Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Vakuutusoikeusprosessiin on pitkään toivottu eräitä parannuksia. Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa kirjattiin tästä syystä, että asianosaisjulkisuutta vakuutusoikeuden käsittelyssä parannetaan.

Keskeisimmät tavoitteet hallituksen esityksessä vakuutusoikeuslain muuttamisesta ovat prosessin avoimuuden lisääminen ja viivytyksettömän käsittelyn turvaaminen. Esitys pitää myös sisällään paljon prosessin sujumista edistäviä ehdotuksia ja on tarpeellinen sekä sosiaaliturva-asioiden oikeusturvan toteutumisen johdosta että myös valtiontalouden kannalta.

Ratkaisukokoonpanojen keventäminen nopeuttaisi asian käsittelyä ja lyhentäisi käsittely-aikoja. Lisäksi lainkäyttöhenkilökunnalle jäisi enemmän aikaa keskittyä vaativien asioiden käsittelyyn, mikä puolestaan mahdollistaisi päätösten laadun parantamisen. Tästä syystä esityksessä ehdotetaan, että määrätyissä asioissa vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennettäisiin luomalla nykyisten kolmi- ja viisijäsenisten kokoonpanojen rinnalle yhden tuomarin kokoonpano sekä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen muodostama kokoonpano.

Lisäksi ehdotetaan, että lainkäyttöasioita ei olisi välttämätöntä ratkaista muodollisessa istunnossa, jossa kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet ovat samanaikaisesti läsnä, mikäli kaikki jäsenet olisivat kirjallisessa menettelyssä olleet ratkaisusta yksimielisiä. Muodollisista istunnoista luopuminen nopeuttaisi yksimielisten asioiden käsittelyä. Se myös poistaisi nykyisessä prosessissa todetun epäkohdan siitä, että kirjallisessa prosessissa asiasta lausunut lääkärijäsen taikka intressijäsen ei aina ole ollut sama kuin asian ratkaissut jäsen. Virkavastuu selkiintyisi, ja ratkai-sumenettely tulisi läpinäkyvämmäksi. Lisäksi käytettävissä olevia resursseja voitaisiin kohdentaa entistä paremmin vaativien asioiden käsittelyyn.

Edelleen lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset lisäselvityksen rajoittamisesta ratkaisupäivään, mikä sekä selkeyttäisi että nopeuttaisi asioiden käsittelyä. Lakiin tulisi myös säännökset vakuutusoikeuden velvollisuudesta antaa muutoksenhakijalle tiedot asian vireilletulosta, arvioidusta käsittelyajasta, kirjallisen ja suullisen selvityksen huomioon ottamisesta sekä ohjeista lisäselvityksen toimittamiseksi. Lakiin ehdotetaan myös selkeämpi säännös siitä, että yksityisellä asianosaisella on mahdollisuus pyytää suullisen käsittelyn toimittamista vakuutusoi-keudessa hallintolainkäyttölaissa säädetyllä tavalla. Nämä lisäisivät vuorovaikutteisuutta ja käsittelyn avoimuutta.

Oikeusturvan toteutumisen ja myös taloudellisten syiden johdosta on perusteltua pysyä järjestelmässä, jossa vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoon lääketieteellisissä asioissa kuuluu lääkärijäsen. Tämä lisää ratkaisujen oikeusvarmuutta, kun ratkaisukokoonpanon jäsenet voivat keskustella ratkaisuun vaikuttavista lainopillisista ja lääketieteellisistä seikoista keskenään.

Värderade talman! I propositionen föreslås det att en ordinarie överläkartjänst inrättas vid försäkringsdomstolen. Överläkaren ska verka som en läkarledamot, och till överläkarens uppgifter hör också att följa högsta domstolens beslutspraxis och att utveckla försäkringsdomstolens medicinska bedömningsförfarande.

Vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenen nimike ehdotetaan muutettavaksi vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäriksi. Asiantuntijalääkäreiltä olisi mahdollista pyytää asianosaisjulkisia asiantuntijalääkärilausuntoja vastaavalla tavalla kuin aikaisemmin on pyydetty lääkärivarajäseniltä. Asiantuntijalääkärilausuntojen määrää tulisi myös lisätä verrattuna aikaisempaan, koska niiden kautta lääketieteellinen arviointimenettely tulee avoimemmaksi.

Arvoisa puhemies! Lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkäreiden nimittämismenettelyä ehdotetaan muutettavaksi muun maussa siten, että se perustuisi avoimeen hakuun. Lisäksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenten, asiantuntijalääkäreiden sekä muiden sivutoimisten jäsenten nimittämiseen ehdotetaan liitettäväksi sidonnaisuuksien ilmoittamismenettely siten kuin tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa on säädetty. Nämä uudistukset lisäisivät myös avoimuutta ja vaikuttaisivat siihen, miltä vakuutusoikeuden jäsenistön puolueettomuus ja riippumattomuus näyttää ulospäin.

Sotilastapaturma-asioiden ratkaisukokoonpanon osalta ehdotetaan, että työnantajatahon sivutoiminen jäsen määrättäisiin jatkossa puolustusministeriön ehdotuksesta. Tämä ehdotus lisäisi ratkaisukokoonpanon asiantuntemusta sotilaallisista palvelusolosuhteista ja vaikuttaisi siten parantavasti oikeusvarmuuteen.

Ihan viimeiseksi: Lisäksi lakiin ehdotetaan eräitä muita vähäisiä tarkistuksia, kuten tutkintouudistukseen perustuvaa kelpoisuusvaatimuksen tarkennusta sekä täysistunnon kokoonpanon supistamista niin, että siihen jatkossa enää kuuluisivat määräaikaisessa virkasuhteessa olevat vakuutusoikeustuomarit.

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tätä lakiuudistusta ovat monet odottaneet, sillä lukuisa on se joukko, joka on joutunut mielestään vakuutusoikeuden mielivallan kohteeksi eikä aina perusteettomasti. Nykyisin voimassa olevasta laista puuttuu läpinäkyvyys miltei tyystin. Tämä esitys parantaa kansalaisen oikeusturvaa ainakin siltä osin.

Syvältä sydämestäni toivon, että tämän lain myötä oikeudenmukaisuus toteutuu myös tällä saralla niin hyvin kuin se vain on mahdollista. Valitettavasti sitä kuitenkin sopii epäillä jatkuvasti. Parasta tässä lakiehdotuksessa on sen 16 §, joka mahdollistaa yksittäisen asianosaisen suullisen käsittelyn hänen pyynnöstään. Lainaus:

"Asian käsittely vakuutusoikeudessa

Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä.

Yksityisellä asianosaisella on oikeus pyytää suullisen käsittelyn toimittamista vakuutusoi-keudessa. Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianomaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista vakuutusoikeudessa."

Toivon, että tämän uusitun lain käyttöönottoa ja sen toteuttamista varten asetetaan seurantaryhmä vähintään kahdeksi vuodeksi. Vasta silloin on mahdollista nähdä, ovatko syvälle urautuneet mielivaltaiset käytännöt ja ratkaisut poisopittu vakuutusoikeudessa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on useampia merkittäviä muutoksia, joiden avulla vakuutusoikeuden käsittelyaikoja on tarkoitus lyhentää. Kansalaisten kannalta on kohtuutonta, että nykyisin muutoksenhakija joutuu odottamaan ratkaisua esimerkiksi toimeentuloturvaa koskevassa asiassa jopa vuoden. Samalla muutoksenhakijan tiedonsaantia omassa asiassaan, muun muassa lääketieteellisessä arvioinnissa, on tarkoitus parantaa. Lisäksi ulkopuoliselta asiantuntijalta pyydettäisiin lausuntoja nykyistä useammin ja muutoksenhakijat saisivat nämä lausunnot käyttöönsä. Kaikki nämä muutokset parantavat muutoksenhakijoiden oikeusturvaa ja ovat siksi erittäin kannatettavia. Lisäksi myönteistä on se, että vakuutusoikeuden lääkärin ja asiantuntijalääkäreiden nimittämisessä noudatettaisiin jatkossa avointa hakumenettelyä. Nykyisinhän sosiaali- ja terveysministeriö tekee oikeusministeriölle esityksen lääkärijäsenistä.

Yhteenvetona voikin todeta, että tämä lakiesitys tulee varmasti parantamaan kansalaisten luottamusta vakuutusoikeuden toimintaa kohtaan.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että tämä asia on nyt tässä pisteessä, että tästä on tehty lakiesitys. Kun tulin eduskuntaan vuoden 2011 vaalien jälkeen, kysyin silloiselta ministeri Risikolta, mitä ihmettä tälle asialle voitaisiin tehdä, miten tähän asiaan voitaisiin puuttua. Hän ohjeisti minua ja sanoi, että tee siitä ensin kirjallinen kysymys ja sen jälkeen lakialoite, ja näin meneteltiin. Kirjallisia kysymyksiä tuli muutama, lakialoitteita ehkä yksi.

Tässä nyt esillä olevassa asiassa on hyviä asioita, vähän keskeneräiseksi jääneitä asioita ja sitten vähän huonompia asioita minun mielestäni.

Ensimmäinen vähän huonompi asia on se, että nykyisen kolmi- ja viisijäsenisen kokoonpanon rinnalle on tulossa yhden tuomarin kokoonpano tai yhden tuomarin ja lääkärijäsenen muodostama kokoonpano. Minusta silloin, kun päätetään näin isoista asioista, ihmisen loppuelämästä vakuutusoikeuden kannalta, yhden ihmisen päätös tuntuu aika lailla hurjalta, jos yksi ihminen pystyy päättämään, mikä se tulevaisuus tulee olemaan.

Edelleen pidän heikennyksenä sitä, että lisäselvitysten antaminen rajoitetaan ratkaisupäivään. Tämä ihan sen takia, että jos ajatellaan ihan tätä maallista oikeudenkäyntiä, niin yleensä siinä oikeudenkäynnissä sitten tulee esille sellaisia asioita, mitä halutaan vielä seuraavassa asteessa muuttaa tai tuoda esille, mitä ei ole huomattu kertoa ensimmäisessä vaiheessa. Nyt jos ratkaisupäivään pannaan piste, että sitten ei saa enää tuoda sinne lisäasioita, jotka voisivat vaikuttaa lopputulokseen, niin pidän tätä huojennuksena siitäkin huolimatta, että nyt sitten säädetään ihan oikein se, että asianosaiselle pitää antaa kaikki tiedot, joita tätä ratkaisua tehdessä tarvittaisiin. Sinänsä kummallista, tämänhän pitäisi olla itsestään selvä asia, että ihmiselle pitää antaa ne tiedot.

Erittäin hyvää on se, että lakiin kirjataan nyt selkeästi se, että asianosaisella on oikeus suulliseen käsittelyyn, mikäli hän sellaista haluaa. Hyvin usein tuo suullinen käsittely on huomattavasti parempi kuin se, että pyöritellään pelkästään papereita.

Mutta se, mikä tässä on tietysti vieläkin hyvä, on, että vakuutusoikeuteen ehdotetaan perustettavaksi vakinainen ylilääkärin virka ja vakuutusoikeuden lääkärivarajäsenen nimike ehdotetaan muutettavaksi vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäriksi. Nuo nimikkeet ovat nimikkeitä, mutta asiantuntijalääkäreillä olisi mahdollista pyytää asianosaisjulkisia asiantuntijalääkärilausuntoja. No, tämä nyt ehdottomasti pitää olla, että näitä lääkärilausuntoja saa sinne, mutta olisin odottanut, että tässä olisi ollut kirjaus siitä, että niitä lääkäreitä, jotka ovat aikaisemmin nähneet kyseisen potilaan tai henkilön, voitaisiin kuulla eikä nonsaleerattaisi heidän antamiaan päätöksiä esimerkiksi eläkejärjestelyistä. Jos hoitava lääkäri on sitä mieltä, että ihminen ei kykene töihin, niin kyllä sillekin pitäisi antaa jonkinlainen arvo.

Se, missä tämä nyt jäi ehdottomasti puolitiehen, vaikka näitä nimikkeitä lisättiin ja tuli asiantuntijalääkäreitä ja muita, on, että vieläkään vakuutuslääkäreiltä ei vaadita lääkärinlausuntoa kunnian ja omantunnon kautta vakuutettuna. Jos tämä kunnian ja omantunnon kautta vakuutettaisiin, jos he vakuuttaisivat nämä lääkärinlausunnot, se tarkoittaisi sitä, että heidän olisi nähtävä potilas. Mutta jos ei tarvitse vakuuttaa kunnian ja omantunnon kautta, niin silloin voidaan katsoa periaatteessa toisarvoisia tekijöitä, jotka eivät vaikuta kyseisen henkilön terveydentilaan. Toki jos ihmisellä on kaksi jalkaa poikki, niin hän saattaa tehdä muita töitä paitsi juosta, mutta silloin kyllä pitäisi nähdä tämä ihminen ja pystyä tekemään se päätös sillä tavalla, että se lääkäri, joka potilaasta lausunnon kirjoittaa, on nähnyt potilaan.

Mutta kaikkinensa on hyvä, että tämä asia on tullut esille, hyvä että on nähty, että tässä asiassa on korjaamisen varaa, ja silloin jos saadaan edes ensimmäinen sivu käännettyä, niin on toiveissa, että se toinenkin sivu kääntyisi joskus.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppasen ja varmaan useamman muun kollegan tavoin itsekin olen asian nostanut — ensimmäisen kerran varmaan vuonna 2012 — esille. Silloin teimme edustaja Rajamäen ja edustaja Kiljusen kanssa keskustelualoitteen suomalaisen vakuutusoikeuslain ja -järjestelmän toimivuudesta. Koskaan tätä keskustelualoitetta ei kuitenkaan sitten toteutettu salissa — teimme sen myöhemmin muutaman kerran uudelleenkin. Mutta olen iloinen, että nyt tänään asiasta voimme keskustella tässäkin salissa. Totesin tuolloin, että kansalaiskeskustelu ja julkisesti ilmaistu huoli vaatisi kansanedustajia tarkastelemaan vakuutusoikeuden toimintaa säätelevän lain toimivuutta ja ajanmukaisuutta, ja nythän meillä on siihen oivallinen tilaisuus ja mahdollisuus. Kiitos tästä sekä ministeri Henrikssonille että myöskin ministeri Risikolle, joka on omalta osaltaan ollut asiassa aktiivinen.

Minusta tuntuu siltä, että esityksessä on muutoksia, jotka ovat oikeaan suuntaan — toki osaan muutoksista syyt lienevät ehkä ennemminkin taloudellisia — mutta kuitenkin suurin muutostarve on se, että meidän tulee pystyä lisäämään kansalaistemme oikeudentuntoa, oikeustajua. Minusta itsestäni on tuntunut vaikealta ymmärtää sitä, että hoitavat lääkärit antavat jollain tavalla vääriä lausuntoja, ainakin vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden näkemykseen viitaten. Minusta pitäisi olla selvää, että jos hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin arviot ovat keskenään ristiriidassa, tulee siitä seuraavien toimien olla muutoksenhakijan kannalta oikeudenmukaisia ja prosessien läpinäkyviä.

Tässä esityksessä pohditaan ulkopuolisen asiantuntijalääkärijärjestelmän etuja ja haittoja ja päädytään sitten siihen, että lisätään käyttöä, mutta ei siirrytä ulkopuoliseen asiantuntijalääkärijärjestelmään. Tällaisen ulkopuolisen asiantuntijalääkärin etuna voisi kuitenkin olla se alakohtainen asiantuntijuus. Esimerkiksi onnettomuudesta seuranneet aivovammat ovat vaikeusasteeltaan sellaisia, että asiantuntijalääkärin erikoisalan tulisi olla juuri neurologia. Ja esimerkiksi aivovamma on sellainen vamma, josta saattaa seurata vasta huomattavasti onnettomuutta myöhemmin oireita, jotka sitten pitäisi pystyä tulkitsemaan juuri siihen onnettomuuteen liittyviksi — tällaisista tapauksista ainakin itse olen saanut paljon palautetta. Nykyisin on käytetty ainoastaan 15 kertaa ulkopuolista asiantuntijaa. Minusta onkin syytä kysyä, olisiko tarvetta käyttää useamminkin. No, toki nyt sitten tämän lakiesityksen myötä näin varmasti tulee käymäänkin. Se, että lisätään ulkopuolisen käyttöä, mahdollistaa myöskin sen, että nämä lausunnot tulevat julkisiksi asianosaiselle, ja tämähän tietenkin lisää sitä avoimuutta.

Täytyy muistaa, että kyse on aina yksittäisen henkilön elämästä ja isosta henkilökohtaisesta kriisistä. Jos oman asian käsittelyssä vaivaa epätietoisuus ja epäluottamuskin ja tunne epäoikeudenmukaisuudesta, niin kyllä se katkeroittaa ihmisen ja vie uskon järjestelmään. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Pitkät käsittelyajat, hakemusten hylkääminen ja monimutkainen valitustie voivat johtaa pahimmassa tapauksessa tilanteeseen, jossa kuntoutuminen viivästyy, pahoinvointi kasvaa ja taloudelliset vaikeudet syvenevät. Ongelmista johtuvat inhimilliset menetykset ovat yksilölle korvaamattomia tilanteessa, jossa hän ei sairauden tai vamman vuoksi pysty huolehtimaan elatuksestaan. Kyse ei siis niinkään ole päätöksen sisällöstä, sillä jokainen meistä ymmärtää sen, että väkisinkin tulee myöskin kielteisiä päätöksiä, vaan enemmänkin kyse on siitä tavasta, jolla päätöksiä tehdään. Merkityksetöntä ei myöskään ole se, miten ihmisen käy tämän kielteisen päätöksen jälkeen, joten myös näihin jatkoprosesseihin on syytä kiinnittää huomiota.

Toivon, että kun asia nyt lähtee valiokuntaan, niin siellä asiaa käsitellään perusteellisesti ja punnitaan ja harkitaan monelta eri kannalta. Ihmiset odottavat nyt meiltä ja eduskunnalta oikeutta ja heidän oikeustajunsa toteutumista.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin vakuutusoikeuden päätöksistä on tullut kansalaispalautetta ja ennen kaikkea siitä, että nämä vakuutusoikeuden lääkärit eivät ole samalla linjalla hoitavan lääkärin kanssa tästä päätöksestä. Minä muistelen, että viime kaudella lakivaliokunnassa näistä samoista asioista käytiin keskustelua. Tässä nyt on paikallaan kiittää hallitusta siitä, että se on reagoinut tähän kansalaispalautteeseen vakuutusoikeuden ongelmista. Ja myös minä olen saanut palautetta kansalaisilta, jotka ovat purkaneet pettymystään vakuutusoi-keuden toiminnasta. Kansalaispalautteet liittyvät usein koettuun pettymykseen vakuutusoikeuden päätöksestä tai siihen, että päätöksenteko venyy kohtuuttoman pitkäksi.

Esitetyn uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa ja joustavoittaa asioiden käsittelyä vakuutusoi-keudessa, lisätä toiminnan avoimuutta, millä varmistetaan oikeusvarmuuden säilyminen korkealla tasolla. Kaikki nämä ovat kannatettavia tavoitteita, ja uskon, että tämä eduskuntaan nyt tuotu esitys palvelee näitä tavoitteita. On tärkeää ymmärtää, että etuushakemusten pitkät käsittely-ajat eläke-, vakuutus-, sosiaaliturvajärjestelmissä ovat suuria epäkohtia kansalaisten kannalta.

Vakuutusoikeuden pitkät käsittelyajat ovat olleet esillä myös oikeusasiamiehellä. Tapauksessa kantelijan kansaneläkettä koskevan valituksen käsittely oli kestänyt vakuutusoikeudessa 18 kuukautta. Apulaisoikeuskanslerin mukaan käsittelyaika oli ollut kohtuuttoman pitkä arvioitaessa sitä sellaisenaan ja se oli ollut myös huomattavasti keskimääräistä käsittelyaikaa pidempi, mikä on noin 10 kuukautta. Kantelijan valitusasiaa ei ollut käsitelty perustuslain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

Arvoisa puhemies! Valitusasiaa ei ollut käsitelty perustuslain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Tässä on kiteytetty se, miksi vakuutusoikeuslakia ollaan nyt muuttamassa. Uudistuksen tavoite on kaikille siis kristallinkirkas, ja hyvä näin. Edellä mainitussa tapauksessa vakuutusoikeus oli vedonnut käsittelyajan pituudessa osittain asian esittelijän vaihdokseen, jaoston työtilanteeseen ja kiireellisenä käsiteltäväksi luokiteltujen asioiden poikkeuksellisen suureen määrään. Lisäksi myös muut jaostolla tapahtuneet esittelijänvaihdokset olivat osaltaan vaikuttaneet asioiden käsittelyjärjestykseen. Apulaisoikeuskansleri oli kuitenkin todennut, että esittelijänvaihdoksista johtuva asian käsittelyn viivästyminen on seikka, johon voidaan tuomioistuimen työn hyvällä organisoinnilla vaikuttaa.

Tässä tullaan hyvin oleelliseen seikkaan, miksi katson tämän esityksen palvelevan kansalaisten etua. Kun vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennetään ja täysistunnon kokoonpanoa supistetaan eikä kaikissa lainkäyttöasioissa ratkaisuissa välttämättä tarvitse olla muodollisessa istunnossa, jossa ratkaisuun osallistuvat jäsenet ovat samanaikaisesti läsnä, saadaan vaikutusoikeudesta ketterämpi organisaatio ja näin käsittelyaikoja nopeutettua. Toisaalta kansalaisten oikeusturva saattaa heikentyä, ja siksi päätöksiä sekä niiden oikeellisuutta on seurattava.

Arvoisa puhemies! Lisäksi rohkenen saamani kansalaispalautteen perusteella esittää pyynnön vakuutusoikeudelle. Vakuutusoikeuden tulee kiinnittää päätöksissään entistä enemmän huomiota siihen, että päätökset perustellaan kansalaisille hyvin ja ymmärrettävällä kotikielellä. Hyvin perustellut päätökset ovat edellytys sille, että muutoksenhakija kokee saavansa asiassa oikeutta, vaikka päätös ei ole ollut hänelle myönteinen. — Kiitos.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ilahduin ensin kovasti, kun näin käsittelylistalla olevan esityksen vakuutusoikeuslain muuttamiseksi. Lakiehdotus sisältää selkeitä edistysaskeleita vakuutusoikeuskäytäntöjen parantamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa ja joustavoittaa asioiden käsittelyä vakuutusoikeudessa, lisätä toiminnan avoimuutta ja varmistaa oikeusvarmuuden säilyminen korkealla tasolla. Lakiehdotuksella, tai itse asiassa lailla, saataneen käsittelyä notkeammaksi ja myös kustannustehokkaammaksi. Vahingoittuneen kannalta lakiehdotus ei sisällä valitettavasti todella tärkeitä asioita, joilla vahingoittuneen oikeusasemaa oikeasti parannetaan. Olen tehnyt minäkin aloitteen tai kysymyksiä vakuutusoikeusasioista kuluneen kauden aikana, järjestänyt tilaisuuksia ja kirjoittanut asiasta.

Tämän lain yleisperusteluissa käydään kaunissanaisesti läpi nykytilanteen puutteita. Niihin minulla ei sinänsä ole mitään huomauttamista. Tässä ehdotuksessa todetaan: "Vakuutusoikeudessa käsiteltävissä asioissa lääketieteen ja oikeustieteen välinen raja ei ole selväpiirteinen ja yksiselitteinen. Asioiden ratkaisu perustuu osaksi oikeudelliseen ja osaksi lääketieteelliseen arviointiin. Oikeustieteen ja lääketieteen rajamaastoa, jossa niiden täydellinen erottaminen ei ole enää mahdollista, voidaan luonnehtia vakuutuslääketieteen ydinalueeksi. Vakuutuslääketieteen hallinta edellyttää siten sekä oikeudellista että lääketieteellistä erityisasiantuntemusta. Noin 60 prosenttia vakuutusoikeudessa vuosittain käsiteltävistä asioista on lääketieteellistä erityisasiantuntemusta vaativia." Tässä juuri on tämän järjestelmän haavoittuvuus: lääketieteellinen asiantuntemus ja sen käyttö sekä saatavuus. Tämä ehdotus parantaa tilannetta muun muassa asiantuntijalääkäreiden käytön ja heidän valintamenettelynsä osalta sekä suullisten käsittelyjen osalta, kuten myös lisäaineiston toimittamisen osalta. On kuitenkin pidettävä huoli, että lääkärijäsenet ja asiantuntijalääkärit todella ovat puolueettomia ja esteettömiä. Nykyinen arvosteluryöppy ei tätä asiaa tue. Edelleen jää avoimuuteen aukko, kun varsinaisiin käsittelyihin osallistuvat lääkärijäsenet ovat neuvottelusalaisuuden piirissä, vaikka asiaa hieman korjaa se, että asiantuntijalääkärien päätökset ovat julkisia.

Jatkossa on pidettävä huoli, että vakuutusoi-keuden määrärahat eivät ole este suullisten käsittelyjen tai asiantuntijalausuntojen pyytämiselle. Muutoin uudistettu järjestelmä ei palvele kansalaisen etua, oikeusturvaa. Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanojen uudistamisella toivottavasti myös saavutetaan sitä kaivattua nopeutumista, mutta aikataulujen nopeutumisella ei voida perustella tehtävien päätösten epäluotettavuutta, joka aina on vaarana, kun monimutkaisten asioiden päätöksentekoa suoraviivaistetaan.

Herra puhemies! Tapaturma ja sen seuraukset ovat vaikeasti arvioitavia asioita. Meidän järjestelmässämme näyttää siltä, että hoitava lääkäri ja hänen lausuntonsa tai potilas sivuutetaan liian usein omassa asiassaan. Ulkopuolinen asiantuntemus kävelee tässä paikallisen asiantuntemuksen yli ja usein rahan ohjaamana. Meidän lainsäätäjien kannattaa pitää mielessä, että kun vakuutusyhtiöt vapautetaan omasta vastuustaan, jää kaikki vastuunkanto yksittäisen ihmisen, sosiaalitoimen ja Kelan harteille.

Meille jokaiselle voi sattua vakava tapaturma, jonka varalta luulemme olevamme vakuutettuja. Kun sitten tämä turvallisuudentunne osoitetaan vakuutusyhtiöiden ja vielä vakuutusoikeuden osalta harhaksi aivan liian usein vastoin hoita-vien asiantuntijalääkäreiden täysin perusteltuja päätöksiä, asiakas jää yksin taistelemaan ylivertaisia vakuutusyhtiöitä vastaan työkyvyttömänä ja rahattomana. Hän joutuu lisäksi todistamisen taakan alle eli näyttämään itse toteen oman tilansa, oman sairautensa omin kustannuksin. Tämä on aivan kohtuuton vaade yksittäiselle ihmiselle. Kun tätä rumbaa saattaa kestää jopa vuosikymmeniä, niin eihän sitä kukaan jaksa. Tässä on se oikeusmurha, jota on vuosien ajan tehty kymmenilletuhansille suomalaisille. Samaan aikaan kuitenkin vakuutusyhtiöt voivat hyvin ja maksavat suuria bonuksia johtajilleen. Tämän lain tulee muuttaa tilanne, nostaa vahingoittunut ihminen vakuutusyhtiön taloudellisen edun edelle.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää tästäkin lakiesityksestä. Tämä on erittäin tärkeä askel eteenpäin, mutta tämä ei valitettavasti vielä ole riittävä, mutta näinhän täällä eduskunnassa usein todetaan.

Täällä on todettu näissä eri puheenvuoroissa hyvin yksiselitteisestikin, mitä parannuksia tämä tuo tullessaan, ja ehkä yksi asia, jonka haluan tässä nostaa ja joka minua on nyt henkilökohtaisesti vähän tässä vaivannut, on se, että ensinnäkin kun me puhumme tästä kokonaisuudesta, niin sosiaalivakuutusjärjestelmän ja toimeentuloturva-asioiden muutoksenhaku on kokonaisuus, joka monella tavalla vaikuttaa hyvin eri puoliltakin ihmisten elämäntilanteeseen. Saattaa olla, että näissä tilanteissa ihminen on, voisiko sanoa, monien viranomaisten ja lääkäreiden ja hoitoyksiköiden tämmöisessä keskiössä ja tavallaan semmoista kokonaisvaltaista elämänhallintaa on vaikea toteuttaa. Sitten kun asiakas itse yrittää huolehtia omista asioistaan eikä tätä kokonaisuutta ole otettu kenenkään viranomaisen haltuun vaan se useimmiten on tämän ihmisen itsensä tai lähiomaisen hallussa, niin voi olla, että tämä meidän prosessi aiheuttaa sen, että kyseisen henkilön terveydentila heikkenee entisestään ja käytännössä ne alkuperäiset kriteerit, joiden takia oikeutta haettiin, muuttavatkin muotoaan ihan sen takia, että meidän prosessit eivät toimi.

Nyt kun meillä on ministeri Räty täällä myös paikalla, niin kysyisin tällaista asiaa yhden henkilön osalta, kun hän on tämmöisessä vastaavanlaisessa prosessissa, ja nyt sanon ihan suoraan, että vakuutusyhtiö Varmasta on kyse. Siellä ylilääkäri totesi muun muassa ihan paperilla sen, että on lääketieteellisesti perusteltu, että asiakas on työkyvytön, mutta niitä perusteluja, minkä takia tämä työkyvyttömyys voitaisiin antaa, ei ole sen takia, että tämä sairaus ei kuulu diagnoosi- luetteloon. Ja nyt kysyisin: mikä on tämmöinen diagnoosiluettelo, jonka perusteella tehdään sitten vakuutusyhtiössä päätöksiä ihmisten työkyvyttömyydestä?

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusoi-keuslain muuttamisesta on monilta osin askel parempaan suuntaan. Nykyjärjestelmä kaipaa lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä, ja on hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriössä kehitystarve on havaittu ja asian eteen on pantu hihat heilumaan. Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat ovat usein merkittäviä edunsaajan näkökulmasta, joten koko järjestelmän uudelleenarviointi ja tehostaminen ovat tarpeen.

Koko järjestelmän uskottavuuteen vaikuttavat päätösten perustelut ja systeemin läpinäkyvyys. Myös sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevat tiukennukset ovat hyvä asia. On ensiarvoisen tärkeää, että etuuden hakijalla on oikeus saada oikea ja hyvin perusteltu ratkaisu. Tässä on kyse yksilön oikeusturvasta mutta samalla myös sosiaalivakuutusjärjestelmän uskottavuudesta.

Hallituksen esityksessä päätösten perusteluilta edellytetään enemmän kuin ennen, mutta riittävätkö tehdyt parannukset? Hylkäävien etuuspäätöksien perustelujen merkitys on erityisen keskeinen silloin, kun asiaan liittyy lääketieteellisiä kysymyksiä. Perusteluihin liittyvät lääketieteelliset seikat tulee kirjata selkeästi ja esittää näiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Toivon, että esitys on riittävä takaamaan asianmukaiset perustelut myös käytännössä. Tältä osin esityksen vaikutuksia on seurattava huolella sen tultua voimaan, sillä niitä tapauksia, joissa potilasta vuosia hoitaneen lääkärin lausunnot mitätöidään ja vakuutuslääkäreiden arvio potilasta näkemättä jää voimaan, on lukuisia. Ei ihme, että epäilys herää, toteutuuko oikeudenmukaisuus.

Käsittelyaikojen pituus ja mahdolliset valitusprosessit uuvuttavat hakijan. Pitää olla todella sinnikäs voidakseen viedä asian finaaliin.

Kansalaispalautetta on tullut hyvin paljon vakuutuslääkäreiden toiminnasta ja vakuutuspäätöksistä varmaan erittäin monelle edustajalle. Myös edustaja Hongisto ja minä olemme tehneet aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Mutta on todettava, että hyvä, että tämä lakiesitys on nyt esillä ja askel hieman parempaan. — Kiitos.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Vakuutusoikeudessahan käsitellään noin 7 000 asiaa vuodessa ja lähes ihmisen koko kirjo. Vakuutusoikeutta on myös arvosteltu vuosia kovin sanoin. Erityisesti tapaturmissa vahingoittuneet ovat kokeneet jääneensä oikeusjärjestelmän jalkoihin eli kärsijöiksi. Tämä lakiehdotus korjaa monta puutetta mutta jättää vielä porsaanreikiä, joiden kautta oikeusjärjestelmää voidaan edelleen käyttää hyödyntämään vakuutusyhtiöiden tarpeita. On ehdottomasti pidettävä huoli siitä, että suullisia käsittelyjä sekä asiantuntijalausuntopyyntöjä käytetään päätöksenteossa riittävästi. Raha ei voi olla este silloin, kun on kyse ihmisen tulevaisuudesta: oikeudesta saada kuntoutusta tai rahallista korvausta.

Tällä lakiuudistuksella on paljon voitettavaa puolelleen. Yksi esimerkki vakuutusoikeuden toimimattomuudesta: Oikeustieteen lisensiaatti, täälläkin ollut Vesa Laukkanen on onnistunut viemään vakuutusyhtiöiden tekemiä hylkypäätöksiä liikennevahinkotapauksissa läpi käräjäoikeuksien kautta. Hän on voittanut tähän asti kaikki yli sata juttuaan. Tämä jo osoittaa, että vakuutusyhtiöiden ja vakuutusoikeuden tekemät ratkaisut tapaturma- ja ammattitautiasioissa ovat erittäin kummallisia ja kansalaisen oikeuksia on poljettu. Toivottavasti tämän lain myötä palautetaan kansalaisten usko vakuutusoikeusjärjestelmään.

Vakuutusoikeuden on oltava puolueeton oikeuslaitos, jonka päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen voi jokainen luottaa. Tähän luottamuksen tilaan pääsemiseksi tarvitaan myös valtion vaatimus oikeudenmukaisuudesta ja toiminnan valvontaan tulee kiinnittää huomiota.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! On nähtävä tämänkin asian taustalle. Tässä nämä ongelmat ovat oikeastaan tulleet päälle viimeisten kymmenen vuoden aikana. Jokainen tässä salissa istuva kansanedustaja on varmastikin saanut paljon palautetta tämän asian tiimoilta.

Vuodesta 2006 lähtien työkyvyttömyysvakuutusmenot ovat vähentyneet. Kysynkin ministeriltä, onko teillä tiedossa se, että 2000-luvun puolessavälissä päätettiin kansallisesti, että työkyvyttömyysmenot ovat kansantalouden kannalta liian suuret. Luen täältä erään vakuutusyhtiön omalla sivulla olevan kirjoituksen otsikon: "Työkyvyttömyys maksaa suomalaisille miljoonia, osin turhaan."

Mutta tämä kehitys on kuitenkin mennyt niin, että viimeisten kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyysmenoja ollaan onnistuttu vähentämään ja tällä hetkellä on 270 000 suomalaista työkyvyttömyyseläkkeellä. Jos tarkastellaan tätä kansantalouden kannalta, on tietysti hyvä, että mahdollisimman vähän on näitä työkyvyttömyysvakuutusmenoja, mutta ollaanko siirrytty näiden viimeisten kymmenen vuoden aikana päätöksenteossa... Silloin kun kohdataan tämä ihminen ja lääkärit arvioivat, onko ohjeistettu esimerkiksi lääkäreitä niin, että näitä vakuutusmenoja pitäisi vähentää eli kiristää reippaasti sitä työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä? Tuoko tämä lakiesitys nyt sitten muutosta siihen, että talouden ajattelun sijasta siirryttäisiin ajattelemaan enemmän ihmistä?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kiitos, puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on tullut ilmi, varmasti on niin, että vakuutusoikeusasioissa joku kansalainen on ollut yhteydessä meihin kaikkiin. Ainakin minun kohdallani on ollut näin jo edellisellä edustajakaudella. Tiedän, että kansalaiset odottavat erittäin paljon meidän vakuutusoikeusjärjestelmältämme ja niin edelleen, ja se on ihan ymmärrettävää, koska usein on kysymys asioista, joilla on kauaskantoinen merkitys muutoksenhakijan elämälle, voi olla kyse jokapäiväisestä toimeentulosta, ja silloin tietenkin on tärkeätä se, että tulee oikeuksiinsa.

No, tämä hallituksen esityshän lähtee nyt siitä, että koko käsittelyketjun pitää olla mahdollisimman toimiva. Me haluamme, että sitten jos asiat päätyvät vakuutusoikeuteen, niin siellä myös sujuvoitetaan käsittelyjä ja tehdään niistä entistä avoimempia, niin että ihmisten luottamus vakuutusoikeuden toimintaan voi pysyä korkealla. Tämän takia olisi äärimmäisen tärkeätä se, mitä tapahtuu siinä käsittelyketjun alkupäässä, että myös niitä toimenpiteitä nyt tehdään, jotta ne päätökset olisivat niin laadukkaita kuin mahdollista. Tiedän, että STM:ssä on myös tällaisia hankkeita vireillä.

Niin kuin tuli esille keskustelussa, vakuutusoikeuteen päätyy noin 7 000 asiaa vuodessa. On ihan ymmärrettävää se, että kansalaisen mielestä aina pitäisi kuunnella sitä hoitavaa lääkäriä. Mutta se on vain mahdottomuus: me emme voi sellaista järjestelmää luoda, että 7 000 asiassa lääkäri kävisi paikan päällä, siis se hoitava lääkäri. Sen takia me yritämme nyt tehdä sellaisia muutoksia, jotka mahdollistavat sen, että ulkopuolinen asiantuntijalääkäri entistä useammin voisi antaa puolueettoman näkemyksensä tästä ta-pauksesta, ja siitä lausunnosta, koska se on asianosaisjulkinen, myös hoitava lääkäri voi antaa oman näkemyksensä, ja näin ollen syntyy sitä vuorovaikutteisuutta enemmän itse prosessiin.

Tässä tuli muutama kysymys, joihinka yritän myös lyhyesti vastata.

Tässä edustaja Tolppanen — joka on nyt ilmeisesti lähtenyt — kysyi muun muassa tästä yhden jäsenen kokoonpanosta, voiko asioita käsitellä niin. Tässä on tarkoitus, että sellaisessa kokoonpanossa käsitellään vain hyvin yksinkertaisia asioita. Elikkä kaikki vaikeimmat asiat käsitellään joko kolme- tai viisijäsenisessä kokoonpanossa. On tarkoitus, että sujuvoitetaan vakuu-tusoikeuden toimintaa, ja myös, että tuomareitten työaikaa laitetaan siihen, mihin sitä eniten tarvitaan.

Sitten oli myös kysymys siitä, minkä takia lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittaminen tehdään niin, että se rajoitetaan tähän ratkaisupäivään. No, perusteluna on se, että tämä nyt selkeyttäisi prosessia ja myös lyhentäisi osaltaan näitä käsittelyaikoja. Ja oikeusturva ei vaarantuisi, koska asianosaisella on mahdollisuus saattaa asiansa aina uudelleen käsiteltäväksi etuuslaitoksessa.

Sitten oli myös kysymys siitä, miten lisätään avoimuutta. Haluaisin tässä lopuksi todeta, että niissä tapauksissa, joilla on huomattavan suuri merkitys yksityiselle asianosaiselle, tai tapauksissa, joissa on esitetty ristiriitaista ja tulkinnanvaraista lääketieteellistä selvitystä taikka vakiintuneen korvauskäytännön vastaista selvitystä, olisi syytä pyytää oikeusvarmuuden takaamiseksi ulkopuolinen asiantuntijalääkärilausunto, johon muutoksenhakijalla olisi mahdollisuus ottaa kantaa. Toivonkin, että juuri tähän tämä uudistus nyt johtaisi. Se olisi meidän kaikkien etu. Meidän pitää pitää huolta siitä, että ihmisten oikeusturva pysyy korkealla ja että myös ihmisten luottamus vakuutusoikeuden toimintaan pysyy korkealla. Tämä esitys on askel juuri sitä varten.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen kysyi diagnoosiluettelosta. Vaikea ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mikä tähän liittyy, mutta varmaankin siinä viitataan ICD-10-diagnoosiluetteloon, jota meillä yleisesti käytetään myöskin vakuutusoikeudessa mutta myöskin kaikissa korvattavissa asioissa. Yksittäistapauksiin en tosiaan tämän enempää osaa ottaa kantaa. Nythän tähän samaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu tänään lähetekeskustelussa kohtana 20) oleva asia, jossa esitetään, että vakuutuslääkäreille tulisi velvollisuus kirjata päätökseen perustelut kirjallisesti. Sitä kautta tämä edustaja Kiljusen kysymä asia on myöskin vakuutetulle paljon selvempi, koska myöskin kirjalliset perusteet tulevat sitten näkyville.