Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Laitoshoidossa olevien vanhojen ihmisten tilanne
on todella huolestuttava. Erityisesti heikossa asemassa olevat ihmiset
kärsivät taloudellisen lamakauden aikana. Tilanne
on muutenkin ollut vaikea, ja nyt kunnat vielä lomauttavat
henkilöstöään myös
näistä työtehtävistä.
Oli aika järkyttävää luettavaa
tämä raportti, jonka saimme pari päivää sitten
lääninhallituksilta, ja kysynkin hallitukselta,
nyt kun viime kädessä kyse on liian vähistä henkilöresursseista,
liian vähistä rahoista:
Onko ensi vuoden budjettiin tulossa puoli miljardia euroa lisää kunnille
näiden tehtävien hoitamista varten?
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Hallitus on monin tavoin vahvistanut kuntataloutta
tämän vuoden aikana. Alkuvuodesta tehdyt päätökset
yhdistettyinä tämän vuoden päätöksiin
merkitsevät kuntatalouteen lisää liikkumavaraa
noin 720 miljoonan euron edestä, eli panostukset ovat olleet
mittavia. Mutta on selvää, että tämä taantuma
on niin syvä, että pelkästään
valtion toimenpitein ei tätä aukkoa, joka kuntatalouteen
syntyy, pystytä täyttämään,
vaan kunnat joutuvat tekemään myös omia
sopeuttamistoimiaan nimenomaan kunnallisen itsehallinnon vuoksi.
On myöskin niin, mitä tulee vanhustenhuoltoon,
että kyse ei varmastikaan ole pelkästään
rahasta, vaan siitä, miten asiat järjestetään
ja palvelut järjestetään, mutta valtion
puolelta panostukset kuntatalouteen ovat olleet mittavia.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Ministerin vastaushan kertoo, että nyt
tämä panostus ei riitä, koska tilanne
on näin huolestuttava. Se on ollut sitä jo aikaisemmin.
Itse olen hyvin huolissani siitä, että kunnat
lomauttavat vielä henkilöstöään;
senhän maalaisjärkikin kertoo, että se
pahentaa tilannetta. Sen lisäksi kunnat myös tekevät
niin, että herkästi tällaisessa tilanteessa
lähdetään ulkoistamaan niitä palveluita. Aika
usein käy niin, että sitä laatua ei valvota,
tapahtuu yhä enemmän näitä vanhusten
loukkaantumisia, sidotaan yhden yöhoitajan vuoksi ihmisiä sänkyihinsä,
ylilääkitään, nähdään
tätä aliravitsemusta.
Onko hallitus nyt varaamassa sitten lisärahan siihen,
että kun kunnat ulkoistavat näitä palveluita,
niin joku tulee tarkastamaan ja katsomaan, että on riittävän
laadukkaasti henkilökuntaa näissä ostopalveluissa?
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Tehtävien ulkoistaminen ei tietenkään
saa tarkoittaa sitä, että palveluita ei valvota
samalla tavalla kuin itse tuotettuja palveluita. Kunnan vastuulla
on huolehtia siitä, että palvelut tuotetaan järkevällä tavalla,
ja on ne sitten tehty omana toimena tai ulkoistettu, niin niitä molempia
koskevat kunnan itse asettamat laatukriteerit. Eli siinä mielessä ulkoistaminen
ei automaattisesti todellakaan tarkoita laadun heikkenemistä,
vaan kunnan omassa päätösvallassa on nimenomaan
se, että palvelut tuotetaan laadukkaasti ja järkevästi.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä lääninhallitusten
raportti on ollut todella surullista luettavaa, ja se dokumentoi
sen pelon ja epäilyn, joka monella ihmisellä on
ollut jo aiemmin. Me tiedämme, että vanhustenhoito
kaipaa sekä lisää tiukempaa lainsäädäntöä että valvontaa mutta
myöskin rahaa, jotta se voisi toteutua kunnolla. Te sanoitte,
ministeri Kiviniemi, että tuota rahaa on tullut lisää,
mutta kun kunnissa katsotaan sitä rahaa, mikä siellä on
käytettävissä tällä hetkellä,
niin se raha ei ole lisääntynyt, vaan nämä valtionosuuspäätökset
liittyvät siihen, että meillä on vanhusten
määrä esimerkiksi lisääntynyt,
ja ne paikkaavat ikään kuin sitä kasvavaa
tarvetta ja ovat indeksikorotuksia mutta eivät tuo tähän
suhdanteeseen helpotusta.
Oletteko te valmis siihen, että tähän
tulee todellakin lisäresursseja, ja siihen, että puututtaisiin
esimerkiksi kuntien lomautustilanteisiin? Hallitus sääti
hyvin äkkiä lain, kun sairaanhoitajat olivat menossa
lakkoon, jotta hoito toteutuisi, mutta nyt tuo uhka on toisinpäin,
(Puhemies: No niin, minuutti menikin!) ettei huolehditakaan riittävästä henkilöstöstä.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Kun katsotaan kuntien tulopuolta, niin kunnat
vastaavat omilla verotuloillaan suurimmaksi osaksi tuosta palveluiden
järjestämisestä, ja valtionosuudet ovat
koko kuntataloudessa reilun 20 prosentin luokkaa. Tällä vaalikaudella
valtio on kyllä hyvin tästä leiviskästään
kiinni pitänyt, kaikki verotulomenetykset on kompensoitu
täysimääräisesti, indeksikorotukset
on tehty sataprosenttisesti, samoin kustannustenjaon tarkistus tehtiin
sataprosenttisesti. Kun lisätään siihen
vielä ne toimet, jotka on tämän taantuman
yli auttamiseksi tehty, niin tämä kokonaissaldo
kyllä tältä osin on aivan poikkeuksellisen
hyvä, kun katsoo mitä tahansa muuta vaalikautta.
On selvää, että kuntien pitää myös itse
tehdä niitä tehostamistoimenpiteitä (Ed.
Tennilä: Millä ne kunnat tekevät, kun
niillä ei ole rahaa?) juuri siksi, että kunnilla
myös tämä oma verojen kanto-oikeus on.
Tämä taantuma on siinä mielessä hankala,
koska siihen yhdistyy myös se, että palvelutarpeet
kasvavat, mutta tässä ei kannata kunta—valtio-vastakkainasettelua
missään tapauksessa tehdä. Yhdessä näistä palveluvelvoitteista
pitää selvitä.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Me teemme täällä arvovalintoja.
On surullista huomata, ettei vanhusten ja ikäihmisten asema
ole meillä suinkaan ykkösrootelissa. Rakentaja-
ja raivaajasukupolvi on jäämässä pian
huutolaisen asemaan. Meillä puhutaan kauniisti kotona asumisesta
mahdollisimman pitkään, mutta asuaksesi kotona
mahdollisimman pitkään sinun tulee olla hyvässä kunnossa.
Meidän lainsäädäntömme
vaikuttaa asioihin niin, ettei yli 65-vuotias edes pitkäaikaissairas,
MS-tautia, Parkinsonin tautia ym. sairastava saa enää kuntoutusta.
Kuinka elät kotona, jos sinulla ei ole siihen mahdollisuuksia?
Muutammeko lainsäädäntöä niin,
että myös yli 65-vuotiailla olisi oikeus asianmukaiseen
kuntoutukseen?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Me olemme todella pohtineet tätä.
Viime kaudellahan tämä keskustelu tuli ja tehtiin
tällainen päätös. Me olemme
nyt ministeri Hyssälän kanssa pohtineet myöskin
sitä, että me voisimme sitä ikää nostaa,
että voisi kuntoutusta sen jälkeenkin saada, koska
meillähän on myöskin pyrkimys siihen,
että työura pitenisi, ja samalla lailla myöskin
kuntoutuksen mahdollisuus voisi pidentyä. Kyllä 65-vuotiaitten
kohdalla on monia juuri tällaisia mainitsemianne ongelmia.
(Ed. Kuoppa: Sänkyyn sidotun työura ei enää pitene!) — Ei,
ei, mutta tämä nyt liittyy tähän
kuntoutusproblematiikkaan, että se kuntoutustuki olisi
silloin. — Me olemme tietysti palvelujärjestelmän
kautta yrittäneet auttaa siinä tilanteessa, kun
jää siitä kuntoutustuesta pois, mutta olemme
sairausvakuutuslain ja Kelan kuntoutuskorvausten kanssa hyvässä yhteistyössä ministeri
Hyssälän kanssa.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Tällä hetkellä ollaan
myös omaishoitajien asemaa heikentämässä.
Eikö heidän asemaansa tulisi pikemminkin parantaa
näissä olosuhteissa? Kysyn hallitukselta:
Mitä hallitus aikoo tehdä omaishoitajien toimintaedellytysten
parantamiseksi? Älkääkä vastatko,
että se on kuntien asia, hallituksellakin on siihen omat
keinonsa.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Omaishoito on sekä inhimillisesti
että taloudellisesti hyvin kannattava sijoitus kunnissa.
Meillä on todella paljon paljon enemmän tarpeita
omaishoitajilla kuin mitä kunnat pystyvät tällä hetkellä heitä avustamaan. Meillä
on
vielä sekin ongelma, että meillä on eri kunnissa
eri kriteerit tuen myöntämiselle. Mitä me
olemme tekemässä? Nimenomaan Sata-komiteassa on
esitetty se ajatus, että tuki siirtyisi Kelan korvattavaksi,
jolloinka kriteerit saataisiin yhteneviksi. Kyllä minulla
on sellainen tunne, että on vahva tuki sille, että tämä saataisiin
tehtyä. Sitten on myöskin omalla sektorillani
käyty keskustelua siitä, mitä verotukselle
voidaan tehdä — siitä on ministeri Kataisen
kanssa keskusteltu — ja kaiken kaikkiaan näistä palveluista, että omaishoitaja
voisi pitää myös niitä lakisääteisiä vapaapäiviä.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Kun jonkin aikaa sitten tarkastusvaliokunta
jätti raportin informaatio-ohjauksen toimivuudesta terveyspalveluissa,
niin kävi ilmi, että suositukset eivät
riitä. Kunnissa kansalaiset eivät saa yhdenvertaisia
peruspalvelujakaan. Näitä ongelmia nähtiin
erityisesti vanhustenhuollossa, täällä mainitussa
omaishoidossa sekä kouluterveydenhoidossa. Kysynkin, arvoisa
pääministeri, teiltä:
Kumpi on tärkeämpi, kunnallisen itsehallinnon
koskemattomuus vai se, että kansalaiset saavat perusoikeuksiinsa
kuuluvat palvelut laadukkaina riippumatta siitä, missä kunnassa
sattuvat asumaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kun noin kysymys esitetään,
niin kyllä molemmat ovat tärkeitä ja
pitää pystyä toteuttamaan sekä—että.
Kunnallinen itsehallinto on tärkeä peruste, mutta
kuntia ohjataan hyvin monin tavoin. Kyllä silloin, kun
vanhustenhuollossa löydetään puutteita,
meidän järjestelmämme pitäisi
olla sellainen, että ne puutteet pitää osoittaa valtion
toimesta, niin kuin nyt lääninhallitusten toimesta
on tehty, ja sitten pitäisi löytää järjestelmä,
jolla kerta kaikkiaan pakotetaan myös korjaamaan.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun täällä ministerit
ovat patistaneet kuntia nyt panostamaan vanhustenhoitoon ja omaishoitoon,
niin miksi ihmeessä te ette nyt anna sellaista lainsäädäntöä niin
vanhustenhoitolaista kuin omaishoidosta, joka tekisi kansalaiset
tasavertaisiksi riippumatta siitä, missä kunnassa
he asuvat, ja jolla kunnat velvoitetaan asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen
ja hoitamaan nämä vanhustenhoidon puutteet kuntoon.
Kyllä nämä vanhustenhoidon epäkohdat
ovat nyt sen laatuisia, että niihin on puututtava välittömästi
eikä jäätävä odottamaan
Sata-komitean mietintöä tai jätettävä asia jonnekin
loppuvaalikauteen ratkaistavaksi. Nä-mä vanhukset,
jotka nyt kärsivät, eivät välttämättä ole
enää silloin edes ottamassa vastaan niitä parannuksia
vanhustenhoitoon, eli nyt on hallituksen toimittava ja nopeasti.
Tarvitaan vanhustenhoitolaki, tarvitaan lisää rahoitusta
ja tarvitaan kunnollinen valvonta. Muistutan, että ennen eduskuntavaaleja
(Puhemies: Muistutan, että minuutti on kulunut!) kaikki
puolueet lupasivat nimenomaan vanhustenhoitoon parannuksia.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin
näihin suosituksiin, ja olen aivan samaa mieltä siitä,
että suositukset eivät ole kaiken kaikkiaan toteutuneet.
On annettu vuosien aikana suosituksia, täällä mainittiin
kouluterveydenhuolto ja sitten vanhustenhuolto, näistä molemmista
on annettu suosituksia. Mekin olemme antaneet vuonna 2008 yhdet
suositukset, ja kun keväällä 2009 selvitettiin,
ovatko ne toteutuneet kunnissa, todettiin: eivät ole. (Ed.
Kuoppa: Mitä olette sitten tehneet?) Meillä hallitusohjelmassa
lukee sillä tavalla, että suositusten sitovuustasoa
nostetaan. Se on tehty nyt jo. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle
tehtiin asetus ja nyt ollaan tekemässä vanhustenhuoltolakia.
Jos olette huomioineet viime kesän aikana, kun otin kantaa
tähän, kun me saimme ne tulokset, niin heti otettiin
kantaa siihen, että laki tehdään ja sitä aletaan
tehdä ensi vuoden alusta.
Valvontapuoli on meillä myöskin jo hanskassa,
elikkä Valvira ottaa valtakunnallista koppia tästä koko
valvontajutusta, ja siitä lisää toimitamme
teille tietoa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa, josta
täällä on nyt ollut puhetta, muodostaa
tärkeän osan kuntoutus, mutta muodostaa myöskin omaishoito,
muodostaa ikäihmisten kohdalla rationaalinen lääkehoito,
ja tässä vaaditaan osaamista. Sanon, että meillä on
hyvin paljon sellaista osaoptimointia, siirretään
kuntoutusvastuuta toisaalle, kun itse siitä hyödytään
rahoituksellisesti.
Me olemme kuntoutusvastuuta nyt tämän mainitun
Sata-komitean piirissä nyt sillä tavalla laittamassa,
että siinä on selkeät vastuujaot, ettei pompottelua
olisi. Me olemme omaishoitoa, kuten täällä todettiin,
katsomassa, voitaisiinko se siirtää todellakin
Kelan maksettavaksi, mutta myöskin katsomassa siinä yhteydessä hoitotuen merkitys.
Me olemme tekemässä uutta lääkehoidon
tutkimus- ja kehittämiskeskusta, jonka yksi pääpointti
on se, että ikääntyvän Suomen,
ikääntyvän yhteiskunnan rationaalisesta
lääkehoidosta (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
meillä olisi tutkimusta vaikuttavuuden näkökulmasta.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
monessa puheenvuorossa käynyt ilmi se, että meillä on
lainsäädäntöä, mutta
se on liian väljä ja tulkinnanvarainen. Mutta,
arvoisa puhemies, ehkä hieman epäkorrekti kysymys:
Meidän lainsäädäntömme
on hyvin tarkka esimerkiksi eläinten pidon osalta, viranomaiset puuttuvat
siihen, viedään käräjille, jos
eläimiä kohdellaan kaltoin, mutta onko meidän
lainsäädäntömme ministerin mielestä liian
väljä tältä osin, että vanhoja
ihmisiä voidaan kyllä jättää heitteille?
Eli eikö lainsäädännössä ole
vika?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo kaiken meidän lainsäädäntömme,
mitä sosiaali- ja terveyspuolella on, niin kyllä se
tukee hyvää hoitoa ja hoivaa ja nimenomaan hyvinvoinnin
edistämistä, mutta esimerkiksi vanhusten kohdalla
ne asiat ovat siroteltuina eri lakeihin. Siitä syystä me olemme
tarvinneet lastensuojelulain, koska ne asiat ovat alun perin olleet
siroteltuina eri lakeihin. Me tarvitsemme myöskin vanhustenhuoltolain,
ja siinä voidaan näitä asioita sitten
tarkastella.
Kyllä toisaalta pitää muistaa sekin,
että pitää arvostaa myös sitä ammattitaitoa,
mikä tällä hetkellä meidän
osaajillamme on. Tässä on nyt minun mielestäni
pikkuisen menty siihen, että tässä leimautuvat
nekin, jotka toteuttavat tätä työtä ja antavat
ihan sielunsakin vanhustenhuollolle. Pitää muistaa
myös se, että meillä on todella hyvää palvelua.