9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön
ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 §:n
ja liitteen muuttamisesta
Lasse Männistö /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa
hallituksen esityksessä esitetään makeisten,
jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron
korotusta, painotus vieläpä niin, että virvoitusjuomien
veroa korotetaan enemmän, sillä nykyisin näitten
valmistevero on alhaisempi. Keskimäärin näitten
tuoteryhmien hinnannousut olisivat niin, että makeisten
hinta nousisi keskimäärin 2 prosenttia, jäätelön
3,5 prosenttia ja virvoitusjuomien 2,5 prosenttia. Tämän
esityksen pohjana on valtion taloustilanne, ja se on nähtävä siltä osin
puhtaasti fiskaalisena: kerätään 50 miljoonaa
euroa lisää verotuloja ja yhteensä siis
valmisteveron kautta 185 miljoonaa euroa. Tästä näkökulmasta
veronkorotus on perusteltu tilanteessa, jossa myös ensi
vuonna valtio ottaa noin 7 miljardia euroa lisää lainaa.
Kuitenkaan pidemmälle katsottuna ei voi nähdä,
että tällainen tuotenimikkeisiin perustuva valmistevero
olisi välttämättä se kaikkein
paras tapa ratkaista näiden tuotteiden verotusta. Itse näen,
että laajemmin tulisi asiaa selvittää ja
pyrkiä kohti yleistä sokeriveroa, ja tätä voi
katsoa oikeastaan kahdesta näkökulmasta:
Ensinnäkin kilpailuneutraliteetin ja yritysten ja suomalaisten
työpaikkojen näkökulmasta tuntuu erikoiselta,
että emme verota keksejä, mutta verotamme makeisia,
emme verota pullapitkoja, mutta verotamme jäätelöä.
Tästä näkökulmasta nämä tuotteet,
jotka aidosti kilpailevat keskenään, pitäisi
saada yhdenvertaiseen asemaan.
Toisaalta myös terveyspoliittisesta näkökulmasta
laajempi sokerivero olisi perusteltu. Liikalihavuus etenkin nuorten
keskuudessa on kasvava ongelma myös Suomessa, ja valmisteverossa tulisi
tämän pelkän fiskaalisen tavoitteen sijaan tai
sen ohella olla vahva terveyspoliittinen tavoitteenasetanta. Tässä nimenomaan
on tunnistettava, että sokerihan se on, joka liikalihavuutta
aiheuttaa. Nykyisellä, tuotenimikkeeseen perustuvalla verolla
on esimerkiksi tilanne se, että limonadia verotetaan, mutta
niin verotetaan kivennäisvesiäkin, ja tältä osin
ei voi nähdä huonona kivennäisvesien
juontia, koska niissä ei sokeria ole.
Pidänkin perusteltuna, että selvitetään
mahdollisuudet laajemman sokeriveron käyttöönottoon,
mutta tässä tilanteessa, jossa fiskaalisesta näkökulmasta
politiikkaa tehdään, pidän kyllä tätä veronkorotusta
perusteltuna.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perustelujen mukaan
makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien
verojen korotus on tehty valtion tulojen kartuttamiseksi, eikä sille
ole asetettu terveydellisiä tavoitteita. Minä haluan
kuitenkin korostaa myös sitä toista puolta, eli
tämä lakiesitys on myös kansanterveyden
kannalta hyvä asia.
Yksi keskeisin kansanterveyttämme uhkaava asia on ylipaino,
ja se taas altistaa monelle muulle yleiselle kansansairaudellemme,
kuten esimerkiksi diabetekselle. Esimerkiksi lasten ja nuorten ylipaino
on lisääntynyt vuosi vuodelta ja samalla myös
lasten diabetes on lisääntynyt huolestuttavasti.
Ylipainon lisääntyminen johtuu myös liikunnan
vähäisyydestä, mutta tärkeä merkitys
on myös ruokavaliolla ja sokeripitoisten karkkien ja virvoitusjuomien
lisääntyvällä käytöllä.
Erityisen huolissani olen energiajuomien lisääntyvästä käytöstä lasten
ja nuorten keskuudessa. Energiajuomissa on valtavasti energiaa, mutta
sen lisäksi niissä on piristäviä aineita,
jotka eivät ole lapsille ja nuorille terveellisiä.
Asiasta ovat huolestuneet myöskin vanhemmat ja opettajat.
Monet opettajat ovat sitä mieltä, että lasten
ja nuorten lisääntynyt levottomuus on osittain
energiajuomien lisääntyneen käytön
syytä. Suomi onkin ainoa Pohjoismaa, jossa energiajuomia
saa myydä alle 15-vuotiaalle. Toivottavasti saamme aikaan
Suomessakin samanlaisen lainsäädännön,
jossa kielletään energiajuomien myynti lapsille
ja nuorille.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitetään
myös selvityksen tekemistä siitä, miten voidaan
tukea kansalaisia valitsemaan terveellisiä ravitsemusvaihtoehtoja
ja myöskin terveyttä edistäviä tuotteita,
kuten esimerkiksi ksylitolituotteita. Toivon, että tähän
näkökulmaan paneudutaan jatkossa huolellisesti.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Kuluttajat ovat alkaneet kiinnostua omasta
ter-veydestään, ja yhä useampi haluaisi
tehdä tervey-tensä kannalta parempia arkisia valintoja.
Tällainen kasvanut tietoisuus on koko yhteiskuntamme kannalta
tervetullutta. Hallitus seuraa myös aikaansa ja ohjaa tällaisten
nyt käsittelyssä ole-vien veronkorotusten kautta
kansalaisia parempiin valintoihin. Hallituksen esityksessä ehdotetaankin
makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron
korotusta. Tällä toimenpiteellä halutaan
ensisijaisesti tasapainottaa valtion ta- loutta ja kerryttää valtion
kassaan 50 miljoonaa euroa lisätuloja. Esityksellä voi
myös parhaimmillaan olla terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa omassa lausunnossaan,
että se pitää myönteisenä ja
tärkeänä selvittää makeis-
ja jäätelöveron korvaamista sokeriverolla.
Sokerin verottaminen esimerkiksi makeisten ja tupakan tapaan antaa
kuitenkin väistämättä kansalaisille
mielikuvan terveydelle haitallisen tuotteen käytöstä.
Olisi tärkeää pysähtyä nyt
miettimään, minkä aineen kulutus todella
on terveytemme kannalta haitallista. Konkretisoin tätä esimerkillä:
Jos syön joka aamu aamupuuroni marjoilla, joiden päälle
laitan teelusikallisen sokeria, teen ravintosuositusten mukaan terveyteni
kannalta hyvän valinnan. Jos syön joka päivä pussillisen
makeisia, teen terveyteni kannalta taas huonon valinnan. Valiokunnan
lausunnon mukaan ilmeisesti aamupuuro sokerilusikallisella höystettynä tai
kotona leivottu pulla on terveytemme kannalta haitallista. Minusta
asia ei ole näin yksinkertainen.
Olen itse kuluttajanakin enemmän huolissani suuntauksesta,
jossa sokeria korvataan kaikissa tuotteissa keinotekoisilla makeutusaineilla.
Sokeri on puhdas ja alkuperäinen luonnontuote. Sokeria
syödessämme tiedämme, mitä syömme. Kun
haluamme verotuksenkin kautta ohjata kansalaisia terveyden kannalta
parempaan kulutukseen, niin haluammeko todella ohjata ihmisiä käyttämään
luonnontuotteen sijaan keinotekoisia tuotteita? Voisiko kuitenkin
olla niin, että itse sokeri ei ole haitallista mutta huonon
ruokavalion sisältämän sokerin liikakäyttö sen
sijaan on? Selväähän on, että kaikki
aineet, joita käytetään väärin,
voivat johtaa terveydellisiin haittoihin. On siis erotettava terveyden
kannalta haitalliset aineet aineen väärinkäytöksistä.
Oikeisiin valintoihin ohjaavaa valistusta ei myöskään
sovi työkaluna aliarvioida.
Arvoisa puhemies! Valtio tarvitsee talouttaan tasapainottaakseen
myös lisätuloja. Niitä on järkevää kerätä niin,
että samalla voimme vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin positiivisesti.
Toivon kuitenkin, ettemme harhaudu ajattelemaan verotuksen olevan
ainoa toimenpide, jolla terveyttä voidaan edistää.
Toivon myös, ettemme harhaudu mustavalkoiseen ajatteluun,
jossa on näiden tuotteiden osalta olemassa vain hyvä—paha-akseli.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen on nyt toimittava ohjelmansa mukaisesti,
eli toisin sanoen valmisteveromuutokset on toteutettava myös
suomalaisten yritysten kilpailukykytekijät huomioiden.
Vain muutamiin tuotteisiin kohdistettu valmistevero voi mahdollisesti
tietyissä tapauksissa kuitenkin jopa vääristää kilpailua.
Tämä uusi valmistevero ei siis saa vaarantaa työpaikkoja
tai kuihduttaa vientiä. Tämä tarkoittaa
sitä, että hallituksen täytyy jatkossa
luultavasti vielä laajentaa nykyistä veropohjaa
ja selvittää myös sokeripitoisuuteen perustuvan
sokeriveron käyttöönotto vuoden 2013
alkuun mennessä. Nyt voimaan tulevaa veromallia selkeästi
laajempaan veropohjaan perustuva sokerivero ratkaisisi todennäköisesti
verotukselliset ongelmat oikeudenmukaisemmin. Sokerivero lisäisi
verotuloja ja vähentäisi myös todennäköisesti
liikalihavuutta Suomessa ja vaikuttaisi näin myönteisesti
myös kansanterveyteen.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen
tarkoituksena on valtiontalouden tasapainottaminen ja tässä tapauksessa
kulutusveroja lisäämällä. Vuotuinen tuottoperuste
lisääntyy 50 miljoonaa euroa, jolloin vuotuinen
kertymä kaikkiaan on 185 miljoonaa, joka ei ole missään
tapauksessa vähäpätöinen summa.
Kuitenkin tämä hallituksen esitys tarvitsee
jatkokehitystä ensi vuoden aikana valtiovarainministeriön
vero-osastolla. Nimittäin silloin kun makeisverolakia säädettiin
pari vuotta sitten, siinä yhteydessä todettiin,
että sittenkin tuntuisi paremmalta, että meillä olisi
kansanterveydellisesti ohjaava, kattavampi ja neutraalimpi vero
eli sokerin määrään perustuva
vero. Tämmöinen lausuma hyväksyttiin
silloin eduskunnassa, ja sen pohjalta jatkovalmistelu on toiminut
mutta varsin hitaasti tähän mennessä.
Nyt joka tapauksessa tärkeätä on, että seurataan,
mitkä nämä vaikutukset ovat terveyteen,
kun tästä laista on kokemuksia, tästä makeisverosta,
joka perustuu tullitariffiluokituksen mukaisiin tuotteisiin, ja
voidaanko tosiaan tämmöisellä sokeriverolla
parantaa näitä terveysvaikutuksia, plus sitten
myöskin vaikutusta kauppaan ja teollisuuteen. Tässä voi olla
kilpailua vääristäviä elementtejä,
ja nimenomaan niihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Haluan vielä korostaa, että hallitusohjelmassakin
mainittiin se, että pitää valmistella
tämmöinen yleinen sokeriveroesitys ja tavoitteena
on, että sen pitäisi tulla vuoden 2013 alusta
voimaan. Vero-osastolla on ollut tänä syksynä kovasti
kiireitä muitten lakiesitysten vuoksi, mutta toivottavaa
on, että keväällä olisi niin
paljon aikaa, että ehdotus tältä osin
voitaisiin saada valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että yksi tuote,
josta olen kyllä hieman pahoillani, on jäätelö, josta
ainakin tyttäreni pitää erittäin
suuresti. Jäätelöäkin verotetaan
varsin ankarasti, mutta kun kaikkien täytyy kärsiä,
niin hyväksytään nyt se jäätelönkin
verotuksen kiristäminen.
Yleiskeskustelu päättyi.