Rakel Hiltunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Inhimillisen elämän koko kirjo näyttää sisältyvän järjestyslakiin. Se kävi esille, kun eduskunnassa asiaa valmisteltiin ja viimeistään nyt, kun laki astui voimaan 1.10. Hallintovaliokunta kuuli tässä asiassa suullisesti 64:ää asiantuntijaa, ja yli 20 kirjallista lausuntoa saatiin lakivalmistelun aikana. Kun laki astui voimaan 1.10., kuten totesin, niin käytettävissä oli sisäministeriön erittäin hyvät ohjeet lain tulkinnasta.

Nyt kuitenkin julkisuuteen on noussut tästä hyvin monipuolisesta lakikokonaisuudesta yksi tulkinnanvarainen kohta. Se on, eikä mikään yllätys ehkä, koirakuripykälä, 14 §. Heti lain voimaan tultua nousi julkisuuteen keskustelu siitä tulkintaongelmasta, mihin koiran kanssa voi mennä siten, että koira on kytkettynä, tai mihin koiran kanssa ei voi lainkaan mennä. Kun valiokunnassa asiaa käsiteltiin, niin siihen hallituksen ehdotukseen tehtiin yksi muutos. Nimittäin pitkällisen harkinnan jälkeen valiokunta päätyi sille kannalle, että koska koiran ulkoiluttaminen ja koiran isännän tai emännän kuntoilu liittyvät niin voimakkaasti yhteen, ei ole syytä lailla kieltää sitä, etteikö kytkettynä koira yhdessä ulkoiluttajan kanssa voisi kuntopolulla tai juoksuradalla liikkua. Tähän pykälään, kun tämän sisällöllisen tarkennuksen halusimme tehdä, liittyy nyt tuo tulkintaongelma.

Yksi tie olisi ollut edetä asiassa niin, että ehkä sitten, kun poliisi jossakinpäin Suomea antaisi tässä tilanteessa sakon, niin oikeusprosessissa katsottaisiin, onko tulkinta poliisilla ollut oikea. Jos poliisi tulkitsee lakia niin kuin ministeriönkin ohjeissa on todettu — että koiraa ei saa lainkaan viedä uimarannoille, lasten leikkipaikoille, torialueille toriaikana eikä myöskään yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle — ja jos poliisi tämän lainpykälän vallitessa antaisi sakot, niin voisi olla ilmeistä, että siitä tulisi oikeusprosessi.

Hallintovaliokunta seurasi hyvin tiiviisti heti lain voimaan tultua tätä keskustelua. Täytyy sanoa, että poliisi julkisuudessa, radiossa, televisiossa, lehdistössä, oli erittäin joviaali, esiintyi hyvin kypsällä tavalla ja otti vastuulleen tämän monilta osin yleispiirteisenkin lain käytännön sovelluksen. Mutta koirakuripykälässä poliisiltakin tuli viestejä, että saattaa tulla tulkintaongelmia.

Näinpä, arvoisa puhemies, hallintovaliokunta sitten päätyi siihen, että nopein tie olisi nyt eduskunnan toimesta tehdä tähän lakiin täsmennys, joka ei muuta sisältöä, vaan täsmentää pykälän tarkoituksen. Siitä syystä, arvoisa puhemies, on tämä lakiehdotukseni salissa. Alustavan keskustelun jälkeen jo voin sanoa, että hallintovaliokunta tulee tätä kokonaisuutta seuraamaan siten, että ministeriön edellytetään tekevän analyysiä palautteista lain toimivuuden kannalta, ja nähtäväksi jää, onko se sitten erillinen selvitys, joka tulee valiokuntaan tai mahdollisesti eduskunnalle, vai onko hallituksen toimenpidekertomus sitten se muoto, jolla päästään katsomaan, löytyykö tästä uudesta, inhimillisen elämän koko kirjon kattavasta laista muita tulkintaongelmia.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! On hyvä huomata, että heti, kun virhe huomataan, se korjataan, eli tässä on tullut pieni huti, ja tämä lakialoite korjaa sitä hutia.

Koirakuri on aika voimakas ilmaisu. En osaa sanoa, mikä olisi parempi sana, mutta se tuntuu sellaiselta ankaralta toimenpiteeltä. Jopa koiran vieminen kytkettynäkin pururadoille, kuntopoluille joissain tilanteissa saattaa olla ongelmallista.

Mutta kiinnittäisin positiivista huomiota siihen, että koirien osalta tässä aika tarkkaan säädellään, miten koiraa pitää hoitaa ja käsitellä ja miten se yleisellä alueella voi omistajansa mukana kulkea. Useammin varmaan se ongelma sitten, jos se on, on siellä remmin toisessa päässä, ei siellä koiran päässä.

Mutta kuri-sanasta vielä sen verran, että paljon ongelmallisempaa käytännön tilanteessa on se, miten kissat käyttäytyvät. Meidän pitäisi kissakuriin kiinnittää huomiota, ja siitä edelleen jatkaen sitten koskien sekä koiria että kissoja voisi olla ihan pykälä, jonka pykälän otsikkona olisi pissakuri.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Järjestyslaki on ollut nyt noin viikon voimassa, ja kokemuksia luultavasti lähivuosien aikana tulee paljonkin siitä, miten tämä kokonaisuus onnistui. Itse sanon, että kun näinkin monesta elämänalan eri osiosta lähdetään säätämään sanktioituja lakikokonaisuuksia, olisi tietenkin pieni ihme, jos ei sinne mahtuisi myöskin yhtä lapsusta. Minä luulen, että ei ole ainut lapsus tämä, mitä nyt tällä hetkellä korjataan.

Lain valmistelusta voi olla monta mieltä, mutta täytyy sanoa, että hallintovaliokunta joutui kuitenkin joka tapauksessa tekemään ison määrän töitä, ennen kuin tämä lakikokonaisuus muodostui sellaiseksi, että se voitiin tuoda isoon saliin viime kaudella.

Mutta mielenkiintoista on todeta näille vähille läsnäolijoille tässä salissa se, että niin viime kaudella kuin myöskin tällä kaudella tämä ei ole ainoa lakiesitys, joka toteutetaan siten, että joku hallintovaliokunnan jäsenistä ottaa aloitteen nimelleen ja muut hallintovaliokunnan jäsenet siihen yhtyvät ja käytetään ehkä yhteiskunnan kannalta kaikkein nopeinta ja tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta tapaa korjata tilanne, jossa on odotettavissa selviä epäkohtia. Ei jäädä odottamaan itsenäisiä lakiesityksiä, ei hallituksen esityksiä, ei byrokratiaa, vaan jos tulee tietoon sellainen ongelma, joka vaatii korjauksia, se toteutetaan juuri niin kuin tässä nyt: ed. Rakel Hiltusen ensimmäisenä allekirjoittamalla lakialoitteella.

Loppujen lopuksi korjaus tulee olemaan niin pieni, että vähän kaksoispistettä ja pistettä siirretään, ja sen jälkeen kumminkin tulkinta tulee yksiselitteiseksi, ja poliisi voi sen jälkeen myöskin tarvittaessa puuttua asioihin yksiselitteisesti.