Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Tosiaan kyseessä on vuoden 2011 budjetin kolmas lisätalousarvio ja viimeinen lisätalousarvio, jolla päivitetään vuoden loppuun nyt tänä vuonna käytettävissä oleva budjettiesitys.

Kaiken kaikkiaan tässä myöskin tehdään arvio talouden kehityksestä tänä vuonna. Alkuvuonna kehitys oli varsin positiivinen, loppuvuonna talouden kehitys on hidastunut. Aasiassa ja Etelä-Amerikassa kasvu on jatkunut kohtalaisen hyvin, 4 prosentin paikkeilla, mutta kotimaassa tällä hetkellä kasvu on varsin pitkälle kotimaisen kysynnän varassa. Ja me näemme, että se, mikä on huolestuttavaa, on se, että vaihtosuhde eli vaihtotase, kauppatase ovat heikkenemässä tämän vuoden aikana. Siitä voidaan tietysti tulevaisuuteen tehdä jossain määrin kielteisiä ennusteita, ja nämä tietysti vaatisivat toimenpiteitä, jotta tilanne voidaan tältä osin kääntää. Kaiken kaikkiaan syy tähän talouden huonompaan kehittymiseen on se epävarmuus, joka meillä eurooppalaisilla markkinoilla on, ja nimenomaan Kreikan velkakriisi on lisännyt tuota epävarmuutta olennaisella tavalla.

Se, mikä on myöskin huolestuttavaa, on se, että julkisen talouden rahoitusasema ei ole välttämättä kovinkaan hyvä, joskin täytyy sanoa, että se on tietysti kohentunut tämän vuoden aikana. Siihen vaikuttaa se, että muun muassa elvytystoimenpiteet ovat vähitellen päättymässä, ja tietysti se vähentää valtion menoja.

On jouduttu tekemään ja on voitu tehdä myöskin uudet arviot. Täytyy sanoa, että tältä osin varsinaisten tulojen arvioita on voitu korottaa jonkin verran ja niitä korotetaan nyt 18,5 miljoonalla eurolla ja verotuloarvioita sitten alennetaan kuitenkin 23 miljoonalla eurolla. Tietysti täytyy olla jossain määrin huolissaan siitä, että verotulot ovat pienenemään päin, mutta näissäkin on tiettyjä eroja. Voidaan sanoa, että arvonlisävero on tuottanut varsin hyvin, mutta muitten verojen osalta meillä on ennusteita heikompi kehitys.

Sinänsä on hyvä, että nyt tarkoitus on myöskin tässä yhteydessä valtion kassaa pienentää. Tältä osin tuloutetaan 1,8 miljardia euroa kaiken kaikkiaan, mikä merkitsee sitä, että alijäämä tänä vuonna tulee olemaan noin 6 miljardia euroa. Sitä 6:ta miljardia ei kuitenkaan saa verrata ensi vuoden budjetin runsaaseen 7 miljardiin euroon, koska ensi vuoden budjetissa vastaavaa tuloutusta kassasta ei ole tehty.

No, sitten täytyy todeta, että tässä hallituksen lisäbudjettiesityksessä on paljon pieniä hyviä parannuksia tehty: Osallistutaan Libyan operaatioon, kuntien peruspalvelujen valtionosuusmäärärahaa korotetaan, Kakolan vuokrasopimus tehdään, Kokkola—Ylivieska-radan kakkosraiteen toteuttamista nopeutetaan, Karkkila—Humppila-valtatietä rakennetaan nopeammin eteenpäin. Myöskin kaivosviranomaisten toiminnan käynnistämiseen satsataan rahaa ja laivanrakennus- ja innovaatiotukiin laitetaan rahaa. Viimeisenä mainitsen ehkä myöskin sen, että narkolepsian yhteyttä sikainfluenssarokotteeseen selvittävään tutkimukseen laitetaan myöskin rahaa. Kaikki nämä hankkeet ovat sinänsä varsin hyviä.

Mitä tulee sitten valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn, niin valtiovarainvaliokunnassa on tehty oikeastaan vain yksi muutos. Nimittäin tilanne on se, että on esitetty vähennys hallituksen toimesta pienpuun energiatukimomentille, mikä johtuu siitä, että uuden pienpuun energiatukijärjestelmän käyttöönotto ei ole edennyt, koska se vaatii Euroopan komission hyväksymisen. Tämän johdosta on tarkoitus sitten lisätä tukea puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen, ja tuo summa nousee hieman vajaaseen 80 miljoonaan euroon. On kuitenkin arvioitu, että tarve tuolle momentille olisi 95—100 miljoonaa euroa, joten tältä osin voidaan sanoa, että niitä toiveita, joita on esitetty, ei voida toteuttaa, mutta tältä osin kuitenkin mennään suuntaan, jossa tuota puuntuotannon kestävyyttä voidaan hieman paremmin turvata kuin aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tietysti, kun tässä lisätalousarviossa ei tehdä mitään rakenteellisia uudistuksia, se merkitsee sitä, että sen talouskehityksen arviointi, joka nyt tässä vaiheessa havaitaan, jää maaliskuussa pidettävään budjettiriiheen, ja siitä on suhteellisen laaja poliittinen yhteisymmärrys nyt olemassa. Tietysti toivomuksena olisi voinut esittää hallitukselle sen, että kun näitä lisäyksiä, näitä pieniä hankkeita, tänne tehtiin, niin tässä yhteydessä olisi hallituksessakin voitu miettiä sitä, olisiko voinut miettiä tasapainottavia toimenpiteitä. Eli ei näin, että tehdään joitakin lisäyksiä ja sitten sen johdosta budjettimenot kasvavat jonkin verran, eivät tosin suurilla summilla. Samalla olisi mietitty se, olisiko voitu samojen ministeriöitten hallinnonaloilta löytää vastaava säästö ja sillä tavalla pitää huolta siitä, että budjettimenot eivät olisi kasvaneet. Tietysti tällä ei ollut käytännössä tässä asiassa suurta merkitystä, koska summat ovat niin pieniä, mutta täytyy sanoa, että tietysti se asenne, millä toimitaan, olisi ollut tietyllä tavalla hyvä eduskunnan budjettikäsittelyä varten ja muutenkin olisi osoittanut tiettyä vastuullisuutta, että jos menoja lisätään, niin sille etsitään myöskin vastaava säästö. Tällaista toimintaa toivoisi hallitukselta jatkossa.