Outi  Ojala  /vas (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistaakseni viime kerralla myöskin muilla valiokunnilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Pohjoismaiden neuvoston kertomuksesta, ja toivottavasti nytkin ulkoasiainvaliokunta voisi tämän sallia, että ne valiokunnat, jotka haluavat antaa, voisivat sen tehdä.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Suomen liittymisestä Pohjoismaiden neuvostoon. Eduskunta teki päätöksen liittymisestä 28.10.1955. Neuvostohan oli jo perustettu aikaisemmin eli 1952, eli kolme vuotta myöhemmin liityimme. Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys silloin aikoinaan oli Suomelle merkittävä ulkopoliittinen avaus Pohjoismaiden ja samalla lännen suuntaan, ja se avasi eduskunnan sodan jälkeisen merkittävän kansainvälisen toiminnan. Vasta myöhemmin samana vuonna toteutui myös Suomen YK-jäsenyys.

Halusin, arvoisa puhemies, ottaa tätä historiaa tähän alkuun, koska todellakin tänä vuonna kyseessä on 50-vuotisjuhlavuosi, ja tässä yhteydessä voisi jo todeta, että eduskunta tulee järjestämään juhlaseminaarin lokakuussa, siihen palaamme sitten myöhemmin, mutta aikoinaan se päätös oli merkittävä juuri tämän kansainvälisen poliittisen areenan kautta. Pohjoismaiden neuvostohan oli heti alkutaipaleellaan todellinen eurooppalaisen integraation edelläkävijä ja saavutti merkittäviä yhdentymistuloksia, jotka sitten myöhemmin ovat Euroopassakin osittain toteutuneet, eivät tosin monet edes vieläkään edes Euroopan unionissa.

On hyvä muistaa myös tässä yhteydessä, kun tässä käsitellään nyt nimenomaan Pohjoismaiden neuvoston kertomusta, että Pohjoismaiden neuvoston asema lujitettiin ja vakinaistettiin 1962 Helsingin sopimuksella, joka on siis hallitustenvälinen sopimus, ja se muodostaa edelleen Pohjoismaiden neuvoston ja sitten myöhemmin perustetun Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnan sopimuspohjan ja perustan. Haluan tämän nimenomaan jälleen kerran muistuttaa siitäkin syystä, että nyt näyttää olevan kova halu tehdä uudistuksia, muuttaa neuvoston toimintaa, mutta myöskin, arvoisa puhemies, aivan tämän päivän tietojen mukaan on tehty jo rajuja päätöksiä itse asiassa myöskin ministerineuvoston puolella, ilman että näitä keskusteluja olisi käyty yhteistyössä Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Minulla on tieto, että yhteistyöministerit ovat jo sopineet siitä, että nykyisen 18 ministerineuvoston sijaan hallitustenvälinen yhteistyö jatkossa tulee toteutumaan 11 ministerineuvoston puitteissa. Tämä voi olla ihan järkevääkin, koska nythän näitä ministerineuvostoja on ollut enemmän kuin Euroopan unionin puolella, mutta joka tapauksessa tämä menettelytapa on minusta nyt vähän huolestuttava. Aikaisemmin strategiayhteistyötä tehtiin yhteistyössä ja vaikka tämä virallinen päätös tehdään vasta elokuussa, niin joka tapauksessa pääministerit tulevat kesäkuussa, samaan aikaan kun meillä on Pohjoismaiden neuvoston kokous Bodössä, tekemään pääministeritasolla tästä päätöksen, ja sitten lopullinen päätös tulee elokuussa. En nyt käy lävitse näitä yksityiskohtia tästä, mutta joka tapauksessa toteaisin tämän.

Sitten, arvoisa puhemies, aivan juuri ennen tämän asian käsittelyä sain myöskin tänne istuntoon viestin siitä, että tänä päivänä pohjoismaiset kulttuuriministerit ovat olleet koolla ja siellä on nyt tehty myöskin aika huomattavia päätöksiä. Siellä halutaan kyllä vahvistaa — ainakin näin sanotaan tiedotteessa — pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä voimakkaasti, mutta samalla todetaan myöskin, että uudistuksen myötä useita laitoksia ja komiteoita lakkautetaan hallinnollisina yksikköinä ja että toiminnat jotenkin sitten tullaan kuitenkin säilyttämään ja tämä tullaan toteuttamaan vuoden 2007 alussa. Tämä on myöskin erikoinen ja hyvin yksipuolinen päätös sikäli, että tästäkään ei ole käyty keskustelua Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Kuitenkin Pohjoismaiden neuvosto on se elin, joka hyväksyy virallisesti pohjoismaisen yhteistyön budjetin.

Eli, arvoisa puhemies, olen nyt kyllä aika huolissani tästä kehityksestä. Meillähän myöskin on ollut vuoropuhelua Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston ja Pohjoismaiden parlamenttien puhemiesten välillä yhteistyön kehittämisestä ja linjoituksista. Nämä vuoropuhelut ovat sujuneet myönteisessä hengessä, mutta arvoisa puhemies varmaan sallii, että totean tässä, että kyllä näytti siltä, että Ruotsin puhemies oli ajamassa sellaisia uudistuksia tai, sanoisinko, pohjoismaisen yhteistyön heikennyksiä, joihin ei yleisesti ottaen ole voitu yhtyä, vaan nyt on sitten jarrua näille hankkeille painettu. Elikkä tavallaan tämä kierto johtuu nyt siitä tilanteesta, mikä toisaalta on tietysti totta, että kansainvälinen yhteistyö on monipuolistunut ja lisääntynyt, meillä on hyvin paljon näitä alueellisia organisaatioita, koordinaatioita, tehtäväjaon tarkistuksia, kaikkia näitä tarvitaan, mutta siitä huolimatta tavallaan tämän tulisi tapahtua jotenkin laajasti yhteistyössä vuoropuheluna eikä niin, että eri tahoilla käydään keskusteluja ja kukin miettii omia mallejaan, ilman että on tavallaan yhteistyöstä saatu edes niitä peruslähtökohtia yhteisesti sovittua.

Mutta joka tapauksessa kun käsittelemme nimenomaan nyt neuvoston ja ennen kaikkea Suomen valtuuskunnan kertomusta vuodelta 2004, niin tältä osin voin todeta, että viime vuonna toiminta oli hyvin monipuolista, ja voi sanoa, että keskeisesti tässä on tietysti lähdetty siitä liikkeelle, että yhteistyö on ankkuroitava ja kytkettävä nimenomaan kansallisten parlamenttien toimintaan. Tämä on ollut meillä valtuuskunnassa hyvin vahvasti esillä, mutta, arvoisa puhemies, ja uskallan sen nyt tässä sanoa, meillä on kyllä toivomisen varaa siinä, miten meillä eri valiokunnissa otetaan vakavasti se, että me todellakaan emme tekisi jotain irrallista työtä, vaan että nämä asiat olisivat yhteisiä ja ne kytkettäisiin todella tähän kansallisten parlamenttien toimintaan. Tässä suhteessa Suomen valtuuskunta toivoo todella, että valiokunnat aktivoituvat ja antavat meille vinkkejä myöskin, ja omalta puoleltamme olemme aina käytettävissä, jos tarvetta tähän yhteistyöhön on.

Todellakin tässä on nyt aivan selvästi nähtävissä, että paitsi että meillä on tämä kansainvälinen lähialueyhteistyö ollut hyvin voimakkaasti esillä viime vuosina — en käy niitä yksityiskohtia lävitse — meillä myöskin on valtava työ näitten rajaesteiden poistamisessa edelleenkin. Sitä on tehty useamman vuoden ajan. Joitakin saavutuksiakin on saatu. Haluaisin tässä todeta muun muassa sen, että esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksien osalta on edetty. Sekin on ollut yksi ongelmakohta. Sitten on muitakin konkreettisia tuloksia saatu. Tärkeitähän ovat tietysti kansalaisten liikkumiseen, työskentelyyn ja opiskeluun liittyvät asiat, nämä ovat varmasti se ykkösasia edelleenkin jatkossa, asiat, jotka liittyvät siis nimenomaan kansalaisiin, mutta toinen uusi ja merkittävä avaus on se, että yhä enemmän on todettu myöskin, että elinkeinoelämän alueella on suuri määrä rajaesteitä. Näitä ongelmia on muun muassa tullikäsittelyssä ja tullimaksuissa, on ajoneuvojen pituuksia ja painoja koskevissa säännöissä, on myös verotusta ja tuotemerkintöjä koskevia ongelmia ja, arvoisa puhemies, näissäkin on sellaisia kysymyksiä, jotka eivät siis edellytä ratkaisuja EU-tasolla, vaan näissä voitaisiin myös löytää yhteispohjoismaisia ratkaisuja. Näitten elinkeinoelämän esteiden selvittämistä jatketaan edelleenkin Tanskan entisen pääministerin Poul Schlüterin johdolla, ja, kuten sanottu, siellä ovat myös vahvasti esillä nämä kansalaisten kokemat esteet.

Haluaisin myös tässä yhteydessä mainita, että nyt toukokuussa tänä vuonna Suomen valtuuskunta vieraili tutustumassa näihin rajaesteisiin Tornionjokilaaksossa, jossa siis vierailimme myös Ruotsin puolella. Tapasimme kuntien ja muita edustajia sekä Suomen että Ruotsin puolella, ja myöskin siellä selvisi, että on käynyt jopa niin, että EU:n myötä on syntynyt jopa uusia rajaesteitä. Pohjoismaisista työmarkkinoista voin ottaa tämmöisen yhden aika mielenkiintoisen esimerkin: Kun puhutaan, että nyt pitäisi voida työntekijöiden liikkua vapaammin, niin jos ajatellaan vaikka Ruotsissa Pellossa tai varsinkin Pajalassa olevaa työntekijää, joka haluaisi mennä työskentelemään vaikkapa Ylläkselle, niin jos hän haluaisi mennä tutustumaan tulevaan työpaikkaansa etukäteen, niin hän ei voi saada mitään korvauksia tästä tutustumismatkasta Ruotsin työvoimaviranomaisilta, mutta hän voi kyllä Etelä-Ruotsiin matkustaa Malmöhön tai Göteborgiin ja työvoimaviranomaiset maksavat siitä aiheutuvat kustannukset hänelle. Tämä tuntuu aika hassulta, kun kuitenkin vaan muutama kymmenen kilometriä olisi sinne Ylläkselle tutustumismatkaa. Tämä on yksi esimerkki. Näitä ongelmia on paljon. Ongelmia on myös sairausvakuutuksessa ja verosäännöissä. Kyllä tässä todellakin tuntuu välillä siltä, että tämmöistä ihan terveen järjen politiikkaa tarvittaisiin näiden ongelmien poistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Vielä toteaisin, kun näitä parlamentaarisia alueellisia yhteistyörakenteita pohditaan, että itse tein vuosi sitten täällä pidetyssä Pohjoismaiden neuvoston järjestämässä Pohjoisen ulottuvuuden konferenssissa aloitteen siitä, että nimenomaan pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarinen dimensio tai tällainen ulottuvuus olisi tärkeä ja että esimerkiksi parlamentaarinen Itämeri-neuvosto tai tämmöinen Itämeri-konferenssi voisi toimia tällaisena. Mistä syystä? No, koska Pohjoismaiden neuvostolla on, ja on edelleen, hyvin keskeinen rooli ollut myös tässä Itämeri-yhteistyössä. Samoin Pohjoismaiden neuvostolla on myöskin keskeinen rooli arktisten alueiden parlamentaarisessa komiteassa ja samoin myöskin Barentsin alueen parlamentaarisessa konferenssissa. Elikkä meillä on tällainen koordinoiva rooli. No, nyt keskustelua tietysti ja vähän kiistelyäkin käydään siitä, olisiko niin, että Itämeri-neuvosto jollain tavalla korvaisi tätä pohjoismaista yhteistyötä tai parlamentaarinen Itämeri-konferenssi korvaisi tämän pohjoismaisen yhteistyön. Minä en usko siihen, että se sitä korvaa, mutta joka tapauksessa voi sanoa niin, että toivoisi olevan enemmän halua myöskin tämän parlamentaarisen Itämeri-yhteistyön vahvistamiseen. Tässä suhteessa tilanne on kyllä se, että me suomalaiset olemme varsin yksin jäämässä pohjoismaisessa perheessä. Eli me emme ole saaneet tälle kannatusta, vaan muissa Pohjoismaissa nähdään tilanne sellaisena, että Pohjoismaiden neuvosto olisi se keskeinen toimija tälläkin alueella. Tässä suhteessa tietysti ratkaisujen aika on lähellä. Ensimmäinen merkittävä päätös tullaan tekemään elokuussa, jolloin on tämä Itämeri-konferenssi, mutta näyttää siltä, että me suomalaiset emme nyt saa siellä riittävästi tukea.

Olipa tilanne mikä tahansa, niin minusta on tavattoman tärkeää, että nämä alueelliset toimijat toimivat hyvässä yhteistyössä ja todellakin pyrkivät nimenomaan löytämään näitä käytännön toimintamahdollisuuksia esimerkiksi tukemalla monia niitä lähialueiden keskeisiä hankkeita, liittyivätpä ne sitten pohjoiseen ulottuvuuteen tai sitten Pohjoismaiden omaan lähialueyhteistyöhön. Toteaisin sen, että tällä hetkellä Pohjoismaiden neuvosto maksaa parlamentaarisen Itämeri-konferenssin sihteeristötoiminnat ja muutenkin suuri määrä niitä kustannuksia rahoitetaan Pohjoismaiden neuvoston budjetista. Tätä moni ei ole ilmeisesti kuitenkaan huomannut, ja ihmettelen, kun eduskunnassakin aina käydään keskustelua, että Pohjoismaiden neuvostolla on liikaa rahaa. Itse asiassa Pohjoismaiden neuvoston budjetti ei ole kasvanut viime vuosina merkittävästi, vaikka lisää tehtäviä on tullut ja moninaisempia toimintoja, joten minä en oikein ymmärrä sitä, miksi meidän pitäisi nyt sitten olla niin kovin huolissamme Pohjoismaiden neuvoston resursseista; paremminkin olisi järkevää pyrkiä sitten saamaan lisää resursseja tähän Itämeri-yhteistyöhön. Nyt onneksi muutkin Itämeri-konferenssimaat ovat valmiita jatkossa ehkä osallistumaan tähän rahoitukseen, toisin kuin tähän asti, jolloin siis, kuten aikaisemmin sanoin, rahoitus on suoritettu meidän budjetistamme.

Arvoisa puhemies! Olen jo ylittänyt aikani aika vahvasti ja lopetan tähän. Valtuuskunnan kertomuksesta käy selkeästi ilmi, rakennehan on hyvin saman tyyppinen, meidän toimintamme. Toteaisin tältä osin vielä, että ainakin Suomen valtuuskunnassa on tervehditty ilolla sitä ajatusta, että jatkossa näiden meidän eri kansainvälisten parlamentaaristen valtuuskuntiemme ja muiden kertomukset voitaisiin yhdistää ja tehdä niin, että myöskin jatkossa nämä keskustelut käytäisiin täällä yhtä aikaa, jolloin tavallaan tulisi tämä meidän koko kansainvälinen toimintamme laajasti esille, koska nämähän eivät ole irrallisia asioita. Se, mitä tapahtuu Euroopan neuvostossa, osittain siellä voi joistakin maista olla jopa samoja ihmisiä, ja nämä kaikki liittyvät yhteen, Etyj, Ipu, Arktinen neuvosto jne. Olisi hyvin järkevää, että nämä keskustelut käytäisiin tällaisena laajana kansainvälisenä keskusteluna, jolloin varmasti osanottokin olisi monipuolisempaa kuin nyt.

Pehr Löv /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Delegationens ordförande ledamot Outi Ojala gick igenom historiken mycket noggrant och jag skall kanske ta en del av det här mera på svenska i och med att det gäller nordiskt samarbete, men jag kommer nog förstås också att tala finska.

Det är så att Nordiska rådet för Finlands del fyller 50 år i år, någonting som är värt att fira om vi ser till nyttan med vad man har fått till stånd med arbetet i Nordiska rådet. Vi skall komma ihåg ett historiskt vingslag i och med att vi fick passfrihet i Norden mellan många länder, vilket många har försökt efterapa utan att ha lyckats. I och med Schengen börjar vi närma oss en större krets i det här systemet som utvecklades mellan de nordiska länderna.

Det här nordiska samarbetet har kritiserats ganska mycket de senaste åren och tycks ha fått en allt större styrka. Det är helt klart att när parlamenten, i det här fallet Finlands parlament, får allt mera arbetsuppgifter i och med globaliseringen och samarbetet med EU så synar man också det traditionella arbetsmönstret ganska kritiskt. Det här är helt naturligt.

Samtidigt vill jag säga det att jag är helt övertygad om att skulle vi gå in för en så radikal lösning som att slopa vårt engagemang i Nordiska rådet och det nordiska samarbetet skulle vi mycket snabbt uppleva saknaden efter något som har gett oss en hel del. Vi har en gemenskap, vi har en ganska gemensam kultur, vi har en viss språklig gemenskap, framför allt har vi en liknande välfärdspolitik som går att sälja och tala för ute i hela världen. Vi kan säga att det finns många områden i världen som avundas det nordiska samarbetet, att man kan samarbeta så här öppet mellan länder, över gränser, både formellt och informellt.

Puhemies! Vaikka paljon kritiikkiä on esitetty Pohjoismaiden neuvoston työstä ja yleensä pohjoismaisesta yhteistyöstä, olen täysin vakuuttunut siitä, että jos se lopetetaan, aika pian huomataan, kuinka suuri puute se olisi, koska meillä on aika pitkälle yhteinen identiteetti, meillä on yhteinen hyvinvointipolitiikka, aika pitkälle kielellinen yhteenkuuluvuus ym. ja monet alueet maailmalla peräänkuuluttavat vastaavan tyyppistä parlamenttien välistä yhteistyötä.

Mutta on toki niin, että kun kritiikkiä esitetään, pitää myöskin tarkastella, millä tavalla voidaan tästä jatkaa. Muuten olisimme aika hulluja, koska täytyy järkevöittää kaikkea työtä, kun aika on vähissä. Tämä on myöskin todettava, että se on näin.

Vi har under 2004 haft viktiga frågor uppe i den finska delegationen och i Nordiska rådet, framför allt det viktigaste, senaste inslaget som ju är gränshinderproblematiken. Vi har över 40 000 nordbor som flyttar mellan länderna årligen och de upplever stora svårigheter när det gäller socialpolitiska förmåner som det är svårt att få med sig, att räkna sig till godo i ett annat nordiskt land. De upplever stora svårigheter när det gäller att få examina accepterade i andra nordiska länder osv. De handikappade har svårt att få den hjälp de behöver när de kommer till en annan nordisk stad.

Det här är någonting som kommer fram i den informationskanal vi har i telefonen Hallå Norden som får allt mera samtal och frågor om råd när man flyttar och rör sig i Norden. Därför är den här av Ole Norrback startade processen som Poul Schlüter har tagit över nu i syfte att avveckla de här hindren ett kolossalt viktigt projekt. Vi kan väl säga att det har visat sig i praktiken att vi inte har så dåliga avtal, men verkställigheten från våra myndigheter har haltat mycket. Man är inte medveten och man har kanske också till och med aktivt förhalat tillämpningen av bestämmelserna. Man har ansett att andra frågor har varit viktigare.

Vi har de här Östersjöfrågorna. Östersjön är ett innanhav som håller på och dör osv. Det här är någonting som måste engagera Nordens länder tillsammans trots att det också måste ske engagemang på många andra arenor än i Nordiska rådet och nordiska ministerrådet. Vi har utvikningar till Arktis, till Väst-Norden osv. och det här är samtidigt kanske lite av en splittring i det traditionella nordiska samarbetet. Är det klokt att till alla delar engagera sig på alla fronter så att kärnfrågorna, det kulturella samarbetet, utbildningssamarbetet och den sociala välfärden och de andra frågorna som har varit viktigast på agendan kommer i skymundan. Det här är en sak som vi måste noggrant överväga, men så länge vi inte har någon annan bra kanal för det här övriga engagemanget är det viktigt att våra parlamentariker engagerar sig också i de här frågorna.

Sedan för att göra arbetet mera intressant och motiverande så har vi försökt med den här förankringen med nationella utskott, men det är inte så lätt. Vi har hårda tidtabeller i utskotten. Därför, för att det skall lyckas, så måste man känna ett äkta engagemang för den fråga som tas upp. Rapportering och formaliteter räcker tyvärr inte. Vi har sett till exempel i social- och hälsovårdsutskottet att alkoholpolitiken har varit en sådan där det har varit lätt att hitta angreppspunkter, anknytningspunkter, och söka stöd för en hälsopolitisk linje också i den finska alkoholpolitiken. Den är bara ett exempel där det finns klara gemensamma arbetsytor.

Sedan vill jag säga för att komma vidare att om parlamentarikerna verkligen skulle satsa på det här, så tycker jag att vi måste klara av att fokusera på kärnfrågor, på några få frågor som är viktiga för det nordiska samarbetet. Det som kan och skall skötas genom nationell process, nationell lagstiftning, skall inte behöva processas i en ganska stor apparat i Nordiska rådet och ministerrådet. Där tror jag att vi alla är skyldiga till en sanering.

Den andra frågan är tidsåtgången, för de nordiska mötena måste också ses över ytterligare. I år har vi minskat ned en mötesserie per år, 2006 kommer sommarmötesserien att tas bort, så vi har gjort en hel del men säkert finns det möjligheter för att ytterligare effektivera också mötesordningen. Men här finns en viss tradition som hänger kvar.

Det stora svansen, som vi kallar den, dvs. sessionerna på hösten där alla organisationer och skall vi säga samarbetsföreningar i Norden samlas när parlamentarikerna möts, har blivit väl stor. När värdlandet skall bjuda traktering åt tusen deltagare när det är 87 parlamentariker som deltar så förstår man att det här väcker en viss reaktion både hos arrangörerna och kanske också medierna. Så här behöver vi också en sanering för att få större förståelse för det här arbetet.

I jämförelse med annat internationellt samarbete för parlamentarikerna så är det nordiska samarbetet verkligen billigt. IPU kostar flera gånger mera per parlamentariker och där får man inga resultat till stånd vad jag har hört. Längre resor, man får tala vackert och äter gott, men får ingenting till stånd. Så har det sagts, jag vet inte, den som vet bättre får säga. Men det har man ju sagt också om nordiskt samarbete och där har vi nog också skäl att se över våra rutiner, det skall medges. Så är det.

Sedan vill jag ännu säga att vi diskuterar effektiveringen, fokuseringen, så att den blir vettig, vilket vi måste göra. Vi skall ta den här kritiken och den har startat upp. Sedan är det en annan viktig fråga när det gäller att engagera finska parlamentariker, och det är att kunna levande använda finska språket i Nordiska rådet. Mittengruppen tog det här som ett medlemsförslag ifjol redan, vi har processat det intensivt i presidiet och haft svårt att få hel förståelse för det. Vi anser att på de politiska gruppernas möten och alla viktiga formella arenor så skall det vara fullständig simultantolkning så att man inte behöver vara rädd för att komma till ett möte i andra nordiska länder och icke bli förstådd. Det här kommer vi att kräva. Jag är något förvånad över att andra politiska grupper från Finland inte har drivit det här lika systematiskt som mittengruppen för jag tycker att det här är en rättighetsaspekt som måste beaktas i högsta grad.

Ännu vill jag säga att delar av Tyskland, Polen och alla baltiska länder i tur och ordning eller gemensamt vädjat till oss att kan vi inte bilda en större gemenskap med samma sätt att arbeta som ni gör mellan de nordiska länderna. Det här tycker jag att är ett tecken på att vi har hittat någonting som är bra, som vi inte kan ta bort, men där vi måste agera klokt. Jag tror att i det här skedet måste vi fokusera och jobba med kärnfrågorna framom att starta en utvidgningsprocess. Utvidgningsprocesser tycks ju ha vissa problem när det gäller EU åtminstone, så vi skall inte vara alltför driftiga när det gäller Norden heller.

Puhemies! Lyhyesti suomeksi vielä: Meillä on ollut erittäin tärkeinä aiheina viime vuonna pohjoismaisessa yhteistyössä nämä rajaesteet, jotka todella tekevät matkustamisen ja muuttamisen hankalaksi. Asia koskee erittäin montaa tuhatta pohjoismaalaista, ja siihen on saatava muutos. Parlamentaarisella voimalla olemme saamassa tämän kuntoon onneksi. Ilman tätä parlamentaarista yhteistyötä tämä ei olisi onnistunut.

Mutta meidän täytyy fokusoida nyt myös Pohjoismaiden neuvostossa muutamiin tiettyihin kysymyksiin, jotka ovat todella tärkeitä ja joissa pohjoismainen hyöty on todennäköinen, eikä ottaa niin paljon tyypillisiä kansallisia kysymyksiä, joita siinä nyt on myöskin. Meidän täytyy myöskin ankkuroida nimenomaan ne tärkeät kysymykset meidän parlamentaarisiin valiokuntiimme, joista tuntuu, että niistä on hyötyä. Jos yritämme ottaa kaikki asiat sinne pakolla, niin silloin se ei kanna eteenpäin, koska siihen ei ole aikaa. Myöskin kokouksiin menevää aikaa täytyy vieläkin lyhentää. Vaikka nyt kolmen vuoden sisällä vähennetään kaksi kokoussarjaa vuodessa, edelleenkin on jonkin verran supistamisen varaa.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Tässä on edellisissä puheenvuoroissa jonkin verran selvästikin tunnettu huolta tulevasta kehityksestä. Luulen, että siihen on aihetta. Ed. Outi Ojala viittasi esimerkiksi tämänpäiväiseen kulttuuriministerien kokoukseen, jossa ymmärtääkseni on tehty päätöksiä ohi Pohjoismaiden neuvoston, kuitenkin päätöksiä, jotka koskevat pohjoismaista yhteistyötä. Ei tietenkään voi olla niin, että asiat olisivat muilta kiellettyjä sen takia, että on foorumi nimeltä Pohjoismaiden neuvosto, joka vain käsittelisi pohjoismaisia asioita, mutta minusta tässä on kyllä hiukan syytä huoleen.

Mutta varsinaisesti, herra puhemies, miksi pyysin puheenvuoron, on se erittäin positiivinen seikka, että Pohjoismaiden neuvosto on ylläpitänyt näitä kulttuuripalkintojaan, samoin kuin lehtimiespalkintojaan. Ne ovat käytännön työtä, juuri sitä käytännöllistä työtä, joka antaa sisältöä tälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Erityisen iloista tämä on sanoa tietysti sen takia, että kirjallisuuspalkinto tuli Suomeen Kari Hotakaiselle, mutta vielä iloisempaa on sanoa, että musiikkipalkinto meni Islantiin oopperasäveltäjälle, joka ammentaa nimenomaan islantilaisesta perinteestä. Siis Pohjoismaiden neuvosto, vaikka on yhteistyöelin, kunnioittaa jäsenmaidensa perinnettä. Sitä paitsi Hotakaisen Juoksuhaudan tie on sitä samaa lajia, kansallista perinnettä omalla tavallaan. Ja sitten nämä lehtimiesapurahat. Summat nyt eivät ole kovin suuria, mutta minusta tässä on myös periaatteesta kysymys, siis siitä positiivisesta lähtökohdasta, että palkitaan sellaista työtä, joka tekee muita Pohjoismaita muille Pohjoismaille tunnetuksi.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Outi Ojala kehotti tai toivoi, että ulkoasiainvaliokunta lähettäisi tämän meille muillekin valiokunnille tiedoksi. Koska Pohjoismaiden neuvostossa yhä tiettävästi on kansalaisasioita käsittelevä toimikunta, näin lakivaliokunnan puheenjohtajana jäin miettimään itse asiassa Pohjoismaiden neuvoston toimintaakin seuranneena, että itse asiassa aika haasteellisen tehtävän eteen lakivaliokunta joutuisi, jos se kertoisi, mitä ihmettä sillä olisi nykyään tekemistä Pohjoismaiden neuvoston asioiden kanssa.

Oikeus- ja sisäasiat valmistellaan ja käsitellään kansalliselta pohjalta, mutta yhä enemmän Euroopan unionin niin sanotun Tampere—Haag-prosessin pohjalta. Pohjoismaiden neuvosto tai pohjoismaiset sopimukset tulevat lähinnä nykyään meille vastaan siinä, että täytyy tehdä yhä aika monimutkaisia, usein vielä valiokunnassa tehtäviä, korjauksia voimaantulosäännöksiin, joissa vielä erittäin suuri määrä pohjoismaisia sinänsä tärkeitä sopimuksia seikkailee.

Itse asiassa olisi hyvä harjoitus jopa, jos ulkoasiainvaliokunta pyytäisi meitä muita valiokuntia arvioimaan, mikä rooli pohjoismaisella yhteistyöllä tänä päivänä valiokunnan toimialalla ja valiokunnan työskentelyssä on. Se saattaisi olla meille kaikille erittäin opettava kokemus. Voi olla, että me oppisimme, että me olemme jättäneet huomaamatta jotain, että olemme järjestelmällisesti jättäneet jotakin näkemättä, mitä Pohjoismaiden neuvosto tekee. Vastaavasti saattaa paljastua, että tosiasiassa Pohjoismaiden neuvoston rooli niillä alueilla, joilla EU on vahva, on nykyään hyvin marginaalinen, mikä taas ei poista Pohjoismaiden neuvoston merkitystä kulttuuri- ja nuorisovaihdossa, rajayhteistyössä, kaikessa semmoisessa sen vahvassa ydintarpeessa.

Astrid Thors /r:

Arvoisa herra puhemies, värderade talman! Kolleger! Jag har kanske en annorlunda infallsvinkel än ledamot Tuija Brax för när jag hastigt tittade genom den här berättelsen måste jag konstatera att här finns många frågor som man mera kunde koppla ihop med det arbete som vi gör här i riksdagen.

Det står bland annat att ett av utskotten har tillsatt en arbetsgrupp som behandlar bioetik och bioteknologi. Här i riksdagen så har Tutkas-sällskapet, som sysslar med samarbete mellan forskare och riksdagsmän, efterlyst och försökt pådriva att vi också skulle få en lagstiftning om till exempel vilka principer så kallade biobanker skall verka med. Det finns ett avgjort behov av en sådan typ av lagstiftning och här ser jag klart att det borde kopplas till det arbete som utförs. Det finns också en oro för att just skillnaderna i lagstiftningen mellan de nordiska länderna kanske leder till en viss typ av shopping.

På samma sätt kan man konstatera att Nordiska rådet under de senaste åren har gjort ett oerhört värdefullt arbete mot barnhandel och för att förbättra barnens situation i närområdena. Det senaste exemplet är det tema som har funnits mot människohandel. Jag var väldigt glad när jag kunde konstatera att det i en nyhet för några dagar sedan sades att det här nordiska samarbetet har lett till att man också i Murmansk är aktivare och ser mera den barnhandel som finns i våra närområden.

Arvoisa puheenjohtaja! Itse löydän monta yhtymäkohtaa meidän ainakin poliittisen pohdinnan (Ed. Kekkonen: Puhemies!) ... — Arvoisa puhemies! Hyvä, että Antero muistuttaa minua todellisuudesta. (Ed. Kekkonen: Edustaja Kekkonen!)

(Naurua) Ja, ja, tag det lugnt bara. — Nähdään monia yhtymäkohtia, ja nimenomaan tästä bioetiikkatyöryhmästä, joka täällä on toiminut Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä, toivoisin, että voisimme esimerkiksi saada siitä tietoa, koska Tutkas-seura on tehnyt aloitteen keskustelusta ja aika paljon, jotta me myöskin Suomessa saisimme biopankkilainsäädäntöä ja epäselvä tilanne saataisiin säänneltyä.

Muutama päivä sitten näkyi uutisissa, että pohjoismainen yhteistyö on johtanut tuloksiin jopa Murmanskissa, jossa sen yhteistyön tuloksen johdosta myöskin Murmanskin viranomaiset ovat enemmän tietoisia ja toimivat aktiivisemmin, ja se on hyvä alku. Ehkä myöskin voitaisiin ajatella, että täällä meidän miehiset kollegamme yhtyisivät Lennart Gustavssonin aloitteeseen, että saatettaisiin voimaan tämmöinen network tai verkosto miesedustajista, jotka tekevät työtä ihmiskauppaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Luulen, että tästä olisi ihan hyvä saada esimerkkejä.

Se, mikä tekee minut surulliseksi, on, että tämä Rajamaa-tv-työryhmä lopetti toimintansa. Vaikka me olemme saaneet tutustua viime päivinä Astrid Gartzin mietintöön Suomen ja Ruotsin tv:n siirtämisestä toisiin maihin, niin pelkään, että siinä ei ehkä nimenomaan juuri lapsia huomioida, koska aikaerot ovat sellaiset, että välttämättä suomalaiset lapset eivät ole silloin kotona, kun tulee Ruotsista tv:tä, ja se ei hänen raportissaan ihan toimi. Ja todellakin olen vähän surullinen siitä, että siinä ei pystytty etenemään.

Muistini mukaan jossain, oliko se Schlüterin työryhmän yhdessä raportissa, esitettiin, että valmisteluvaiheessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä siinä, miten esimerkiksi perheoikeudelliset lakisäännökset vaikuttavat muun muassa liikkumismahdollisuuksiin ja miten otetaan huomioon tämä frirörlighet över gränser.

Slutsatserna i en av Schlüter-gruppernas rapporter var att det skulle vara mycket bra om man när man uppgör privaträttslig lagstiftning redan i det skedet har tittat på hur den påverkar möjligheterna att flytta över gränserna. Det är ganska uppenbart att när justitieministeriet nu gör upp lagstiftningen om konstgjord befruktning så är det skäl att titta på hur slutresultatet blev eller är i de andra nordiska länderna, att det inte de facto blir ytterligare hinder eller onödiga skillnader som inte är motiverade.

Till slut vill jag säga att när vi ser på vilka utmaningar som finns inför framtiden så kan man konstatera att också i fortsättningen kommer de nordiska finansieringsinstitutionerna att vara jätteviktiga med tanke på den nordliga dimensionen.

Tästähän käytiin keskustelua silloin pohjoisen ulottuvuuden yhteydessä, että nimenomaan Nib ja Nefco ovat erittäin tärkeitä rahoittajia ja toimijoita, mitä tulee Pohjoiseen ulottuvuuteen, ja nimenomaan tämä Nefcohan on sellainen todellinen menestystarina, joka on tehnyt hyvää työtä lähialueillamme.

Mitä tulee EU:n nykytilanteeseen, niin voikin sanoa, eikö olisi vähän aikaa, kun nyt EU:ssa välttämättä ei pystytä etenemään kaikilla tärkeillä aloilla, että esimerkiksi veroalalla vielä katsottaisiin yhteneväisyyksiä Pohjoismaissa. Se voisi olla yksi tapa, koska varmaan tulevaisuudessa tulee olemaan tarvetta edetä ja harmonisoida myöskin EU:n puolella.

Sedan kan jag inte låta bli att säga att jag sannolikt kommer att tala med kollegan Pehr Löv ganska snart om ett gränshinder som jag själv har upplevt. Jag har ivrigt vänt mig till Hallå Norden med ett mycket uppbragt konstaterande att jag är arg på att inte kunna få köpa ljudböcker över nätet från sajter i Sverige. Den här frågan har redan handlagts ganska länge inom Hallå Norden och nu är det så där som om man nästan skulle ha sträckt upp händerna. Det finns tydligen den typen av begränsningar i upphovsrättslagstiftningen som gör att de inte kan göra någonting åt det, bara som en liten förhandsvarning att det här är ett ganska underligt område i ett skede när vi både vill köpa ljudböcker på cd, vill använda och kanske börja ladda ner material till mp3-spelare för att kunna lyssna på böcker och så finns det fortfarande gränshinder i Norden. Jag har blivit väldigt ledsen när myndigheterna eller de som verkar med Hallå Norden har konstaterat att det kanske går så att de inte kommer att kunna hjälpa i den här frågan.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvosto on minun eduskuntatyössäni kansainvälisyyttä edustava työmuoto, ja työskentelen siellä elinkeinovaliokunnassa. Niin kuin täällä Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja totesi äsken, viisi vuosikymmentä sitten Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon ja tämä aloitti Suomen läntisen integraation.

Pohjoismaiden neuvostoa on joskus arvosteltu, mikä sen tehtävä, tarpeellisuus, saattaa tänä aikana olla. Näkisin, että Pohjoismaiden neuvosto voi olla monien uusien hankkeitten, uusien toimintojen virittäjä Pohjoismaiden kesken, vauhdittaa myös sellaisia, jotka eivät vielä tällä hetkellä ole riittävästi edenneet. Yksi tällainen asia, jonka näkisin tärkeäksi, on Keskipohjola-yhteistyö, Mittnorden. Näkisin, että maaherrojen viitisentoista, taitaa olla 20 vuotta sitten kolmessa Pohjoismaassa virittämä Mittnorden, Keskipohjola-ajatus, pitäisi ottaa aivan uudella tavalla esille myös Pohjoismaiden neuvostossa. Nyt kun Suomessa ovat maakunnalliset liitot, niin näkisin, että entistä enemmän myös maakunnallisten liittojen tulisi Suomessa keskisen Suomen alueelta olla mukana tässä Keskipohjola-ajatuksen vaalimisessa.

Meillä oli tietty takaisku tälle Keskipohjola-yhteistyölle Merenkurkun laivaliikenteen tuntuva väheneminen muutama vuosi sitten. Mutta kun täällä eduskunnassa oli vajaa kuukausi sitten seminaari tämän asian merkeissä, todettiin, että laivaliikenteen käyttö on lisääntynyt ja uudelleen pitäisi virittää niin elinkeinoelämän, matkailun, kulttuurin, yliopistojen kuin myöskin muitten oppilaitosten välinen Keskipohjola-yhteistyö, samoin tietysti maantie- ja rautatiereitti. Näen, että kaakosta Lappeenrannan ja Imatran seudulta, jolta ovat yhteydet laajaan Venäjän maahan ja itään pitkälti muutoinkin, tulisi ulottua tämän reitin sitten Jyväskylän ja Vaasan kautta yli Merenkurkun vastaaviin maakuntiin ja paikkoihin sitten Ruotsissa ja aina Trondheimiin ulottuen. Tällä olisi kansainvälinen ulottuvuus Venäjältä Atlantille keskisen Suomen kautta. Näen, että meillä Suomessa on pidettävä huoli siitä, että tieverkko ja radat tukevat tätä. Tässä suhteessa erittäin tärkeä on Maantie 18 mutta myös niin sanottu poikkirata Parikkalasta Savonlinnan, Huutokosken, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan. Tämä on tärkeä muistaa myöskin tällaisena poikittaisreittinä ja sitten vastaavat yhteydet Keskipohjolassa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä Keskipohjola, Mittnorden, eri muodoissaan saa vauhtia entistä enemmän Pohjoismaiden neuvoston työskentelyssä. Olen tehnyt jäsenaloitteen tähän liittyvistä asioista.