Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies! Sanotaan usein, että Suomen kesä on kylmä mutta lyhyt. No, olkoon niin tai noin, tämä kesä on ollut erittäin sateinen, ja vesisade on johtanut siihen, että meillä on tulvat — ja mittavat tulvat. Meillä on voimassa oleva satovahinkolaki, ja nyt kysyn hallitukselta, voiko hallitus vakuuttaa, että meillä on riittävät rahamäärät satovahinkokor-vauksiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Sateet ovat kyllä kohdelleet eri puolilla Suomea eri tavalla, on todella pahojakin paikkoja.

Meillä on tällä hetkellä käytössä vähän reippaat 10 miljoonaa euroa satovahinkoihin. On siirtomäärärahoja, ja meillä ovat käytössä viime vuoden rahat, tämän vuoden rahat ja myös ensi vuoden budjetissa normaalisti vähän reippaat 3 miljoonaa euroa näihin. Kun hallitus budjettiriihtä piti viime viikolla, siellä keskusteltiin alustavasti, että jos tilanne näyttää siltä, että nämä rahat eivät riitä, niin sitten varaudutaan siihen lisäämään rahoja joko varsinaisessa ensi vuoden budjetissa, jos joulukuussa tiedetään tilanne, tai sitten ensimmäisessä lisätalousarviossa ensi vuonna. Tällä hetkellähän sadonkorjuu on erittäin pahasti kesken, joten kukaan ei pysty vielä sanomaan, mikä on lopullinen vahinkojen määrä.

Mats Nylund /r:

Kiitos, herra puhemies! Satovahinkolain omavastuu on varsin korkea, ja myöskään ei ole maksettu korvausta sen yli jäävästä osasta. Noin kahdeksan vuotta sitten meillä oli vastaava tilanne, mittavat tulvat, ja silloin maksettiin myös yleiskorvaus. Meillä on esimerkiksi nyt perunanviljelijöitä, jotka ovat laittaneet useita tuhansia euroja per hehtaari ja joiden sato on kokonaan tuhoutunut. Onko mahdollista, että nyt me voimme ottaa käyttöön samanlaisen järjestelmän eli satovahinkolain lisäksi myös yleiskorvauksen?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Satovahinkolain korvaukset lähtevät siitä, että ensin on 30 prosentin omavastuu ja sitten lopusta arvioidaan, että 90 prosenttia voidaan korvata, elikkä päästään noin 60 prosentin korvaustasoon. Tietysti pitää myös selvittää se, mikä on sadon arvo, ja sen takia maksatuksetkin tapahtuvat vasta ensi vuonna, kun tiedetään sadon arvo vuodenvaihteen jälkeen.

Yleiskorvauksessa on se ongelma, että kahdeksan vuotta sitten tilanne oli vähän toinen. Se vaatisi EU:lta hyväksynnän elikkä notifikaation, ja se ei sieltä ikinä tule kovinkaan nopeasti. Koska sateet ovat olleet erittäin paikallisia, voisi olla myös tilanteita, joissa sitten tämmöinen yleiskorvaus ei kuitenkaan kohtelisi ihan tasapuolisesti kaikkia viljelijöitä, koska saattaisi olla, että joku saisi korvausta vähän aiheettomastikin ja joku taas ei välttämättä saisi ihan tarpeeksi korvausta.