Täysistunnon pöytäkirja 75/2003 vp

PTK 75/2003 vp

75. TORSTAINA 9. LOKAKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

2) Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

 

Satu Hassi /vihr (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on osa vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiesitystä.

Tällä lakialoitteella on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin se on osa sitä pakettia, jolla rahoitamme ne lisämenot, joita vihreä vaihtoehtobudjetti sisältää. Niitä asioita, joita tällä lakiesityksellä rahoittaisimme, ovat muun muassa äsken keskusteltu lasten kotihoidontuen korotus ja myös muut lapsiperheille osoitettavat etuudet, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistason korotus sille tasolle, mikä on työttömän peruspäivärahan taso, ja myöskin se lapsilisien korotus, mitä esitämme.

Muita asioita, joita tällä lakialoitteella rahoitamme, ovat yliopistoille, peruskouluille, kirjastoille ja opintotukeen annettavat parannukset, joukko työllisyyttä edistäviä toimia, kehitysyhteistyön määrärahojen korottaminen siinä aikataulussa, jota viime talvena Harri Holkerin työryhmä esitti, jotta Suomi tämän vuosikymmenen lopulla saavuttaisi YK:ssa sovitun 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön, ja myös uusiutuvan energian tuki.

Tämä on siis sitä, mitä tällä vihreiden lakialoitteella rahoitettaisiin. Me tuemme kyllä hallituksen esitystä tuloveronalennukseksi, mutta katsomme, että niin suuri veronalennus, jos sitä ei lainkaan kompensoida muiden verojen korotuksella, varsinkin kun samalla alennetaan alkoholiveroa, vaarantaa hyvinvointipalvelut. Me kattaisimme noin kolmanneksen hallituksen esittämästä tuloveroalennuksesta energiaveron ja jäteveron korotuksilla.

Mielestäni kokonaisuutena tämä vihreiden esitys vaihtoehtoiseksi budjetiksi toteuttaa hallitusohjelmaa paljon paremmin kuin hallituksen oma budjettiesitys. Tämä meidän esityksemme toteuttaa hallitusohjelman hyviä tekstikirjauksia muun muassa lapsiperheistä, kehitysyhteistyöstä, uusiutuvasta energiasta jnp.

Sitten tämä ympäristöpuoli tässä lakiesityksessä:

Palauttaisin eduskunnan mieliin niin sanotut risupakettiponnet, jotka eduskunta hyväksyi toukokuussa viime vuonna samalla kun eduskunta antoi periaateluvan viidennelle ydinvoimalalle. Näissä ponsissa eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin kivihiilen käytön hallituksi rajoittamiseksi sähkön- ja lämmöntuotannossa. Edelleen eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin energiaverotuksen kehittämiseksi energiansäästöä edistävällä tavalla.

Silloin kun eduskunta käsitteli ydinvoimalupa-asiaa, meillähän oli, viime eduskunnalla, käytössämme myöskin Lipposen toisen hallituksen valmistelema kansallinen ilmastostrategia, jossa esitettiin ne keinot, joilla Suomi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään Kioton sitoumuksen mukaisesti. Ilmastostrategiaa varten tehdyt taloudelliset laskelmat osoittivat, että Kioton tavoitetta ei pystytä saavuttamaan ilman energiaverojen korotuksia tällä vuosikymmenellä, vaikka rakennettaisiin lisää ydinvoimaa. Me vihreät haluaisimme siis tällä lakialoitteella toteuttaa eduskunnan risupakettiponnet ja myöskin Suomen eduskunnan ratifioiman Suomen sitoumuksen vähentää päästöjä Kioton ilmastosopimuksen mukaisesti.

Tässä meidän lakialoitteessamme tehdään ensinnäkin yleinen korotus teollisuuden sekä sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineiden energiaveroon. Tässä ei siis kosketa liikennepolttoaineiden veroon, vaan ainoastaan siihen toiseen puoleen, teollisuuden sekä sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineveroon, koska monien selvitysten mukaan juuri tämä osa energiaveroa on ympäristöohjaavuudeltaan tehokkaampi osa. Myös viime hallituksen Kioto-ministerityöryhmän saamien selvitysten perusteella teollisuuden sekä sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineiden energiavero on noin viisi kertaa tehokkaampi hiilidioksidipäästöjen vähentäjä kuin olisi saman suuruinen veronkorotus liikennepolttoaineiden veroon. Eli haluamme myöskin mahdollisimman tehokkaasti ympäristöohjaavan mallin. Kuluttajien sähkön hintaa tämä meidän esityksemme nostaisi hiukan yli 0,1 senttiä kilowattitunnilta eli vanhassa rahassa vajaan pennin kilowattitunnilta.

Sen lisäksi esitämme rakenteellista uudistusta energiaverolakiin, joka olisi se, että kun kivihiili tällä hetkellä sähköntuotantoon käytettynä on kokonaan hiilidioksidiverosta vapaa, myöskin sähköntuotannossa kivihiileen kohdistettaisiin hiilidioksidivero, joka olisi noin neljännes siitä hiilidioksidiverosta, jota muussa käytössä kivihiileen kohdistuu. Tämä siitä syystä, että Suomen hiilidioksidipäästöt, jotka 90-luvulla saatiin itse asiassa aika hyvin kuriin, ovat taas sitten vuosituhannen vaihteen jälkeen karkaamassa käsistä. Eli vuonna 2000 ja parina vuonna sitä ennen Suomen kokonaispäästöt olivat hiukan alle sen tason, mihin olemme Kioton ilmastosopimuksessa sitoutuneet. Sen sijaan vuosina 2001 ja 2002 ja myös tänä vuonna Suomen päästöt tulevat olemaan aika selvästi yli tämän Kioto-tason. Päästöjen kasvu johtuu nimenomaan siitä, että kivihiilen käyttö sähköntuotannossa on kasvanut erittäin voimakkaasti. Sen takia haluamme ottaa käyttöön hiilidioksidiveron kivihiilelle myös sähköntuotannossa, mutta emme täysimääräisenä, vaan suuruusluokaltaan suunnilleen neljänneksen suuruisena verrattuna siihen, miten hiilidioksidipäästöjä kivihiilellä verotetaan muussa käytössä kuin sähköntuotannossa.

Eli summa summarum, tällä lakialoitteella haluamme toteuttaa eduskunnan päätöksiä, päätöksiä, joilla eduskunta ratifioi Kioton ilmastosopimuksen, päätöksiä, joilla eduskunta, niin sanotuilla risupakettiponsilla, velvoitti toimiin muun muassa energian verotuksen kehittämiseksi ja kivihiilen käytön rajoittamiseksi, jotta edistäisimme energiansäästöä ja päästöjen vähenemistä. Niillä tuloilla, mitä tällä energiaveron korotuksella saataisiin, rahoittaisimme muun muassa niitä lapsiperheiden etuuksien parannuksia, joita koskevat lakialoitteet myöskin ovat tämän täysistunnon käsittelyssä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että vihreillä on varjobudjetti. Kokoomushan aikanaan meiltä aina tiedusteli varjobudjettia, mutta en minä ole huomannut, että kokoomus olisi saanut minkään näköistä varjobudjettia aikaiseksi. Vähän outo juttu. (Ed. Hassi: Olemme huomanneet saman asian!)

Mitä tulee tähän kokonaisuuteen ja tähän esitykseen, mitä ed. Hassi esitteli, haluan kuitenkin todeta sen, että kyllä esimerkiksi teollisuuden energiaverojen korotuksen osalta on käytettävä aivan erityistä harkintaa tässä tilanteessa. Me tiedämme, että teolliset työpaikat Suomessa ovat nyt hyvin herkässä liikkumaan ulkopuolelle. Tätä vasten myöskin täytyy tätä kysymystä peilata. Minä en kokonaan sulje energiaverotuksen mahdollista korottamista pois, mutta minusta tässä pitää olla erittäin tarkka. Tämmöinen 10 prosentin korotus vuosittain kyllä huimaa.

Arvoisa puhemies! Tietenkin kasvihuonepäästöt ovat erittäin tärkeä asia. Pidän ilmastomuutosta suurimpana ympäristöuhkana. Siinä, totta kai, kyllä ovat tärkeitä nämä energiantuotantomuodot. Siinä suhteessa vihreät eivät ole aina olleet kovin johdonmukaisia, kun ydinvoimaratkaisuissa muun muassa ei ole koskaan heitä nähty tätä puhdasta energiamuotoa tukemassa.

Satu Hassi /vihr (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ehdotus energiaveron korotukseksi on pienempi kuin yksikään niistä yksittäisistä, yhtenä vuonna toteutetuista energiaveron korotuksista, joita Ahon hallitus ja Lipposen hallitukset viime vuosikymmenellä tekivät, eli en voi pitää tätä korotusesitystä mitenkään erityisen dramaattisena. Ed. Ala-Nissilä tietää aivan yhtä hyvin kuin minäkin, että teollisuuden taholta aina uhkaillaan, kun energiaveron korotuksia on esillä, että nyt työpaikat menevät jnp. Jälkikäteen kuitenkin kaikki ovat ylpeilleet niillä asioilla, mitä toteutetuilla energiaverojen korotuksilla on saatu aikaan. Niillä on merkittävästi alennettu hiilidioksidipäästöjä siitä, mihin ne muuten olisivat menneet. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön arvion mukaan vuosituhannen vaihteessa Suomen hiilidioksidipäästöt olisivat olleet noin 8 prosenttia korkeammat, jos energiaveroja ei 90-luvulla olisi toteutettu ja korotettu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Ala-Nissilä kommentoi ed. Hassille, haluaisin todeta, että kun meillä todella oli KIO1 ja KIO2 eli kansallisen ilmasto-ohjelman ykkösvaihtoehto ilman ydinvoimaa ja kakkosvaihtoehto sen kanssa, niin asiantuntijakuulemisen yhteydessä todettiin, ja se on luettavissa ympäristövaliokunnan mietinnöstä, joka tässä salissa yksimielisesti hyväksyttiin kesällä 2001, että KIO1 tuottaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin tämä kakkosvaihtoehto nimenomaan tämän tarkastelukauden, Kioton sopimuksen ensimmäisen tarkastelukauden, aikana. Se johtuu juuri tästä hiilen polttamisesta, mihin lakialoitteenkin teksti viittaa: kivihiilellä tuotetun sähkön häntien verottomuudesta. Vuonna 96 taisi olla se energiaverouudistus tässä salissa, jolloin ainoastaan kaksi silloisten hallituspuolueiden eduskuntaryhmien jäsentä vastusti tätä verottomuutta kivihiilisähkölle. Toinen heistä oli ed. Pietikäinen.

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite 97 on hyvä. Siinä on oikea linjaus eli nimenomaan siirretään verorasitusta energian kulutukseen ja nimenomaisesti hiilen polttamiseen, joka todellakin on lähteenä se tekijä, joka nostaa Suomen hiilidioksidipäästöjä näinä vuosina, viime vuoden aikana ja tämän vuoden aikana. Meidän mahdollisuutemme pysyä vuoden 90 tasolla tai alittaa se, niin kuin Kioton sopimus ja Euroopan unionin yhteinen linjaus, jossa Suomi on mukana, Suomen kohdalla edellyttää, jää nyt tämän kivihiilen käytön yhteydessä epävarmaksi tällä hetkellä ainakin.

Miten pääsemme sitten tästä epävarmuudesta? Energiansäästö on hyvin tärkeä asia ja bioenergian käytön lisääminen, tuulivoiman käytön lisääminen, kokonaisvaltainen näkemys, joka kansallisessa ilmasto-ohjelmassa on hyvin esitetty. Eduskunta käsitteli sen mielestäni hyvin ja toi siihen hyvät näkökulmat tukemaan silloista hallituksen esitystä. Mutta tästä on nyt sitten jostakin syystä livetty, ikään kuin se olisi menneen talven lumia. Hyvin vähän viime aikoina, arvoisa puhemies, nimenomaan toukokuun 2002 jälkeen, on näihin asioihin aidosti ja vakavasti kiinnitetty huomiota. Kuitenkin se odotettu autuus, se ydinvoimala, tulee aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua pelastamaan tästä hiilidioksiditilanteesta. Eikä se pelasta silloinkaan. Sehän on aivan selvä, koska se rakennetaan ikään kuin sähkön lisäkulutusta ajatellen.

Tänään tiedämme, että hallituksen antamassa lisäbudjetissa on noin 7 miljoonan euron summa demonstraatiolaitoksen rakentamiseen, mutta tiedämme myös, että tälläkin hetkellä käsittelyssä olevassa talousarviossa on aivan liian vähän resursseja esimerkiksi asuntojen lämmöneristyksen lisäämiseen, nimenomaan siitä näkökulmasta korjausrakentamiseen, joka tähtäisi alhaisempiin lämmityskustannuksiin ja myöskin vähempään energiankäyttöön, josta edellinen seuraa. Nämä laiminlyönnit ovat myös samalla laiminlyöntejä kansallisen ilmasto-ohjelman toteutumisen suuntaan. Se ei toteudu ydinvoimapäätöksellä, niin kuin luullaan, tai ydinvoimapäätöksellä plus näillä ponsilla, joihin ed. Hassi viittasi, tähän risupakettiin. Ne olivat mielestäni lähinnä näkösuojana, joita tarvittiin, kun eduskuntaa vietiin ja edettiin kohti ydinvoimaratkaisua. Niiden painoarvo tässä mielessä oli enemmänkin mielestäni hämäämisessä kuin todellakin Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Mutta tämä lakialoite sinänsä on todella kannattamisen arvoinen, kuitenkin niin, että mielestäni se linjaus, että yleensäkin ansiotuloverotusta, valtion verotusta, vähennetään, on pääosin ja nimenomaisesti suurituloisten verovähennyksiä euromääräisesti käytännössä ja pienillä tai keskisuurilla tuloillakaan vähennyksillä ei ole itse vähennyksen saajalle suurta merkitystä. Olisin toivonut, että vihreä eduskuntaryhmä olisi kaiken kaikkiaan todennut, ettei verotuksen vähentäminen, tuloverotuksen vähentäminen, valtionverotuksen vähentäminen, tässä tilanteessa ole järkevää, missä Suomi nyt on, niin kuin täällä osittain siihen viitattiin, siis osittain. Toisaalta todellakin alkoholiverotuksen vähentäminen lisää kuluja ja vähentää tuloja.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä aloite on hyvin tehtyä työtä. Tässä on myöskin verotaulukon muodossa tuotu asia konkreettisesti kansanedustajille tarkasteltavaksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jotenkin muistuu mieleen, olisiko vuosi sitten ollut, saman tyyppinen paperi tässä pöydällä — en ihan lukuja muista — vihreiden varjobudjetti, jossa esitettiin tätä samaa ideaa: vuoteen 2010 asti joka vuosi energiaveroja korotettaisiin 10 prosenttia. Silloin muistan, kun totesin, jotta tässä on niin kuin korkoa korolle -systeemi, jotta tässä, kun aina laitetaan 10 ja 10, se nostaa aika paljon sitten vuonna 2010 loppujen lopuksi, kun pannaan päällekkäin nämä vuodet, mitä tässä onkin vielä jäljellä 2010:een mennessä.

Meidän on muistettava se, jotta Suomi on pitkien välimatkojen maa. Täällä on kylmä ilmasto ja, niin kuin alkaa nytkin olla jo aika hämärää tuolla, semmoiset pitkät pimeät ajat, jolloin me tarvitsemme energiaa huomattavasti enemmän kuin joissakin muissa maissa kaikkiin toimintoihin. Sen takia kaiken kaikkiaan meillä energiapoliittisen linjauksen pitäisi olla toisen tyyppinen kuin joissakin lämpimämmissä maissa, koska meillä vaaditaan tuotannon tekoon, asumiseen ja liikkumiseen huomattavasti enemmän energiaa. Se tarkoittaa sitä, jotta jos me energian hinnan vedämme samalle tasolle tai kalliimmaksi kuin keskieurooppalaisissa maissa tai meidän kilpailijamaissamme, joiden ei tarvitse käyttää niin paljon sitä energiaa, niin silloin me ajamme itsemme siitä kilpailusta ulos. Sen takia tämä on hyvä muistaa sillä tavalla, jotta me joudumme käyttämään enemmän energiaa, ja sillä tavalla suhteuttaa nämä asiat toisiinsa. Meidän ei kannata semmoista Kiina-ilmiötä kiihdyttää, mistä tällä hetkellä ilmiönä on puhuttu.

Sen takia kannatan monia niitä asioita, jotka liittyvät sen tyyppiseen ajatteluun, jotta me saisimme energiaa täältä omasta kotimaastamme, tukisimme sitä toimintaa. Risupaketti, joka tässä on mainittu, on hyvä asia. Sitten meillä on biokaasuja. Nyt hiljattain todettiin eilispäivän vai toissa päivän olisiko Hesarissa vai jossain toisessa lehdessä, että nyt yllättäen tuulivoima on jopa tullut kannattavaksi, mikä on sillä tavalla hyvä asia ... (Välihuuto) — Minä olen kannattanut tätä silloinkin, kun ydinvoimapäätöstä tehtiin, ja totesin silloin ja äänestin muun muassa sen takia sitä viidettä ydinvoimalaa vastaan, jotta tehtäisiin näitä kotimaisia vaihtoehtoja.

Mutta kun lukee tätä vihreiden aloitetta, niin tässä on semmoinen yksi ristiriita, joka niin kuin kumoaa tämän ajattelun, jotta tästä riittäisi johonkin muuhunkin kuin tähän energiapaketin pyörittämiseen. Täällä todetaan: "Aina, kun veroa korotetaan, on uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle annettavaa veronpalautusta korotettava vastaavasti." Sehän tarkoittaa sitä, jotta se annettaisiin sinne. Se on ihan hyvä asia, mutta ei tästä mihinkään kotihoidon tukeen eikä muihin juttuihin jää rahaa, jos tämä lause pitää kategorisesti paikkansa. Minä voin lukea tämän väärin. Todennäköisesti saan lisää tukiopetusta tässä, koska minä olen tämmöinen vähän lukenut ja tämän lauseen luin tällä tavalla.

Yleisesti ottaen kaiken kaikkiaan toivoisi, jotta vihreätkin sitten omassa elämässään käyttäytyisivät sillä tavalla, niin kuin tuolla maaseudulla käyttäydytään, jotta he käyttäisivät uusiutuvia energiavaroja. Nimittäin tämä saattaa johtaa siihen, jotta tuolla syrjässä asuminen tulee pitkässä pelissä kannattamattomaksi, ja sitten tulevat ne ongelmat yhä vahvemmiksi näissä asutuskeskuksissa. Joudutaan rakentamaan uudelleen kaikki infrat, päiväkodit ja kaikki mahdolliset. Sen takia odottaisi, jotta vihreät elämässään käyttäytyisivät sillä tavalla, jotta he käyttäisivät uusiutuvia energiavaroja lämmityksessään. Kun katson tätä joukkoa, niin hyvin harva ilmeisesti puulla lämmittää. (Ed. Hassi: Minä lämmitän!) — Okei, täällä on joitakin semmoisia. — Minä itse olen nimittäin siinä mielessä hyvin vihreä. Minä olen lämmittänyt aina puulla kaikki, saunat, talot ja kaikki mahdolliset paikat, mitä voidaan puulla lämmittää, mutta sähkövoimalaa en ole vielä sillä risupaketilla pyörittänyt. Sähkön olen joutunut ostamaan sieltä verkosta, mutta sieltäkin olen saanut kyllä puusähköä. Sitä myydään nimittäin, ja se on saman hintaista suurin piirtein kuin tavallinen sähkö, jolloin me voimme vaikuttaa näihin kaikkiin asioihin.

Sen takia missään tapauksessa en tämmöistä ajattelua kannata, jotta pannaan korkoa korolle 10 prossaa ja 10 prossaa, koska se ajaa meidät kilpailusta ulos, se tekee syrjäisten seutujen asumisen mahdottomaksi.

Satu Hassi /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama vastaus niihin kommentteihin, mitä tässä keskustelussa on tullut.

Ensinnäkin ed. Ala-Nissilä totesi, että kokoomus ei ole vaihtoehtobudjettia esittänyt. Me vihreät olemme kiinnittäneet tähän samaan asiaan huomiota ja todenneet, että kokoomus jatkaa keskustalaisen oppositiopolitiikan parhaita perinteitä eli sitä, että ei esitä kokonaismalleja, miten myöskin rahoitettaisiin kaikki ne kivat asiat, joiden puolesta on helppo puhua.

Sitten ed. Lahtelan näkemyksiin. Ed. Lahtela ei näköjään lainkaan muista sitä, mitä hän on ollut edellisessä eduskunnassa päättämässä toisaalta kansallisesta ilmasto-ohjelmasta, toisaalta niin sanotusta risupaketista. Kansallisen ilmasto-ohjelman yhteydessä, kuten jo äskenkin totesin, todettiin se, että riippumatta siitä, rakennetaanko lisää ydinvoimaa vai ei, energiaveroja on pakko nostaa, jos aiotaan toteuttaa Kioton päästövähennyssitoumus. Korotustarve on suurin piirtein se, että tällä vuosikymmenellä energiaverot pitää kaksinkertaistaa, eli suurin piirtein se, että vuosituhannen vaihteen energiaveroa pitäisi joka vuosi korottaa noin 10 prosenttia, ei korkoa korolle -periaatteella vaan verrattuna siihen vuoden 2000 tasoon. Eli tämä on myös ed. Lahtelan hyväksymien risupakettiponsien toteuttamista.

Mitä tulee sitten ed. Lahtelan esitykseen siitä, että ei rahaa kertyisi mitään, jos uusiutuvalle energialle annettavaa veronpalautusta vastaavasti aina nostetaan, tämä on kyllä aivan täydellistä hölynpölyä. Se pitäisi paikkansa, jos Suomessa käytettäisiin ainoastaan uusiutuvaa energiaa. Mutta jos näin onnellisesti olisi, että Suomi jo pyörisi pelkän uusiutuvan energian varassa, niin sittenhän me emme tarvitsisi mitään kansallisia ilmasto-ohjelmia, ei tarvitsisi keskustella mistään ydinvoimasta. Meidän ajatuksemme on se, että tätä verotuksen kautta tapahtuvaa kannustetta käyttää mieluummin (Puhemies koputtaa) puuhaketta, tuulivoimaa ja muuta uusiutuvaa ... Arvoisa puhemies, siirryn ...

Ensimmäinen varapuhemies:

Pyydän siirtymään puhujakorokkeelle.

Puhuja:

(korokkeelta)

Ehdotuksemme on siis se, että energiaveron rakenteessa yksi hyvä perusidea säilytettäisiin, ja se on se, että teollisuuden energiaveron suuruinen veronpalautus aina annettaisiin puulla tuotetulle sähkölle ja tuulivoimalle annettaisiin aina tavallisten kuluttajien sähköveron mukainen veronpalautus. Mitä enemmän sähköveroa nostetaan, sitä paremmaksi muodostuisi näiden uusiutuvien energialähteiden suosinta verotuksen kautta.

Ed. Lahtela, kehottaisin teitä paneutumaan myöskin siihen, mitä uusiutuvan energian verosuosinta on tähän mennessä tehnyt. Sillä on ollut aivan keskeinen osuus siinä, että puuhakkeen käyttö 90-luvulla on puolitoistakertaistunut, ja myöskin siinä, että tuulivoima on vihdoin pääsemässä kunnolla alkuun, niin sanotusti saamassa tuulta siipiensä alle. Tämä kaikki markkinakeinojen avulla tapahtuva uusiutuvan energian edistäminen edistää myös teknologian kehittämistä ja sitä kautta kotimaista työllisyyttä ja uusien hyvien vientituotteiden kehittämistä Suomessa.

Seppo Lahtela /kesk:

Herra puhemies! Nyt näyttää olevan erinomaisen hyvä tilaisuus siinä, että edustajat Lahtelat toimivat parityönä. Oikeastaan olisin voinut tämän puheenvuoroni peruuttaa, koska ed. Esa Lahtela puhui mielestäni ne asiat, mitkä läheisesti tähän asiaan ovat olemassa.

Mutta ehkä on syytä tarkentaa ja kirkastaa sitä maailmankuvaa, että ehkä tämä vihreitten eduskuntaryhmän tekemä aloite on hyvä ja sillä voi olla jotain merkitystä, mutta se ei satu tähän suomalaiseen kansantalouteen mitenkään. Se lintukoto, millä tämä järjestelmä toimisi, että me maailmanmarkkinoilla pystyisimme kilpailemaan teollisuuden tuotannon ja tuotteitten kanssa, se ei vaan kestä tämmöistä menettelytapaa, niin kuin tässä toimitaan. Kyllä tarvitaan Kioton sopimusta lähemmäksi meneviä toimenpiteitä, mutta tällä ne eivät tule. Siinä mielessä ihmettelenkin ed. Tiusasen käyttämää puheenvuoroa, missä ed. Tiusanen väheksyi tämän kotimaisen uusiutuvan energiapaketin merkitystä tässä koko ydinvoimaratkaisussa. Tässä vain pitäisi, kun tätä keskustelua käydään, siirtää tämä sille tasolle, että alettaisiin rakentelemaan uutta lisäydinvoimaa ja sitä kautta saataisiin tämä keskustelu siirtymään sinne ja tämä muu näpertely lopetettaisiin tässä vaiheessa.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelan huomautukseen haluan todeta, että tarkkaan ottaen totesin, että niin kutsutun risupaketin painoarvo ydinvoimapäätöksessä oli enemmänkin näkösuojaukseen kuin todellisesti energiantuotantoon tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen suuntautuva painotus. Tämä oli taktinen veto, jolla saatiin eduskunnan enemmistö päättämään viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta, tekemään periaatepäätös, ja tämä oli se merkitys, mikä niillä oli, se pääasiallinen merkitys.

Se, että pitäisi edistää biovoimaa: jos ed. Seppo Lahtela on tätä mieltä, me olemme todella samaa mieltä tässä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä ja myöhemmin molemmat edustajat Lahtelat viittasivat työllisyyteen ja tämän lakialoitteen vaikutukseen työllisyyteen. Siihen onkin syytä viitata. Nimittäin muun muassa mainitsitte, ed. Lahtela, Kiina-ilmiön. Suomen teollisuuden, kaiken suomalaisen työllistämisen, tämän hetken ehdottomasti suurin ongelma on työn korkea verotus. Kun esimerkiksi Jorma Ollila — mitä todella arvostan — käytti aikaansa ja tuli puhumaan Sitran seminaariin muutama viikko sitten suomalaisille vaikuttajille, ei hän moittinut meidän energiaverotustamme vaan työn verotusta. Tähän vihreään vaihtoehtobudjettiin sisältyy ja vihreään verouudistukseen on aina sisältynyt myös se elementti, että me yritämme uskottavilla ja realistisilla tavoilla edistää myös Suomen kilpailukykyä. Pääongelmat ovat tällä hetkellä kyllä työn verotuksessa. Vastaavasti hyvinvointiyhteiskunta ja palvelut vaativat veropohjaa. Kun meillä on käytössä veropohja, joka samalla myös edistää ympäristönsuojelua, niin totta vie se on järkevämpi veropohja, semminkin kun se vielä edistää työllisyyttä.

Kun tätä asiaa on niin monta kertaa pohdittu ja tämä on niin moneen kertaan todistettu monissa seminaareissa ja ulkopuolisissa tutkimuksissa, niin mielestäni todistustaakka kääntyy nyt kyllä sinne, edustajat Lahtelat ja edustaja Ala-Nissilä, jos tämän myöhemmin kuulette. Todistakaa, millä ihmeellä muka nykyinen työn verotus olisi jotenkin Kiina-ilmiön vastainen. Teidän hallituksenne työn verotuksen politiikalla poistetaan työpaikkoja Suomesta hurjaa vauhtia.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti ed. Braxille: Nimittäin Ollila saa puhua ihan mitä vaan työn verotuksesta. Siinä Kiina-ilmiössä se työn hinta se on se. Siellä tehdään ihan orjatyötä. Vaikka me verotuksen ottaisimme kokonaan pois, siitä huolimatta yritykset eivät kestäisi sitä kilpailua, koska Kiinassa tehdään niin halvalla. Virossa tulee olemaan kanssa vähän sama ongelma. Me emme niin alas voi vetää verotusta, että me pystymme kilpailemaan näissä jutuissa, koska myös Virossa työn hinta on niin edullinen. Jostakin lehdestä luin, että se on yksi kuudesosa itse asiassa suomalaisen työn hinnasta. Jos vihreät edustajat ovat sitä mieltä, jotta me voimme pudottaa reilusti työn verotuksen kokonaan pois, niin millä katetaan sitten sosiaaliturvamaksut, koska ne eivät ole vastakkaisia? Näitä ei voi sillä tavalla asettaa vastakkain, jotta energiavero ja työn vero pannaan tässä vaakakuppiin, koska me tarvitsemme molemmat. Meillä pitää olla hyvä tämä, jotta Kioton sopimusehdot täytetään, mutta sen lisäksi, jotta meillä pidetään yllä myös hyvinvointipalveluita. Emme me voi lähteä verokilpailuun ollenkaan, emme me voi muuta kuin korkealla osaamisella säilyttää työpaikat, ja tietysti jonkun verran pitää olla isänmaallisuutta kanssa, että osa kestää täällä. Kaikkia raaka-aineita ei kannata viedä mihinkään jalostettavaksi. Puutavara on muun muassa semmoista, että sitä ei kannata ihan joka paikkaa lähteä köijäämään.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Verokilpailu on siitä kiusallinen kilpailu, että sitä ei kysytä, osallistutteko siihen vai ette, ja siitä ei voi jättäytyä ulkopuolelle. Mutta on toki selvää, että me voimme tuottavuudella ja osaamisella pitää aika korkealla työn hinnan, koska se on niin tuottavaa ja työvoima osaavaa, mikä perustuu siihen, että meillä muun muassa on niin hyvä koulutusjärjestelmä. Mutta ei se, vaikka kuinka haluaisi väittää, mihinkään katoa, että verotus on osa työn hintaa. Jos pitää katsoa, mikä tämän hetken Suomen kilpailukyvyn kannalta on ongelmallisempaa, työn verotus vai ympäristöverotus, niin aivan varmasti työn verotus eikä varmasti ympäristöverotus.

Satu Hassi /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Brax jo totesikin sen, että työn verotus on osa työn hintaa. Se on se osa työn hintaa, johon me poliittisina päättäjinä voimme vaikuttaa. Minun mielestäni ja vihreiden mielestä on todella vastuullisempaa politiikkaa alentaa työn verotusta ja käyttää sitten ympäristöveroja yhtenä niistä keinoista, joilla rahoitetaan niitä hyvinvointipalveluja, joiden puolesta ed. Lahtela myös äsken puhui. Eli olen suurin piirtein samaa mieltä kaikista niistä tavoitteista, mitä ed. Lahtela esitti. Mielestäni ed. Lahtelan johtopäätökset vaan ovat aivan epäloogiset.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on siinä suhteessa aivan mainio edustaja meidän kannaltamme, että hän äänestää oikein, ja kun hän äänestää säännöllisesti näissä asioissa oikein, niin meidän kannaltamme on aivan samantekevää, mitenkä ed. Esa Lahtela perustelee näitä ratkaisuja. Minä hartaasti toivoisin esalahteloita vaan oikein pilvin pimein lisää, niin meidän energiatulevaisuutemme olisi Suomessa ja Euroopassa vankalla pohjalla kuin mikäkin.

Arvoisa puhemies, jatkoksi: Kun niin ed. Esa Lahtela, joka osaa äänestää oikein, kuin ed. Seppo Lahtela, joka aina äänestää väärin, molemmat vetoavat siihen, että kilpailupoliittisesti oltaisiin jäämässä, käyttääkseni ed. Esa Lahtelan ilmaisua, ulkopuolelle — tarkoittanee kansainvälisessä kilpailussa — niin, ed. Esa Lahtela, tilanne nyt sattuu vaan olemaan sillä tavalla, että energiapoliittinen kurimus koettelee esimerkiksi Euroopassa kaikkia muita Euroopan unionin teollisuusmaita paljon karummin kuin Suomea. Suomella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Ei ole esimerkiksi sellaista ongelmaa, kuin jo eräillä paikoilla on Keski-Euroopassa, että tuulivoimaloille ei ole sijaa, koska niitä on jo niin tiheässä eräillä alueilla, elikkä siis paikallisessa energiahuollossa on tämmöinen maapoliittinen rajoite.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että se trendi, joka on sijoitettu tähän vihreitten lakialoitteeseen, on pakkotila kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ja myöskin jopa Yhdysvalloissa ollaan tähän ajautumassa, jossa on todellinen energiaskandaalisarja ollut viime aikoina esillä sen takia, että energiahuollosta ei ole kerta kaikkiaan kunnolla vastattu. Tämän takia tämä peruste, ed. Esa Lahtela, ei nyt kerta kaikkiaan ole pätevä. Tätä huolta ei ole olemassa.

Siinä, mikä koskee verotuksen painopisteitä, yhdyn tietysti täydellisesti ed. Tuija Braxin näkemykseen näistä asioista.

Mutta, ed. Esa Lahtela, tämä asia nyt saa olla ihan näin. Pääasia, että jatkatte äänestämistä oikealla tavalla.

Keskustelu päättyy.