Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden kehitys on laskeva ja erittäin epävakaa. Käynnissä on yhtä aikaa normaali hitaamman kasvun kausi pitkään jatkuneen nousun jälkeen sekä Yhdysvalloista alkanut luottokriisi, joka on iskenyt myös reaalitalouteen ja levinnyt eri puolille maailmaa. USA:n pankkisektorin vaikeudet ovat erittäin suuret ja vaikuttavat siellä kuluttajien ja yritysten luottamukseen vahvasti. On realistista odottaa, että USA:n elpyminen kestää normaalia pidempään. Se vaikuttaa myös kansainvälisen talouden alavireisyyteen. Toisaalta Yhdysvaltain talous on selvästi Eurooppaa dynaamisempi, joten elpyminen voi tapahtua myös odotettua nopeammin. Rahoitusmarkkinoiden ongelmista seuraava rahoituslaitosten välinen epäluottamus tulee vaikuttamaan rahansaannin vaikeutumiseen. Se tarkoittaa korkeampia riskimarginaaleja ja kalliimpaa lainarahaa. Tämä näkyy erityisesti yritysten luotonsaantimahdollisuuksien heikkenemisenä ja investointien vaikeutumisena.

Suomalaiset pankit ovat toimineet mitä ilmeisimmin vastuullisemmin kuin ulkomaalaiset toimijat. Pankkien raportointien mukaan niiden ongelmaluottojen määrä ei ole merkittävä. Pankit ovat myös hyvin vakavaraisia. Niiden kyky kestää vaikeuksia markkinoilla on testatusti hyvä. Olemme kaukana siitä, että vastaavia ongelmia nähtäisiin suomalaisissa pankeissa.

USA:n pankkikriisin seuraukset tulevat näkymään myös Euroopassa. Kuinka vakavana, sitä emme vielä osaa arvioida. Riskit kasautuvat maihin, joissa jo ennestään on myös kotikutoisia taloudellisia vaikeuksia. Suomen kannalta taloudellisena kysymysmerkkinä, ehkä jopa vakavana haittatekijänä, voi olla Venäjän talouskehityksen mahdollinen hiipuminen. Georgian sodan vaikutukset sekä finanssimarkkinoiden epävakaudesta seuranneet paineet Venäjän talouteen voivat vaikuttaa monella tavalla sekä poliittiseen että taloudelliseen kehitykseen. Poliittisella puolella voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Venäjän talouden analysoiminen onkin teema, johon kannattaisi perehtyä tarkemmin, myös eduskunnassa.

Finanssimarkkinoiden epävakaus näkyy selvimmin yritysten ja kuluttajien epävarmuuden lisääntymisenä. Kun näköala on sumuinen, on syytäkin olla varovaisempi liikkeissään. Miljardi-investointeja miettivä yritysjohtaja ja normaali palkansaaja tai eläkeläinen ovat kuitenkin täysin eri tilanteissa epävarmojen taloudellisten aikojen suhteen. Jos omassa elämässä ei ole suuria taloudellisia riskejä, niin ei ole syytä suureen huoleenkaan.

Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin, ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Tavallisilla suomalaisilla on ollut perustellusti huoli tulevaisuudesta. Monella on muistissa 1990-luvun lama ja pelko samanlaisen toistumisesta. Tämän päivän tilanne on kuitenkin varsin erilainen kuin silloin.

1990-luvun taitteessa asuntojen hintakehitys teki ennätysmäisen piikin, josta myös pudottiin erittäin rivakasti alas. Nyt hinnat ovat nousseet vauhdilla mutta silti huomattavasti maltillisemmin kuin tuona aikana. Laman alla yritykset olivat velkaantuneita; nyt yritysten taseet ovat kunnossa ja yrityksissä on varauduttu heikompiin aikoihin. Silloin tilannetta heikensi Neuvostoliiton romahtaminen; tätä tuskin tapahtuu kahdesti. Näistä syistä johtuen Suomeen iski massatyöttömyys, jollaista nyt ei ole näköpiirissä, pikemminkin puhutaan työvoimapulasta. 1980-luvun lopulla ei ollut huolta huomisesta; nyt sen sijaan kotitaloudetkin osaavat odottaa käännettä ennen kuin sen merkit ovat varsinaisesti Suomen taloudessa näkyvissä. 1990-luvun alussa ongelmat olivat ennen kaikkea kotimaisia; nyt ongelmat heijastuvat ulkomailta. Silloin olimme yksin valuuttamme kanssa; nyt meillä on vakaampi euro.

Olemme tilanteessa, jossa on nähtävä suhdanteiden yli ja niiden ohi ja tunnistettava ne vahvuudet, joita meillä on. Nyt ei ole olemassa mitään erityistä Suomeen liittyvää ongelmaa, vaan itse asiassa taloutemme on kärkikunnossa verrattuna muuhun Eurooppaan. Nyt rakenteemme ovat monelta kantilta katsottuna hyvässä kunnossa. Voimme toteuttaa ensi vuoden budjetissa kansainvälisen suhdannekäänteen vaikutuksia tasaavat kannustavat veronalennukset sekä julkiset investoinnit ilman että julkisen talouden tasapaino vaarantuu. Silti on todettava, että mutkan takana odottavat tämänhetkistä suhdannenotkahdusta isommat taloudelliset ongelmat. Ikääntyminen, työvoiman määrän vähentyminen ovat näistä esimerkkejä. Vuoden 2010 jälkeen talouskasvumme toinen tukijalka, työtuntien lisäys, katoaa. Talouskasvumme on siitä lähtien puhtaasti tuottavuuden kasvun varassa. Tähän käänteeseen vastaamme investoimalla voimakkaasti tulevaisuuteen. Panostamme osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, tartumme työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja työnteon kannustavuuteen.

Harvinaisen korkea inflaatio on kiusannut koko maailmaa tämän vuoden aikana. Öljyn, ruuan ja raaka-aineiden nopea hintakehitys on ollut globaali ongelma. Monissa maissa on nähty jopa kaksinumeroisia inflaatiolukuja. Meillä Suomessakin on nähty muun Euroopan mukaisia yli 4 prosentin inflaatiolukuja. Noin puolet tästä tulee maailmanlaajuisista inflaatiotekijöistä, ja niille me emme voi mitään. Valtiovallan toimenpiteet ovat vaikuttaneet tämän vuoden inflaatioon 0,5 prosenttiyksikköä nostavasti. Ympäristöveroja ja asiakasmaksuja on kuitenkin tarkistettava joskus, ja tarkistukset on parasta tehdä talouden korkeasuhdanteessa. Siksi ne toteutettiin heti ensimmäisessä budjetissa. Silloin ei kukaan voinut tietää viime kesälle ajoittuneesta öljyn maailmanlaajuisesta hintapiikistä. Ensi vuoden inflaatiota hallituksen toimenpiteet taas laskevat arviolta vajaan 0,5 prosenttia. Se osaltaan lisää suomalaisten ostovoimaa juuri oikeaan aikaan. Ostovoiman kasvua hillitsevät ja vauhdittavat hallitusohjelman toimenpiteet näyttäisivät siten onnistuneen ajoitukseltaan. Keskeiset ennustelaitokset arvioivatkin inflaation painuvan ensi vuonna alle 3 prosenttiin. Lukuihin sisältyy silti epävarmuutta.

Suurin kotimainen kysymys on kuitenkin järkevä palkkapolitiikka ja palkkamaltti. Liian korkeat ja toistuvat tuottavuuden ylittävät nimelliskorotukset saavat aikaan inflaatiokierteen ja kasvavan työttömyyden, jossa kaikki suomalaiset, palkansaajat mukaan lukien, häviävät. Siksi inflaatiokierteen kärki on katkaistava. Tässä työmarkkinajärjestöjen rooli on keskeinen. Olen erittäin tyytyväinen, että varsinkin palkansaajajärjestöjen johtajien puheenvuoroissa on kannettu tästä viisaasti huolta. Ensi vuonna palkansaajien ostovoima kasvaa veronalennusten ja inflaatiota hillitsevien toimien seurauksena reilusti, noin 3,5 prosenttia. Työmarkkinajärjestöjen on syytä ottaa tämä positiivinen kehitys pohjaksi palkoista neuvoteltaessa. Talouden realiteetit ovat hyvin hallituksen tiedossa ja päätöksenteon pohjana. Kun tilanne on haastava, ei ole suurta arvoa jäädä toistelemaan, ettei maailmantaloudessa mene hyvin.

Tässä puheenvuorossani haluan kertoa, mitä hallituksessa teemme, jotta Suomi pärjää nyt ja menestyy myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Maailmantalous koettelee eri maita hyvin eri tavalla. Nyt Euroopassa erotellaan jyvät akanoista. Ne pärjäävät, jotka ovat noudattaneet menomalttia, maksaneet hyvinä aikoina velkaansa pois ja joiden julkinen talous on kunnossa. Haluan muistuttaa, että köyhimmät ja heikoimmat ovat ensimmäisiä kärsijöitä, kun valtiontalouden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan kaikkein heikoimpien etu. Ne, jotka ovat viime vuosina moittineet hallitusta liian tiukoista kehyksistä ja vaatineet lisämiljardeja pysyviin menoihin, ovat kauniista puheistaan huolimatta lopulta kaikkea muuta kuin pienimmän ja heikoimman puolella.

Julkisen talouden tasapaino ei ole jakopoliitikkojen suosikkiaihe. Se alkaa kiinnostaa monia vasta nyt, kun uutiset ovat huolestuttavia. Johdonmukaisen talouspolitiikan, menomaltin ja hyvinä aikoina velan lyhentämisen ansiosta Suomen julkinen talous on Luxemburgin jälkeen koko euroalueen toiseksi parhaassa kunnossa. Se johtuu siitä, että hyvinä aikoina olemme maksaneet velkaa pois. Se johtuu siitä, ettemme ole luoneet väliaikaisilla tuloilla pysyviä miljardimenoja.

Olen kuullut tässä salissa riittämiin puheenvuoroja, joissa on sanottu muun muassa, että "kyllä rahaa riittää ...", "valtiovarainministeri ei ilkeyttään anna lisää ...", "hallituksen liian tiukka menokehys ..." jne. Onneksi on kuultu toisenlaisiakin, vastuullisia puheenvuoroja. On myös muistutettu, että tämän hallituksen menokehys on antelias ja on muistettava menomaltti. Voin yhtyä sellaisiin sanoihin. Nyt kestävä julkinen talous on kullanarvoinen. Taloutemme pohja on oikeiden arvovalintojen seurauksena erinomaisessa kunnossa kestämään myös vaikeimpia aikoja. Silti emme aio jäädä odottelemaan parempia aikoja. Nyt on vielä tehtävä oikeat toimenpiteet tässä ajassa.

Arvoisa herra puhemies! On siis tartuttava toimeen. Sinivihreä hallitus on tehnyt ja tekee kaiken, mitä työkalupakista avuksi löytyy. Ensinnäkin, mihinkään äkkinäisiin korjausliikkeisiin meillä ei ole tarvetta. Koko hallituskauden finanssipoliittinen ajoitus veroratkaisujen ja menolisäysten suhteen on viritetty sen ennakkoarvion pohjalle, että kasvu tulee hiipumaan tämän vaalikauden aikana. Nopeassa kasvussa ollut maailmantalous ja sen vedossa huippusuhdanteen harjalla porskuttaneen Suomenkin talouskasvu olivat väistämättä jossakin vaiheessa hallituskautta tulossa suhdannekäänteeseen. Vain nähdyn kaltainen finanssipuolen aiheuttama kriisi ja siitä seurannut maailmantalouden käänteen nopeus oli kaikille yllätys. Talouskasvun hiipumisen toinen väistämätön syy loppuvaalikautta kohden on ollut työikäisten määrän lähteminen laskuun ja huoltosuhteen nopea heikkeneminen vuodesta 2010 lähtien.

Tuloveronalennukset ovat perusteltuja suhdanteista riippumatta. Niillä parannetaan työllisyyttä kannustamalla työntekoon. Tuloverojen alentamisella tähdätään myös tuottavuuden kasvattamiseen, sillä työnteon palkitsevuus on yksi luovuuden ja tuottavuuden lähteistä. Veronalennukset on kuitenkin syytä toteuttaa suhdannetilanne huomioiden. Reippaat veronalennukset antavat hyvän lisäyksen suomalaisten perheiden ostovoimaan. Tämän vuoksi ensi vuosi on juuri oikea aika toteuttaa valtaosa hallitusohjelmassa päätetyistä tuloveronkevennyksistä. Tuloverotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa aidosti yhteensä 870 miljoonalla eurolla. Työtulovähennystä muokkaamalla kevennystä painotettiin pieni- ja keskituloisille. Suomalaisten kotitalouksien sekä palkansaajien ostovoiman arvioidaan kasvavan ensi vuonna peräti 3,5 prosenttia. Tämä lisääntynyt kotimainen kysyntä auttaa pitämään kansallisesti hyvää työllisyyttä ja muuta Eurooppaa parempaa kasvua yllä, kun vientimarkkinoista tai maailmantaloudesta ei ole meille tällä hetkellä vetoapua. Me haluamme vahvistaa suomalaisten luottamusta siis tulevaisuuteen.

Puhemies! Sinivihreä hallitus haluaa kotitalousvähennystä kehittämällä kannustaa ja entisestään tukea kotitalouksien mahdollisuuksia käyttää kasvavaa ostovoimaansa uuteen suomalaiseen työhön. Kotitalousvähennyksen hyöty menee suoraan suomalaisiin palveluihin. Se lisää työpaikkoja ja vähentää harmaata taloutta. Rahan laittaminen palveluihin ja uuteen työhön sen sijaan että laittaisi sen kulutustavaraan, on myös ympäristöteko mitä parhaimmassa määrin.

Kotitalousvähennyksen ylärajaa nostetaan ja sen sisäiset rajoitukset poistetaan. Tavoitteenamme on erityisesti kannustaa suomalaisia käyttämään huomattavasti kasvavaa vähennystä energiatehokkuutta lisäävien remonttien teettämiseen. Kotitalousvähennyksen kautta tuki esimerkiksi ympäristöystävällisempien lämmitysjärjestelmien vaihtamiseen on paremmin tiedossa ja laskettavissa jo remontin suunnitteluvaiheessa. Uutena käyttömahdollisuutena ovat digiajan laitteistojen asennus- ja huoltotyöt. Jatkossa vähennystä voi käyttää entistäkin enemmän siivous-, hoiva- ja remonttipalvelujen hankkimiseen.

Uudistuksesta hyötyvät suomalaiset, jotka voivat aiempaa paremmin hankkia uutta apua koteihinsa. Vielä enemmän hyötyvät ne, jotka saavat uudistuksen myötä uutta työtä. Uuden työn luominen aktiivisilla ja toimivaksi testatuilla toimenpiteillä on erityisen tärkeää nyt. Emme tule lähiaikoina saamaan sitä vetoapua, jota pirteän maailmantalouden Suomeen tuoma talouskasvu toi automaattisena työllisyyden kasvuna viime vuosina.

Ruuan arvonlisäveronalennus on toinen suuri veronalennus, joka toteutetaan ensi vuonna suhdannepoliittisesti oikeaan aikaan. Olen aiemmin käyttänyt puheenvuoroja, että ruuan arvonlisäveron alentamiseen käytettävä liikkumavarakin olisi järkevämpi kohdentaa työn verotuksen alentamiseen. Tämänvuotinen nopea polttoaineen ja ruuan hintojen nousu on kuitenkin aiheuttanut tilanteen, jossa hallitusohjelmassa sovittu ruuan arvonlisäveronalennus tulee juuri oikeaan saumaan. Ruuan hinnanalennus on varsinainen täsmähuojennus pienituloisille, opiskelijoille, eläkeläisille ja lapsiperheille. Mitä suurempi osuus käytettävissä olevista tuloista menee jokapäiväiseen leipään, sitä suurempi suhteellinen hyöty ruuan arvonlisäveron alentamisesta koituu.

Olen surullisena kuunnellut viime aikoina sellaisia harvinaisen epä-älyllisiä puheenvuoroja, joissa on valiteltu tänä vuonna tapahtuneen ruuan maailmanmarkkinahintojen nopean nousun vieneen hyödyn ensi vuoden lopulla toteutettavasta ruokaveron alennuksesta. On järjettömyyden huippu väittää, että ruuan hinnannousu olisi tänä vuonna ollut pienempää, jos emme alentaisi arvonlisäveroa ensi vuonna syksyllä. Sinivihreän hallituksen mielestä ruuan maailmanmarkkinahinnoista johtuneen kuluttajahintojen nousun seurauksena ruuan arvonlisäveronalennus on entistäkin tarpeellisempi ja hyödyllisempi toimenpide.

Myös eläkeläisten verotuksen uudistamista jatketaan. Eläketulovähennystä parannetaan siten, että tuloveronalennusten jälkeenkin eläkeläisten veroaste pysyy korkeintaan palkansaajan tasolla. Samalla korjataan tämä epäkohta myös kansaneläkettä saavien puolisoiden osalta.

Eläkeläisten ostovoiman reilu parantaminen on sinivihreän hallituksen tavoite. Nyt tehtävän veronalennuksen kustannusvaikutus on noin 215 miljoonaa euroa. Yhdessä tälle vuodelle toteutetun verouudistuksen ja kansaneläkkeiden korotuksen sekä kalleusluokituksen poiston kanssa eläkeläisten ostovoimaa on lisätty tänä ja ensi vuonna 683 miljoonalla eurolla. Hintojen nousu korvataan automaattisesti kerran vuodessa eläkkeiden indeksikorotuksissa. Nämä tasokorotukset ja veronalennukset menevät siten puhtaasti eläkkeiden ostovoiman kasvuun. Tästä on esitetty valtavasti vääriä väitteitä eläkeläisille. Se ei varmasti ole tarpeeksi, ja enemmänkin on tehtävä tulevaisuudessa pienituloisimpien eläkeläisten osalta. Ostovoiman kasvu kuitenkin kohdistuu voimakkaasti heille.

Vertailun vuoksi voisi myös todeta, että kun tänä ja ensi vuonna on erityisesti pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen panostettu 683 miljoonaa euroa, niin vastaava luku oli koko viime hallituskauden neljänä vuonna vain 95 miljoonaa euroa. Viittaisin tässäkin yhteydessä pääministerin arvioon kahden hallituksensa sosiaalisuudesta. Tämä tarkoittaa, että yksinäisen, toisen kalleusluokan kunnassa asuvan kansaneläke nousi tasokorotuksena indeksikorotuksien päälle noin 8,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että 1 500 euron työeläkkeestä pitää maksaa ensi vuonna yli 5 prosenttiyksikköä vähemmän veroa kuin viime vuonna. Tämä ostovoiman lisäys tulee työeläkkeen tämän ja varsinkin ensi vuoden reilujen indeksikorotuksien päälle. Voimakas eläkeläisten ostovoimaan panostaminen sinivihreän hallituksen toimesta on tuottanut sellaistakin tulosta, että eläkeläisten ostovoima on kasvanut yhtä nopeasti, jopa nopeammin, kuin palkansaajilla — tämä siis, vaikka palkankorotukset ovat olleet erityisen korkeat.

Ensi vuoden budjetissa toteutettavat tuloveronalennus, ruuan arvonlisäveron alentaminen, kotitalousvähennys ja eläketulovähennys tuovat merkittävän lisän suomalaisten ostovoimaan. Sillä voi tehdä hankintoja, työllistää, rakentaa omaa ja läheistensä tulevaisuutta luottavaisin mielin. Näillä panostuksilla hallitus pyrkii pitämään kotimarkkinat vauhdissa, kotitalouksien ostovoimakehityksen ja työllisyyden hyvänä sekä pitämään Suomen kasvu-uran muuta Eurooppaa paremmalla tasolla. Siten pystymme parhaiten turvaamaan suomalaiset hyvinvointipalvelut.

Arvoisa puhemies! Menolisäyksien painotuksilla tehdään arvovalintoja. Kohdennetuilla menolisäyksillä pyritään työllisyyden lisäämiseen sekä varautumiseen teollisuuden rakennemuutokseen. Budjetin teemoina ovat ympäristö, osaaminen ja välittäminen. Nostan esille jokaisen teeman alta muutaman esimerkin, jotka toteuttavat tätä tavoitetta.

Hallitus ryhtyy toimeen ilmasto- ja energiastrategian johdosta jo ennen sen hyväksymistä. Suomi tarvitsee tulevina vuosina valtavasti lisää uusiutuvaa energiaa. Siksi uusiutuvan energian hankkeiden investointitukiin laitetaan nyt lisää rahaa. Investointitukiin lisätään jo tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa myönnettäväksi pikaisesti hyville hankkeille. Myös ensi vuodelle investointiavustukset yli kaksinkertaistetaan. Kasvavalla summalla saadaan käyntiin esimerkiksi useita suuria tuulivoimainvestointeja.

Hallitus myös aloittaa uuden suurten kaupunkien joukkoliikennetuen. Siihen varattua 5:tä miljoonaa euroa on moitittu liian vähäiseksi. Haluan kuitenkin muistuttaa, että se on 5 miljoonaa euroa enemmän kuin edelliseltä tai miltään muulta aiemmalta hallitukselta on tullut joukkoliikenteen edistämiseksi siellä, missä joukkoja on. Samalla käynnistetään Länsimetron ja Kehäradan kaltaisia valtavia joukkoliikenneinvestointeja.

Julkisten investointien lisääminen on myös suhdannepolitiikkaa. Ensi vuonna käynnistetään runsaasti uusia liikennehankkeita. Uusia väyläinvestointeja esitetään käynnistettäväksi yhteensä 549 miljoonan euron edestä. Se on selvästi viime vuosien keskiarvoa korkeampi summa.

Samalla kun huolehditaan suomalaisten pärjäämisestä lyhyellä tähtäimellä, on myös katsottava, miten Suomi pärjää pidemmällä tähtäimellä. Sivistys ja korkea osaaminen ovat Suomen tulevaisuuden menestystekijöitä. Kaikki lähtee maailman parhaasta peruskoulusta. Meidän on ansaittava parhaat oppimistulokset aina uudelleen. Siksi haluamme kohdentaa runsaat 20 miljoonaa euroa kunnille perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on opetusryhmien koon pienentäminen.

Hyvä peruskoulu vasta mahdollistaa suomalaisten laajan sivistyksen ja korkean osaamisen. Sitä tavoitellaan merkittävillä panostuksilla yliopistoille. Aalto-yliopisto on keskeinen uudistus, jossa erilaista luovuutta, huipputiedettä ja tarvittavaa rahoitusta yhdistelemällä tavoitellaan uusia innovaatioita ja kansainvälistä menestystä. Aalto-yliopiston toimintamenoihin kohdennetaan lisävaroja ensi vuonna 13,9 miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston peruspääomaan sijoitetaan ensi vuonna 200 miljoonaa euroa ja valtionosuutta kasvatetaan jatkossa 500 miljoonaan euroon. Yhdessä elinkeinoelämän kanssa tehty pääomitus tulee kokonaisuudessaan olemaan 700 miljoonaa euroa. Myös muiden yliopistojen määrärahat kasvavat ensi vuonna. Yliopistot ovat siirtymässä uuteen aikaan. Autonomisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi vuoden 2010 alusta muutettavien yliopistojen maksuvalmius ja käyttöpääoma turvataan riittävillä panostuksilla.

Tieteen tekeminen ja opiskelu vaativat oikeudenmukaista toimeentuloa. Sinivihreä hallitus järjestää apurahansaajien sosiaaliturvan kuntoon ensi vuoden alusta alkaen. Myös opiskelijoiden asumislisästä poistetaan tarveharkinta puolison tulojen perusteella.

Välittäminen ja sinivihreän hallituksen sosiaalisuus näkyvät lukuisten etuusparannusten tasossa ja kohdennuksessa. Haluaisin nostaa tässä esille kaksi esimerkkiä. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle. 170 euron korotus on valtavan suuri, mutta korvaus on toisaalta edelleen pieni mittaamattoman arvokkaasta työstä.

Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu mahdollistaa jatkossa harrastamisen, opiskelun ja osallistumisen täysivaltaisena kansalaisena. Jo tälle vuodelle vammaisten työllistämis- ja koulutustuet kaksinkertaistettiin. Tavoitteenamme on, että jokainen voisi edellytyksistään riippumatta toteuttaa omaa elämäänsä ja unelmiaan. Sinivihreä hallitus haluaa rakentaa yhteiskuntaa, joka pitää kunnolla ja reilusti huolta heikoimmistaan. Se ei onnistu, jos rahaa roiskitaan kaikkia koskeviin etuuksiin tai poistetaan palvelumaksuja niiltä, joilla on ne varaa maksaa.

Arvoisa puhemies! Politiikka on aina arvovalintojen tekemistä. Siksi aidot vaihtoehdot ovat politiikassa tärkeitä. Vain siten ihmiset voivat punnita tehtyjä valintoja ja vaatia perusteita tehdyille ratkaisuille. On myös esitetty vaihtoehtoja sinivihreän hallituksen linjalle. Haluaisinkin kiittää oppositiopuolue vasemmistoliittoa sen selkeästi esitetystä vaihtoehdosta hallituksen politiikalle. Vasemmistoliiton johdon toiminta on rehellistä ja suoraselkäistä. Vasemmistoliitto kertoo reilusti, mitä tekisi toisin ja mitä se tarkoittaisi. Vasemmistoliitto haluaisi etuuksiin, kuntien valtionapuihin ja moniin muihin hyviin, tärkeisiin ja sinänsä oikeutettuihin kohteisiin esitettyä reippaampia panostuksia. Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto johtaisi kuitenkin miljardiluokan pysyvien menojen lisäämiseen. Jo ensi vuonna nettolisäykset olisivat 3 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi jo ensi vuonna 2,2 miljardin euron velanottoa ja ajaisi valtiontalouden lopulta yhä syvenevään ja hallitsemattomampaan velkakierteeseen, eli jättilasku siirrettäisiin lapsillemme.

Haluan vielä muistuttaa, että köyhimmät ja heikoimmat ovat ensimmäisiä kärsijöitä, kun valtiontalouden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan yhteiskunnan heikoimman etu. Vasemmistoliiton (Välihuutoja vasemmistoliitosta) vaihtoehto olisi yhteiskunnan köyhimmille ja heikoimmille kuin vanhassa sanonnassa housuun päästämisestä jääkylmässä pakkassäässä: hetken aikaa tuntuisi hyvältä, kunnes tuntuisi vielä monin verroin pahemmalta. Luvatut jättimäiset etuusparannukset lämmittäisivät ensi vuonna, mutta hallitsematon velkakierre pakottaisi pian leikkauksiin, joissa saavutettu otettaisiin moninkertaisesti pois. Sen oikaiseminen vaatisi lopulta 1990-luvun leikkauslistojen kaltaisia toimenpiteitä. Sellainen ei ole sinivihreän hallituksen vaihtoehto.

Sinivihreä hallitus ei halua lähteä velanoton tielle ilman vakavaa väliaikaista perustetta. Heikoimpien etuuksia ei saa rahoittaa yhteiskunnan ottamien kulutusluottojen tai pikavippien varassa. Haluamme olla vastuullisia myös siitä ajasta, joka koittaa viiden ja kymmenen vuoden päästä. Me teemme kyllä etuuksiin suuriakin parannuksia, silti valtiontalouden menotason täytyy olla kestävä. Lupauskilpailussa hallitus ei voi koskaan pärjätä. Hallitus on nimittäin myös vastuussa lupauksistaan.

Vasemmistoliitolla on kuitenkin tarjottavanaan selkeä ja rehellinen toinen vaihtoehto. Se on reilua. Siitä kiitos, vaikka olemmekin eri mieltä. Vasemmistoliiton vaihtoehto ei ole sellainen, jossa yhtä aikaa puheissa vaaditaan, annetaan ja kohdistetaan veronalennuksia mutta toisaalta kerrotaan, että veronalennusten sijaan annettaisiin nämä veronmaksajilta kerätyt korkeammat verot kunnille. Se ei ole sellainen vaihtoehto, jossa mitä hyvänsä hallitus toteuttaa ja esittää, tarjotaan itse vielä 100 miljoonaa tai 0,5 miljardia päälle. Se ei ole sellainen, jossa lisätään miljardiluokalla menoja mutta keksitään hokkuspokkuskeinoilla verotuloja tuulesta, lisätään nolla perään tuloarvioissa ja lopuksi väitetään kirkkain silmin, että se on tasapainossa eikä veisi meitä velkaantumisen tielle. Vasemmistoliiton vaihtoehto ei myöskään ole linjatonta räksyttämistä ja silmitöntä hallituksen jokaisen ratkaisun moittimista. Vasemmistoliitolla on rehellinen linja. Sellainen on hyvää oppositiopolitiikkaa. Se antaa kansalaisille rehellisen mahdollisuuden punnita erilaisia vaihtoehtoja.

Vaihtoehtoja tarvitaan. Hyvistä vaihtoehdoista ja ehdotuksista hallitus ottaa myös opikseen. Meillä on siihen nöyryyttä. Tässä salissa istuu viisautta sen kaikissa kolkissa. (Ed. Tennilä: Liittykää meihin!)

Arvoisa puhemies! Maailmantalous matelee, ja se vaikuttaa myös Suomeen. Mutta me suomalaiset pärjäämme, koska olemme huolehtineet siitä, että julkinen taloutemme on kunnossa. Olemme säilyttäneet menomaltin ja olemme maksaneet velkaa pois hyvinä aikoina. Mutta tehtävää riittää. Nyt on huolehdittava suomalaisten ostovoiman kasvusta, uuden talouskasvun hedelmistä sekä tulevaisuuspanostuksista, jotta pärjäämme pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyyn annettava budjettiesitys lisää luottamusta ja luo suomalaisille toivoa paremmasta huomisesta.

Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan johtamat hallitukset ovat talouspolitiikallaan luoneet suomalaisille hyvät edellytykset menestyä. Yhä useampi on saavuttanut hyvin toimeen tulevien, työssä käyvien enemmistön. Samaan aikaan yhä harvemman täytyy turvautua toimeentulotukeen. Myönteistä kehitystä kuvaa parhaiten tieto siitä, että tänään Suomessa on lähes 180 000 työssä käyvää enemmän kuin Vanhasen ykköshallituksen aloittaessa.

Yksi tekijä hyvän kehityksen takana on ollut oikein ajoitettu, mitoitettu ja kohdennettu veropolitiikka. Veroratkaisuilla on kannustettu suomalaisia työntekoon ja houkuteltu ryhtymään yrittäjiksi. Veronkevennyksillä ja niiden painottamisella pieni- ja keskituloisiin työllisyys, talous ja kotimainen kysyntä on saatu kasvuun. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että Vanhasen kakkoshallitus jatkaa Vanhasen ykköshallituksen keskustalaisella, kannustavalla verolinjalla.

Kansainvälisestä taloudesta on viime viikkoina ja viimeksi eilen kuulunut huolestuttavia uutisia. Yhdysvaltain finanssimarkkinoiden kaltaisiin epävarmuuksiin voidaan vastata parhaiten pitämällä oma kotipesä kunnossa. Talous voidaan pitää vahvalla pohjalla ainoastaan aktiivisella politiikalla: on vahvistettava työllisyyttä ja kotimaisen kysynnän kasvua.

Tasasuuruiset veroasteikkojen kevennykset ilman todellisia painotuksia pieni- ja keskituloisiin olisivat tässä tilanteessa väärää politiikkaa, kun kotimaista kysyntää nyt on selvästi lisättävä. Totuus on, että juuri pienituloisten veronkevennykset lisäävät varmimmin kotimaista kulutusta ja työllisyyttä. Euromääräisesti pienituloisten kevennys jää suurituloisten kevennyksestä. Näin veromatematiikka toimii progressiivisessa järjestelmässä. Mikäli talouspolitiikka olisi hoidettu toisin, saattaisimme ollakin tilanteessa, jossa veroja pitäisi laskemisen sijasta nostaa. Vaatisiko oppositio silloin, että pitäisi toimia myös tasasuuruisin korotuksin?

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen veropolitiikasta löytyy myös eroja Vanhasen ykköshallituksen veropolitiikkaan. Uuden työtulovähennyksen avulla voimme ulottaa kevennyksen kunnallisverotuksen puolelle ja näin ollen aiempaa pienituloisempiin. Työtulovähennys alkaa jo 2 500 euron vuosituloilla. Suurimmillaan vähennys on noin 1 200—2 800 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. Kuntien menetykset verotuloissa korvataan, niin kuin jo kuulimme.

Edelleen on kuitenkin paljon niitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi käydä töissä ja joita veronkevennykset eivät samassa määrin koske. Ruuan arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin lokakuun alusta lukien ensi vuonna hyödyttää kaikkia suomalaisia. Ruuan hintaa veron alentaminen laskee noin 4 prosenttia. Eniten tästäkin alennuksesta hyötyvät pienituloiset ja lapsiperheet, joiden tuloista ruokaan kuluu suuri osa.

Vanhasen kakkoshallitus on toteuttanut lupauksiaan eläkeläisten oikeudenmukaisemmasta verotuksesta. Eläketuloa saavilla puolisoilla kunnallisverotus on kuitenkin edelleen jonkin verran kireämpää kuin yksin elävillä eläkeläisillä. Tämä ero poistetaan ensi vuoden alusta.

Työssä käyvät, hyvin toimeen tulevat suomalaiset vastaavat suurimmasta osasta hyvinvointivaltion rahoitusta. Heidän on koettava saavansa vastinetta maksamilleen veroeuroille. Tässä avainasemassa ovat laadukkaat peruspalvelut, kuten koulut, päivähoito, terveydenhuolto ja turvallisuus.

Samaan aikaan suomalaisille on tarjottava mahdollisuus valintoihin omassa taloudessaan. Veronkevennysten myötä kotitalouksien ostovoima kasvaa ensi vuoden aikana arviolta noin 3,5 prosenttia. Lisäksi kotitalousvähennys nostetaan 3 000 euroon asti.

Odotamme, että nämä sijoitukset maksavat itsensä takaisin työtä ja verotuloja tuovina remontteina ja lämmitysmuutoksina. Nyt jokaiselle suomalaiselle tarjotaan mahdollisuutta osallistua myös ilmastotalkoisiin. Talkoot voi aloittaa omasta kodistaan. Pientalojen energiatehokkuutta parantavia investointeja ja lämmitystapamuutoksia tuetaan ennen kaikkea jokaiselle tarjottavalla kotitalousvähennyksellä.

Pienituloisilla, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää kotitalousvähennystä, on mahdollisuus saada tarveharkintaista energia-avustusta. Korjaus- ja energia-avustuksiin tulee merkittävä korotus. Asunto-osakeyhtiöiden energiataloudellisten korjausten edistämiseksi otetaan käyttöön korkotukilaina, jonka enimmäisosuus on 50 prosenttia rakennuskustannuksista.

Arvoisa puhemies! Varmasti meille kaikille on tärkeää, että myös niistä, jotka eivät vanhuuden, vanhemmuuden tai muun syyn vuoksi voi itse elantoaan hankkia, huolehditaan. Matti Vanhasen kakkoshallitus on sosiaalisesti oikeudenmukainen, ja se myös näkyy tehdyissä päätöksissä. Ei ole oikein, että taloudellisesta hyvinvoinnista nauttisi vain hyvin toimeen tuleva väestönosa. Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus huolehtii taloudellisen hyvinvoinnin kohdentamisesta kaikkiin elämänkaaren vaiheisiin.

Hallitus on muun muassa perhepoliittisten tulonsiirtojen osalta valinnut, aivan oikein, kohteekseen pienituloiset lapsiperheet. Ensi vuonna toteutuu yksi historiallisimmista tulonsiirroista, kun vähimmäisäitiys-, -isyys- ja -vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen tasoa korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Keskusta on vaatinut tämän epäkohdan korjaamista pitkään. Tämä tasokorotus merkitsee noin 160 euron lisäystä kuukaudessa pienituloisille lapsiperheille. Myös lapsilisiin on ensi vuonna odotettavissa 10 euron korotus kolmannesta lapsesta alkaen, mikä parantaa monilapsisten perheiden asemaa.

Hallitus siis jatkaa johdonmukaista linjaansa muuttamalla sosiaalisesti oikeudenmukaisia lupauksia teoiksi. Esimerkiksi yli vaalikauden jatkuva sosiaaliturvan uudistaminen on nykyisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Uudistuksella on paitsi sosiaalipoliittinen painotus myös vahva työllisyys- ja talouspoliittinen tavoite. Mikäli talouspolitiikkaa olisi hoidettu toisin, meillä olisi lisäysten sijaan käsissämme leikkauslistat. Nyt kestävä talous ja hyvä työllisyys mahdollistavat sosiaalisesti oikeudenmukaisemman menopolitiikan. Etuuksia on lisätty heille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tämä osoittaa, että puheet hyvinvointivaltion alasajosta ovat perusteettomia. On hyvä muistaa, että Suomessa julkisen talouden osuus on noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Arvoisa puhemies! Olemme järkyttyneet metsäteollisuudesta kantautuneista uutisista, jotka viime viikolla kuultiin. Metsäteollisuuden irtisanomiset koskettavat erityisesti irtisanottavia ja heidän perheitään, mutta niiden vaikutukset ulottuvat kaikkialle niihin maakuntiin, joista näitä uutisia kuultiin. Huonojen uutisten keskellä on myös syytä katsoa taaksepäin. On tärkeää, ettei metsäteollisuudessa sorruttaisi tulevaisuudessa uudelleen samoihin virheisiin, joita nyt tuotannon supistuksilla korjataan.

Muistissa ovat hyvin suomalaisten metsäyhtiöiden näyttävät ulkomaanvalloitukset, jotka osoittautuivat virheiksi. Samaan aikaan jotkut metsäyhtiöt myivät metsiään ja energialaitoksiaan sekä investoivat perinteiseen tuotantoon, joka nyt on ajautunut ongelmiin. Kaukaa haettu ei ole väite, että suomalainen metsäteollisuus heräsi liian myöhään todellisuuteen, jossa kannattavuutta ei voi parantaa devalvaatioilla ja jossa sellua sekä paperia osataan tehdä myös muualla maailmassa.

Sen puhtaammin paperein ei selviä edes oppositio, joka täällä viime helmikuussa Kemijärven sellutehtaan sosialisointia edellytti ja vaati. Päinvastoin olisi pitänyt silloin reagoida ja enemmän katsoa tulevaisuuteen. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, esittääkö SDP tänään täällä, että valtio ottaisi haltuunsa kaikki Suomen paperi- ja sellutehtaat.

Vaikka ongelmien todellinen syy on "metsäteollisuuden oma kyvyttömyys ennakoida kansainvälisen talouden kehitystä", kuten entinen kauppa- ja teollisuusministeri Kalliomäki täällä viime torstaina viisaasti totesi, hallituksen on nyt toimittava määrätietoisesti ja rakentavasti. (Ed. Jaakonsaari: Miten on metsänomistajat?) Vanhasen hallitus on tehnyt sen, minkä vastuullinen hallitus voi tehdä: toiminut etukäteen parantaakseen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä sekä irtisanomisten tapahduttua reagoinut välittömästi monin eri toimin antamalla auttavaa kättä.

Sen sijaan SDP:n haulikolla roiskimiseksi kuvaileman metsäverotuksen väliaikaisen keventämisen myötä metsäkauppa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Piristynyt puukauppa ehkäisee uhkaavaa puupulaa ja edesauttaa kymmenientuhansien työpaikkojen säilymistä. Metsäklusterin huippuosaamisen keskittymä on jo aloittanut työnsä, ja onkin toivottavaa, että metsäyhtiöt myös lähtevät mukaan ideoimaan Suomelle parempaa tulevaisuutta.

Irtisanomisissa työnsä menettäneiden osalta tavoitteena tulee olla, ettei kukaan irtisanottavista ole päivääkään työttömänä. Välineet tähän tarjoaa Voikkaan malli, jossa kaikki osapuolet istuvat yhdessä alas miettimään uusia työpaikkoja ja niitä tuovia innovaatioita.

Suurten yritysten irtisanoessa ihmisiä palkkaavat pienet yritykset samaan aikaan jatkuvasti lisää työvoimaa. Voisi sanoa, että yritysten määrän kasvu on ollut aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tuoneet eri puolelle Suomea vakaalla pohjalla olevaa kasvua ja hyvinvointia.

Budjetti on oikean suuntainen haettaessa ratkaisuja myös maatalouden kannattavuusongelmiin. Maatalouden kehittämisrahastoon lisätään varoja yli 30 miljoonaa euroa. Pysähdyksissä olleita investointeja päästään vihdoin toteuttamaan. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet maatalouden sähkön verottamisesta teollisuuden käyttämän sähkön kanssa yhtenevästi sekä polttoöljyn valmisteluveron palautuksen nostamisesta EU:n sallimaan enimmäismäärään tuovat helpotusta 100 miljoonan euron verran.

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus panostaa alueiden ja maakuntien liikenneverkostoon enemmän kuin yksikään aiempi hallitus. Satsaukset puuhuollon turvaamiseen ovat yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi ensi vuonna käynnistetään kuusi isoa liikennehanketta. Kuluvana ja tulevana vuonna käytämme liikennehankkeisiin vuositasolla yli 400 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina investointitaso on ollut noin 250 miljoonan euron luokkaa, joten puheet julkisten liikenneväylien vähyydestä voi kuitata oppositioretoriikan piikkiin. Sen sijaan keskustan eduskuntaryhmä jakaa huolen perustienpidon rahoitustasosta.

Uudessa liikennepoliittisessa selonteossa linjattiin laajasti myös joukkoliikennettä. Kesäkuussa liikenne- ja viestintäministeriössä aloitettiin liikenneministeri Vehviläisen johdolla joukkoliikenteen kehittämisohjelman valmistelu. Ohjelma tulee edistämään kaikkia joukkoliikenteen muotoja ja kevyttä liikennettä. Vuoden loppuun mennessä hallitus saa esityksen toimivasta työsuhdematkalipusta. Budjettiriihessä päätettiin myös suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuesta. Kyse on merkittävästä avauksesta joukkoliikenteen kehittämiseksi.

Viime viikolla selvitysmies Olli Riikonen luovutti raporttinsa haja-asutusalueiden joukkoliikenteen kehittämisestä. Raportin keskeinen esitys on haja-asutusalueiden kyytitakuu, joka on erinomainen avaus. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa taata joukkoliikennepalvelut niin haja-asutusalueille kuin Ruuhka-Suomeen.

Liikenteen ohella talouden pitkän linjan kasvupohjaa luodaan panostuksilla koulutukseen ja innovaatiopolitiikkaan. Yliopistojen määrärahoja nostetaan viidenneksellä, ja uusi Aalto-yliopisto aloittaa toimintansa ensi vuonna. Innovaatiopolitiikkaan panostetaan lähes 740 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä vuoden 2008 talousarvioon yli 53 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä vuoden 2009 talousarvio turvaa taloudellista vakautta ja suomalaisten hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Pekka Ravi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi on haasteellisen tilanteen edessä. Yhdysvaltojen ja euroalueen talouskasvu on hidastumassa eikä rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ole hellittänyt, pikemminkin aivan viime aikoina on saatu entistä vakavampia uutisia. Sekä yritysten että kansalaisten luottamus tulevaisuutta kohtaan on heikentynyt huonojen talousuutisten myötä.

Tällaisessa tilanteessa ensi vuoden budjetin rakentaminen vaatii meiltä kaikilta taitoa ja harkintaa. Valtiovallalla on olemassa omat keinonsa, joilla se voi tukea hyvän talouskehityksen jatkumista Suomessa. Hallituksen ja eduskunnan on nyt lähetettävä kansalaisille selvä viesti, joka vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen, ja käsittääkseni tähän meillä nyt käsittelyssä olevan budjettiesityksen myötä on olemassa hyvät mahdollisuudet.

Vaikka epävarmuuden merkkejä on siis runsaasti ilmassa, Suomen talous on edelleen vahva ja erityisesti työllisyyskehitys on jatkunut positiivisena. Sekä valtiontalous että yritysten taseet ovat kunnossa ja kestävät talouden notkahdukset paremmin kuin esimerkiksi 1990-luvun vaikeina aikoina. (Ed. Gustafsson: Se on edellisen hallituksen ansiota!) Vaikka kaikkien arvioiden mukaan talouden kasvu hidastuu, Suomi on kuitenkin näillä näkymin pysymässä kasvun, ei taantuman puolella.

Kokoomukselle on erityisen tärkeää, että Suomi on maa, jossa kannattaa tehdä työtä, opiskella ja yrittää. Tätä toivoa ja tulevaisuuden uskon vahvistusta tarvitaan siis erikoisesti juuri nyt. Budjettiehdotuksen ehdottomasti merkittävin linjaus ovatkin tuntuvat veronkevennykset, jotka lisäävät kansalaisten ostovoimaa sekä parantavat työnteon kannattavuutta ja kannustavuutta.

Hallituksen esityksellä veroastetta alennetaan ja verotuksen progressio pidetään nykytasolla. Näkyvä kevennys tulee kaikille palkansaajille. Keskituloiselle palkansaajalle tämä merkitsee sitä, että vuositasolla palkasta jää käteen satoja euroja enemmän verrattuna kuluvaan vuoteen.

Kokoomuksen tavoitteena on, että ahkeruus kannattaa aina. Tämä on entistäkin tärkeämpää väestön ikääntyessä ja työntekijöiden lukumäärän vähentyessä. Veronkevennysten suuntaaminen vain ja pelkästään pieni- ja keskituloisille rajaisi osan palkansaajista kevennysten ulkopuolelle ja synnyttäisi uusia tuloloukkuja. Tämä ei voi olla oikeudenmukainen linjaus.

Verotuksen rakenteella ja tasolla on nimittäin suuri merkitys sille, kuinka mielekkääksi ihmiset työnteon kokevat. Jos kansalaisten mielestä verotus on ylikireää ja ponnistelujen hyödyt tuntuvat valuvan muualle, se ei kerta kaikkiaan kannusta ahkeruuteen. Näin työtulot ja samalla valtion ja kuntien saamat verotulot voivat pahimmillaan kutistua. Suomen kireän marginaaliverotuksen takia ongelma on konkreettinen jo varsin pienillä ansiotuloilla ja ongelma vain pahenee suurempiin työtuloihin mentäessä.

Valtiovarainministerin toimesta valmistellun, uuden työtulovähennyksen kautta veronkevennystä pystytään suuntaamaan pieni- ja keskituloisille. Näin myös pienipalkkaisen työn tekemisestä ja vastaanottamisesta tehdään kannattavampaa. Vähennys vaikuttaa verotusta alentavasti jo 2 500 euroa vuodessa tienaavilla — siis vuodessa, ei kuukaudessa.

Myös eläkkeensaajien verotusta kevennetään vastaavasti ja eläkeläispuolisoiden verotus korjataan korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Vuoden alusta voimaan tulleen kansaneläkkeen korotuksen ohella nämä toimenpiteet parantavat eläkeläisten ostovoimaa merkittävästi.

Luulen, että tänään ja lähipäivinä tässä salissa nousee varmaan verotuksesta vilkas keskustelu. Tuossa keskustelussa kannattaa kenties muistaa, että nykyhallitus on jo järjestyksessä neljäs hallitus, joka keventää tuloveroja merkittävästi. Tähänastinen kokemus osoittaa, että veronkevennykset eivät suinkaan ole johtaneet verotuottojen pienenemiseen. Päinvastoin, taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen on kerryttänyt entistä enemmän verotuloja ja vahvistanut nimenomaan hyvinvointipalveluitten rahoituspohjaa. Tätä kautta veronkevennykset ovat siis hyödyttäneet kaikkia. Huomionarvoista on myös se, että veronkevennysten vaikutus kuntien talouteen korvataan kunnille täysimääräisesti, kuten jo hallitusohjelmassa linjattiin. Tämä ei ollut tapana edellisten hallitusten aikana.

Kotitalouksien ostovoimaa lisää edelleen ruuan arvonlisäveron alentaminen ensi vuoden lokakuusta alkaen, ja tämä helpottaa erityisesti pienituloisimpia perheitä, joilla iso osa tuloista kuluu elintarvikkeisiin. Kokoomus pitää tärkeänä varmistaa, että tämä viiden prosenttiyksikön veroale siirtyy todellakin hintoihin. Odotamme mielenkiinnolla ministeri Cronbergin esityksiä vähittäiskaupan kilpailun vahvistamisesta, jolla meidän mielestämme on merkitystä tämän tavoitteen varmistamisen suhteen. (Ed. Tiusanen: Aukioloja pitäisi lisätä!)

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesityksessä korostuvat työnteon edistämisen lisäksi sivistys ja välittäminen. Kaikki nämä periaatteet tukeutuvat kokoomuslaiseen arvomaailmaan. Vahvat osaamispanostukset näkyvät niin perusopetuksen kuin yliopisto-opetuksenkin voimavarojen lisäämisenä. Kun ikäluokkien pienenemisestä säästyvät rahat palautetaan perusopetukseen, voidaan esimerkiksi luokkakokoja pienentää ja tukiopetusta ja oppilashuoltoa parantaa.

Me kokoomuslaiset olemme määrätietoisesti, itse asiassa kaikissa yhteyksissä, toimineet yliopistojen perusrahoituksen lisäämisen puolesta. Tässä budjetissa yliopistot saavat jälleen 20 miljoonan euron lisäyksen toimintamenoihinsa. Ja vaikka vuokrien ja palkkojen nousu tämän lisäksi korvataan erikseen, on minusta tämän eduskuntakäsittelyn aikana perusteltua aivan kiihkottomasti katsoa, että yliopistojen määrärahat ovat todella tämän ajan vaatimuksia vastaavalla tasolla. Kaiken kaikkiaan yliopistokentällä tapahtuu nyt varsin paljon myönteisiä asioita.

Yliopistouudistus ja Aalto-yliopiston perustaminen ovat hyvässä vauhdissa. Tavoitteena näissä mittavissa hankkeissa on luonnollisesti suomalaisen osaamisen huipputason varmistaminen myöskin tulevaisuuden ja globaaleja haasteita varten.

Myös ammatilliseen koulutukseen panostetaan ja jokaiselle nuorelle pyritään tarjoamaan opiskelupaikka. Viime keväänä peruskoulunsa päättäneistä jo yli puolet valitsi ammatillisen koulutuksen lukion sijasta. Tänäkin vuonna suuresta kysynnästä johtuen moni nuori jäi valitettavasti ilman opiskelupaikkaa. Nyt lisäpaikkoja on tulossa peräti 4 200, mistä linjauksesta hallitukselle suuri kiitos. (Ed. Gustafsson: Oppositio esitti jo vuosi sitten sitä!) Yhä useampi syrjäytymisvaarassa oleva nuori pääsee kehittämään ammatillisia taitojaan myös lisääntyvän työpajatoiminnan kautta.

Sivistysbudjetissa uudet suomalaiset, eli maahanmuuttajat, on noteerattu yhtenä painopistealueena. Lisävaroja tulee maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan koulutukseen sekä maahanmuuttajataustaisten opettajien kouluttamiseen. Väestömme ikääntyessä maahanmuuttajia tarvitaan Suomeen yhä enemmän. Hallituksen panostukset auttavat heidän kotoutumisessaan ja työllistymisessään.

Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa tehdään tulonsiirtojen historiaa korottamalla pienimpiä vanhempain-, sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja peräti 170 eurolla kuukaudessa. Näin helpotetaan useiden pienituloisten perheiden asemaa.

Lapsiperheitä muistetaan myös muilla tavoin. Monilapsisten perheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen. Yksinhuoltajillehan sama korotus tehtiin jo tämän vuoden alusta. Koti- ja yksityisen hoidon tukea korotetaan, jotta perheille annetaan aitoja valinnanmahdollisuuksia heidän sujuvan arkensa turvaamiseksi.

Kokoomuslaiseen arvomaailmaan kuuluu se, että niitä, jotka ovat todella avun tarpeessa, on tuettava merkittävästi. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi juuri eläkeläiset, vammaiset, pienituloiset lapsiperheet sekä opiskelijat.

Viime vuonna päätetty opintotuen korotus tuli juuri voimaan. Välittämisestä kertovat myös apurahansaajien sosiaaliturvan kuntoon laittamisen aloittaminen sekä varusmiesten päivärahojen korottaminen.

Suuri ja tärkeä muutos ja avaus tässä budjetissa on vammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen. Tämä asia löytyi myös punamultahallituksen hallitusohjelmasta, mutta jäi tuolloin valitettavasti toteuttamatta. Tämän uudistuksen yhteydessä on minun mielestäni tärkeää, että kuntien ja valtion välille löytyy yhtäpitävä käsitys siitä, mitkä henkilökohtaisen avun järjestämisen kustannukset tulevat olemaan. Kaikki me tiedämme, että tällä hetkellä näkemysero on siinä aika lailla merkittävä.

Budjetin eduskuntakäsittelyn yhteydessä pitää vielä varmistaa, että veteraaneille ja heidän kuntouttamiseensa suunnatut määrärahat ovat varmasti oikeudenmukaisella tasolla.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 budjettia voidaan erittäin perustellusti kutsua myös ilmasto- ja energiabudjetiksi. Vahvana painopistealueena ovat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät toimet, ja näitä toimia on lisää tulossa, kunhan hallituksen ilmasto- ja energiastrategia valmistuu.

Joukkoliikenteen tukea, uusiutuvan energian investointitukia ja energia-avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä kymmenillä miljoonilla euroilla. Maa- ja metsätalouspuolella metsien kestävä hoito ja puun energiakäytön edistäminen saavat lisärahoitusta. Yksittäiset perheet voivat remontoida pientalojaan energiatehokkaammiksi kotitalousvähennystä hyödyntäen.

Hyväksi havaitun kotitalousvähennyksen käyttäminen myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on erinomainen idea. Kotitalousvähennyshän on tähän mennessä luonut uutta työtä ja verotuloja, vähentänyt selvästi harmaata taloutta ja ennen kaikkea auttanut ihmisiä arjessa. Sitä kautta on saatu järjestetyiksi monenlaisia sellaisia palveluita, jotka muutoin olisivat olleet erittäin vaikeita toteuttaa. Vähennys toimii lisäporkkanana niille monille kansalaisille, jotka ovat aidosti huolissaan ympäristön tilasta. Vähennyksen enimmäismäärän nosto luo myös omalta osaltaan työtä ja investointeja haasteellisessa taloustilanteessa.

Myös budjetin liikennepanostukset ovat merkittävät. Tällä esityksellä aloitetaan 6 uutta hanketta käynnissä olevien 16 hankkeen lisäksi. Väyläinvestointeja käynnistetään 550 miljoonalla eurolla, mikä sekin osuu hyvin heikkenevään taloussuhdanteeseen ja pitää osaltaan työllisyyttä yllä. Perustienpitoon ja suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen täytyy tämän eduskuntakäsittelyn aikana vielä palata ja katsoa, mitä niiden suhteen olisi tehtävissä. Mielestäni tähän liittyy myöskin tämä seuraava ajatus elikkä se, että jatkossa näitä uusia kalliita väyläinvestointeja täytyy olla valmiutta rahoittaa ja toteuttaa uudenlaisilla menettelyillä. Me emme pysty jatkossa muuten vastaamaan perusväylästön kunnossapidon vaatimiin panostuksiin.

Metsäteollisuuden puunsaannin turvaamiseksi on jo kehysten yhteydessä sovittu mittava apupaketti niille väylille, jotka ovat puukuljetusten kannalta merkittäviä. Tämän lisäksi hallitus on ollut hyvin hereillä metsäteollisuuden kriisissä ja sopinut puun myyntituloveron määräaikaisesta puolittamisesta. Nämä toimet tulevat ensiharvennusten verovapauden ja metsävähennyksen kehittämisen lisäksi. Kokoomus on tyytyväinen siitä, että vaikeassa rakennemuutoksessa kamppailevan, Suomelle tärkeän metsäsektorin tulevaisuutta yritetään näin turvata.

Poliisin ja Puolustusvoimien toimintojen turvaaminen on sinivihreän hallituksen aikana saanut arvoisensa huomion. Tästä osoituksena on esimerkiksi poliisin toimintaan ohjattu 15 miljoonan euron lisämääräraha. Sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden korkea taso on kokoomuksen mielestä yksi kansakunnan peruspilareista, jota ei koskaan voi ottaa itsestäänselvyytenä. Laajaan turvallisuuskäsitteeseen liittyvät olennaisena osana myös kehitysyhteistyörahat sekä siviilikriisinhallinta, joihin on luvassa mittavat lisäpanostukset.

Herra puhemies! Lopuksi vielä muutama sana kunnista ja kuntataloudesta. Paras-hanke on hyvässä vauhdissa ja kuntaliitoksia on tehty runsaasti. Talousarvioesityksessä on voimakas panostus kuntien yhdistymisavustuksiin, ja se on aivan oikein. Meidän mielestämme olisi tärkeää, että näitä valtiolta tulevia voimavaroja suunnataan entistä selkeämmin kuntien elinvoimaisuutta tukeviin ja elinkeinopolitiikkaa tehostaviin kohteisiin.

Kuntien taloustilanteen arvioidaan säilyvän ensi vuonna vielä hyvänä verotuottojen tason ja hallituksen merkittävien kuntapanostusten ansiosta. Toisaalta on sanottava, että kuntien menot kasvavat huolestuttavan kiivasta tahtia. Tämän vuoksi tulevaisuuteen on varauduttava ja kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatkettava määrätietoisesti.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen budjettiesitykseen ja erityisesti sen talouskasvua, työllisyyttä ja kansalaisten ostovoimaa edistäviin ratkaisuihin. Tämä tuo tärkeitä verotuloja ja pitää kansantalouden rattaat pyörimässä niin nyt haasteellisessa talouskasvun vaiheessa kuin pitemmälläkin aikavälillä. Tavoitteenamme on kehittää suomalaista yhteiskuntaa niin, että työnteko, opiskelu, yrittäminen ja eteenpäin pyrkiminen on entistäkin kannattavampaa.

Jutta Urpilainen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan menestystekijä on luottamus. Luotamme toisiimme ja myös yhteiskunnan toimivuuteen. Hädän hetkellä tiedämme turvaverkon kannattavan ja palveluiden toimivan. Tätä luottamusta on koeteltu useaan otteeseen. Vastoinkäymisten myötä se on vahvistunut. Näinä epävarmuuden aikoina tarvitsemme jälleen luottamusta. Tarvitsemme luottamusta kuluttajina, työntekijöinä, kuntien asukkaina ja suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Tätä luottamusta on nyt vahvistettava niin talouspolitiikalla kuin työmarkkinapolitiikalla.

Suomen talouden kasvu on hidastumassa selvästi ennakoitua rajummin. Painavin peruste aiempaa synkemmille arvioille talouskehityksessä on kansainvälisen talouden kehitys. Laskusuhdanne on alkanut tai uhkaamassa niin Yhdysvaltoja kuin Eurooppaakin. Yhä vakavammaksi osoittautuva finanssikriisi tuo arvaamattoman lisän uhkakuviin.

Kysymys kuuluu, selvitäänkö tästä laskusuhdanteesta vain vähin vaurioin. Riittääkö hallituksella osaaminen, tahto ja taito toteuttaa tehokasta ja oikeudenmukaista talouspolitiikkaa? Tulevan vuoden budjetin osalta merkit näyttävät huonoilta. Kyynärpäiden Suomesta olisi nyt tärkeä tehdä olkapäiden Suomi.

Hallituksen vastaus kasvun hidastumiseen ja työllisyystilanteen heikkenemiseen on ylivarovainen. Nyt kun rakentamiseen on syntymässä vajaata kapasiteettia, olisi voimakas panostaminen rata- ja tieverkon kunnossapitoon, liikenneturvallisuutta parantaviin investointeihin, homekoulujen korjauksiin ja kuntien palvelutoiminnan vahvistamiseen paikallaan.

Hintojen ja palkkakustannusten nousu sekä kasvava palveluiden kysyntä nostavat kuntien menoja selvästi. Kuntien tulo- ja menokehitys ovat eriytymässä ensi vuodesta alkaen. Kuntien velkamäärän kasvu jatkuu. Tämän vuoksi esitämme kuntien valtionosuuksien lisäämistä.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei halua tai ei osaa varautua talouden ongelmiin. Sen sijaan hallituksen puolueille tärkeintä on porvarillinen sulle—mulle-jakopolitiikka. Sekä pääministeriä että valtiovarainministeriä täytyy todella ihmetellä "kyllä nyt rahaa riittää" -puheistaan.

Keskusta sai hallitusohjelmaan kirjauksen elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen alentamisesta. Kokoomus vastusti ruuan arvonlisäveron alennusta aina hallitusneuvotteluihin asti. Kantansa muuttamisesta se on ilmeisesti saanut palkkioksi luvan muokata tuloverotusta haluamaansa suuntaan. Veroja alennetaan enemmän niiltä, joilla menee muutenkin suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin.

Arvoisa puhemies! Taloudellisesti tehokas ja sosiaalisesti oikeudenmukainen veropolitiikka olisi edellyttänyt veronkevennysten roiskimisen sijaan niiden kohdentamista pieni- ja keskituloisille, työnteon verotukseen. Pienituloisten verotuksen keventäminen parantaisi ostovoimaa niissä ryhmissä, joissa ostovoimaa tarvitaan eniten, ja lisäisi kotimaista kulutusta nopeasti. Pienituloisten suosiminen verotuksessa olisi myös hyvää sosiaalipolitiikkaa, onhan monien tulonsiirtojen ostovoima heikentynyt. Pienituloisimpien asemaa pitää parantaa keventämällä heidän kunnallisveroaan. Se tapahtuu nostamalla perusvähennystä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittääkin, että perusvähennys kaksinkertaistetaan. Pelkillä veronalennuksilla ei kuitenkaan tässä taloustilanteessa selvitä, ei fiksuillakaan sellaisilla. Tarvitaan näkemystä talouden rakenteiden uudistamisesta.

Verotuksen on perustuttava oikeudenmukaisella tavalla veronmaksajien maksukykyyn. Verotuksen tehtävänä on turvata hyvinvointivaltion rahoitus kestävällä tavalla. Verotuksen on kannustettava aidosti työntekoon sekä yrittämiseen ja sillä on torjuttava ympäristö- ja terveyshaittoja. SDP on valmis uudistamaan verotusta oikeudenmukaiseen ja ekologiseen suuntaan. Meidän omassa vaihtoehtobudjetissamme on konkreettisia esityksiä ympäristöveroista.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikkaa tehdään muutenkin kuin valtion talousarvioilla. Suomen taloudellinen menestyskertomus viimeisen neljän vuosikymmenen ajalta perustui määrätietoiseen ja näkemykselliseen työmarkkinapolitiikkaan. Tulopoliittiset kokonaisratkaisut hillitsivät palkkakilpailua ja torjuivat kilpailukykyä rapauttavaa inflaatiota. Menneiden vuosikymmenien tuposopimusten aika näyttää olevan ohi. Kolmikantayhteistyötä ei voida tehdä ilman, että kaikki osapuolet ovat siihen ja sen päämääriin sitoutuneet. Työnantajien luovuttua tulopolitiikasta on sitä mahdoton pakolla tehdä.

Kolmikantaperiaatetta ei kuitenkaan ole haudattu yhtä aikaa keskitettyjen tuloratkaisujen kanssa. Me sosialidemokraatit uskomme, että työmarkkinaosapuolilta löytyy yhteistä tahtoa ja myös omia ideoita toimivan työmarkkinamallin rakentamiseksi. Avainasemassa tällaisen kolmikantayhteistyön uudistamisessa on ilman muuta valtio-osapuoli. Myönteistä on, että pääministeri on tänään tavannut järjestöjä. Odotammekin tuloksia.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen. Me näemme, että hallituksen kovin yksipuolista, veroihin keskittynyttä talouspolitiikkaa täydentämään tarvitaan tulevaisuusinvestointeja osaamiseen, palveluihin ja infraan. Osaamista on vahvistettava perustasta lähtien. Tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus edellyttävät pieniä opetusryhmiä, riittävää erityis- ja tukiopetusta sekä oppilashuoltoa. Kuntien saamien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien on oltava palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tasolla. Valitettavasti näin ei nyt ole. Myös maahanmuuttajien tarpeet ammatillisessa koulutuksessa on huomioitava nykyistä paremmin. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä, jotta suomalaisen elinkeinorakenteen muutokseen, väestön ikääntymiseen ja alakohtaiseen työvoimapulaan kyetään vastaamaan. Kädentaitajista on jo nyt pulaa.

Arvoisa puhemies! Tuoreet metsäteollisuuden kriisiuutiset, jotka koskettavat lukuisia paikkakuntia, muun muassa Imatraa, Kajaania ja Valkeakoskea, asettavat erikoiseen valoon hallituksen päätöksen leikata työvoimahallinnon määrärahoja. Hallitus on epäonnistunut metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa. Me sosialidemokraatit peräämme näinä haastavina aikoina hallitukselta tahtotilaa auttaa sekä suomalaista palkansaajaa että yrittäjää pärjäämään globalisaation puristuksissa.

Meidän on turvattava myös alueellisesti tasa-arvoinen, julkinen korkeakoululaitos koko maassa. Hallituksen panostukset yliopistojen perusrahoitukseen ovat täysin riittämättömät, toisin kuin ministeri Katainen täällä väitti. Perusrahoitusta yliopistoille olisi lisättävä kaikkien yliopistojen osalta tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Porvarihallituksen kädenjälki on selvä: hyväosaiset saavat enemmän. Samalla erityisesti lapset ja nuoret jäävät jalkoihin. Sosialidemokraatit haluavat tukea lapsiperheitä paitsi palveluita vahvistamalla, myös korottamalla lapsilisiä jo ensimmäisestä lapsesta. Hallitus jättää 80 prosenttia lapsiperheistä korotustensa ulkopuolelle. (Ed. Heinäluoma: Se on välittämistä!)

Köyhimpiä perheitä tukisimme lapsiperheiden toimeentulotukea nostamalla. Lasten päivähoitoon sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen panostaisimme poistamalla esiopetuksessa olevien 5—6-vuotiaiden päivähoitomaksut. Tämä on ensimmäinen askel kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Tämän lisäksi haluamme kohtuullistaa esimerkiksi nyt korkeinta päivähoitomaksua maksavien keskituloisten, tavallisten perheiden päivähoitomaksuja.

Arvoisa puhemies! Tuoreen terveydenhuoltobarometrin mukaan suomalaiset ovat huolissaan terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Me sosialidemokraatit jaamme tämän suomalaisten huolen. Hallitus kyllä luo mielikuvia siitä, että terveydenhuoltopalveluihin satsataan, mutta todellisuudessa lisää parannuksiin vaadittavia resursseja ei ole tulossa. Me sosialidemokraatit esitämmekin terveyskeskusten laaturemonttia. Me haluamme kehittää työtapoja ja parantaa alan houkuttelevuutta muun muassa työympäristöä kehittämällä.

Vanhustenhuollon tila on yhä huono. Me esitämme vanhusten palveluihin reilua taloudellista panostusta. Budjetissamme ikäihmisten arjen parantamiseen on varattu 300 miljoonaa euroa. Tällä haluamme varautua myös tulevaisuuteen, jossa hoivatarpeet kasvavat, sekä ikäihmisten toimeentulon turvaamiseen. Eläkkeellä olevien ihmisten arkea on helpotettava. Esitimme jo alkukesästä eläkkeiden indeksikorotusten maksamista kaksi kertaa vuodessa. Valitettavasti hallitus ei esityksellemme korviansa lotkauttanut. Pientä kansan- ja työeläkettä saaville sosialidemokraattien budjetti sisältää täsmätoimia, muun muassa asumistuen ja perusvähennyksen korottamisen.

Arvoisa puhemies! Eräs kummallisimmista kohdista hallituksen budjettiesityksessä liittyy vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apujärjestelmään. Sinällään erittäin hyvä linjaus osoittautuu kuitenkin katteettomaksi valtion aliarvioidessa tarvittavat taloudelliset resurssit. Kuntaliiton arvio rahoitustarpeesta ensi vuonna on hallituksen arvioon verrattuna kymmenkertainen, ja se kertoo paljon.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition tavoitteet kohtaavat usein puheiden tasolla. Nyt odotamme hallitukselta tekoja.

Itseään järkivihreänä pitävä hallitus ei vihreyttään budjetissa liiemmin esittele. Tämä ei sinällään ole yllätys hallitukselta, jonka nokkamies visioi Suomesta loputonta Impivaaraa. Suomi ei kaipaa yksityisautoiluun perustuvaa hajakeskittämistä. Suomi kaipaa raiteita ja kohtuuhintaisia koteja.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä suurten kaupunkien joukkoliikennetukea. Esitämme työsuhdematkalipun veroedun laajentamista. Hallituksen toimenpiteet eivät alkuunkaan vastaa päästövähennystavoitteiden liikennepolitiikalle asettamia vaatimuksia. Nyt olisi oikea hetki panostaa raideliikenteeseen ja erityisesti perusradanpitoon. VR on arvioinut peruskorjaustason laiminlyönnin erääksi suurimmista riskeistä.

Asumisenkin osalta hallitus lisää eriarvoisuutta. Omakotiasumista kyllä tuetaan, mutta normaalien, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa hallitus ei riittävästi tue. Pieni- ja keskituloisten mahdollisuutta elää lähellä työpaikkojaan kasvukeskuksissa ei tueta. Ekologista rakentamista radan varsille onkin jatkettava.

Rakennusten energiatehokkuus on energian kulutuksen hillitsemisen kannalta kriittistä. Hallituksen nyt esittämät ratkaisut varmasti tarkoittavat hyvää, mutta ne eivät kohdennu oikeudenmukaisesti eivätkä välttämättä lainkaan edes edistä energiatehokkuuden lisääntymistä. Sosialidemokraatit haluavat energiatehokkuusremonteille tulevan tuen laajentamista koskemaan myös asunto-osakeyhtiöiden asukkaita.

Ympäristötietoisena esiintyvä hallitus leikkaa ympäristönsuojelun määrärahoja yli neljänneksellä. Tämä fakta tuo jälleen esiin hallituksen puheiden ja tekojen epäsuhdan. Sosialidemokraatit vastustavat näitä leikkauksia.

Arvoisa puhemies! Luottamuksen perusta on lupausten pitäminen ja tehtyjen sitoumusten noudattaminen. Myös kansainväliselle yhteisölle annettujen lupausten pitäminen on osa luottamuksen perustaa. Tähän ei sovi kehitysyhteistyömäärärahojen kohdalla esitetty bluffi. Pääministeri Vanhanen korosti huhtikuussa YK:ssa yhteisten sitoumusten tärkeyttä ja totesi Suomen olevan saavuttamassa 0,7 prosentin tavoitteen vuonna 2015. Lokakuussa 2005 kokoomuksen puheenjohtaja Katainen puolestaan kertoi sitoutuneensa 0,7 prosentin saavuttamiseen jo vuonna 2010. Puheet ovat puheita. Todellisuudessa hallitus siirsi aiemman hallituksen tavoitetta vuodesta 2010 myöhempään epämääräiseen aikaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesityksen hyviä ehdotuksia me sosialidemokraatit tuemme. Eriarvoistavia ja epäluottamusta kasvattavia ratkaisuja me vastustamme. Vaihtoehdottomuuden aika suomalaisessa politiikassa on nyt ohi. Me sosialidemokraatit esitämmekin tänään nyt kuultuun hallituksen budjettiesitykseen oman vaihtoehtomme — luottamusbudjetin. SDP:n luottamusbudjetti vahvistaa työllisyyttä, kasvattaa suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen epävarmana aikana, auttaa kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä sekä vahvistaa Suomen menestymisen edellytyksiä osaamisen, palveluiden ja liikenteen muodossa.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää kiittää ministeri Kataista näistä positiivisista sanoista. Mutta historia kumminkin on osoittanut joitakin totuuksia, ja kun esimerkiksi tässä talossa ja tässä salissa vuosina 91—95 joku kysyi joskus, mitä te olette tehneet eduskunnassa neljä vuotta, minä sanoin, että yritimme kaikkemme estääksemme, ettei porvarihallitus sosialisoi kaikkia pankkeja. Se oli se tilanne sen kauden jälkeen, kun siellä oli nousu takana ja sen jälkeen tuli lasku, ja ikävä kyllä tässä vähän samanlaisia merkkejä on, että huonompaan suuntaan ollaan menossa.

Ministeri Kataisen puheenvuoro sinänsä oli kyllä tällainen hevosmiesten analyysi. Me olemme esittäneet tuloja, jotka hänellä jäivät käsittelemättä, ja nimenomaan tulopuolta, joka lähtee oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmasta niin, että esimerkiksi varallisuusvero palautetaan ja katsotaan, mistä niitä veroja saadaan tähän yhteiskuntaan. Tässä ikävä kyllä kävi — jos tässä vielä äänen saa kuuluviin — niin, että välillä tuli tämmöinen toivon pilkahdus, täytyy myöntää, mutta kyllä toivo vaihtui äkkiä epätoivoksi, kun kuuntelin hänen puheitaan.

Mutta, arvoisa herra puhemies, puheeseen:

Valtion ensi vuoden budjetilla on tavanomaista huomattavan paljon suurempi merkitys taloutemme ja hyvinvointimme tulevan kehityksen kannalta. Kaikkien taloudellisten ennustuslaitosten mukaan kasvu on selvästi hidastumassa. Jopa virallista optimismia ylläpitänyt valtiovarainministeriö tarkistaa ennustettaan nyt alaspäin. Valtiosihteeri Sailas sanoi viime viikolla, että on syytä varautua siihen, että talouden heikko kehitys on pidempiaikaista kuin mitä kolme neljä viikkoa sitten osasimme ajatella.

Tästä huolimatta hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi valtiovarainministeri Kataisen menneiden hyvien suhdanteiden vallitessa laatiman budjettiesityksen, joka ei enää vastaa tämän päivän eikä ikävä kyllä huomisen eikä tulevan vuoden haasteisiin. Budjettiesitykseen sisältyvät keskeisimmät politiikkavirheet ovat:

Ensinnäkin, Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa taloudelliseen taantumaan, mutta hallitus ei katso aiheelliseksi muuttaa budjettiesitystä taloutta ja sisämarkkinoita nimenomaisesti elvyttävään suuntaan.

Toiseksi, hallitus haluaa säilyttää tulo- ja menoarvion sosiaalisesti epäoikeudenmukaisena. Näin toimiessaan hallitus paljastaa selkeästi ne arvolähtökohdat, joista se toimintaansa lähtee rakentamaan.

Kansalaiset ovat huolissaan talouskasvun hiipumisesta, inflaatiosta, konkursseista ja työttömyydestä. Ne ovat ne, joista ihmiset tuovat ainakin sanaa, kun heitä kohtaa. Ihmiset eivät luota siihen, että hallituksen toimilla tai oikeammin toimimattomuudella selvitään tulossa olevista vaikeuksista.

Arvoisa herra puhemies! Paperityöläiset Imatralla, Varkaudessa, Valkeakoskella, Kajaanissa ja Kotkassa saivat viime viikolla kuulla työsuhteensa olevan katkolla lähitulevaisuudessa. Stora Enson ja UPM:n irtisanomiset ovat raskas isku paitsi työntekijöille ja heidän perheilleen niin kaikille paikkakunnille, joita irtisanomiset koskevat. Uhanalaisella listalla on tämän lisäksi ikävä kyllä kait sitten muitakin paikkakuntia.

Joukkoirtisanomiset eivät tietenkään ole mikään uusi asia, eivät ainakaan uusi asia pääministeri Vanhasen hallitusten kaudella. Suuri määrä työntekijöitä on saanut lähteä muun muassa elektroniikka-alan työpaikoista. Paperiteollisuudesta tuoreessa muistissa ovat Stora Enson irtisanomiset Kemijärvellä, Summassa ja Anjalankoskella viime vuonna.

Metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat heikentyneet viime vuosien aikana, mutta myös tehdyt virheet ja tekemättä jätetyt asiat ovat merkittävästi vaikuttaneet yhtiöiden kehitykseen. UPM:n tehdasostot Kanadasta ja Stora Enson tappiollinen investointi amerikkalaiseen suuryritykseen ovat esimerkkejä tehdyistä virheistä.

Vanhasen hallitus on puolestaan jättänyt monia asioita tekemättä. Se ei ole ajoissa ryhtynyt toimiin metsäteollisuuden edellytysten parantamiseksi. Esimerkiksi puutullikysymyksessä vetkuteltiin aivan liian kauan EU:n selän takana, ja kun lopulta jotain tehtiin, valittiin rakentavien neuvottelujen sijasta uhkailujen ja asioiden kärjistämisen tie. Tuloksena on sitten ollut umpikuja sillä seurauksella, että koivupuun tuonti Venäjän Karjalasta tyrehtyy.

Tämän kompensoimiseksi luvattu metsänmyynnin veroetuus ei ollut oikea vastaus metsäteollisuuden tarpeisiin. Sen ensisijainen tarkoitus oli metsänomistajien tulojen lisääminen, mutta kiireellä valmisteltu esitys ei ollutkaan metsänomistajien etujärjestön mieleen, se kun ei sisällä mahdollisuutta tehdä verovähennyksiä maksamattomista veroista.

Metsäteollisuuden irtisanomisista hallitus aikoo selvitä pelkällä rahalla. Valtion budjetissa ei kuitenkaan ole loputtomasti varaa uusiin verohelpotuksiin tai irtisanomisten viulujen maksuun. Vastuu ja kustannukset joukkoirtisanomisista tulisi siirtää niiden maksettavaksi, jotka tällaisia päätöksiä tekevät. Irtisanomiskynnystä yrityksissä tulee korottaa, ja työntekijöiden tulee saada kunnon irtisanomiskorvaus sen kohdatessa.

Valtion varoista annettavaa tukea on suunnattava ennen muuta joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuvien paikkakuntien elinkeinotoiminnan ja työllisyyden tukemiseen sekä kuntapalvelujen järjestämiseen. Irtisanotuille tulisi työttömyyteen sopeutumiseksi kehitettyjen korvausten sijasta tarjota työtä ja toimeentuloa.

On odotettavissa, että suhdanteiden heiketessä irtisanomisia tulee lisää. Tämän estämiseksi hallituksen tulee budjettiesityksessään varautua suhdanteiden jyrkkään heikentymiseen. Julkista kulutusta ja investointeja on lisättävä. Nyt ei näin ole tehty. Valtion menot näyttävät ensi vuonna kasvavan vain prosentin verran, kun talouskasvuksi kuitenkin arvioidaan puolitoista prosenttia. Valtion menopolitiikka toimii siis talouskasvua hidastavasti. Taantumaa syventävä vaikutus on erityisesti julkisilla investoinneilla, joiden arvioidaan ensi vuonna supistuvan.

Arvoisa puhemies! Kansalaisilla on täysi syy kysyä, miksi hallituksen budjetti ei vastaa tulevan talouskehityksen haasteisiin, miksi ihmisille yritetään antaa ja pyritään antamaan sellainen käsitys, että tulevista vaikeuksista päästään kuin koira veräjästä, ilman aktiivista finanssipolitiikkaa. Hallituksen vakuuttelut siitä, että kyllä inflaatio taittuu, kyllä puu lähtee liikkeelle, kyllä työllisyyden paraneminen jatkuu, kuulostavat tämän päivän todellisuudessa yhä ontommilta.

Syy hallituksen haluttomuuteen harjoittaa aktiivista finanssipolitiikkaa, lisätä julkisia menoja ja investointeja, auttaa kuntia talousvaikeuksissa ja kuntapalveluiden turvaamisessa tai työpaikkojen luomisessa irtisanotuille on loppujen lopuksi hyvin selvä: hallitus haluaa budjettiesityksellään lunastaa ennen vaaleja hyvätuloisille annetut lupaukset verotaakan keventämisestä, ja tällä esityksellähän ne toteutuvat.

Menoja karsimalla luodaan pelivaraa veronkevennyksille. On yksinkertaisen selvää, että jos veroja kevennetään yli miljardilla eurolla, on tämä summa pois julkisten menojen kehittämisestä.

Hallituksella ei ole varaa parantaa sosiaalisia tulonsiirtoja. Lapsiperheet, yksinhuoltajat, eläkeläiset, opiskelijat ja muut pienituloiset eivät saa edes korvausta tapahtuneesta kustannusten noususta.

Kuntiin ja kuntien valtionavustuksiin ei riitä rahaa. Päinvastoin hallituksen lupaamat veronkevennykset syövät myös kuntien verotuloja. Esimerkiksi vuoden 2006 verotuksessa kunnallisverotuksen keskimääräinen veroprosentti oli 18,5, mutta kunnallisveron todellinen tuottoprosentti oli vain 14,3 prosenttia vähennysten jälkeen.

Välttämättömätkin investoinnit yhteiskunnalliseen perusrakenteeseen, raide- ja tieverkkoon, uusiutuvaan energiaan sekä energiansäästöön jäävät toteutumatta tämän esityksen pohjalta.

Epäonnistuneen metsäveronkevennyksen ja surkuhupaisia piirteitä saaneen perheyritysten perintöveronkevennyksen ohella hallitus esittää merkittävää kevennystä valtion progressiiviseen tuloveroon. Kun progressiiviseen tuloverotukseen tehdään tasaprosenttinen kevennys kaikkiin tuloryhmiin, seuraa siitä matemaattisesti se, että hyvätuloiset saavat enemmän kuin pieni- ja keskituloiset.

Progressiivisen tuloveron kevennykset suosivat suurituloisia jopa suhteellisesti ja ennen muuta euromääräisesti. Esimerkiksi kuukaudessa 1 900 euroa ansaitsevan verotus kevenee vuositasolla 325 euroa, kun yli 15 000 kuukaudessa ansaitseva saa veroetuna 2 000 euroa, ja jos siitä mennään yli, veroetu vaan kasvaa koko ajan absoluuttisesti.

Hallituksen veronkevennyslinja ei ole reilua, eikä se ole missään nimessä oikeudenmukaista. Ei se ole myöskään taloudellisesti kestävää. Vaikka veronkevennykset sinällään lisäävät ostovoimaa, mikä on suhdannetilanne huomioon ottaen aivan oikean suuntaista, niin kevennysten painottaminen hyvätuloisille merkitsee sitä, että suuri osa keventyneestä ostovoimasta kohdentuu pankkien tileille, lainojen maksuun tai ulkomaille. Jos taas painotus kohdistuisi selkeästi pieni- ja keskituloisiin, olisi kevennyksillä aivan toisella tavalla kotimaista kulutusta elvyttävä efekti. Askel oikeaan suuntaan voisi olla vaikka sellainen, että kaikille annettaisiin inflaatiotarkistuksen jälkeen euromäärältään yhtä suuri kevennys.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto vaatii talouspolitiikan suunnan ja budjettilinjan olennaista muuttamista. Siinä valtiovarainministeri oli aivan oikeassa. Taloussuhdanteiden heikentymiseen on vastattava julkisten kulutus- ja investointimenojen lisäämisellä. Näin rakennetaan silta suhdannetaantuman yli ja vauhditetaan talouskasvua siten, etteivät konkurssit, joita kuluvan vuoden alussa oli jo 7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, lisäänny ja työttömyys sitä kautta nosta päätään.

Julkisessa taloudessa on pitemmälläkin aikajaksolla katsoen liikkumavaraa, jota on nyt käytettävä. Nyt on mainio paikka tehdä tulonjaosta tasa-arvoista.

Vasemmistoliitto haluaa tehdä kansaneläkkeeseen selvän tasokorotuksen sekä yhtenäistää perusturvaan kuuluvat etuudet ja korottaa ne täyden kansaneläkkeen tasolle. Tämä tarkoittaa etuisuuksien nostamista 680 euroon.

Lasten asemaa on parannettava lapsilisiä korottamalla. Lapsilisät on myös sidottava indeksiin, ja ne eivät saa vähentää toimeentulotukea sitä tarvitsevilta.

Kuntien valtionosuuksia on kasvatettava sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Julkisia investointeja on lisättävä ennen muuta raide- ja tieverkon parantamiseksi.

Haitallisten päästöjen torjumiseksi on tukea julkiselle liikenteelle lisättävä, ja kuljetusyrittäjille on kompensoitava polttoaineen hinnoissa tapahtunutta korotusta.

Ruuan arvonlisäverotuksen alentamista, josta tänäänkin on käyty keskustelua, ei ole mitään syytä lykätä ensi vuoden lopulle, jos halutaan inflaation täysipainoista vaikutusta ja ennen kaikkea pienempituloisille ihmisille apua.

Vasemmistoliiton ehdotuksilla on hintalappunsa, mutta hintalappujen yhteismäärä ei kohoa niin korkeaksi, ettei niihin tarvittavaa rahoitusta löydy, jos halua löytyy. Kyse on ennen muuta poliittisesta tahdosta ja arvoja koskevista valinnoista.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta lisäämällä voidaan budjetin tulopuolta kasvattaa. Suurituloisille annetuista avokätisistä tuloveronkevennyksistä voidaan luopua ja kohdentaa kevennyksiä ja tulonsiirtoja räätälöidysti sinne, missä tarvetta on ja missä vaikutus kotimaiseen kysyntään on välitön.

Pääomaverotusta tulee kiristää, ja pääomatulona maksetut palkat on saatettava samanlaisen verokohtelun alaiseksi kuin muut palkkatulot. Ei ole oikein se, että yhteiskunnan suurituloisin joukko maksaa veroa vähemmän kuin pieni- ja keskituloiset. Kuitenkin tuo sama joukko käyttää yhtäläisesti yhteisesti rahoitettuja julkisia palveluja, terveydenhoitoa, opiskelumahdollisuuksia, tieverkkoja ja kaikkea muuta, mitä yhteiskunta tarjoaa. Ja lopuksi: Vaikka varallisuusverotuksen fiskaalinen merkitys ei kovin suuri olekaan, vaatii sosiaalinen oikeudenmukaisuus sitä, että tuo superrikkaita koskeva vero palautetaan vähintään sille tasolle kuin se oli ennen Vanhasen ykköshallitusta.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta lisäämällä saadaan katettua osa niistä sosiaalietuisuuksien ja julkisten palvelujen radikaaleista parannuksista, mitä me esitämme, ja muista julkisista kulutus- ja investointitarpeista, joita vasemmistoliitto edellä esittää. Tämän lisäksi tarvitaan myös hallittua lainanottoa. Se on aivan selvä. Valtiontalouden tilanne on nyt hyvä ja valtionvelka on painumassa eurooppalaisittainkin mitaten ennätyksellisen alhaiseksi.

Arvoisa puhemies! Mikäli hallitus on liian ylimielinen ottaakseen ohjeita oppositiolta talouspolitiikkansa linjaamiseksi, niin ehkä näin kuntavaalien alla kannattaisi kuunnella ainakin niitä kansalaisia. Vastikään tehdyn kuluttajabarometrin mukaan kuluttajat ovat nyt lama-ajan tunnelmissa. Kansalaisten odotukset talouden tulevaisuudesta ovat synkimmät sitten vuoden 1990. Peräti puolet kuluttajista on sitä mieltä, että taloustilanteemme heikkenee merkittävästi tulevan vuoden aikana.

Talouskasvun hidastuminen ja työmarkkinatilanteen heikentyminen edellyttävät hallitukselta aktiivisempaa finanssipolitiikkaa. Oikein ajoitettu ja harkiten mitoitettu julkisten menojen lisäys on perusteltu myös kansantalouden pitkän aikavälin selviytymisstrategian näkökulmasta. Talouskasvua elvyttämällä luodaan perusta kasvun vauhdittamiselle. Hallituksen budjettilinja taas voi johtaa kasvun pysähtymiseen ja kääntymiseen jopa taantumaksi. Eduskunta, tämä sali, on nyt valintatilanteessa. Tehkäämme kaikkien hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukeva valinta.

Kirsi Ojansuu /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eiliset uutiset Yhdysvaltojen finanssimarkkinoilta pitävät koko maailmaa jännityksessä. Kukaan ei vielä tiedä, millaiset vaikutukset tapahtumilla on maailmantalouteen. Todennäköisesti pankkien kaatumiset vaikuttavat myös Suomessa muodossa tai toisessa. Samanaikaisesti myös inflaatio on kiihtynyt 4,7 prosenttiin. Talouspoliittisesti onkin haastavaa torjua yhtä aikaa sekä inflaatiota että kasvun hidastumista. Tasapainon löytyminen näiden kahden välillä on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Taantuman ehkäisemiseksi on tärkeää, että voimme pitää yllä riittävää kysyntää suurten julkisten investointien avulla. Inflaation torjunnassa keskeistä on, että seuraava palkkaratkaisu on maltillinen. Pidemmällä aikavälillä parasta inflaation torjuntaa on ekologinen rakennemuutos. Mitä vähemmän olemme riippuvaisia kallistuvasta öljystä, sitä paremmin olemme turvassa inflaatiolta.

Metsäteollisuuden irtisanomisilmoitukset viime viikolla olivat koko Suomen pysäyttävä uutinen. Irtisanomiset koskettavat rajusti paikkakuntia, joilla sijaitsee lakkautettavia tuotantoyksiköitä. Näillä paikkakunnilla monien työntekijöiden ja perheiden tulevaisuus on epävarmalla pohjalla. Heidän kohdallaan on kyse inhimillisestä tragediasta.

Taustalla on raju rakenteiden muutos. Paperiteollisuuden tuotteista on ylitarjontaa maailmanmarkkinoilla. Sahatavaran, sellun ja paperin tekeminen suomalaisesta puusta on tullut aiempaa heikommin kannattavaksi. Metsäteollisuuden tulevaisuus edellyttääkin kokonaan uudenlaista ajattelua ja uudistumista. Tarvitsemme jalostusasteen nostamista. Tarvitsemme investointeja ja tuotekehittelyä erityisesti mekaaniseen metsäteollisuuteen ja uusiin puupohjaisiin biojalosteisiin. Miksi siis tekisimme vain sellua, kun paljon kannattavampaa olisi valmistaa puusta kirjoja, huonekaluja, taloja, lääkkeitä tai biomuoveja?

Ylipäätään Suomi on liian haavoittuva, kun elinkeinoelämä on keskittynyt monilla alueilla liiaksi muutamien isojen yritysten varaan. Ainut lääke tähän ongelmaan on, että tulevaisuudessa meillä olisi enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäri maata, jolloin taloutemme riskit ovat hajautetumpia.

Irtisanottujen tilannetta hallitus helpottaa muutosturvarahoilla. Näiden avulla järjestetään korotettua työttömyyskorvausta ja koulutusta työpaikkansa menettäneille. Lisäksi äkillisen rakennemuutoksen alueella suunnataan avustuksia uusia työpaikkoja ja työllistämismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin. Tavoitteena on, että näiden hankkeiden avulla irtisanotut tulevat siirtymään uusiin töihin mahdollisimman nopeasti, ja tämä on meille vihreille tärkeää.

Metsän myynnin verotuksen muutokset ovat merkittävä kädenojennus valtiolta metsänomistajille ja metsäyhtiöille, ja päätös on saanut puukaupan liikkeelle. Samaan aikaan on välttämätöntä varmistaa, että suojelun arvoiset metsät pääsevät suojelun piiriin. Esitimme, että hallitus tukee metsän myyntiä verovapautuksin myös suojelutarkoituksiin, ja näin nyt tapahtuu. Vihreä eduskuntaryhmä odottaa, että ympäristöministeri Lehtomäki varmistaa arvokkaiden metsäkohteiden mukaan ottamisen Metso-ohjelman piiriin.

Arvoisa puhemies! Vihreän politiikan kulmakiviä on pyrkimys päätöksentekoon, joka nojaa avoimeen julkiseen keskusteluun. Tämän vuoksi halusimme käydä ennen budjettiriihtä julkista keskustelua hallitusohjelmassa sovittujen veronkevennysten kohdentamisesta. Budjettiriihessä päätetty uusi linjaus on parempi kuin valtiovarainministeriön alkuperäinen esitys. Olemme tyytyväisiä, että veronkevennysten painopiste saatiin edes tämän verran pieni- ja keskituloisiin. Juuri pienituloisimmat kärsivät eniten inflaation vaikutuksista.

Euroopan unionin jäsenmaiden valtiovarainministeritkin kiinnittivät huomiota viikonloppuna siihen, että synkistä talousnäkymistä huolimatta on tärkeää, että kansalaiset säilyttävät uskonsa talouteen. Valtiovarainministerit näkevät, että liiallinen säästäminen tässä tilanteessa olisi vahingollista. Veronkevennysten kohdentaminen pienituloisimmille takaa varmimmin sen, että lisäraha laitetaan kiertoon eikä sitä laiteta talletuksiin tai ulkomaanmatkoihin. Tämä oli yksi niistä painavimmista perusteista meille vihreille, kun me vaadimme painopistettä pienituloisten suuntaan veronalennuksissa.

Ruuan hinnan nousu on ollut kovaa. Kuluttajien näkökulmasta ruuan arvonlisäveron laskeminen voi olla hyvä liike, mutta valitettavasti samalla epätarkka toimenpide. Ratkaisu on valtiolle erittäin kallis. Eduskunnalla ja kansalaisilla on lupa odottaa, että veronalennus siirtyy suoraan hintoihin eikä valu kaupan voittoihin. Ratkaisulla testataan kaupan uskottavuutta ja vastuunkantokykyä. (Ed. Gustafsson: Juna meni jo Hämeenlinnan ohi!)

Niin kansanterveyden kuin syrjäytymisen ja rikosten ehkäisyn näkökulmasta tupakka- ja alkoholiveron korotukset ovat hyvin perusteltuja. Hallitus esittää nyt, että tupakkaveroa korotetaan, mutta alkoholiveroon palataan vuodenvaihteen jälkeen. Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että myös alkoholin verotusta kiristetään tuolloin. (Ed. Gustafsson: Tervetuloa demarien linjoille tässäkin!)

Talousarvio sisältää tärkeitä oikeudenmukaisuutta parantavia tulonsiirtoja. Hallitus nostaa merkittävästi pienimpiä päivärahoja. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja, sairauspäivärahoja ja kuntoutusrahoja korotetaan 170 eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi lapsiperheiden tilannetta helpotetaan korottamalla kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea.

Hyvää on se, että opiskelijoiden asumislisä määritellään jatkossa henkilökohtaisesti. Poistetaan puolison tulojen tarveharkinta, joka on tähän saakka johtanut älyttömiin tilanteisiin, missä opiskelijat ovat joutuneet selittämään Kelan virkailijoille, kenen kanssa asuvat. Ruuan hinnannousu tuntuu myös opiskelijoiden arjessa. Opiskelijoiden ateriatuki tarvitsisi myös kipeästi korotusta. Vihreät vaativatkin, että eduskunta lisää talousarvioon ateriatuen korotuksen.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste. Budjettiesitys pitää sisällään ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeisimpiä keinoja. Näitä ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttöönotto, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja joukkoliikenteen suosiminen yksityisautoilun sijaan. Rakennukset käyttävät koko Suomen energian kulutuksesta 40 prosenttia. Energiatehokkuutta on parannettava ja lämmitysjärjestelmiä muutettava ympäristöystävällisemmiksi. Nämä asiat vaativat yksittäisiltä ihmisiltä tekoja, ja budjettiesityksessä hallitus tarjoaakin tähän hyviä edellytyksiä.

Vihreiden mielestä nykymuotoinen suora sähkölämmitys tulisi kieltää uudisrakentamisessa kokonaan. Sen lisäksi öljy- ja sähkölämmitys tulee vaihtaa vaiheittain maalämpöpumppuihin ja pelletteihin. Hallitus tukee näitä muutoksia laajentamalla kotitalousvähennystä energiaremontteihin ja nostamalla sen tasoa. Korjaustöihin saatavan vähennyksen taso lähes kolminkertaistuu. Kotitalousvähennystä tulisi kuitenkin kohdentaa siten, että sitä ei voida käyttää energiaa tuhlaaviin investointeihin, kuten kesämökkien ympärivuotiseen sähkölämmitykseen. Lähtökohtana tulee olla, että kotitalousvähennyksen uuden lisäyksen voi saada vain energiatehokkuutta parantaviin remontteihin.

Hallitus tekee historiallisia panostuksia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin. Näiden hankkeiden tuet yli kaksinkertaistetaan 55 miljoonaan euroon. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole aikaa viivytellä, joten investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat välttämättömiä. Erityisesti tuulivoiman laaja rakentaminen on saatava pikaisesti liikkeelle.

Maakaasun tavoin käytettävällä biokaasulla on suuri potentiaali Suomessa. Kaatopaikoilta ja maatiloilta voidaan saada kehittynyttä tekniikkaa käyttämällä merkittävästi muun muassa liikennepolttoainetta. Hallitusohjelman mukaan hallitus tukee 5 miljoonalla eurolla sellaisia hankkeita, joilla edistetään uusia biokaasu- ja bioenergiatekniikkaa käyttäviä laitoksia. Jatkossa määrärahatason suuruuteen on palattava.

Yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä onnistuu parhaiten alueilla, joilla ihmiset asuvat tiiviisti. Valtio ei ole aiemmin osallistunut lainkaan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen. Nyt hallitus ottaa käyttöön joukkoliikennetuen, joka kohdennetaan nimenomaan suurimmille kaupungeille. Tulevaisuudessa tuki tulee kohdentaa kuudelle suurimmalle kaupungille hallitusohjelman mukaisesti. Budjettiesityksessä oleva 5 miljoonan tuki on ensi vuodelle hyvä päänavaus, mutta tuen taso tulisi eduskunnassa vihreiden mielestä kaksinkertaistaa.

Työsuhdematkalipulla olisi mahdollista vaikuttaa merkittävästi ihmisten liikkumistottumuksiin. Valitettavasti sen käyttö on jäänyt vähäiseksi. Hallitus asettaakin työryhmän valmistelemaan työsuhdematkalipun uudistamista houkuttelevammaksi. Samassa yhteydessä on syytä pohtia työmatkakuluvähennyksen sekä vapaan autoedun vaikutuksia. Viime vuonna työsuhdematkalippua käytti vain 22 000 henkilöä. Samaan aikaan vapaan autoedun piirissä oli 60 000 autoa. Tämänhetkinen veropolitiikka siis suosii enemmän vapaata autoetua kuin ilmastoystävällistä joukkoliikennettä. Tämä suunta on muutettava.

Suurten ratahankkeiden edistäminen on hyvää ilmastopolitiikkaa. Kehäradan rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Se parantaa merkittävästi Pääkaupunkiseudun poikittaista joukkoliikennettä sekä mahdollistaa uuden asuntorakentamisen raideyhteyksien varaan. Ilmastonmuutoksen hillintää ei edistetä hajakeskittämällä vaan raideyhteyksien varaan tiiviisti rakennetuilla viihtyisillä kaupunginosilla, joiden ympärille jää paljon luontoa ja virkistysalueita.

Ratahankkeet ovat myös hyvää suhdannepolitiikkaa. Suurilla julkisilla investoinneilla voidaan taantuman uhatessa pitää talouden pyöriä liikkeessä. Liikennepoliittisessa selonteossa vaaditaan Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjauksen vauhdittamista. Tämä osuus on hyvin keskeinen osa rautatien runkoverkkoa. Mielestämme tämä on tärkeimpiä julkisia hankkeita ja sen nopeuttamiseksi tulee kohdentaa lisävaroja.

Arvoisa puhemies! Suomi on noussut sadassa vuodessa kehitysmaan tasolta maailman kehittyneimpien maiden joukkoon. Se on tapahtunut paljolti koulutuksen ja tasa-arvopolitiikan ansiosta. Kumpaakaan ei tule ottaa itsestäänselvyytenä ja saavutettuna asiana, vaan niiden eteen on tehtävä edelleen töitä.

Olemme pieni kansa, joka pärjää parhaiten korkealla osaamisella. Suomessa tarvitaan jatkossakin vahvaa ammatillista osaamista, kuten lähihoitajia, hitsareita, kirvesmiehiä ja kokkeja. Hallitus lisää ammatillisen koulutuksen paikkoja yli 4 000 opiskelijalla. Tällä on vaikutuksia myös niin sanottuihin koulupudokkaisiin. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle tulee löytyä jatko-opiskelumahdollisuus.

Peruskoulussa opetusryhmien koolla on suuri merkitys ilmapiirille. Sopivan kokoiset ryhmät luovat turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön. Myös opettajan on silloin helpompaa huomioida oppilaiden erilaisia tarpeita. Hallitusohjelmassa onkin sovittu, että ikäluokkien pienenemisestä huolimatta kunnat saavat pitää aiemman tasoiset resurssit perusopetuksen järjestämiseen. Kunnissa on nyt huolehdittava, että lisäresurssit ohjautuvat perusopetukseen.

Yliopistot ovat käymässä läpi historiallista uudistumista. Yliopistoille ollaan antamassa paljon uusia tehtäviä ja velvoitteita osana niiden autonomian lisäämistä, jota ne ovat toivoneet. Yliopistouudistuksen läpiviemiseksi hallitus lisää niiden toimintamenoihin 20 miljoonaa euroa. Vihreät vaativat, että yliopistolain uudistamisen yhteydessä luovutaan tuottavuusohjelman yliopistoja koskevista vaatimuksista.

Ammattikorkeakouluverkoston hajanaisuuteen hallitus puuttuu välttämättömin rakenteellisin uudistuksin. Ammattikorkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan karsimalla päällekkäisyyksiä sekä luomalla suurempia ja profiloituneempia korkeakouluyksiköitä. Suunta on oikea, ja tälle on totisesti tarvetta.

Naiset ovat alusta asti olleet rakentamassa suomalaista demokratiaa. Tämä on yksi menestyksemme reseptejä. Jatkossakin on huolehdittava siitä, että tasa-arvo toteutuu yhteiskunnassa mahdollisimman hyvin. Tämän vuoksi vihreät odottavat, että eduskunta varmistaa tasa-arvon tietopalvelun käynnistämisen.

Näin kunnallisvaalisyksynä puhutaan aiheellisesti kuntien mahdollisuuksista järjestää laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Siksi on erittäin hyvä, että hallitus lisää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin varoja muun muassa vanhustenhuollon parantamiseen ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestämiseen. Tämän lisäksi sinivihreä hallitus kantaa vastuuta myös asunnottomien tilanteesta kohdentamalla siihen määrärahoja. Lisäraha kunnille on merkityksellistä, mutta yhtä oleellisia ovat myös rakenteelliset muutokset. Kuntien on huolehdittava siitä, että palvelut järjestetään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Lopuksi, arvoisa puhemies: maailmantalouden muutosten kourissa köyhimmät ihmiset kärsivät eniten. Vihreät ovat jääneet hallituksessa alakynteen kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisvaatimuksineen. Meillä on velvollisuus kantaa osuutemme kaikkein köyhimpien ihmisten auttamisessa ja nostaa kehitysapurahojen taso EU:n ja YK:n suositusten tasolle mahdollisimman nopeasti. Näin edistämme rauhaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Vihreät vaativatkin tilanteen korjaamista ja kehitysyhteistyömäärärahojen irrottamista valtiontalouden kehyksistä.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, herr talman! Ett lands framgång beror på många saker, bland dem kunskap och kunnande, social rättvisa och jämlikhet samt givetvis sysselsättningen. Trots att det budgetförslag som nu presenterats inte som sådant sagts vara en sysselsättningsbudget finns det många element som stöder sysselsättning och företagande.

Svenska riksdagsgruppen anser att beskattningen i vårt land ska uppmuntra till arbete eftersom en hög sysselsättning faktiskt är grunden för vår välfärd. Men samtidigt behöver vi lösningar som stöder dem som har de lägsta inkomsterna. På sommarmötet i Närpes efterlyste svenska riksdagsgruppen skattesänkningar för alla, kombinerat med en ordentlig satsning på avdrag som uttryckligen gynnar låginkomsttagare, utan att sänkningarna ökar progressiviteten eller höjer marginalskatten. Vi anser att regeringen under den här perioden i den mån det ännu finns utrymme ska sänka marginalskatten. Det måste löna sig att jobba mera. Varje löntagare borde få behålla minst hälften av sin sista införtjänade tia.

Genom att kombinera en sänkning av marginalskatten — som alltså gynnar personer med arbetsinkomster — med en höjning av grundavdraget i kommunalbeskattningen, så får vi en skattereform som gynnar alla och som dessutom har en social profil. Svenska riksdagsgruppen anser att det är rättvist att pensionärerna nu också får en lindrad beskattning så att pensionsinkomster inte beskattas strängare än förvärvsinkomster av samma storlek.

Svenska riksdagsgruppen — ännu på tal om skattepolitik — anser att vi kan vänta med att höja alkoholskatten, men vi är beredda att återkomma till frågan när vi har bättre statistik över alkoholkonsumtion och privat införsel för hela 2008. Alkoholskatten höjdes från början av det här året vilket har gett som resultat att den privata importen har ökat. En ytterligare höjning av skatten ökar uppenbarligen också den privata importen ännu mera och förstås även risken för smuggling och svart handel. Det måste vi akta oss för.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää ruuan arvonlisäveron alennusta tervetulleena ja lähtee siitä, että se koituu todella kaikkien kuluttajien hyväksi ilman, että kauppa veisi välirahan. Olisi myönteistä, että kauppa itse julkaisisi hintavertailuja, kun ruuan arvonlisäveronalennus on toteutettu, ja kuluttajajärjestöt ja kuluttajaviranomaiset valvoisivat kehitystä. Oikein toteutettuna ja kuluttajien hyötyessä lopputuloksesta ruuan arvonlisäveronalennus on hyvä toimenpide.

Om inte momssänkningen syns tillräckligt i matpriserna så är det ju faktiskt en vink om att indirekta skattesänkningar fungerar dåligt.

Toinen suuri ja myönteinen muutos ensi vuoden budjettiehdotuksessa on kotitalousvähennyksen laajentaminen. Eduskuntaryhmämme haluaa korottaa tuntuvasti tukea kotitalouksille, jotka siirtyvät käyttämään jotakin uusiutuvaa energiamuotoa lämmön lähteenä. Kotitalousvähennyksen korottaminen 3 000 euroon vuodessa on erityisen tärkeä ilmastopoliittinen toimenpide, koska vähennys koskee tulevaisuudessa myös energiaa säästäviä korjaustöitä kotitalouksissa. Laajennuksella on myös työllistävä vaikutus, koska vähennyksen suosion voidaan ennakoida tämän muutoksen myötä kasvavan entisestään. Kotitalouksien korjaustöihin osoitettava vähennyshän lähes kolminkertaistuu. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen myötä myös hoivapalveluja käyttävien asema, totta kai, paranee.

Satsningar på att arbetsmarknadens behov och utbildningen av arbetskraft möts, det är utgångspunkten för tillväxt och välfärd. Det här innebär en fortsatt satsning på både utbildning och fortbildning. För att råda bot på den hotande arbetskraftsbristen, som faktiskt är verklighet på många ställen i Finland, och för att komma åt matchningsproblemen behöver vi också arbetskraftsinvandring. Vi behöver bättre möjligheter för kommunerna att ta emot flyktingar. Svenska riksdagsgruppen stöder en höjning av det statliga flyktingmottagningsbidraget till kommunerna, det har ju faktiskt inte stigit sedan 1993. Det är ganska länge sedan.

Det är verkligen skandal att ett par hundra flyktingar idag väntar i flyktingcentralerna eftersom de inte får plats i någon kommun alls, av nyss nämnda anledning bland annat. Dessutom måste det bli lättare för de invandrare som redan bor i landet att komma med i arbetslivet. Det handlar, förstås, bland annat om behovet av en attitydförändring men också om en ökad kompletterande utbildning för att utbildad arbetskraft ska få kompetens att utföra just sitt yrke i Finland. Skräddarsydda kurser för invandrarkvinnor behövs också i betydligt större utsträckning än idag.

Det är bra att regeringen föreslår att studieplatserna inom den yrkesinriktade grund- och tilläggsutbildningen och den förberedande utbildningen för invandrare ökas. Satsningarna på ett stärkt hemspråk är naturligtvis riktiga. En annan invandrarfråga är det pilotprogram för integrering av invandrare i invandrartäta områden som regeringsprogrammet utlovar. Om detta genomförs på ett lyckat sätt så krävs det också satsningar av ekonomisk natur från staten. Det här går inte av sig själv.

Herra puhemies! Ensi vuoden talousarvioehdotus sisältää monia sosiaalisia parannuksia, jotka vahvistavat muun muassa perheiden asemaa. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen vähimmäistaso nousee työmarkkinatuen tasolle 1. päivästä tammikuuta lähtien. Tämä merkitsee noin 170 euron korotusta kuukaudessa. Lisäksi kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan 20 euroa kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 22,67 euroa kuukaudessa. Lapsilisää korotetaan 10 euroa kuukaudessa kolmannesta lapsesta alkaen, ja apurahan saajien sosiaaliturvan järjestäminen viimeinkin merkitsee sosiaaliturvajärjestelmämme suuren aukon umpeen luomista. Tämä on esimerkki pitkään odottamistamme uudistuksista, ja uudistamista pitää edelleen jatkaa. Meillä on edelleen ryhmiä, jotka ansaitsevat huomiotamme. Yksinhuoltajat ovat yksi esimerkki, muitakin on.

Nyt poistetaan myös puolison tulojen perusteella tehtävä tarveharkinta opiskelijoiden opintotuen asumislisästä. Tämä helpottaa opiskelijoiden, esimerkiksi perhettä perustamassa olevien opiskelijoiden, tilannetta. Samanaikaisesti byrokratia vähenee niin opiskelijoiden kuin Kansaneläkelaitoksenkin kannalta, ja tämä on toimenpide, joka ei maksa valtiolle paljon, mutta jolla on suuri merkitys opiskelijoille.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa panostusten lisäämistä lapsiin ja nuoriin ensi vuoden budjetissa. Lapsilisän yksinhuoltajalisää korotettiin viime vuonna, mutta kytkentä toimeentulotukeen on yhä jäljellä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on pitkään vaatinut tämän kytkennän poistamista.

Vuodesta 2000 lähtien talousarviossa on myös ollut erityinen määräraha lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Viime vuonna määräraha ei ollut omalla erillisellä momentilla, mutta eduskunta korvamerkitsi tuolloin 4 miljoonaa euroa valtionavustuksina kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin osoitetusta vajaasta 25 miljoonasta eurosta näihin palveluihin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä eduskunnan on jälleen syytä tehdä tällainen korvamerkintä. Lisäksi hallituksen on mielestämme aika suhtautua tähän kysymykseen sellaisella vakavuudella, ettei eduskunnan tarvitse jatkossa puuttua tähän itsestään selvään asiaan.

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen har under många år — till och med i motvind — arbetat för att ett oljebekämpningscenter ska grundas. I budgetförslaget för nästa år får oljebekämpningscentret i Borgå ett första anslag. Ett ökat stöd för oljebekämpningsberedskapen är faktiskt en akut nödvändighet eftersom olje- och kemikalietransporterna på Östersjön och speciellt Finska viken ökar explosionsartat.

Eutrofieringen är ändå ännu Östersjöns största problem. Finland står för 10 procent av totalbelastningen av Östersjön, men våra egna åtgärder har en avgörande inverkan på vattnen i våra insjöar och vid våra stränder. Också ur den här synvinkeln är det viktigt att miljöorganisationernas anslag garanteras, för andra året i rad, jämfört med finansministeriets förslag.

En av organisationerna som är beroende av dessa anslagen är faktiskt en mycket värdefull organisation, nämligen Håll Skärgården Ren rf som nu förhoppningsvis kan fortsätta sitt arbete med att bygga ut sugtömningsnätverket för septiktankar i vår skärgård och vid våra sjöar. Det viktiga arbetet som miljöorganisationerna utför kan faktiskt inte skötas utan tillräckligt samhälleligt stöd, och därför är det bra att understödet nu igen är på sin rätta nivå. Svenska riksdagsgruppen vill också att anslagen för miljöarbeten höjs ännu mera och att höjningen uttryckligen används till avloppsvattenarbeten.

En stor reform, som svenska riksdagsgruppen länge efterlyst, är det sjöfartspaket som nu avsevärt förbättrar sjöfartens konkurrenskraft. Över 80 procent av transporterna i vår utrikeshandel går sjövägen, alltså över 80 procent. Stödet för bemanningskostnaderna utvidgas nu till att gälla också cabotagetrafik och ersättningar för sjömännens hemresor. Tonnageskattelagstiftningen ska uppmuntra till nya investeringar och till tillväxt, alltså mera sysselsättning. Vi utgår ifrån att lagstiftningen nu blir mera användbar så att den finländska flaggan är konkurrenskraftig inom sjöfarten och att sysselsättningen inom branschen tryggas.

Svenska riksdagsgruppen stöder givetvis förslaget att ändra jordbrukens energiskatteklass och öka återbäringen av accisen på brännolja, eftersom lönsamheten i jordbruket sjunkit avsevärt också under 2008. En annan synnerligen positiv sak är att det i nästa års budget finns anslag för egenföretagare att anställa sin första anställda och för att utöka systemet med ersättare för kvinnliga företagare. Att det finns en möjlighet att stöda företagande eller skapa förutsättningar för att utöka eller fortsätta med företagandet inom ett mindre företag stöder givetvis hela samhällsekonomin.

Arvoisa puhemies! Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee tietenkin aiemmin tehtyjä päätöksiä liikennepanostusten osalta. Tämä merkitsee, että Vaasan ja Seinäjoen välisen radan sähköistäminen voidaan nyt käynnistyä — vihdoinkin, tekisi mieli sanoa — Kehä kolmosen rakennustyöt voivat lähteä liikkeelle ja Pietarsaaren väylää voidaan syventää. Kilpilahdentien rakentamisen aloittaminen Porvoossa uutena hankkeena merkitsee myös koko alueen kehittymisen jatkumista.

Katsomme kuitenkin, että eduskunnan viime vuonna osoittamat määrärahat saariston yhteysalusliikenteen laitureiden kunnostamiseen tulee säilyttää budjetissa, yhteysalusliikenteen määrärahaa sinänsä tulee tarkastella polttoaineiden kohonneiden hintojen valossa. Vaadimme myös, että perustienpidon määrärahaa tulee tarkastella kustannustason nousua vasten ja kaupunkien joukkoliikennetukea korottaa entisestään yksityisautoilun vähentämiseksi.

Kulttuuri-, urheilu- ja nuorisosektorilla on useita hyviä parannuksia. Kulttuuribudjetti kasvaa 10 prosenttia, mikä merkitsee niin vakiintuneen kuin uudenkin taiteellisen toiminnan tukemismahdollisuuksien lisääntymistä. Lisäksi voidaan panostaa kulttuurivientiin, joka, toivottavasti, on kasvava sektori. Nuorisobudjetti taas kasvaa 11 prosenttia ja urheilubudjetti 12 prosenttia. Urheilupuolella myönteistä on, että määrärahat muun muassa yhdistyksille, lasten ja nuorten liikuntaan ja liikuntapaikkojen rakentamiseen kasvavat. Nämä määrärahat edistävät hyvinvointia koko yhteiskunnassa.

Ensi vuonna otetaan käyttöön myös niin sanottu kulttuuriseteli, sitäkin olemme odottaneet pitkään. Tuolloin aiempi liikuntaseteli yhdistetään uuteen kulttuuriseteliin, ja tämä antaa työnantajille uusia mahdollisuuksia panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin. Kulttuurin valtionosuuksien nousu mahdollistaa myös suuremman tarjonnan kaupungeissamme ja kunnissamme, joissa uutta kulttuuriseteliä voi käyttää. Tämä edellyttää tietysti kuntien käyttävän valtionosuuksia aiotulla tavalla.

Herr talman! Det är klart att de nedskärningsnyheter som skogsindustrin levererade förra veckan slår hårt mot de berörda orterna och regionerna, och det förstår vi alla. Vi vet också vilken press beslutet sätter på arbetstagarna, på deras familjer och de lokala och regionala beslutsfattarna. Hoten om arbetslöshet och försämrade ekonomiska utsikter är tunga att bära för alla inblandade. Det här har vi kunnat erfara på flera håll och inom flera sektorer under de senaste åren i Finland. Den globala ekonomin för med sig nya utmaningar också för oss. Bolag verksamma i Finland spelar på samma globala marknad och med samma regler som bolag verksamma på helt andra håll. Finland är inte en åtskild del av Europa och världen, på gott och på ont.

I de fall när strukturomvandlingar slår mot våra regioner, kommuner och städer måste det offentliga vara berett att stöda och hjälpa — så även nu. Regeringen har tidigare bistått drabbade orter och gör så även den här gången. Det ska medges att det inte på kort sikt är lätt att åstadkomma ersättande arbetsplatser. Strukturomvandlingar i alla former är svåra och de kräver både tid och gott omdöme. Ersättande arbetsplatser måste givetvis vara av det slaget att de är bestående så att befolkningen har en stark tillit till det nya som händer. Det kräver statliga insatser, men det kräver i synnerhet initiativ och idéer i de regioner som drabbas. Och det kräver framförallt samarbete.

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen anser att budgeten för 2009 har många förbättringar för många grupper i vårt samhälle. Självklart blir vårt samhälle inte färdigt i och med denna budget. Därför så fortsätter vi arbetet med att göra ett bra land ännu bättre.

Bjarne  Kallis /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri aloitti maailmantalouden tilasta, ja haluan myöskin siitä aloittaa.

USA:n keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan sanoi, että tällainen kriisi tulee vain kerran sadassa vuodessa. Joitakin viikkoja sitten Englannin valtiovarainministeri totesi, että Englanti kulkee kohti kriisiä, joka on pahin 60 vuoteen. Muutama päivä tuon jälkeen Saksan valtiovarainministeri totesi suurin piirtein samoin. Tanskassa on kriisi jo alkanut, Baltian maissa talous menee kovasti alaspäin, ja olisin odottanut, että valtiovarainministeri olisi todennut tästä saman, minkä pääministeri totesi Georgian kriisistä: olisi hullua ajatella, jos ei tällä olisi vaikutusta budjettiin. Ette te sanonut niin, vaan tänään te olette sanonut, että budjetin perusteet eivät muutu. Ei tarvitse muuttaa, vaikka on tullut uutta tietoa maailmantalouden tilasta.

Arvoisa puhemies! Takaisin Suomeen. Hallituksen budjettiesityksessä on tietenkin paljon hyvää. Hallituspuolueitten edustajat ovat luetelleet nämä namupalat, nämä hyvät puolet, kuten esimerkiksi äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimin nostamisen työmarkkinatasolle. Kysyn vain, kuinka monta kertaa te olette äänestäneet sitä vastaan? (Ed. Pulliainen: Ei nyt enää äänestetä!) Siitä ei ole monta kuukautta, kun äänestitte sitä vastaan. Te olette sitä vastaan äänestäneet aikaisemmin useita kertoja, ja on tietenkin hyvä, että tämä kristillisdemokraattien ajama asia, joka on ollut meillä myöskin kynnyskysymyksenä vaalikampanjassa, nyt menee läpi.

On erittäin hyvä, että eläkeläispariskuntien verotus muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Me olemme, tuoreet kansanedustajat ovat, tämän puolentoista vuoden aikana jo kaksi kertaa saaneet äänestää sitä vastaan. Nyt ei enää tarvitse, kun hallituksen esitykseen tämä sisältyy. Tämä on erittäin hyvä asia. On erittäin hyvä asia myöskin, että vammaisten asema paranee ensi vuonna, mutta ei kuitenkaan riittävästi.

Kristillisdemokraattinen ryhmä ei kuitenkaan hyväksy hallituksen esitystä tässä esitetyssä muodossa, ja meidän vaihtoehtobudjettimme perustuu paljon siihen, mitä me kuulemme kentältä, mitä me näemme, mitä me luemme, tilastoista, mitä me tilastoista pystymme lukemaan, ja ne epäkohdat, jotka yhteiskunnassa vallitsevat, niihin me haluamme puuttua.

Jos ajattelen, mitä tänä kesänä esimerkiksi on tullut esille, mitä me olemme kuulleet ja mitä on tullut lehtien palstoilla esille, niin totean nyt muutaman asian. Sairastaminen Suomessa on erittäin kallista, lääkekorvaus on huono. En minä uskonut silmiäni, kun sain kentältä kopion Kelan päätöksestä. Asiakas oli joutunut käymään yksityisessä tutkimuksessa, hinta oli jotain 59 euroa, ja korvaus oli aivan olematon. Ministeri Risikko tietää, miten suuri se korvaus on, koska minä sen hänelle kerroin, mutta ei hän tahtonut oikein uskoa, että se pitää paikkansa. Korvaus 41 senttiä. Tämä henkilö, joka tämän kopion lähetti, totesi, että kyllä hän ymmärtää, että 50 senttiä olisi ollut liikaa, pilkallisesti näin totesi. Sen jälkeen kun tästä rupesin puhumaan ja kirjoittamaan, olen saanut runsaasti kopioita Kelan päätöksistä, jotka osoittavat, että se korvaus on todella pieni ja sairastaminen on Suomessa kallista. Ei ole ihme, että kristillisdemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan esittävät, että tulisi tämmöinen lääkekatto ja kun katto on saavutettu, maksut ja kustannukset olisivat sen jälkeen ilmaisia.

Kun eduskuntaryhmämme pari viikkoa sitten vieraili Rovaniemen veljeskodissa, niin me saimme kuulla, että kuntoutusmäärärahat eivät riitä. Kaikki veteraanit eivät pääse kuntoutukseen, koska rahaa ei ole. Viime viikolla veteraanit vierailivat eduskunnassa, veteraanit, joista me sanomme, että meillä on kunniavelka heille, he ovat kunniakansalaisia. Mutta ajatelkaa, he joutuvat tulemaan eduskuntaan ja meidän edustajien edessä pyytämään rahaa! Pyytämään sitä rahaa, mitä eduskunta ja valtioneuvosto on heille luvannut. Kyllä otti kipeätä, kun valtuuskunnan puheenjohtaja Onni Toljamo totesi: "Talousarvio on veteraaneille kylmää kyytiä kohti viimeistä iltahuutoa." Aika julmaa ja aika kovaa tekstiä! Minä toivon, että se toteutuu, mitä ed. Ravi, kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja, puheenvuorossaan totesi: tämä korjataan, se korjataan. Ei näin kerta kaikkiaan saa olla.

Sanoin, että meidän vaihtoehtobudjettimme perustuu siihen, mitä me kuulemme, mitä me näemme, mitä me luemme. Kesällä Hufvudstadsbladet kertoi ministeristä, joka oli jakamassa leipää Hakaniemen torilla. Lehti kertoi myöskin, että kun ministeri näki tämän ihmisjoukon, niin hän rupesi itkemään. Kyllä on aika kolkko tilanne, jos päättäjä toteaa omin silmin, että tällaista kurjuutta löytyy sivistysyhteiskunnasta. Ei näin saisi olla, ei missään nimessä. Sen takia tämäkin asia on otettu huomioon, kun olemme vaihtoehtobudjetin laatineet.

Monet entiset kansanedustajat, johtavassa asemassa olleet kansanedustajat, toteavat tämän päivän politiikasta, että se on aivan muuta kuin sitä, mitä vaalien alla luvataan. Esimerkiksi keskustan entinen puheenjohtaja toteaa Ilkka-lehdessä antamassaan haastattelussa: "Nykyhallitus toteuttaa politiikkaa, joka unohtaa yhteiskunnan vähäosaiset." Hän kysyykin, ajaako keskusta tällä hetkellä sellaista politiikkaa, jota se on vaalien aikana luvannut edistävänsä. Kun olivat eduskuntavaalit ja nyt tulevat kunnallisvaalit, kaikista tärkeimmät asiat olivat sosiaali- ja terveysasiat sekä koulutus, mutta budjetin tärkein asia on veroprosentti.

Arvoisa herra puhemies! Verotuksesta. Sanotaan, että tämä suosii pienituloisia. Hallituksen esityksessä, joka ei ole vielä pöydälle jaettu, mutta löytyy käytävältä, sivulla 23 on selkeästi esitetty, minkälainen merkitys tällä veroratkaisulla on. Siellä esimerkiksi kahdessa alimmassa luokassa muutos on 0,80 ja 1,20 prosenttia. Suurin veronkevennys tulee 30 000 euroa vuodessa ansaitseville ja toiseksi korkein 70 000 euroa ansaitseville. Nyt tietenkin voi kysyä — ja joku sanoo, että niitä pientulonsaajia on niin vähän. Tuorein verotilasto, joka on minulle toimitettu, kertoo, että vajaa 90 prosenttia jää alle 30 000:n euron rajan. Alle 25 000 euron jää yli puolet. Toisin sanoen nämä, jotka saavat sen 1,2 prosenttia, 120 euroa vuodessa, 300 euroa vuodessa, vajaa 10 euroa kuukaudessa, ovat se kaikkein suurin määrä. Minä kysyn, minkä takia ei tätä epäkohtaa korjata. Minulla on myöskin se käsitys, että ministerit, kansanedustajat, suuri yleisö eivät tiedä, miten verotuksessa kohdellaan eri tulonsaajia. Otan yhden esimerkin. Otetaan nyt niin pieni tulo kuin 5 000 euroa. Ansiotulosta maksetaan tuollaisesta summasta noin 6 prosenttia veroa. Jos se on omaishoidon tukea, niin maksetaan 10 prosenttia, jos se on työmarkkinatukea, maksetaan 20 prosenttia, eli samasta tulosta maksetaan 6 prosenttia, 10 prosenttia tai 20 prosenttia. Ja minä kysyn, kun tasavallan presidentti sanoi, että omaishoitajat ovat arjen sankareita, onko se työ vähemmän arvokasta, se mitä omaishoitajat tekevät, kun he samasta tulosta maksavat lähes kaksi kertaa niin paljon veroa kuin mitä maksetaan ansiotuloista?

Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että suuri enemmistö Suomen kansasta — oletan, että myöskin suuri enemmistö kansanedustajista — on sitä mieltä, että tämä ei ole oikein. Me voimme sen korjata, ja se esiintyy myöskin meidän vaihtoehtobudjetissamme. Se maksaisi jonkin verran, mutta ei ole epäoikeudenmukaisuuden korjaamisella mitään hintaa, ei sillä saisi olla mitään hintaa. Jos epäoikeudenmukaisuuksia korjataan, niin ei saa sanoa, että tämä on liian kallista. Me esitämme, että perusvähennystä korotettaisiin 2 500 euroon, mikä merkitsee sitä, että vielä noin 15 000:n vuosituloilla saataisiin pienehkö vähennys perusvähennyksenä. Tällä hetkellä se raja on vajaassa 9 000 eurossa.

Ilahduin, kun näin, että tämä ymmärretään hallituspuolueissa. Vihreät esittivät ennen budjettiriihtä, että nostettaisiin 2 000 euroon. Heillä oli myöskin hintalappu sille, 90 miljoonaa. Rkp:n ryhmäpuheenjohtaja sanoi eetterissä, että jos halutaan auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia, pitää nostaa ja korottaa perusvähennystä. Muutama päivä ennen budjettiriihtä kahdella hallituspuolueella oli tämä kanta. Korotettiinko? Ei korotettu, vaan budjettiriihen jälkeen sanottiin, että kyllä on sosiaalisesti oikeudenmukainen veroratkaisu tehty. Pari kolme päivää sitä ennen todettiin, että olisi sosiaalisesti oikein korottaa perusvähennystä, jota ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Jos puhuu jotakin, on hyvä, että on ymmärretty asia, on hyvä, että siitä puhutaan, on hyvä, että Rkp puhui siitä, on hyvä, että vihreät puhuivat siitä. Mutta ei riitä, ei puheilla näitä epäkohtia korjata.

Herra puhemies! Totean vielä, että hallituksen esitys verrattuna kristillisdemokraattien esitykseen eroaa siinä, että mekin annamme tuloveronkevennystä, me kohdennamme sen pienituloisille ja lapsiperheille, me annamme 550 miljoonaa, kun hallitus antaa 870 miljoonaa. Me korotamme tiettyjä muita veroja, mutta meidän mallissamme bruttoveroaste laskee aivan niin kuin hallituksen esityksessä, kuitenkin selvästi vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Kun olen miettinyt, mikä on käytännössä hallituksen esityksen ja kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin ero, niin sanoisin, että me veisimme Suomen kansan tulevaisuuteen terveempänä ja tasa-arvoisempana kuin mitä se on tänä päivänä. Hallituksen esitys vie Suomen kansan kyllä tulevaisuuteen, mutta eriarvoisempana kuin tänä päivänä, ja pelkään pahoin, että myöskin sairaampana kuin tänä päivänä sen takia, että terveyskeskuksille, terveydenhuoltoon eri ole varattu sitä rahaa, mitä kansa vaatii ja kansa edellyttää ja mitä poliitikot esittävät. Näissä budjettipuheenvuoroissa on hallituspuolueitten taholta tullut paljon myönteistä, pitäisi tehdä niin, pitäisi tehdä näin. Näistä kaikista asioista saamme äänestää, ja toivon todella, että silloin äänestäisimme niin kuin me näemme parhaana olevan.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtion rahakirstu pullistelee. Kansantaloutemme kehitys on eurooppalaisittain hyvällä tasolla, mutta monet maailmantalouden epävarmuustekijät varjostavat tulevaisuutta. Uhkana on etenkin kuluttajahintojen voimakas nousu, inflaatio. On varauduttava selkeästi hitaampaan kasvuun, mutta taantumalla ja varsinkaan lamalla ei kannata uhkailla liikaa. Tässä suhdannetilanteessa on järkevää vahvistaa kuluttajien luottamusta. Perussuomalaisten mielestä rohkaisutoimien pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Arvoisa herra puhemies! Tätä talousarvioesitystä kuvaavin sana on veroale. Hallituksen esittämät ansiotuloverotuksen kevennykset kartuttavat eniten rikkaiden rahasäkkejä. Kokoomus voi olla tyytyväinen, mutta keskusta saa mennä itseensä. (Ed. Zyskowicz: Oikein, Vistbacka!) Veronkevennykset olisi perussuomalaisten mielestä pitänyt aidosti kohdentaa pieni- ja keskituloisille. Hallitus näperteli lyhytnäköisesti veroprosenteilla, kun hyväosaiset kuitenkin euromääräisesti saavat enemmän kuin pieni- ja keskituloiset. Tuloerot kasvavat. Sitä paitsi vähäosaisten veronhuojennuksista saama taloudellinen helpotus on jo käytännössä syöty erilaisten hallituksen avittamien taksojen ja maksujen korotuksilla. Toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan. Kotitalousvähennyksen korotus on esimerkki periaatteessa hyvästä ajatuksesta, mutta senkin hyöty pääasiassa sataa parempiosaisten laariin.

Nyt yleinen hintatason nousu kurittaa niitä, joilla menee jo entuudestaan heikosti. Köyhillä on kovin inflaatio. Heidän asemansa parantuisi kunnallisveron alarajan nostolla. Ruuan arvonlisäveron alentamisen aikaistaminen olisi myös ollut perusteltua. Alennuksesta olisi hyötyä pienituloisten lisäksi EU-kurimuksessa taistelevalle suomalaiselle maataloudelle ja koko kansantaloudelle. Perussuomalaisten mielestä aikaistamisen voisi rahoittaa vaikkapa palauttamalla varallisuusvero. Samalla voitaisiin harkita pääomatulojen progressiivista verotusta, jotta rahaa riittäisi julkisiin palveluihin eikä niitä tarvitsisi ulkoistaa, sitaateissa sanottuna, malliin hotelli-Hyssälä. Esimerkiksi mielenterveystyöhön ja syrjäytymisen estämiseen käytetyt rahat ovat yhteiskunnallisesti aina kannattavia sijoituksia.

Perussuomalaisten on pakko taas kerran painottaa sitä tosiasiaa, että juuri köyhimmille annettu lisäeuro palautuu heti kulutukseen lähes täysimääräisesti, kun taas hyvätuloisten osalta palautumisprosentti on olematon. Varakkailla lisäeurot siirtyvät herkästi säästöihin ja sijoituksiin eivätkä hyödyntämään kotimarkkinoita kuten pienituloisilla sotiemme veteraaneilla, eläkeläisillä, opiskelijoilla, työttömillä, lapsiperheillä sekä yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän joutuvat pakosta käyttämään käytännössä lähes kaikki käytettävissään olevat varat jokapäiväisiin, välttämättömiin elinkustannuksiinsa kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja liikkumiseen. Juuri tässä suhdannetilanteessa kotimarkkinoiden pyörien pyörittämistä kannattaisi tukea.

Arvoisa puhemies! Aluepolitiikka on rappiolla. Maaseutu tyhjenee kiihtyvällä vauhdilla. Perussuomalaisten mielestä koko Suomi tulee säilyttää elinkelpoisena. Asuttavan maaseudun edellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet. Hallitus esittää uusia liikenneväyliä rakennettavaksi, mutta sysää niistä rahoitusvastuuta kunnille. Sama tilanne näyttää olevan alempiasteisten teiden perusparannusten osalta. Onko niin, että kohta vain vauraiden kuntien alueilla tehdään tietyöt? Teiden ja ratojen korjausvelkaa kertyy koko ajan, mutta siitä huolimatta hallitus esittää perustienpidon ja perusradanpidon rahoituksen vähentämistä nykytasosta. Että se siitä teiden hoidosta.

Tienpidon kustannustason nousu, lisääntyvä liikenne ja leudot talvet edellyttäisivät lisäpanostusta tieverkon kuntoon eikä suinkaan karsimista. Rappeutuminen on jo käynnissä alemmalla tieverkolla. Tiepääomaa on viime vuosina syöty yli sadan miljoonan euron vuosivauhtia, ja tiestön kunnon heikkeneminen näyttää jatkuvan vähintään samaa tahtia nykyisen hallituksenkin aikana. Mielestämme tämä on hölmöläisten hommaa — ahdaskatseista kehitysajattelua valtiovarainministeriöltä. Kansallisomaisuutemme tuhoaminen on pysäytettävä, muutoin siitä tulee todella kallis lasku veronmaksajille.

Arvoisa puhemies! Häpeällistä kyllä, budjettiehdotus on myös tyly sotiemme veteraaneja ja kotirintamanaisia kohtaan. Hallitus aikoo jopa reippaasti pienentää veteraanien korvauksiin, hoitoon, kuntoutukseen ja muihin palveluihin osoitettuja määrärahoja. Kunniakansalaistemme rivit harvenevat. Talousarvioesitys on lopuille veteraaneille kylmää kyytiä kohti viimeistä iltahuutoa, kuten veteraaniliittojen valtuuskunnan puheenjohtaja viime viikolla eduskuntaryhmille totesi ja ed. Kallis äsken omassa puheenvuorossaan.

Perussuomalaisten mielestä etenkään veteraanikuntoutuksen resurssit eivät ole sillä tasolla millä niiden pitäisi olla. Kuluvanakin vuonna monessa kunnassa kuntoutustoimintaan tarkoitetut määrärahat ovat loppuneet jo heinäkuussa. Sitä paitsi veteraanien lainmukaisia etuuksia määritettäessä tulisi vihdoin luopua jo haitta-asteluokituksesta. Eikö olisi myös oikein ja kohtuullista aloittaa sotaorpojen kuntoutustoiminta?

Veteraaniasiain parantamisessa ei puhuta lopulta suuresta summasta, jos sitä vertaa vaikka EU-pakkojäsenmaksuun tai siihen liittyvään täysin käsittämättömään summaan, 159 miljoonaan euroon, jonka Suomi ensi vuonna maksaa Ison-Britannian jäsenmaksun palautuksena EU:lle. Perussuomalaiset vaativat, että on aloitettava pikaiset neuvottelut tämän Isolle-Britannialle annettavan "köyhäinavun" lakkauttamiseksi.

Säästön paikka on myös kehitysavussa. Sitä on turha nostaa sitä tahtia, mitä hallitus ehdottaa. Puheet Suomen kehitysavun alhaisesta tasosta ovat sumuttamista. Kansantulon ripeän kasvun seurauksena kehitysapumme on kasvanut niin rajua tahtia, että sopivista kohteista näyttää olevan pulaa. Rahaa syydetään holtittomasti, kuten asiantuntijat ovat todenneet, mutta mitä voidaan sanoa tuloksista? Liian usein näyttää siltä, että Suomi osallistuu operaatioihin vain saadakseen lippunsa liehumaan. Näinhän asiantuntijat ovat myös todenneet. Perussuomalaisten mielestä kehitysapuvarat pitää avustuskohteiden haalimisen sijaan keskittää katastrofiapuun ja muutamiin kahdenvälisiin projekteihin, jotta suomalaisten veronmaksajien antama apu todistetusti saadaan sitä tarvitseville.

Arvoisa puhemies! Asumista koskeva julkinen keskustelu pyörii lähinnä ideaparkkien ja puutarhametropolivisioiden ympärillä, vaikka merkittävä osa ihmisistä asuu lähiöissäkin. Pääkaupunkiseudulla on lukuisia alueita, joiden kunnostaminen on välttämätöntä. Hallitus antaa vain murusia korjausmäärärahoja kaipaaville kiinteistöille tarpeeseen nähden. Usean uusmaalaisen koti uhkaa rapistua käsiin. Pelkästään kunnollisilla julkisivukorjaamisilla pystytään talojen energiakulutustakin säästämään 40 prosenttia. Peruskorjaaminen hillitsee myös ilmastonmuutosta.

Arvoisa puhemies! Jokainen ihminen on arvokas. Kaikille, myös vammaisille, on taattava mahdollisuus koulutukseen, työntekoon, henkiseen vapauteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Perussuomalaiset tervehtivätkin tyydytyksellä kauan odotettua vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun laajentamista. Varjona on vain sen kustannusvaikutus kuntatalouteen. Budjetissa esitetty määräraha ei tule riittämään. Etuuden saaminen ei saa kuitenkaan riippua kuntien taloudellisesta tilanteesta. Siksi etuudesta olisi saatava niin sanottu subjektiivinen eli velvoittava oikeus. Kuinkahan monessa kunnassa muuten omaishoitaja saa pitää lain suomat vapaapäivät?

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa tuottavuusohjelmansa toteuttamista, mikä tulee merkitsemään monen ministeriön hallinnonalalla palvelujen edelleen heikkenemistä. Oikeus- ja sisäasiainministeriön hallinnonalan supistukset tulevat vaarantamaan kansalaisten oikeusturvaa ja lisäämään yleistä turvattomuutta. Puolustusvoimiakin on aivan kohtuuttomasti kuritettu. Ylipäätään tuottavuusohjelman supistukset kohdistuvat usein reuna-alueille, joilla palveluiden taso ei ole ollut tyydyttävä ennenkään.

Tuottavuusohjelmalla ei ole mitään tekemistä tuottavuuden lisäämisen kanssa. Kyseessä on puhtaasti henkilöstön vähennysohjelma. Valtio vähentää väkeä, vaikka monin paikoin pitäisi lisätä kuten hätäkeskuksissa, joiden toimintaan oikeuskansleri viime viikolla perustellusti puuttui.

Arvoisa puhemies! Reuna-alueiden asukkaita tulee riipaisemaan myös haja-asutusalueiden talousvesijärjestelmän uudistus, jonka mukaan vuoteen 2014 mennessä on täytettävä uudet puhdistusvaatimukset. Tämä edellyttää huomattavia investointeja. Uudistuksen vaikutukset vesistöjen fosforikuormituksen vähentymiseen on arvioitu hyvin pieniksi. Uuden järjestelmän kustannukset saattavat ylittää talokohtaisesti jopa 10 000 euroa, joten esimerkiksi mummonmökkiin rakennettava jätevesijärjestelmä saattaa olla arvokkaampi kuin itse kiinteistö. Tästä huolimatta talousarvioesityksessä ei osoiteta määrärahoja niiden pienituloisten avustamiseksi, jotka joutuvat talousvesijärjestelmiään uudistamaan.

Arvoisa puhemies! Ei mene talonpojalla EU-Suomessa hyvin, vaikka keskusta on johtava hallituspuolue. (Ed. Gustafsson: Oli johtava!) Tuotantokustannukset ovat nousseet, mutta tuottajille maksettava hinta ei ole noussut samassa tahdissa. Esimerkki eräästäkin kustannuslaskelmasta nuoren kananmunatuottajan tilanne: Tuotantokustannus on 1,40 euroa munakilolta, mutta tuottajalle maksetaan vain 90 senttiä. On selvää, että pitkään tällaista tuotantoa ei voi pitää yllä. Tuottajalta loppuvat rahat, ja edessä on konkurssi. Tilanne on sama eräillä muillakin maatalouden tuotantoaloilla, eritoten sikataloudessa. Eikö olisi jo aika hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin, että meillä olisi omavaraista maataloustuotantoa myös tulevaisuudessa ja huoltovarmuus taattu?

Puuhuollon turvaamisesta on puhuttu paljon. Saavuttaako hallitus hyvät tavoitteensa? Kysynpä vaan. Ainakaan ensiharvennuspuun myynnin luvatun verovapauden osalta metsänomistajilla ei ole vieläkään tietoa, mitä muutos käytännössä tarkoittaa. Tuntuu myös oudolta, että säädettäisiin laki, jonka mukaan etuuden mukaisia ensiharvennussopimuksia ei voisi tehdä lainkaan lain ollessa voimassa. Hallituksen epämääräiset lupaukset, joita on muunneltu ja joista on osin luovuttu, sekä uhkauksenluonteiset viestit metsänomistajille ovat antaneet kuvan, ettei homma ole kenenkään hanskassa.

Pitkäjänteisyyden puutteesta kertoo myös se, että budjettiin on esitetty puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitettuja Kemera-tukia vain saman verran kuin kuluvallekin vuodelle, vaikka jo nyt tämän vuoden tukirahat ovat loppuneet. Viimeaikaisten tehtaiden sulkemisten jälkeen jäljelle jääville tehtaille tulee olla hyvät raaka-aineen kuljetusyhteydet niin Lapista kuin Kainuustakin. Rataverkon painorajoitukset on saatava poistumaan ja akselipainoja on rataosuuksilla nostettava.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pystyisivät opposition tuella valiokuntakäsittelyssä saamaan hallituksen esitykseen kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme ja sen kansalaisten parhaaksi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitoksia evästyksistä. Tuli vähän semmoinen tunne, että nämä puheenvuorot ovat kyllä monessa suhteessa historiallisia. Ajattelin kerätä ne kaikki talteen, koska niitä tullaan varmasti vielä siteeraamaan tulevina vuosina useaan kertaan. En ole nähnyt tietysti kaikkien ryhmien vaihtoehtobudjetteja, mutta ne vaatimukset pysyvien menojen lisäyksistä kuulostivat erittäin huikeilta. Olennaista on tietysti se, että kun näin tehdään, niin pitää olla jonkun näköinen realistinen käsitys, että ne voidaan myös tulevina vuosina rahoittaa. Pitää olla myös semmoinen realistinen käsitys, mitenkä nämä mittavat menolisäykset, joita nyt on esitetty, johtavat yhden prosentin ylijäämään valtiontaloudessa ensi vuoden lopulla, vai aikooko joku kiistää sen tarpeellisuuden? Sitä en ole toistaiseksi vielä kuullut, mutta jos sitä ei kiistetä, niin sitten pitää tietysti kertoa, mikä on se tulovirta, joka kattaa aidosti nämä menolisäykset ja vielä säilyttää meillä valtiontalouden yhden prosentin ylijäämän. Suonette anteeksi, mutta epäilen todella vahvasti.

Joitakin yksittäisiä huomioita ihan vaan tämmöisenä asiavirheen korjauksena. Sosialidemokraattien puheessa todettiin, että asunto-osakeyhtiölle ei tule tukia ympäristöinvestointeihin. Tämä ei pidä paikkaansa. Se löytyy ihan tuosta budjettikirjasta. Kannattaa tarkistaa. Sitä vielä nostetaan tämän vuoden aikana ja lisäbudjettiin tulee 10 miljoonan euron nosto. Eli kannattaa tarkistaa se, koska se on asiavirhe.

Sitten täällä puhuttiin inflaatiosta, ja joissakin puheenvuoroissa todettiin, että pienituloisten inflaatio on kovempi kuin suurituloisten. Mikään tutkimus sitä ei puolla. (Ed. Rajamäki: Arkielämä!) Yksittäisten ihmisten kohdalla tietysti erot ovat olemassa, koska ihmiset käyttävät rahojaan hyvin eri tavalla, mutta valtiovarainministeriön kansantalousosaston sekä Tilastokeskuksen elikkä kaiken sen käytettävissä olevan tiedon valossa tämä väite ei pitäisi paikkaansa, vaan ostovoima näyttää kasvavan sekä palkansaajilla että kotitalouksilla aika lailla tasaisesti, 3,5 prosenttia, sillä inflaatio-oletuksella, joka meillä on, 2,8 prosenttia. Joittenkin kymmenyksien heittoja on, mutta totta kai, niin kuin totesin, inflaatioon liittyy riskejä. Kukaan meistä ei osaa arvioida toistaiseksi öljyn hinnan muodostumista. Nyt se on tulossa alaspäin. Se voi joskus olla menossa myös ylöspäin, mutta inflaatio-oletuksellemme on hyvin vankat perusteet.

Sitten puhuttiin aika paljon tuloveron kevennyksistä ja niiden yhteiskuntaa romuttavasta vaikutuksesta. Vuodesta 1995 lähtien on tehty tuloveronkevennyksiä, mikä tarkoittaa sitä, että keskituloisen palkansaajan tai ylipäänsä ihmisen käytettävissä oleva rahamäärä per kuukausi on kasvanut 250 eurolla. Eli tämän verran on tuloveronkevennysten vaikutus keskituloiselle ihmiselle tänä päivänä. Mikäli niitä ei olisi tehty, Suomi olisi kovasti toisennäköinen sekä työnteon kannustavuudessa että myös kotimaisessa ostovoimassa, ja samaan aikaan kuntien ja valtioiden verotulot ovat 1,5-kertaistuneet.

Minulle jäi epäselväksi sosialidemokraattien verolinja. Se on ilmeisesti tänään julkistettu, mutta minä en ole siitä kuullut. Aiemmin teillä oli semmoinen käsitys, että tämä veroalennuksen mitoitus on ylisuuri. Tänään en siitä kuullut. Ilmeisesti olette hyväksyneet tämän mitoituksen. Eli siinä mielessä (Ed. Ahde: Se on liian suuri!) — ok, selvä. No niin, puhutaan siitä sitten toisen kerran. Se ei tullut tässä puheessa esille. — Mutta oikeastaan vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien puheista, myös kristillisdemokraattien puheesta, joka kyllä verolinjassa kaikkein avoimin oli, päätellen näyttäisi siltä, että menot kyllä ylittyvät niin, että me olemme selkeästi velkaantumisen tiellä, mikäli tämä lista toteutettaisiin.

Joitakin muita huomioita. Täällä peräänkuulutettiin sitä, että progressiota pitää verotuksessa kiristää. Me olemme tästä toista mieltä. Työtulovähennyksen kautta saimme sen, minkä tavoittelimme, eli painopistettä pieni- ja keskituloisiin ilman, että verotus progressiossa kiristyy. Se kiristys on erittäin turmiollinen. Toivoisin, että te, jotka puhutte pienistä ja keskituloisista, määrittelisitte, missä kulkee se veroraja, jonka jälkeen verotuksen pitää alkaa kiristyä. Onko se opettajan palkassa, onko se sairaanhoitajan palkassa, onko se insinöörin palkassa, vai missä kulkee se raja, jonka jälkeen verotuksen kuuluu kiristyä?

Perusopetukseen tulee lisää rahaa, toisin kuin viime vaalikaudella. Peruskoulut eivät olisi nykyjamassa, mikäli edellinen hallituskin olisi toteuttanut hallitusohjelmansa, mutta ei valitettavasti niin tehnyt. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ohjataan lisää rahaa.

Kun sitten vielä terveyskeskusten tulevaisuudesta puhuttiin, niin nyt on ensimmäistä kertaa vuosiin erityinen hanke terveyskeskusten uudistamisessa, terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisessa siten, että terveyskeskuksista tulee aidosti ihmisiä palvelevia terveysyksikköjä, joissa perustason erikoissairaanhoito myös on saatavilla, ja tämä on iso uudistus. Se tekee terveyskeskuksista haluttavampia työympäristöjä, joissa myös lääkärit ja hoitajat viihtyvät, kun heitä koulutetaan kerta enempi kuin koskaan tämän maan historiassa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys ei rakenna luottamusta, jota tässä talouden epävarmuuden ajassa tarvittaisiin. Hallitus tuossa budjettiesityksessään laittaa kaikki munat yhteen koriin, käyttää erittäin mittavan määrän rahaa, lähes 2 miljardia euroa, veronkevennyksiin, mutta jättää pienemmälle panostukselle tulevaisuusinvestoinnit, joita me tässä epävarmuuden ajassa tarvitsisimme, jotta voisimme vahvistaa suomalaisten luottamusta hyvinvointiyhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Me tarvitsemme panostuksia osaamiseen, ihmisten hyvinvointiin, palveluihin, me tarvitsemme panostusta liikenneinvestointeihin.

Täytyy todeta, että erittäin suurella ilolla kuuntelin hallituspuolueiden eduskuntaryhmiä, kun täällä todettiin, että halutaan lisätä yliopistojen perusmäärärahoja, halutaan lisätä liikenneinvestointeihin rahaa, halutaan lisätä rahaa terveyspalveluihin. Hyvät ystävät, kaikki nämä panostukset näihin palveluihin löytyvät SDP:n luottamusbudjetista, jonka olemme tänään julkistaneet, ja toivon, että tälle löytyy nyt tukea sitten myöskin eduskuntakäsittelyssä syksyn aikana.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä nyt käy ilmi, kun kuunteli hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja, että arvopohja on kylmä, se on yhtä kylmä kuin hiilihappojää. Lähdetään itse asiassa rakentamaan tätä yhteiskuntaa yhä vahvemmin eriarvoistumisen tielle, yhä vahvemmin sille tielle, josta nyt malleja voi Amerikasta katsoa. Tämä talouspolitiikan malli on ilmeisesti sieltä kopioitu, veronkevennyksiä käytetään, mutta se tie ei ole onnistunut siellä, ikävä kyllä, se ei tule onnistumaan täälläkään.

Ministeri Katainen, minä myös panen nämä puheet muistiin, ja katsotaan, kumpi tässä on oikeassa, kumpi tie olisi pitänyt valita: se ihmisten, yksilöiden tie, jossa tuetaan ihmisiä, yhteiskuntaa, työpaikkoja luomalla, yrityksiä synnyttäen ja aluetaloutta vahvistaen, vai tämä tie, jossa te nyt menette, eriarvoistamisen tie ja tuloerojen kasvattamisen tie. Nämä ovat ne vaihtoehtoiset mallit, ja te olette valinneet tämän kovan, kylmän tien. Me esitämme sille vaihtoehtoisen mallin. Se vaatii panostuksia, mutta sitä vartenhan yhteiskuntaan varallisuutta kerätään, jotta silloin, kun heikosti menee, sitä yhteiskunnan varallisuutta voidaan käyttää. Nyt on se valinnan hetki ensi vuoden budjetin teon yhteydessä.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luottamus-sana, luottamusta on tai luottamusta ei ole. Hallituksen finanssi- ja talouspolitiikka on synnyttänyt luottamusta, on syntynyt uusia yrittäjiä, on syntynyt uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja kymmeniätuhansia. Se on osoitus luottamuksesta. Myös hallituksen viimeaikaiset teot metsäteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ovat synnyttäneet (Ed. Gustafsson: Puhutteko tästä vai edellisestä hallituksesta?) luottamusta, puukauppa on lähtenyt liikkeelle. Metsäteollisuudella on tällä hetkellä paljon suuremmat puuvarannot kuin koskaan aiemmin, ja puukauppa käy hyvin hyvin vilkkaana. En usko, että teidän vaihtoehtobudjettinne, arvoisat sosialidemokraatit, lisää luottamusta. Lisäätte ruuan pakkausveroja, lisäätte jäteveroja. Nämä kaikki kolahtavat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, pienituloisten ja pientä palkkaa saavien ihmisten elämään. Te mitätöitte ruuan arvonlisäveron ja tämän kaltaisten tulonsiirtojen merkityksen.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan tarttua vähän niihin arvioihin, kun täällä aika monessakin puheenvuorossa esitettiin, että valtio ei olisi tukenut kuntia kansalaisille tärkeitten peruspalveluitten järjestämisessä. Muutama luku muistin virkistämiseksi: Jos katsotaan bruttomääräisesti valtionosuuksia ensi vuoden talousarviossa, ne kasvavat edelliseen vuoteen verrattuna 683 miljoonaa euroa, ja kun ne edellisvuonna jo kasvoivat bruttomääräisesti 920 miljoonaa euroa, niin kyllähän kyseessä on melkoiset panostukset. Vaikka katsotaan näitten toimenpiteitten nettovaikutusta, niin luvut ovat vuoden 2009 osalta 327 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 osalta 755 miljoonaa euroa. Tällaisia lukuja ei ole tämän tilastoaineiston, mikä minulla on tässä käsissäni, kohdalla millään muilla vuosilla. Eli väitteenne siitä, että kuntataloudesta ei ole pidetty huolta, ovat perättömiä.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olisi mieletöntä nyt ottaa lisälainaa valtiolle. Sellaiset ehdotukset ovat täysin vastuuttomia, koska kun olemme viime vuosina lyhentäneet valtionvelkaa takaisin, niin tilanteessa, jossa talouskasvu hyytyy, on onneksemme tuo valtionvelka EU-maiden pienimpiä. Hallituksen tavoite on säilyttää nämä budjetit tulevina vuosinakin ylijäämäisinä, koko tämän hallituskauden. Mielestäni on olemassa nyt vaara, että vuosina 2010 ja 2011 tilanne muuttuu. Vuoden kuluttua olemme tekemässä uusia palkkaratkaisuja, ja nyt, kun käytetään kyllä suurin osa tuosta veronkevennysvarasta ensi vuodelle, (Ed. Zyskowicz: Ei käytetä!) niin, ikävä kyllä, ensi syksyyn jää aika vähän rahaa. Kysyisin valtiovarainministeriltä: Onko ministeriössä analysoitu tällaisen riskin vaaraa, että itse asiassa 2010 ja 2011 valtiontalous menisikin alijäämäiseksi ja tilanne heikkenisi huomattavasti? Mielestäni sekin ratkaisu tai uhka pitäisi ottaa huomioon tässä vaiheessa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa lyhennämme velkaa enemmän kuin hallitus esittää. Hallituksen esityksessä se on 153 miljoonaa, meidän vaihtoehtobudjetissamme noin 250 miljoonaa euroa. Mutta valtiovarainministeri Katainen, kun te sanotte pelkäävänne pysyvien menojen lisäämistä, niin kyllähän hallitus esittää aika paljon menolisäyksiä ja te kehutte ja sanotte, eikö ole hyvä, että nyt nostamme näitä minimipäivärahoja. Me olemme muuten aivan samaa mieltä. Ministeri Katainen, kun ajattelette, että nyt bruttoveroastetta alennetaan 1,1 prosenttiyksiköllä, mitä jos alennettaisiin vain 0,7:llä? Saisimme silloin rahaa kaikkiin niihin kohteisiin, joista ed. Ravi, ed. Kalli, ed. Wideroos, ed. Ojansuu ovat puhuneet, ja pystyisimme poistamaan ne epäkohdat, joista ministerit kyllä paljon puhuvat ja kirjoittavat (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja jotka minä totesin omassa puheenvuorossamme. Eikö se olisi parempi vaihtoehto?

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman! En av budgetlagarna handlar om en grundläggande omstrukturering av havsforskningen genom att regeringen föreslår att Havsforskningsinstitutet ska upphöra att existera och spjälkas upp mellan Finlands miljöcentral och Meteorologiska institutet. En del kritiska röster har hörts och det finns en oro för att havsforskningen försvagas. Frågan är bland annat hur det på sikt går med forskningsfartyget Aranda och vad som händer med de splitternya laboratorierna som finns i Gumtäkt.

Arvoisa puhemies! Haluaisin tietää, voiko hallitus taata, että Merentutkimuslaitoksen lakkauttaminen ja merentutkimuksen uudelleen järjesteleminen johtavat Itämeren tutkimuksen ja merentutkimuksen vahvistumiseen. Huhuja liikkuu nyt siitä, että esimerkiksi merkittävä osa Kumpulassa olevista uusista laboratoriotiloista on tarkoitus vuokrata ulkopuolisille tahoille eikä suinkaan käyttää merentutkimukseen. Kysyn myös, ministeri Vehviläinen voi varmasti vastata, onko Arandan tutkimustoiminta taattu myös tulevaisuudessa?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen puhui, että oppositio esittää menolisäyksiä. Varmasti näin onkin, ja jos sitten valtionvelka lisääntyy sen kautta, se on tietysti arvostuskysymys ja painotuskysymys. Mutta kyllä minua ainakin hämmästyttää se, että kun suurin osa edustajista puhuu perustienpidon ja perusradanpidon puolesta, niin perustienpitoon viime vuoteen verrattuna 14 miljoonaa, jos minä nyt oikein osaan laskea, vähemmän on esitetty, perusradanpitoon yli 20 miljoonaa euroa vähemmän. Jotenkin tuntuu oudolta, että reuna-alueilla olevat ihmiset joutuvat kärsimään aika tavalla siitä. Ja eikö se tule valtiolle huomattavan kalliiksi, jos joudutaan perusparantamaan ne sitten hetken päästä, paljon kalliimmaksi kuin se, että pidettäisiin huolta joka vuosi näistä teistä?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että kenraalit käyvät aina niitä edellisiä sotia, ja jotenkin tuli mieleen, että näillä opeilla aiotaan nyt ottaa hallituksen toimesta vastaan myös tämä Amerikan talouskriisi ja sen vaikutukset. Ei ollut eväitä ministerin puheenvuorossa siihen, mitä Suomessa pitäisi tehdä.

Silloin, kun vuoden 2000 tilanteessa veronkevennyksiä käytettiin ja kyettiin vaikuttamaan kotimaan kulutuskysyntään, oltiin tilanteessa, että kotitalouksien velkaantuminen oli puolet siitä, mitä nyt. On syytä vakavasti epäillä, että iso osa tästä veronkevennyksestä tulee valumaan säästämiseen ja velkojen takaisinmaksuun eikä tule näkymään kotimarkkinoilla. Pitäisi löytää nyt muita lääkkeitä: pitäisi katsoa, mitä voidaan tehdä rakentamisessa, joka on erittäin työllistävää yhtä hyvin liikennepuolella kuin asuntopuolella, ja pitäisi katsoa, miten hoidetaan terveydenhoidon asiat, niin että terveyskeskuksiin pääsee ja siellä on lääkäreitä, ja tämä sama myös vanhustenhoidossa. (Puhemies: Minuutti!) Eli uusia lääkkeitä tarvitaan, muuten hallitukselle käy niin kuin Kola-Ollille: liian hapokasta, ei pysty.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri omassa puheessansa peräänkuulutti menomalttia. Sosialidemokraatit haluavat veromalttia ja menomalttia, tasapainoa tulojen ja menojen välille. Te kritisoitte meidän esitystämme epärealistiseksi. (Ed. Saarinen: Vaikka ei ole lukenutkaan sitä!) Jos tutustutte vuoden takaiseen vaihtoehtobudjettiinne, niin itse käytitte lähestulkoon eurolleen noita samoja tulopohjia omassa lisätalousarviossanne, mutta ilmeisesti te ette ole sitä huomannut. Nytkin te vääristelette sitä kritiikkiä, mitä olemme esittäneet. Me olemme kritisoineet sitä, että tämä koko veronkevennyspaketti on niin mittava, ja me olemme kritisoineet tuloverotuksessa sen kohdennusta. Jos esimerkiksi Pelkosenniemellä työtön maksaa lähes 24 prosenttia veroa, niin olisiko kohtuutonta, että hänellekin kohdistuisi pieni siivu tuosta veronkevennyksestä?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herra valtiovarainministeri, te olette esittänyt julkisen hakemuksen saada liittyä proletaareihin. Kuitenkin tämä teidän tuloveroesityksenne sortaa näitä samaisia proletaareja antamalla lähihoitajalle ja siivoojalle verohelpotusta 15 euroa kuukaudessa. Teidän tulotasollanne tuo verohelpotus on 150 euroa kuukaudessa. Eriarvoisuus kasvaa, ja tämä teidän hakemuksenne proletaareihin liittymisestä on pakko hylätä.

Te myös ylistätte sitä, että nyt nousevat pienimmät edut työmarkkinatuen tasolle. Tiedättekö te, että se työmarkkinatuki antaa työttömälle käteen vain 15 euroa päivää kohti? Eihän sillä kukaan elä. Lopettakaa tämän korotuksen ylistäminen. Totta kai niitä pienimpiä etuja pistää nostaa, mutta työmarkkinatuki ei riitä kenenkään elämiseen.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen puheenvuorossaan aivan oikein peilasi taloussuhdanteita, mutta myös väestörakennetta. Tulevat vuodet näyttävät meille sen, että tarvitsisimme yhä enemmän työntekijäkuntaa tänne Suomenmaahan. Vaikka kuinka suhdanteet ovat olleet menneinä vuosina kohtuullisen hyvät, niin siitä huolimatta nuorisotyöttömyys on joissakin kasvukeskuksissa noussut jopa kaksinumeroisiin lukuihin. Kysyisinkin, työministeri, onko aseita tähän ongelmaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kunnallisvaalien alla ja tässäkin keskustelussa kritisoidaan veronalennuksia ja väitetään, että ne ovat pois palveluista. Totuus on kuitenkin toisen näköinen. Oikein ajoitetut, oikein mitoitetut ja oikein kohdennetut veronalennukset tukevat talouden kasvua, tukevat työllisyyden parantumista ja sitä kautta itse asiassa vahvistavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Osoituksena tästä totean vain, että Lipposen ensimmäinen ja toinen hallitus ja Vanhasen ensimmäinen hallitus kevensivät verotusta noin 2 miljardia vaalikaudessa eli yhteensä 6,1 miljardia euroa. Samanaikaisesti, siis vuodesta 1995 vuoteen 2007, verotulot nousivat 43,9 miljardista 77,1 miljardiin euroon. Tämä osoittaa, että järkevillä veroratkaisuilla tuetaan kasvua ja työllisyyttä ja sitä kautta vahvistetaan veropohjaa.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä teitä, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, voi onnitella. Te olette selättäneet keskustan täydellisesti: kokoomuksen veropolitiikkaa, kokoomuslaista yksityistämispolitiikkaa, kokoomuslaista ulkopolitiikkaa, ja kepu on kuin täti Eulaalia, se käy tuolla keskellä viikonloppuja vaatimassa niitä, mitä se ei ole saanut budjetissa läpi. Kyllä tästä on kysymys.

Mutta yksi asia, jonka haluan nostaa esiin, on työttömyyspäivärahat. Nyt, jos tulee taantuma ja työttömyys lisääntyy, ei työttömyyspäivärahoja eikä työllisyysmäärärahoja eikä työttömien yhdistysten toimintamäärärahoja pidä karsia vaan nostaa, jotta siellä kansan syvät rivit pystyvät sopeutumaan sitten työttömyyteen ja pääsemään takaisin työelämään.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskasvun osalta ensi vuosi on hidastuvan kasvun aikaa ja budjettiesitys on kiistatta elvyttävä.

Ed. Heinäluoma kuulutti lääkkeitä, julkisia investointeja. Budjettiesitys sisältää niitä. Se sisältää investointeja suuriin ratahankkeisiin, jotka ovat perusteltuja sekä uuden asuntopolitiikan takia että ilmastopolitiikan takia. Myös kannustaminen korjausrakentamiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen on vastaus sekä suhdannetilanteeseen että ilmastopolitiikan haasteeseen.

Antti Kalliomäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Suoraan sanoen en ymmärrä valtiovarainministeri Kataisen optimismia katsoen Suomen ja suomalaisten taloudellista tulevaisuutta. Tulee tuommoinen déjà vu -tunnelma.

Lähes tarkalleen seitsemän vuotta sitten kävimme täällä salissa vastaavaa keskustelua ja Atlantin takana kaksoistornit romahtivat. Nyt siellä ison veden takana romahtavat ja vapisevat rahoitusjärjestelmän linnakkeet. Maailma muuttuu niin kuin muuttui silloinkin, ja se heijastuu väistämättä Suomeen ja nopeasti. Kansalaiset, jotka Suomessa ovat hyvin velkaantuneita, kärsivät siitä ensimmäisenä. Rahan hinta nousee, korot nousevat. Ostovoimaan se vaikuttaa kielteisesti samaan aikaan, kun hallituksen oma politiikka myöskin leikkaa ostovoimaa. Ja, ministeri Katainen, mikä tärkeintä, kansalaisten luottamus Suomen talouteen kulkee pohjamudissa, ja (Puhemies: Minuutti on täysi!) heidän luottamuksensa omaan talouteensa myöskin heikkenee. Tähän teillä ei ole valitettavasti lääkkeitä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on tehnyt arvovalintoja. Tuloveronalennukset kannustavat, totesi ministeri Katainen. Ministeri Kataista varmaan noin 1 500 euron vuotuiset lisätulot kannustavatkin. Mutta minkä tähden sitten pienituloista, 20 000 euroa vuodessa ansaitsevaa kaupan myyjää, kannustetaan vain noin 300 eurolla vuodessa? Eikö siellä nimenomaan tarvittaisi enemmän sitä kannustusta? Vai eikö ministeri Katainen nykyisillä ansioillaan ole pystynyt antamaan täyttä työpanosta veronmaksajien hyväksi, kun tarvitsee tämmöistä lisäkannustusta vielä?

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen vero- ja talouspoliittinen linja sopii erittäin hyvin tähän tällä hetkellä olevaan tilanteeseen. (Ed. Kallis: Ei sovi!) Nämä veroratkaisut, jotka nyt tehdään, vastaavat niihin suhdannenäkymiin, suhdanteiden heikkenemiseen, joka meillä tällä hetkellä on olemassa. Meillä on selkeitä rakenteellisia ongelmia. Tuottavuuden lisääminen ja siitä palkitseminen ovat oikeastaan se ainut tapa, jolla me pystymme näitten ongelmien ylitse pääsemään. Suomen tuottavuuden kasvu riippuu ilman muuta siitä, kuinka me pystymme tuottavuutta lisäämään.

Tässä, kun kuunteli sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa, täytyy kyllä sanoa, että vero- ja talouspoliittinen linja on erittäin hukassa. Sitä sieltä ei voinut tunnistaa kyllä missään nimessä. Väkisin tulee kyllä sen puheenvuoron jälkeen mieleen, kun te viljelette termejä "luottamus" ja "unelma", että kyllä tämän puheenne jälkeen luottamus teidän vero- ja talouspoliittiseen linjaanne on unelma vain.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että demarit eivät todellakaan luo luottamusta omaan politiikkaansa, niin erilaisia ovat puheet ja käytännön teot. Otetaan veropolitiikka. Mikä oli teidän suurin saavutuksenne viime hallituskaudella hallituksessa? Se oli varallisuusveron poisto. Nyt te vaaditte, että pitää pienituloisia suosia. Katsokaa tätä tuloveronkevennystä, katsokaa tuloveronkevennystä. Se painottuu selvästi pieni- ja keskituloisille. 10 000 on 1,2, 20 000 on 1,6, 30 000 on 1,75, ja sen jälkeen kevennys pienenee. Nyt suositaan selvästi pieni- ja keskituloisia, ja tässä suhteessa tämä kevennys on selvästi sosiaalisempi kuin teidän aikananne koskaan tehdyt kevennykset.

Päivähoitomaksut: Te haluatte sosiaalipolitiikassa oikeudenmukaisuutta ja te haluatte hyvin toimeentulevat vapauttaa päivähoitomaksuista. Onko se teidän sosiaalista oikeudenmukaisuuttanne. Mitä se on?

Te sanotte, että hallituksen pitää toimia riittävästi. Kun hallitus sanoo, että kevennetään tuloveroja, te sanotte, että liian suuria kevennyksiä. Nythän pitää toimia riittävästi, sitä te vaaditte. Mutta mikä teidän vaihtoehtonne on? Te sanotte, että kuntien kulttuurirahoitusta pitäisi lisätä. Sekö on se vaihtoehto?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta nyt pitäisi kertoa, kun tästä veropolitiikasta puhutaan, kokoomuksen suullakin joskus koko totuus. Te kevennätte nyt valtioverotusta. Se on ihan totta, siellä tapahtuu kevennystä. Ed. Sasi kertoo prosentteja, mutta yhtään kauppaa et tee prosenteilla. Sinun pitää mennä euroilla ostamaan. Ja jos katsotaan, mitä kuntataloudessa tapahtuu: kuntien velka kasvaa, veroprosentit nousevat, palvelumaksut nousevat. Se on se totuus, seuraus, joka tulee, kun valtionverotuksesta viedään veropohjaa pois ja samalla kuntien verotuksesta. Ja jos te katsotte, miten se verotus siellä pienituloisella käyttäytyy, niin kuntien kunnallisveron kauttahan se verokertymä sinne pienituloisille, rasitus, kohdistuu, ja jos siihen kohdistuvat vielä nämä mainitut maksut päälle, niin tilanne on sietämättömän kova. Se käteen jäävä osuus, josta te monesti puhutte, on ratkaiseva, ei suinkaan se, millä prosenteilla nyt leikitään, kun te haluatte leikkiä niillä. Kyllä seuraus on väistämätön, ja seuraus on se, että kuntien verot nousevat. Sata kuntaa nosti veroja viime vuonna. Nyt kaikki merkit viittaavat siihen, että samat sata kuntaa tulevat olemaan seuraavana.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varsin moni puhuja on kiinnittänyt huomiota maailmantalouden tilaan, talouskasvun hiipumiseen jnp. Mutta oikeastaan ei kukaan muu kuin valtiovarainministeri äskeisessä vastuspuheenvuorossaan ole maininnut sitä yksityiskohtaa — ja hänkin mainitsi sen ohimennen — mitä tämä on tähän mennessä merkinnyt. Se on merkinnyt sitä, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut kolmanneksella. Useimmiten perusmetallien hinnat ovat laskeneet monta kymmentä prosenttia parin kuukauden aikana.

Arvoisa puhemies! Mitä tämän minun mielestäni pitäisi merkitä? Sitä, että se on suuri mahdollisuus Suomelle, jos Suomi haluaa rakentaa uusiutuvaan energiaan perustuvan järjestelmän. Nyt se tulee vielä suhteellisen halvaksi, kun se on kahdesta kiinni: siitä fossiilisesta energiasta, joka siihen sijoitetaan, ja sitten näistä metallien hinnoista, niistä kahdesta. Työpanoshan on kotimainen.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä uutinen muutaman päivän takaa: "Kuntaliitto pelkää palvelujen rapautuvan." Tämä on vakava asia, nimittäin kuntapalvelut ovat niitä palveluita, joita ei huomaa silloin, kun ne toimivat. Mutta ne kyllä huomaa silloin, kun ne eivät toimi. Suomessa on Oecd-maiden kolmanneksi suurimmat terveyserot, ja pitää kysyä, miksi. Millä tavalla meillä terveydenhoidon palvelut toimivat? Toimiiko meillä kansanterveystyö? Ja Kuntaliitto on huolissaan palvelujen rapautumisesta. Kuntaliitto puhuu meillä terveyspalveluista, siitä, millä tavalla meillä terveyskeskukset toimivat. Ja silti hallitus ei ole ottanut kuuleviin korviinsa ja lähtenyt parantamaan tätä tilannetta. Kyse on Suomen kansan terveyden tilasta, Suomen kansan tulevaisuudesta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Joitakin huomioita jälleen. Ed. Kalliomäki totesi, että hallitus omin toimin rapauttaa ostovoimaa. Se nyt vaan yksinkertaisesti ei pidä paikkaansa.

Meidän arviomme perustuu siis asiantuntijoiden inflaatioarvioon — te voitte olla siitä toista mieltä, minä en ole sitä inflaatiolukua päättänyt, niin kun ette ole tekään aikoinanne ollessanne ministeri — perustuu erilaisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin asiantuntijoiden arvioihin. Sen mukaan ostovoima kasvaa kotitalouksissa 3,5 prosenttia ensi vuonna, kun se kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Tämä on yksi uutinen, ja minä toivon, ettette tekään, vaikka toivotte, että Suomessa menisi huonosti, levitä väärää tietoa, koska jos ihmiset luottavat omaan talouteensa — ja tämä on tärkeä asia — jos ihmiset luottavat omaan talouteensa, johon on perusteet luottaa, kun katsotaan ostovoiman kehitystä, niin Suomessa menee hyvin.

Minä kerroin kyllä omassa puheessani, te voitte sen lukea, mitkä riskit tulevat ulkopuolelta, mitkä riskit Suomeen kohdistuvat kansainvälisen talouden paineen kautta. Mutta ei kannata viljellä tahallaan vääriä käsityksiä. Jos tänä vuonna käytettävissä olevat tulot kasvavat 2,5 prosenttia, ensi vuonna 3,5 prosenttia, niin onko se huono vai hyvä suunta? Se on hyvä suunta tietysti. Se luo luottamusta. Mutta toinen osa luottamusta on se, että ne rahoittajatahot, investoijatahot, jotka katsovat, onko Suomi semmoinen maa, jolla on kasvuedellytyksiä jatkossa, pystyvät luottamaan siihen, että meidän julkinen taloutemme on hyvässä kunnossa. Siitä me pidämme huolen.

Me emme suostu rapauttamaan julkista taloutta. Me teemme toimenpiteitä, jotka toimivat myös pitkällä aikajänteellä elikkä vuoden 2010 jälkeen, jolloin kasvu on vain ja ainoastaan tuottavuuden kehityksen varassa. Tuottavuuden kehityksellä on vähintäänkin kaksi moottoria. Ensimmäinen on työnteon palkitsevuus, yrittäjyyden palkitsevuus ja toinen on korkea osaamistaso, ja näihin tulee nyt investointeja.

Eli nämä ovat meidän talouspoliittisia linjauksiamme, jotka luovat luottamusta. Kyllä minä ymmärrän sen, kun kuulen jatkuvasti ihmisten huolia siitä, mitä tämä amerikkalaisten pankkiongelma tarkoittaa minulle. Moni miettii, me kaikki mietimme, ei meillä kenelläkään ole valmista vastausta. Mutta siinä on ihan riittävästi jo miettimistä, eikä kannata enää ruveta kotimaisia ongelmia tahallaan pahentamaan.

Se, että me annamme mittavia veronkevennyksiä, tarkoittaa vain ja ainoastaan, että ostovoima kasvaa. Ostovoima kasvaa juuri oikeaan aikaan sen lisäksi, että se on rakenteellisesti oikein.

Työllisyys on viime vuosina kasvanut luonnollisesti, koska talouskasvua on ollut 4—5 prosenttia. Mutta me tästä eteenpäin joudumme aikaan, jolloin talouskasvu on ihan johtuen ikääntymisestä pysyvästi 1—2 prosenttia, pysyvästi 1—2 prosenttia, ja silloin meidän täytyy tehdä toimenpiteitä, jotka luovat uutta työtä. Ja esimerkiksi kotitalousvähennyksen mittava kasvattaminen, jota täällä vastustetaan, on yksi keino, jolla työtä saadaan lisää, koska kasvava ostovoima voidaan pistää muun kulutuksen sijasta suomalaisen työihmisen työpanoksen ostamiseen. Alhaisen talouskasvun kaudella tämä on parasta työllisyyspolitiikkaa, mitä voidaan tehdä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olin mukana edellisessä ja olen mukana myös tässä hallituksessa, edustajat Heinäluoma ja Kalliomäki, ja minä ymmärrän, että te olette eri mieltä kuin hallitus siitä, mitä verotuksessa hallitus nyt esittää tehtäväksi, mutta älkää väittäkö, että se on olennaisesti toista kuin mitä me teimme edellisen hallituksen aikana. Ed. Ahde, silloinkin toimittiin sillä tavalla, että oli asteikkoihin samansuuruiset vähennykset ensiksi ja sen jälkeen ansiotulovähennysten kautta kohdensimme pienille ja keskisuurille tuloluokille tietyn erän. Noitten linjausten ansiosta, sanotaan näin, sen osuus oli enimmillään puolet, silloin kun eniten osoitettiin nimenomaan ansiotulovähennyksen kautta, ja asteikkojen tarkistuksen osuus oli puolet, ja vähimmillään se oli noin neljäsosa. Nyt hallitus käyttää asteikkojen tarkistukseen vajaat 600 miljoonaa euroa reaalista rahaa ja 300 miljoonaa euroa nimenomaan työtulovähennykseen. Ollaan erittäin tarkasti samoilla linjauksilla, mitä me silloin, ed. Kalliomäki ja ed. Heinäluoma, neljän vuoden ajan harjoitimme näiltä osin.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Puhemies! Ensinnäkin ed. Gestrinille Merentutkimuslaitoksesta: Kaikkiin kolmeen kysymykseen vastaukset ovat "kyllä". Eli merentutkimuksen perustutkimus on turvattu tulevaisuudessa, laboratoriotilat on turvattu, samoin myös tämä Arandan tulevaisuus. Näihin voidaan käydä tarkemmin käsiksi huomenillalla, kun on pääluokkakohtainen keskustelu, ja sitten, kun on lakiesityksen lähetekeskustelu lähitulevaisuudessa.

Sitten tähän perustienpidon ja perusradanpidon rahoitukseen, siihen että kauheata, kun sitä nyt oikein leikataan tulevalle vuodelle. Kyllä tässä salissa edustajien pitäisi tietää, että sitä ei kyllä leikata. Minä ymmärrän, että tämän talon ulkopuolella voidaan arvioida niin, että katsotaan, minkä verran on käytetty, mutta teidän pitää tietää, että lisätalousarvioitten kautta laitetaan tähän merkittäviä summia, esimerkiksi nyt kesäkuussa pelkästään 50 miljoonaa puuhuollon turvaamiseen ja 511 miljoonaa ensi vuodelle.

Sitten totean sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetin rakentamisesta: (Puhemies: Minuutti on mennyt!) te olette 100 miljoonaa ilmeisesti esittäneet joukkoliikenteeseen tänään, mutta kun vielä kesäkuussa te vaaditte 200 miljoonaa vuositasolla perustienpitoon, niin siitä tulee aika suuri vaihtoehtobudjetti.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan kertaan tätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta peräänkuulutettu. Mehän, silloin kun hallitusohjelmaa tehtiin, katsoimme tarkasti Stakesin tutkimukset, mitkä ovat lapsiperheistä köyhimpiä. Niitä ovat yksinhuoltajat, monilapsiset perheet ja pikkulapsiperheet. Me täsmäkohdensimme näille ryhmille kaikkein suurimmat tulonsiirrot. Elikkä pienimmät äitiyspäivärahat tulevat pikkulapsiperheille, vanhempainrahojen korotus, ja sitten yksinhuoltajille on tullut jo jokaisesta lapsesta lapsilisän korotus ja monilapsisille perheille tulee ensi vuoden alusta. Minä väitän, että tällä tulonsiirtopaketilla vastaamme niihin kipupisteisiin, joita tutkimuksellisestikin on köyhien ja vähävaraisten ihmisten asemasta Suomessa osoitettu.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuitenkin ed. Sasille haluan sanoa — että annetaan oikeita todistuksia — että silloin kun olimme yhteisessä hallituksessa, tehtiin jopa semmoinen veroratkaisu, että ylimpään tuloluokkaan laitettiin puolet siitä kevennyksestä, jonka muut saivat prosentuaalisesti.

Mitä tulee tähän hallituksen muuhun verolinjaan, niin kyllähän tämän nyt näkee jokainen, että kokoomus vie ja sitten Pekkarinen saa selittää. Ymmärrän, että hänelle annetaan puheenvuoro jopa veropolitiikasta, että selitys osuus kohdalleen. Mutta mikä on totuus? Kotitalousvähennys ei tule kaikille. Sitä kyllä kasvatetaan, mutta jos tekee ympäristöteon ja vaihtaa lämmitysmuotoa ja asuu kerrostalossa, rivitalossa tai paritalossa, niin ei saa kotitalousvähennystä. Kelle tämä siis kohdistuu? Muille. Sitten tulee teidän perintöveroratkaisunne. Te joudutte nyt soutamaan ja huopaamaan, kun ette saa edes perustuslain takia lävitse niitä haluamianne muutoksia, jotka suosivat yksipuolisesti kaikkein hyvätuloisimpia ihmisiä. Ja sama linja on sitten myös metsäverotuksen osalta. Eli ei mennyt montaa minuuttia, kun tehtiin yli 200 miljoonan euron verotukipäätös (Puhemies: Minuutti meni!) metsänomistajille. Tässä näkyy teidän sosiaalisuutenne!

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, käytitte alkupuheenvuorossanne aika pitkän ajan sen kuvaamiseen, miten hyvin eläkeläisillä menee Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi Kotkan torilla eläkeläisten vastaukset ovat kyllä toisen suuntaisia ja nekin, joilla menee hyvin, ovat huolissaan eläkeläistovereistaan, niistä, joilla ei mene niin hyvin. Näin ollen muistakaamme se, että terveydenhoito kallistuu, se yksityistyy yhä enemmän, lääkkeiden hinnat nousevat, ravinnon hinta nousee, energian hinta nousee. Nämä kohdistuvat nimenomaan näiden ikääntyneiden ihmisten kulutukseen ja heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Olen sitä mieltä, että hallituksen pitäisi todella kohdistaa huomionsa pieni- ja keskituloisten ihmisten ja pienituloisten eläkeläisten kysymykseen, ihan uudella tavalla.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun yrittää katsoa, mikä on vasemmisto-opposition suuri talouspolitiikan linja, jolla pitäisi vastata kansainvälisen talouden haasteeseen, niin ainoa, mikä jää käteen, on se, että lisää valtionvelkaa ja velkaa tuleville sukupolville. Tämäkö on sitä tulevaisuuspanostusta, ed. Urpilainen? Nykyisen hallituksen linja on vastuullinen. Jokainen sukupolvi hoitaa myöskin velkakysymykset, ja veropolitiikan ja tulonsiirtojen kokonaisuus on jäänyt aivan liian vähälle tarkastelulle. Keskusta lupasi ennen eduskuntavaaleja ruuan arvonlisäveron alentamisen, ja nyt se toteutetaan, 500 miljoonaa euroa, jolla panostetaan entistä enemmän pienituloisiin suhteessa. Tuloverokokonaisuus on yksi osa, ja sitten ovat nämä tulonsiirrot, joilla parannetaan erityisesti lapsiperheitten asemaa ja alimpien päivärahojen korotuksen kautta luodaan oikeudenmukaisuutta. Eli kokonaisuus, hyvät ystävät, on unohtunut, mutta kertokaa, mikä teidän linjanne on. Siis lisää valtionvelkaa ja lisää laskua tuleville sukupolville?

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä hetki kuntataloudesta. Yksi lahjomaton tunnusluku, joka kertoo kuitenkin, että kuntataloudessa juuri tällä poikkileikkaushetkellä menee kohtuullisen hyvin, on se, että negatiivisten vuosikatteitten kuntien lukumäärä on merkittävästi laskenut. Minä en kiistä sitä, etteikö kuntataloudella ole varmasti lähitulevaisuudessa edessään suuria haasteita. Mutta ollaan nyt sitten silläkin puolella rehellisiä ja sanotaan ääneen se, että ei voida varmasti kuntataloutta laskea näin nopeasti kasvavien verotulojen ja valtio-osuuksien varaan, vaan tarvitaan määrätietoisesti Paras-hankkeen jatkamista ja myöskin palveluprosessien kehittämistä.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta ed. Zyskowiczille ja ministeri Pekkariselle, että tämmöinen juupas—eipäs-keskustelu on mielestäni hieman vierasta ja outoa, se ei kuulu 2000-luvun politiikkaan. Politiikkaa on tehtävä ajassa, se on se suuri viisaus.

Mitä tulee sitten meidän vaihtoehtobudjettiimme, ed. Rantakangas, haluan todeta, että SDP on esittänyt tasapainotetun budjettiesityksen. Suosittelen tutustumista siihen. Siitä löytyy myös, miten me aiomme rahoittaa nämä menonlisäykset, joita me olemme esittämässä.

Mitä tulee, ed. Lintilä, SDP:n talouspoliittiseen ja veropoliittiseen linjaan, linja on kristallinkirkas. Siinä linjassa halutaan keventää työn verotusta, siirtää verotuksen painopistettä ympäristöverojen ja pääomaverojen suuntaan. Näin me teemme myös meidän luottamusbudjetissamme, jonka olemme tänään julkistaneet. Mitä tulee meidän talouspoliittiseen linjaamme, myös se linja on hyvin kirkas. Me haluamme tehdä kohdennetut tuloveronkevennykset pieni- ja keskituloisille eläkkeensaajille, lapsiperheille, niille, jotka eniten ostovoimaa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) tarvitsevat. Ja tässä on suuri ero meidän ja hallituksen välillä: me haluamme tehdä kohdennetut veronkevennykset, tulevaisuusinvestoinnit, hallitus laittaa kaikki munat yhteen koriin, tekee vain mittavat veronkevennykset.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen kaipasi Suomeen raiteita, ja tästä on helppo olla samaa mieltä. Hän kuitenkin unohti mainita, että liikennepoliittisessa selonteossa hallitus — ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa — päätti satsata ratahankkeisiin enemmän kuin tiehankkeisiin. Siis tämä hallitus jos joku satsaa nimenomaan raideliikenteen kehittämiseen.

Ed. Urpilainen puheenvuorossaan myös vähätteli hallituksen ympäristöpolitiikkaa. Ehkä kannattaa kuitenkin katsoa esimerkinomaisesti vaikka uusiutuvan energian investointitukiin lisättyjä merkittäviä satsauksia; puhutaan tukien kaksinkertaistamisesta.

Näillä, jo tämän vuoden lisätalousarvioon tehdyillä muutoksilla ja ensi vuoden talousarvioon esitetyillä muutoksilla, taataan se, että uusiutuvan energian hankkeet pääsevät nyt hyvään vauhtiin. Me pääsemme kovaa vauhtia kohti näitä haastavia uusiutuvan energian tavoitteita. Nämä ovat merkittäviä satsauksia.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä on vääristeltyä totuutta esitetty, niin on pakko korjata. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa ollaan samassa valtionvelan lyhennystasossa kuin hallituksen esityksessä, joten on aivan turha väittää, että lisäämällä velanottoa me rahoittaisimme oman vaihtoehtobudjettimme.

Sen sijaan hallitus lisää velanottoa, ei valtion tasolla vaan kuntien tasolla. Kunnat ovat jo nyt sellaisella tasolla, että ne velkaantuvat yli miljardin vuosivauhtia. Vaikka me elämme vielä kohtuullisten, hyvien verotulojen vuosia, niin siitä huolimatta kunnat kiristävät verotustansa ja siellä kiristyy nimenomaan pienituloisten ja keskituloisten verotus suhteessa enemmän. Sen vuoksi me haluamme investoida myös kuntiin.

Jos puhutaan veropolitiikan elvyttävästä vaihtoehdosta, niin kannattaa tutustua siihen, mitä tapahtui Saksassa 2000-luvun alussa. Siellä mittavilla veronkevennyksillä, ylimitoitetuilla veronkevennyksillä, yritettiin elvyttää kulutuskysyntää, (Puhemies: Minuutti!) mutta kun kansalaisilla ei ollut luottamusta, koska samaan aikaan leikattiin palveluita, niitä ei rahoitettu riittävästi, korotettiin maksuja, niin kansalaiset eivät uskaltaneet kuluttaa ja kehitys oli täysin päinvastainen. Suomi on tällä tiellä hyvin äkkiä, valtiovarainministeri Katainen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri Katainen on kovin kertonut, että tämä budjetti suosii pienituloisia ihmisiä ja veronalennukset nyt tehdään sitten kysynnän lisäämiseksi. Arvoisa ministeri, kyllä pienituloinenkin ihminen kulutusta lisää, jos hänelle annetaan rahaa, mutta tässä budjetissa näin ei tehdä, vaikka te muuta väitätte. Muun muassa työttömät saavat vähän yli 40 senttiä ensi vuonna lisää rahaa. Jos menee tavarataloon ostamaan, niin aika tarkkana pitää olla, mitä siihen koriin saa lisää. Samoiten eläkeläiset ovat jääneet palkansaajista aika paljon jälkeen. Olisi tässä nyt voinut vaikka taitettua indeksiä korjata, mitä eläkeläisjärjestöt ovat käyneet täälläkin vaatimassa, että he pysyisivät siinä vauhdissa mukana, ettei se ero koko ajan kasvaisi.

Te sanoitte, että tämä on pienituloisia suosiva, mutta kumminkin on niin, niin kuin täällä on todettu jo aikaisemminkin, että kellä on suuremmat tulot, sillä on suuremmat verohelpotukset. Ja tämä on teidän omaa tekstiänne, kokoomuksen tekstiä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaisen unelmia toteutetaan, kylläkin sinivihreän hallituksen toimesta, monelta osin. Otetaan listattuna lähtien siitä, että opetusryhmiä pienennetään, sen lisäksi selkeästi verotusta helpotetaan pienemmissä tuloluokissa, sen lisäksi meillä nostetaan hyvin monissa paikoissa ... — pieni hetki — ja ruuan arvonlisäveroa alennetaan, sen lisäksi meille tulee lääkkeiden viitehintajärjestelmä. Ed. Tiusaselle tästä: tämä näkyy ennen kaikkea pienituloisten tilanteessa helpotuksena.

Tänä päivänä, kun eletään hyvin vaikeata taitevaihetta, suhdannetilanne on muuttunut, on erittäin tärkeätä, että meillä on elvyttävä talouspolitiikka. Ostovoimaa täytyy lisätä. Luottamusta on juuri se, että hallitus antaa merkin verohelpotusten muodossa, ruuan arvonlisäveron muodossa, jotta uskalletaan todella kuluttaa. Se on sitä luottamusta. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ja luottamusta kulutukseen täytyy tehdä lisää.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ on useimmille ehdottomasti parasta sosiaaliturvaa mutta ei kuitenkaan aivan kaikille. Yksinhuoltajat, erityisesti nuoret yksinhuoltajat, joutuvat työelämän murroksessa liian usein valitsemaan joko hoivaköyhyyden taikka työn pätkät iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Vuorohoidossa on nyt aiempaa enemmän jopa alle vuoden ikäisiä vauvoja ja erittäin pitkiä aikoja kerrallaan, ikävä kyllä.

Vuorohoito ei ole kunnille edullinen päivähoitovaihtoehto eikä pienille lapsille varmasti korvaa kotona vietettyä aikaa ja vanhemman läsnäoloa. Ehdotankin kokeilua, jossa laskettaisiin reilusti, kuinka paljon enemmän kotihoitoa voitaisiin tukea kaupungissa X, ilman että kokonaiskustannukset nousisivat, ja esimerkiksi yksinhuoltajat voisivat halutessaan valita lastensa hoitamisen kotona silloin kun lapset ovat pieniä eikä työtä järkeviin vuorokaudenaikoihin ole tarjolla.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen verolinjasta on pakko todeta se, että sekä sen ajoitus, sen kohdentuminen että sen mitoitus — kyllä on pakko todeta — olivat vääriä.

Ministeri Katainen, te olette ollut myös sitä mieltä, että työn verotusta pitää alentaa, mutta pääoma- ja osinkotulojen verotusta voitaisiin samanaikaisesti harkita korotettavaksi. Siitä ollaan tekemässä selvitystä. Näiden ajoituksen olisi pitänyt olla parempi. Ja myös työtulojen vähennystä kun ryhdytään toteuttamaan, niin se olisi kyllä ollut parempi ajoittaa lähemmäksi tulopoliittisen ratkaisun tekemistä. Sekin joudutaan ensi vuonna tekemään, ja hallituksella pitäisi olla tämä kortti käsissään. Tätä ei voi millään pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisena veroratkaisuna.

Sanon sitten ministeri Vehviläiselle ja hallitukselle muutoinkin, että ei kyllä kymmeneen vuoteen ole ollut perusradanpidon ja -tienpidon, mutta ennen kaikkea -radanpidon, kannalta näin alimitoitettua budjettiesitystä täällä käsiteltävänä (Puhemies: Minuutti!) kuin nyt. Ei riitä, että selonteossa kerrotaan hyvää. Tämä on näiltä osin erittäin huono, ja lisäbudjeteilla on todellakin vaikea toteuttaa järkevää liikenne- ja infrapolitiikkaa Suomessa. Sen varaan ei saa rakentaa.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kun on kuunnellut opposition puheenvuoroja, niin tulen entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että ministeri Katainen piti vallan erinomaisen esittelyn hallituksen budjetista.

Mutta haluaisin puhua tästä maailmanpoliittisesta tilanteesta ja inflaatiosta. Minusta Suomessa ei ole oikein ymmärretty sitä, mistä tämä tämänhetkinen inflaatio rakentuu. Totta kai Suomessa meidän palkankorotusratkaisumme ovat lisänneet siihen sitä kotimaista osuutta, mutta maailmanpolitiikassa inflaatio on ollut aika paljon ennen kaikkea raaka-aineiden ja öljyn hinnan nousua, ja sehän ei ole edes klassisen taloustieteen mielessä inflaatiota. Periaatteessa suosimalla toisen tyyppisiä tuotteita voi valita sellaisia tuotteita, joiden hinnat eivät ole nousseet yhtä voimakkaasti. Toki öljy vaikuttaa seurannaisvaikutteisesti hyvin laajalti.

Mutta tästä tullaan siihen, että tätä ei voi myöskään perinteisin inflaation torjunnan keinoin torjua, ja sen takia minä olin vähän huolissani siitä, että Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoa hiljattain, ja tässä tilanteessa itse asiassa taantuman torjunta on paljon olennaisempaa, ja siinä pitäisi miettiä sellaisia keinoja, jotka sitten vähentävät tätä inflaation ongelmallisuutta, ja pitkällä aikavälillä (Puhemies: Minuutti!) miettiä niitä syitä, jotka aiheuttavat inflaatiota. Eli tähän liittyen, herra ministeri, eikö ole näin, että jos me emme nyt pääse öljyriippuvuudesta eroon ja panosta todellakin voimakkaasti ekologiseen rakennemuutokseen, niin me olemme jatkossa tämän öljyn aiheuttaman inflaatiopaineen vietävänä myös silloin, jos öljyn hinta jatkossa nousee merkittävästi, mitä se todennäköisesti tekee?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä jossain suhteessa tämä hallitus todellakin tekee historiaa. Nimittäin taannoin Helsingin Sanomissa kirjoitti Luontoliiton asiantuntija, että tämä on kautta historian epäekologisin hallitus.

Ed. Tynkkynen, tämä hallitus on laskemassa ympäristöministeriön tutkimusmäärärahoja, ympäristönsuojelun määrärahoja, käytännössä ympäristöjärjestöjen tuki laskee, käytännössä, Vuotosta puuhaillaan koko ajan, Pallasta parturoidaan. Hurjimmat ihmettelevät, koska ympäristöministeriö tällä menolla lakkautetaan.

Huoli ilmastosta on sosialidemokraattien luottamusbudjetissa todellinen, ja käytännössä panostukset joukkoliikenteeseen jäävät todella hataralle pohjalle tässä hallituksen epäluottamusta herättävässä budjetissa. Suurissa kaupungeissa lippujen hinnat busseissa uhkaavat kohota, ja täällä on sitten Keskisuomalaisessa tältä päivältä otsikko, että "Keskisuurten kaupunkien ja maaseudun joukkoliikenteen tuki laskee", ja täällä sitten todetaan ihan sitaattina, että "pudotus on käytännössä hirvittävä", hirvittävä, ja kaikki tietävät, että raiderahat ovat useita (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kymmeniä miljoonia jäljessä. Tämäkö nyt on sitä ekologista hallituspolitiikkaa?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin tuoda tähän maailmantalouden tilanteeseen yhden tärkeän näkökulman. Tässä on koko ajan puhuttu siitä, kuinka suomalaiset pankit ovat oppineet sen, että 1990-luvulla näitä säännöksiä ja pelisääntöjä pitää tiukentaa. Ehkä suomalaiset pankit ovat oppineet, mutta Suomessa ulkomaiset pankit ovat enemmistö. 60 prosenttia meidän pankeistamme on ulkomaalaisia. Nyt on kysymys siitä, kuinka Danske Bank, Nordea, Handelsbanken ja nämä muut ovat oppineet siitä, miten taloutta hoidetaan. Tämä on se suuri riski, jota täällä ei ole tuotu sillä tavoin esiin kuin käytännössä olisi pitänyt, ja sama koskee kuntataloutta. Kyllähän täällä lukuja voidaan esittää makrotaloudellisesti, mutta kun kunnissa me tiedämme, että asia ei ole näin, niin silloin sille ei valitettavasti voi mitään, että terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, koulupalvelut ja ihmisten arki ovat ihan toisenlaisia kuin porvarihallitus täällä esittää, ja tätä veropohjaa ollaan täällä rapauttamassa näillä erilaisilla verovähennyksillä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä metsäveroasiassa me olemme varmasti eri mieltä. Minä vaan itse koen hyvin kylmänä sen ajatuksen, että mieluummin tehtaita kiinni ja paperi-ihmisiä pihalle kuin metsäveron alennus, jolla voidaan turvata puun saanti.

Minä ymmärrän sen, että se saattaa tuntua karvaalta, että kaupunkilaismetsänomistaja-palkansaaja saa ikään kuin ansiottoman veronalennuksen. Eivät tämmöiset veronalennukset ole kovin tarkoituksenmukaisia, mutta ne on tehty siinä mielessä, että kun nyt jo nähdään, mitä tapahtuu metsäteollisuudessa ilman puupulaa, niin mitäpä sitten tapahtuisi, jos tämän kehityksen päällä olisi vielä puupula. En minä halua ottaa vastuulleni sitä, että Suomessa suljetaan tehtaita sen takia, että kotimaasta ei hakata puuta, enkä hyvin mielelläni tämmöisiä tilapäisiä veroporkkanoita tee, koska ne tuntuvat turhilta, mutta minulla omassa mielessäni painaa kuitenkin paljon enempi se suomalainen työ ja metsäteollisuustyöpaikkojen ja teollisuuden tulevaisuus. Sen takia tämä on tehty. Tässä meillä on erilainen näkemys, mutta aika kylmältä minun korvaani kuulostaa tuollainen näkemys, että mieluummin tehtaat nurin ja työntekijät pihalle kuin sitten veronalennus.

Kotitalousvähennys ei kohdistu kaikille. Se kohdistuu vain niille, jotka haluavat ostaa toiselta suomalaiselta tai Suomessa olevalta ulkomaalaiselta ihmiseltä työpanoksen, ja se hyödyn saaja on tietysti se, joka saa verovähennyksen, mutta erityisesti se, joka saa uuden työpaikan tai lisää ansioita, kun saa lisää töitä. Eli kannattaa katsoa myös tätä kautta.

Pienituloisimmille omakotitaloissa asuville ihmiselle on edelleenkin 2 miljoonan euron arvosta energia-avustuksia jaossa, mikäli he haluavat niitä käyttää.

Minusta olisi rehellistä, että kaikki täällä salissa olevat puolueet toteaisivat sen, että kyllä se nyt vaan niin on, että tämän maan historian suurin yksittäinen sosiaalietuuksien korotus tapahtuu ensi vuonna: 170 euroa pienimpiin vanhempainetuuksiin, kuntoutusrahoihin. Voi olla, että ne senkin jälkeen ovat pieniä, mutta joka tapauksessa tämä on ylivertaisesti suurin korotus, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja tämä on mahdollista sen takia, että kohdennetaan rankasti.

Ed. Ahteelle toteaisin, että eipä ole kovin monta muuta suomalaista ollut, jotka olisivat sanoneet, että nyt on väärä aika tehdä veronkevennyksiä. Minä olen kyllä Palkansaajien tutkimuslaitoksen Kianderin kanssa toista mieltä kuin mitä te. Nyt on paras aika, jos ajoitusta etsitään, tehdä ostovoimaa lisääviä veronkevennyksiä, jotka luovat tulevaisuudenuskoa, luovat vakautta, luovat ostovoimaa kovan inflaation kaudella.

Tästä öljyriippuvuudesta olen samaa mieltä. Suomelle on turvallista se, että me kehitämme kolmannen sukupolven biopolttoaineita, jottemme olisi öljymarkkinoista näin riippuvaisia. Kyllä kai se niin on, että pitkällä jänteellä kysyntä uhkaa kasvaa, mutta tuotanto ei pysy perässä. Öljyn hinta sanelee hyvin pitkälti suomalaistakin inflaatiota, ja parempi on, että meillä on kotimaista polttoainetta, ja sen veroporrastuksen mahdollisuutta me tällä hetkellä selvittelemme.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aina kovasti arvostamalleni ed. Eero Heinäluomalle minun on pakko lukea budjettikirjan sivulta 675. Täällä sanotaan seuraavalla tavalla: "Energia-avustuksia varten varatusta määrärahasta 2 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää uuteen tarveharkintaiseen avustukseen ja 20 miljoonaa euroa asuinrakennusten energiatalouden parantamista selvittäviin kuntoarvioihin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin kerros- ja rivitaloissa."

Siis kerros- ja rivitaloissa asuvat saavat tähän suoran tuen, ja sen lisäksi nämä, jotka asuvat kerros- ja rivitaloissa, voivat hyödyntää täysimääräisesti sen 3 000 euroa vielä per henkilö kotitalousvähennyksenä. Heidän osaltaan, jotka pääsevät tähän mukaan, en mitenkään näe, että tällaisia ihmisiä sorsitaan tämän hallituksen esityskokonaisuuden kautta, kun otetaan huomioon samanaikaisesti 20 miljoonan euron satsaaminen näihin suoriin tukiin, investointitukiin, ja se, että samaan aikaan niille ihmisille jää mahdollisuus hyödyntää täysimääräinen kotitalousvähennys 3 000 euroa verosta vähennettynä per henkilö.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Lyhyesti ilmastopolitiikasta ja liikenteestä tämän budjetin näkökulmasta.

Kuten täällä ed. Tynkkynen toi esille, teimme selonteon yhteydessä historialliset satsaukset raideliikenteeseen, pelkästään tänne Pääkaupunkiseudulle kahden hankkeen osalta 600 miljoonaa euroa. Se on paljon se.

Sitten joukkoliikenteen osalta totean sen, että joukkoliikennerahat ovat kyllä ihan aika normaalilla tasolla. Siellä ei ole hyppäyksiä ylöspäin, sen myönnän kyllä, ja varmasti pitää katsoa kokonaisuutta, miten sitä voidaan kasvattaa eri muotojen osalta. Mutta teillä on teidän omassa vaihtoehtobudjetissanne 100 miljoonaa euroa tänne joukkoliikenteeseen, mutta sitten tänne paljon kaivattuihin perusradanpidon rahoihin ym. tästä ei löydy ollenkaan rahoitusta. Minulla on tässä kesäkuulta teidän paperinne, jossa te esitätte joka asiaan liikennepuolelle lisää rahoitusta noin miljardin euron edestä. Mikä tämä teidän vaihtoehtobudjettinne euromäärä nyt kaiken kaikkiaan on? (Puhemies: Minuutti on täysi!) Se ei todellakaan selviä tästä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pakko jatkaa ministeri Pekkarisen kanssa. Arvostan ministeri Pekkarista erinomaisen suuresti, ei vähiten sen takia, että hän hoitaa muidenkin ministereiden tonttien puolustuksen. Mutta mitä tulee tähän kotitalousvähennykseen, niin kyllä nyt, ministeri, olisi syytä olla rehellinen ja sanoa, että tämä energia-avustus on määrämittainen, sitä pitää erikseen anoa, ja tulemme taas näkemään ensi vuoden toukokuuhun tultaessa, että ne rahat on käytetty eivätkä riitä kaikille.

Toinen asia: Lisäksi, kun teet putkiremontin kerrostalossa, niin siihen ei tule minkään valtakunnan tukea, koska se ei liity tähän ministerin mainitsemaan ympäristöperustein tehtävään energia-avustukseen. Ikävä kyllä, jos sen taloyhtiö tekee, niin sitä ei pysty verotuksessa nykyisin vähentämään. Jos tämä on teistä epäkohta, arvoisa kokoomus, niin tämä on nopeasti korjattavissa, ja tämä epäkohta tulee suuremmaksi, kun lähes kolminkertaiseksi muutetaan tämä vähennyksen suuruus.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos minä nyt oikein olen ymmärtänyt, niin ministeri Katainen perustelee nyt tätä koko talouspolitiikan linjaa kahdella isolla asialla: investoinnit saadaan kotimaassa liikkeelle ja yksityinen kulutus lähtee kasvuun, ja tämä ruokkii sisämarkkinoita. Näin olen ymmärtänyt.

Oletteko te tutustunut nyt näihin viimeisiin ennustuksiin, mitä esimerkiksi OP-Pohjola ennustaa? Siellä ennustetaan selvästi: investoinnit vähenevät. Te jäätte historiaan, ministeri Katainen, tämän maan luultavasti ennätyksen omistavana siinä, miten investoinnit painuvat alas, ainakin näiden ennusteiden mukaan. Näiden ennusteiden mukaan näyttää, että yksityinen kulutus menee miinus 2 prosenttiin. Mikään niistä, millä te perustelette omaa budjettilinjaanne, ei tämän tutkimuksen mukaan näytä toteutuvan.

Ministeri Häkämies kait lähti — ei, istuu tuolla vielä. Täytyy sanoa, että hän myhäilee ja häntä pitää onnitella. Plus 15 prosenttia budjettikirjan mukaan on puolustushallinnon määrärahojen kasvu, liikenneministeriön puolella miinus 1 prosentti. (Puhemies: Minuutti mennyt!) Tässä näkyy se linja, joka tällä hallituksella on. Eihän siitä mihinkään pääse. Ne ovat faktalukuja.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri on paikalla ja sanoitte, että tämä budjettinne on sivistysbudjetti: Olin eilen aamulla kuuntelemassa kahta rehtoria Tampereella, teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston, ja he molemmat totesivat, että ei pidä paikkaansa se puhe, että yliopistojen reaalitalous paranisi, päinvastoin. Tilanne on siis sillä tavalla huolestuttava, että teidän kehyksessänne, viitaten tiede- ja teknologianeuvoston suosituksiin, hallitus kulkee 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin teknologianeuvosto esittää. Samaten ammattikorkeakoulujen tutkimusohjelmat kaipaavat lisää rahaa. Siellä on suunnaton tyytymättömyys. Sama koskee ammatillista koulutusta. Kutakuinkin perusopetuksen kohdalta voidaan olla suhtkoht yhtä mieltä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Halusin käyttää puheenvuoron sen takia, kun ministeri on paikalla. Opetusministerin kanssa mennään sitten yksityiskohtiin. Te juksaatte meitä!

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko todeta, että keskustan eduskuntaryhmä on tähän hallituksen budjettiesityksen päälinjaan täysin tyytyväinen. Tässä suhdannetilanteessa pystytään tekemään ylijäämäinen budjetti, pystytään tekemään yli 1,5 miljardin veronkevennykset, jotka pääosin kohdentuvat ruuan arvonlisäveroon, eläkeläisten veroon ja pieni- ja keskituloisten palkkaveroon, kohdistuvat nimenomaan heikommassa asemassa oleviin. Sen lisäksi pystytään vielä elvyttämään.

Kun täällä on puhuttu luottamuksesta ja kun on puhuttu sopimusyhteiskunnasta ja kolmikannasta, jota itsekin arvostan, olen varma, jos olen oikein tulkinnut näiden eri tahojen edustajia, että heidän luottamuksensa on selvästi suurempi hallituksen budjettiin kuin opposition vaihtoehtobudjettia kohtaan.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen mielenkiinnolla kuullut opposition edustajien, erityisesti SDP:n edustajien, vaihtoehtobudjetista. Laskin jo, että noin 16 eri menonlisäyskohtaa näytti tulevan ensimmäisten puheenvuorojen aikana. Ei sanaakaan puhetta kannustavuudesta, ei sanaakaan puhetta yrittäjyydestä, ei sanaakaan puhetta suomalaisesta työstä, ei sanaakaan puhetta mistään tulopuolen hankkeesta. Miten ihmeessä vielä tällaisella budjetilla onnistutaan tekemään tasapaino ja maksamaan velatkin pois? Kertokaa meille, olkaa hyvät.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma, olen pahoillani, että joudun käyttämään puheenvuoron. Keskustan nimi tässä mainittiin, ja ministeri Kataiselta pyysin lupaa voida käyttää pienen puheenvuoron, ja hän ystävällisesti sen minulle myönsi. Tietysti puhemies viime kädessä myönsi, mutta hallituksen sisällä meillä on tietyt pelisäännöt, ja minä mielelläni haluan niitä noudattaa ja annan tunnustuksen ministeri Kataiselle tästä.

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma, nyt minä muistutan teille, että vielä tänä vuonna näihin tarpeisiin kaiken kaikkinensa, näihin avustuksiin, on käytettävissä 4 miljoonaa euroa. Silloin kun me sovimme aikanaan kovan kädenväännön jälkeen, meillä oli 6 miljoonaa euroa. Mutta silloin ja tänä vuonna vielä siitä potista ovat kilvoittelemassa paitsi nämä kerros- ja rivitalot myöskin omakotitalot. Nyt ensi vuonna omakotitalot eivät ole kilvoittelemassa lainkaan siitä potista. Omakotitalot ovat vieneet valtaosan siitä koko pienestä potista. Nyt me nostamme 4 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon nämä rahat (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eivätkä enää omakotitalot ole niistä lainkaan kilvoittelemassa. Tämä on se radikaali muutos. Sitä en voi vakuuttaa, että kaikki saavat, mutta, ed. Heinäluoma, verrattomasti paljon useammat kuin tähän asti, kymmenkertaisesti useammat kuin tähän asti. (Puhemies: Minuutti mennyt!) Sen lisäksi nämä ihmiset saavat täysimääräisen kotitalousvähennyksen, ed. Heinäluoma.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kalli totesi täällä aiemmin, että luottamusta on tai ei. Kuultuani hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenvuorot täytyy todeta, että näköjään hallituspuolueitten eduskuntaryhmillä hallitukseen ei ole luottamusta, koska suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on tullut kyseenalaistettua liian pienenä, vammaisten henkilökohtainen avustajasysteemi, mietitään, mihin mitoitetaan rahat, ruuan arvonlisäveronalennus on kyseenalaistettu ja sanottu, että se on epätäsmällinen, kotitalousvähennysten kohdentaminen ennen kaikkea, jos mökeistä tehdään kakkosasuntoja pysyvästi, onko se ekologista tekoa vai ei. Ihmettelen vain, ketkä sitten luottavat hallitukseen, jos ovat luottaakseen.

Mutta ministeri Katainen, olette viitannut jatkuvasti täällä ... —Saanko ministeri Kataisen huomiota hetkeksi? — Arvoisa puhemies, kuten huomaamme tässä, ministeri Katainen ei elä arjessa, ei elä todessa. Hän puhuu kyllä täällä, että ostovoimaa lisätään. Hän puhuu siitä, että asiantuntijoiden mukaan ostovoima kasvaa ensi vuonna, asiantuntijoiden mukaan. Ministeri Katainen, tervetuloa arkeen. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Onko todella näin, että teidän ostovoimanne kasvu menisi kulutukseen? Kykenettekö te ostamaan ruokaa kaupasta enemmän? Onko se kannustava elementti, että te saatte verovähennyksen tässä kohtaa (Puhemies: Minuutti on mennyt!), eikä niin, että pienituloisimmille kohdennetaan se, niille joille tämä hallitus ei nyt tarjoa yhtään mitään?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ollut ilo kuunnella niitä edustajia, jotka ovat puhuneet joukkoliikenteen määrärahojen lisäämisen puolesta.

Mutta ed. Viitaselle kyllä haluaisin todeta, että teidän vaatimuksenne joukkoliikenteen määrärahojen lisäämisestä ja syytökset hallitukselle siitä, että tämä ei ole tarpeeksi ekologista politiikkaa, kuulostavat teidän suustanne erityisen falskeilta, sillä viime kaudella teillä oli oma liikenneministeri, joka olisi voinut tehdä näiden asioiden eteen jotain, mutta budjetissa se ei koskaan näkynyt. Teillä oli myös valtiovarainministeri. En nähnyt koskaan budjettikirjassa tämän tyyppistä esitystä, joka on nyt suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseksi osoitettu.

Ainakin omassa kaupungissani Helsingissä joukkoliikenteen suosio on viime aikoina kasvanut. Kuukausilippujen hintoja ollaan alentamassa, ja tämä tuki, minkä hallitus on nyt osoittamassa suurelle kaupungille, on erinomainen ja tervetullut lisä näihin panostuksiin, mitä Helsinki itse on tehnyt, ja vihreät ovat kyllä tulevaisuudessa valmiita edelleen kasvattamaan tämän määrärahan osuutta liikennebudjetissa.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskarille — hän taisi lähteäkin jo, luikkia karkuun — olisin vaan todennut näistä vaihtoehtobudjeteista sen verran, että meillä on kyllä 93 miljoonaa velanmaksuun yli hallituksen linjan. Mutta asiaan.

Valtiovarainministeri Katainen, te totesitte, että tässä budjetissa kohdennetaan rankasti sosiaalisia panostuksia eri ihmisryhmille. Haluan kuitenkin nostaa esille varsin perustellun ryhmän, omaishoitajat, ja tuoda esiin tässä salissa heidän kyyneleensä tuolta torilta. Kun tekee sen kuukauden työn 24/7-tyyliin ja on statukseltaan vielä pitkäaikaistyötön ja korvaus jää alle 400 euroon ja siitä pätkähtää vielä verot, niin onhan meillä vielä paljon tehtävää, ministeri Katainen, onhan?

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Kataiselle vielä lyhyesti tästä verotuksen kohdentamisesta, ajoituksesta ja mitoituksesta.

Työn verotusta pitää alentaa. Se on linjaratkaisu. Mutta me emme voi veropohjaa kuitenkaan alentaa sillä tavalla, että työn verotusta ainoastaan alennetaan vuodesta toiseen eikä tehdä mitään muita veropoliittisia johtopäätöksiä. Siksi on tärkeää, että ajoitettaisiin pääoma- ja osinkotulojen verotuksen lievä tarkistus ylöspäin merkittäviin työtulovähennysratkaisuihin. Varsinkin tulopoliittiseen ratkaisuun, joka on Suomen talouspolitiikan kannalta erittäin keskeinen seuraavana vuonna, hallituksen kyllä olisi kannattanut varata enemmän veropoliittisia paukkuja eikä tähän suhdannetilanteeseen ja vielä sosiaalisesti kuitenkin kohtaannoltaan väärällä tavalla. Nyt olisi pitänyt tukea verotuksessa selvästi enemmän pieni- ja keskituloisia kuin hallituksen budjettiesitys tekee.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus sanoo vähentävänsä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Tämä on kyllä budjettikirjankin mukaan sanahelinää. Jos katsotaan sieltä budjettikirjasta sivulta 571, niin sieltä voidaan lukea, mitä hallitus tavoittelee. Siellä todetaan, että ensi vuonna pitkittyneesti pienituloisia on edelleen 400 000, kun heitä oli 301 600 vuonna 2000. Hallitus siis tahtoo, että ensi vuonna olisi köyhiä 100 000 enemmän kuin vuonna 2000. Siinä on oikeastaan lyhyesti se, mitä hallitus budjetinkin mukaan haluaa. On päivänselvää, että köyhyyttä torjutaan vain tulonsiirtoja, työmarkkinatukea muun muassa, täällä korottamalla. Työmarkkinatuen ostovoima on jäänyt 30 prosenttia jälkeen (Puhemies: Minuutti!) palkkakehityksestä 1990-luvun alun jälkeen, ja hallitus ei esitä tasokorotusta työmarkkinatukeen.

Tanja Karpela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ensi vuoden budjetti on koti- ja ilmastobudjetti mitä enimmässä määrin. Sen todistaa jo joukkoliikennetuen korottaminen sekä kotitalousvähennyksen korottaminen.

Se, mikä täällä lienee varsin epäselvää, on sosialidemokraattien ilmastopoliittinen linja. Ensi vuoden budjettiesitys on ympäristöystävällisempi kuin yksikään Matti Vanhasen ykköshallituksen budjetti, jolloin sosialidemokraatit olivat itse hallituksessa. Ihmettelen suuresti, että täällä ed. Heinäluoma kritisoi vahvasti tulevaa kotitalousvähennysoikeuden korottamista 3 000 euroon, kun taas ed. Urpilainen peräänkuuluttaa, että pitäisi saada vieläkin enemmän, joten otaksun, että hallituksen kohdentama vähennys osuu silloin kutakuinkin oikeaan.

Olisin valtiovarainministeriltä kysynyt, että kun Yhdysvaltoja koettelee tämä subprime-kriisi, niin mitenkä koette, minkälaisia heijastevaikutuksia on Suomeen vielä odotettavissa, vaikkakin meidän pankkijärjestelmämme eivät tällaisia saman kaltaisia subprime-järjestelmiä tunne.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että kansantalouteemme on tullut nopeasti eräänlainen kaksoishaaste eli inflaatio on kiihtynyt ennätyslukuihin, elokuussa jopa 4,7 prosenttiin, ja samanaikaisesti voi sanoa, että lyhyessä ajassa talouskasvu on hiipunut.

Mutta kun oppositio täällä väittää, ettei hallitus kantaisi vastuuta ja huolehtisi sekä yritysten että kansalaisten tulevaisuudesta, niin asia on juuri päinvastoin: tämä hallitus toteuttaa mittavat tuloveronkevennykset, historialliset tulonsiirrot, mittavat väyläinvestoinnit, kotitalousvähennystä laajennetaan. Näillä nimenomaan luodaan sitä tulevaisuudenuskoa ja ylläpidetään työllisyyttä. Tämä on juuri sitä parasta luottamuksen luomista tulevaisuuteen. Ed. Paasio, tämä hallitus ei enää elä unelmissa eikä unelmoi, vaan tämä hallitus todella ryhtyy toimenpiteisiin.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko vielä jatkaa tätä keskustelua, kun ed. Karpela siteerasi täysin väärin sitä, mitä minä sanoin, ja lisäksi onnistui siteeraamaan väärin vielä sitäkin, mitä ed. Jutta Urpilainen sanoi. Siis ed. Jutta Urpilainen ei esittänyt kotitalousvähennyksen määrän lisäämistä ja minä en suinkaan vastustanut sitä vähennystä, vaan vastustin sitä, että se on epäoikeudenmukainen, kun iso osa ihmisiä, enemmistö, jää sen ulkopuolelle. Kaksi miljoonaa suomalaista ei kykene tekemään tätä vähennystä, koska te ette suostu korjaamaan sitä niin, että sitä saisivat myös muut kuin omakotitaloissa asuvat. Pyydän, että katsotaan eduskunnan pöytäkirjat, ed. Karpela, ja siteerataan oikein.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yhteisvastuu ja välittäminen eivät hoidu puheilla vaan veronmaksukyvyn ja varallisuuden paremmalla huomioon ottamisella, ja tähän suhdanteiden heikkenemiseen olisi ollut vastattavissa myös oikeudenmukaisemmin, sosiaalista turvallisuutta vahvistavin toimenpitein, tulonjaon ja sosiaalituen, muun muassa sen näkökulman pohjalta, että suomalaisen köyhän elämä voi olla kuusinkertaisenkin tarveharkinnan varassa. Eli meillä on pakko tältä osin myöskin tehdä niin opposition kuin hallituksen piirissä vakavaa pysähtymistä. Mutta sitten, ministeri Katainen, kyllä teillä on hanskat olleet hukassa metsäteollisuuden toimintaedellytysten kanssa. Viime vuoden kesäkuussa me peräsimme aktiivisia toimia metsäteollisuuden toimintaedellytysten osalta. Me vaadimme aktiivisia toimia muun muassa puutulliasiassa Venäjän suhteen. Me vaadimme toimia myöskin metsälainsäädännön ja muun osalta. Te istuitte komission eteisessä ja ryhdyitte tämän vuoden keväällä paniikkiveroratkaisuihin, joita ette hallinnut te eikä kukaan muukaan. Tämä on sotkenut syvällisemmin tätä tilannetta. Sanoisin kyllä, että luottamusta nimenomaan vie niin arjessa kuin työelämässä näiden hanskojen hukassa olo.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäelle: Harvinaisen kovasti lyötte lekalla päähän presidenttiä, joka on itsekin sanonut olleensa aktiivinen, niin kuin on ollutkin, myös hallituksen kanssa puutullien kohdalla. Ihan hyvin mielelläni kuulisin, mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joita puutullineuvotteluissa presidenttien Halonen ja Medvedev, presidenttien Halonen ja Putin, pääministerien ja kauppaministerien välillä olisi pitänyt tehdä. Mitä te olisitte konkreettisesti tehnyt? Nyt ei enää riitä se, että te sanotte, että ei ole mitään tehty tai ei ole tehty riittävästi. Kertokaa konkreettisesti, mitä olisitte tehnyt toisin.

Minä tässä loppupuheenvuorossani haluaisin joitakin vastauksia antaa. Ed. Karpela kysyi subprimen vaikutuksista, tästä yleisestä kansainvälisestä talouskehityksestä, niin kyllä varmaa on vain se, mikä on epävarmaa. Minä en tiedä, en tiedä, onko tässä salissa parempaa tietäjää, Ekp:ssä, komissiossa, Suomessa ei näytä ainakaan olevan taloustieteilijöitten keskuudessa tietoa, mitä tässä nyt tulee tapahtumaan. Jos jotakin ehkä tiedämme, niin rahoituksen saanti lähinnä yrityksille, tulee vaikeutumaan. Kysymys ei ole niinkään edes korosta, vaan siitä, onko lainamarkkinoita olemassa, ja se on ehkä se kaikkien huolestuttavin asia, joka kasvulukuja voi viedä alaspäin, jos rahaa ei ole saatavissa.

Yksityistalouksien kohdalla on Suomessa tilanne parempi kuin monessa muussa maassa, eli ostovoima kasvaa. Näin ollen tulevaisuus ensi vuonna on ostovoimalla mitattuna parempi kuin se on tänä vuonna ollut, joten arkipäivän elämässä ihmiset eivät välttämättä näe kovin suuria muutoksia. Mutta eihän meistä tietysti kukaan sitä suuremmin tiedä, mutta jos ei ole taloudellisia riskejä omassa elämässä, niin ei niitä kannata hirveästi ruveta myöskään pelkäämään. Mutta maailma on hyvin nopeasti muuttuva.

Viime viikonloppuna epävirallisessa valtiovarainministereitten EU-kokouksessa totesimme komission kollegoitten ja Ekp:n kanssa, että parasta on, kun nyt ei hötkyillä, parasta on, kun ei tehdä mitään suhdannepaukkuja, koska ne joka tapauksessa menisivät enemmän tai vähemmän vikaan. Näin ollen olennaista on se, että meillä valvonta toimii, pystytään varautumaan siihen, mitä pankkisektorilla tapahtuu, (Puhemies: 2 minuuttia!) ja olennaista on se, että tehdään rakenteellisesti oikeita poliittisia toimenpiteitä mukaan lukien oikean suuruiset palkkaratkaisut, jottei inflaatio kiihdy.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Täällä on edelleen puhuttu tästä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Minulla on kokemusta edellisestä hallituksesta ja tästä, niin voin sanoa, että emme viime kaudella olisi voineet unelmoidakaan kaikkein vähävaraisimmille niin suurista yksittäisistä tulonsiirroista, joita nyt tehdään, kun nostetaan työttömyyspäivärahan tasolle pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat, pienin sairauspäiväraha ja myöskin pienin kuntoutusraha. Nyt kun indeksit nousevat, niin se on 172 euroa kuukaudessa, kun myöskin tämä työttömyysturva nousee. 172 euroa kuukaudessa vähävaraisessa perheessä varmasti tuntuu. En sano, etteikö siinä olisi vielä haastetta, mutta sanon, että tämä on aika kova juttu.

Mitä sitten tulee omaishoitoon, niin selvitämme parastaikaa sitä, miten olisi Kela-siirto siinä. Silloin se tulisi kaikille niille, jotka täyttävät kriteerit jne. (Puhemies: Minuutti mennyt!)

Vielä yksi on tämä apurahan saajien sosiaaliturva, joka paikkaa myös yhden väliinputoajaryhmän aukon.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit sanoivat, että heidän vero- ja talouslinjansa on hyvin selkeä ja kristallinkirkas. Jos se on sama, joka tässä teidän luottamusbudjetissanne on, niin kyllä se on aika tulkinnanvarainen. Tässä on miljardien menolisäyksiä, täällä on merkittäviä veronkevennyksiä, silti te sanotte, että saatte pidettyä talouden tasapainossa. Jään kyllä mielenkiinnolla odottamaan sitä laskelmaa, jonka te tämän perusteella tuotte. (Hälinää) Täällä on tasan 600 miljoonaa laitettu tuloja ympäristöveroihin, siinä teidän tulonne. Te esitätte miljardien nostoja. (Välihuutoja) Totta kai, tämähän on poliittisesti tehty erittäin taitavasti ja taidokkaasti, tästähän ei saa mistään kiinni. Mutta tietysti se muutos, jonka voisitte tehdä tähän, on se, että kun tämä on luottamusbudjetin nimellä, niin tämähän olisi ennemminkin saippuabudjetti, tämä on liukas ja tämä on täynnä kuplia.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen puhui täällä siitä, että politiikkaa tehdään ajassa. Nyt on sellainen aika, että kansainvälinen talouskehitys on hyvin epävarma, sen lisäksi tämän vaalikauden aikana työikäisten suomalaisten määrä vähenee ja vastaavasti eläkkeensaajien määrä lisääntyy. Tällaisessa tilanteessa olennaista on se, että me saamme talouden toimimaan sillä tavalla, että me voimme näistä isoista haasteista huolimatta taata kansalaisille tärkeimmät palvelut. Tähän aikakauteen ei sovi keskustelu siitä, mikä nykyinen maksullinen palvelu pitäisi tehdä maksuttomaksi, vaan se, miten me voimme tukea omaa vientiteollisuuttamme, jotta se pärjää, vaikka suhdanteet heikkenevät, miten voidaan kotimaista kysyntää pitää yllä, jotta säilyy työpaikkoja Suomessa toimiville henkilöille, ja lisäksi tietysti se, että kun näitä irtisanomisia tulee, niin miten voidaan mahdollisimman nopeasti työllistää ne henkilöt, jotka näiden kohteeksi joutuvat.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nähtävästi ed. Lintilä säikähti ja poistui paikalta. Minä lupaan antaa tukiopetusta ed. Lintilälle henkilökohtaisesti ja kertoa hänelle, kuinka SDP on tehnyt tasapainoisen vaihtoehtoisen luottamusbudjetin. Siellä on kerrottu hyvin tarkkaan, miten me aiomme rahoittaa myös meidän menolisäyksemme.

Ed. Satoselle haluaisin todeta sen, että juuri tämän takia, kun me elämme epävarmuuden ajassa, me emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan niin kansainvälisen talouden kriisien osalta kuin myöskään ikääntymisen haasteen osalta, niin meidän pitää tehdä tulevaisuusinvestointeja, meidän pitää satsata osaamiseen, meidän pitää satsata ihmisten hyvinvointiin, palveluihin, liikenneinvestointeihin, ja sitä tämä hallitus ei tee. Tämä laittaa kaksi miljardia euroa veronkevennyksiin, mutta tulevaisuusinvestoinnit jäävät tekemättä.

Aivan lopuksi, puhemies, on surullista huomata, että niin keskustassa kuin kokoomuksessakaan ei kyetä enää unelmoimaan. Te olette menettäneet sen taidon unelmoida, ja täytyy sanoa, että juuri tämä syö ihmisten luottamusta tulevaisuuteen, että te ette näe parempaa toivoa tulevaisuudessa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa tämän kolmetuntisen keskustelun jälkeen, että olisin kyllä odottanut analyyttisempää ja rakentavampaa keskustelua ja myös sitä, että, ministeri Katainen, teidät olisi pantu tiukille. Mutta pahin virhe, jonka huomaan teidän tämän kolmen tunnin aikana tehneen, on se, että te olette laskenut liikaa veroa, noin 800 miljoonaa euroa. Eli kun oppositio laskee lisäksi sen indeksikorotuksen, joka johtuu siitä, että palkat ovat nousseet voimakkaasti, millä estetään verotuksen kiristäminen, sekin luetaan teidän syyksenne.

Toinen virhe, jonka te olette tehnyt aivan selvästi tämän kolmetuntisen keskustelun perusteella, on se, että te edelleen jaksatte luoda luottamusta ja uskoa suomalaiseen työntekoon, opiskeluun, yrittämiseen, ja luottamusta suomalaiseen talouspolitiikkaan ja rahapolitiikkaan ja optimismia kansalaisille. Nämä ovat teidän kaksi virhettänne, jotka tämän kolmen tunnin aikana olen todennut. Minä kannustan kuitenkin, ministeri Katainen: jatkakaa valitsemallanne linjalla, se on ainut oikea.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minusta tälle kaikkein surkeimpien päivärahojen korotukselle pitää antaa tietenkin tunnustus. Olihan se aikakin, mutta se taso, mille ne nostetaan, ei riitä eli työmarkkinatuen taso. Joka sille hurraa, ei tunne sitä todellisuutta, jossa tämän tulotason ihmiset elävät. 15 euroa päivälle, miten sillä kukaan pärjää? Eikä pärjääkään, vaan joutuu hakemaan toimeentulotukea ja koettaa sitten kitkuttaa sen kanssa siinä byrokratiassa pyörien. Kyllä sitä työmarkkinatukea pitää pukata ylöspäin ja pitää ne muut edut sillä tasolla. Sillä lailla poistetaan Suomesta köyhyyttä, ja vain sillä tavoin.

Ihan tuommoisena tilastolukuna: Tällä työmarkkinatuella, 15 eurolla päivässä, kun se jaetaan joka päivälle, eli tässä maassa viimeisen vuoden aikana 260 000 suomalaista. Nämä korotukset, joita täällä mainostetaan, koskettavat muutamaa tuhatta ihmistä. Se on oikein, mutta se korotustaso on riittämätön. Työmarkkinatuen korottaminen on ainoa tapa poistaa Suomesta köyhyyttä. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti mahdollistaa sen, että yksittäiset ihmiset tekevät ympäristöystävällisiä valintoja muun muassa lämmitysjärjestelmää muuttaessaan, ja se on merkittävää ja tärkeää.

Kun on verrattu eri hallitusten veroratkaisuja, haluan muistuttaa, että edellinen hallitus, jossa oli sosialidemokraatti valtiovarainministerinä, teki muun muassa sellaiset veropäätökset kuin listaamattomien osakeyhtiöiden oikeuden nostaa 90 000 euroon asti verottomia osinkoja, yritysten sukupolvenvaihdosta helpotettiin 60 prosentilla ja varallisuusvero poistettiin. Oliko tämä oikeudenmukaista? Silloin ei saatu millään tavalla aikaan sitä, että kunnallisveron perusvähennys olisi otettu käyttöön, joka osuu nimenomaan niille, jotka elävät tukien varassa, ja sellainen on tulossa vuonna 2010 tämän hallituksen toimesta.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lainaan veteraaniopettajaa 9.2.07 eli vaaleja ennen. Kysymys: "Miten puolueenne suhtautuu siihen, että niin sanottua taitettua indeksiä muutettaisiin siten, että se ottaisi tasapuolisesti huomioon ansiotason ja elinkustannusten kehityksen?" Kokoomuksen silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Häkämies vastaa: "Työeläkeindeksiä pitää seuraavalla vaalikaudella parantaa siten, että se nykyistä paremmin turvaa eläkeläisten ostovoiman." Ja lopuksi: "Toisin kuin monet muut puolueet, emme anna sellaisia lupauksia, joita emme pidä." Valtiovarainministeri Katainen, te tuossa omassa budjetin esittelypuheenvuorossanne totesitte, oliko se 1 500 euroa ansaitsevien eläkeläisten kohdalla, että myös reilut indeksikorotukset tulevat vuodenvaihteessa. Onko niin, että tätä lupausta ei tarvitse sitten pitääkään, että nämä indeksikorotukset vaan, (Puhemies: Minuutti mennyt!) taitettu indeksi on jo niin tarpeeksi hyvä sitten eläkeläisten kohdalla?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erittäin hyvä, että kokoomus alkaa näyttää todelliset kasvonsa, kun se vastustaa verohelpotusten kohdentamista pieni- ja keskituloisille. Ministeri Katainen, teille ja teidän puolueellenne oli kynnyskysymys hallitukseen menon osalta, että lapsilisät sidotaan indeksiin. Odotamme esityksiä. Missä ovat nämä hallituksen esitykset, koska ne tulevat? Tämä oli teille kynnyskysymys, että ne sidotaan indeksiin. Te ette puhu tästä asiasta mitään.

Meillä on uunituore mietintö, historiallisesti yksimielinen mietintö liikennepoliittisesta selonteosta. Onko hallituksella tarkoitus noudattaa tätä eduskunnan täysin yksimielistä kantaa ja niitä kannanottoja, jotka tänne on kirjattu? Se lievittäisi sitä tuskaa, joka nyt on liikennepolitiikan ympärillä. En tiedä, oletteko lukenut tätä mietintöä, toivon, että olette, ja ainakin kerrotte, että hallitus sitoutuu tähän mietintöön, kun tämä on eduskunnan (Puhemies: Minuutti kulunut!) yksimielinen mietintö.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mieltä lämmittävää kuulla opposition puheenvuoroja kuntataloudesta. Aina on paikallaan puhua kuntataloudesta ja kantaa siitä huolta. Nyt kuitenkin ennusteet ovat kohtuulliset, vaikka kuntatalous tulee olemaan tiukka. Veronkevennykset vaikuttavat kunnallisveroon, mutta on syytä selkeästi todeta, että se 374 miljoonaa, joka kohdistuu menetyksinä kuntien saamiin verotuloihin, kompensoidaan. Aikaisemmin, vuosina 1997—2003, jätettiin kompensoimatta yli 800 miljoonaa euroa. Se vaikuttaa vielä pitkältä ajalta kuntatalouteen. Olisipa kuullut näitä lämmittäviä puheenvuoroja, kun olitte hallituksessa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden osalta huoli on myös siitä, ja kohdistan tämän valtiovarainministerille, riittääkö harkinnanvarainen avustuksen määräraha. Sitä on leikattu (Puhemies: Minuutti on kulunut!) 5 miljoonaa euroa.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaiselle haluan sanoa, että tämä budjetti on nimenomaan sivistysbudjetti. Yksi suurimpia linjauksia on juuri suuret panostukset osaamiseen, koulutukseen, tulevaisuuteen. Ja ed. Gustafsson: Suurimmat prosentuaaliset nousut nimenomaan tulevat yliopistoihin ja tieteisiin. Siinä halutaan turvata maksuvalmius. Yliopistoistahan tulee tämmöisiä itsenäisiä laitoksia. Myöskin toimintaan tulee, vuokriin tulee, palkkojen nousuihin tulee, perusopetukseen tulee. Ammatillisia aloituspaikkoja systemaattisesti on lisätty ja lisätään, mitä te ette tehneet silloin, kun te olitte hallituksessa, vaikka se tieto siitä, että ammatillisia aloituspaikkoja on liian vähän, oli olemassa. Ja oppisopimuskoulutukseen tulee lisää ja kulttuuripuolen budjetti on aivan huikea, aivan huikea. Nuorisoon, liikuntaan, taiteeseen tulee valtavat satsaukset. Pitkiin aikoihin ei ole nostettu kunnan nuorisotyön yksikköhintoja eikä liikuntatyön yksikköhintoja, ja nyt nekin nousevat. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Veikkausvoittovaratkin kasvavat huikeasti. Tämä on hieno sivistys- ja kulttuuribudjetti.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltain talouden kriisissä on ollut finanssikriisiulottuvuuden lisäksi myös se elementti, että varallisuusarvot ja ihmisten luottamus ovat horjuneet energian hinnannousun takia. Esimerkiksi asuntomarkkinoilla tämä on näkynyt siinä, että pitkien etäisyyksien päässä olevien asuntojen ja talojen hinnat ovat tulleet reippaasti alas. Seuraavan vuoden talousarvio täällä Suomessa, uskon, tarjoaa oikeat eväät siihen, että Suomessa tämä kehitys ei pääse vauhtiin. Tässä budjetissa annetaan ihmisille mahdollisuuksia tehdä ympäristötekoja, tehdä sitä muutosta, jossa Suomi on entistä vähemmän öljyriippuvainen. Mahdollisuuksia on annettu niille, jotka asuvat omakotitaloissa, muuttaa lämmitysjärjestelmiään. Mahdollisuudet investoida energiatehokkuuteen ja energian säästöön kerrostaloissa ja rivitaloissa on moninkertaistettu. Suurilla kaupunkiseuduilla (Puhemies: Minuutti kulunut!) päästään entistä paremmin joukkoliikenteen käyttäjäksi. Nämä lisäävät luottamusta ilmastonmuutoksen aikana.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ihan kertauksena vielä se, että meillä on käsillä normaali laskusuhdanne, pitkän kasvun jälkeinen laskusuhdanne. Tämän lisäksi on finanssimarkkinoiden kriisi, joka syventää laskusuhdannetta. Mutta kaukana ovat ne ajat, joita moni kauhulla muistelee 1990-luvun alusta. Eli meillä tilanne on monelta osalta hyvin erilainen. Suurta epävarmuutta on tietysti. Tulemme näkemään talouskasvun hidastumista, tulemme näkemään työllisyyskehityksen hidastumista myös Suomessa. Eli epävarmuus rahoitusmarkkinoilla vaikuttaa myös taloudelliseen toimeliaisuuteen Euroopassa ja Suomessa.

Mutta täytyy myös tunnustaa se, että tavallisella suomalaisella ihmisellä ensi vuosi nykyarvion mukaan on ostovoimaltaan paljon vahvempi, vakaampi, parempi kuin tämä vuosi. Meidän arviomme mukaan ostovoima kasvaa 3,5 prosenttia kotitalouksissa, kun se tänä vuonna kasvaa 2,5 prosenttia. Eli kuitenkin mennään reippaasti parempaan suuntaan. Palkkojen nousu, tuloverotuksen alentaminen, ruokaveron alentaminen, sitten myös kotitalousvähennyksen kasvattaminen, joka mahdollistaa palvelujen ostamisen, toisaalta mahdollistaa työllistymisen, ovat niitä positiivisia signaaleja, mihin me luotamme ensi vuonna.

Ensi vuonna tulemme myös jatkamaan julkisen talouden kestävää linjaa. Eli me haluamme rakentaa luottamusta myös siinä, että meitä ei tarvitse epäillä, romuttaako tämä hallitus Suomen julkisen talouden pohjan vai ei. Tämä ei koskaan tule sitä tekemään, koska se on yksi satsaus tulevaisuuteen.

Sitten ihan loppuun vielä toteamus, että ei meidän kannata nyt ryhtyä hötkyilemään eikä kannata ryhtyä panikoimaan. Ei kannata ruveta pelottelemaan, vaan hoidetaan nämä asiat niin kuin Suomessa on ollut tapana hoitaa. Tunnustetaan tosiasiat, otetaan niskalenkki vaikeista asioista ja ollaan tyytyväisiä siitä, mikä meillä on hyvin. Investoidaan niihin, jotka kantavat meitä eteenpäin, niin kuin nyt tehdään, koulutukseen, kannustavaan verotukseen. Kohdennetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksia. Meillä on paljon hyvääkin, vaikka paljon epävarmuutta.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun kuultuamme me voimme olla onnellisia ainakin siitä asiasta, että emme joudu kohtaamaan näitä epätyypillisiä talousolosuhteita ensimmäisenä, vaan meillä on hyvä ottaa opiksi niistä maista, joihin nämä ensimmäisenä kohdentuvat, elikkä meillä on niin sanotusti sopeutumisaikaa.

Arvoisa puhemies! Käsissämme on raikas, tulevaisuuteen valoisasti katsova budjetti. Vaikka rahamarkkinat maailmalla kiehuvat, tämä budjetti pitää yllä suomalaisten uskoa tulevaisuuteen. Kansalaisten luottamuksella tulevaisuuteen on suuriarvoinen merkitys koko kansakunnan menestykselle.

Talousarvioesitys sisältää merkittävän noston pienimpiin sosiaalietuuksiin. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva Sata-komitea varmasti paneutuu perheiden taloudelliseen tukemiseen vielä syvemmin, mutta korjaus minimipäivärahoihin osoittaa jo sen, että näemme lasten kasvattamisen yhteiskunnan kannalta arvokkaana tehtävänä.

Veroratkaisussa työtulovähennys keventää verotusta pieni- ja kesituloisilta. Tämä on oikea suunta, koska kansalaisten tuloeroja ei pidä nykyisestä kasvattaa. Muita veroratkaisuja myös tarvitaan, jotta pieni- ja keskituloisten ostovoima kasvaisi entisestään. Ruuan arvonlisäveron alentaminen auttaa suhteessa eniten juuri pieni- ja keskituloisia. Tupakkatuotteiden verotuksen kiristyminen on mielestäni tervetullut ratkaisu.

Alkoholiverotuksen kiristämisestä on keskusteltu pitkään ja hartaasti. Sen vaikutuksia on peilattu, analysoitu. Mielestäni alkoholiverotuksen kiristämistä on pohdittava tarkkaan ja positiivisesti. Alkoholikuolleisuus ja kaikki muut vaikeammin mitattavat seikat puhuvat sen puolesta, että aiemmin tehty veronalennus oli virhe. Tämä virhe on hyvä korjata niin pian kuin se vain on mahdollista.

Arvoisa puhemies! Merenkulun puolelta haluaisin todeta sen vielä ihan erikseen, että talousarvion sisältämä tonnistoverouudistus on otettu erittäin myönteisesti vastaan. Näin on tehty sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Huoltovarmuuden, mutta myös Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyttämiseksi on positiivista, että Vanhasen kakkonen on priorisoinut merenkulun näinkin mittavasti kuin se on tehnyt.

Kaiken kaikkiaan käsissämme on myönteinen budjetti sisältäen tekemisen makua, ympäristöön panostamista ja osaamisen edelleen vahvistamista. Nämä kaikki luovat pohjaa Suomen seuraavalle kasvuaallolle, joka toivottavasti on lähitulevaisuudessa.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on jo selvästi nähty, että tässä taloudellisessa tilanteessa olemme olleet ennakolta viisaita, eli ensi vuoden talousarvio näyttää sen, ettei tarvitse tehdä myöskään tässä tilanteessa mitään suurempia muutoksia, kun osattiin asioita myöskin ennakoida. Me lyhensimme lainoja silloin, kun siihen oli varaa, toteutettiin Euroopan toiseksi vahvin valtiontalous.

Vielä muutama kuukausi sitten keväällä, mutta myöskin tässä täysistunnossa oppositio vaati edelleenkin miljardien lisäyksiä näihin menoihin. Meillä olisi syöty ja viime kuukausina edelleenkin haluttaisiin syödä niitä tarpeellisia taloudellisia puskureita, mitä tämä tilanne vaatii. Nytkin talousarvioesitys on vain 153 miljoonaa ylijäämäinen, joka on suhteellisen pieni määrä. Ja täytyy muistaa, että edelleenkin korkomenojen osuusarvio ensi vuoden talousarviossa on noin 2,4 miljardia euroa, jota maksetaan vanhoista lainoista. Niittenkin vähentäminen olisi todella tarpeellista jatkossa. Jatkossakin on oltava viisaita, ja nyt myös näyttää siltä. Työntekoon kannustetaan, tuloverotusta kevennetään ja myöskin työtulovähennyksen avulla veronkevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille, vaikka oppositio toisin väittääkin. Myöskin pienemmissä tuloluokissa kannustetaan aidosti työntekoon.

Tietysti voisi miettiä muutamia lisäehdotuksia tälle lohkolle. Mielestäni marginaalivero pitäisi laskea 45 prosenttiin, yritysten sukupolvenvaihdon verotuksen uusin käänne ei välttämättä ole paras mahdollinen elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Yrittäjän sosiaaliturvaa pitäisi parantaa. Siinä onneksi on myöskin esityksiä ja varmasti syksyn aikana tulee lisää, jolloin kannustettaisiin yrittämiseen ja työntekoon. Olisi erittäin tärkeätä, että loputkin kannustavuusloukut saataisiin purettua.

Mielenkiintoinen näkökulma erityisesti SDP:n puolelta on se, että nyt ei kannusteta tulevaisuusinvestointeihin. Kyllä hyvin harvoin on kannustettu näin paljon tulevaisuusinvestointeihin kuin tässä budjetissa. Opiskeluun kannustetaan, opiskelun edellytyksiin kannustetaan, on tehty aito yliopistouudistus, lisärahoitusta yliopistopuolelle, perusopetuksen luokkakokoja on pienennetty, erityisopetukseen panostetaan, maahanmuuttajakoulutukseen panostetaan. Myöskin kaikki nuoret halutaan mukaan tämän yhteiskunnan kehittämiseen. Eli määrärahoja on lisätty nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työpajatoimintaan. Tietysti on tarkistettava esimerkiksi yliopistojen kohdalla, ovatko määrärahat edelleenkään riittävät, että pystytään tekemään Suomen tulevaisuutta. (Ed. Kuoppa: Eivät ole!)

Tulevaisuuteen uskotaan ja tulevaisuutta tehdään. Mietitään esimerkiksi energiapuolen investointeja, tukia. Tavoitteenahan meillä pitää olla täydellinen energiaomavaraisuus kaiken varmuuden vuoksi.

Kotitalousvähennystä on laajennettu sillä tavalla, että myöskin pystytään esimerkiksi säästämään energiassa ja tukemaan ihmisten omaehtoista energiatehokkuutta. Me todellakin teemme tulevaisuuden liikenneinvestointeja ensi vuoden budjetissa, vaikka muuta väitetään. Varmasti voisimme puhua liikennerahastoista, varmasti voimme puhua perustienpidon määrärahoista. Siellä on lisättävää, korjattavaa, mutta linja on kuitenkin oikea. Me pystymme toimimaan myöskin äkillisten muutosten vallitessa, ja siitä ovat todisteena nämä metsäteollisuuden tukipaketit, jotka toivottavasti aiheuttavat jo sen, että enempiä supistuksia ei tulisi. Ainakin toivomme niin. Enempää emme uskoaksemme ole voineet tehdä kuin nyt olemme tehneet. Eli kokonaisuus näyttää varsin hyvältä, arvoisa puhemies, ja tällä pohjalla on hyvä jatkaa ensi vuoteen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Porvarihallitus välittää selvästi omat arvovalintansa, ja erityisesti kiinnitän huomion siihen, että kunnissa oleva suurin ongelmahan on sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen heikko rahoitus, johon Vanhasen—Kataisen hallitus voisi vaikuttaa. Sen sijaan hallitus suuntaa miljardiluokan pelivaraa suurten omaisuuksien ja metsätulojen verotuksen poistamiseen sekä suurituloisten veronkevennyksiin.

Erityisesti on kannettava huolta julkisen terveydenhuollon, perusterveydenhuollon, hoidon porrastuksen toimivuuden varmistamisesta lisärahoituksella. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tehtävät panostukset vähentävät elintasoeroja ja vahvistavat sosiaalista turvallisuutta. Tässä suhteessa syrjäytymistäkään ei voi vastustaa puheilla, vaan on tehtävä konkreettisia tekoja. Maamme ja kansalaisten turvallisuutta on vahvistettava varustautumalla oikeasta päästä.

Edustuksellisen demokratian on myös toimittava, jos kansalaisten perusoikeudet ovat vaarassa, ja eduskunnan on tämä budjettikäsittelyssään tiedostettava ja ymmärrettävä. Aikoinaan valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät sosialidemokraattien johdolla saivat aikaan muun muassa korvamerkityt lastensuojelu- ja nuorten psykiatrian määrärahat, homekoulurahat. Nämähän nykyisen hallituksen aikana poistettiin tämän vuoden budjetista. Näitä on eduskunnan käsiteltävä.

Tuottavuusohjelmaa käytetään tämmöisenä naamioituna juustohöylänä. Perusturvaa ja aluerakennetta heikennetään tällä tavalla hävittämällä lähes 2 000 työpaikkaa, alueellistamista tämäkin. Erityisesti poliisiin kohdistuvat vähennykset heikentävät kansalaisten turvallisuutta kautta maan. Vakavaa huolta herättää tietysti vakavan rikollisuuden torjunnan etulinjassa toimivien huumerikostutkijoiden toimintakyvyn vahingoittaminen. Sisäministerin olisi pitänyt ottaa asia hallintaan jo viime syksynä. Nyt ennakoiva julkisuuden kautta tapahtuva ajelehtiminen heikentää kansalaisten sisäistä turvallisuutta, poliisin toimintakykyä.

Puhemies! Sosialidemokraatit ovat peräänkuuluttaneet lokakuussa 2000 edellisen hallituksen hyväksymän harmaan talouden neljännen talousrikostorjuntaohjelman toteuttamista, samoin kuin syyttäjät myöskin viime talvena. Valtiovarainministerin vastuulla on rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jolla päästäisiin pureutumaan pitkiin aliurakointiketjuihin ja niiden alapäässä harmaan talouden alalla toimiviin urakoitsijoihin. Paitsi että Suomessa on tämä hallitus pysäyttänyt tämän etenemisen, valtiovarainministeri Kataisen johdolla hallitus on myös Euroopan unionissa vastustanut Saksan esitystä laajentaa rakennusalan aliurakointiin liittyvien väärinkäytösten torjumista. Sosialidemokraattien esitys tämän toteuttamisesta toisi yli 130 miljoonaa euroa valtiolle tuloja, ja ennen kaikkea talousrikollisuuden ja laittoman ulkomaisen työvoiman torjuminen poistaa kilpailuvääristymää ja myöskin luo taloudellisen toiminnan parempia edellytyksiä. Talousrikollisuus on uhka myös yksittäisen työntekijän oikeusturvalle ja yhteiskuntamme turvallisuudelle.

Puhemies! Koskaan Suomen talous- ja hyvinvointiperusta ei ole ollut niin voimakkaasti riippuvainen yksittäisistä ratkaisuista ja Venäjä-suhteista kuin nimenomaan puuhuollon turvaamisessa ja puutullikysymyksessä. Hallitus teki historiallisen virheen passiivisuudellaan. Sosialidemokraatit vaativat viime vuoden kesäkuussa hallitusta aktiivisesti ja vakavasti varmistamaan Venäjän hallituksen ja EU:n kautta sen, että luodaan edellytykset tuontiraaka-aineen saatavuudelle ja myös lähialueidemme myönteiselle metsätalouden yhteistyön kehittämiselle.

Tältä osin hallitus tyytyi lähinnä luottamaan Venäjän ja Wto:n välisiin järjestelyihin ja linjasi pääministerin sanoin: "Varsinainen neuvottelu käydään luonnollisesti komission ja Venäjän välillä." Nyt vihdoin tarvitaan suoria yhteyksiä ja ratkaisujen hakemista. Tässä presidentti tuo välttämätöntä lisäarvoa, jos hallitus sitä arvostaisi, ja erityisesti metsäpolitiikan huippukokouksia pääministeri Lipposen lailla lähdettäisiin nyt aikaansaamaan.

Mutta kansallisesti metsälainsäädäntö on uudistettava metsien uudistamista ja ensiharvennusta korostavaksi, metsien omistusta kohotettava yhteismetsälainsäädännöllä, ja metsäteollisuudessa tarvitaan myös työnantajien ja työntekijöiden aitoa sitoutumista, jotta toimintaympäristöä uhkaavat muutokset hallitaan. Irtisanomissuojan vahvistaminen tukee yhteistä sitoutumista, poistaa pelon siitä, että kansainvälinen teollisuus ottaa liipasimelleen ensiksi heikoimman irtisanomissuojan suomalaiset työntekijät.

On myös tärkeätä, että nyt tuemme myös Itä-Suomen aluekehityksen ja koko metsätalouden perustan osalta niitä rakennetukiratkaisuja, joita esimerkiksi Varkauden tapauksessa on esitetty. Ja on myös varmistettava, että tämän metsätalouden ja metsäteollisuuden hallinnassa ei tuhota esimerkiksi sellaista ympäristö- ja kierrätysosaamista, jota esimerkiksi Corenso Varkauden kuitupakkausten kierrätyksen kansainvälisenä, ainutlaatuisena huippuosaajana edustaa. Nämä on turvattava energiateknologian strategioissa ja tehtävissä työ- ja elinkeinoministeriön rakennetukiratkaisuissa. Uskon, että näissä asioissa ministeriössä käydään vielä tarkemmin läpi yksittäisiä toimenpiteitä ja toimitaan alueellisten päättäjien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Porvarihallituksen pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen ylistivät täällä valtion ensi vuoden budjettia tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Näitä näkemyksiä ei voi hyväksyä. Mitä mahtaa näistä ministerin kehuista ajatella lastensa kanssa leipäjonossa oleva yksinhuoltajaäiti tai pientä eläkettä saava eläkeläinen, jonka rahat ovat menneet vuokraan ja lääkkeisiin, eikä ruokaan ole enää rahaa?

Erityisesti ministeri Katainen perustelee 870 miljoonan euron veronalennuksia tasapuolisiksi. Kataiselta on jäänyt huomaamatta, että vain euroilla voi ostaa tai maksaa palveluista, joiden hintoja hallituksen aikaisemmat päätökset ovat nostaneet. Pienituloisten toimeentulo kiristyy entisestään, ja hallitus sysää köyhän kansan toimeentulon leipäjonojen, seurakuntien ja muiden hyväntekeväisyysjärjestöjen varaan.

Hyvätuloisilla, 100 000 euron vuositulon saajilla, käteen jäävä tulo lisääntyy yli 1 000 eurolla vuodessa, mutta pienituloinen joutuu tyytymään muutamaan vaivaiseen euroon kuukaudessa lisätulon suhteen. Myös nettotulon suhteen 100 000 euron tuloilla nettotulo lisääntyy 1,9 prosenttia. Pienituloisella, 12 000 euroa vuodessa ansaitsevalla, nettotulo lisääntyy vain 1,1 prosenttia ja euroina vajaat 10 euroa kuukaudessa.

Hinnat ovat ruokakaupoissa nousseet kaikille tuloista riippumatta samalla tavalla. Pienituloisella ruoka ja asuminen vievät valtaosan tuloista, eikä kaikilla tahdo edes riittää, vaikka kuinka senttejä venyttelisi.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus, joka hieman pienentäisi ruokalaskua, on siirretty ensi syksyyn. Erityisen vaikea on toimeentulotuelle joutuneiden perheiden asema. Heidän taloudelliseen ahdinkoonsa hallitus suhtautuu kylmästi, sillä edes yksinhuoltajien lapsilisän korotuksesta eivät he hyödy, koska vastaavasti leikataan toimeentulotukea. Lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen ei huolestuta Vanhasen porvarihallitusta, vaan politiikallaan se lisää entisestään taloudellista eriarvoisuutta.

Hallitus sitoi päivähoitomaksut indeksiin, jolla taataan päivähoitomaksujen korotukset, mutta kokoomuksen kynnysehtoa hallitukseen menolle, lapsilisän sitomista indeksiin, ei ole nytkään hallituksen esityksessä. Tämä merkitsee lapsilisien reaaliarvon jatkuvaa alentumista.

Vasemmistoliitto esittää 15 euron korotusta lapsilisiin, lapsilisien tekemistä etuoikeutetuksi tuloksi, mikä merkitsee sitä, että kaikkein köyhimmätkin lapsiperheet hyötyisivät lapsilisien korotuksesta. Nythän tässä ei näin käy, vaan kaikista köyhimmät lapsiperheet jäävät tämän hyödyn ulkopuolelle.

Työttömyysturvan tasokorotukseen hallitukselta ei tule senttiäkään, ja verohelpotukset eivät koske työmarkkinatukea. Eläkeläisten kohdalla hintojen ja maksujen korotukset ovat syöneet kansaneläkkeen tasokorotuksen. Indeksitarkistuksella vain korvataan tapahtunutta hintojen ja maksujen nousua. Tarkistukset tehdään jälkikäteen, joten eläkeläiset joutuvat odottamaan korvausta käytännössä jopa vuoden, ja korotukset näyttävät jatkuvan. Juuri tulleitten tietojen mukaan, viimeisten tilastojen mukaan, inflaatio on ollut lähes 5 prosenttia.

Pääministeri Vanhasen lupaama 100 euron tasokorotus kansaneläkkeeseen pitää toteuttaa välittömästi eikä siirtää sitä seuraavan hallituksen päätettäväksi. Taitettu eläkeindeksi on leikannut työeläkkeitä, eikä tähänkään epäkohtaan hallitus ole esittämässä parannusta eläkeläisjärjestöjen vaatimuksista huolimatta ja huolimatta kokoomuspuolueen lupauksista, jotka ennen vaaleja annettiin.

Vasemmistoliitto vaatii verotuksen oikeudenmukaisuutta nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennys 1 480 eurosta 3 000 euroon. Tämä hyödyttäisi merkittävästi pienituloisia ja keventäisi heidän verotustaan. Ei voi olla oikein, että työmarkkinatukea saava pienituloinen henkilö maksaa yli 20 prosenttia veroa siitä 15 euron päivärahasta, joka päivää kohti tulee. Sen sijaan hallitus on antamassa suuria verohelpotuksia tämän maan kaikista suurituloisimmille, jopa useiden tuhansien eurojen vuotuisia verohelpotuksia.

On kysyttävä, miten nämä verohelpotukset voivat kannustaa näitä ihmisiä entistä suurempiin työpanoksiin. Tähän ei myöskään ministeri Katainen äsken käydyssä debatissa vastannut. Nyt ministeri Katainen on asettanut palkansaajat syyllisiksi inflaatioon ja vaatii jo nyt työntekijöitä uhrautumaan.

Ministeri Katainen, miksi yli 10 miljardin euron osinkotulojen saajilta ei vaadita mitään vastuuta? Heidän omistamansa yritykset potkivat pois tuhansia työntekijöitä, ja näille Suomen rikkaimmille ollaan suunnittelemassa uusia veronkiertomahdollisuuksia hallintarekisterilain sääntöjä entisestään lieventämällä. Tämä on todella pöyristyttävää, jos tätä hallintarekisterilakia muutetaan siihen suuntaan, joka on nyt julkisuudessa ollut, elikkä entisestään mahdollistetaan suurimmat veronkierrot suomalaisille omistajille hallintarekisterilain suojaan piiloutuen.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviossa lopulta pitkäkestoisimmat kysymykset koskevat ilmastotalkoita, sitä, pystymmekö vastaamaan siihen haasteeseen, jota ilmastonmuutoksen torjuminen tarkoittaa. Monilla asioilla, jotka liittyvät näihin ilmastotalkoisiin, on myös myönteinen taloudellinen merkitys. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee rohkeaa muutosta, jossa olemme energian suhteen omavaraisempia, jossa olemme vähemmän öljyriippuvaisia, jossa perheidemme arki ja teollisuutemme ovat vähemmän riippuvaisia energiasta. Energiatehokas Suomi on sellainen Suomi, joka pystyy myös elämään tulevina vuosikymmeninä, kun öljyn hinta todennäköisesti tulee nousemaan vielä nykyisestä ja kun osa kilpailukykyämme ehdottomasti on se, että olemme energiatehokkaampia kuin muut.

Talousarvio antaa näitä mahdollisuuksia tehdä muutoksia, siirtyä kohti vähähiilisempää Suomea. Lämmitysjärjestelmien muutokset ovat ensi vuoden aikana helpompia toteuttaa kuin aikaisemmin. Rivitalot ja kerrostalot saavat avustusta energiatehokkuusinvestointeihin, jotka myös pitkällä aikavälillä vähentävät näiden taloyhtiöiden kustannuksia. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki otetaan käyttöön. Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa esitettiin tuen tason nostamista. Esitys on erinomainen. On kuitenkin myönteistä, että tämä tuen muoto on nyt avattu, ja tiedän ainakin omasta kotikaupungistani Helsingistä, että Helsingissä on paljon poliittista tahtoa lisätä joukkoliikenteen määrärahoja, parantaa joukkoliikenteen tasoa. Uskon, että tällä valtion tuella, joka nyt ensimmäistä kertaa tulee kaupunkimme joukkoliikenteeseen, voidaan saada aikaiseksi kokonaisuus, jossa joukkoliikenteen käyttö lisääntyy.

Tässä salissa on tänään keskusteltu luonnollisesti aika paljon suhdannepolitiikasta. Suhdannepolitiikka oli itse asiassa läsnä jo hallitusneuvotteluissa. Tuolloin, huhtikuussa 2007, hyvin todennäköisenä arviona pidettiin sitä, että Yhdysvaltain asuntoluottojen ongelmista tulee olemaan seurauksia, jotka vaikuttavat koko maailmantalouteen vakavalla tavalla. Nämä vaikeudet ovat nyt täydessä käynnissä, ja ne ovat skaalaltaan epäilemättä arvioidun haarukan huonommassa päässä. On varmasti paikallaan, että myös näitä kysymyksiä käsitellään budjetin käsittelyn aikana.

Eurooppalaisten valtiovarainministerien on hyvä käydä kohta kohdalta läpi se, mitä Yhdysvalloissa on tapahtunut, ja myös käydä aktiivista keskustelua siitä, mitkä ovat niitä seikkoja ja niitä kohtia, joita kansainvälisessä ja hyvin keskinäisriippuvassa talousjärjestelmässä olisi syytä säätelyllä, ehkä myös transatlanttisella yhteisellä säätelyllä, kiristää.

Koska jo hallitusneuvottelujen aikana ajateltiin, että tämän hallituksen aikana on todennäköistä, että suhdannekäänne on käsissämme, myös budjetti heijastelee näitä arvioita. Esimerkiksi investoinnit liikennehankkeisiin, ennen kaikkea merkittäviin ratahankkeisiin, tulevat nyt suhdannepoliittisesti hyvin oikea-aikaisesti. Myös energiatehokkuusinvestoinnit ja investoinnit lämmitysjärjestelmien muuttamiseen tarkoittavat osaltaan sitä, että rakennusala, jonka työllisyyskehitys on nyt kääntymässä heikompaan suuntaan, tulee osittain kompensoitua näiden toimien vaikutuksesta. Uskon, että ensi vuoden aikana tullaan ottamaan monta tärkeää askelta kohti vähähiilistä Suomea.

Mikaela Nylander /r:

Ärade talman! Regeringens budgetproposition till riksdagen innehåller definitivt rätta tyngdpunktsområden och propositionen är en logisk och väl genomtänkt följd av regeringsprogrammet. Ingen budgetproposition har hittills slutfört allt samhällsbyggande. Det gör inte heller republikens budgetproposition nr 200.

En av de centralaste frågorna i propositionen gäller givetvis skattepolitiken. I rådande konjunkturläge är det alldeles centralt att vi genom en genomtänkt skattepolitik stöder den inhemska köpkraften. Alla tillgängliga medel bör användas för att sporra till arbete, studier och företagsamhet. Beroende på målgruppen bör olika medel användas.

Den höga marginalskatten är ett problem för den förda politiken liksom för målsättningarna som regeringen har, och till denna bör regeringen återkomma. Likaså bör man i rättvisans namn återkomma till grundavdraget i kommunalbeskattningen. En förhöjning av grundavdraget måste ske inom denna regeringsperiod.

Hallitus tulee tarkastelujakson jälkeen palaamaan alkoholiverotukseen. Henkilökohtaisesti haluan ensinnäkin nähdä, mitkä ovat todelliset tulokset tästä tarkastelusta. Minun on myös hyvin vaikeata ymmärtää, miten me kiristämällä alkoholiveroa pystyisimme saavuttamaan pitkäjänteisiä, myönteisiä terveysvaikutuksia tiedostaen, että Suomenlahden toisella puolella ja itärajamme molemmilla puolilla tarjonta tulee pysymään entisellään. Jos eläisimme alkoholin saatavuuden suhteen tyhjiössä, voisimme paremmin vero- ja hintapolitiikalla ohjata kulutusta. Tavoite kaikilla on tietysti sama, mutta keinot sen saavuttamiseksi vaihtelevat.

Arvoisa puhemies! Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen vuoden 2009 talousarvioesityksessä varattu määräraha, 7,9 miljoonaa euroa, ei riitä saariston nykyisten yhteysalusreittien ylläpitoon. Sekä polttoaineiden hinnat että rahtaushinnat ovat nousseet. Useat vanhat yhteysaluslaiturit ovat kunnostuksen tarpeessa. Sen lisäksi Kotkan Haapasaaren liikenteen palvelutason välttämätön korjaaminen tarvitsee myös lisärahoitusta.

Pitkän aikavälin ratkaisu määrärahakysymykseen on saatava. Saaristoliikenteen yhteysalusmäärärahan pitkään jatkunut vuosittainen alimitoitus varsinaisissa talousarvioehdotuksissa on luonut epävarmuutta saaristoyritysten toimintaan ja haitannut saariston kehitystä. Tämä on ristiriidassa saaristolain kanssa, joka asettaa valtiolle velvoitteen huolehtia saaristoliikenteestä.

Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelman mukaan saaristoliikenteen, lauttojen ja yhteysalusten palvelukyky turvataan vähintään nykytasolla. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen on osoitettava lisämäärärahaa. Sen lisäksi on muutettava menokohdan perustelut sellaisiksi, että määrärahaa voidaan käyttää myös yhteysaluslaitureiden kunnostukseen ja rakentamiseen, mikä on ollut myös tähän saakka mahdollista.

Som medlem av kulturutskottet kan jag slutligen konstatera att det finns många godbitar att bita i i budgetförslaget. Satsningar på den grundläggande utbildningen är verkliga investeringar i framtiden. Likaså är de höjda anslagen för att befrämja barns och ungas intresse för att röra på sig investeringar som bär långt in i framtiden. Satsningar på läroavtal, på ungdomsverkstäder förhindrar eller möjliggör åtminstone att man kan förhindra en utslagning bland barn och unga. En verklig undervisnings- och kulturbudget alltså.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Talouden kehitys on nyt siinä vaiheessa, että voitaneen arvioida, että hyvät ajat ovat takanapäin pitkälti ja ehkä ensi vuosi vielä on Suomessa kohtuullisen hyvä. Ja kun tämä kausi on nyt tässä vaiheessa, niin on hieman murheella todettava, että taantumaan tai ainakin heikompaan kehitykseen Suomessa mennään tilanteessa, jossa perheillä, erityisesti lapsiperheillä, ja monilla muilla heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevilla on vaikeaa ja ahdasta.

Kun hyvänä aikana ei ole näitä ongelmia päästy poistamaan, vaikka monia hyviä asioita on toteutettu ja työllisyystilannekin parantunut, niin kuitenkin valtava määrä suomalaisia elää aivan tarpeettomasti heikoissa oloissa taloudellisesti. Henkisen puolen vaikeudet ovat oma lukunsa, ja niihin pitää vakavasti kiinnittää huomiota lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa arvomaailmassa, mutta budjetin yhteydessä erityisesti nämä taloudelliset kysymykset ovat ne, joista on syytä puhua.

Viimeaikainen inflaatiokehitys on johtanut siihen, että erityisesti lapsiperheiden tulotaso on jäänyt jälkeen kehityksestä. Ostovoima on jäänyt jälkeen siitä, mikä sen pitäisi olla. Eläkkeet ja monet etuudet on sidottu indeksiin, vaikkakin heikkoon indeksiin, mutta esimerkiksi lapsilisät ja lapsiperheiden muut etuudet ovat oman onnensa nojassa ja niiden reaaliarvo on laskenut. Ja valitettavasti hallitus ei tältä osin tee mitään todellista muutosta, joka edes ottaisi kiinni tuon inflaation viemän ostovoiman.

Tämä on tämän budjetin suurin heikkous mielestäni. Hallitus on työntänyt Sata-komiteaan kaikki uudistukset, ja ne tulevat, jos tulevat, joskus, niin kuin nimikin kertoo, vuonna 2017 tai jolloinkin silloin, ja se on kyllä valitettavaa, kun katsotaan, missä tilanteessa olemme.

Lapsiperheille ja muutoinkin ihmisille tässä maassa tärkeitä ovat toimeentulon tarjoavat tulot ja toisaalta sitten palvelut. Erityisesti terveyspalvelujen puolella tällä hetkellä on suuria ongelmia, ja niihin ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Kunnat ovat tavattoman ahtaalla loppujen lopuksi, ja vaihtoehdot ovat vähissä.

Tämä eriarvoisuuden kasvu on iso ongelma. Mielestäni tämä veropolitiikka, jota hallitus nyt harjoittaa, lisää tuloeroja ja näitä ongelmia heikompiosaisten kohdalla, vaikka toinen vaihtoehto olisi mahdollinen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on hyväksynyt vaihtoehtobudjetin, jossa perusvähennystä korotettaisiin 1 500 euroon nykyisestä 900 eurosta. Tämä olisi kohdennettu toimenpide juuri pienimpien tulojen varassa eläville, ja samaten lapsivähennyksen käyttöönotto toisi lapsiperheille sitä kovasti kaivattua parannusta.

Kuntien rahoitus on turvattava kaikkialla maassa niin, että palvelut tarjotaan kaikille mahdollisimman tasavertaisesti. Tässä on valtavat erot tällä hetkellä. Meillä on laajoja alueita, joilla väestö vähenee, ikääntyy, kustannukset nousevat ja tulotaso ja tulojen määrä kunnissa heikkenee. Tätä aluepolitiikan alasajoa ja romuttumista viime vuosina on EU-politiikka vielä valitettavasti vain kiihdyttänyt. Vaikka siellä isoja rahoja jaetaan, ne eivät ole tehonneet, ne ovat byrokratian takana ja tehottomia. Siinä tarvittaisiin aivan uutta otetta aluepolitiikan näkökulmasta.

Keskittämispolitiikka on Vanhasen hallituksen aivan hämmästyttävä politiikan johtolanka. Kun käsittelemme täällä erilaisia lakeja, niin aina huomaamme, että maakuntakeskuksiin ja muutamaan keskukseen keskitetään entistä enemmän ja ne ihmiset, jotka ovat vähän etäämmällä, saavat omin kustannuksin etsiä niitä palveluja. Tämä on kyllä sellaista kehitystä, jota en pidä kansakunnan enkä ainakaan oikeudenmukaisuuden ja ihmisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta hyvänä ja perusteltuna.

Herra puhemies! Näillä lyhyillä ajatuksilla tässä yhteydessä kiinnitän näihin asioihin huomiota ja totean, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on todella tehnyt tasapainotetun vaihtoehtobudjetin, jota kukin kansanedustaja voi lukea ja tutkia, mikä on se meidän vaihtoehtomme.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmantaloudessa on menossa poikkeuksellinen muutosvaihe. USA:n talous on vapaassa pudotuksessa. Tämä merkitsee talouden painopisteen suhteellisen nopeaa siirtymistä Aasiaan. Ehkä kysymys, jota emme ole riittävästi arvioineet, on se, kuinka merkittävällä tavalla tämä USA:n talouden alamäki vaikuttaa siihen, että Kiinan asema tulee ihan ratkaisevalla tavalla vahvistumaan ja vastaavasti USA:n taloudellinen asema heikkenemään. Tällä on totta kai merkitystä myös Euroopan selviytymiseen. Millä tavalla ikääntyvä Eurooppa vastaa tähän suureen haasteeseen? Tämä sama haaste koskettaa luonnollisesti myös Suomea.

Minä uskon, että kun hallitus tätä budjettiesitystä on rakentanut, tämä kansainvälisen toimintaympäristön arviointi on ollut vahvasti käsillä, mutta kuten valtiovarainministeri Katainen on useampaan kertaan tänään todennut, tämä epävarmuus merkitsee sitä, että täysin yksiselitteisiä johtopäätöksiä tässä vaiheessa on mahdotonta tehdä. Joka tapauksessa budjetin sisältö on tähän suhdannetilanteeseen asemoituna varsin realistinen. Se pitää sisällään merkittävät veronalennukset. Tuloveronalennuksista vallitsee varsin pitkälle menevä yksimielisyys, ja arvostan myös sitä, että ruuan arvonlisäveron alentaminen toteutuu hallitusohjelmassa sovitulla tavalla.

Sen lisäksi ensi vuoden budjetti pitää sisällään poikkeuksellisen paljon perheisiin kohdistuvia erilaisia kannustinmuotoja, ja tässä mielessä olenkin ristinyt tämän ensi vuoden budjetin perhebudjetiksi. Sanon tämän sillä kokemuksella, että olen kuitenkin jo neljättätoista budjettia käsittelemässä ja kertaakaan aikaisemmin yhtä merkittävää kohdistusta perheille ei ole suoritettu. Tämä merkittävä äitiys- ja isyyspäivärahojen korottaminen, lapsilisien korottaminen kolmannesta lapsesta eteenpäin elikkä nimenomaan lapsilisien korotus, joka kohdistuu monilapsisiin perheisiin, ja kotitalousvähennyksen nostaminen 3 000 euroon jo edellä mainitsemani ruuan arvonlisäveron alentamisen lisäksi ovat todella merkittäviä asioita. Tästä kuuluu erityinen tunnustus hallitukselle.

Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin puuttua yhteen asiaan, josta ehkä ei ole tämän päivän aikana käytetty yhtään kriittistä puheenvuoroa, ja se koskettaa ilmasto- ja energiatavoitteita, jotka Euroopan unionin puitteissa on sovittu ja joihinka Suomikin on sitoutunut. Olen paljon pohtinut sitä kuluneen kesän ja alkusyksyn aikana, että kun talouskasvu joka tapauksessa hidastuu, siihen vaikuttaa väestön ikääntyminen, siihen vaikuttaa tämä taloudellisen toimintaympäristön muutos, niin ovatko ne tavoitteet, jotka nyt sisältyvät ilmasto- ja energiapolitiikkaan, tässä tilanteessa liian kunnianhimoisia, liian lyhyelle aikajänteelle sovitettuja.

Haluan tavallaan avata tätä logiikkaa toisen asian suhteen, jossa olen hieman kriittinen tätä hallituksen esitystä kohtaan. Se koskettaa alkoholiverotusta. Minä olen muutamassa yhteydessä todennut, että keskustelin viime syksynä sekä valtiovarainministeri Kataisen että pääministeri Vanhasen kanssa asiasta, ja silloin periaatteessa sain tuen ajatukselle, että alkoholiverotuksen korottamista jatketaan. Nyt tämä korotus ei sisälly tähän budjettiesitykseen. Olen siinä mielessä harmistunut, kun ajatellaan sitä intensiteettiä, millä on paneuduttu tähän ilmastopolitiikkaan ajatuksella, että Suomi puhdistaa koko maailman. Eikö samaa logiikkaa voitaisi käyttää tässä alkoholiverotuksessa ja alkoholipolitiikassa, että Suomi raitistaa koko maailman? Minusta tämä looginen yhteensovitus tavallaan toisi sen lähtökohdan, että me ponnistelemme sekä luonnon että ihmisen kannalta erittäin korkealla ambitiotasolla, ja minusta tähän meidän tämän eduskuntakäsittelyn aikana kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On helppo aloittaa samaan tyyliin kuin useat muutkin, että maailmantalouden tilanne on hyvin epävakaa ja sen vaikutukset näkyvät myös Suomessa jollakin tavalla. Millä tavalla meillä talouskasvu hidastuu, jää nähtäväksi. Monelta taholta välittyvä tieto voi helposti antaa liian pessimistisen kuvan Suomen talouden tilasta ja tulevaisuudesta. Kansalaisille tulisi antaa selvä viesti siitä, että Suomen talouden tila on vakaa ja kasvu jatkuu.

Ensi vuodesta odotetaan Suomessa kenties tätä vuotta helpompaa hidastuvan inflaation ja myös työttömyyden vähentymisen myötä. Niiden vaikutukset yhdessä veronkevennysten kanssa tulevat näkymään muun muassa kotitalouksien ostovoiman nousuna. Näillä uutisilla ihmisten uskoa tulevaisuuteen on hyvä vahvistaa.

Budjetin veronkevennykset tähtäävät ostovoiman, talouskasvun ja työllisyyden ylläpitämiseen. Etelä-Karjalan alueella Imatralla ja Joutsenossa eletään epävarmuuden aikaa. Ennen kaikkea Joutsenossa Konnunsuon vankilan kohtalo on mielenkiintoinen. Vankien vähentäminen ja vankila-alueiden uudelleenjärjestelyt vahvistavat epäilyksiä peruskorjauspäätöstä edelleen odottavan Konnunsuon vankilan jatkosta. Vankila on Joutsenon alueen neljänneksi suurin työllistäjä ja veisi sulkeutuessaan suuren määrän työpaikkoja alueelta. Nyt annetut Stora Enson ja UPM:n irtisanomisilmoitukset merkitsevät monille saman alueen asukkaille työpaikan menetystä.

Yleinen taantuma on koko maassa selvästi päällä, kuten metsäteollisuuden valitettavat irtisanomisuutiset osoittavat. Rakennemuutokseen varattuja rahoja ja voimavaroja onkin tältä osin kohdistettava harkiten ja maltillisesti. Kohteeksi on löydettävä oikeanlaista elävää yritystoimintaa, joka pystyy antamaan rakennemuutosalueiden taloudelliseen tilanteeseen ja ennen kaikkea työllisyyden kehitykseen positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Tässä kohden onkin syytä sanoa, että hallitus on rakennemuutosasiassa tunnistanut nopeiden toimenpiteiden tarpeen ja myös niihin ryhtynyt. Mikään ei tietysti onnistu hetkessä. Malttia tarvitaan aina.

Arvoisa herra puhemies! Erityisen positiivisena budjetissa näen myös sen, että poliisisektori on saanut kipeästi kaivattua lisärahaa ennen kaikkea työttömien poliisien palkkaamiseen. Lisärahalla halutaan korjata se epäkohta, että avoimiin virkoihin ei ole ollut mahdollista palkata uusia työntekijöitä. Perusturvallisuuden takaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että poliisien määrä pystytään pitämään riittävän korkealla tasolla. Meillähän eduskunnassa päätös on, että vuoden 2002 tasosta ei tultaisi tinkimään.

Budjetissa on varattu merkittävä summa rahaa liikennesektorille ja uusia hankkeita käynnistetään. Erityisesti perusväylänpitoon täytyy kuitenkin panostaa lisää, kuten liikenne- ja viestintävaliokunnan selonteossakin todettiin. Olisi järkevää ottaa oppia Ruotsin pari vuotta sitten tekemästä esimerkillisestä päätöksestä ja olisi kehitettävä pidemmän aikavälin hankesuunnitelma perusväylänpitoa varten. Tällä hetkellä rahoitusvaje perusväylänpidon hankkeissa on noin 200 miljoonaa euroa. Sen kattaminen onkin varteenotettava haaste varsinkin, kun kustannustaso jatkuvasti nousee ja väylänpitoon osoitetut euromäärät pysyvät samoina.

On myös otettava huomioon, että metsäteollisuuden Venäjän tuontipuun vähentyminen lisää kotimaisia kuljetuksia. Hallitus on tehnyt mittavia toimia metsäteollisuuden puunsaannin turvaamiseksi. Tästä seuraa, että investointeja täytyy kohdistaa myös puukuljetusten kannalta merkittäville väylille.

Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomion budjetissa lokakuun alusta esitettävään ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Veronalennus on monille tervetullut uutinen, mutta samaan hengenvetoon totean, että uudistus ei ole tasapuolinen ravitsemusalan yrittäjille. Jaan mielipiteen kansanedustajakollegani Petri Pihlajaniemen kanssa siitä, että veronalennuksen tulisi ulottua myös ravintola-alan annoksiin. Ymmärrän ja tiedän, että asia on pitkälle kiinni EU:sta, mutta minusta tässä asiassa pitäisi jokainen kivi kääntää siltä osin, että ravintolaelinkeino (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) ja sen ruuan myynti joutuu kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Syysiltojen pimetessä kansainvälistä taloutta koskevat uutiset ovat jatkuvasti synkentyneet, ja Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden eilinen musta maanantai oli sokki, joka ei voi olla jättämättä jälkiään. Näitä ikäviä uutisia saattaa olla jatkossakin tulossa. Yhdysvaltojen tapahtumat heijastuvat vääjäämättä myös Eurooppaan ja Suomeen. Rakentaminen ja yksityinen kulutus supistuvat, pörssikurssit laskevat, ja pankeille tulee lisää luottotappioita. Eurooppalainen taantuma onkin täysin mahdollinen.

Mutta pääseekö Suomi, missä parhaillaan on meneillään metsäteollisuuden kriisi ja missä korkea inflaatio horjuttaa kuluttajien luottamusta, kuin koira veräjästä? En usko. Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinakriisin suorat vaikutukset saattavat jäädä meillä vähäisiksi. Niitäkin tosin on, mutta kriisillä on epäilemättä suuria epäsuoria vaikutuksia. Meilläkin raha kallistuu. Nordea on jo nostanut yritysten rahan hintaa. Osakkeiden arvot laskevat. Kaikkinensa epävarmuus lisääntyy, mihin ministeri Katainenkin omassa esittelypuheenvuorossaan viittasi.

Kuluttajien ja teollisuuden luottamus talouteen on ollut jo toista vuotta laskussa, ja tämän viikon tapahtumat ovat antaneet pessimismille lisävauhtia. Ekonomisti toisensa jälkeen on joutunut alentamaan ennusteitaan. Talouskasvun ennakoidaan alimmillaan tänä vuonna jäävän 2 prosenttiin ja ensi vuonna 1:een. Jos nämä ennusteet pitävät paikkansa, niin työllisyyskehitys kääntyy vääjäämättä huonompaan suuntaan, eikä tämä ole tässä tilanteessa edes mikään kauhuskenaario.

Tätäkin taustaa vasten tuntuu sangen oudolta, että työllisyysrahoja ensi vuoden budjetissa ollaan rajusti leikkaamassa. Epävarmuuden lisääntyminen ja kuluttajien luottamuspula merkitsevät sitä, että hallituksen taloutemme pelastajaksi kaavailema mittava veronkevennys ei toimi toivotulla tavalla. Minulla on se vankka käsitys, että veronkevennyksistä jäävät ylimääräiset eurot päätyvät säästöön tai velkojen maksuun. Varsinkin asuntoa ja kestokulutushyödykkeiden ostoa koskevissa päätöksissä otetaan aikalisä, kunnes tilanne selkiytyy. Kulutukseen menevät suoraan vain niiden eurot, joiden on käytettävä euronsa välttämättömyyshyödykkeisiin. Tässä mielessä parhain ryhmä olisi pienituloiset, erityisesti työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla elävät, mutta hehän eivät hyödy mitään veronkevennyksistä. Meidän sosialidemokraattien esittämä kunnallisveron perusvähennyksen kaksinkertaistaminen toisi lisäeuroja myös näille ihmisille.

Tässä tilanteessa suurena riskinä näen myös sen, että vaikka yritysten taseet ovat vahvassa kunnossa ja pankkisektorikin kestää melkoisia rahamarkkinoiden myllerryksiä, kotitalouksiemme velkaantuneisuus on erittäin korkea, reippaasti yli 100 prosenttia käytettävissä oleviin vuosituloihin suhteutettuna. Mikäli työttömyys lisääntyy tai korot nousevat, meillä saattaa olla edessä melkoinen velkaongelma.

Tässä tilanteessa, kun rakentaminen vähenee ja yksityiset investoinnit muutenkin ovat kääntymässä laskuun, hallituksen pitäisi tehdä enemmän tilaa julkisille investoinneille. Käynnistettävät kuusi väylähanketta eivät tilannetta pelasta. Nyt olisi erinomaisen hyvä aika käynnistää ilmastopolitiikkaa tukevia liikenne- ja energiahankkeita. Meillä on paljon parannettavaa esimerkiksi ratojen akselipainojen korottamisessa. Nämä toimet auttaisivat myös vaikeuksissa olevaa metsäteollisuutta, koska näin voitaisiin oleellisesti vähentää metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia. Tarvittaisiin myös uusia vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen on kaivannut palkkamalttia. Kieltämättä meidän kilpailukykymme ei viime aikoina ole kehittynyt hyvään suuntaan. Valitettavasti viime tulopoliittisella kierroksella hallitus seurasi passiivisesti tilannetta sivusta, ja jälkikäteen arvioiden tämä ratkaisu ei ollut hyvä. Meillä työnantajat ovat kieltäytyneet tekemästä tupoa, mutta kyllä me joka tapauksessa tarvitsemme jonkinlaisen keskitetyn tai koordinoidun ratkaisun, jossa kaikki osapuolet, työnantajat, työntekijät ja hallitus, ovat samassa pöydässä. Täytyisi tietysti toivoa, että hallitukselta olisi myös jäänyt jonkin verran pelimerkkejä ensi syksyn tulopoliittiselle kierrokselle, etteivät ne mene kaikki näihin veronkevennyksiin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus väittää olevansa pienituloisten asialla. Esimerkkinä hallitus käyttää valtion tuloveronalennusta. Pienituloisten asialla oleminen on kuitenkin ihmisten sumuttamista. Valtion tuloveronalennus on suunnattu pienituloisia vastaan.

Ensiksikin valtion tuloveroa maksavat ainoastaan palkansaajat. Sitä eivät työvoiman ulkopuoliset maksa. Työvoiman ulkopuolella on 13 ihmistä jokaista 10:tä työllistä kohti. Tästä kansan enemmistöstä löytyvät sadattuhannet ja taas sadattuhannet pienituloiset: työttömät, eläkeläiset ja köyhien perheitten lapset, joilta nämä veronalennukset ovat pois. Näiltä ihmisiltä otetaan veronalennuksilla pois, koska veronalennuksilla yhteisten palveluitten rahoitusta ajetaan alas.

Toiseksi pienituloiset palkansaajat eivät saa läheskään niin paljon kuin jaetaan niille, joilla nyt jo ennestään on paljon. Myös keskituloiset palkansaajat häviävät ja jäävät reilusti jälkeen kovatuloisille jaettavista summista. Vuodessa 62 000 euroa tienaava saa hallitukselta 919 euroa vuodessa, kun 15 000 euroa palkkaa saava saa veronalennusta käsiinsä vain 250 euroa vuodessa. Onko tämä sitä oikeudenmukaista veropolitiikkaa, kysyn valtiovarainministeri Kataiselta.

Arvoisa puhemies! Käsillä olevan talousarvion suurin ongelma on yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden vähentäminen niin, että pienituloiset pannaan suurituloisten rikkaitten veronalennuksista kärsimään.

Konkreettisesti hallituksen rahansiirtolinja — otetaan pois köyhiltä ja annetaan rikkaille — heijastuu lukemattomilla tämän Keltaisen kirjan riveillä. Niihin kuuluvat kohtuuttomat sosiaali- ja terveysmaksujen korotukset, jotka ovat perustuslain tasavertaisuusvaatimuksen vastaisia. Samalla tavoin perustuslain vaatimaa kaikille ilmaista koulutusta ei panna toimeen, vaan vaatimusta kierretään yhä pantaessa lapsia ja nuoria esimerkiksi hankkimaan itse koulukirjansa.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan sivistyksen mitta on siinä, kuinka se kohtelee heikompiaan. Meidän maassamme vanhusten hoito on jätetty retuperälle monessa kunnassa niin laitos- kuin kotihoidossakin. Velkaiset kunnat eivät pysty näitä velvoitteita aina täyttämään. Tarvitaan henkilökuntaa kunnissa lisää, jotta on kunniallinen vanhuus ihmisillä. He tarvitsevat lisää käsiä.

Puuttuisin tässä myös esimerkiksi valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamiseen sekä erityisrakentamiseen. Ne on jätetty huonolle hoidolle, ja monella paikkakunnalla kysynnän ja tarjonnan laki nostaa vuokria ja asumiskustannuksia. Samoin tie- ja ratamäärärahat ovat riittämättömät. Kulkutiet rapautuvat. Se on tosiasia. Myös sitten kotiseudullani Vaajakosken taajaman kohdalla Nelostien ohitustie ja perusparannus pitää saada käyntiin. Siellä on jatkuvasti neljän viidenkin kilometrin jonoja ja yrittäjät valittavat, että asiat eivät luista.

Tämän talousarvion ovat laatineet kylmän valtiovarainministeriön virkamiehet, ja se on nidottu umpeen. Tässä 5 minuutin puheenvuorossa kirjan monista epäkohdista ei ehdi puhua eikä tällä hallituksella tai sen tukena valitettavasti olevalla eduskunnan enemmistöllä tunnu olevan kiinnostusta epäkohdista kuulla.

Te, hyvät kunnallisvaaliehdokkaat, lähdette pian turuille ja toreille lupauksianne jakamaan. Toivoa ehkä sopii, että tämän Keltaisen kirjan madonlukuja ei kuitenkaan kansalaisille kaunisteltaisi.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä on puhuttu nyt noin vuoden ajan. Erityisesti Yhdysvalloissa on harjoitettu poliitikkojen suostumuksella keskuspankissa ja valtiovarainministeriössä politiikkaa, joka on suosinut finanssiyritysten etua. Valittu linja on osoittautunut tuhoisaksi, ja nyt on edessä talouden syvällemeneviä muutoksia ja taloudellista epävarmuutta. Hyvinä aikoina rikkaat ovat käärineet lisää rikkauksia. Huonoina aikoina ongelmat kaatuvat lopulta tavallisten ihmisten niskaan. Aiempi kokemus on osoittanut, että markkinoilla toimivien sijoittajien lyhytnäköinen voitontavoittelu ei tule johtamaan vastuulliseen käyttäytymiseen tulevaisuudessakaan. Kriisin opetus on se, että maailmantalouteen tarvitaan parempaa valvontaa ja sääntelyä.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käydessä tätä vuoden tärkeintä valtiontaloutta koskevaa keskustelua ei meillä ole mahdollisuutta kohtuullisella varmuudelle arvata, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Varmaa on lähinnä epävarmuus. Mutta joitakin huomioita hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä.

Ministeri Katainen totesi puheessaan, että maailmantalous koettelee eri maita hyvin eri tavalla. Totta, maailmantalous koettelee myös ja erityisesti kehitysmaita. Kun ministeri Katainen totesi, että meillä ei ole varsinaisesti hätää, koska olemme hoitaneet hommamme erinomaisesti, tulee mieleen yksi asia, jota Suomessa ei ole hoidettu erinomaisesti, vaikka edellytykset siihen olisi. Suomi ei ole saavuttamassa kehitysyhteistyön osalta edes EU:n minimitavoitetta 0,51 prosentista vuoteen 2010 mennessä YK:ssa sovitusta 0,7 prosentista nyt puhumattakaan. Hallituksesta toiseen Suomen eduskunta edustaa tässä asiassa aivan erityistä itsekkyyden määrää.

Arvoisa puhemies! Muuten hallituksen talousarvioesityksessä on paljon asioita, joista voi olla tyytyväinen.

Vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainrahat sekä kuntoutusrahat nostetaan työmarkkinatuen tasolle, mikä merkitsee noin 170 euron kuukausittaista lisää näiden tukien saajille. Hallitus tekee myös muita parannuksia sosiaaliturvaan, joskin suuret muutokset on jätetty sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.

Kaikkein heikko-osaisimpien ihmisten osalta hallitus jatkaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista osoittaen siihen myös tarvittavat määrärahat.

Pientalojen energia-avustuksia korotetaan vielä tälle vuodelle 10 miljoonalla eurolla, ja ensi vuonna tuki on jo 22 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen uudistus tukee pientalojen siirtymistä ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin.

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointihankkeisiin lisätään vielä tälle vuodelle 30 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna tuki on yli 56 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Vuosien hidastelun jälkeen on myös odotettavissa, että tuulivoimaloiden rakentaminen lähtee vahvaan kasvuun.

Hallitus tekee myös panostuksia energiapuun ja muun bioenergian käytön lisäämiseksi.

Hallitus aloittaa ensimmäistä kertaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuen. Vihreissä toivomme, että tämä tuki tulee eduskunnan toimesta saman tien kaksinkertaistettua 10 miljoonaan euroon. Työsuhdematkalipun uudistamista valmisteleva työryhmä saa työnsä valmiiksi jo tämän vuoden puolella.

Kriisinhallinnan valmiuksia vahvistetaan edelleen ja erityisesti siviilihenkilöiden osallistumista kriisien ratkaisemiseen tuetaan lähes 4 miljoonan euron lisäpanostuksella. Elokuussa hyväksytyn uuden siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian mukaisesti tavoitteena on nostaa suomalaisten asiantuntijoiden määrä ulkomailla 150 henkilöön. Tämä on osoitus hallituksen johdonmukaisesta toiminnasta siviilikriisinhallinnan vahvistamiseksi.

Tieteen ja kulttuurin osalta talousarvioesityksessä on paljon hyvää. Taide- ja kulttuuribudjetti kasvaa noin 10 prosentilla, ja vuosi 2009 on viimeinen vuosi, jolloin veikkausvoittovaroista rahoitetaan lakisääteisiä kirjastojen valtionosuuksia. Taiteen ja tieteen apurahansaajien sosiaaliturva laitetaan viimein kuntoon ja taiteilijoille myönnettävien apurahavuosien määrää nostetaan 50:llä.

Arvoisa puhemies! Täydellisiä budjetteja meistä kukaan ei tule koskaan näkemään, mutta nämä epävarmat tämänhetkiset talousnäkymät huomioiden mielestäni eduskunnalle on tuotu tällä hetkellä budjetti, jonka kanssa ei ole mitenkään mahdotonta elää.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Trots att den ekonomiska tillväxten i Finland nu märkbart bromsats upp på grund av att Finlands ekonomi är en del av den globala ekonomin så går det ju fortfarande bättre för Finland än för många andra länder. I det här sammanhanget är det lätt att förena sig om det som ledamot Johanna Sumuvuori för en stund sedan sade att det är en skam att vi i Finland inte klarar av att betala 0,7 procent av bnp i u-landsbistånd.

I budgeten satsar regeringen starkt på innovationspolitik, på infrastruktur och på välfärdstjänster och de är bra och viktiga frågor. För att stimulera hemmamarknaden och uppmuntra till en hög sysselsättningsnivå fortsätter regeringen att sänka inkomstskatterna. Samtidigt stöder man grupper som är i behov av samhällets stöd genom att bland annat höja den lägsta moderskaps och faderskapspenningen, vilket också är bra.

En verkligt stor fråga är hur arbetskraften ska räcka till. Situationen kommer att bli svårare år för år, och till och med finansministeriet säger nu rakt ut att vi behöver en aktiv politik för att locka arbetskraft till Finland. Den utländska arbetskraften ökar, men fortfarande långsamt och mycket långsammare än det prognostiserade behovet.

Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää estää nuorten syrjäytyminen. Kaikkien nuorten, jotka ovat jostakin syystä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, on saatava apua mahdollisimman nopeasti. Kaikille on tarjottava opiskelupaikka peruskoulun jälkeen ja lisäksi tarvitaan porkkanoita, joilla aktivoidaan ne nuorista, jotka ovat menettäneet kiinnostuksensa pysyä mukana yhteiskunnassa.

Lasten- ja nuorisopsykiatrian ja toimivan oppilashuollon merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Monilla tahoilla on edelleen suuria puutteita, myös täällä Pääkaupunkiseudulla. Eduskunta on moneen kertaan lisännyt varoja lasten- ja nuorisopsykiatriaan, ja eduskunnan on tälläkin kertaa tarkistettava tilanne.

On myönteistä, että hallitus esittää peruskoululle 20 miljoonaa euroa lisää varoja pienempien opetusryhmien mahdollistamiseksi. Kun se määrä lapsia, joilla on erityistarpeita, valitettavasti kasvaa koko ajan, pienet ryhmät koulussa ovat yksi tapa helpottaa opetusta.

För att bibehålla en hög nivå på både dagvården och skolundervisningen måste regeringen se till att det finns tillräckligt med behörig personal i både daghem och skolor i de olika delarna av landet. Allt är inte bra idag. Bland annat i de svenska skolorna och daghemmen här i huvudstadsregionen har man länge kämpat med en stor brist på behörig personal. Undervisningsministeriet måste ta problemet på allvar och snabbt vidta åtgärder för att förbättra situationen.

Ilmastopolitiikka on viimeinkin otettu huomioon talousarvioesityksessä hallituksen tehtyä tuntuvan 30 miljoonan euron korotuksen investointitukeen. Tuen korottaminen herättää toiveikkuutta siitä, että tuulivoimapotentiaali ottaa vihdoinkin kunnon harppauksen eteenpäin.

Myös kotitalousvähennys mahdollistaa kotitalouksien investoinnit siirtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa lämmityksessä. Koska 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä on peräisin rakennusten lämmityksestä, kaikki rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtion tulisi kaikin tavoin kannustaa kuntia yleishyödyllisessä asuntotuotannossa ja rakennuttajille annettavissa ohjeissa rakentamaan matalaenergiataloja. Matalaenergiatalon energiankulutus on Vtt:n mukaan 70 prosenttia pienempi perinteisesti rakennettuihin taloihin verrattuna.

Itämeren ympäristö kaipaa myös nopeita toimia. Ennen kaikkea hallituksen tulee huolehtia siitä, että Itämeren maiden hallitusten viime vuonna Krakovassa Helcomin kokouksessa hyväksymä toimintaohjelma toteutetaan. Pohjoismaiden neuvosto on esittänyt, että kaikki hallitukset varaisivat määrärahan hankesuunnittelurahastoon, jota voisivat hallinnoida Pohjoismaiden Investointipankki ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco, jotta pystyttäisiin nopeasti käynnistämään toimenpiteet, joilla konkreettisesti vähennettäisiin päästöjä Itämereen.

Herr talman! Tidigare under debatten tog jag upp också frågan om Havsforskningsinstitutet och förslaget om att upplösa det. Jag hoppas verkligen att det inte går så att Östersjöforskningen försvagas, och jag hoppas att man verkligen noga följer att det tvärtom kan utformas en strategi som gör det möjligt att ytterligare förstärka Östersjöforskningen för det är viktigt i den situation vi befinner oss.

För att minska utsläppen från utsläppskällor i Finland är det också viktigt att satsa på utbyggnaden av vatten- och avloppsnätet och att stöda åtgärder som syftar till mindre utsläpp från jordbruket. Satsningar på kollektivtrafiken, som regeringen gör både genom att bygga Marja-banan och metron och genom stöd till kollektivtrafiken i stora städer, innebär både mindre kväveoxidutsläpp som övergöder vattendraget och mindre utsläpp av växthusgasen CO₂, vilket också är positivt.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan yhtä huolestunut kuin ed. Gestrin tästä Merentutkimuslaitoksen pilkkomisesta. Ed. Gestrinillähän on nyt erittäin tärkeä asema Itämeren suojelussa, ja hän ymmärtää sen, niin kuin me muutkin purjehtijat ja vesilläliikkujat, että Merentutkimuslaitosta ei voi pilkkoa eikä varsinkaan voi tehdä sillä tavalla, että osa siitä eli tämä biologinen tutkimus liitetään Suomen ympäristökeskukseen, joka eilisen tiedon mukaan siirretään Kainuuseen. Miten avomeritutkimusta voi tehdä Kainuussa?

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion talousarvioesitys vuodelle 2009 ei sisällä mielestäni mitään dramaattista. Budjettiesitys on sinänsä historiallinen. Se on Suomen 200:s budjetti.

Maailmantalouden epävarmuus heijastuu jossakin määrin esityksen sisältöön, vaikka kehysbudjetoinnin aikakautena euromäärät ovat linjassa ja kehyksissä pysytään. Näin tietysti tulee ollakin.

Vaikka bkt:n kasvuksi arvioidaan 1,8 prosenttia, nousee kansalaisten ostovoima 3,5 prosenttia ansiotason nousun, hidastuvan inflaation ja päätettyjen veronkevennysten seurauksena. Veropolitiikka onkin erinomainen väline talouden heilahtelujen tasaajana, varsinkin jos hallitus käyttää sitä ilman liian laajaa perustuslaillista tulkintaa, ja toivon, että tämä linja myöskin jatkuu.

Myös veropolitiikkaa on tehtävä ajassa. Oikeastaan tuossa debatissa tämä politiikanteko ajassa nousi keskeiseksi. Myös viime kaudella, jolloin sosialidemokraatit olivat hallituksessa, veropolitiikkaa tehtiin ajassa. Varallisuusveroratkaisu, joka silloin tehtiin, on selkeästi lisännyt yhteisöverotuottoja, työllisyys on parantunut ja yritysten kyky ottaa vastaan hiipuvan talouden aika on myöskin vahvistunut tämän varallisuusveropäätöksen myötä, eli silloinkin viime hallituksen aikana tätä veropolitiikkaa tehtiin ajassa.

Energia- ja ilmastopolitiikka ovat monessa suhteessa budjetin keskiössä. Asuntojen energiakorjauksia ja lämmitystapamuutoksia nopeutetaan esimerkiksi nostamalla kotitalousvähennystä 3 000 euroon. Kokonaisvaikutus budjettiin tällä on 70 miljoonaa euroa. Myös kerros- ja rivitalojen energiakorjauksia tuetaan 22 miljoonalla eurolla. Eli ei kerros- ja rivitalojakaan ole unohdettu, ja ehkä paritalotkin kuuluvat sitten tähän ryhmään.

Uusiutuvan energian investointihankkeita tuetaan 30 miljoonan euron lisäyksellä eli kokonaisuudessaan 56,1 miljoonalla eurolla. Myös energiapuun korjuuta ja bioenergian tuotantoa tuetaan.

Mielestäni nyt, kun lehtitietojen mukaan tuulivoiman osalta on yhteisymmärrys hallituksen sisältä löytynyt, tulisi myös vesivoiman hyödyntämisestä päättää nopeasti, samoin turpeen hyödyntämisestä. Nämä olisivat linjakkaita ratkaisuja sen jälkeen, kun tuulivoimaratkaisu on saatu pakettiin.

Ammatillista koulutusta lisätään, mikä onkin aivan oikein. Toivon myöskin, että oma maakuntani Pohjois-Karjala saa tästä osansa. 4 000 uutta aloituspaikkaa on merkittävä lisäys. Tällä hetkellä ennen kaikkea metsäala ja kaivosala tarvitsevat lähivuosina osaajia, ja tähän liittyen kaivoshankkeitten investointituista pitäisikin saada nopeita päätöksiä, että nämä työllistävät hankkeet saataisiin pikaisesti liikkeelle.

Perhe-etuuksia korotetaan tuntuvasti pitkän tauon jälkeen aivan perustellusti. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat nousevat työmarkkinatuen tasolle. Lisäksi lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lukien. Kunnat saavat korotuksista aiheutuvat erät valtionosuuslisäyksinä, mikä on ainut oikea tapa hoitaa tämä asia.

Uusia suuria väylähankkeita kotimaakuntaan ei tässä budjetissa ole luvassa. Pienemmät hankkeet ovat yleensä tiepiirin päätösten takana, ja yleensä tiepiirit toteuttavat toimenpidesuunnitelmia, mikäli rahaa riittää. Ongelma on kuitenkin vuodesta toiseen sama. Perustienpidon rahoitus on jälleen pienenemässä tästä vuodesta ja korjausta ei näytä olevan tulossa, olipa hallituspohja täällä mikä tahansa. Tämä on suuri murhe. Onneksi yksityistiepotti kasvaa 5 miljoonaa euroa yhteensä 23 miljoonaan euroon.

Arvoisa puhemies! Työn ja yrittäjyyden edistämiseksi tuetaan esimerkiksi kasvuhakuisia yrityksiä sekä laaditaan esityönä ohjelma yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tämä jos mikä on tarpeen, ja toivottavasti tässä päästään aidosti eteenpäin.

Maa- ja metsätalouden sekä yleensä maaseudun kannalta suurimmat huolenaiheet ovat kannattavan toiminnan turvaamisessa muun muassa kohonneitten polttoaineiden ja lannoitehintojen johdosta ja vesihuoltorahojen merkittävä pieneneminen niin maa- ja metsätalousministeriön kuin ympäristöministeriön pääluokassa. Tämä on huolestuttava asia, ja toivon, että täällä eduskunnassa tähän asiaan löytyy yhteisymmärrys.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikki merkit viittaavat nyt siihen, että politiikka on palaamassa politiikkaan. Sosialidemokraatit haastavat vaihtoehtobudjetillaan erityisesti kokoomuksen ja keskustan, miksei myöskin vihreät ja Rkp:n. Meidän eduskuntaryhmämme valmisteli poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa oman vaihtoehtonsa päälinjat, pääkohdat. Yleensä vaihtoehto on tehty joulukuussa varsinaisen valtion tulo- ja menoarvion päätöskäsittelyssä, ja totta kai näin nytkin tehdään tarkennettuna.

Nyt valittiin toinen linja, koska haluamme haastaa porvarileirin konkreettisilla asioilla jo heti alkusyksystä. Tämä oman vaihtoehdon esiin tuonti tuo sisältöä myös kunnallisvaaleihin. Nyt ei enää riitä hyssälöinti yleisellä tasolla siitä, kuinka mukamas kaikki ovat niin hyvinvointivaltion puolustajia, kun kerran näin ei käytännössä ole. Minua iltapäivällä harmitti se, että niin moni porvaripuolueen kansanedustaja lukematta meidän vaihtoehtobudjettiamme ja tutustumatta siihen esitti täällä karkeuksia, pinnallisuuksia, älyllistä epärehellisyyttä. Toivoisin, että sellainen ei kuuluisi meidän talomme työ- ja toimintakulttuuriin.

Vaihtoehtomme suuri linja on haastaa porvarit verotus- ja tulonjakopolitiikassa. Meillä on hyvin toisenlainen kokonaisuus esimerkiksi koskien ikäihmisiä ja eläkeläisiä kuin hallituksella. Meidän panostuksemme ikäihmisille ovat noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksella. Me haluamme vahvistaa ostovoimaa kuntaverotusta keventämällä ja asumistukea parantamalla. Haluamme lisää työntekijöitä hoitotyöhön ja parantaa vanhusten kotipalveluiden saatavuutta.

Me esitämme myös pientä eläkettä saaville lisää asumistukea ja veromallia, joka merkitsee tasoltaan noin 30—50 euron ostovoiman lisäystä kuukaudessa. Olemme ajaneet kuin jalkapalloleijonat indeksikorotuksia niin, että ne maksettaisiin eläkeläisille kaksi kertaa vuodessa poikkeuksellisen suuren hintojen nousun vuoksi.

Myös meidän demarien lapsi- ja perhebudjetti on reilu ja perheystävällinen, ja me pidämme vaalilupauksemme korottaa lapsilisiä jo ensimmäisestä lapsesta. Kokoomushan petti tässä rankasti niin äänestäjät kuin vaalilupauksensakin.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehtolinja budjetissaan vahvistaa myös kuntataloutta. Esitämme vanhusten ja lasten palveluihin 700 miljoonaa euroa ja terveydenhuoltoon 150 miljoonaa euroa. Minulle on käsittämätöntä se, että porvarit ovat päässeet julkisuudessa niin vähällä koskien vanhustenhoidon resurssien laiminlyömistä. Ainoa liike, joka on pitänyt kiinni eduskuntavaalien alla annetusta lupauksesta, on sosialidemokraatit. Muut ovat sujuvasti unohtaneet lupauksensa.

SDP:n puheenjohtaja Urpilainen on aivan oikein vaatinut perusterveydenhuoltoon niin sanottua laaturemonttia. Me esitämme siihen myöskin tuntuvat taloudelliset voimavarat. Julkinen terveydenhuolto on nostettava arvoonsa. Se ei tosin ole yksin rahakysymys, vaan kysymys on koko terveydenhoidon kuntatason palveluketjun uusimisesta, uutta työnjakoa, yhteistyötä yliopistollisen sairaalan suuntaan, työkiertoa, palkitsevuutta hyvästä työstä jne.

Arvoisa puhemies! Myöskin vaatimuksemme maksuttomasta päivähoidosta saa nyt budjetissa ensimmäisen stepin, askeleen. Me esitämme, että 6-vuotiaat, jotka ovat esiopetuksessa, saisivat sen maksuttomasti. Tämä on tärkeä tulonsiirto lapsiperheille, ei mikään valtavan iso, mutta periaatteessa tärkeä. Ei peruskoulustakaan tarvitse maksaa, mikä on mielestäni aivan oikein. Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Useimmissa maissa lapset aloittavat koulun 5—6-vuotiaina. Se on tärkeää varhaiskasvatusta. Kyllä sen maksuttomuutta voidaan edesauttaa ja sitä pitää voida myöskin tukea.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tämän budjettiesityksen loppusumma 795 miljoonaa euroa oikeusministeriön pääluokan osalta sisältää vaalimenoista aiheutuvat vuosivaihtelut pois lukien 36 miljoonan euron nettolisäyksen edellisen vuoden budjettiin verrattuna. Lisäyksestä kaksi kolmasosaa aiheutuu virkaehtosopimuksista. Toinen mittaluokaltaan merkittävä lisäys on 13,6 miljoonan euron määräraha kunnilta valtion oikeusaputoimistoille ensi vuoden alussa siirtyviin yleisen edunvalvonnan tehtäviin.

Yleisen edunvalvonnan järjestämisestä aiheutuvat määrärahatarpeet ovat valmisteluaikataulunkin kireydestä johtuen osin vielä tarkentumassa ja niihin joudutaan palaamaan erikseen lisätalousarvioiden ja täydentävän talousarvion yhteydessä. Näillä näkymin joka tapauksessa olemme hyvässä aikataulussa ja toiminnat ensi vuoden alusta siirtyvät oikeusministeriön alaisuuteen.

Lisämäärärahoja esitetään myös rikosten uhreille maksettaviin korvauksiin ja yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin. Näissä arviomäärärahojen tasoa nostetaan yhteensä noin 5 miljoonalla eurolla, mikä käytännössä johtaa siihen, ettei enää olla siinä pitkään vaivanneessa tilanteessa, joka muun muassa koko viime vaalikauden vaivasi, että Valtiokonttori joutui keskeyttämään pitkiksikin ajoiksi maksamisen, kunnes sitten lisärahaa osoitettiin.

Nettomuutokseen sisältyy myös määrärahavähennyksiä. Tuottavuusohjelmaan liittyen hallinnonalan määrärahoja vähennetään runsaalla 2 miljoonalla eurolla ja vankimäärän alenemisen johdosta samoin runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Vankeja arvioidaan ensi vuonna olevan 3 450 eli keskimäärin noin 100 vähemmän kuin tänä vuonna ja runsaat 400 vähemmän kuin vuonna 2005, jolloin vankimäärä oli viime vuosikymmenen loppuvuosien jälkeen korkeimmillaan. Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan kehittämiseksi ja kannustavuuden parantamiseksi vankien työtoiminnasta saatavat tulot nettoutetaan Vankeinhoitolaitoksen toimintamomentille.

Oikeusministerinä minulla on ollut jatkuva huoli siitä, että sekä tuomioistuimissa että muualla oikeuslaitoksessa ja vankeinhoidossa kohoavat vuokrat ja muut toimitilamenot. Vankeinhoitolaitoksessa myös vankien ruoka- ja terveydenhoitomenot, myös siis suoranaiset lääkemenot, uhkaavat syödä kaiken liikkuma- ja kehittämisvaran. Sekä oikeuslaitoksessa että Vankeinhoitolaitoksessa liikkumavarat ovat takavuosina huvenneet riskirajoille, eli kun astuin ministeriksi, oltiin tilanteessa, jossa niin sanotut siirtyvät rahat oli monesti jo ajettu hyvin alhaisiksi. Vaikka henkilöstöä on vähennetty selvästi enemmän kuin tuottavuusohjelma edellyttää, riskirajoilla ollaan yhä.

Tämä budjetti sisältää vankiloiden perusparannuksista aiheutuviin lisävuokriin ja vankiloiden vuokratason yleisestä noususta johtuviin lisämenoihin 3,5 miljoonan euron ja tuomioistuinmenojen 2 miljoonan hintatasokorjauksen. Näillä lisäyksillä katetaan ainakin pääosa hintatason noususta, ja tältä osin kiitos ministerikollegoille budjettiriihen loppusuoralla tehdyistä muutoksista.

Poliisin ja syyttäjien resurssitilanteen paraneminen on aiheuttamassa ruuhkia erityisesti Pääkaupunkiseudun jo ennestään ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin, tavallaan positiivinen ongelma, eli kun hallitus viime budjetissa lisäsi syyttäjien voimavaroja ja poliisikin on ollut tehokkaasti liikkeellä, seuraus on se, että nyt sitten suma varsinkin Pääkaupunkiseudun käräjäoikeudessa on nähtävissä.

Tämän budjettiesityksen määrärahatasolla realistinen tavoite on varmistaa, etteivät käsittelyajat näissä tuomioistuimissa pitene. Ruuhkautumisen estämiseksi myös markkinaoikeudessa on mahdollista ensi vuonnakin pysyttää ylimääräisiä resursseja, ja näiden ruuhkien purkautumiseen myös hallitus myönsi vielä budjettineuvotteluissa esityksestäni 1,3 miljoonan euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Jonkin verran liikkumavaraa uskotaan saavutettavan lautamiesjärjestelmän uudistuksella ja muilla tuottavuustoimilla. Niiden vaikutukset tulevat pääsääntöisesti kuitenkin esiin vasta seuraavina vuosina.

Hallinto-oikeuksissa juttutilanteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä ovat yhä samat, joista kerroin teille viime vuonnakin: Tullilaitoksen käsittelyssä olevat autoveroasiat ja vakuutusoikeudessa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa vireillä olevat valitukset. Jos näistä juttusumista purkautuu huomattavia asiakasmääriä tuomioistuimeen, asiaan joudutaan palaamaan lisätalousarvion yhteydessä, siis jos. Me emme vieläkään ole selvillä vesillä sen suhteen, kuinka paljon mahdollisesti Tullista autoveropäätöksiä lopulta valituksina tulee hallinto-oikeuksiin.

Yhteenvetona vuoden 2009 talousarvioesityksestä oikeusministeriön hallinnonalalta totean, että esitys mahdollistaa oikeusministeriön hallinnonalalla suurin piirtein nykyisen toiminnan tason säilyttämisen sekä oikeuslaitoksessa että Vankeinhoitolaitoksessa. Realistista on kuitenkin todeta, että tuomioistuimissa käsittelyaikoja ei juurikaan voida yleisesti lyhentää ja että vankeinhoidossa vuoden 2005 vankeuslakiuudistuksessa asetetut uusintarikollisuuden ehkäisyn kannalta keskeiset tavoitteet aktiivitoimien lisäämisestä eivät näillä näkymin vuoden 2009 aikana tule toteutumaan. Meillä yhä vankeinhoidossa on ongelmia, vaikka, arvoisa puhemies, vankien suhde vartijoiden määrään on pikkuisen parantunut viime vuoden aikana. Meillä on suhteellisesti ottaen hieman enemmän vartijoita vankimäärään nähden kuin aiemmin. Siitä huolimatta vielä on paljon tehtävää, että myös riittäisi rahaa kunnolla toimintaan, joka taas vähentäisi uusintarikollisuutta.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin, mikä on tällä hetkellä oikeustalorakennusten hankkeiden tilanne. Elikkä meillähän Lahdessa on kiinnostusta tähän, ja jotenkin voisi väittää, että siitä on jopa lupaus, että me olemme toisena tällä listalla. Mikä näitten tilanne nyt sitten on? Onko ensimmäinen jo rakenteilla, vai onko vedetty punakynää budjettineuvotteluissa näille hankkeille? Ne ovat erittäin tärkeitä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä kamppaillaan Orimattilan käräjäoikeuden jonkinnäköisen toimiston säilyttämisestä, samoin Heinolan. Voisitteko vähän kertoa, mitä täällä budjetin sisällä on.

Sitten toinen asia on holhoustoimi, taikka edunvalvontatoimi nykyään. Millaiset henkilöstöresurssit siellä nyt sitten ensi vuonna ja tulevaisuudessa ovat, tarvitaanko lisää väkeä?

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, olisin tiedustellut ihmisoikeusinstituuttialoitteen tilanteesta. Täällähän oli keväällä kokous, jossa olivat paikalla kaikki ihmisoikeusjärjestöt ja myös kaikki valtuutetut, jotka toimivat alalla. He muistuttivat taas kerran mieleen, että vuosia on suunniteltu kansallista ihmisoikeusinstituuttia, jota hanketta tekin edistitte kovasti aikoinaan eduskunnan ihmisoikeustyöryhmän vetäjänä. Ministeriössä järjestettiin korkean tason neuvottelu 17.6., jossa kannatettiin periaatteessa aloitetta, mutta useat yksityiskohdat vielä kuulemma vaativat selvittämistä. Nyt me olemme jo syksyssä ja olisin tiedustellut ministeriltä: Onko mitään mahdollisuutta edistää tätä hanketta niin, että se vihdoinkin toteutuisi?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjien toiminta-avustukseen ja kielenkääntämistehtäviin lisätään yhteensä 200 000 euroa. On annettu ymmärtää kuitenkin, että varojen käyttö edellyttäisi saamelaislain tai saamelaisasetuksen muutosta. Pitääkö tämä paikkansa vai ei, ja jos pitää, niin minkälainen aikataulu tämmöisessä olisi?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos muistan oikein, talousrikostapauksissa, oliko se vuosi vai pari vuotta sitten, syyttäjän virkoja taikka tehtävän hoitoja yritettiin lisätä. Olisin kysynyt sitä, että tapahtuiko näin sitten, ja jos tapahtui, niin minkälainen tilanne siellä tällä hetkellä on. Onko siellä ruuhkaa edelleenkin?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti en pystynyt kuuntelemaan arvoisan ministerin puheenvuoroa kokonaisuudessaan, mutta kun on lukenut tätä oikeusministeriön pääluokkaa, huomio on kiinnittynyt tähän tuottavuusohjelma-asiaan, kun siellä puhutaan aina vaan näistä tuottavuusohjelmista, kuinka paljon henkilötyövuosia pitää vähentää. Miten ministeri arvioi, onko tämä vaan henkilöstön vähennysohjelma ja tuottavuudesta viis, koska esimerkiksi vakuutusoikeuksissa, joissa on paljon sosiaalipuolen asioita, eivät ne käsittelyajat ole lyhentyneet? Näitten vaikeuksissa olevien ihmisten osalta on aika mahdoton tilanne, että toista vuotta pitää odottaa yhtä päätöstä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin, otetaanko ammattikieltoseuraamusajatus esille oikeusministeriössä, kun tutkitaan lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettuja tuomioita ja pohditaan näitä rangaistusten oikeellisuuksia? Nythän merkintä lapsen hyväksikäytöstä häviää tuomitun rikosrekisteristä joissakin tapauksissa hyvin nopeasti. Tämä ammattikieltoseuraamusjärjestelmähän on käytössä hyvin monessa Euroopan maassa, ja se on osoittautunut toimivaksi.

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalallehan on nyt tulemassa paljonkin uudistuksia. Käräjäoikeusverkko uudistuu, edunvalvonta-asiat siirtyvät oikeusaputoimistoille, oikeusaputoimistoverkkokin uudistuu. Kaksi kysymystä:

Millä tavalla henkilöstön asema otetaan huomioon näissä uudistuksissa? Esimerkiksi käräjäoikeusuudistuksessa voi tulla sellainen tilanne eteen, että henkilöstö, joka on ollut aikaisemmin yhdellä paikkakunnalla, joutuu sitten matkustamaan ehkä satakin kilometriä. Millä tavalla se otetaan huomioon?

Miten resurssit riittävät, kun edunvalvonta-asiat nyt siirretään oikeusaputoimistoille? Ovatko resurssit riittäviä ensi vuoden budjetissa?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Brax, olette puhunut usein vankeinhoidon puolesta, ja olen sitä ilolla kuunnellut. Nyt kysyisin siitä.

Vankien kuntouttaminen ja sijoittaminen yhteiskuntaan on erittäin vaativa ja haastava tehtävä, ja heillähän on usein alkoholi- ja päihdeongelmia, mielenterveys-, oppimisongelmia ja ihmissuhdeongelmia. He ovat myös usein työttömiä ja asunnottomia, kun sitten loppujen lopuksi vapautuvat vankilasta. Nyt sitten heidän osalleen tarvitaan suunnitelmia ja pitkäjänteistä suunnittelua niin vankila-aikana kuin myös sen jälkeen, kun he vapautuvat. Nyt kysyisin teiltä siitä, kun näyttää siltä, että siitä huolimatta, että meillä on uusi vankeinhoitolaki, lisää rahoitusta tälle kuntoutukselle ja tähän työhön ei ole laitettu.

Sitten kysyisin toisesta asiasta: Kun tiedän, että olette tietoinen Konnunsuon vankilan tilanteesta, joka on arvioitu yhdeksi huonokuntoisimmista vankiloista Suomessa, mikä on sen (Puhemies: Minuutti kulunut!) tilanne tällä hetkellä?

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saimme juuri kuulla, että meillä säästyy 2 miljoonaa euroa rahaa vankien määrän vähenemisen vuoksi. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin se suurelta osin muodostuu siitä, että olemme luopuneet sakon muuntorangaistuksesta. Tästä asiasta käytiin kova keskustelu tässä taannoin, enkä halua katsoa siihen peruutuspeiliin, mutta minua kiinnostaa nyt kuitenkin se, kun tässä tuli myös esille se, että meillä käräjäoikeudet ovat jo osittain ruuhkautuneet Suomessa, ja on myös mahdollista, tai tämmöinen pelote oli, että tämä saattaa ruuhkauttaa tulevaisuudessa myös näitä käräjäoikeuksia. Onko meillä minkälainen seuranta nyt sen suhteen, minkä verran se sinne tekee lisää ruuhkaa? Onko mahdollista, että me saamme tietää siitä, onko tämä pelote toteutunut vai ei?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuksien määrää tullaan vähentämään, ja tavoitteenahan on siinä sekä laadun parantaminen että resurssien kokoaminen. Samanaikaisesti kuitenkin on tavoitteena tuomarien virkojen lisääminen. Miten oikeusministeriössä nähdään, saadaanko tällä budjetilla nyt tarpeelliset virkojen lisäykset, siis toteutuvatko tarvittavat lisäykset?

Toinen asia on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilanne. Se tuottaa merkittävää tietoa meille tällä alalla, ja me tarvitsemme analyyttistä ja tieteellistä perustutkimusta oikeuspoliittisella sektorilla. Voiko nykyresurssein Optula tuottaa tarvittavaa tietoa?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, minä ilolla panin merkille sen, että tässä budjettiesityksessä on lisätty Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resursseja merkittävässä määrin, jos prosentteja ajatellaan. Hyvässä suunnassa ollaan ja varmasti saadaan sitä tietoa sieltä.

Se, mikä surullista on, on se, että nämä henkilöstövähennykset tuomioistuinlaitoksessa ovat edelleen päällä. Ylimmistä tuomioistuimista henkilötyövuosia vähennetään, hallintotuomioistuimista niin ikään, ja myös syyttäjälaitoksesta henkilötyövuosia ollaan vähentämässä. Hämmästyttää se, että täällä hyvin yksikantaan tätä tuottavuutta mitataan: ratkaistavat asiat per henkilötyövuosi. Kun kuuntelee asiantuntijoiden puheenvuoroja, niin tuomioistuinten työ ja tuomarin työ on hyvin monitahoista riippuen siitä, kuinka vaikeita asioita on käsiteltävänä. Se "henkilötyövuosi per ratkaistut asiat" on vähän epätarkka mittari. Näin arvelisin. Mitä mieltä ministeri on tästä?

Se suuri kysymys tämän lisäksi on se, miten vankeinhoidossa henkilöstön riittävyys taataan. Myös vankeinhoidon puolella henkilöstövähennykset ovat päällä, ja (Puhemies: Minuutti kulunut!) vaikka sakkorangaistukset ovat jääneet pois, sakon muuntorangaistus, niin henkilökunnan panosta tarvitaan edelleen, koska vankien vaikeusaste kasvaa.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri aivan oikein nosti esiin tämän autoverotuksen, käytettyjen autojen tuontiin liittyvän verotuksen, aiheuttamat ongelmat oikeuslaitokselle. Se on käsittämätöntä, että tämä jutturuuhka jatkuu vuodesta toiseen, onko se jo kohta kymmenen vuotta ollut siellä, ja tiedämme, kuinka paljon siellä on edelleenkin niitä, jotka vievät tärkeämmistä asioista huomiota. Nyt kysyisinkin, mikä olisi se ratkaisu, millä tämä saataisiin purettua. Onko se se, että verotusta nyt sitten korjataan siihen malliin, että voidaan katsoa, että EU:sta tuotavat autot tuodaan Suomeen EU-maasta ja ne voidaan hoitaa sen laskun mukaisesti, jolloin päästäisiin tästä ikuisesta valittamisesta, mikä on auton oikea hinta ja miten verrataan kotimaiseen hintaan?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen viittasi tuohon Konnunsuon vankilan surkeaan tilanteeseen. Haluan itsekin sitä painottaa ja samalla ministerille todeta — ehkä häntä kiinnostaa ja ehkä hän tietääkin — että tällä vankilan alueella on merkittäviä ympäristö- ja luontokohteita ja niiden tulevaisuudesta on tärkeää pitää huoli.

Kotkan oikeustalo -kysymys on myös ajankohtainen, se on tietysti ollut sitä jo monta vuotta mutta myös varmasti muutama vuosi eteenkinpäin. Tästä saman tyyppisesti kysyisin kuin ed. Kauppila.

Sitten kolmas asia. Ympäristövaliokunnassa on nyt käsittelyssä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Päämääränä ja tavoitteena on se, että voitaisiin niin sanotusti jouhevoittaa kaavoitusta. Korkeimman hallinto-oikeuden kanta on tässä ollut selvä: tällainen pakkopulla tehdä tällaisia uusia maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia ja valitusoikeuden ehdollistamista ei ole viisasta. Tämä kysymys liittyy nimenomaan tähän, etteikö olisi viisaampaa kuitenkin lisätä henkilökuntaa sinne hallinto-oikeuksiin.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille oikein hyvästä yleiskatsauksesta oikeusministeriön toimialaan. Itselläni olisi ollut kaksi kysymystä:

Ensimmäinen liittyy uuden vankeinhoitolain toimintaan. Mikä on ministerin arvio siitä, miten tämän uuden vankeuslain soveltaminen on sujunut?

Sitten toinen kysymys liittyy naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Budjettikirjassa todetaan, että se on yksi oikeusministeriön painotusalue. Olisin kysynyt: Millaisia toimenpiteitä on odotettavissa näiden palveluiden parantamiseksi?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Koetetaan. Yksittäisistä oikeustalohankkeista siinä tapauksessa esitän, että vastaan teille tarkemmin erikseen. Me joudumme laskemaan, riittävätkö rahat seiniin, koska ensisijaisesti priorisoidaan henkilökunta, mutta Lahden osalta on pakko sanoa, että kyllä se on siellä listan kärjessä yhä samalla paikalla. Tärkeintä on oikeusturvan näkökulmasta, että raha riittää tuomareihin ja avustavaan henkilökuntaan.

Ed. Södermanin ihmisoikeusinstituutti-kysymys sisälsikin sen, mitä kokouksia on pidetty. Siellä kokouksessa annettiin eri tahoille vielä aikamoisia selvitystehtäviä, muun muassa tulevan instituutin toiminnasta ja siitä, millä tavalla suhde Wienin ihmisoikeusinstituuttiin järjestyisi ja katsottaisiinko, että kaikki ne tarpeet, joita tähän mennessä eduskunnassa on esitetty, tulisivat toteutettua, jos ollaan eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteyteen rakentamassa tätä. Henki on hyvin positiivinen, mutta tietysti kysymys on myös siitä, onnistummeko sitten eduskunnan budjettiin saamaan rahoituksen tälle itse instituutille. Toistaiseksi siis muutamia läksyjä on vielä niin oikeuskanslerin viraston asiantuntijoiden tehtävänä kuin vähän muuallakin, mutta asia etenee.

Ed. Pulliainen kysyi tärkeän kysymyksen. Sain todellakin viime budjetissa jo syyttäjille lisäresursseja miljoona euroa, ja talousrikossyyttäjiä on tällä hetkellä 10 prosenttia meidän kaikista syyttäjistä. Tietysti siihen nähden, kun meillä muun muassa tämä kuittikauppa rehottaa ja käännetty arvonlisävero sen kun vaan odottaa, me emme ole vielä saaneet rakennusalalle talousrikoksen torjunnan näkökulmasta järkevää veroratkaisua, mutta se ei ole oikeusministeriön valmisteltavissa eikä esiteltävissä oleva asia. Siihen nähden tietysti syyttäjillä on kädet täynnä töitä ja poliiseilla olisi vieläkin enemmän töitä, mutta tilanne on todellakin parempi kuin vuosiin, mutta valitettavasti töitäkin on enemmän kuin aikoihin. Järjestäytynyt rikollisuus on merkittävässä määrin siirtynyt tänne kuittikaupan ja muun taloudellisen rikollisuuden puolelle, esimerkiksi huumekaupasta poispäin.

Ed. Vistbacka ja monet muutkin kysyivät tuottavuusohjelmasta. Oikeusministeriö on ainut ministeriö tämän hallituksen aikana, joka vaalikauden alussa sai neuvoteltua tuottavuusohjelmansa pienemmäksi kuin miksi edellinen hallitus sen jätti, mikä tarkoittaa sitä, että tämä hallitus on kuitenkin suhtautunut oikeusministeriön huoliin tuottavuusohjelman kohtuuttomuudesta paremmin kuin edellinen hallitus. Mutta siitä huolimatta me pystymme vielä, niin kuin vuonna 2009:kin näkyy, semmoisilla toimilla, jotka ovat aitoja tuottavuustoimia, tekemällä järkevämmin, yhdistämällä toimintoja, vähemmän hallintoa, enemmän itse toimintaa, täyttämään tuottavuusedellytykset. Mutta vuosi 2011 näyttää hyvin vaikealta, ja ed. Vistbackan ja monen muunkin esittämä huoli siitä, onko kysymyksessä sittenkin oikeasti vaan henkilöstön vähentämisohjelma ja oikeasti myös oikeusvaltion peruspalveluiden heikentämisohjelma, odottaa meitä nurkan takana. Ensi vuoden osalta tilanne on kyllä vielä hallinnassa.

Ed. Paloniemelle: Olen menossa maanantaina Hämeenlinnaan Oikeusrekisterikeskukseen, ja siellä sen asiantuntemuksen kanssa käydään läpi tätä teidän esittämäänne kysymystä siitä, mitä resursseja tarvitaan, jos lainsäädäntöä muutetaan, jotta Oikeusrekisterikeskus pystyisi uuden lain nojalla toimimaan. Kysymyksessä on ilmeisesti miljoonien eurojen lisätarve atk- ja henkilöstöpuolelle. Sen takia, vaikka mielelläni vastaisin jo heti, että kyllä, niin ensin pitää miettiä, millä rahalla ja mistä se raha tulee, ja saada tarvittaessa koko valtioneuvosto ja eduskunta tukemaan lisärahaa.

Ed. Henriksson kysyi käräjäoikeuden henkilökunnan oikeusturvasta. Juuri siksi tämä käräjäoikeusuudistus tehtiin niin, että jo juhannuksena päätettiin ja vasta 2010 alussa aletaan toteuttaa, että henkilöstön kanssa keritään rauhassa ja kunnolla hakea ratkaisua. Parhaillaan käydään neuvotteluja muun muassa niin sanotusta tossurahasta. En tiedä, mitä se olisi ruotsiksi, eli silloin, jos tulee selvästi pitkiä matkoja. Tämä prosessi on käynnissä ja kiitos siirtymäajan, siihen on riittävästi aikaa.

Arvoisa puhemies! Kysymyksiä on huomattavasti enemmän kuin mihin 4 minuuttia vastausaikaa riittää, joten mikäli en saa toista puheenvuoroa, niin voin mielelläni sitten laskeutua saliin ja käydä kuiskuttelemassa teille kaikille vastaukset.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! "Suomi selviää, Eurooppa ei". Näin lukee Taloussanomien sivuilla. Aika mielenkiintoinen väite. Tulee mieleen tässä, kun pääjohtaja Liikanen viime viikolla piti täällä talousvaliokunnan seminaarissa luentoa tästä taloudesta, niin jotenkin oli aika pehmeä tämä asenne siihen, mikä on Suomen taloudellinen tilanne Euroopassa. Ihmetyttää se, että budjetin raamit on tehty keväällä, nyt tullaan niitten raamien mukaisella budjetilla ikään kuin ei olisi mitään tapahtunut tänä aikana taloudessa Euroopassa saatikka maailmassa ja saatikka Suomessa. Siinä voi jo kyseenalaistaa hiukan sitä, että eikö hallituksen tarvitse jotain tehdä, vai onko niin, että sitten lokakuun 26. päivä on semmoinen päivä, jonka jälkeen voi julistaa sitten vaikkapa laman Suomeen. Se on mielenkiintoista nähdä. Siis meillähän tämän talouspolitiikan ja finanssipolitiikan pohjana on ollut, ja itse asiassa syy, miksikä me Euroopan unioniin liityimme, että meillä on niin vahvat talouspoliittiset siteet, siis kauppapolitiikka, elinkeinopolitiikka, kaikki on niin kytketty Eurooppaan, että meidän oli pakko mennä sinne. On aika omituinen johtopäätös sitten, että Englannin tilanne, Saksan, Ranskan tilanne eivät vaikuta mitään meidän budjettipolitiikkaan ja finanssipolitiikkaan.

Jos jotakin on arvosteleminen, niin tietysti tämän liikennepoliittisen selonteon hankkeitten budjettiin tuomatta jättämistä. Voidaan sanoa, että edellinen hallitus söi näköjään nykyhallituksen budjetin siinä mielessä, että rahaa ei näköjään riitä sitten yhtään ylimääräistä. En ainakaan itse havainnut mitään uutta täkyä liikennebudjetissa ensi vuodelle. Se on siinä mielessä aika surullista. Meillä koko ajan nimenomaan perustienpidon ja perusradanpidon infra rapistuu, meille tulee kymmenien miljoonien, ellei satojen miljoonien jättämä sille, mitä pitäisi tehdä ja missä kunnossa radat ovat. Siinä toivoisi, että nyt sitten eduskunta edes muutaman kymmenen miljoonaa saisi hilattua varoja eteenpäin elikkä lisää.

Sitten, jos mennään näihin varsinaisiin budjettiasioihin, niin ensi vuoden budjetilla on suuri merkitys taloutemme ja hyvinvointimme tulevalle kehitykselle. Taloudellisten ennusteiden mukaan kasvu on selvästi hidastumassa ja ehkä pysähtymässä. Jossakin päin maailmaa ja Eurooppaa puhutaan jo avoimesti Amerikan, siis Yhdysvaltojen lamasta. Meillä sitä ei tunnusteta missään nimessä. Optimismia ylläpitänyt valtiovarainministeriö on tarkistanut ennustettaan alaspäin, tosin lievästi. On syytä varautua siihen, että talouden heikko kehitys on pidempiaikaista kuin mitä muutama viikko sitten ajateltiin. Tästä huolimatta hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi valtiovarainministerin hyvien näkymien vallitessa laatiman budjettiesityksen, joka ei vastaa tämän päivän tilanteisiin. Jos mietitään, mitkä ovat tarpeet, (Ed. Nepponen: No, mitkä ne ovat?) — niin täällä nyt on aika moneen kertaan tuossa debatin aikana huudeltu sadoista miljoonista tässä keskustelussa, elikkä oppositio vaatii liikaa ja hallitus mielestänsä antaa liikaa.

On syytä muistaa, että paljon on tapahtunut. Budjettiesitykseen sisältyvä virhearvio on: Suomi on kovaa vauhtia menossa taloudelliseen taantumaan, mutta hallitus ei katso aiheelliseksi muuttaa budjettiesitystä taloutta elvyttäväksi, elikkä meillä ryhmäpuheenvuorossa on puhuttu tästä elvyttämisestä. Pelkään, että ensi vuonna tarvitsee tehdä lisäbudjetti, jossa elvytetään. Toivotaan, että ei. Hallitus haluaa säilyttää tulo- ja menoarvion sosiaalisesti epäoikeudenmukaisena. Kansalaiset ovat huolissaan talouskasvun hiipumisesta. Ihmiset eivät usko siihen, että hallituksen toimilla tai toimettomuudella selvitään tulossa olevista vaikeuksista.

Anna-Maja Henriksson /r:

Ärade herr talman, arvoisa puhemies! Det blåser hårt på den globala finansmarknaden just nu. Den amerikanska bankkrisen är allvarlig, men vilka följdvågorna blir för världsekonomin och för oss här i Finland av den här finanstsunamin kan ingen med säkerhet säga. Ett är dock klart, vi går mot en tydlig avmattning av ekonomin. Det stod i och för sig klart redan före söndagens bankkrasch i USA.

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2009 perustuu jatkuvaan työllisyyden parantamiseen ja työpaikkojen määrän lisäämiseen. Korkea työllisyys on hyvinvointivaltion paras tae, eikä vähiten kun ajattelemme heikkenevää taloudellista suhdannetilannetta ja lisääntyvää inflaatiota. Veropolitiikan tulee siksi kannustaa ja rohkaista työntekoon ja kulutukseen. Hallituksen esitys veronalennuksista on nähtävä tätä taustaa vasten.

Olen myös tyytyväinen, että hallitus lopullisessa talousarvioesityksessään päätti suunnata suuremman osan veronalennuksista pieni- ja keskituloisille. Tässä on kuljettu oikeaan suuntaan. On kuitenkin ilmeistä, että helpottaaksemme kaikkein pienituloisimpien asemaa yhteiskunnassa tarvitsemme myös tuntuvaa perusvähennyksen korotusta. Kukaan täällä salissa olevista ei tulisi toimeen 500—600 eurolla kuukaudessa. Näin vain on.

Vi har många utmaningar framför oss. En av de mest centrala gäller tillgången på arbetskraft och matchningen på arbetsmarknaden. Vi vet att antalet unga som kommer in på arbetsmarknaden härefter årligen understiger antalet personer som stiger ut ur det aktiva arbetslivet. För att klara av att möta framtidens arbetskraftsbehov och förbli ett konkurrenskraftigt land behöver vi målmedvetet satsa på åtgärder som gynnar tillgången på arbetskraft. En sådan åtgärd är att regeringen nu föreslår ett betydande antal nya utbildningsplatser inom andra stadiets yrkesutbildning. Det här är bra.

Därtill vet vi att vi behöver en ökad invandring och beredskap i våra kommuner att på bred front verka för en god integrering av invandrarna i våra lokala samhällen. När det gäller flyktingar har inte våra kommuner varit speciellt generösa då det gäller att öppna famnen. En morot för kommunerna skulle utan tvekan vara att höja på det statliga bidraget för mottagande av flyktingar, något som vi bör jobba vidare på.

Eräitä opposition puheenvuoroja kuunnellessa saa helposti sellaisen kuvan, että useimmat asiat ovat hyvin huonosti maassamme ja hyvin vähän valoa on näkyvissä. Tilanne ei tietenkään ole näin huono ja synkkä. Elämme edelleen eräässä planeettamme parhaimmassa maassa, ja meillä on muun muassa koulutusjärjestelmä, jota ihaillaan eri puolilla maailmaa. Delegaatiot muista maista tekevät pyhiinvaellusmatkoja tänne Suomeen saadakseen selville koululaistemme hyvän menestyksen takana olevan mysteerin. Meillä on terveydenhuoltojärjestelmä, joka kansainvälisessä vertailussa itse asiassa pärjää aika hyvin, on tehokas ja edullinen.

On kuitenkin selvää, että on paljon parannettavaa. Tällainen parannus on muun muassa, että hallitus nyt korottaa alimmat äitiys- ja isyyskorvaukset samalle tasolle kuin alimmat työttömyyskorvaukset. Tämä on oikeudenmukaista. Eräs seikka, joka edelleen ärsyttää minua, on, että emme vielä ole onnistuneet erottamaan lapsilisän yksinhuoltajalisää toimeentulotuesta. Tämä toimenpide olisi omiaan lisäämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tulen siksi jättämään talousarvioaloitteen, jossa esitän lisämäärärahaa kuntien valtionosuuksiin tältä osin.

Herra puhemies! Suomen pitäisi olla edelläkävijä tasa-arvokysymyksissä. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa todetaan yksiselitteisesti, että tasa-arvon tietopalvelu on välttämätön tasa-arvotiedon kokoamiseksi ja levittämiseksi, ja että sen tärkeimpänä tehtävänä on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hallituksella on ollut tasa-arvo-ohjelmassa tavoitteena, että tietopalvelu perustettaisiin vuonna 2009. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella perustettiin EU:n tasa-arvoinstituutti, mikä edellyttää myös kansallisten tasa-arvon tietopalvelujen perustamista jäsenmaihin.

Toistaiseksi tasa-arvotiedon ja naistutkimuksen kotisivuja, niin sanottua Minna-portaalia, on ylläpitänyt Helsingin yliopiston Kristiina-instituutti. Tämän portaalin rahoitus päättyy vuonna 2008 eli tänä vuonna. Tietopalvelu, joka kokoaisi tämän tiedon ja hyödyntäisi Minna-portaalin kautta syntynyttä osaamista ja verkostoitumista, on tämän vuoksi välttämätön. Tasa-arvon tietopalvelun perustamiseen tarvitaan ne varat, joita sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt vuoden 2009 talousarviosta neuvoteltaessa.

Jag har därför lämnat in en budgetmotion om ett anslag om 180 000 euro för en informationstjänst för jämställdhet.

Slutligen, ärade talman, Finland behöver livskraftiga regioner. I det bygget är infrastrukturen jätteviktig och vi får med belåtenhet konstatera att det finns många fina infrastrukturprojekt i årets budget. Tack till regeringen för det.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ensin on ilolla tervehdittävä positiivisia signaaleita budjetissa. Poliisimäärärahat, kuntoutusrahan, sairaus- ja vanhempainrahan kohtalo, liikunnan lisääntyvä rahoitus, samoin kuin apurahan saajien sosiaaliturva osuvat näin kristillisdemokraattisesta näkökulmasta varsin kohdalleen.

Mutta sitten vähän muitakin sävyjä. Valtiovarainministeriön esitys ensi vuodelle jatkaa Lipposen ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen linjaa eriarvoisuuden syventelyllä, ja tämä rankkojen verohelpotusten tie tukee tätä. Erityisesti kaikkein pienituloisimpien kohdalta on muistettava, että kuntatalouden rahatilanne ei kulje käsi kädessä valtion rahatilanteen kanssa. Niinpä tilanne saattaa itse asiassa pienituloisten kohdalla merkitäkin verotuksen kiristymistä.

Terveydenhuollon tilanne on mallilla, jossa ei voi puhua vastuullisuudesta, ei osaamisesta eikä välittävästä asiain hoidosta, onhan lääkäritilanne kautta maan julkisissa terveyskeskuksissa kaoottinen. Kansalaiset joustavat ja sopeutuvat lääkäriin pääsemättömyyden edessä. Hoitoketjut eivät kaikkialla vedä. Kun on kerran päässyt erityishoitoon, niin sairaalasta, sairaalakierteestä pois pääseminen on oma haasteensa.

Erittäin positiivinen signaali on vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän käyttöönotto. Se on hyvä askel ihmisarvoisempaan elämään ja kristillisdemokraattisen näkökulman katsantokannasta katsottuna erittäin hyvä teko, mutta sitten samalla tähän kätkeytyy pelko siitä, että hallitus ei anna riittävästi taloudellisia resursseja kunnille hoitaa tätä asiaa. Lupaus on myös lunastettava taloudellisesti niin, että päätös ei jää sellaisenaan torsoksi.

Arvoisa puhemies! Valtion velanmaksukyky heikkenee verotulojen pienentyessä. Inflaatioennuste, jonka pohjalta tuo keltainen järkäle on rakenneltu, on kovin kovin mieto, ja nämä viikoittaiset, jopa päivittäiset talouselämän uutiset eivät lisää kansalaisten toivoa. Joitakin kansalaisen kukkarolle selkeästi meneviä asioita, kuten ruuan arvonlisäveron alentamista, pidän kuitenkin erittäin hyvinä, joskin lievä huoli toreilla ja turuilla ja aitavierillä on siitä, että riski 5 prosenttiyksikön alennuksen lipsahtamisesta tuotannon, kaupan ja kuljetusketjun taskuun on olemassa. Toisaalta kd on pitänyt esillä tätä ruuan arvonlisäveroasiaa siinä näkökulmassa, että siinä veropolitiikka osuu sosiaalisesti varsin oikeudenmukaisesti kaikkiin kauppakasseihin.

Sitten hiukan vielä alkoholiverotuksesta, josta tässä budjettiesityksessä ei ole rohjettu tehdä päätöstä. Mielestäni on harmillista, että tässä maassa koplataan se ajatus, että jos alkoholiveroa nostetaan, niin sitten pimeät, harmaat, alkoholi-, viinamarkkinat lisääntyvät. Minusta ei valvonnan heikkoutta ja alkoholiverotusta näin tule liittää yhteen.

Erityisesti sitten haluaisin vielä nostaa esiin koulutusasiat siitä näkökulmasta, että oppilashuollon tilanne on ympäri maata eri kunnissa lähes lottopelin kaltainen. Riippuen siitä, mihin kuntaan olet asettunut asumaan, saatat saada kuraattori- tai koulupsykologipalveluita. Myös koululääkäritilanne on jotakuinkin samanlainen. Tässä on haastetta hallitukselle.

Viimeisenä mutta ei vähimpänä suren ja harmittelen liikennemäärärahojen tilannetta. Millainen on se isäntä, joka omaisuutensa jättää hoitamatta?

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsissä olevassa budjettiesityksessä toteutuvat hyvin monet keskustan näkemykset. Keskusta halusi veronkevennysten painotuksen pieni- ja keskituloisiin ja satsauksia ilmasto- ja energiapolitiikan hoitamiseen sekä työllisyyden ylläpitämiseen. Tulevaisuutta tehdään vahvalla panostuksella osaamiseen ja koulutukseen. Olen iloinen, että yliopistoihin satsaamisen lisäksi perusopetuksen kehittäminen sekä selkeä lisäys ammatillisen koulutuksen paikkamäärään on tässä budjetissa tehty todeksi. Syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyttä edistäviin toimiin, kuten työpajatoimintaan, saadaan myös lisää rahaa, ja tärkeää on suomalaisen puun saamiseksi entistä paremmin liikkeelle myös metsäkonealan ammatillisen koulutuksen lisääminen liikennehankkeiden lisäksi.

Yksi kauneusvirhe koulutussektorin budjettiin jäi, ja se jäi jälleen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön perusrahoituksen kohdalle. Ammattikorkeakoulut ovat olleet edellisen EU-ohjelmakauden aikana merkittävimpiä aluekehitystoimijoita. Monessa maakunnassa alueella toimiva ammattikorkeakoulu on työelämän ja yritysten ainoa merkittävä kehittämiskumppani.

Vuonna 2007 alkaneen uuden EU-ohjelmakauden mukaisten rakennerahastohankkeiden käynnistyminen on ollut varsin nihkeää, ja hankkeiden rahoitusehdot ovat kiristyneet, ja niihin osallistuvilta kunnilta vaaditaan entistä suurempia omarahoitusosuuksia. Kunnat eivät kuitenkaan pysty yksin vastaamaan perusrahoituksen kasvattamisesta. Valtion on tultava siihen vihdoin mukaan. Mielestäni se olisi entistä tärkeämpää nyt, kun rakennemuutos ravistelee useita suomalaisia teollisuuspaikkakuntia ja tarvitaan vahvaa uutta osaamista alueille myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Sosiaaliturvaan tehdään tässä budjetissa todella merkittäviä parannuksia, toisin kuin oppositio väittää. Kyllä 170 euron kuukausikorotus pienimpiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin sekä kuntoutusrahoihin merkitsee aitoa parannusta niiden saajien elämään, ja muitakin parannuksia tässä on: kotihoidon hoitorahaa korotetaan ja myös lapsilisää kolmannesta lapsesta. Nämä ovat erinomaisia, oikeaan osuneita korotuksia.

Arvoisa puhemies! Työ on useimmiten parasta sosiaaliturvaa, mutta mielestäni ihan kaikkien kohdalla tämä ajatus ei näytä toteutuvan, kuten täällä debatissa jo sanoinkin. Perheistämme parikymmentä prosenttia on yksinhuoltajaperheitä, ja heillä on todellisia vaikeuksia yhdistää järkevä työnteko ja lastenhoito tässä työelämän murroksessa.

Keskustelin viikonvaihteessa jyväskyläläisen vuoropäiväkodin työntekijän kanssa, ja muun muassa hänen viestinsä kyllä puhutteli. Työvoimatoimistot ohjaavat erityisesti nuoria yksinhuoltajaäitejä töihin tai harjoittelemaan ravintoloihin taikka kaupan aloille, usein epätyypillisiin työaikoihin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Vuoropäiväkoteihin tuodaan nyt entistä enemmän pieniä lapsia, jopa alle vuoden ikäisiä vauvoja, ja lapset joutuvat olemaan vuorohoidossa erittäin pitkiä aikoja kerrallaan. Se ei varmasti lisää lasten hyvinvointia eikä korvaa normaalia kotielämää oman vanhemman kanssa. Se ei edistä yksinhuoltajaäidin mahdollisuutta hoitaa hyvin lapsiaan, eikä siitä lopulta hyödy myöskään kallista vuorohoitoa lisäämään joutuva kunta.

Toistankin ehdotukseni, jonka jo täällä tein. Eikö olisi järkevää kokeilla vaihtoehtoista mallia jossain kasvukeskuskaupungissa? Laskettaisiin, minkä verran kotihoidon tukea voitaisiin korottaa yksinhuoltajaperheille ilman, että hoidon ja hoivan kokonaiskulut kunnalle ja valtiolle nousisivat. Yksinhuoltaja voisi halutessaan aidosti valita kotihoidon ja pärjätä taloudellisesti ja vielä huolehtia hyvin lapsista eli tulevista veronmaksajista silloin, kun he ovat pieniä ja eniten pysyvän ihmissuhteen tarpeessa. Olen aivan varma, että kokeilu toisi hyvää kaikkien kannalta.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden kotipalveluihin on tulossa vihdoin rahaa. Se on erinomainen uutinen. Laman jälkeen niihin ei olekaan satsattu lainkaan. Kotipalvelut ja tilapäinen kotiapu ehkäisee perheiden uupumusta ja on mitä parhainta ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä.

Nuorten mielenterveyspalveluihin meidän on kiinnitettävä nyt vakavampaa huomiota. Kun sairaanhoitopiireissä on kavennettu niitä ikäluokkia, joille palveluja järjestetään, on käynyt niin, että tietenkin yhä pienempi ryhmä on saanut palveluja. Se on saanut palveluja paremmin, mutta samaan aikaan erittäin suuri joukko nuoria on jäänyt kokonaan vaille tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja. Tähän meillä ei todellakaan ole varaa. Me tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen avohoitopalveluita lapsille ja erityisesti nuorille. Me tarvitsemme kaikki lapsemme ja nuoremme terveinä tätä yhteiskuntaa kehittämään.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Suomalaisten lasten ja nuorten sijaishuolto, joka on sydämenasiani, on suurten haasteiden edessä. Sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten määrä kasvaa joka vuosi. Huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Viimeistään nyt palvelujärjestelmäämme on kehitettävä. Erityisesti sijaisperheitä tarvitaan monin verroin lisää. 800 suomalaista lasta on vuosittain vailla sijaisperhettä. (Puhemies: No niin, 5 minuuttia!) Onneksi, sanon vielä lopuksi, onneksi ensimmäistä kertaa valtio on lähtenyt mukaan sijaisperheiden rekrytointikampanjaan. Odotan siitä hyviä tuloksia ja toivon, että tästä kampanjasta tehdään joka toinen vuosi tapahtuva ja pysyvä käytäntö.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on paljon puhuttu maailmantalouden tilanteesta, joka sai alkunsa subprime-luottokriisistä ja näyttää pahenevan Yhdysvalloissa ja jonka myöskin Eurooppa ja Suomi kohtaa. Hallitus on kulkenut onnellisten tähtien alla ja takana on vahva, useita vuosia jatkunut talouskasvu, jossa on kyllä myöskin tehty hyviä toimenpiteitä. Muun muassa velkojen lyhentämisen osalta tämäkin hallitus niin tämän vuoden budjetissa kuin myöskin ensi vuoden budjetissa edelleen tähtää siihen, jotta sitten todella vaikeina aikoina meillä on myöskin puskuria, kun kohdataan muun muassa ikääntymisen tuomat omat haasteet. Jo tällä hetkellä, vaikka 54 miljardia euroa on velkaa, se on kuitenkin 27 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin ollen voimme todella kohdata paremmin mahdollisen heikomman talouskasvun ajan, joka näyttää olevan kuitenkin vääjäämättä edessä.

Tässä tilanteessa kansalaisten uskoa tulevaisuuteen on vahvistettava ja myöskin on luotava edellytyksiä, niin että kasvavalla kulutuskysynnällä pyöriä voidaan Suomessa pitää pyörimässä. Siihen hallitus tähtää tällä budjetilla monella monella eri tavalla, ja siitä täytyy antaa kiitos, ja erityisesti verotukseen liittyvät ratkaisut ovat sellaisia.

Metsämaakunnan edustajana haluan kehua täälläkin moneen kertaan esiin nostettuja puun liikkuvuuteen liittyviä toimenpiteitä, joita ovat ensisijaisesti verotuskysymys mutta monella tapaa myöskin infraan liittyvät ratkaisut, jotka vaikuttavat ei vain puun liikkumiseen vaan myöskin ihmisten liikkumiseen maaseudulla, jossa on suuria haasteita, ja monet haluavat asua myöskin taajamien ulkopuolella.

Myöskin iloitsen eteläsavolaisena siitä, että Lusi—Mikkeli on vihdoin saamassa aloitusluvan ja saakin sen ensi vuonna. Mutta se, mikä on huonoa, kun puhutaan Lusi—Mikkelistä, niin valitettavasti Mikkelin kaupungin kohta jää ulkopuolelle, ja juuri kaupungin porteilla tuo kunnostustyö pysähtyy, ja se tulee vaikuttamaan monella tavalla huonosti niihin ratkaisuihin, jotka olisi tehtävä kaupungissa kaavoitukseen liittyen.

En malta olla peräänkuuluttamatta täällä myöskin perustien- ja perusradanpitoon uusia panostuksia, koska tuo verkko tahtoo rapautua.

Poliisin osalta toivottavasti nyt tehdyt panostukset takaavat sen, että jatkossa poliisi pystyy hoitamaan tehtävänsä eikä jatkuvasti olla nostamassa uusia määrärahatarpeita, niin kuin tässä vuosien saatossa, niin kuin puhemieskin valtiovarainministerinä muistaa varmasti. Meiltä aina puuttui 10 miljoonaa, milloin markkoja ja viime vuosina euroja. Se myöskin edellyttää, että poliisin taloudenpito on ajan tasalla, mitä se välttämättä ei ole ollut.

Sisäasiainministeriön budjetista nostan esiin vielä Rajavartiolaitoksen erään ongelman. Kun pääosa Rajavartiolaitoksen kiinteistöistä siirrettiin Senaatti-kiinteistöille, siihen liittyvät panostukset tehtiin, mutta osa kiinteistöistä jätettiin edelleen Rajavartiolaitoksen hallintaan, ja valitettavasti siihen ei osoitettu riittäviä määrärahoja. Eduskunnan on hoidettava tämä asia kuntoon, niin että Rajavartiolaitos voi määrärahojensa puitteissa hoitaa tärkeän tehtävän.

Viimeisenä, niin kuin aina, nostan esiin veteraanikuntoutuksen, josta on tänäänkin puhuttu. Valitettavasti on niin, että kun veteraanien määrä vähenee huomattavasti, mutta ikä lisääntyy, yhä useampi veteraani haluaa etsiytyä kuntoutukseen. Tänä vuonna jo useilta kunnilta, muun muassa Helsingiltä, rahat on käytetty ja 129 kuntaa on hakenut lisää määrärahoja, joita on jakaa vain 1,4 miljoonaa euroa. Ne on hoidettava nyt tässä tulevassa eduskuntakäsittelyssä sellaiseen kuntoon, että nämä kunniakansalaiset voivat luottaa eduskunnan tahtoon.

Kaiken kaikkiaan sinivihreä hallitus on tehnyt hyvän budjetin, jolla voidaan kohdata myöskin edessä olevat suuret haasteet.

Ville Niinistö /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjetissa toteutetaan monia vihreille tärkeitä tavoitteita, kuten mittavia lisäsatsauksia sosiaaliturvaan, yliopistojen rahoitukseen, uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen sekä joukkoliikenteeseen. Haluan kuitenkin tässä puheenvuorossani keskittyä arvioimaan maailmantalouden tilaa ja vetää siitä johtopäätöksiä Suomen lähivuosien talouspolitiikalle.

Yhdysvalloissa talouskasvu on viimeisimmällä vuosineljänneksellä selvästi voimistunut, mutta samalla maan finanssijärjestelmä on ajautunut yhä syvempään kriisiin. Suomessa inflaatio on kiihtynyt lähes 5 prosenttiin, ja samaan aikaan talouskasvun arvioidaan hidastuvan selvästi. Nyt edellytetään poliittisilta päättäjiltä kykyä lukea tilannetta oikein. Jotta voimme torjua tehokkailla ratkaisuilla niin inflaatiota kuin taantumaa samanaikaisesti, on meidän tunnistettava niihin vaikuttavat tekijät.

Arvoisa puhemies! Inflaatio on noussut pitkästä aikaa todelliseksi uhaksi niin tavallisille ihmisille kuin kansantaloudelle. Monet pitävät inflaatiota samana asiana kuin kuluttajahintojen nousua kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Tämä ei ole kuitenkaan inflaation klassinen määritelmä. Inflaation on tarkoitus mitata rahan arvon heikentymistä. Tämänhetkisestä kuluttajahintojen noususta hyvin suuri osa johtuu kuitenkin tiettyjen raaka-aineiden, erityisesti öljyn ja sen seurannaisena jossain määrin viljan hinnan noususta maailmanmarkkinoilla. Siksi sellaisten tuotteiden hinnat ovat nousseet suhteellisesti selvästi enemmän, jotka ovat riippuvaisia kuljetuskustannuksista ja öljystä raaka-aineena. Muiden tuotteiden hinnat ovat nousseet huomattavasti vähemmän. Siksi periaatteessa kuluttaja on voinut välttää kuluttajahintojen nousun vaikutusta jossakin määrin vaihtamalla tuotteen toiseen.

Arvoisa puhemies! Koska suuri osa inflaatiosta johtuu resurssitaloutemme puutteista, ei sitä voida torjua perinteisin keinoin. Siksi keskuspankkien ei kannata lähteä torjumaan inflaatiota korkeilla koroilla, vaan korot on syytä pitää taantuman ehkäisemiseksi alhaalla. Jos korkoja lähdetään harkitsemattomasti nostamaan, voi se lamaannuttaa kysynnän ja saattaa Suomessa perheitä 1990-luvun laman kaltaisiin velkaongelmiin. Toisaalta osa kotimaisesta inflaatiosta on kuitenkin kotikutoista ja johtuu pitkälti korkeista palkankorotuksista. Siksi seuraavalla palkkakierroksella on syytä korostaa maltillisia palkankorotuksia. Jos rakenteellisia muutoksia esimerkiksi naisvaltaisten matalapalkka-alojen hyväksi tehdään, on ne siis tehtävä suhteessa muihin aloihin eikä suurilla palkankorotuksilla.

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat jo pitkään varoittaneet öljyriippuvuuden olevan pitkällä aikavälillä kestämätöntä paitsi ympäristölle myös taloudelle. Öljyn hinta on peak oil -teorian mukaisesti jatkossakin keskipitkällä aikavälillä nousussa. Siksi raaka-aineiden hinnan nousun negatiivista vaikutusta suomalaisille torjutaan parhaiten edistämällä tehokkaasti ekologista rakennemuutosta. Ilman siirtymistä resurssitehokkaaseen, kestävään yhteiskuntaan olemme vaarassa joutua ailahtelevien raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden vietäväksi usean vuosikymmenen ajaksi.

Konservatiivit, jotka laskevat ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia vertailemalla niitä staattiseen, muuten kaikki menee ennallaan -laskelmaan, ovatkin siksi täysin kuutamolla. Voimakas satsaus energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin, raide- ja muuhun joukkoliikenteeseen, kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja puhtaaseen teknologiaan on, paitsi välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, myös pitkällä aikavälillä paras tapa suojata suomalaisia epävakaasta talouskehityksestä. Investoinnit kotimaiseen puhtaaseen teknologiaan tässä akuutissa tilanteessa torjuvat myös taantuman uhkaa, koska ne luovat meille uusia kasvuyrityksiä globaalisti voimakkaassa kasvussa olevalla alalla.

Arvoisa puhemies! Yksittäiselle kuluttajalle kuluttajahintojen nousu on joka tapauksessa raskas taakka. Tätä taakkaa ei kuitenkaan yhtään vähentäisi se, että inflaatiota lähdetään torjumaan tehottomilla keinoilla. Siksi on valittava keinoja, joilla myös lyhyellä aikavälillä parannetaan kuluttajien taloudellista asemaa. Tässä suhdannetilanteessa veronalennukset ovat oikea ratkaisu. Ne samanaikaisesti lievittävät inflaation aiheuttamia ongelmia perheissä sekä torjuvat taantumaa vahvistamalla kotimaista kysyntää. Ennen kaikkea pieni- ja keskituloisten veronkevennykset kohdistuvat todennäköisimmin kulutukseen, mikä lisää kotimaista kysyntää ja elvyttää taloutta. Jotta veronalennukset toteutuivat aidosti myös suhteellisesti niin, että kaikkien käteenjäävät ansiot nousivat yhtä paljon, oli tärkeää, että työtulovähennyksellä varmistettiin, että pienituloiset saivat vastaavan suhteellisen ansiotason nousun kuin suurituloiset.

Arvoisa puhemies! Hallituksen taloudellinen liikkumavara tulee lähivuosina kapenemaan aikaisemmasta. Siksi sen on tarkkaan harkittava erityisesti viime vuosina vahvasti kasvaneiden budjetin käyttömenojen määrän kehitys. Yksi asia on kuitenkin selvää, (Puhemies: 5 minuuttia on kulunut!) ekologisen rakennemuutoksen tekeminen tulee yhteiskunnalle kokonaistaloudellisesti halvemmaksi kuin sen tekemättä jättäminen. Sitä hallitus ei saa unohtaa.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 budjetti on osaltaan ilmasto- ja energiabudjetti. Kiitokset budjetin laatijoille tästä asiasta. Meidän on saatava aikaan päästövähennyksiä yhteiskunnan monella sektorilla, ja budjetin tulee heijastaa tavoitteiden muuttumista yhteiskunnassa. Hallituksen budjettiesitys on mieluisaa luettavaa sekä energiatehokkuutta että lämmitystapamuutoksia tekevälle suomalaiselle kuluttajalle sekä energiatukia hyödyntäville tahoille. Suomalainen kuluttaja saa kotitalousvähennyksen muodossa vähentää energiatehokkuusinvestointeja verotuksessaan. Myös valtion myöntämiä energiainvestointitukia lisätään. Tämän budjetin energia- ja ilmastosatsaukset ovat kuitenkin vasta alkua. Tarvitsemme koko verotus- ja tukijärjestelmän kattavan ekologisen verouudistuksen. Se on älyllinen haaste meille yhteiskunnan päättäjille. Tarvitsemme suuria ja oikein kohdennettuja muutoksia, jotta verojen ohjaava ekologinen vaikutus saadaan aikaan.

Analyysi verojärjestelmän tavoitteista on paikallaan. Millä veroilla kerätään rahaa valtion kassaan, millä taas pyritään oikeasti vaikuttamaan ohjaavasti ympäristönsuojeluun? Täytyy myös tarkastella, miltä pohjalta veroja kerätään. Osa veroista, kuten jätevero, kerätään haitan perusteella, toiset kulutuksen perusteella. Kun tällaista muutosta lähdetään tekemään, ei pidä tehdä pieniä viritelmiä siellä täällä ja sitten kutsua sitä ekologiseksi verouudistukseksi. Monet nykyiset veromme eivät oikeasti ohjaa kuluttajaa ja elinkeinoelämää ekologiseen suuntaan, vaikka niin halutaan. Esimerkiksi bensiinin hinnan täytyy nousta todella korkeaksi, jotta sillä olisi merkittävää vaikutusta autoiluun. Tarvitsemme varsinkin hankintahetkeen kohdistuvaa vero-ohjausta. Auton hankintaveron porrastus hiilidioksidipäästöjen perusteella on onnistunut todella loistavasti. Se vaikuttaa ostajaan ohjaavasti juuri oikealla hetkellä: autokaupassa. Meidän pitäisi tehdä lisää tällaista oikeasti ohjaavaa verotusta.

Miten yritystoimintaa voisi ohjata verolla vastaavasti hankintahetkellä? Yritykset arvostavat investointien nopeita poistoja kirjanpidossa ja varsinkin verotuksessa. Elinkeinoelämää voitaisiin ohjata energiatehokkuusinvestointien poistojärjestelmää muuttamalla. Energiatehokkuusinvestoinnit tulisi saada poistaa vuosikuluna, eli investointi poistettaisiin kirjanpidossa ja varsinkin verotuksessa kerralla investointivuonna. Nyt investoinnin poiston maksimi on 25 prosenttia. Olen vakuuttunut, että poistokäytännön muuttaminen saisi elinkeinoelämän energiatehokkuusinvestoinnit toden teolla liikkeelle. Hyöty koituisi yritykselle investointihetkellä. Veroporkkana on yritykselle kiinnostavampi kuin investointituet.

Arvoisa puhemies! Ekologisen ohjauksen painopistettä on siirrettävä tuista laajemmin vaikuttavaan vero-ohjaukseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis aloitti täällä puheenvuoronsa kertomalla Fedin ex-pääjohtaja Greenspanin näkemyksiä nykyisestä yhdysvaltalaisesta luottokriisistä. Edelleen hän jatkoi, että Brittein saarilla Englannin pääministeri pitää tätä historian yhtenä kaikkein vaikeimpana asiana, samoin valtiovarainministeri Steinbrück Saksassa. Ja mitä vastasikaan tähän Ekp:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet? Hän sanoi viime viikolla, että tämä luottokriisi, taloudellinen taantuma, on vain tilapäinen episodi. Kun tähän viitekokonaisuuteen laitetaan se, mitä avajaissanoiksi valtiovarainministeri Katainen täällä totesi — elikkä pidin tätä nyt vakavana maailmantalouden tilanteena — niin se oli varsin vaatimaton, mutta sopivasti keskikastiin sijoittuva lausahdus.

Arvoisa puhemies! Mitä sitten oikeastaan täällä Euroopassa on tapahtunut samanaikaisesti, kun Yhdysvalloissa on ruvettu sosialisoimaan pankkilaitosta ja toteamaan, että suuretkin pankit kaatuvat? Mielenkiinto kohdistuu Venäjään, mitä siellä tapahtuu. Siellä yllättäen tapahtuu aivan täsmälleen samaa, mitä tapahtuu parhaillaan Yhdysvalloissa. Siellä pääministeri Putinin hallinto on ryhtynyt kansallisesta hyvinvointirahastosta tukemaan pörssiä ja pankkilaitosta samanaikaisesti, kun ne 5 miljardia euroa ulkomaisia sijoituksia hetkessä katosivat pois Venäjän federaation alueelta tilanteessa, jossa muutamassa päivässä pörssin arvo romahti 40 prosenttia. Kun tähän vielä lisätään se, mitä tapahtuu raakaöljymarkkinoilla, missä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnasta hävisi pois kolmannes, niin nyt tietysti kaikki huomio kiinnittyy siihen, mitä tekee Putinin hallinto tässä tilanteessa, kun ottaa huomioon sen, mitä Georgiassa on tapahtunut ja niillä tienoilla. Siis toisin sanoen Venäjän federaatio on ulkomaitten suhteen velaton. Valtiontalous on kunnossa, mutta tulot ovat vähentyneet kolmanneksella, kun raakaöljystä ja kaasusta, jotka ovat keskinäisessä hintakompuksessa, saatavat tulot ovat yhtäkkiä romahtaneet. Elikkä toisin sanoen mitä tuottaakaan tuleva talvi tässä suhteessa?

Palaan, arvoisa puhemies, siihen, mitä jo täällä vastauspuheenvuorossa totesin siitä, mikä voi olla kansallinen reaktiomme tähän, miten käyttää tätä tilannetta, jossa raakaöljyn hinta on nyt laskenut ällistyttävän alas, kun perusmetallien hinnat ovat laskeneet ällistyttävän alas ja nopeasti. Tätä ei voinut oikeastaan viime keväänä millään tavalla ennakoida. Nyt pitäisi uusiutuvan energian tuotantoon, laiteinvestointeihin, sijoittaa kaikki irtonainen varallisuus, mitä maasta vaan kerta kaikkiaan tähän tarkoitukseen löytyy, koska näin edullista tilannetta mahdollisesti ei tule — ei voi sanoa ei koskaan, mutta melkein — koskaan. Elikkä siis toisin sanoen juuri tämä olisi aivan oikeata kansallista politiikkaa.

Mitä tämmöisessä tilanteessa tekee Saksa, jossa siis Steinbrückin mukaan on 60 vuoteen kehnoin tilanne? Siellä sijoitetaan muun muassa biokaasutuotantoon: tuhatkunta uutta laitosta vuositasolla, ja tämän rinnalla Suomessa sovittiin puolitoista vuotta sitten hallitusneuvotteluissa, että laitetaan vain 5 miljoonaa euroa nyt kokeeksi näihin hommiin. Elikkä niiden muutaman laitoksen sijaan, mitä näillä rahoilla saadaan, pitäisi tulla satoja laitoksia ja kaikki voidaan tehdä kotimaisena työnä. Se lisää metalliteollisuuden työtä, elektroniikkateollisuuden työtä, yleensä sähkölohkon työtä jnp. Tässä on se Suomen mahdollisuus.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun nyt näyttää siltä, että taantuma on tulossa — sen suuruudesta emme vielä tiedä, mutta joka tapauksessa merkit ovat huolestuttaviakin — tässä tilanteessa on tärkeää, että taloutemme perusta, sekä valtiontalouden että koko kansantalouden, on niin vahva, että pystymme ottamaan vastaan vaikeankin talouden ajan. Tässä mielessä Vanhasen hallitukset ovat noudattaneet järkevää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, ja voi sanoa, että talouspolitiikan keinot ovat olleet kohtuullisen oikea-aikaisia. Olemmeko sitten riittävästi varautuneet tulevaan, on aina keskustelun arvoinen asia. On tärkeää, että hallituksen toimenpiteillä ja budjettipolitiikalla vahvistetaan edelleen työllisyyttä, kotimaista kysyntää ja kaiken kaikkiaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistumista.

Arvoisa puhemies! Puutun muutamaan asiaan budjetissa.

Ensinnä sosiaalipolitiikasta jotakin. Meillä on edellisen laman ajoilta, 1990-luvun alkupuolelta, voimakkaana mielessä sellainen käsite kuin jakovara, joka on erittäin tärkeä asia: Katsotaan, paljonko on jaettavissa eri tarkoituksiin. Mutta kun tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa ja sosiaaliturvaa, perusturvaa, niin jos me ajattelemme, että silloin voidaan tehdä uudistuksia, jos meillä on ja kun meillä on jakovaraa, se on mielestäni liian kapea-alainen näkökulma. Meidän pitää joskus tehdä uudistuksia myös silloin, vaikka ei olisikaan jakovaraa, jotta sitä jakovaraa syntyisi. Kun huolehditaan perusturvasta siinä mielessä, että ihmiset saavat niin sanotusti elämän perusedellytyksistä kiinni, pystyvät tulemaan toimeen, se vähentää myöskin tulonsiirtojen tarvetta ja aktivoi ihmisiä elämään niin, että se synnyttää lisää jaettavaa. Kun aikanaan viime sodan jälkeen käynnistettiin lapsilisäuudistus ja muutamia muita uudistuksia, ei silloin ollut jakovaraa. Ei silloin ollut jakovaraa, mutta ne käynnistettiin juuri sen vuoksi, että syntyisi sellainen tilanne, että ihmiset saisivat elämisen perusedellytyksistä kiinni.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä suuressa sosiaaliturvauudistuksessa, Sata-komitean työssä, näkyy hyvin, ainakin mitä tietoa on tullut, kannustavuus ja tämä perusajatus, mistä mainitsin. Hallituksen talousarvioesitys sinällään on hyvin perheystävällinen moniin edellisiin talousarvioesityksiin verrattuna, ja minusta sitä linjaa on syytä jatkaa.

Otan tässä yhteydessä esille yhden asian, joka sosiaalipolitiikan osalta ei minusta mennyt kohdalleen, ja se on veteraanien kuntoutusmäärärahat. Minusta ei ole perusteita leikata niitä niin paljon kuin esityksessä on huolimatta veteraanien määrän vähentymisestä. Mielestäni ne perusteet eivät riitä leikkaamiselle, ja niinpä olen sitä mieltä, että eduskunnan on lisättävä näitä rahoja.

Arvoisa puhemies! Kun verotuksesta puhutaan — en käsittele tässä yhteydessä tuloverotusta — haluan ottaa esille sen, että oli suuri pettymys, että alkoholiveroa ei korotettu. Se korottamisen aika, päätöksen aika, olisi ollut nyt. Se korotus täytyy toteuttaa vuodenvaihteessa.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Valtion vuoden 2009 talousarvio on laadittu yleisesti hidastuvan talouskasvun ja lisääntyvän epävarmuuden vallitessa. Näissä olosuhteissa valtiovallan velvollisuus on omilla keinoillaan edesauttaa sitä, että suomalaisten usko tulevaisuuteen, myönteiseen työllisyyskehitykseen ja työn tekemisen kannattavuuteen säilyy kaikesta huolimatta.

Mielestäni budjettiesityksen parasta antia ovat tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin kohdistuvat veronkevennykset. Veroastetta halutaan alentaa ja verotuksen progressio pitää nykytasolla. Kaikki palkansaajat saavat näkyvän kevennyksen verotukseen. Uuden työtulovähennyksen kautta myös pienipalkkaisen työn tekemisestä ja vastaanottamisesta tehdään kannattavampaa, mikä on oikea suunta. Keskituloisella tämä merkitsee sitä, että vuositasolla palkasta jää käteen satoja euroja enemmän verrattuna kuluvaan vuoteen. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että veronkevennysten vaikutus kuntien talouteen kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti kunnille täysimääräisenä. Samoin eläkkeensaajat pääsevät nauttimaan veronkevennyksistä ja myös eläkeläispuolisoiden verotus korjataan ulottumaan korkeintaan palkansaajan verotasoa vastaavaksi. Kansaneläkettä puolestaan korotettiin jo vuoden alusta.

Myös ruuan arvonlisäverotuksen alentaminen on hyvä asia, mutta tasapuolisuuden ja työllistämisen kannalta se olisi pitänyt ulottaa koskemaan myös ravintolasta myytävää ruokaa. On aika vaikea ymmärtää ja myös selittää esimerkiksi ravintoloitsijalle, että sama ruoka, joka kaupasta ostetaan halvemmalla, täytyy ravintoloissa jatkovalmistelun jälkeen myydä ulos kalliimmalla arvonlisäveroprosentilla. Se on nurinkurista ja oikeustajun vastaista. Suosittelenkin asialle jatkovalmistelua.

Arvoisa puhemies! Liikennepanostukset talousarvioesityksessä ovat mielestäni kaiken kaikkiaan kuitenkin kohtuullisen hyviä. Uusia hankkeita aloitetaan ja käynnissä olevat etenevät. Perustienpitoon tarvitaan kuitenkin vielä lisää panostuksia, jotta tiestön pitkäjänteinen kunnossapito ja siihen tarvittavat resurssit voidaan turvata. Täytyy jatkossa kalliiden liikenneinvestointien rahoittamisessa ottaa käyttöön myös uusia rahoitusmalleja.

Olen tyytyväinen myös siihen, että Kaakkois-Suomen teiden tilanne kunnon sekä koko ajan lisääntyvän liikenteen osalta on otettu vakavasti ja pääväylien E18:n ja Valtatie 6:n kehitystarpeet näkyvät sekä budjetissa että hallitusohjelmassa. Painotan kuitenkin sitä, että liikenneväylät koko Kaakkois-Suomen alueella ovat käyneet ahtaiksi ja turvattomiksi erityisesti raskaan liikenteen moninkertaisesta kasvusta johtuen melko lyhyellä aikavälillä. Tästä johtuen rahojen ja rakennuskoneiden tulisi liikkua myös Valtatie 15:n Kotka—Kouvola-välillä sekä Valtatie 26:lla Hamina—Taavetti-osuudella.

Arvoisa puhemies! Kokoomukselle kansalaisten turvallisuus kaikilla tasoilla on tärkeää. Nykyhallituksen hyvien tekojen listasta voi tässä mainita esimerkiksi poliisin toimintoihin ohjatun 15 miljoonan euron lisämäärärahan. Turvallisuudesta ei pidä tinkiä.

Työtä riittää siksi jatkossakin, ja tähän keskusteluun haluan nostaa palomiesten eläkeiän alentamisen, kuinkas muuten, jälleen kerran. Se on olennainen osa sekä kansalaisten että itse palomiesten turvallisuutta, ja näyttää siltä, että hallitusohjelman kirjaus palomiesten eläkeikäkysymyksen ratkaisemisesta ei oikein etene toivotulla tavalla. Oikeastaan näyttää siltä, että se vähän alkaa vesittyä. Palomiesten eläkeiän alentamisella alkaa olla kuitenkin kiire. Nykyisellä lainsäädännöllä ei palvelutasosta palokunnissa voida varsinkaan tulevaisuudessa pitää kiinni. Koska ikääntyvät palomiehet eivät voi osallistua vaativimpiin pelastustehtäviin, heikkenee palolaitosten toiminnallinen vahvuus, vaikka tilastot muuten kelvollisilta näyttäisivätkin.

Mielestäni tätä taustaa vasten budjettiesityksen kirjaus pitää palokuolemat 90 kappaleessa tai sen alla olevalla tasolla tästä eteenpäin tai saavuttaa ensimmäisen kiireysluokan kohteet 90-prosenttisesti 6 minuutissa ovat harhakuvitelmia, jos henkilöstön toiminnallisiin edellytyksiin ei kiinnitetä huomiota. Siksi olisinkin toivonut terävämpää ja konkreettisempaa kannanottoa palohenkilöstön eläkekysymyksiin jo tähän kirjaan vuodelle 2009. Uskon, että palomiehet kyllä kestävät päivystämisen 65 ikävuoteen omalla tasollaan, mutta epäilen, kestääkö tämä meidän yhteiskuntamme sitä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihmisten luottamus poliittiseen päätöksentekojärjestelmään, eläkejärjestelmämme kestävyyteen, hyvinvointipalvelujen toimivuuteen ja osaamisyhteiskunnan tulevaisuuteen on keskeinen osa demokratian toimintaa. Globalisoituvassa ja markkinoiltaan yhdentyvässä maailmassa Suomen vahvuus on avoimessa taloudessa, korkeassa osaamisessa ja tasa-arvoisessa sosiaali- ja terveys- sekä koulutusjärjestelmässä. Tiedämme hyvin, että tasa-arvoa korostavat pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat pärjäävät erinomaisesti niin talouden, tehokkuuden kuin kansalaisten hyvinvoinnin osalta kansainvälisessä vertailussa.

Valitettavasti porvarihallitus on onnistunut jo parissa vuodessa romuttamaan luottamusyhteiskuntamme. Epävarmuus on lisääntynyt työmarkkinoilla, omaisuustuloja suositaan jatkuvasti palkkatulojen kustannuksella, luottamus terveydenhoidon laatuun heikkenee, ja vieläpä koulutusjärjestelmään ollaan luomassa epätasa-arvoa lisäävä yksityinen yliopistolaitos.

Hämmästyn kerta toisensa jälkeen porvarihallituksen ristiriitaisia puheita. Puheet ja teot ja päätökset eivät kohtaa. Hallitus puhuu työstä, työllisyyden parantamisesta ja sen tärkeydestä. Mitä hallitus tekee? Se vähentää työllisyysmäärärahoja 20 miljoonaa euroa juuri niiltä, jotka tarvitsisivat kaikkein eniten pitkäjänteistä tukea työllistymiseen. Hallitusta ei kiinnosta ihminen, ainoastaan ihmisestä saatu tuotto.

Sosiaalidemokraatit ovat panostaneet ihmiseen ja työllisyyteen. Olemme esitelleet tänään vaihtoehtoisen budjetin, jonka lähtökohtana on suhdannetilanne ja ihmisten tarpeet. Vaihtoehtobudjettimme kyseenalaistaa hallituksen tekemän lähes 2 miljardin veronkevennyspaketin. Kaikkiin tuloluokkiin tasaisesti tähtäävät tuloveronkevennykset johtavat nykyisessä kotitalouksien velkaantumistilanteessa todennäköisesti kevennysten siirtymiseen tallennuksiin ja velanmaksuun. Kotimarkkinoiden kulutukseen ja talouden vauhdittamiseen niistä ei ole. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme tuloveroalennuksen kohdentamista pieni- ja keskituloisille, perusvähennyksen kaksinkertaistamista ja ympäristöverojen monipuolistamista. Vaihtoehtobudjettimme satsaukset julkisiin investointeihin, asuntorakentamiseen ja hyvinvointipalveluihin palauttavat yhteiskuntamme luottamusta ihmisten välille sekä lisäävät luottamusta tulevaisuuteen ja ihmisten kykyyn vastata ajan haasteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Jotta ihmiset voivat luottaa tulevaisuuteen, heidän täytyy luottaa, että he saavat tarvittavat palvelut ja tarvittavan tuen eri elämäntilanteisiin. Väestön ikääntymisen myötä luottamuksen tarve kasvaa. Väestön ikärakenne muuttuu. Tämä tuo haasteen koko yhteiskunnan rakenteeseen. Kyse on lasten ja nuorten, työssä käyvän väestön ja lopulta myös ikääntyvän väestön palveluista. Näistä kaikista on pidettävä huolta. On luonnollista, että ikääntyvän väestön määrän myötä palveluiden tarpeiden painopiste siirtyy yhä enemmän ikääntyvien ihmisten palveluihin.

Viime keväänä uusittiin ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Suosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Maamme perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. On siis äärimmäisen tärkeää, ettei kunnissa lueta laatusuosituksia vain suosituksina, vaan ymmärretään niiden velvoittavuus ihmisarvoisen elämän ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Ongelmana on, etteivät kunnat voi puutteellisten resurssien takia vastata kasvaviin palveluhaasteisiin. Kunnat tarvitsisivat lisää resursseja myös valtiolta. Uudet budjettilait, kuten ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnin ikärajan lasku ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen, lisäävät suoraan kuntien velvoitteita ja rahoitusvastuita. Ongelmana tässäkin on, että Kuntaliitto arvioi tarpeet moninkertaisiksi hallituksen esityksiin nähden.

Ministeriössä tehdään hyviä taustaselvityksiä, politiikkaohjelmia ja hankesuunnitelmia, mutta käytännössä ne ovat vailla pohjaa, ellei niiden toteutumiseen varata riittävästi rahoitusta. Hallitus on keskittynyt veronkevennyksiin ja pienten eturyhmien etujen ajamiseen. Valtio ei huomioi riittävästi yhteiskunnan ja kuntien muutostarpeita. Se ei halua nähdä kuntien taloudellista tilannetta. Kunnat elävät kunta- ja palvelurakenneuudistusten keskellä. Niiden taloudelliset tilanteet vaikeutuvat, ja ne myös velkaantuvat entisestään. Tästä syystä valtion on tultava kuntien tueksi entistä paremmin turvaamaan palveluiden saatavuus kaikille ihmisille. Ensi vuoden budjettiesityksestä puuttuvat riittävät satsaukset kuntatalouteen ja palvelujen kehittämiseen. Kunnat eivät selviä näistä lisääntyvistä velvoitteista ilman lisärahoitusta.

Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen sanoi täällä iltapäivällä debatissa, että sosialidemokraattien kritiikki nyt harjoitettavaa politiikkaa kohtaan on väärä, koska politiikan peruslinja jatkuu ennallaan. Ministeri Pekkarinen oli sekä oikeassa että myös väärässä. Oikeassa hän oli siinä, että politiikan peruslinja on ollut varsin samanlainen jo useamman hallituskauden ajan. Siitä huolimatta tätä peruslinjaa ei voi kiitellä, koska se on aiheuttanut tietyn kehityssuunnan, johon me vasemmalla olemme tyytymättömiä. Se kehityssuunta on se, että tuloerot Suomessa ovat kasvaneet 1990-luvun alusta lähtien varsin jyrkästi.

Suomalaisen yhteiskunnan kehityshän on ollut sellaista, että 1950-luvulla me köyhien mökkien lapset jouduimme elämään suoranaisessa köyhyydessä. Me saimme tietää, mitä se eriarvoisuus on. 1960-luvulla Suomessa alkoi vahva pyrkimys tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan, tehtiin monia uudistuksia ja niitä sitten vietiin myös päättäväisesti läpi. Tämä tasa-arvoisuuden pyrkimys leimasi suomalaista politiikkaa aina 1990-luvun käänteeseen saakka. Silloin tuli lama, ja siitä lähtien on myös politiikan sävyssä ollut se piirre, että tasa-arvon tavoittelua ei ole enää pidetty entiseen tapaan keskeisenä lähtökohtana. Stakesin tutkimuksen mukaan Suomessa onkin tuloerojen kasvu ja eriarvoisuuden kasvu ollut erittäin vahvaa tuosta lamakäänteestä lähtien ja eriarvoisuudessa Suomi on palautunut 1970-luvun alkuun. Se on kova takaisku meidän näkökulmastamme, jotka täällä edustamme sitä arkikansaa.

Tähän kielteiseen kehitykseen vaikuttaa keskeisesti se, että perusturvan kehittäminen tässä maassa jäi lamavuosiin. Sen jälkeen perusturva on jäänyt erittäin pahasti jälkeen reaalipalkkojen kehityksestä osinko- ja optiotuloista sitten puhumattakaan. Eduskunnan köyhyysryhmän ja Työttömien Valtakunnallisen Yhteistyöjärjestön yhteisessä seminaarissa reilu viikko sitten asiantuntijat totesivat, että tuo jälkeenjääneisyys yksistään reaalipalkkoihin on noin 30 prosenttia perusturvan osalta. Se on raju jälkeenjääminen, ja siitä on kaikki perusteet esittää vahvaa kritiikkiä. Noilla pienillä tuloilla kitkuttaa erittäin iso osa suomalaisia. Yksistään tuolla 15 eurolla päivässä käteenjäävällä tulolla, työmarkkinatuella, eläviä viimeisen vuoden aikana on ollut 260 000. Erittäin moni eläkeläinen elää erittäin pienillä tuloilla. EU-tilastoinnin mukaan Suomessa on yli 600 000 köyhää ihmistä. Minusta se on hälyttävää, että tällainen on päässyt tapahtumaan ja että tähän ei vieläkään puututa.

Me pidämmekin keskeisimpänä tavoitteenamme näitten perusetujen, perusturvan, parantamista. Se on täysin mahdollista tässä tilanteessa, jossa talous on kuitenkin ollut hyvin vahva ja sen tuloksena kykyä perusturvan parantamiseen on edelleen olemassa. Verohelpotuksia kuitenkin jaetaan erittäin rutkasti, ja niistä iso osa kohdistuu niille, jotka minun mielestäni noita helpotuksia eivät välttämättä tarvitse. Kaikkein kiireisintä on korottaa työmarkkinatukea. Sen viimeisin korotus on vuodelta 2001, jolloin vasemmistoliitto painoi sen läpi silloin hallituksessa ollessaan.

Pidän hyvänä myöskin pääministeri Vanhasen ehdotusta siitä, että takuueläke nostetaan 650 euroon. Se vain näyttää siltä, että se siirretään hamaan tulevaisuuteen eli eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Me emme tällä kannalla ole.

Opintotuen osalta kiireinen tehtävä on saada tuolle opintotuelle indeksisuoja. Nythän se korotus, joka hallituksen ohjelmassa silloin alkuunsa heti oli, on mennyt näihin koviin ruuan hinnan korotuksiin ja asumisen hinnan korotuksiin.

Kyllä me lähdemme myös siitä, että kun verohelpotuksia tehdään, niin kiireisin tarve on nyt nostaa kunnallisveron perusvähennystä. Se on jurrannut tällä samalla tasolla vuodesta 1991. Se olisi pienituloisille kiireisin veroratkaisu.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen veroratkaisuun ei valitettavasti voi hallituspuolueen kansanedustajakaan olla kaikilta osin tyytyväinen. Veronkevennysten olisi pitänyt olla maltillisempia, ja niiden olisi pitänyt kohdistua vielä selkeämmin pieni- ja keskituloisille. Tuloerot Suomessa ovat nyt suurimmillaan 12 vuoteen, kiitos edellisten hallitusten eriarvoistavan politiikan. Esimerkiksi edellisen demarihallituksen toteuttamasta varallisuusveron poistamisesta maksavat edelleen tämän maan köyhät.

Veronkevennysten kohdistamiselle pieni- ja keskituloisille olisi sekä talous- että sosiaalipoliittiset perusteet. Ensinnäkin, pienituloisille kohdistetut verohelpotukset siirtyvät täysimääräisesti elämiseen toisin kuin suurituloisilla. Toiseksi, pienten tulojen verotuksen keventäminen kannustaa työntekoon huomattavasti tehokkaammin kuin suurten tulojen. Kolmanneksi, pienten tulojen verotuksen keventäminen on käytännössä suora tulonsiirto köyhimmille ja tehokasta köyhyyspolitiikkaa toisin kuin nyt toteutettava ruuan arvonlisäveron alentaminen.

Hyvää hallituksen esityksessä on kuitenkin se, että ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä, mikä kohdentaa veronkevennyksiä paremmin pienituloisille ja näin kaventaa edellisten hallitusten luomia suuria tuloeroja.

Samoin tyytyväinen voi olla siihen, että kunnallisveron perusvähennyksen korotus toteutuu vuoden 2010 alusta, vaikka vihreiden mielestä korotus olisi pitänyt toteuttaa jo ensi vuonna.

Vihreiden voitto on suurten kaupunkien joukkoliikennetuen käyttöönotto jo ensi vuonna. Vihreät olisivat kuitenkin asettaneet tuen tasoksi jo ensi vuonna 10 miljoonaa nyt sovitun 5 miljoonan sijasta.

Ensi vuoden budjetti sisältää tervetulleita parannuksia sosiaaliturvaan. Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat nousevat työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009. Kotihoidon tuki nousee samoin kuin lapsilisä kolmannesta lapsesta alkaen.

Lapsilisän korotuksesta eivät kuitenkaan hyödy ne kaikkein köyhimmät lapsiperheet, jotka saavat toimeentulotukea. Tämä siksi, että lapsilisä ei ole niin kutsuttu etuoikeutettu tulo, vaan se vähentää toimeentulotukea. Tämä epäkohta tulisi hallituksen korjata.

Apurahan saajien sosiaaliturva järjestetään vihdoin ensi vuoden alusta. Uudistuksessa on kuitenkin selkeä virhe. Alle neljän kuukauden mittaiset apurahat jäävät sen ulkopuolelle. Tämä on vakavaa, koska esimerkiksi tanssi- ja näyttämötaiteen puolella tämän tyyppisiä lyhyitä apurahoja on paljon. Syyksi on sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottu se, että Maatalousyrittäjien eläkekassan tietokonejärjestelmä pitäisi uusia, jotta alle neljän kuukauden mittaisia apurahapätkiä pystyttäisiin käsittelemään.

Arvoisa puhemies! Tietokonejärjestelmä ei saa olla syynä siihen, että taiteen- ja tieteentekijöiden köyhälistö jää ilman sosiaaliturvaa.

Toisen asteen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on rappiotilassa. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan asetusta, jolla tiukemmin määriteltäisiin kuntien järjestämän opiskeluterveydenhuollon sisältö, velvoitettaisiin kunnat järjestämään opiskelijoille terveydenhuoltopalveluita ja helpotettaisiin palvelujen toteutumisen valvontaa. Rahaa tähän ei ole ainakaan ensi vuoden budjettiin varattu, sillä uudistuksella ei varsinaisesti ehdoteta kunnille lisätehtäviä nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. On kuitenkin tarkkaan harkittava, lisääntyvätkö kuntien velvollisuudet todellisuudessa, kun valvontaa tiukennetaan. Useimmiten palvelujen laatu ei parane pelkillä asetuksilla. Tarvitaan lisäresursseja.

Opiskelijoiden sosiaaliturva paranee ensi vuonna, kun opintotuesta poistetaan puolison tulojen tarveharkinta. Vihreiden mielestä myös opiskelijoiden ateriatuen korottaminen olisi pitänyt toteuttaa ensi vuonna.

Erityisen pikaista parannusta kaipaa perheellisten opiskelijoiden asema. Suomi on tällä haavaa ainoa Pohjoismaa, jossa opintotuesta puuttuu huoltajakorotus. Meillä korotus poistettiin lamavuosina eikä sitä ole sittemmin palautettu.

Opetusministeriössä toimii parhaillaan työryhmä, joka selvittää lapsiperheellisten opiskelijoiden toimeentulon ja opiskelumahdollisuuksien parantamista. Viestini tuolle ryhmälle on, että huoltajakorotus tulee palauttaa ja vieläpä sen suuruisena, että sillä on todellista merkitystä.

Arvoisa puhemies! Yliopistoille luvattu hallitusohjelman mukainen 20 miljoonan euron tasokorotus toimintamenoihin ei ole riittävä. Uusi yliopistolaki, jonka pitäisi tulla voimaan 1.8.2009, sisältää niin mittavia velvoitteita yliopistoille, että toimintamenoihin tarvitaan suurempi lisäys. Lisäyksen tulisi olla ainakin opetusministeriön ehdottaman 40 miljoonan euron suuruinen ensi vuoden budjetissa. On positiivista, että hallitus päätti kesäkuussa turvata yliopistojen maksuvalmiutta 150 miljoonalla eurolla. Tämä raha ei kuitenkaan ole tarkoitettu yliopistojen perustehtävien hoitamiseen, eikä sillä siis makseta opetushenkilöstön palkkoja.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Uudessa työ- ja elinkeinoministeriössä työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka yhdistyvät. Näin työllisyyden kehitys kulkee käsi kädessä yritysten toimintaedellytysten kehittämisen kanssa. Uudet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat, jos ei muuta niin ainakin näin ministeriön rakenteessa ja budjetissa.

Työllisyys on parin viime vuoden aikana kehittynyt erittäin myönteisesti. Vaikeimmin työllistyvien pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt viime vuodesta tähän vuoteen 7 000 henkilöllä. Kehityksen arvioidaan jatkuvan positiivisena myös ensi vuonna. Tänä vuonna työllisten määrä lisääntyy yhteensä noin 40 000 hengellä, työllisyysaste nousee 70,6 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 6,2 prosenttiin. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy. Työttömyysasteen arvioidaan kuitenkin jatkavan laskuaan, sillä työvoiman tarjonta ei enää lisäänny. Siirrymme selkeästi työvoimapulan aikakaudelle.

Arvoisa puhemies! Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi esitetään ensi vuodelle kokonaisuudessaan 843,7 miljoonaa euroa. Painopisteitä ovat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin vastaaminen, työttömyyden vähentäminen, uuden yrittäjyyden lisääminen ja yritysten toimintaympäristön edellytysten parantaminen. Investointeja koskeviin työllisyysperusteisiin siirtomenoihin on myöntämisvaltuutta vuodelle 2009 varattu 13 miljoonaa euroa. Siitä on varattu äkillisten rakennemuutosten alueille 5 miljoonaa euroa. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden momentille varataan lisäksi 12 miljoonaa euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Ensimmäisen työntekijän palkkausta yksinyrittäjille tuetaan noin 10 miljoonalla eurolla ja naisyrittäjyyden sijaispalvelu vakinaistetaan.

Arvoisa puhemies! Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin varataan ensi vuonna määrärahaa 477,4 miljoonaa euroa. Se on noin 77 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Momentilta rahoitettavien toimenpiteiden piirissä on vuonna 2009 yhteensä noin 59 000 henkilöä. Määrärahaa pienentää se, että momentilta esitetään siirrettäväksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn varattuja määrärahoja 15 miljoonaa euroa OPM:n hallintoalalle. Lisäksi määrärahasta 5 miljoonaa euroa siirretään rakennemuutosavustuksiin työllisyysperusteisten investointien momentille.

Suurimpana selittävänä tekijänä määrärahan pienenemiselle on kuitenkin työllisyystilanteen selkeä paraneminen. Ensi vuonna työllisyysmäärärahoja on jokaista työtöntä kohden käytettävissä 2 540 euroa, mikä on vajaa 700 euroa enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2006. Tämä on tietenkin tarpeen, koska totta kai työttömät ovat vaikeammin työllistyviä ja näin ollen tarve on suurempi. Samalla on kuitenkin todettava, että työvoimatoimistoissa alkavien työttömyyskausien määrä on nousussa. Se on noin 1 miljoona tällä hetkellä, ja työvoimatoimistot täyttävät noin 500 000 työpaikkaa vuodessa. On tärkeää kiinnittää huomiota näihin virtoihin ja taata työvoimatoimistojen resurssit juuri tähän tarpeeseen. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat rakennemuutosalueet, ja muutosturvan toimintamalli, työntekijän mahdollisuus löytää nopeasti uusi työpaikka tai hakeutua uudelleenkoulutukseen, on irtisanomistilanteissa tärkeä työväline tässä prosessissa. Hallitus lisää muutosturvamäärärahaa lähes 9 miljoonalla eurolla vuonna 2009.

Työllisyysmäärärahoja suunnataan jatkossa siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ammatillista työvoimapoliittista koulutusta tuetaan, samoin yksityisen sektorin tukityöllistämistä ja yritysten kanssa tehtävää yhteiskoulutusta. Tämän tasapainottamiseksi kehitetään välityömarkkinoita alueellisesti siten, että heikommin työllistyvät saavat mahdollisuuksia myös löytää valmentavaa työvoimapoliittista koulutusta ja harjoittelupaikkoja sekä osallistua sosiaalisten yritysten toimintaan. Erityisesti mainittakoon työvoimakoulutuksen uusista tarpeista metsäteollisuuden puunsaannin tehostaminen, jota varten lisätään metsäkoneen- sekä puutavara-autonkuljettajia. Näihin ammatteihin kouluttamiseen lisämäärärahaa ehdotetaan noin 2 miljoonaa euroa.

Yksi lause: Työvoimakoulutuksen saa ensi vuonna keskimäärin 25 400 henkilöä ja työllisyysmäärärahoilla työllistetään keskimäärin 35 600 henkilöä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg otti esille naisyrittäjyyden, joka on vahvasti esillä tässä budjettiesityksessä, ja puhui sijaispalvelujärjestelmän vakinaistamisesta. Määrärahoja lisätään merkittävästi. Tavoitteena on sen laajentaminen lopulta valtakunnalliseksi. Kysyisin ministeriltä: Miten tämä tulee ensi vuonna edistymään ja koska tuo valtakunnallinen taso tullaan saavuttamaan?

Toisena kysyisin ammatillisen koulutuksen perus- ja erityisopetuksen aloituspaikoista, joita lisätään nyt merkittävästi toisena vuonna peräkkäin, ensi vuonna 4 200 paikalla. Mikä on työministerin näkemys? Onko tämä määrä riittävä, jotta voimme taata osaavan ammattihenkilöstön työmarkkinoille?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että kohtaanto-ongelma on tärkeä, ja on tärkeää todellakin, että ministeriö siihen ponnekkaasti tarttuu. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että te olette leikkaamassa työllisyysmäärärahoja todella rajusti. Minun mielestäni sille ei ole perustetta senkään takia, että hallitus omassa talousarvioesityksessään katsoo, että työllisyys ensi vuonna ei parane kuin 3 000:lla, ja tätäkin arviota meneillään oleva rahoitusmarkkinakriisi saattaa kyllä synkentää.

Kummastusta herättää myös se, että te olette edelleen leikkaamassa työllisyysperusteisia investointimäärärahoja. Eduskunta viime joulun alla lisäsi niitä siten, että tälle vuodelle uusia valtuuksia voitiin tehdä runsaalla 18 miljoonalla eurolla. Nyt te olette pudottamassa tämän 13 miljoonaan euroon eli leikkaatte lähes kolmanneksella näitä määrärahoja. Näistäkin todella 5 miljoonaa käytetään äkillisiin rakennemuutosalueisiin. Tässä on väkisinkin huolestunut siitä, riittävätkö nämä määrärahat, kun tietää, että näillä (Puhemies: Minuutti on kulunut!) työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla on ollut erittäin suuri merkitys maakunnissa ja vaikeilla työllisyysalueilla.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin työmarkkinatukipudokkaista ja ikääntyneistä pitkäaikaistyöttömistä. Arviot siitä, ketkä ovat kokonaan työmarkkinatuen ulkopuolella, ovat välillä 10 000—40 000. Mikä on ministerin tieto tästä asiasta, ja mitä heille tehdään?

Sitten sama asia, mistä ed. Kallio puhui, työllisyysperusteiset investointimäärärahat. Mikä logiikka siinä on, että ne pudotetaan 13 miljoonaan ja siitäkin iso osa on jo varattu, käytännössä sidottu? Kun esimerkiksi kansanedustaja Mannisen vetämä Lappi-työryhmä esittää näiden työllisyysperusteisten investointimäärärahojen määräksi 50 miljoonaa euroa, te olette valmiit pudottamaan koko työhallinnon toimenpiteitten volyymia sen 77 miljoonaa euroa. Eikö nyt olisi paikallaan, että kun on aivan selvästi nähtävissä, että näitä rakennemuutospaikkakuntia tulee lisää ja tämä on kohtapa tärkein työkalu reagoida, niin ainakin tämä määräraha olisi pidetty vähintään entisellään? Mieluummin olisi lisätty se, mitä esimerkiksi Manninen esittää.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä hallituksen budjettiesityksessä sanotaan sanatarkasti, että työllisyyden alueelliset erot ovat suuret, tarkoittaen ensi vuottakin. Tästä näkökulmasta nämä työllisyysmäärärahojen leikkaukset ovat sinänsä vakava asia, mutta hyvin tärkeää on nyt se, miten ne kohdennetaan. Sitten toisaalta hallitus ajaa työvoimatoimistoja laaja-alaisiksi ja näin kosketus esimerkiksi kuntiin, joilla on keskeinen rooli työllisyyden parantamisessa näiden vaikeiden tapausten osalta, heikkenee voimakkaasti. Miten te vastaatte siihen, että niillä vaikeimmilla työttömyysalueilla, niin kuin myönnätte, että niitä on, myös tämä työllisyyden hoito säilyy edes nykyisellä tasolla tässä tilanteessa?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritin kuunnella tarkasti ministeri Cronbergia, ja meni ohitseni tämä aikuisten ammatillinen uudelleenkoulutus. Olen siitä aiemminkin kantanut huolta, kun hallitus lakkautti tämän Noste-ohjelman. Siis meillä on koko ajan tulossa tällaisia kolmekymppisiä, 35-vuotiaita niin sanottuja nuoria miehiä, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Olisi äärimmäisen tärkeää, että myöskin työvoimahallinto ja teidän ministeriönne oivaltaisi, että sahataan tulevaisuuden oksaa, kun näistä niin miehistä kuin naisista, joilla ei ole tutkintoa, ei huolehdita. Toinen on tämä muutosturvan parantaminen ja sen rahoittaminen. Pitäisi ehdottomasti mahdollistaa pidempikestoiset koulutusjaksot ja mahdollistaa myöskin pätkätyöläisten pääseminen muutosturvan pariin. Onko teillä tähän jotain näkemystä ja mitä aiotte asioitten hyväksi tehdä?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan selvitysosassa todetaan, että ministeriön perustehtävä on huolehtia muun muassa yrittäjyyden toimintaympäristöstä ja alueitten tasapainoisesta kehityksestä. Kuitenkin tiedämme sen, että alueelliset erot ovat erittäin isoja. Työllisyys muun muassa ministerin kotimaakunnassa on alle 60 prosenttia, kun työllisyysaste keskimäärin on yli 70 prosenttia. Viimeisessä suhdannebarometrissa, Suomen Yrittäjien ja Finnveran suhdannebarometrissa, joka ilmestyi aivan äskettäin, todetaan, että suurin ongelma yrityksissä on työvoiman saatavuus. Ja kun tiedämme muun muassa Pohjois-Karjalan osalta sen, että työttömyys on korkealla tasolla, mutta siitä huolimatta työntekijöitä ei saada yrityksiin, niin kysyn: Mikä tässä mättää? Eikö tämä kohtaaminen tapahdu sitten työvoimahallinnon ja yritysten välillä vai onko siinä osaamisessa sitten puutteita? Tämä on iso ongelma, joka oikeastaan on koko pk-sektorin suurin murhe.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutosturvarahat ovat nyt käytössä niillä paikkakunnilla, joihin metsäteollisuuden irtisanomisilmoitukset iskevät pahiten, ja ne lisääntyvät siis 9 miljoonalla eurolla. Se on hyvä. Täällä budjettikirjassa puhutaan myös työmarkkinoiden joustoturvamallista, jolla vastattaisiin erityisesti rakennemuutosten aiheuttamiin työpaikkamenetyksiin. Mitä se käytännössä on, ja onko tämä malli käytössä myös näihin samaisiin kuntiin, joissa metsäteollisuuden supistukset jättävät jäljen?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä te, ministeri, aiotte ihan oikeasti ja konkreettisesti tehdä tai omalla hallinnollanne teettää, että esimerkiksi Varkaudessa siellä nyt tapahtuneitten tapausten jälkeen ihmisillä elämänusko säilyisi? Siihen ei riitä vastaukseksi, että siellä pidetään kriisikokouksia, joita siellä nyt ei vielä tähän mennessä ole pidetty. On aika käsittämätöntä, että työllistämismäärärahat tässä tilanteessa pienenevät. Esimerkiksi Varkaudessa tai Kuopiossa kunnat eivät enää pysty palkkaamaan työllistämismäärärahoilla kouluavustajia. Se on yhdenlaista kuntien valtionosuuksien leikkaamista. Sieltä häipyy todella paljon työpaikkoja, sieltä häipyy myöskin rahaa, jota kunnat tarvitsisivat aivan muunlaisten palvelujen tuottamiseen. Ei tämmöinen peli vetele. Ei se auta ihmisiä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin työllisyysperusteisiin investointimäärärahoihin. Otan esimerkin Pohjois-Karjalasta. Kun verrataan näitä määrärahoja puhdistettuna tästä äkillisen rakennemuutoksen rahoista, niin tälle vuodelle nämä rahat pienenivät viidenteen osaan, eli poistin ne 3 miljoonaa, ministeri hyvin tietää siitä. Ja jokainen tiedämme, että näillä rahoilla luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kehittämiselle ja yritysten sijoittumiselle, ja Pohjois-Karjala on maakunta, jossa työllisyys on muun muassa parantunut tai kehittynyt kaikista heikoimmin.

Nyt, kun näitä ollaan leikkaamassa, niin kysyn ministeriltä edelleen, että mikä logiikka tässä on, koska muistan, kun vuosi sitten puhuttiin tästä asiasta, niin te totesitte, että niille alueille, joilla on heikoimmat työllisyysluvut, satsataan enemmän, ja nyt nämä ovat tippuneet (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tosiaan viidenteen osaan.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vähän samasta teemasta. On totta, mitä ministeri sanoi, että työllisyyskehitys on ollut hyvinkin myönteistä valtakunnan tasolla. Mutta samalla on nähtävissä tämä eriytymiskehitys, että meillä on erittäin vaikeita työttömyysalueita. Kysynkin ministeriltä, miten tämän uuden superministeriön toimenpiteet ensinnäkin tunnistavat tämän tilanteen ja mitenkä ne erityisesti kohdentuvat näille vaikeimman työttömyyden alueille?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on ollut pitkään sitkeä ongelma Suomessa, mutta olen ymmärtänyt, että tämän kuluvan vuoden aikana nuorisotyöttömyys on laskenut suhteessa enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Olisin kysynyt ministeri Cronbergilta, miltä tilanne näyttää ensi vuoden osalta ja millaisia konkreettisia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi on suunniteltu näiden työllisyysmäärärahojen kautta toteutettavaksi?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi sitä ajatusta, että rakennemuutosalueille satsataan euroja. Mutta sitä en voi käsittää, että se otetaan pois näistä muista työllistämistä tukevista toimenpiteistä, näistä äsken puhutuista investointirahoista, työllistämiskoulutuksesta, työvoimahallinnosta, työllistämistuista. En millään pysty sitä logiikkaa ymmärtämään, mitenkä romuttamalla nämä perusjärjestelmät, jotka ovat suoraan niille ihmisille palvelua, työntekijöitä, jotka auttavat ihmisiä siinä tilanteessa, suunnataan sinne yritysten tukemiseen ottamalla näiltä ihmisiltä pois. Mikä on tämä logiikka? Ei herätä luottamusta kovin paljon.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Aikuisten ammatillista koulutusta rahoitetaan maassamme kahdesta ministeriöstä ja kahdesta eri rahoituslähteestä. Ammatillista lisäkoulutusta rahoittaa OPM ja työvoimapoliittista työvoima- ja elinkeinoministeriö. Millä tavalla työnjako näiden ministeriöiden kesken tapahtuu, ja miten tätä koulutuksen kokonaisuutta koordinoidaan?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Rakennemuutos on tapahtuva tosiasia, ja varmasti olemme yhtä mieltä kaikki, että metsäteollisuuden kohdalla se on kesken. Kysyn ministerin käsitystä siitä, onko tuo varautuminen, 9 miljoonaa lisäeuroa ensi vuodelle, riittävä, kun tiedämme, että Stora Enso ja UPM ilmoittavat oman näkemyksensä, että tämä rakennemuutos on todella kesken.

Sitten toinen kysymys. Onko tiedossanne, että aikaisemmin Kuusankoskella UPM Kymmenen kohdalla, kun siellä ajettiin alas tehdas, työterveyden asiakkaat eivät enää päässeet UPM:n työterveyteen, vaikka itse tehdas olisi sen mahdollistanut, koska näitä käyntejä alettiin verottaa veroetuna.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Naisyrittäjyyden sijaispalvelun pyrimme vakinaistamaan koko maassa tulevana vuonna.

Ammatillisesta koulutuksesta ja aloituspaikoista sen verran, että katsomme yhdessä opetusministeriön kanssa, onko lisätarve se, mitä nyt rahoitetaan, riittävä. Ja tällä hetkellä Akku-hankkeessa käydään keskustelua nimenomaan siitä, mitenkä koordinoidaan opetusministeriön koulutus, työvoimapoliittinen koulutus ja henkilöstökoulutus yrityksissä, mitenkä rajataan sitä, mikä on työvoimapoliittisen koulutuksen kenttä, mikä opetusministeriön ja mikä työnantajan.

Rakennemuutoksen kokonaisuudesta sen verran, että ensinnäkin työllisyysperusteiset investointimäärärahat, yritystuet ja rakennerahastot on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Näissä kokonaisuutena rahoitus lisääntyy niin koko maassa kuin myös rakennemuutospaikkakunnilla. En olisi huolissani siitä, että tässä panostetaan erityisesti rakennemuutospaikkakuntiin, siellä tarve on ehdottomasti suurin.

Kun tässä otetaan esiin Pohjois-Karjalan työllisyysluvut, niin on selvä, että siellä työttömyyden suuri määrä verrattuna maamme muihin alueisiin, johtuu Perloksen vielä jatkuvasta rakennemuutoksesta. Tässä kuitenkin on tapahtumassa hyvää kehitystä. Ja totean, että Pohjois-Karjala on nyt, kun olemme jakaneet alueellisesti ensi vuoden rahoja, niin rakennemuutosrahoja kuin myös investointitukia ja rakennerahastorahoja, saava osapuoli. Tässä on selkeät kriteerit, jotka lähtevät työttömyydestä, työvoiman suuruudesta ja erityyppisistä kriteereistä siten, että nimenomaan otetaan huomioon kokonaisuus alueellisesti.

Työvoimatoimistot ovat kehittymässä laaja-alaisesti. Puhumme työ- ja elinkeinotoimistoista. Näiden tarkoitus on, totta kai, olla läheisessä yhteydessä kuntaan. Suhde kuntaan ei tässä tilanteessa heikkene. (Eduskunnasta: Kyllä heikkenee!) —Yritämme pitää huolen siitä, että se ei heikkene.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin, miten kuntouttava työtoiminta arvotetaan työ- ja elinkeinoministeriössä? Kolmannen sektorin yhdistykset ja säätiöt, jotka tuota kuntouttavaa monipuolista työtoimintaa järjestävät, pitävät epäkohtana sitä, että kuntouttava työtoiminta ei edistä esimerkiksi palkkatuen tai korotetun palkkatuen piiriin pääsyä.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajien koulutukseen varataan 2 miljoonaa euroa. Nyt autoalalta on kuitenkin voimakkaasti esitetty huoli myös autokoulunopettajien ja tutkinnon vastaanottajien puutteesta. Ikääntyminen aiheuttaa tälläkin alalla lisää tarvetta koulutukseen. Onko ministeriössä varauduttu myös tämän ongelman ratkaisemiseen vastaisuudessa?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Cronberg, olitte viime kesänä tutustumassa Etelä-Karjalan työvoimapalvelukeskukseen ja siellä kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa ja työtilanteessa olevien ihmisten ongelmiin. Se käynti oli erittäin hyvä, olen saanut erittäin paljon hyvää palautetta sen jälkeen. Toitte myös uskoa siihen, että työvoimapalvelukeskukset voivat kehittyä myös tulevaisuudessa. Nyt ongelmana on kuitenkin se, että näiltä työvoimapalvelukeskuksilta, kuten aikaisemminkin on todettu, puuttuu työkaluja, puuttuu resursseja ostopalveluitten saamiseen. Ja kun nämä ihmiset kuitenkin tarvitsevat erittäin paljon monipuolisia palveluja, pitkäaikaisia palvelupolkuja, niin toivottavaa olisi, että niitä resursseja siihen löytyisi. Nyt kysynkin, kun täälläkin on peräänkuulutettu sitä monta kertaa, mikä on se ajatus siinä, että kaikesta huolimatta vähennetään työllisyysmäärärahoja, vaikka nyt voisi olla (Puhemies: Minuutti kului!) ehkä enemmän mahdollisuuksia panostaa näitten ihmisten työllisyyteen?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Muutosturvan kohdalla haluaisin todeta sen, että se on osa tällä hetkellä laajempaa joustoturvatyötä, jossa etsitään yhdessä kolmikantaisesti uutta Suomen työmarkkinamallia jouston ja turvan tasapainon löytämiseksi uusissa olosuhteissa, ja tässä otamme kolmikantaisesti esille lainsäädäntömuutokset nimenomaan määräaikaisten työsuhteiden suhteen sekä myös ennakoivasti muutosturvan kohta. Kuntouttava työtoiminta on STM:n asia, eikä, oikeastaan valitettavasti, ole meillä.

Etelä-Karjalan työvoimapalvelukeskuksessa tuli esille resurssien tarve. Lähetimme kirjeen ja pyysimme heitä spesifioimaan resurssin tarpeen, ja osoittautui, että siellä ei ole rahaa. Haluaisin todeta tässä, että joudumme tänä vuonna itse asiassa palauttamaan työvoimapoliittisia määrärahoja, koska tarvetta ei ole. (Ed. Mustajärvi: Kuitenkin oli 200 000 työtöntä!) — Tässä työvoimatoimistot katsovat ja löytävät mahdollisuuksia toimintaan. Meillä on työttömiä, joille työvoimatoimistot eivätkä työvoimapalvelukeskukset pysty enää tarjoamaan mitään työkaluja. Tässä on kyse mielenterveys- ja päihdeongelmista, ja toivon, että eduskunta puuttuu tähän ja lisää määrärahoja.

Nuorisotyöttömyydestä haluaisin todeta sen, samoin kuin vammaisten työllisyystilanteesta, että olemme jatkamassa tämän vuoden kokemuksia, joissa olemme 36 miljoonaa panneet nimenomaan vammaisten työllistymiseen ja rahaa myös nuorten työllistymiseen, palkkatukeen, ja tätä kautta uskon, että ainakin työvoimahallinto tekee osuutensa kysymysten ratkaisemisessa.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olemme jo useaan otteeseen todenneet, että ilmassa on vakavia merkkejä talouden heikkenemisestä. Suomella menee kuitenkin edelleen hyvin, vaikka emme talouskasvussa pääsekään tänä vuonna viime vuosien tasolle. Muistutan ministeri Kataisen puheenvuorosta, jossa hän kertoi taloutemme olevan kärkikunnossa Euroopassa ollen kakkosena heti Luxemburgin jäljessä. Nyt ei siis ole oikea aika eikä moraalisesti oikein lietsoa yhteiskuntaa epätoivoon, päinvastoin, tarvitsemme toimenpiteitä, joilla kansalaisten usko sekä yleinen myönteinen ilmapiiri ja kannustavuus saavat kasvualustaa.

SDP:n puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan peräänkuulutti olkapäiden Suomea. Me tarvitsemme osaavien ihmisten ja tekevien käsien Suomen. Valtiovarainministeri Kataisen toimeenpanemat veronkevennykset ovat erinomainen tapa parantaa kansalaisten ostovoimaa, mutta myös luoda kannustimia työntekoon ja yrittämiseen. Sillä tavalla myös työvoiman määrä kasvaa ja saamme tekeviä käsiä ja sitä kautta myös niitä olkapäitä.

Hallitus todellakin panostaa työn vastaanottamisen kannattavuuteen, ja ensi vuonna työttömyyslukujen arvioidaan laskevan jo alle 6 prosenttiyksikön. Työvoiman tarjonnan hidastumisen lääkkeeksi tarvitaan entistä enemmän panoksia työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmien poistamiseksi. Lisäksi työtä erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, työllistämiseksi tulee jatkaa.

Mielestäni on tasa-arvoista ja oikeudenmukaista, että veronkevennyksiä tehdään jokaisessa tuloluokassa. Progression kiristäminen ei ole omiaan lisäämään hyvin koulutettujen, osaamisintensiivisten alojen työntekijöiden tai yrittäjien oikeuksia ja mahdollisuuksia edetä urallaan tai kehittää yritystään kannattavammaksi. Tiedämme varsin hyvin, että Suomen suurin murhe yrityskentässä on kansainvälistyvien kasvuyritysten vähäinen määrä. Työllistäviä, kasvullisia yrittäjiä tarvitaan siis lisää sankoin joukoin.

Arvoisa herra puhemies! Suurin osa suomalaisista yrityksistä on kuitenkin pieniä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan yrittäjien merkittävin huolenaihe on henkilökohtainen jaksaminen. Naisyrittäjistä jopa 65 prosenttia koki sen suurimmaksi uhkakuvakseen. Tämä on erittäin huolestuttavaa, ja sitä tukee tieto, että Yrittäjänaisten keskusliiton tutkimuksen mukaan vain neljä naisyrittäjää kymmenestä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. Onneksi naisyrittäjien sijaisjärjestelmä laajenee, kuten ministeri Cronberg juuri äsken kertoi, ja se on yksi erinomainen keino naisyrittäjien jaksamisen edistämiseksi. Toinen hyvä keino olisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukeminen, ja sitä toivonkin, että sekin laajenee koko valtakuntaa käsittäväksi.

Arvoisa puhemies! Itämeren suojelun kannalta merkittävää on, että hallitusohjelman mukaisesti Öljyntorjuntakeskuksen perustamiseen on budjetoitu 600 000 euroa. Suomenlahdella seilaa vuosittain noin 100 000 alusta ja öljyä kuljetetaan jopa 200 miljoonaa tonnia. Määrät ovat valtaisia, joten turvallisuus- ja katastrofivalmiuksien tulee olla ajan tasalla. Siksikin on erittäin tärkeää, että suomalaista korkean osaamisen merenkulkualaa arvostetaan ja kehitetään tulevaisuudessakin.

Merenkulun merkitys tavarankuljetuksessa näkyy sen osuuksissa. Viennistä 80 ja tuonnista jopa 90 prosenttia kulkee meriteitse. Hallitus parantaa suomalaisen merenkulun kilpailukykyä useilla eri toimenpiteillä, niin sanotulla kilpailukykypaketilla sekä verotuskäytännön uudistamisella, jonka vuosittainen arvo nousee noin 2 miljoonaan euroon. Tavoitteena on edistää merenkulun ja koko meriklusterin työllisyyttä sekä varmistaa laivojen purjehtiminen Suomen lipun alla. Merenkulkuala ottaa ilolla vastaan muun muassa tonnistoverouudistuksen tuomat kansainvälistä kilpailua parantavat vaikutukset. Unohtaa ei sovi merimiesten verouudistuksen tärkeyttä, jotta suomalaiset laivat kulkevat jatkossakin suomalaisten, pitkälle koulutettujen ammattilaisten ohjaamina.

Arvoisa puhemies! Vuodenvaihteessa voimaan tuleva kotitalousvähennyksen korottaminen 3 000 euroon sekä vähennyksen piiriin kuuluvien palveluiden merkittävä lisääminen ja käyttötarkoitusrajojen poistaminen on niin ikään omiaan parantamaan paitsi työllisyyttä myös kansalaisten elämänlaatua. Vaikutukset tulevat näkymään myös harmaan talouden vähenemisenä. Merkittävä muutos entiseen on, että verovähennyskelpoisten palveluiden joukkoon on lisätty tietotekniset työt, kuten kodin turvalaitteiden tai digisovittimien asennukset. Tämä on tärkeä askel tietoyhteiskunnan edistämisessä ja sähköisten palveluiden saatavuuden laajentamisessa koskettamaan yhä useampaa suomalaista.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää siitä, että vammaisten henkilökohtaisen avun kehittäminen viedään nyt "pistehen saakka", niin kuin ministeri Risikko on todennut.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niiden kuuden budjetin aikana, joita olen tästä pöntöstä käynyt ruotimassa, tämä budjetti on sosiaaliturvan osalta paras. Se ei ole kuitenkaan vielä kovin suuri meriitti nyt istuvalle hallitukselle, koska edellisen Vanhasen hallituksen ja myöskin tuo viime syksyinen budjetti olivat huonoja. Mutta on tietysti lohdullista, että on menty parempaan suuntaan. Vähimmäisturvan korotukset ovat sellaisia saavutuksia, joita edellinen hallitus ei jostain syystä saanut aikaiseksi, ja siinä suhteessa kuuntelen tietenkin mielenkiinnolla paitsi hallituspuolueitten, myöskin sosialidemokraattien puheita tästä budjetista.

Totean nyt, kun hallituspuolueista ryhdyttiin puhumaan, että ed. Alanko-Kahiluodon puheenvuoro kuulosti kovin paljon vasemmistoliiton puheenvuoroilta, joita tässä budjetissa erityisesti sosiaaliturvasta tullaan esittämään. Kannustankin häntä ja muita vihreitä ja muitakin hallituspuolueita äänestämään joulun alla meidän vielä parempien esitystemme puolesta. Sillä tavalla heikommassakin asemassa olevien suomalaisten asema merkittävästi paranee.

Mutta on hallituksen linjassa tietysti arvosteltavaakin. Yksi asia on verotuksen kevennykset. Verotus on se apparaatti, jolla suomalaisen tasa-arvon parempi tasa-arvo turvataan. Rikkailta kerätään enemmän ja köyhiltä kerätään vähemmän ja sitten niillä yhteisillä rahoilla tuotetaan ilmaisia tai edullisia julkisia palveluita kaikille tarpeessa oleville. Kun rikkaitten verotusta kevennetään merkittävästi enemmän kuin pienituloisten, kuten nyt tapahtuu, se lisää eroja ihmisten taloudellisessa tasa-arvossa, mutta myöskin sosiaalisessa tasa-arvossa.

Kun muun muassa ed. Virolainen tuossa edellä puhui kauniisti tästä verotuksen kevennyksen taloutta edistävästä vaikutuksesta, niin tämmöisenä vanhana keynesiläisenä toki olen asiasta sinänsä samaa mieltä, mutta vanhana keynesiläisenä totean myöskin, että paljon enemmän se talous olisi kiihtynyt, jos veronkevennykset olisi euromääräisestikin suunnattu kaikkein pienituloisimmille, joitten kulutusalttius on paljon suurempi kuin suurituloisten. Ja vanhan kansantaloustieteen peruskurssin mukaan nimenomaan niitten verotuksen keventäminen, joitten kulutusalttius on suurin eli jotka sen rahan laittavat myöskin kiertämään, elvyttää taloutta kaikkein parhaiten.

En myöskään ymmärrä valtiovarainministerin puheita siitä, että jos näin olisi menetelty, verotuksen progressiivisuus olisi kiristynyt. No, voi olla tietysti, että suhteellisesti rikkaitten verotuksen progressiivisuus olisi kiristynyt, absoluuttisesti ei. Mutta en ymmärrä, mitä järkeä on puhua rikkaitten verotuksen progression aiheuttamista ongelmista silloin, kun kysymys on kuitenkin siitä, että verotuksella nimenomaan helpotettaisiin kaikkein heikommassa asemassa olevien asemaa. Hoidettakoon ne asiat nyt sitten vaikka erikseen, jos se ei yhtä aikaa onnistu.

Vasemmistoliiton mielestä verotusta tulisi keventää niin, että kaikki alle 10 000 euron vuositulot ja vuosietuisuudet tulee tehdä verovapaiksi ja kattaa näin syntyvä vaje pääomaverotusta kiristämällä.

Jotta sosiaaliturva edistyisi, Sata-komitean pitäisi saada työnsä tehdyksi ja sille pitäisi osoittaa tietenkin rahat niihin toivottavasti tuleviin uudistuksiin, jotka tasa-arvoa lisäävät.

Lopuksi, arvoisa puhemies, yksi erityinen asia tästä budjetista. Näyttää siltä, että hallitus, vaivautumatta edes perustelemaan miksi, taas kerran leikkaa tutkimus-evoa, mikä tarkoittaa sitä, että yliopistollista lääketieteellistä tutkimusta tehdään kuntien vähillä rahoilla, kun sitä lainkin mukaan pitäisi tehdä valtion varoin. Kummallista peliä!

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Maailmantalouden epävarmuuden heijastusvaikutukset näkyvät myös Suomessa, vaikka suuria huolenaiheita meillä ei ole. Yksi huolenaihe on kuitenkin metsäteollisuuden rakennemuutos, joka heikentää hyvää työllisyyskehitystä. Tarvitaan toimia kärsineiden paikkakuntien tilanteen helpottamiseksi, ja niitä onkin tehty. Alueet on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueiksi, joille ohjataan työllistämis- ja investointitukea.

Hallituksen budjetti on elvyttävää talouspolitiikkaa, sillä siinä esitetyt toimet lieventävät huonojen uutisten vaikutuksia Suomen talouteen. Myös valtionvelkaa kyetään yhä laskemaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, vaikka lyhennystä ei tehdä, kuten tässä tilanteessa ei pidäkään tehdä.

Kuntatalouden tila on nyt kohtuullisen hyvä, mutta taloustilanne on silti uhkana. Kunnilla on yhä suurempia vaikeuksia tärkeiden peruspalveluiden tuotossa, joten on hyvä, että hallitus kompensoi veronkevennykset nostamalla valtion osuutta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksista. Jatkossa meidän on löydettävä parhaat keinot kuntatalouden tukemiseen, ja tähän liittyy niin Paras-hanke kuin sosiaaliturvauudistuskin.

Hallituksen esityksessä on veronkevennyksiä kaikille tuloluokille, mutta budjettiriihessä tehtyjen hyvien muutosten ansiosta veronkevennys painottuu hieman enemmän pieni- ja keskituloisiin, kun työtulovähennykseen ohjataan 150 miljoonaa euroa. Korostan kuitenkin, että pienituloiset tarvitsevat suuremmat verohelpotukset, sillä kuilu kaikkein köyhimpien ja muiden välillä on kasvanut 1990-luvulta lähtien.

Kunnallisveron perusvähennys tavoittaa kaikkein köyhimmät, myös köyhyysrajan alapuolella elävät kansaneläkkeen saajat ja työttömät. Kunnallisveron perusvähennys on sovittu alkavaksi vuonna 2010, mutta sille on tarvetta jo nyt. Pienituloisten ostovoiman lisääminen edistää kotimaista kulutusta ja on sitä kautta hyödyksi meille kaikille. Se helpottaisi myös asumista Pääkaupunkiseudulla, jossa asuin- ja elinkustannukset ovat nousseet viime vuosina rajusti.

Kansanterveyden kannalta on hyvä uutinen tupakkaveron 10 prosentin korotus. Viinaveroon olisi myös saatava uusi korotus. Kun Vanhasen ykköshallitus laski viinaveroja, kulutus kasvoi reippaasti ja alkoholihaitat lisääntyivät. Sen sijaan vuoden 2008 veronkorotuksen jälkeen väkevien viinojen myynti on vähentynyt. Ministeri Katainen on vedonnut muun muassa inflaatioon, jottei veroa voisi korottaa, mutta tämä on erittäin tärkeä kysymys nuorten kannalta. Korkea viinan hinta suojelee nuoria alkoholin liikakäytöltä.

Tällä budjetilla hallitus aloittaa energia- ja ilmastopaketin. Kotitalousvähennyksen nosto ja käyttömahdollisuuden laajentaminen asuntojen energiakorjauksiin ja lämmitystapamuutoksiin on erinomainen asia sekä työllisyyden että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Kaupunkien joukkoliikenteen tukemisessa on päästy alkuun, sillä sitä tuetaan 5 miljoonalla. Myös uusiutuvan energian investointituet nousevat, ja biokaasulaitoksia ja tuulivoimaloita saadaan lisää. Vielä odottelemme uusiutuvalle energialle syöttötariffeja, jotka jäivät energia- ja ilmastopaketin haasteeksi.

Porkkanoita siis on, mutta kyllä sitä keppiäkin vielä tarvitaan. Todellinen ekologinen verouudistus siirtäisi verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen, siis ihan konkreettisesti kertakäyttökulttuurin ja kaiken muun turhan kuluttamisen sekä saastuttamisen verottamiseen. Muovipussiverot, auton verotus käytön perusteella, energiatehokkuuden suosiminen jne. ovat tärkeitä toimenpiteitä kasvihuoneilmiön hillitsemisessä.

Opintotuen asumislisän myöntämisessä luovutaan puolison tulojen huomioon ottamisesta, mikä on hyvä asia. Myös opiskelijoiden ateriatukea pitää korottaa, sillä muuten jo aiemmin saatu opintotuen korotus tulee konkreettisesti syötyä pois. Ruuan hinta on kasvanut rajusti, ja eniten se rokottaa pienituloisimpia, kuten opiskelijoita.

Apurahan saajille saadaan sosiaaliturva vihdoinkin, mikä on inhimillisesti oikein.

Erinomaista tässä budjettiesityksessä on pienimpien minimietuuksien tuntuva korotus. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat nousevat 170 euroa kuukaudessa. Lapsiperheitä auttavat myös lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen parinkympin nostot kuussa.

Eläkeläisten verotus kevenee vihdoinkin samalle tasolle kuin työn verotus, mikä helpottaa monen vanhuksen arkea. Meillä on kuitenkin vielä paljon tekemistä, sillä kansaneläkkeen varassa elävät ovat köyhyysrajan alapuolella. Heillä ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin tai edes joukkoliikenteen käyttöön. Minimieläkkeiden korotus on tehtävä tällä hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! Uskon, että meillä on varaa huolehtia paremmin kaikkein heikoimmista. Jos me kaikki voimme paremmin, työllistymme paremmin, sairastamme vähemmän, saamme yhteiskuntaamme vahvistuvan hyvän kierteen.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! 45,8 miljardin euron kokonaisuutta on käytännössä mahdotonta käydä kauttaaltaan lävitse muutaman minuutin puheenvuorossa. Sen vuoksi aikomukseni on lähinnä nostaa esille joitakin nyt eduskunnalle esitetyn talousarvion keskeisiä linjaratkaisuja.

Budjetin johtoteemoiksi valitut ympäristöosaaminen ja välittäminen puolustavat hyvin paikkaansa ja saavat vaatimansa kaikupohjan myös budjetin sisällöstä. Painotukset toteuttavat siten käytäntöön hallitusohjelmassakin sovittuja tavoitteita. Harkittujen menolisäyksien ohella on päätetty toteuttaa myös merkittäviä veronkevennyksiä. Näin on haluttu tukea sekä työllisyyttä että antaa taloudelle vetoapua hidastuvan kasvun aikana. Joistakin vastaväitteistä huolimatta veronkevennyksien päättämistä juuri tähän ajankohtaan on kehuttu jopa suhdannepoliittisen ajoituksen maailmanennätykseksi. Vaikka tulevaisuudesta ei voidakaan sanoa mitään varmaa, on varmasti oikein, ettei hallitus ole jäänyt tässä tilanteessa toimettomaksi, vaan pyrkinyt ennakoimaan tulevaa ryhtyen parhaan käsityksensä mukaisiin toimenpiteisiin.

Kotimaisen ostovoiman lisäämispyrkimykset ovat hyvin perusteltuja tilanteessa, jossa kansainvälisestä kehityksestä on huomattavaa epävarmuutta. Se, millainen kasvutarina tästä seuraa, riippuu kuitenkin merkittävässä määrin paitsi ulkomaisista tekijöistä, myös omasta kotoisesta päätöksenteostamme muuallakin kuin täällä eduskunnassa. Hallitus on tehnyt osaltaan tärkeitä ratkaisuja niin tulo- ja ruokaverotuksen kuin esimerkiksi puun myyntitulojen verotuksen suhteen. Mutta paljon on kiinni siitäkin, millaisia palkkapäätöksiä tehdään, miten alvialennus näkyy kaupassa ja kuinka niin metsäteollisuutemme kuin muukin elinkeino- ja yhteiskuntaelämämme onnistuu vastaamaan omiin erityishaasteisiinsa. Ruuan alvin osalta voin yhtyä moniin muihin, jotka kaipaavat alennusta myös ravintoloihin. Varsinkin Lapin matkailuyrittäjille asia on tärkeä. Selvitys asiasta ainakin on paikallaan.

Pidemmällä tähtäimellä ratkaiseviksi kohoavat muun muassa koulutukseen tehtävät painotukset. Ammatilliseen koulutukseen saatavat lisäpaikat auttavat turvaamaan jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle syrjäytymistä ehkäisevän ja elämänsä alkuun auttavan koulutuksen, kun taas esimerkiksi yliopistojen lisäresursointi mahdollistaa myöhemmän vaiheen koulutuksen kehittämisen.

Elinkeino- ja työelämän eläessä jatkuvaa murrosta on olennaista pystyä tukemaan sekä kaikkien toimijoiden omaehtoisia kehityspyrkimyksiä että ulkoisia kannustimia toivottujen elämänehtojen turvaamiseksi maassamme. Esimerkiksi Temmin hallinnoimien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahojen, 54 miljoonan euron, lisäys on osaltaan tuntuva panostus.

Ympäristönäkökulmasta huomioitavia ovat myös erilaisiin energiatukiin saatavat parannukset, jotka madaltavat niin kotitalouksien, yritysten kuin yhteisöjen kynnystä energiatehokkuutta lisääviin toimenpiteisiin. Myönteisten kannustimien luominen onkin varmasti paras tapa edesauttaa ympäristöystävällisten muutosten tekoa, ja tällä tiellä toivon myös jatkossa edettävän.

Arvoisa puhemies! Energiaratkaisut edellyttävät jatkossa kaikkien vaihtoehtojen tasapuolista punnintaa. Kustannustehokkuuden on oltava kantava ajatus eri ratkaisuja arvioitaessa. Myös vesilain muutos ja sen mahdollisuus on arvioitava.

Maakuntien hyvinvointi on kaikkien etu. Aluekehityksen turvaamisen ehdoton edellytys on saavutettavuus. Tämä tarkoittaa niin tiestöä, raide- kuin lentoliikennettä, mutta myös laaja-kaistayhteyksiä. Budjetissa on osittain nämä huomioitu, mutta jatkossa on myös paljon työtä.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Synkät talousuutiset maailmanlaajuisesta finanssikriisistä ovat kantautuneet Suomeen. Taantuvaan kehitykseen vaikuttavat toisiaan vahvistaen kolme tekijää: asuntorakentamisen romahdus, elintarvikkeiden ja öljytuotteiden hintojen nousu ja tätä kautta inflaation kiihtyminen. Rahoitusmarkkinoiden jatkuva epävarmuus ja yritysten kannattavuuden heikkeneminen rajoittavat investointeja. Epäluottamus pankkisektorilla on suurta, mikä pitää korot korkealla. Kuluttajahintojen nousu on ylittänyt 4 prosenttia. Inflaatio hipoo peräti 5:tä prosenttia elokuussa. Viimeksi tällainen inflaatiovauhti oli edellisen porvarihallituksen aikana synkkänä lamavuonna 1991.

Talouden ongelmat ovat ulkomaista perua, mutta ei hallituskaan saa puhtaita papereita. Tilastokeskus näkee, että inflaation taustalla on terveydenhoidon maksujen korottaminen ja elintarvikehintojen kallistuminen. Päivähoitomaksujen nosto kiihdytti rahanarvon laskua. Kuluttajahintojen nousua kiihdytti asumisen ja polttoaineiden kallistuminen. Suurin syy asumiskustannusten kallistumiseen on energian hintojen, vuokrien ja korkojen nousu.

Hintojen hillitsemiseksi hallitus ajaa nyt läpi ruuan alv:n alennusta. Hallituspuolueet uskovat ruuan hinnan todella alenevan pysyvästi. Pahoin pelkään, että alennus vain siirtyy teollisuuden katteiden paranteluun. Kuinka sitten estää alv:n alennuksen valahtaminen katteisiin? Ministeri Katainen on kehottanut kansalaisia kilpailuttamaan kauppoja, jotta ne todella siirtävät veronalennuksen ruuan hintaan.

Inflaation seurauksena elinkustannukset nousevat, mikä kasvattaa palkansaajalla painetta saada parempaa palkkaa tehdystä työstä. Ministeri Katainen on opastanut, että palkansaajilla tulisi olla malttia nyt palkkaneuvotteluissa. Ongelma on siinä, että jos palkansaaja ei luota hallituksen talouspolitiikkaan ja pelkää inflaation nousua, hän mitoittaa vaatimuksensa tavalla, joka estää jatkossa palkan ostovoiman hupenemisen. Inflaatio kohtelee myös ihmisiä eri tavoin. Lapsettoman toimihenkilöperheen inflaatio on kuluvana vuonna 3,6 prosenttia mutta työttömällä 5,1 prosenttia. Työttömän tulot ovat pienet, ja pakolliset välttämättömyyshyödykkeet lohkaisevat ison osan. Myös vuokrat ovat nousseet. Kaikkien on pakko syödä, mutta vain hyvätuloiset voivat käyttää henkilökohtaisia palveluita.

Kuluttajahintojen yllättävän voimakas nousu on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen, mikä yhdistettynä voimakkaaseen velkaantumiseen saattaa vähentää kulutusta. Kohonnut kustannustaso vaikeuttaa yritysten toimintaa, ja investointien kasvu pysähtyy ensi vuonna. Ensi vuodelle ennustetaan enää 1,8 prosentin kasvua. Työttömyysaste on kääntymässä lievään nousuun.

Ministeri Katainen toteaa, että kansalaisten ostovoimasta on pidettävä huolta, ja tarjoaa tähän kotitalousvähennyksen laajentamista, hyvä niin. Mutta pienituloisen ihmisen tuloista ja verokertymästä ei liiemmin palveluita osteta ja niiden kustannuksia vähennetä. Vakava huoli on se, että kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti ja niiden rahoituskestävyys on heikkenemässä samaan aikaan, kun kotitalouksien varallisuusarvot eivät enää nouse. Jopa kokoomuksen omista riveistä arvellaan, että monilla perheillä saattaa käydä niin kuin kävi 1990-luvulla.

Budjetissa annetaan hieman rahaa sinne ja tänne. Hallitus mainostaa, että nyt tehdään sosiaalisempaa politiikkaa kuin on miesmuistiin tehty. Esimerkiksi OAJ:stä todetaan, että koulutukselle ja varhaiskasvatukselle esitetyt korotukset vastaavat vuosi-inflaatio huomioon ottaen korkeintaan yleistä kustannustason nousua tai jäävät jopa sen alle. Kokoomus kampanjoi kuntavaaleissa, että "työväki liittykää yhteen". Retroslogan jatkuu ajatuksella, että ruikuttamisen sijasta kunnissa pitää ryhtyä tekemään asioita. Ihmisten huoli ostovoimastaan, sitoutuminen työhön, työpaikan pysyvyys, kyky lyhentää asuntovelkaa eivät ansaitse kokoomuksen hupsuttelua eikä epäkohtien esiin nostaminen ansaitse luokittelua ruikuttamiseksi. Usko tulevaan talouteen on nyt kuluttajabarometrissä lama-ajan lukemissa. Tästä on kokoomuksen hupsuttelu kaukana.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtion talousarvioesitys vuodeksi 2009 on loppusummaltaan 45,9 miljardia euroa. Kansainvälistä kehitystä seuraten Suomenkin talouskehitys on hiipumassa, ja talouskasvu on jäämässä ensi vuonna jo alle 2 prosentin. Ilahduttavaa on, että kotitalouksien ostovoiman arvioidaan lisääntyvän 3,5 prosenttia ansiotason nousun, hidastuvan inflaation ja veronkevennysten seurauksena. Valtiontalous tulee edelleen olemaan ylijäämäinen ja velkaa lyhennetään. Sitä arvioidaan jäävän 54 miljardia euroa vuoden 2009 lopussa. Suurimmillaan velka on ollut muuten noin 70 miljardia euroa 1990-luvun lopulla. Vakaa talous on paras valttimme vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Toinen myönteinen tekijä hyvän talouden lisäksi budjetissamme on se, että työttömyyshaaste on painumassa ensi vuonna jo alle 6 prosentin. Tällöin työllisyysaste kohoaa jo 70,5 prosenttiin. Nämä ovat parhaita lukuja ja tehokkuuden mittareita pitkään aikaan.

Hallinnonaloittain tarkastellen opetusministeriön osalta budjetti on myönteisin pitkään aikaan. Tästä eduskunta voi osaltaan kiittää omaa tarmokkuuttaan vuosi sitten, kun veikkausvoittovarojen kohdentamisessa toimittiin jakosuhdelain mukaisesti. Nyt rahaa on saatu hyvin taiteelle, tieteelle, nuorisotyölle ja liikunnalle. Näiden toimialojen momenteille on saatu jopa yli 10 prosentin tasoisia resurssien lisäyksiä. Myös koulutuksen resurssit ovat hyvät.

Arvoisa puhemies! Vielä pari yksityiskohtaa. Ruuan arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin, alkoholiveron tuleva korottaminen, näin uskon, sekä puun myyntitulon verotuksen keventäminen ovat tähän tilanteeseen ja suhdanteeseen sopivia valtiovallan toimia. Ansiotulojen verotuksen osalta olisin ollut valmis kohdentamaan verohelpotuksia vieläkin enemmän pieni- ja keskituloisille.

Yksi huoli harvaanasutussa maassamme pohdituttaa: Miten pitkien etäisyyksien tilanteessa kuljetuskustannusten ja kulkemisesta aiheutuvien kustannusten nousua voidaan hillitä sekä yritysten ja kansalaisten tilannetta helpottaa? Siinä on iso kysymys, johon meidän tulee löytää vastaus.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Muutamaan asiaan puutun lyhyesti.

Ensinnäkin veronkevennyksistä on muun muassa tänään erittäin paljon puhuttu, ja keskeistähän tässä hallituksen talousarvioesityksessä on työn verotuksen keventäminen. Myös sosialidemokraatit ovat sen takana, että minkään tulonsaajaryhmän kohdalla verotus ei saa kiristyä. Sitä, että veronkevennyksiä puheista huolimatta ei olla kohdistamassa pieni- ja keskituloisiin, emme voi hyväksyä. Jokainen täällä salissa olija tietää, että perusvähennys olisi yksi keino. Kun sitä reilusti korotetaan, tämä sitten purisi tässä asiassa, niin kuin sen tulisi tehdä.

Sitten kotitalousvähennyksestä. Hallitus korottaa kotitalousvähennyksen ylärajan 3 000 euroon. Kotitalousvähennys on sinänsä hyvä. Muistan, että kun kotitalousvähennystä oltiin tänne tuomassa, niin olin ensimmäisten joukossa, kun puhuin sen puolesta. Mutta tässä tapauksessa tästä tasokorotuksesta hyödyn saavat vain suhteellisen hyvin toimeen tulevat. Kuitenkin, jos esimerkiksi ajatellaan pitkäaikaistyöttömiä ja suurta osaa eläkeläisistä, niin he eivät tästä vähennysmahdollisuudesta tai ainakaan tästä korotuksesta hyödy, sillä vähennyshän tehdään verovelvolliselle kohdistuvasta verosta. Toki budjettikirjassa on muistaakseni 2 miljoonan euron erillinen määräraha, jota voi anoa, mitä tulee muun muassa näihin energiaperuskunnostuksiin. Myöskään kerrostalo-osakkeen omistaja ei voi hyödyntää kotitalousvähennystä, jos peruskorjaus toteutetaan taloyhtiön nimissä, niin kuin muun muassa putkiremontti on sellainen. Tietenkin sitten käytännössä nämä taloyhtiön remontit tulevat osakkeenomistajien maksettaviksi eli raha vain kiertää tämän taloyhtiön kautta. Tästäkin tänään on täällä muutamissa puheenvuoroissa kerrottu, ja toivottavasti sitten eduskunta korjaa tämän epäkohdan.

Sitten tällaisesta asiasta kuin kuntien talous- ja velkaneuvonnasta. Tähän on vuodelle 2009 varattu noin 4,5 miljoonaa euroa. Se on sama määräraha kuin kuluvalle vuodelle. Eduskunta joulun alla budjettimietinnössä kirjasi siihen korotuksen 100 000 euroa. Vuonna 2007 summa oli siis 4,66 miljoonaa euroa. Talous- ja velkaneuvonnassa on jo nyt alueellisia eroja. Palvelu on järjestettävä niin, että kaikilla kansalaisilla asuinpaikasta riippumatta olisi mahdollisuus saada neuvontapalveluja. On myös tärkeää edistää oikeudellista neuvontaa tarjoavien tahojen verkottumista etenkin harvaanasutuilla alueilla ja tiivistää muutenkin toimijoiden yhteistyötä. Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa edellytetään talousneuvontapalvelujen järjestämistä sekä ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksikin tavoitteeksi asettua ennalta ehkäisevää työtä on jo nykyisten määrärahojen puitteissa ollut hyvin vaikea toteuttaa, ja näköjään tämä on yksi sellainen luu, joka eduskunnalle heitetään, ja sitten kun täällä käsittelemme budjettia, niin vuosi toisensa perään näiden rahojen tasoa on hiukan korotettu. Tämä ei tietysti ole kovin tyylikästä.

Arvoisa puhemies! Matkakuluvähennyksestä, se on enemmän periaatteellinen kuin euromääräinen, eli matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta ollaan nostamassa 500 eurosta 600 euroon. Jo nykyisellään moni palkansaaja on vähennyksen ulkopuolella korkean omavastuun vuoksi, ja tämän omavastuun nostaminen 600 euroon ei edistä työllistymistä ja leikkaa kovimmin pienipalkkaisten ostovoimaa. Kun ajatellaan, että Itä-Suomessa on pitkät työmatkat, niin toki tällä on siellä vielä enemmän merkitystä.

Aivan lopuksi kuntien vesihuoltotöistä. Tarve näitten vesihuoltotöiden avustamiseen on pysynyt suurena, mutta tuolla budjettikirjassa on ympäristöministeriön puolella on tämä vaje edelliseen tasoon lähes 3 miljoonaa ja kolmen M:n puolella muistaakseni 700 000 euroa. Me tiedämme, että tämä kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on saatava kuntoon vuoteen 2014 mennessä ja tarve näitten rahojen lisäämiseen on todella suuri.