen tilasta, niin kuin kenraali Puheloinen, Puolustusvoimien komentaja, on todennut muutamaan kertaan, siis aivan tietoisen riskin.

Lisäbudjettihan esittää reipasta 11:tä miljoonaa euroa tilausvaltuuksien lisäämiseen, mutta kun se suurin tarve on tosiasiassa kertausharjoituksiin, maastovuorokausiin ja vastaaviin, niin tällä perusteella keskusta esittää lisäbudjetissa omissa tavoitteissaan 34:ää miljoonaa euroa.

No, joku saattaa sanoa, että miksi niukkuuden aikoina maanpuolustukseen lisää voimavaroja. Huomautan siitä, että tämä eduskunta on tehnyt jo ainakin kolme päätöstä siitä, että vuoden 2015 jälkeen, siis kahden vuoden kuluttua, tehtävissä päätöksissä täytyy meidän puolustuksemme kunto varmistaa, ja sehän tapahtuu vain antamalla lisää voimavaroja maamme sotilaalliseen puolustukseen. Jos nyt annettaisiin parikymmentä miljoonaa lisää verrattuna hallituksen esityksiin, niin sillä helpotettaisiin tietenkin jo sen vuoden 2015 jälkeisen rahoituksen hoitamista, joka tulee olemaan kahden vuoden päästä erittäin vaikea asia. Sen vuoksi olisi ollut paikallaan tehdä jo tässä vaiheessa käänne parempaan eli varmistaa maamme sotilaallisen puolustuksen perusteet.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa kannettu huolta ilmaston tilasta, ja siihen on kyllä aika paljon viime vuosina satsattu myös ihan suoraa rahaa. Itse ottaisin kuitenkin esille hieman toisenlaisen huolenaiheen: vesistöjen kunnon. Tässä lisätalousarviossa onkin lisätty elinkeinokalatalouden edistämiseen 1,4 miljoonaa euroa. Se on hyvä asia, ja kun me katsomme näitä tilastoja, kuinka suomalaiset syövät kalaa, niin se kalan alkuperä on koko ajan entistä enemmän peräisin vientituotteista ja kotimaisen kalan kulutus on laskenut samaa mukaa muodostaen ikään kuin x:n tässä tilastossa.

Ihan sen verran vain tätä aasinsiltaa pitkin haluan tuoda esille sen tärkeyden, mikä liittyy kalojen lisäämiseen, vesiviljelyn lisäämiseen. Se, että me saamme myös näitä järvien särkikaloja ja muita elintarvikkeiksi asti, tapahtuu hoitokalastuksen avulla. Juuri tämmöiseen työllistämiseen meidän pitäisi pyrkiä, jossa saavutetaan monenlaisilla eri osa-alueilla edistyksiä. Nimittäin tämä hoitokalastus, jos se suunnitellaan massiiviseksi ja siitä tehdään ammattimaista, saavuttaa sen edun, että me saamme entistä enemmän särkikaloja ja muita ihmisten ruuaksi. Särki on hyvä ruokakala. Sitä ei pidä yhtään aliarvioida.

Sen lisäksi me vähennämme erittäin paljon fosforia nimenomaan esimerkiksi Pohjois-Savossa, Itä-Suomessa, Ylä-Savossa, joissa järvet ovat luonnostaan matalia, ja siellä on paljon sitten sitä kautta leväkukintoja.

Kolmas on se, että jos me osaamme oikein hyödyntää tämän kalan hoitokalastuksen, ne suuret kalamäärät, niin me saamme sitä esimerkiksi turkistarhaukseen rehuksi. Tällä tavalla, jos me edistämme näitä toimia merkittävästi, me saamme vesistönäkökulmasta etua, me saamme ihmisten ruokapöytään kotimaista kalaa ja me saamme vielä rehua turkistarhaukseen, josta me saamme vientituloja, niin että tämä on tärkeä sektori kehittää.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan siitä, kuinka meidän hallitus on halvaantunut niin talouspoliittisesti kuin muutenkin. Nyt pitäisi tehdä toimenpiteitä kotimaassa, jotta saisimme vientiä vetämään, lisää työpaikkoja ja ostovoimaa sillä tavalla kansalaisille.

Perussuomalaiset ovat tehneet omia vaihtoehtoisia esityksiä hallituksen esityksille, ja ihan tuntuu siltä, että kiitettävästi niihin on tutustuttu, kun näitä keskusteluja kuunnellaan täällä täysistunnossa, ja osittain ne on jopa ymmärretty oikealla tavalla. Se on hienoa.

On harmillista, kuinka johtavat ministerimme — pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Urpilainen — ovat keskittyneet niin paljon Euroopan ongelmiin, euron ongelmiin, ovat hämmentäneet niissä ja samalla siirtäneet itse ongelman ratkaisua hamaan tulevaisuuteen. Samanaikaisesti monet kotimaiset ongelmat ovat jääneet vellomaan, ne odottavat ratkaisuja. Esimerkiksi voin ottaa kunta- ja sote-uudistuksen, joka on tuotu aivan raakileena eduskuntakäsittelyyn. Näin suuren uudistuksen olisi pitänyt tapahtua parlamentaarisen valmistelun pohjalta, mitä me perussuomalaiset olemme vaatineet.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jälleen esittäneet tuomioistuimille lisäresursseja. Näin taloudellisesti heikkoina aikoina erityisesti velkomus- ja maksukyvyttömyysasioiden määrät ovat selvästi lisääntyneet. Pikavippiongelmat ovat yksi myrkky, joka on monen yksityishenkilön talouden sekoittanut täysin. Tämä koskee niin nuoria, keski-ikäisiä kuin eläkeläisiä. On aivan kauhistuttavaa, kuinka Suomessa sallitaan pienituloisten ja vähävaraisten ihmisten riisto näiden pikavippien muodossa.

Pikavippilainsäädäntöä on hieman muutettu, mutta tämä muutos on ollut täysin riittämätön, kun ajatellaan ongelmien lukumäärää ja laatua, sitä, kuinka tuomioistuimet joutuvat käsittelemään näitä asioita ja kuinka kansalaiset menettävät luottotietonsa ja sitä kautta eivät pysty hoitamaan käytännön asioita.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisia kertoja huomauttanut Suomen valtiota siitä, että meidän oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. Myös valtio on joutunut maksamaan merkittäviä viivästyskorvauksia tämän johdosta. Olisikin toivottavaa, että hallitus ottaisi todesta sen ja myöntäisi tuomioistuimille riittävästi varoja, jotta näistä huomautuksista päästään. Kansalaisten oikeusturva on kuitenkin merkittävä asia demokraattisessa oikeusvaltiossa.

Arvoisa puhemies! Useat kansalaiset ovat tämän kevään aikana lähestyneet minua, sillä he tuntevat turvattomuutta. Erityisesti vanhemmat ihmiset, eläkeläiset ovat huolissaan siitä, että kun he ovat kotonaan, kotipiirissään, käyvät kaupassa, niin heidän naapurinsa ja jotkut heistä itse ovat joutuneet rikollisten uhreiksi. Rikolliset menevät röyhkeästi vanhusten koteihin, he röyhkeästi ryöstävät vanhusten rahoja ja koruja. On ehdottoman tärkeätä, että poliisilla on riittävästi resursseja, jotta näihin rikoksiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Arvoisa puhemies! Valtio ja hallitus leikkaa suunnattomat summat kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuista varoista ja vielä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että kunnilta viedään resurssit, joita ne tarvitsevat hoitaakseen kansalaisten peruspalveluja.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja ottaneet esille omaishoitajiin liittyvät epäkohdat. Olemme vaatineet, että omaishoidon alla olevat henkilöt saisivat samanlaisen kohtelun koko Suomessa ja nämä määrärahat siirrettäisiin Kelan vastuulle. Sillä tavalla saataisiin samanlainen kohtelu kaikille omaishoidossa oleville henkilöille riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. On tärkeää muistaa, että omaishoidon tukea sai vuonna 2010 vain 37 500 henkilöä, kun meillä on noin 300 000 omaishoitotilannetta, joten vain murto-osa omaishoitajista saa pientä korvausta, joka on aivan riittämätön siihen työpanokseen, jonka he kohdentavat tähän työhön.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin äskeistä puheenvuoroa, niin odotin kyllä, että sieltä tulevat ne lääkkeet, kuinka pyörät lähtevät pyörimään ja vienti lähtee vetämään, mutta jos eväät ovat pikavippi, Euroopan tuomioistuimesta tulleet huomautukset ja yleensäkin lisäraha tuomioistuimille ja — erittäin arvokkaita asioita — vanhusten turvallisuus, perusturvan leikkaukset, omaishoito, niin en näe kyllä minkäännäköistä yhtymäkohtaa siihen, mitenkä näiden asioitten kohdalla on yhteys vientivetoisuuteen ja pyörien pyörimiseen. On tärkeää, että näihin asioihin puututaan, mutta nyt arvostelun keskiössä on se, että hallitus on hyysännyt liikaa Eurooppaa ja siten pyrkinyt turvaamaan — kuitenkin niin, että Euroopan teollisuus ja vientimahdollisuudet Eurooppaan toimisivat. (Puhemies koputtaa) Kysymys on siitä, että suomalainen vienti ei vedä, kun kysyntää ei ole.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että äskeisen puheenvuoron käyttänyt edustaja Myllykoski kuuluu siihen joukkoon, joka ei ole tutustunut perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin eikä niihin vaihtoehtoihin, joita olemme esittäneet — joita en tietenkään tässä kaikkia pysty luetteloimaan. Olemme esittäneet esimerkiksi suursäätiöiden ottamista verotuksen piiriin. Olemme esittäneet varallisuusveron palautusta kaikista varakkaimmille suomalaisille, Suomen kansalaisille. Sen lisäksi olemme esittäneet valtionveron progressioon huomattavia korotuksia suurituloisille. Ymmärrän kyllä, että kun te olette sinne hallitukseen päässeet ja ministeriautot ja edut ovat nytten nautinnassa, niin te ette näihin ongelmiin, yhteiskunnallisiin ongelmiin, halua puuttua.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken reagointi puhunee enemmän hallituksen hädästä — vai onko enemmänkin puolueen hätä kyseessä näitten viimeaikaisten toimien perusteella? Nyt aluksi voitte ihan tutustua tähän valiokunnan mietintöön, elikkä tästä löytyy hyvin ensiapu tähän tiedonpuutteeseen.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole Myllykosken istuinlihaksia ministeripenkki paljon lämmittänyt, mutta sitä vastoin kyllä haluan tässä kohtaa kiittääkin, että puhemies Joutsenlahti on joskus suopeasti minut kyytiinsä ottanut, kun on autolla kuljetettu.

Mutta itse asiassa kysymys on juuri siitä, että jos me tässä käymme niitä keskusteluja, joilla pitäisi arvostella tai arvioida tätä lisätalousarviota, niin toivoisi kyllä kuulevansa niitä argumentteja. Olen tutustunut perussuomalaisten omaan vaihtoehtoon, ja Ruohonen-Lernerin äsken tuomia asioita henkilökohtaisesti varmasti pystyy kannattamaan. Toki se teidänkään ohjelma ei ole aivan aukoton.

Edustaja Jaloselle on pakko vastata, että tarkoititte varmaan vastalausetta mietinnössä ettekä mietintöä, mutta kumpaankin voisitte paremminkin tutustua.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tämäkään lisätalousarvio ei varmaan paranna Suomen tulevaisuutta, mutta ihan muutamia hyviä asioita täällä on: petovahinkoja korvataan ja suuremmille teille annetaan pikkasen lisämäärärahaa.

Ensinnäkin, edustaja Mäkipää on tehnyt vuodesta 80 lähtien myös pienemmille teille näitä avustusanomuksia, mutta ilman keskustelutta kaikki aloitteet ovat menneet roskakoppiin. Täytyy todeta, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa, että joskus meikäläisenkin Nerkoontie sitten tulee ehkä päällystetyksi tai suuremmat kuopat korjatuksi.

Voimme olla hyvin vakavia siinä mielessä, että Suomen talous yskii pahasti, kilpailukyky ei ole hyvä. Ei se tarkoita sitä, että pitäisi palkkoja alentaa. Me emme voi koskaan kilpailla hinnalla, vaan laadulla, kun tiedämme, kuinka Kiina ja yleensäkin Aasian maat ovat kilpailukykyisiä, tehdään vielä työtä melki nälkäpalkalla ja laatukin on niin paljon hyvää, että entistä enemmän tuodaan Suomeenkin näitä tuotteita. Tulee välttämättä miettineeksi, onko meillä nyt jo talvisodan henkeä, niin että yhteisesti pystyttäisiin miettimään, että jotain pitäisi tehdä. Arvostelu ei auta, vaan meillä pitäisi olla hyviä lääkkeitä, mitenkä me saamme tämän Suomen nousuun.

Ensinnäkin on turvattava nämä olemassa olevat yritykset, ja mielestäni ollaan tehty vääriä ratkaisuja hallituksenkin taholta. Oli tämä yritysverotuksen alentaminen: lähes 1 miljardi annetaan suurille yhtiöille. Nämä eivät auta pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tänä päivänä työllistävät täällä Suomessa. Eli tämä on yksi sellainen asia.

Niin kuin kerran puhuin, nyt pitäisi olla se mietintämyssy, että mitä tuotteita me pystymme tuottamaan, koska on varmaan semmoisia uusia aloja, millä Suomi voisi pärjätä. Tähän mennessä on vain viety raaka-aineet ja niitä ei olla jalostettu, ja sitten näitä uusia muotoja pitäisi ottaa käyttöön, mutta minulla nyt ei siihen välttämättä ole sitä viisasten kiveä.

Sitten yksi vaihtoehto on, että harmaasta ta-loudesta Suomi saa lisätuloja. Nyt täällä on puhuttu, että pitää pankkitilille maksaa työntekijän palkat tai sitten pitää käteiskaupassa antaa kuitti, mutta pitäisi olla niitä todellisia harmaan talouden poistoelementtejä. Me olemme nyt koko olemassaolon ajan tässä, pari vuotta, jo yrittäneet tuoda sen ilmi, että ensinnäkin voitaisiin kokeilla sitä niin sanottua Hollannin mallia eli ketjulakia, että pääyrittäjä, päätilaaja, olisi vastuussa myös aliurakointi-ihmisistä, ja sitten myös, että yrityksellä, joka tulee tänne töihin, olisi rekisteröimispakko. On sanottu, että jopa useita miljardeja saattaa mennä niin sanottuun Kankkulan kaivoon, kun tätä harmaata taloutta ei tieten tahtoen halutakaan poistaa, kun näitä pieniä nippelikonsteja täällä on tehty.

Se, mikä on sitten myös yksi asia, on se, että meidän Suomihan on lähes maaseutua ja meidän pitäisi myös elää sillä lailla. Pitäisin kyllä hyvin tärkeänä, että kun maailmassa on jatkuvasti ruokapula, tulee entisestään vesipula, niin kaikki sellaiset esteet poistettaisiin, että suomalainen maajussi ja -nainen saisivat tehdä sitä peltoa ja olisi tämä ruokaturva esimerkiksi — se on suomalaisille hyvin tärkeä. Me olemme ohittaneet sen, että tänne tuodaan viljaa ja muuta, mutta nyt pitäisi kyllä olla oikein semmoinen hätätilahallitus, että myös tähän maaseudun ihmisen elämään kiinnitetään huomiota.

Vielä yhtenä asiana sitten näistä meidän omista kohdista on, että minä katson, että kehitysyhteistyötä meidän pitää tehdä, se on sellainen kristillinen näkemyskin. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että lasten ja naisten asemaa korjataan, samoin koulutusta, on kaikkia pienimuotoisia lainoja, niillä voivat nuo meidän naisemme tuolla kehitysmaissa tulla parempaan kuntoon, ja myös terveydenhuollon alalla on paljon kehittämistä. Mutta olen myös sitä mieltä, että meidän pitää näitä kehitysmäärärahoja entistä enemmän tarkentaa, ja olen myös tämän 150 miljoonan euron vähennyksen kannalla tältä osin.

Samoin oppisopimuskoulutukseen pitäisi satsata aivan toisella lailla.

Ja myös omaishoitajien tuesta kun puhutaan, niin pitäisi käydä vakava keskustelu, että siitä tehtäisiin todellinen vaihtoehto.

Nämä muutamat asiat ajanpuutteen takia.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kausi on edennyt puoliväliin, ja yhä selvemmäksi on käynyt, että hallitusohjelman talouskirjaukset ovat hyvin kaukana toteutumisesta, eikä lisäbudjetti tuo tilanteeseen valoa.

Hallitus lupasi laskea työttömyysasteen 5 prosenttiin. Suomen Pankin uusimpien tilastojen mukaan työttömyysaste oli huhtikuussa 8,2 prosenttia. Suomen Pankin tuoreimman ennusteen mukaan työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 2014 eikä se alene merkittävästi myöskään vuonna 2015. Vakavaan talous- ja työllisyystilanteeseen on reagoitava.

Hallituksen toimet talouskasvun vauhdittamiseksi ovat yhden kortin varassa. Yhteisöveron roimalla alennuksella talouden arvellaan piristyvän. Yhteisöverolaskun kuvitellaan tuovan investointiaallon. Pallo on nyt yrityksillä. On kuitenkin muistettava, että yhteisöveroasteen lisäksi yritysten investointihalukkuuteen vaikuttavat monet muut seikat. Globaaleilla markkinoilla investoinnit suunnataan sinne, missä on kasvua ja kysyntää. Vaikka yhteisöveron laskun myötä Suomen asema kansainvälisessä verokilpailussa paranee, Suomea investointikohteena rasittavat kilpailijamaita suuremmat kustannukset. Yk- sikkökustannuksilla mitattuna olemme hävinneet kilpailukyvyssä etenkin naapurimaallemme Ruotsille.

Hallituksen lanseeraamaa yhteisö- ja osinkoverouudistusta on julkisuudessa käsitelty ikään kuin olisi kysymys yritysten kustannusten alentamisesta. Kysymys on kuitenkin voitonjaon verotuksen keventämisestä, osakeyhtiön tuloveron alentamisesta ja sitten toiseksi osinkoverotuksen keventämisestä listaamattomissa osakeyhtiöissä, mikä merkitsee sitä, että rahojen poisottaminen yrityksestä osinkojen jakamisena helpottuu. Tästähän tässä on kysymys.

Olen yrittäjyyden vankka puolestapuhuja, mutta silti katson voivani tässä tilanteessa kysyä: Onko tämä tällaisena aikana erityisen investointeja edistävää politiikkaa? Kannustaako se investoimaan Suomeen, vai kannustaako se pikemminkin ottamaan rahaa pois yrityksestä? Kannustaako se jopa viemään rahaa ulkomaille? Ainakin listattujen osakeyhtiöiden osingoista suuri osa menee ulkomaille. Olisivatko suorat talouden piristysruiskeet tässä tilanteessa toimivampia? Niitä olisi odotettu tässä lisäbudjetissa.

Tämä hallitus aikoo keskittyä yksipuolisesti osakeyhtiömuotoisten yritysten verohelpotuksiin. Sen sijaan yksityiset elinkeinonharjoittajat, henkilöyhtiöiden osakkaat ja maa- ja metsätalouden harjoittajat unohdetaan. Tai ei heitä oikeastaan unohdeta: heidän pääomatuloveroprosenttiaan on nostettu, ja pääomatuloverotus on saatettu progressiiviseksi, ja tätä menoa pääomatuloveroprosentti ilmeisesti on kohta 32. Näitä kolmea yrittäjäryhmää koskee muiden ansiotulonsaajien tavoin myös ansiotulon veroasteikkojen jäädyttäminen, siis inflaatioon ja ansiotasokehitykseen liittyvien asteikkokevennysten tekemättä jättäminen. Tätäkin kautta tapahtuu siis näiden yrittäjäryhmien tuloverotuksen kiristymistä, niin kuin tietysti kaikilla ansiotulon saajilla tänä ja ensi vuonna.

Hallituksen farssin piirteitä saaneen osinko-verouudistuksen kakkosmallikin on rakennettu niin, että se suosii osakeyhtiöiden niitä osakkaita, joilla on hyvin korkea nettovarallisuus, ja heikentää niiden asemaa, joiden osakaskohtainen nettovarallisuus jää alle 1 miljoonan euron. Nykyisen lain mukaan suurin nettovarallisuuden tuoma osinkoverolievennys saavutetaan listaamattomassa osakeyhtiössä noin 667 000 euron kohdalla, hallituksen valmistelemassa mallissa 1 875 000 euron kohdalla.

Jotain pitäisi tehdä myöskin yksityisten elinkeinonharjoittajien, henkilöyhtiöiden osakkaiden ja maatalouden harjoittajien verotuksen keventämiseksi. Nythän tässä ei oikeastaan ole enää mitään älyllisiä estoja esittää mitä tahansa. Kaikkea voi esittää, koska hallituksen huhtikuussa päättämä osinkoverouudistus merkitsee sitä, että vaikkei ole lainkaan osakaskohtaista nettovarallisuutta, niin silti osinkotulo käsitellään pääomatulona. Tämä lisää verokikkailua, työtulon muuntamista pääomatuloksi. On mukava saada tulo — joka muuten verotettaisiin ehkä 57 prosentin mukaan ansiotulona — vähän yli 40 prosentilla pääomatulona osakeyhtiön kautta. Kun näin ratkaisevassa kohdassa on poikettu logiikasta, minusta voitaisiin aivan hyvin säätää niin, että yksityisten elinkeinonharjoittajien, maatalouden harjoittajien ja henkilöyhtiöitten osakkaitten pääomatulo verotettaisiin Suomen Yrittäjien ehdotuksen mukaisesti esimerkiksi 85-prosenttisesti ja loppu olisi verovapaata. Näin voitaisiin pääomatuloverotusta keventää myös näillä ryhmillä. Tuo 85:hän on nyt tuttu luku hallituksen uudistuskaavailujen tiimoilta, niin se on helppo omaksua laajemmin tässäkin salissa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Kiviranta käytti hyvin samantyyppisen puheenvuoron tässä salissa viime viikolla, mutta silloin hän poistui, ja nyt kun on mahdollisuus vastata tähän, kun hän hyökkää aina ja jatkuvasti tämän hallituksen tekemän verouudistuksen kimppuun, ihmettelen kyllä tällaista puhetta, että tämä kannustaisi yrityksiä nostamaan rahoja ulos yhtiöistään. Hallituksen tavoitehan on nimenomaan, että tekemällä tämä verouudistus kannustetaan yrityksiä kasvattamaan liikevaihtoa, panostamaan investointeihin ja tekemään mahdollisimman paljon verotettavaa tuloa, koska ilman näitä ingredienssejä yritykset eivät voi kasvattaa omaa tasettaan. Ilman voittoja, ilman investointeja harva yrittäjä pääsee nauttimaan suurista osingoista, ja tämä on hyvä pitää mielessä. Yllätyin siinä mielessä, että tämä hyökkäys tuli keskustan suunnalta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Östmanille täytyy sanoa, että se toive, mitä hallitus tässä nyt yhteisöveron laskulla hakee, on ihan hyväksyttävä ja hyvä toive sinällänsä mutta se ei todellakaan välttämättä johda siihen. Nyt kun yhteisöveroa merkittävästi lasketaan, niin kyllä se myös houkuttelee sitten jakamaan enemmän osinkotuloja. Mutta mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä, on nimenomaan henkilöyhtiöiden verokohtelun keventäminen niin, että henkilöyhtiöiltä olisi esimerkiksi 85 prosenttia tuloista vain veronalaista. Viro-veromallinen yritysverotus on erittäin tärkeä siitä, että näitä investointeja tehtäisiin nyt tällä hetkellä sitten Suomeen eikä Viroon, niin kuin tällä hetkellä näyttää kehitys olevan. Näitten pienten pk-yritysten veronkevennykset olisivat olleet paljon paljon tärkeämpiä.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Östman on kyllä käsittänyt puheenvuoroni väärin. Tämä ei ole hyökkäys, vaan tarkoitus on käydä analyyttistä keskustelua, ja olen sitä mieltä, että tämä on sellainen asia, josta sitä kannattaa käydä. Minulla ei ole sinänsä sitä vastaan, että tehdään tämäkin uudistus, mutta kyllä tarvitaan paljon muuta, että talouselämä saadaan käyntiin, enkä usko, että tämä ratkaisu sinänsä näitä investointeja edistää. Kyllä siinä nyt silloin tarvitaan jo ihan toisenlaisia kannusteita kuin pelkästään nämä veronkevennykset.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Kivirannan kanssa, että tämän lisäksi tarvitaan aivan varmasti paljon muitakin toimenpiteitä. Edustaja Turunen sanoi, että tämä valitettavasti jää toiveajatteluksi, että se ei toteudu, mutta samalla edustaja Turunen kuitenkin olisi valmis toteuttamaan samaa uudistusta henkilöyhtiöissä. Siinäkin olemme ihan samaa mieltä, ja olin jo silloin, kun tätä uudistusta tehtiin, sitä mieltä, että olisi pitänyt myöskin laajentaa kattamaan henkilöyhtiöitä ja toiminimiä. Hekin tarvitsevat toimia, jotta verotaakka kevenisi, jotta heilläkin olisi varaa kasvattaa liiketoimintaa panostamaan investointeihin.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio tuo jotain hyvää, osin jättää kyllä myös kylmäksi.

Ensinnäkin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. On hyvä, että petokorvauksiin on lisätty määrärahoja ja että petopolitiikkaa päivitetään muun muassa metsäpeuran kantaakin silmällä pitäen. Edustaja Eestilä otti täällä ansiokkaasti esille poistokalastuksen, ja nimenomaan minäkin puhuisin mieluummin hoitokalastuksesta ja sen hyvistä vaikutuksista Suomen vesistöihin. Se tarve siellä on olemassa, joten toivottavasti tämä hyvä linja jatkuu. Ylipäätään lisäta-lousarviossakin mielestäni maaseutu ja maa- ja metsätalous tulee nimenomaan nähdä mahdollisuutena ja Suomi alueiden Suomena.

Liikennemäärärahat ovat varmasti se ehkä ykköspuheenaihe tuolla kentillä, turuilla ja toreilla. Täällä salissa myös varmasti paljon lisätalousarvioita tiemäärärahoihin tehdään, ja itsekin toivoisin tälle hallinnonalalle työllisyysperusteisia investointeja lisää. Totta kai viennin suhteen täytyy olla jotakin, mitä väyliä pitkin kuljettaa, mutta toisaalta ilman väyliä ei ole, missä kuljettaa.

Edustaja Karimäki otti esiin tärkeän tki-toiminnan, jonka hallinnonalalle itse olen esittänyt määrärahaa, talousarvioaloitetta koskien hiukkasfysiikan tutkimushanketta elikkä Laguna-hanketta Pyhäjärvellä, joka on jo pitkään ollut tapetilla, ja toivon, että tähän saataisiin lisävauhtia jossakin vaiheessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla meriteollisuuden panostus on varmasti ihan hyvä, mutta olisin tosiaan toivonut tähän lisää määrärahoja puurakentamiseen, jota on otettu hallitusohjelmassa ja jota on työ- ja elinkeinoministeri ottanut esiin. Siitä on puhuttu meidän ilmasto- ja energiastrategiassa, joka olisi todellakin mielestäni nopeasti käyttöön otettavissa suomalaisen osaamisen ja muunkin tietotaidon puolesta, mutta ehkäpä tähänkin sitten jossain vaiheessa saadaan lisämäärärahoja.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on esimerkiksi edustaja Pekkarinen aivan perustellusti arvostellut hallituksen talouspolitiikkaa siitä, että se perustuu tällä hetkellä ikään kuin odotteluun, että katsotaan, mitä ensi keväänä tehdään. On puhuttu rakennemuutoksesta ja niin edelleen, jotka ovat olleet asioita, jotka kaikki ovat olleet jo tosiasioita silloin, kun nykyinen hallitusohjelma on tehty, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Elikkä hallitusohjelmahan täytyy kirjoittaa käytännössä uudesti ja ne toimenpiteet on saatava siellä viipymättä täytäntöön, joilla tämä Suomen talouden huono kehityssuunta käännetään toiseksi.

Lisätalousarvio, joka meillä on nyt käsittelyssä, kuvastaa myöskin tätä neuvottomuutta. Sehän lisää valtion nettolainanoton tarvetta 253 miljoonalla. Se ei ole mikään pieni raha. Käytännössä kuitenkaan tällä lisätalousarviolla ei sitten mitään merkittävää, isoa, saada liikkeelle tässä talouden suunnan korjaamisessa.

Tietysti pääasiassa Lapin kannalta katsottuna tämä petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen on hyvä asia, että se tulee tässä lisätalousarviossa, mutta tämähän on asia, joka pitäisi budjetoida jo valmiiksi budjettiin. Tässä ovat jo riittävästi joutuneet nämä elinkeinonharjoittajat odottamaan korvauksia varsinkin ahman aiheuttamista tuhovahingoista. Tässä todetaan, että tehdään selvitys vahingonkorvausjärjestelmän kehittämisestä, mutta kyllä se on nyt yksiselitteisesti todettava, että kyllä ahma on saatava samaan luokitukseen, jossa on susi, ilves ja karhu, joita voidaan vähentää. Ahmahan on täysrauhoitettu eläin ja uhanalaiseksi luokiteltu, ja kuitenkin juuri se tuottaa nyt tälle elinkeinolle merkittävimmät tappiot. Kun me puhumme Suomen talouden nostamisesta, niin kyllä siinä nämä luontaiset elinkeinot, maa- ja metsätalous ja sitten tuolla arktisella alueella poronhoito ja niihin liittyvä jalostustoiminta, ovat kuitenkin merkittävä juttu, niin että ei niitä saa syöttää, ei susien, ei karhujen eikä ahmojen suuhun.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Odottavan aika on pitkä ainakin oppositiossa, kun odotellaan sitä, koska hallitus tekee räväköitä toimenpiteitä, että saadaan lisää työllisyyttä ja lisää elinkeinoja Suomeen. Pitkä aika on odottavalla. Tässä itsekin olisin odotellut, että tässä olisi tullut vähän enemmän investointipuoleen virkistystä, vielä paremmin homekoulujen ja muun rakentamisen, tierakentamisen investointeja saatu liikkeelle ja työtä ja tekemistä.

Tässä ovat esillä myös nuorisotyöttömyysasiat. Sinänsä hallitus on tehnyt hyvää työtä nuorisotyöttömyyden osalta, että on saatu Sanssi-kortti aikaiseksi, mutta kyllä siinä tulisi olla myös muita toimenpiteitä. Sanssi-kortin aika on aika lyhyt. Keskustan esityslistassa onkin juuri, että ensimmäisen työntekijän palkkaukseen saataisiin helpotusta. Toinen on, että nuorten työntekijöiden palkkauksen sivukuluihin saataisiin helpotusta, että se houkuttelisi ottamaan nuoria töihin. Oppisopimuspaikkojen osalta kanssa olisi paljon tekemistä ja tulisi sitä notkeuttaa ja byrokratiaa vähentää. Yhtä lailla kuin tuossa Sanssi-kortissakin, niin siinähän on erillinen oma byrokratiansa. Olisi helpompaa, jos se olisi suoraan sivukuluista vähennys yrityksille. Tässä oli esimerkkinä yksi kaupunki — en nyt muista sitä ulkoa, oliko Nokialla — jossa oli, sanotaan, yrityksille tarjolla 40 työntekijänuorta, ja siinä oli määrätynlainen alennus, mutta vain yhdeksän yrittäjää löysi heidät. Eli eri järjestelmät, jos ne yrittäjille tulevat sivusta, niin ovatko ne aina löydettävissä.

Veroratkaisut: Odotin myös paljon tässä lisäbudjetissa ja raamibudjetissa sitä, että hallitus olisi tullut järkiinsä ja purkanut turpeen veron nelinkertaistamisen ja ruvennut katsomaan suomalaisen työn ja energian puolesta. Mutta eihän sille nyt mitään mahda, että vihreät rakastavat kivihiiltä ja myös koko hallitus haluaa nyt sitten tätä saksalaista kivihiiltä tukea Saksan valtion tuomana tänne Suomeen. Tässä on paljon energiapuolella meillä mahdollisuuksia, maaseudun mahdollisuuksia, ja tätä olisin mielelläni ollut tukemassa.

Tähän vielä: Täällä on esitetty näissä veroratkaisuissa Viron-mallia yritysveroon. Olen aikaisemminkin nostanut ylös, että otetaan myös Ruotsista esimerkkiä. Meillä on paljon tällä hetkellä niin sanotusti laiskaa pääomaa, ja meillä on patoutunutta tarvetta sukupolvenvaihdoksiin yrityksissä ja myös metsämaan omistuksessa. Suomen olisi aika kanssa ottaa Ruotsista mallia ja luopua lahja- ja perintöverotuksesta ja tehdä sen tilalle muita ratkaisuja niin kuin Ruotsissakin on tehty. Siinä olisi dynaamiset vaikutukset ihan eri luokkaa kuin nykyisissä veroratkaisuissa, joissa sitten vasta annetaan kevennystä, kun on tehty voittoa. Me tarvitsemme sellaisia tekijöitä, mitkä myös alentavat yritysten kustannuksia siellä sukupolvenvaihdoksissa, mutta yhtä lailla siellä tuotantopäässä.

Veroasiasta vielä: Edustaja Kiviranta otti hyvin esille ja analysoi tätä veroasiaa. Yhtenä nyanssina otan tähän pääomaveron 32. Tämän vuoden aikana myös hallitus halusi laskea tätä 32 pääoman alarajaa 40 000 euroon. Ei tämä houkuttele sitten paljon metsän myyjiä myymään metsäänsä. Metsän myyntiinkin täytyisi saada vauhtia, pohtia sitä, onko mahdollista saada myös oma verokantansa metsän myynnin osalta. Sillä saataisiin yhtä lailla puut rullaamaan. Muistatte joku vuosi sitten, kun hallitus antoi vähän kevennystä veroon, niin kyllähän siellä humina kävi tuolla metsässä ja saatiin pyörät liikkumaan.

Petoasia: On sinänsä hyvä, että tulee rahoitusta petojen vahinkoihin, mutta minä katson, että ennakointi on aina kaikista parasta eli hunajakarhut ja pihasudet tulisi poistaa välittömästi. Niihin annettiin keväällä lupia, mutta minä ihmettelen sitä virkamiesten kuntaa, mikä oli niitä lupia antamassa esimerkiksi näitten pihasusien osalta. Se tuli niin myöhään, että oli lumet sulaneet, eikä sen jälkeen enää sitten pihasusia paljon jahdattu eikä niitä lupia meinattukaan edes antaa. Tänään oli ehkä hyvä esitys, en nähnyt koko esitystä karhunkaatolupien osalta.

Mutta, arvoisa puhemies, tärkein asia on oikeastaan tuo tieasia, mitä täälläkin on käsitelty. Hallitusohjelmassa on niin ruma lause, että sanotaan, että perustienpito joustaa. Kelirikkoaikoina todellakin perustienpito, sanotaan, paikallisteillä ja seututeillä jousti siinä määrin, että meillä on kelirikon jälkeen aika huonoja hiekkateitä, mutta kelirikon jälkeen ovat myös maantiet siinä kunnossa. Esimerkkinä otan tämän — aloitteenkin olen tehnyt tästä — Virrat—Mänttä—Vilppula-välillä maantie 346:n, missä paljon menee puutavaraa, turvetta. Kyllä se on aika heikossa kunnossa enää rekkaliikenteelle, ja moni muukin vastaava teollisuuden käyttämä tie on heikossa kunnossa, ja on se yksi päivä sitten, kun sieltä pohja pettää.

Tuen myös Savolan esittämää vt 18:n rakentamista poikkiyhteytenä Suomeen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahdelle kaksi huomiota.

Tämä hallitus ei ole saanut aikaan Sanssi-korttia. Se on ollut voimassa jo edellisen hallituksen aikana. Asia ei sinänsä ole tietenkään niin tärkeä. Tärkeintä on se, että yrittäjät tietävät, että tällainen mahdollisuus tukeen työllistämisessä on, mutta edustajan puheenvuoro on vakuuttavampi, jos faktat ovat kohdallaan.

Toinen huomio kivihiilestä. Nykyinen hallitus yhtenäisesti tuki esitystä päästökaupan korjaamiseksi, joka olisi nostanut hiilen hintaa, siten myös parantanut turpeen kilpailukykyä. Tätä toimea olivat tukemassa siis sosialidemokraatit, kokoomus, vihreät, kristillisdemokraatit, vasemmisto, kaikki yhtenä rintamana. Euroopan parlamentti valitettavasti kaatoi tämän esityksen ja mukana sitä kaatamassa olivat muun muassa eräät keskustan mepit — heikensivät siis turpeen asemaa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hain juuri sitä, että tässä tilanteessa meidän pitää elää Suomen ehdoilla ja Suomen työllisyyden ehdoilla ja elää siinä ajassa ja tehdä sen ajan mukaisia päätöksiä. Tämä on aivan Suomen oma päätös nostaa turpeen vero nelinkertaiseksi, ja tässä tilanteessa, kun nähdään, että kivihiilen asema on tämä ja myös päästökaupan hinta, ei ole mitään järkeä lähteä kotimaista energiaa polkemaan tällä tavalla.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kyllä luulisin ja uskon, että edustaja Sinnemäki tietää, mitä on tapahtunut täällä fossiilisten polttoaineitten markkinoilla. Sanotte, että kun kivihiilen hinta on noussut, niin se paransi turpeen kilpailukykyä ja sen takia piti turvetta rasittaa moninkertaisella verolla ja sitten ottaa vielä uusiutuvasta puusta tukea pois. Voi hyvänen aika! Kivihiilen hinta, maailmanmarkkinahinta, on romahtanut, ja hallitus on kyllä reagoinut siihen. Oikea tapa reagoida olisi ollut siinä tilanteessa parantaa kotimaisen energian, puun ja turpeen, kilpailukykyä tähän romahtaneeseen kivihiilen hintaan verrattuna. Mutta mitä hallitus teki? Hallitus teki täsmälleen päinvastoin. Se kiristi turpeen verotusta ensin 2,9:stä 4,9:ään ja sitten 5,9 euroon mega-wattitunnilta ja samalla leikkasi puun tuesta kolmanneksen pois. Tämä on niin väärin päin tapahtunut (Puhemies koputtaa) hallituksen reagointi kuin ikäpäivänä voi olla.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa sanoi, kyllä metsähakkeen ja turpeen yhdistelmä on tullut heikompaan asemaan suhteessa kivihiileen, ja se on aiheuttanut sen, että kivihiiltä on lähdetty tuomaan entistä enemmän Suomeen. Kyllä minun mielestäni erittäin huolestuttavia piirteitä ovat ne, kun esimerkiksi Keski-Suomessa panostetaan tällä hetkellä uusiin kivihiilivoimalaitoksiin, uusiin kattiloihin, ja Keski-Suomeen, joka on metsämaakunta, turvemaakunta, tuodaan ulkomaista energiaa. Tämä ei voi olla oikea suunta. Sen takia nyt on korkea aika ruveta tekemään korvaavia toimenpiteitä tämän asian suhteen. Tästä on muun muassa lakialoite, jonka edustaja Pekkarinen on tänne tehnyt, jonka hyvin moni edustaja on myös allekirjoittanut. Kyllä nyt on korkea aika korjata nämä epäkohdat.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin tuoda nyt esille sen, mikä merkitys on tällä turpeen käytöllä, kotimaisen energian käytöllä. Jos 5 prosenttia niistä ojitetuista soista, mitä Suomessa tällä hetkellä on, otetaan turpeen tuotantokäyttöön, niin sillä voidaan oikaista kauppatasetta 4 miljardia ja saadaan kotimaisia työpaikkoja noin 30 000. Nämä työpaikat kohdistuvat juuri niille alueille, missä työttömyys vaivaa kaikista eniten. Tämä on hyvin merkityksellinen asia. Tämäkin keskustelu, mitä tässä käydään, on hyvä käydä ja tuoda esille ne hallituksen toimenpiteet, millä vaikeutetaan näitä hyvin merkityksellisiä asioita, ja turpeen käyttö kotimaisena energiana on ehdottoman iso ja merkityksellinen asia.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin tietoinen siitä, mikä on tällä hetkellä turpeen ja kotimaisen metsähakkeen tilanne, ja olen iloinen siitä, että sekä keskustan että perussuomalaisten kansanedustajat ovat huolissaan tämän polttoaineyhdistelmän kilpailutilanteesta. Totesin omassa puheenvuorossani, että hallitus oli korjaamassa tätä ongelmaa yhtenä rintamana eurooppalaisella tasolla, koska totta kai olisi meidänkin kannaltamme parempi, että hiilen hintaa onnistuttaisiin nostamaan kokonaisuudessaan Euroopan markkinoilla, niin että meidän ei tarvitsisi ratkaista tätä asiaa pelkästään kotimaassa vaan olisi voitu tehdä korjauksia päästökauppajärjestelmään, jolloin kaikkialla Euroopassa biomassan käyttö, uusiutuvan energian käyttö olisi saanut takaisin sitä asemaa, mikä sillä kuuluisi olla. Siksi halusin ottaa esiin sen, että esimerkiksi keskustan ja myös kokoomuksen piirissä toivottavasti käydään heidän europarlamentaarikkojensa kanssa keskustelua siitä, miksi kannatti olla kaatamassa tätä backloading-esitystä, (Puhemies koputtaa) joka olisi toteutuessaan parantanut myös kotimaisen turpeen ja metsähakkeen asemaa.

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin, kyllähän meillä Suomen eduskunnassa pitää olla Suomen kilpailukyky ensisijaisena ja Suomen työllisyys ja suomalaiset asiat päällimmäisinä. Kaikki muutkin maat näin ajattelevat. Tämä tuli hyvin esimerkiksi tämän Nesteen biopolttoaineiden järjestelmästä esille. Kun eri maihin meni, niin he suojasivat oman maansa tuotantoa omalla tavallaan. 8 miljardin euron edestä me tuomme tällä hetkellä ulkomailta energiaa meille, ja meidän kotimaisuusaste on vain 30 prosenttia tällä hetkellä. Meillä on kauhean paljon tekemistä, ja meillä on paljon energiaa niin metsässä kuin turvesoillakin. Tämähän on aivan käsittämätöntä, että lähdetään sitten omaa energiaa sotkemaan tällä tavalla.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tähän Sanssi-kortti-keskusteluun sen verran, että onnittelen idean isiä ja äitejä. Se on viime vaalikaudella syntynyt hyvä idea. Sen vetovoima vain silloin, kun se oli viime vaalikaudella 550 euroa kuukaudessa kymmeneksi kuukaudeksi, ei ollut kovin hyvä. Nyt hallitus on tätä hyvää ideaa jalostanut sillä tavalla, niin kuin tiedämme, että se on 700 euroa kuukaudessa kymmenen kuukauden ajaksi, ja toivotaan, että tämä tuo lohtua nuorisotyöttömyyteen.

Mitä tulee siihen, pitäisikö polttaa hiiltä vai turvetta, niin henkilökohtaisesti minun mielestäni ei kumpaakaan. Puunpoltto on sinänsä ihan paikallaan, ja insinöörit ovat kyllä keksineet vähän puhtaampiakin energiamuotoja. (Mauri Pekkarinen: Voi voi!)

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Harmi, kun Myllykoski lähti pois tuosta. Olisin puhunut tuosta, mistä se johtuu. Suomen kilpailukyky on vientiteollisuudessa lähtenyt pois, ja ei se varmasti sieltä pikavipeistä ja näistä johdu, että täällä ei töitä ole.

Mutta mitä hallitus on tehnyt, niin kyllähän meillä on hienoja ratkaisuja: rikkidirektiivi, energiavero, nyt meillä esimerkiksi väylämaksut nousevat, nousevat jäänmurtajamaksut, ilmastosopimukset, palkkakustannukset ovat nousseet, varsinkin työnantajamaksut ovat nousseet ja polttoaineitten hinnat. Kyllä nämä ovat semmoisia ratkaisuja, että varmasti lähtee teollisuus muualle. Kun sama euro on siellä Välimerellä kuin täällä Lapissa asti, niin se euro vain menee sinne euron viereen, missä se tuottaa paremmin, ja kyllä se ei tällä leveysasteella tällä hetkellä tuota ainakaan, jos ratkaisut ovat tämmöisiä, niin että ei sitä tarvitse ihmetellä ja syntipukkia muualta etsiä. Ei siinä tarvitse kuin kynä ottaa käteen ja laskea semmoisen Ojalan laskuopin mukaisesti ja plussata nämä jutut, niin siinä käy näin, että siirtyy sinne Viroon ja muualle se teollisuus. Tietysti, jos hakee sen kreikkalaisen laskutikun, niin sillähän saadaan näyttämään asiat miltä tahansa.

Mikko  Savola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskustalle yksi tärkeimmistä kysymyksistä on työllisyyden parantaminen, joka on toivottavasti tärkeä kysymys myös tälle koko salille. Me olemme vaatineet työllisyysohjelmaa, ja se, jotta me pystymme luomaan uusia työpaikkoja, vaatii meiltä myös toimenpiteitä. Me vaadimme niitä kannusteita yrittäjyyteen. Me vaadimme niitä kannusteita, että uskalletaan ottaa riskejä ja uskalletaan myös epäonnistua ja sitä kautta oppia ja sitä kautta myös päästä vielä edelleen uuteen alkuun.

Me olemme esittäneet sitä, että tähän maahan pitää perustaa rahasto myymällä ei-strategista omistusta, sieltä olevia varoja ohjata uuteen kasvuun. Meillä on valtava potentiaali, niin kuin täällä on puhuttu, meidän energiassa, meidän biotaloudessa, meidän metsissä. Meillä on myös suomalaisissa luonnonvaroissa kaiken kaikkiaan hyvin suuri potentiaali niin niillä turvesoilla kuin myös ylipäätään alkutuotannossa, kaikessa, mitä tuolta pelloilta ja metsistä me voimme saada.

Herra puhemies! Työnteko on asia, jonka täytyy olla kannattavampaa aina kuin joutenolo, ja sen takia on erittäin hankala ja huono ja oikeastaan aika käsittämätönkin tilanne se, että jos työttömyysturvalla oleva henkilö menee töihin, niin häneltä peritään silloin työttömyysturva pois. Sen takia me olemme esittäneet siihen kannusteita, jotta se työpaikka kannattaisi ottaa vastaan. 300 euroa olisi raja, mikä pystyttäisiin tienaamaan, ja silti vielä olisi mahdollisuus siihen työttömyysturvaan, eli aina olisi kannustavaa sitä työtä ottaa, saada työkokemuksia ja päästä sitä kautta elämässä eteenpäin.

Herra puhemies! Vielä viimeisenä asiana tähän panostus infraan. Meidän kuntien korjausvelka rakennuksissa on suuri. Sieltä saataisiin hyvin paljon uutta kasvua. Sinne panostetut eurot tulisivat moninkertaisina takaisin. Samaten meidän tiestöön laitetut eurot tulisivat moninkertaisina takaisin, kun yrittäjyydessä pyörät lähtisivät kunnolla pyörimään.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että olette sallinut pienen debatin aina tässä, koska edellisen puhujan puheenvuoroon on ollut monta kertaa kommentoitavaa.

Nyt on sääli, että edustaja Östman ei ole paikalla. Tämä puheenvuoro oikeastaan oli pyydetty edustaja Östmanin vuoksi, ja kun puhuttiin yhteisöveron laskusta, niin kyllä tunnustan, että olen sen kannalla. Olin ja olen edelleen sen kannalla, että yhteisöveroa oli merkittävästi laskettava. Mutta täytyy muistaa kuitenkin se, että se ei velvoita välttämättä yrityksiä sitten investoimaan ja työllistämään, vaan me voimme vain sitä toivoa, ja se on myöskin yhtiöiltä tämmöinen moraalinen velvoite sitten näin toimia, mutta se on kuitenkin loppupelissä toive.

Kun käytiin tätä keskustelua edustaja Östmanin kanssa, niin toin sen esille, että se voi myöskin aiheuttaa sen, että halutaan sitten jakaa enemmän osinkoja. Tämähän ei ole yhteisöveron laskun tarkoitus niin, että osinkoja jaetaan sitten enemmässä määrin, vaan että tehtäisiin investointeja ja työllistäviä asioita. Mutta täytyy myös muistaa se, kun katsotaan, mihin työpaikat 2000-luvulla ovat syntyneet, että ne ovat syntyneet pk-sektorille — ja ainoastaan sinne. Suuryrityksistä ovat vähentyneet työpaikat. Sen vuoksi nyt lisätalousarviossa olisikin pitänyt antaa kädenojennus myös henkilöyhtiöille, kommandiittiyhtiöille, toiminimille ja niin päin pois, näille yrityksille, jotka työllistävät. Meillä perussuomalaisillahan on omassa ohjelmassamme alvittoman toiminnan alarajan nosto, kotitalousvähennys ja Viron-mallinen yritysverotus, mutta se ei ole kopio Viron-mallista, mutta siihen meidän malliin liittyy sitten työllistämisvelvoite. Tämä on semmoinen asia, joka pitäisi ottaa myös meidän maassa mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun täällä salissa kuuntelee, niin olemme varmasti harvinaisen yksimielisiä siitä, että Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja, ja niin ikään yksimielisyys siitä, että näitä työpaikkoja tarjoavat pk-yritykset jatkossa, on varmasti hyvin suurta. Tässä suhteessa olen itsekin samaa mieltä.

Nyt jos me yrittäjille sälytämme näin suuren taakan ja vastuun Suomen hyvinvoinnin turvaamisesta, että yrittäjät ja pk-yritykset näitä ihmisiä työllistävät, niin ihmettelen kyllä sitten sitä keskustelua ja parjausta, jolla haukutaan esimerkiksi hallituksen osinkoverouudistusta. Kyllä minun mielestäni, jos me haluamme yrittäjien kantavan vastuuta tästä yhteiskunnasta, sitä porkkanaakin pitää olla yrityksille tarjolla, ja osinkoverouudistus on yksi keino tarjota sitä. Varmasti muitakin keinoja on, ja asiaa pitää kehittää eteenpäin.

Edelleen täällä puhutaan tästä Viron-mallista. Itsekin kuuluin sen kannattajiin, kunnes sitten aloin laskea auki sitä, mitä se euroissa tarkoittaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Toivon, että muutkin sen tekisivät, suorittaisivat tämän matematiikan, koska Suomessa meillä ei siihen kyllä ole varaa. Ja väitän, että muutaman vuoden sisällä myös Virossa tulee pää vetävän käteen ja he joutuvat muuttamaan tätä omaa verotusmalliaan toisenlaiseen suuntaan, ehkäpä jopa siihen suuntaan, millainen verotus Suomessa tänä päivänä on.

Nyt vielä toisena asiana haluaisin ottaa esiin näitä opposition tekemiä lisätalousarvioaloitteita, ja siellä on kyllä mielestäni yksi helmi joukossa. Lisätalousarvioaloite numero 66, jonka on jättänyt edustaja Torniainen, koskee valtatie 6:n peruskorjausta välillä Taavetti—Lappeenranta. Tämä on kyllä ensiarvoisen tärkeä tienpätkä, ja olisi syytä budjettiriihessä viimeistään sitten saada tämän hankkeen aloitus ensi vuoden budjettiin. Noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa tänä keväänä ja useita kuolonkolareita tällä tienpätkällä — meidän on pakko saada tämä tie kuntoon. Suomen vienti riippuu siitä. Näin ponnekkaasti nyt tuon tämän asian esiin, josko se saataisiin sitten ensi vuoden varsinaiseen talousarvioon, töiden aloittaminen vuonna 2014.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on myöskin kohta "Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen", jossa todetaan, että tältä momentilta on siirtomäärärahaa puolisen miljoonaa merialueilla käytettäväksi niin sanottuun poistokalastukseen. Kiinnitän tässä huomiota siihen, että Suomi on semmoinen maa, jossa on valtava määrä hyviä sisävesiä, ja meillä on aivan liian alhainen kotimaisen kalan käyttö. Tuntuu uskomattomalta, että Suomessa ei saada näitä sisävesiä, makeita vesiä, tuottamaan kalaa, koska se on monien tutkimusten mukaan erittäin tehokas tapa hyödyntää energiaa. Nimittäin kala tuottaa kasvaessaan paljon, hyötysuhde on paljon parempi kuin esimerkiksi lihantuotannossa. Tietenkin kotimaista lihaakin pitää tuottaa, mutta meillä on laiminlyöty tämä sektori valitettavasti.

Toinen kohta, johon kiinnitän huomiota, on nämä liikenneväylät. Varmasti erittäin tärkeitä ovat Kehärata ja Länsimetro ja niin edelleen ja näihin liittyvät investoinnit, mutta kun takavuosina meillä Suomessa on ollut sen tyyppinen ajattelu — ajattelen nyt tässä pari—kolmekymmentä vuotta taaksepäin — että maakuntiin on pitänyt ikään kuin työttömyysmäärärahoja suunnata liikenneväylien ja teiden rakentamiseen, niin nyt tämä tilanne on kyllä niin päin, että nuo maakuntien hankkeet ovat äärettömän tärkeitä meidän kansantalouden kannalta ja suomalaisen talouskasvun kannalta. Kun mainitsen tässä Tornio—Kolari-rautatien sähköistämishankkeen, joka olisi erittäin tärkeä saada, niin sehän liittyy niihin pohjoisen kaivoksiin, joista tulee valtavan iso kasvupotentiaali — pelkästään siitä kaivostuotannosta, jalostuksesta ja satamista, joihinka tämä kuljetetaan. Mutta kaikki nämä jäävät saamatta, ellei näitä tärkeitä liikennehankkeita siellä pystytä toteuttamaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallituksen esitys sisältää useita tärkeitä liikennehankkeita ja myös määrärahaesityksiä valtion asuntopolitiikan tukemiseen. Nämä ovat hyviä asioita ja tukevat yhdyskuntarakenteen eheytymistä, työllisyyttä sekä parantavat liikenteen sujuvuutta ja siten myös vähentävät liikenteen aiheuttamia haittoja.

Aiemmin keskustelussa tuli esiin tämä nuorisotakuu. Minä pidän sitä äärettömän tärkeänä ja tiedän, että monissa kunnissa tätä nuorten yhteiskuntatakuuta on ruvettu toteuttamaan oikein toden teolla ja on hyviä malleja. Siellä on tehty yhteistyömalli, missä on työvoimatoimisto, on nuorisotoimi, on sivistystoimi ja niin edelleen. Esimerkiksi meidän kunnassamme on saatu jo hyviä tuloksia aikaiseksi, että ollaan saatu nuoria työharjoitteluun, ollaan saatu heille opiskelupaikkoja, ja jonkun verran sitten on myös niitä nuoria, joille vielä haetaan paikkaa. Mutta varmasti tämän nuorisotakuun myötä saamme nuorille paremman tulevaisuuden ja paremmat näkymät siihen tulevaan elämään ja mahdollisuuden osallistua sitten yhteiskuntaan ja myös rakentaa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Näistä liikennehankkeista vielä: Olen itse tehnyt kaksi talousarvioaloitetta. Toinen on paikallinen aloite, mikä koskee Koskenmäen liikenneympyrän parantamista. Se on suuri pullonkaula liikenteellisesti ja myös sitten estää järkevän maankäytön siinä läheisyydessä eli monipuolisen asuntotuotannon rakentamisen. Olen tehnyt myös talousarvioaloitteen Kehä neljän rakentamisesta. Se on (Puhemies koputtaa) tämmöinen pitkäaikainen suunnitelma, ja se tulee parantamaan myös Lahden suunnasta Lahdentieltä Kulomäentien kautta (Puhemies koputtaa) Hämeenlinnan suuntaan kulkevaa liikennettä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lisätalousarvio. Toki meillä oli viime viikolla kehyspäätöskin. Joka tapauksessa nyt on merkittävä talouspolitiikan tapahtuma meneillään täällä eduskunnassa. Minä katson sosialidemokraattien edustajain rivejä täällä. Miksi katson ennen kaikkea sinne? Sen takia, että suomalaisessa teollisuudessa, metsäteollisuudessa, on jälleen kerran iskemässä kova kirves pahaan paikkaan: Stora Enso on sanomassa irti satoja ihmisiä eri puolilta Suomea.

Muistan ajat taakse jääneet, jolloin oli vastaavantapaisia ratkaisuja, kuinka kovalla innolla ja mielestäni hyvässä tarkoituksessa sosialidemokraatit olivat liikkeellä silloin. Nyt minun väistämätön kysymykseni tähän tilanteeseen kuuluu: Missä nukkuvat sosialidemokraatit? Missä on heidän kommenttinsa juuri tänä päivänä siihen tilanteeseen, kun suomalaista työmiestä koetellaan, hänen altaan lähtee työpaikka pois? En väitä, että se on helppo homma estää se, mikä nyt on tapahtumaisillaan, en niin, mutta sen väitän, että huolta ja huolta ja huolta tilanteesta pitäisi kantaa ja peräänkuuluttaa niitä toimia, joilla voitaisiin vastata, että jatkossa tällaisia ei tapahtuisi.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Enpä malta olla muistelematta vanhoja, kun asia liippaa niin läheltä. Edustaja Pekkarinen aivan oikein peräsi siihen, mikä on tänä päivänä konkreettinen huoli ja mitkä ovat toimet, kun kuultiin tuo Stora Enson uutinen, joka on johdonmukaista jatkoa aiemmalle. Kyllä minun pitää kysyä edustaja Pekkariselta, kun aikoinaan kävi Kemijärvellä niin, että minkä Kekkonen toi, sen Vanhanen vei. Keskusta pääministeripuolueena seisoi tumput suorana silloin, kun kannattava, raaka-ainevarojen keskellä sijaitseva ja energiaomavarainen tehdas lopetettiin. Ne tehtaan kattilat siirrettiin Kanadaan, jossa ne jauhavat huipputulosta tänä päivänä, eikä ollut kauhean mukava hetki sattua tien päälle Kemijärvellä silloin, kun ne kattilat lähtivät Kemijärven entisen sellutehtaan alueelta liikkeelle ylileveänä kuljetuksena. Se oli aika surullinen kesäyö, kun seurasi sitä tapahtumaa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän Pekkarisen lausuntoon siitä, missä demarit nyt ovat ja mitä me teemme sille, että Stora Enso vähentää ihmisiä: on todella ikävää, että irtisanotaan ihmisiä ja he jäävät työttömäksi, mutta niin kuin Pekkarinenkin totesi, tämä keissi on aika ongelmallinen ja siihen ei hyvin helposti ratkaisua löydä. Mutta me olemme varmaan kaikki samaa mieltä, että meidän metsäteollisuutemme, meidän vihreä kultamme, se on se tulevaisuuden ala ja siihen täytyy panostaa ja löytää uusia tapoja hyödyntää meidän metsävarantoamme. Monesti olen ottanut esiin puurakentamisen, ja toivoisin, että se myös jatkossa lisääntyisi. Myös biopolttolaitokset ja niiden puuhakkeen lisääminen olisi tervetullutta.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen nosti äärimmäisen tärkeän asian esille. Tämä Stora Enson toiminta ei kyllä todellakaan täytä vastuullisen yrityksen kriteereitä. Vaikka tämä markkinatilanne on vaikea, niin kyllä suuryrityksillä pitäisi olla muitakin keinoja kuin jatkuvat irtisanomiset.

Toinen iso kysymys on tämä valtion ohjauksen tila ja vaikuttavuus. Herää kysymys, onko tässä valtiolla omistajana mitään vaikutusta yrityksissä ja millä strategialla valtio oikeasti sitä omistustaan hoitaa. Strategia ei ainakaan vaikuta onnistuneelta. Valtion onkin jatkossa terävöitettävä omaa teollisuuspolitiikkaansa myös omistajana, ja tätä kyllä peräänkuulutan.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa teollisuuden historiassa on useampi iso virhe tehty. Kyllä se on selkeästi sanottava, että yritys, joka Kemijärven tehtaan lakkauttamispäätöksen teki, teki ison virheen. Juuri niinä aikoina selluntuotanto alkoi kannattaa, ja on päivänselvä asia, että sille kulmakunnalle, niille metsäntuottajille, metsänkasvattajille ja työntekijöille, jotka siellä olivat, tehtiin tässä myöskin paikallisesti äärettömän iso vahinko.

Mutta sitä on pakko ihmetellä, että kun katsoo pitemmällekin taaksepäin, niin eräät metsäteollisuuden investointihankkeet ja ratkaisut lähtemisestä Yhdysvaltojen markkinoille ja niin edelleen ovat olleet isoja, katastrofaalisia virheitä. Onneksi pohjoisessa on myöskin positiivinen esimerkki, Outokumpu, joka äskettäin teki ison investoinnin ja tuo lisää työtä ja toimeentuloa sille seudulle.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi, omassa puheenvuorossani en lainkaan yrittänytkään pimittää sitä, etteikö näin tapahtunut edellistenkin vaalikausien aikaan, etteivätkö Stora Enso ja monet muut metsäteollisuusyritykset saneeranneet kovalla kädellä.

Annoin äsken myös tunnustusta sille sosialidemokratialle, joka silloin piti kovaa omaa ääntä. Tunsin niin kuin omissa nahoissani kaiken sen tapahtuneen, joka elettiin läpi noitten vuosien aikana. Ja sanoinpa äsken jopa senkin, että hirveän paljon välttämättä me emme täällä suoraan voi juuri yksittäiselle tapaukselle, juuri yksittäisen yrityksen ratkaisulle, me emme määräämme enemmän sille voi. Mutta mitä me voimme ja mitä pitäisi voida, on se, mitä viime vaalikaudella jo tehtiin: pantiin pystyyn tällainen metsäteollisuuden strateginen ohjelma, jonka puitteissa ja jonka ansiosta yhtä ja toista on saatu aikaan. Ja nyt, kun näitä uusia tällaisia tapahtumia tulee, niin sen sijaan, että vedetään pois niitä voimavaroja, myös valtion voimavaroja, joilla voitaisiin synnyttää metsäteollisuuden hienoista raaka-aineista uusia tuotteita, tähän pitäisi panostaa ja sitä kautta saada meidän metsäteollisuuden työpaikat säilymään täällä Suomessa. (Puhemies koputtaa)

Tämä oli semmoinen kaino toive sosialidemokratiasta, että kannattaa olla hereillä, ei vain oppositiossa ollen vaan myös silloin, (Puhemies koputtaa) kun sattuu olemaan hallitusvastuussa. Jo johdonmukaisuuden nimissä kannattaisi näin toimia.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Pekkarinen mainitsi, että sosialidemokraatit nukkuvat, niin eivät kyllä nuku, vaan tehdään töitä kovasti.

Tästä tämänpäiväisestä viestistä Stora Enson irtisanomisten osalta: Minä oletan, että Ihalainen on jo täysillä töissä tällä hetkellä tämän asian eteen. Mutta niin kuin täällä on jo todettu, niin on kysymys pörssiyhtiöstä, ja siihen ei oikeastaan ole mahdollisuuksia hallituksella puuttua. Mutta sen todella takaan, että tämän eteen tehdään töitä. Ja tietysti tämä on hyvin pitkälle myös siitä kiinni, että millä tavalla metsäteollisuus itse tähän reagoi. Siellä on hyvin pitkälle aikoinaan tehty laiminlyöntejä tutkimuksen ja kehittämisen puolella, ja nyt, kun tämä rakennemuutos on koetellut, niin ollaan sitten peukalot keskellä kämmentä. Ja tämän on myöntänyt ylin johtokin Stora Enson puolella, että olisi pitänyt ehkä panostaa, mutta millä? Kun on hyvin prosessi pelannut, niin on eletty sillä, (Puhemies koputtaa) ja se on riittänyt heille sillä hetkellä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rundgren otti esiin valtion omistajaohjauksen. Voin sanoa, että olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä, että valtion kyllä pitää terävöittää sitä ohjausta ja myös miettiä sitten sitä omaa päätäntävaltaa ja sen hyödyntämistä ja sitten tietysti sen todellista käyttämistä.

Olen erittäin pahoillani nyt, että on näitä irtisanomisia ja työpaikkoja menee ihmisten alta, mutta se on vain nyt hallituksen tehtävä kaikki mahdollinen, jotta me saamme ihmisille työtä, saadaan luotua uusia työpaikkoja ja saadaan riittävästi opiskelupaikkoja, saadaan jokaiselle suomalaiselle ihmiselle joku järkevä toiminta, missä hän voi käyttää hyödykseen omia kykyjään ja yhteiskunnan hyväksi myös.

Me emme suinkaan seiso tumput suorina ja ihmettele, että mitä tässä yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuu. Me olemme huolissamme tästä työllisyystilanteesta. (Puhemies koputtaa) Me olemme huolissamme valtionvelan kasvusta ja niin edelleen.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Salissa käytiin vähän aikaa sitten debatti kotimaisesta turve- ja puuenergiasta sekä niiden korvautumisesta kivihiilellä. Olen tästä kehityksestä itsekin kyllä huolissani, mutta perussyy tähän viimevuotiseen kehitykseen on toisaalla kuin tässä energiaverossa.

Kotimaiset energiat puu ja turve ovat edelleen hieman edullisempia kuin kivihiili. Oman energiayhtiön hallituskokemukseni mukaan kivihiiltä ostetaan vain energiantuotannon varmistamiseksi tilanteessa, jossa turpeen ja puun saaminen on huono. Toisaalta niitä ei saa ollenkaan. Elikkä ei tässä viimeaikaisessa kehityksessä syynä ole se, että se kivihiili olisi edullisempaa kuin joku muu, vaan se, että varmistetaan se energiantuotanto.

Toinen asia, johon kiinnitin huomiota, oli tämä yhteisöveron lasku, laskun arvostelu ja samanaikaisesti Viron-mallin ylistäminen. Siinä Viron-mallissahan 5 miljardia euroa yhteisöveroa siirtyisi myöhemmäksi, huomattavasti myöhemmäksi tässä tilanteessa. Se ehkä ei ollut perusteltua.

Mutta mielestäni paras yhteisöverouudistuksen seuraus on siinä, että nyt yrittäjän on edullisempaa jättää yritykseen se raha, mitä ei tarvitse omaan elämiseen. Aikaisemmin sellainen oli oikeastaan verotuksellisesti huonompi valinta, että jätti siihen omaan yritykseen sen rahansa. Aikaisemmin oli ehkä parempi kiinnittää, siirtää se vaikka kiinteistösijoitukseen, jolloin veroseuraamukset olivat sitä kautta pienemmät. Nyt tässä minun mielestäni syntyi hyvä tulos.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtion virastojen ja laitosten toimintojen resursointia haittaa Senaatti-kiinteistöjen toiminta, sillä Senaatti-kiinteistöt on ahneudessaan ja pilviin asetetuilla tuottotavoitteillaan todellakin ahnehtinut ja nostanut vuokrat sellaiselle tasolle, että monen valtion instanssin toiminnalliset määrärahat ovat käyneet kovin vähiksi.

Erityisen ikävää tämä Senaatti-kiinteistöjen ahnehtiva toiminta on maakunnissa. Maakunnissa varsinkin taantuvilla alueilla, Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä vuokrataso ei kovin korkea ole, Senaatti-kiinteistöt perii moninkertaisesti yli paikallisen hintatason olevia vuokria, ja tämä on näiden laitosten ja toimintayksiköiden muusta toimintamäärärahasta pois.

Olisikin kiinnitettävä jatkossa voimaperäisesti huomiota tähän Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Tällainen ei palvele toimivan hallintojärjestelmän tavoitteita siltä osin kuin sillä pyritään kansalaisten palvelemiseen.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Rundgren puhui todella hyvin tuosta kotimaisesta kalasta, esimerkiksi siitä, kuinka hyvää se on. Meillä oli Viitasaarella semmoiset pilkin Suomen mestaruuskilpailut. Siellä oli sitten Jyväskylästä ja siitä lähialueelta kauppiaita, niin he sanoivat, että kotimainen kala menee kaupaksi, sitä ei saa niin paljon sinne hyllyyn, että se etuovesta tulee sisälle ja takaovesta ulos, niin kuin kuvaannollisesti. Elikkä sitä menisi vaikka kuinka paljon.

Mutta tässä on ongelmia. Meillä oli töissä kaveri, joka perusti oman yrityksen, semmoisen, että kalastaa ja savustaa siellä ja edelleen myy niitä, ja investoi siihen aika paljon. Jos yrittäjälle, nyt se on 8 500 euroa se alviton raja, se raja nostetaan 50 000 euroon, tämmöisiä yrityksiä tulee kuin sieniä sateella melkein maaseudulle, ja ne alkavat tuottaa, niin nyt verottaja tappaa järjestelmällisesti tämän, kun sitä ei tehdä sen takia, että saataisiin rahaa, vaan se on niin kuin kateus, joka vie kalatkin verkoistakin, niin kuin sanotaan, että se perustuu kateuteen lähinnä. Tämmöistä työtä löytyy vaikka kuinka paljon maaseudulla.

Sitten minä vielä pikkusen siitä — perussuomalaisia aina mollataan — että mistä tässä maassa ei leikata, niin kehitysyhteistyöstä. Minä en ole sitä vastaan yhtään, jos poppaukkoja lihotetaan, niin lihotetaan niitä, mutta jokainen laittakoon (Puhemies koputtaa) niin paljon kuin itse haluaa. — Anteeksi, jos käytin väärää sanaa. — Mutta vapaaehtoisuuteen tämä maksu. Maahanmuutto, siihen laitetaan lisää. Ruotsin kielen asema, se pidetään hyvänä, se illuusio maksaa meille miljardin vuodessa. Meillä on Sininen tie, se lukee myös siinä, Blå vägen. Se maksaa. Rikkidirektiivi ja niin edelleen.

Anteeksi, aika loppuu.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on tällä hetkellä, juuri tällä hetkellä, erittäin vahvassa kasvussa. Nimittäin luonnonvarat niin metsissä kuin pelloilla kasvavat kohisten, ja tuolla metsäpuolella joka päivä metsät, Suomen metsät, kasvavat miljoona kuutiota lisää, vuosittain sen 100 miljoonaa. Tämä kasvumäärä meillä on erittäin valitettavasti vajaakäytössä. Samaan aikaan me tuomme miljardisotalla energiaa tähän maahan ja oman maan energiavarat jäävät käyttämättä.

Tämä hallituksen toiminta on erittäin suuri pettymys siinä mielessä, että kun äsken käytiin keskustelua siitä, poltammeko kivihiiltä, turvetta, öljyä vai muita tuontiraaka-aineita vai toimimmeko niin, että saamme kotimaasta energiaa yhä enenevässä määrin, niin siksi kannattaisi kääntyä kotimaisuuden puolelle. Vaihtotase korjaantuisi välittömästi, työllisyys ja talous sitä kautta myöskin, ja vielä saisimme, kun puusta on kysymys, kaupantekijäisiksi erinomaiset ilmastovaikutukset. Elikkä nyt pitää muuttaa suuntaa niin, että me pystymme käyttämään metsiemme kasvua toisella tavalla ja vahvemmin kuin tällä hetkellä on, ettei tällaisia irtisanomisuutisia kuin tänään on kuultu enää lisää tulisi. Tämä on meille erittäin suuri mahdollisuus.

Samoin on ruuan osalta. Meidän ruuan tase myöskin viennin ja tuonnin osalta on tällä hetkellä vahvasti miinusmerkkinen, elikkä me tuomme tänne melkein 5 miljardilla ruokaa ja viemme 1,5 miljardilla. Nämä luvut ovat aivan väärin päin, ja siksi meidän pitää ja kannattaa panostaa siihen, mitä me tässä kotimaassa myöskin vihreän kasvun taholla teemme.

Puhemies! Toinen asia, mihin meidän pitää panostaa, on ilman muuta infra, sen rakentaminen tällaisina aikoina, jolloin talous yskii. Nyt pitää lyödä panoksia niihin asioihin, joita me joka tapauksessa tulemme tulevaisuudessa tekemään, eli infrakunnostuksia ja esimerkiksi homekor-jauksia myöskin. Tällä tavoin me saamme ajassa tehtävää talouspolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa hoidettua.

Ville  Vähämäki  /ps:

Kunnioitettu puhemies! Hallitus on talouspoliittisesti halvaantunut. Sen te jo kyllä tiesittekin. Nyt, kun pitäisi tehdä nopeasti niitä toimenpiteitä, joilla kohennettaisiin tämän maan taloudellista tilannetta, niin mitä tehdään? Minä en pysty käsittämään sitä, miksi hallitus aikoo esittää elvyttäviä toimenpiteitä vasta 2014-vuoden keväällä, niin kuin Katainen on sanonut. Miten kauan me tässä oikein odotamme? Lähes vuoden, ja kuinka monet potku-uutiset, tämän päivän kaltaiset uutiset me saamme tämän vuoden aikana, ennen kuin me teemme mitään elvyttäviä toimenpiteitä?

Nyt me esitämme tässä vastalauseessa muutamia täsmätoimenpiteitä, ja niitä toimenpiteitä voisivat olla panostukset tiehankkeisiin sekä vaikkapa nämä homekouluinvestoinnit ja ne kunnostukset. Me esitämme 75 miljoonaa tiehankkeisiin, 35 miljoonaa työllistämispoliittisiin toimenpiteisiin sekä 15 miljoonaa oppisopimuskoulutukseen. Nämä esitykset ja tämä vastalause ovat meidän viiden paketin ohjelman mukaisia, ja sillä paketilla saamme Suomen talouden tästä nousuun.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat, muutamat, jotka täällä olette! Olen jättänyt lisätalousarvioaloitteen määrärahan osoittamisesta lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseksi. Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisemiseksi. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen edistäminen on myös erittäin hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä maassa.

Riittävä hoitajamäärä on se betoni, jolla mielestäni sote-uudistuksen perustaso valetaan vahvaksi. Sote-uudistuksen keskeltä heinäkuussa voimaan astuva vanhuslaki ei sekään anna meille armoa. Meidän on pidettävä luvatuista asioista tiukasti kiinni ja lain kirjauksia on noudatettava. Vanhusten tulee saada palvelut, palvelusuunnitelmat ja myös oikeat henkilöt toteuttamaan näitä asioita ympäri Suomen. Lakiin kirjattu vastuuhenkilö tulee olemaan todellakin nimensä veroinen, ja usein hän saattaa olla vaikkapa lähihoitaja, ja näistä on huutava pula.

Hoitoalaan ja vanhuksiin liittyy hyvin tärkeä teema, mihin meidän tulee myös tulevaisuudessa kohdistaa resursseja. Haluankin puhua siitä teille hieman.

Arvoisa herra puhemies! Lauantaina vietettiin kansainvälistä päivää, joka kantoi nimeä "Kätketyt äänet". Tämä päivä on ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen ja haluaa nostaa esiin vanhusten, ikääntyneiden ihmisten kohtaamaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Ikääntyneiden kohtaama kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joiden nostaminen esille on vaikeaa. Kaltoinkohtelun tai väkivallan uhriksi joutunut henkilö ei välttämättä itse kykene, ymmärrä tai uskalla nostaa esiin kokemiaan asioita. Iäkkään joutuminen kaltoinkohtelun uhriksi johtuu uhrista riippumattomista syistä, eikä sitä pitäisi sallia missään muodossa yhteiskunnassamme. Kaltoinkohtelun uhriksi saattaa joutua niin hoitolaitoksessa kuin myös kotona asuva vanhus.

Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista kaltoinkohtelua. Fyysinen kaltoinkohtelu voi olla esimerkiksi fyysisen kivun tai vamman tuottamista, fyysistä pakottamista tai havaittua aikomusta aiheuttaa fyysistä kipua toiselle henkilölle. Fyysinen pahoinpitely ja kaltoinkohtelu ilmenee usein kovakouraisena kohteluna, esimerkiksi tönimisenä, tuuppimisena, käsistä kiskomisena tai puristamisena. Psyykkinen kaltoinkohtelu on esimerkiksi tuskan, hädän tai ahdistuksen aiheuttamista tai aikomusta aiheuttaa henkistä kipua toiselle ihmiselle. Käytännössä tämä on moittimista, huutamista, nöyryyttämistä, karkeaa kielenkäyttöä. Kemiallinen kaltoinkohtelu on sitä, että lääkitään ilman perustetta. Tässä yleensä puhutaan rauhoittavista lääkkeistä.

Tällaiseen kaltoinkohteluun, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu, tulisi puuttua todella tiukasti, ja meidän pitäisi tehdä toimia sen eteen. Olen tehnyt tänään kaksi aloitetta, ja ne liittyvät juuri näiden asioiden esiinnostamiseen. Toinen koskee tällaista Käypä hoito -suositusta, mikä on hyvin yleinen ohjeistus asiantuntijoille, lääkäreille, hoitohenkilökunnalle, saada tietoa siitä, mitä ihmiselle on tapahtunut. Olenkin esittänyt sitä, että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin Käypä hoito -suosituksen aikaansaamiseksi juuri ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan tunnistamisesta ja hoidon ohjeistamisesta, ja tähän tarvitaan resursseja.

Arvoisa puhemies! Resursseja tarvitaan todellakin lisää. On hienoa, että me saamme vanhuslain, ja heinäkuussa se astuu voimaan. Monessa kunnassa on kuitenkin se tilanne, että juuri henkilökuntaa ei ole lisää palkattuna eikä edes suunnitelmissa. Laki astuu voimaan kesken kuumimman kesälomakauden, ja on pelkona, että siellä sitten sijaisilla ja opiskelijoilla laitetaan tätä lakia käytäntöön.

Mutta todellakin tulevaisuuteen ja korvan taakse: voimme jokainen osaltamme vaikuttaa siihen, että myös ikääntyneisiin kohdistuvat kaltoinkohtelut tulisivat esiin, ja yhdessä voimin vaatia sinne sitä resurssia, mikä ihan selvällä suomen kielellä tarkoittaa rahaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Puhun taas pedoista, kyllä. Minä puhun niistä niin kauan kuin on tarve, ja se tarve on nytten puhua tästä asiasta. Ensiksi kiitän, elikkä kiitos siitä, että petovahinkojen korvauksiin varattiin se 3,22 miljoonaa, jotta nämä löydetyt vahingot saadaan korvattua kokonaisuudessaan. Mutta RKTL:n tutkijan mukaan vain joka viides vahingoista löydetään, siis vain viidesosa vahingoista löydetään, eli todellisuudessa muun muassa porotalouteen kohdistuneet vahingot ovat paljon paljon suuremmat.

Porotalous elinkeinona ei kerta kaikkiaan kestä nykyistä petotilannetta. Siitä on tässä salissa jo useamman kerran sanottu, mutta sanon, koska se on niin olennainen ja tärkeä asia, että nyt olisi pitänyt lähteä tähän lisätalousarvioon varaamaan määräraha. Ei se riitä, että siinä on vain pari sanaa siitä, että petovahinkoja pitäisi estää. Konkreettisia toimenpiteitä tarvittaisiin eli pikaisesti tarvitaan määrärahaa. Nyt esitän muutaman konkreettisen toimenpiteen, mihin rahaa tarvittaisiin.

Ensinnäkin RKTL:ään — luotettiin siihen sitten tai ei, mutta oli, miten oli — tarvittaisiin huomattavasti määrärahoja, jotta he pääsisivät laajemmin tutkimaan, paljonko näitä petoja todellisuudessa on. Samalla tarvittaisiin myöskin siihen, että voitaisiin tehdä yhteistyötä eri organisaatioiden ihmisten kanssa. Yhdessä RKTL ja eri toimijat saisivat määriteltyä arvion siitä, paljonko niitä petoja missäkin on.

Toiseksi, kannanhoitosuunnitelmia pitäisi noudattaa. Niiden noudattamiseen tarvittaisiin jonkun verran määrärahoja. Muun muassa ilveksen osalta siellä on jo määritelty 15 vuotta sitten, että niitä olisi se 600 kappaletta. Nyt niitä on jo kolmisentuhatta, eikä siitä huolimatta ole alettu toimenpiteisiin ilvesten määrän vähentämiseksi.

Sitten ahman osalta kannanhoitosuunnitelmaa ei ole vieläkään tehty. Maa- ja metsätalousministeriössä on minulle viimeksi pari viikkoa sitten selitetty, että heillä ei ole kunnolla määrärahoja, resursseja tämän tekemiseksi. Totta vie kyllä ne määrärahat ja resurssit pitää löytyä, että saadaan poistettua semmoinen petovahinko, joka on kaikkein suurin ongelma petopuolella, Sitten heillä ei ole määrärahoja tehdä tätä kannanhoitosuunnitelmaa kuntoon.

Kolmanneksi, karhun dna-tutkimus pitäisi saada nytten liikkeelle, että poronhoitoalueella otettaisiin karhujen ulosteista näytteitä. Siitä saataisiin tietää, paljonko niitä karhuja on. Täällä etelämpänä pystytään pentueiden perusteella Tassu-järjestelmään merkitsemään, paljonko niitä karhuja on. Tosin etelämpänäkin on suuret epäselvyydet siitä, paljonko niitä on. Mutta esimerkiksi meidän alueella itäisessä Lapissa sanotaan, että karhujen määrä on jopa vähentynyt, mutta kaikki paikalliset tietävät sen, että karhujen määrä ei ole koskaan ollut niin korkea kuin se tällä hetkellä on. Mutta kun on isot, suuret, laajat erämaat, ei kukaan tiedä, mitä siellä oikeasti on.

Ruotsissa on tehty dna-tutkimus elikkä karhujen ulosteita ja dna-näytteitä ottamalla tutkimus ja saatu selville, paljonko niitä karhuja on. No, suuntaa antavahan se on, mutta Ruotsissakin se oli yllättänyt kaikki, kuinka paljon niitä todellisuudessa on. Oli ainakin kaksin—kolminkertaistunut se arviokin siitä petojen eli karhujen määrästä.

Sitten neljäs suurempi osa-alue, mihin tarvittaisiin määrärahaa, on vahinkoja aiheuttavien petojen poistamiseen. Taas minä otan Ruotsista esimerkin, siellä käytetään helikopteria apuna siihen, että poistetaan ahmoja, karhuja, ainakin näitä eläimiä, helikopterista. Saamme suurimmat vahingot estettyä sillä, että poistetaan ne nopeasti ja heti. Näiden vahinkoja aiheuttavien eläinten poistamiskustannukset tulevat silloin valtiolle eivätkä esimerkiksi poromiehille. Suomessa muun muassa tällä hetkellä vahinkoja aiheuttavien petojen poistamista ei korvata porotaloudelle millään tavalla. On tiettyjä paliskuntia, missä huomattava osa paliskunnan menoista vuosittain johtuu juuri petojen poistamisesta.

Mutta mikä on nyt sitten tilanne? Nyt maksetaan siis vuoden 2012 petovahinkoja. 2013 eli tänä vuonna on muodostunut jo todella paljon petovahinkoja. Nyt näyttää siltä, että ne tulevat olemaan vähintään samat kuin edellisenä vuonna eli lisämäärärahoista tullaan vuoden päästä tässä salissa taas puhumaan samalla tavalla. Todennäköisesti puhutaan suuremmistakin määrärahoista kuin tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Jos nyt heti alettaisiin toimenpiteisiin esittämäni mukaisesti, olisi sillä vaikutuksia vasta ensi vuoden vahinkoihin elikkä tilanteeseen, mistä puhutaan tässä salissa vasta kesäkuussa 2015. Täällä tarvittaisiin todella pikaisesti nyt lisämäärärahoja vahinkojen estämiseen. Onko meidän valtiolla oikeasti varaa siihen, että maksetaan semmoisia vahinkoja, jotka olisi voitu estää, koska rahan lisäksi porotaloudessa kyse on perinteisen pohjoisen elinkeinon tulevaisuudesta? Viimeiset viisi vuotta me olemme tämän elinkeinon keskuudessa puhuneet vain ja ainoastaan petotilanteesta. Sitä ennen me saimme kehittää elinkeinoa, mutta nyt jo lähes kaikki kehittäminen on lopetettu. Nuoret eivät uskalla jatkaa ja elinkeinonharjoittajat kokevat olevansa todella pahassa ahdingossa vain sen takia, että ei laiteta rahaa vahinkojen estämiseen. Eletään vuotta 2013, odotan pikaisia toimenpiteitä.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Otan nyt kantaa tähän Viron malliseen verotukseen, kun tässä edustajat Suutari ja Kopra kovasti hyökkäsivät tätä Viron veromallia vastaan. Taisi olla niin, että edustaja Suutari kertoi sen, että tämä maksaisi yhteisöverotuottojen vähenemisenä 5 miljardia euroa. No, tuosta summasta nyt voidaan olla monta mieltä, mutta kun hallitus otti huomioon nämä positiiviset, dynaamiset vaikutukset yhteisöveron laskulla nyt kotimaassa, niin kyllä pitäisi ottaa sitten myöskin Viron mallisen verotuksen käyttöönotossa huomioon nämä positiiviset, dynaamiset vaikutukset. Miksi tämä pitäisi ottaa? Meillä käyttö on se, että tällä hetkellä suomalaiset pk-yritykset investoivat ihan entiseen malliin, niin kuin ennenkin, mutta valitettavasti ei Suomeen vaan Viroon. Tämä on yksi erittäin hyvä tapa hoitaa yritysrahoitusta, joka on tällä hetkellä kriisissä, niin että yritykset voivat omia voittovaroja käyttää omien toimintojensa rahoitukseen. Nämä kaksi ovat aika iso asia, nämä investoinnit kotimaahan ja sitten niin, että yrityksillä on käytettävissään investointiraha, se oma raha.

Mitä tulee sitten tähän Viron veromalliin, niin sehän lähtee siitä, että yritys on vapautettu yhteisöveron maksusta, jos käyttää nämä voittovarat investointeihin, sen yrityksen kasvuun ja sitä kautta työllistämiseen. Sitä kautta kasvavat myöskin verotulot. Perussuomalaisten Viron kaltaiseen veromalliin, joka voitaisiin Suomessa toteuttaa, liittyy olennaisena osana myöskin työllistämisvelvoite, eli olisi vapaa yhteisöverosta, jos tietyllä tavalla tietyn määrän työllistää.

Nämä ovat sellaisia, että vaikka siinä tulee tämä yhteisöverotuoton väheneminen, niin toiselta puolelta verotulot kasvavat niin, että kokonaisuus ajatellen kysymyksessä on noin satojen, jopa miljardin hyöty. Pitkällä aikavälillä se voi olla erittäin merkityksellinen asia, investoiko yritys Suomeen vai ei. Muutenkin kannattaisi tutustua perussuomalaisten viiden paketin malliin.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Tietysti me tarvitsemme sellaisia toimenpiteitä, kun olemme sukeltamassa lamaan, jotka elvyttävät yritystoimintaa, ja nämä veroratkaisut ovat hyvin merkittävässä osassa. On tietysti ikävä, että hallituksen politiikka on ollut suuria yrityksiä suosiva. Niin kuin täällä useat edustajat ovat todenneet, ennen kaikkea toiminimet, kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt, henkilöyhtiöt jäävät näissä ratkaisuissa aivan mopen osalle.

Minä haluan liikennepuolen asioihin muutamaan ottaa kantaa, ennen kaikkea näihin määrärahoihin, että hallituksen esittämät rahat ovat erittäin pieniä roposia, mitä siinä on. Perussuomalaiset ovat vastalauseessaan esittäneet 75 miljoonaa liikennehankkeisiin. Kun ajattelemme, että meillä on tehty raskaan liikenteen massoista ja mitoista päätöksiä ja meidän tiestömme on erittäin huonossa kunnossa, sillat ja alempi tieverkko, niin tänne olisi todella tarvittu niitä toimenpiteitä. Myös korjausvelka on erittäin suuri, ja tästä syystä se olisi ollut auttamassa, että tälle puolelle olisi näitä panostuksia laitettu.

Sitten otan lopuksi vielä tuohon omaishoidon tuki -asiaan, että myös siinä asiassa on esitetty, että omaishoidon tuki pikkuhiljaa ainakin otettaisiin harkintaan ja ruvettaisiin siirtämään Kelalle, koska tämä on merkittävä menoerä. Jos ajatellaan, että esimerkiksi tällä hetkellä nämä omaishoidossa olevat henkilöt siirrettäisiin laitoshoitoon, se maksaisi 2,8 miljardia euroa. Tämä olisi yksi vaihtoehto siihen ja loisi myös sitä yhteneväisyyttä koko valtakunnassa, koska nyt se on kuntien harkinnassa ja käytännöt ovat jokaisessa kunnassa vähän erityyppiset, niin myös tällä tavalla tätä asiaa vietäisiin eteenpäin.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi tuossa alustuksessa sanoi näin, että valtio on panostanut infraan ja niin edelleen. Ottaisin esimerkin tästä rekkojen kokonaispainojen nostamisesta 76 tonniin. Se tarkoittaa, että sillä kompensoidaan sitä rikkidirektiiviä, tai ainakin se selitetään näin, mutta käytännössä minä nyt annan teille pikku lukuja tästä. Se investointi maksaa 350 000 euroa vähintään, mieluummin 400 000. Jos lähdetään siitä, että vuorokausiliikevaihto on 1 500—2 000 euroa, siitä on polttoainekustannukset lähelle 40 prosenttia, palkkakustannukset 30 prosenttia. Se loppu jää sille yrittäjälle ja siihen investointiin, käyttökuluihin ja muihin. On se aivan varma asia, että tämä tulee loppupelissä vielä sen vientiteollisuuden ja siihen laskuun, mitä on jo ennestäänkin lisätty. Siinä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Se Ojalan laskuoppi taas pelaa tässäkin hommassa.

Sitten vielä esimerkiksi nyt tulevat nämä isot rekat tuonne tielle 77. Olen tehnyt siitä kaksi talousarvioaloitetta ja lisätalousarvioaloitteita kaksi kappaletta. Sinne tulevat nämä pitemmät rekat. Se on erittäin huonossa kunnossa, se tie. Se on Keski-Suomen puolelta metrin kapeampi kuin Savon puolelta, ja siinä on hirvittävä liikenne. Täällä lukee Keskisuomalaisessa, että valtio vaihtaa arviolta 2,9 miljardia litraa huoltovarmuusvarastojen öljytuotteita rikittömiin laatuihin. Tämä liikenne Kuopion ja Vaasan välillä tulee siihen lisäksi, kaiken tämän lisäksi. Mitä me teemme? Siellä on kohta ahdasta sillä tiellä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Näin lisäbudjettikeskustelun lopuksi haluan todeta, että pitää muistaa se, että lisäbudjetti on aina tekninen luonteeltaan. Siinä tehdään välttämättömät tarkistukset vuoden budjettiin.

No, tässä on eräitä asioita, joilla on suurempi merkitys, ja täytyy sanoa, että Turku—Pori-valtatien kunnostaminen, 102 miljoonaa euroa, on aidosti tärkeä uusi avaus. Ja tietysti tämän taustana on taas se, että liikennepoliittisen selonteon jälkeen jäi vähän epäselväksi, mitä tälle hankkeelle tapahtuu, ja se on pakko aloittaa tämän vuoden aikana, ja näin nyt tässä yhteydessä tullaan sitten myöskin päättämään.

Se, mikä on mielenkiintoista, on se, että tässähän on hyvin paljon erilaisia yritystukia erilaisiin tärkeisiin hankkeisiin. Koko ajan on puhuttu siitä, että yritystuista pitäisi luopua. Todellisuus on kuitenkin ihan päinvastainen: niitä jatkuvasti myönnetään. Täytyy sanoa, että pitäisi yrittää pitää se suuri linja mielessä, että on tärkeää, että yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset, niitten kustannukset ovat alhaisia, mutta pyrittäisiin välttämään tukia niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mutta totuus on se, että kun käydään tukia yksittäin sitten lävitse, niin jokaisella on sinänsä lähtökohtaisesti hyvä tarkoitus.

Puhemies! Mitä yhteisöverotukseen tulee, niin täytyy sanoa, että Suomessa yritysten verotus on varsin edullista, ja nyt kun on tehty päätös siitä, että yhteisövero laskee 20 prosenttiin, niin kyllä se kannustaa yrityksiä investoimaan ja houkuttelee varmasti jonkin verran yrityksiä myöskin Suomeen. Myöskin, mitä tulee listaamattomiin yrityksiin, täytyy sanoa, että omistajien verotus on poikkeuksellisen lievää listaamattomissa yrityksissä ja se suosii kyllä pienyrittäjyyttä, niin että tältä osin voi sanoa, että meidän verojärjestelmä nykyisellään mutta myöskin sitten erityisesti jatkossa on houkutteleva ja varsin toimiva ja hyvä.

No, mitä tulee sitten tähän Viron-malliin, niin siltä osin täytyy sanoa, että sehän on sinänsä hyvä malli, mutta tätä tutkittiin jo 90-luvun alkupuolella, ja ongelma on se, että helposti käy niin, että kaikki omaisuus ja tulot kerätään osakeyhtiöihin ja laitetaan sinne. Tietysti sillä voi olla aika merkittäviä verotulonmenetysvaikutuksia, niin että täytyy aika tarkkaan miettiä se, että ei voida käyttää yrityksiä kassana, jonne varat ja tulot jäävät alhaisen verotuksen piiriin, ja niitä ei sieltä oteta, vaan ne otetaan joskus hyvin myöhäisessä vaiheessa pois. Totuus on se, että yritysverotus häviää jossakin vaiheessa, mutta siihen varmasti menee 15—20 vuotta, ennen kuin näin tulee tapahtumaan.

Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Huomenna luovutetaan peruspalveluministeri Huoviselle sekä lastensuojelun toimenpideoh-jelma että lastensuojelun laatusuositukset. Ne ovat todella karua luettavaa. Tiedän sen, koska itse olen istunut tuossa laatusuositustyöryhmässä. Karua luettavaa siksi, että niistä selviää oikein hyvin se, kuinka hajallaan ja sirpaleinen ja huonosti resursoitu niinkin tärkeä asia kuin lastensuojelun kokonaisuus Suomessa on.

Ihmettelen kyllä kovasti, miten näillä valtionosuusleikkauksilla, joita tällä kaudella tullaan tekemään — jättimäisen suuria sellaisia — kunnilla on mahdollisuutta parantaa tilannetta aika graavilla alueella, jossa koko ajan tapahtuu uutta ja pahoinvointi lisääntyy. Miten pystytään vastaamaan lasten, perheiden ja nuorten pahoinvoinnin haasteeseen, saatikka parantamaan ennalta ehkäiseviä palveluita? Nythän niistä joudutaan leikkaamaan ensimmäisenä koko ajan, kun rahat eivät riitä kuin semmoiseen tulipalon sammuttamiseen. Lapsiperheiden kotipalvelu, tilapäinen kotiapu, on yksi tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä ja uupumista ja jopa huostaanottoja toisessa päässä.

Me maksamme valitettavasti pian ihan yhtä kallista hintaa pahoinvoinnin ja syrjäytymisen lisääntymisestä kuin 90-luvun laman aikana. Tämä on erittäin vakava asia, ja minusta tässä kannattaisi kyllä ihan istahtaa ja miettiä ja puuttua ja lopettaa se kuntien kurittaminen, jotta kunnat pystyisivät vastaamaan näihin haasteisiin.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turusen aiemmasta puheesta saattoi syntyä semmoinen käsitys, että minä vastustaisin Viron-mallia. En suinkaan, minä pidän sitä siinä mielessä hyvänä mallina, jos halutaan, että yrityksiin jää rahaa ja yrityksen omavaraisuus kasvaa ja yrityksen investoinnit kasvavat, siinä mielessä se on paras malli. Mutta esitin vain, että vero siinä jouduttaisiin sitten korvaamaan muilla tuloilla, vähäksi aikaa ainakin.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Minäkään en Viron-mallia varsinaisesti vastusta, mutta pidän sitä liian kalliina. Minun mielestäni yhteisöveron laskeminen, joka tapahtui, on parempi vaihtoehto, ja tietenkin voidaan harkita sitä, laskettaisiinko yhteisöveroa vielä edelleen. Sen lisäksi meidän tulee tehdä tietysti paljon muita toimenpiteitä, helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista, parantaa oppisopimuskoulutusta ja niin edelleen, tällaisin keinoin parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Kun tuli noista raskaan liikenteen mitoista ja massoista puhetta joissain puheenvuoroissa, niin toteaisin vielä sen, että kun kannetaan suurta huolta siitä, etteivät Suomen tiet ja sillat kestä näitä raskaampia autoja, niin eihän olekaan tarkoitus, että ympäri Suomen näillä uusilla, isoilla kuljetusvälineillä liikuttaisiin, vaan ne tulevat käyttöön vain tietyille reiteille, joilla esimerkiksi paperiteollisuuden puutavaraa kuljetetaan paikasta A paikkaan B, ei ole tarkoitus todellakaan ajaa ympäri Suomen näillä isoilla autoilla. Ja nythän hallitus on varannut määrärahan sitä varten, että näillä ennakkoon katsotuilla reiteillä sitten parannetaan siltojen kestävyyttä ja teiden kestävyyttä, jotta näillä isommilla autoilla voidaan siellä ajaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä muitten puheenvuorojen aikana käytiin keskustelua edustajien Suutari ja Kopra kanssa, ja huomasin, ettemme me kovin erilaisilla linjoilla ole, silloin kun vähän tarkemmin tutustuttiin tähän asiaan.

Viron veromalli on kuitenkin sellainen veromalli, jota ei noin yleisesti kaikille yrityksille voi tehdä, vaan lähinnä mikro- ja pienyrityksille on tämä Viron veromallin yritysverotus suunnattu. Siitä tulikin tämä ehkä vähän virheellinen luku: kun yhteisöverotuotot koko maassa ovat noin 5 miljardia, niin ei tietenkään nollaverokantaan tältä osin mennä, vaan puhutaan sitten siitä, että nämä mikroyritykset ja pienet yritykset, jotka käyttävät voittovaransa kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin, olisivat näillä edellytyksillä yhteisöverosta vapaat.