Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Viime perjantaina käytiin varsin laaja ja ansiokas keskustelu eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta toiminnastaan vuonna 1999. Korostan tässä yhteydessä, että kansalaisten oikeusturvan kannalta on hyvin keskeistä, että he voivat vapaamuotoisesti ja luottamuksella lähestyä asioissa, joissa kokevat olevan aihetta, maan ylimpiä oikeudenkäytön valvojia. Haluan korostaa juuri tätä kansalaisten oikeutta. Samalla kuulin ilokseni, että myös halutaan vastata ja sillä tavalla, että jokainen vastauksen saaja tämän voi omalla tavallaan tajuta ja ymmärtää. Pidän tätä periaatetta hyvin tarpeellisena. Kansalaisten on voitava tuntea Suomi oikeusvaltiona. Toivon, että tätä tuntoa hyvin herkällä omallatunnolla edelleen vaalitaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Viime perjantaina käytiin todella hyvä keskustelu tästä. Siitä jäi joitakin ajatuksia mieleen. Sen takia tämä puheenvuoro näköjään tässä listalla vielä on.

Minusta eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kehittänyt toimintaansa hyvään suuntaan. Niin kuin kuultiin perjantaina, sinne on palkattu tämmöinen lakimies, joka pyrkii, onko se seulomista, mutta valikoimaan kuitenkin valituksia ja neuvomaan niissä, jotta niin sanotuilta turhilta valituksilta vältyttäisiin, ja antamaan mahdollisimman hyvät neuvot, jotta nämä valitukset ja kantelut olisivat muodoltaan sillä tavalla hyvin, että niistä asia selkenisi. Siinä mielessä pitää antaa oikeusasiamiehelle kiitos siitä, että tämmöinen edistysaskel on tapahtunut.

Sen lisäksi tietysti tällä toiminnalla pyritään siihen, jotta nämä asiat jouduttuisivat. Sen lisäksi minusta tässä pitäisi kehittää sitä järjestelmää sillä tavalla, koska siellä on asioita, jotka viipyvät vuosikausia. Niin kuin totesin perjantaina, siellä on joitakin tällaisia asioita; muun muassa yksi, jota olen paimentanut, on viipynyt jopa kaksi vuotta. Minusta se on kyllä kohtuuttoman pitkä aika. Ainakin siinä välitilanteessa pitäisi jokin kirje lähettää ihmiselle, jotta hän ei turhaan odottaisi vuosikausia ja pyrkisi soittamaan tänne. Pitäisi antaa ainakin tiedot, missä aikataulussa tämmöinen valitus valmistuu, ja antaa vastaus.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! On totta, että oikeusturvan kannalta käsittelyajoissa on päästy nyt eteenpäin. Se on hyvä asia. Myös tuomioistuinkäsittelyaikojen osalta on kiinnitetty huomiota niiden lyhentämistarpeeseen. Tämäkin puoli mielestäni on oikeaan suuntaan pääsääntöisesti edennyt. On myös joitakin vaikeita kysymyksiä, joiden ratkaisu vie edelleenkin kohtuuttoman kauan. Eräs kysymys, joka kansalaisten oikeusturvan kannalta on nyt viime aikoina noussut esille, on tutkinnan suorittaminen ja sen viipyminen. On tapauksia, joissa heitetään tavallaan julkisuuden kautta varjo ja syyllisyys, mutta sitten tutkinta-asiat vievät kohtuuttoman kauan eikä päästä ratkaisemaan tai ei päästä tavallaan etenemään asioissa. Mielestäni tähänkin asiaan pitäisi meidän valvontaviranomaistemme, oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin, kiinnittää jatkossa huomiota, ettei tämän tyyppisiä tilanteita, joita on julkisuudessa viime aikoina myös esiintynyt, pääsisi syntymään.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yksi ongelma, josta on hyvin vähän keskusteltu tässä salissa oikeusasiamiehen kertomuksen yhteydessä, ovat ilmeisen perusteettomat kantelut.

Arvoisa puhemies! Itsekin virkamiehenä olleena tiedän, että monet virkamiehet ottavat perusteettomatkin kantelut tosissaan. Se aiheuttaa monesti sen, että he riippuvat löysässä hirressä jopa vuosikausia. Samanaikaisesti tehdään ilmoitus oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle, samanaikaisesti pannaan tiedote lehteen, ja kansalaiselle jää sellainen vaikutelma, että virkamies on todella laiminlyönyt joitakin tehtäviään.

Tästä asiasta on perustuslakivaliokunnassa käyty keskustelua, mutta kirjalliseen muotoon emme vielä ole onnistuneet riittävästi saamaan tästä mainintaa. Luulen, että perustuslakivaliokunnassa löytyy ymmärrystä sille, että myöskin virkamiehen oikeusturvasta täytyy tässä asiassa huolehtia. Sitä erityisesti painotan.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela puheenvuorossaan kiinnitti huomiota siihen, että on jollakin nimikkeellä henkilö, joka neuvoo kantelijoita. Hän kulkee nimikkeellä neuvontalakimies. Huomaan, että oikeusasiamieskin on jo saapunut saliin ja voi varmaan vastata näihin kysymyksiin.

Toteaisin ed. Väistölle, että asiat ovat monta kertaa niin monimutkaisia, että niiden selvittely vaatii huomattavan paljon aikaa. Pitää kuulla kaikkia asianosaisia. Asianosaiset eivät aina ole paikalla. Mehän havaitsimme tänään puhemiesneuvostossakin, miten valiokunnissakin joskus viipyvät asiat siitä syystä, että kaikki asianosaiset eivät valiokunnissakaan aina ole paikalla. Sama pätee muuhunkin yhteiskuntaamme.

Mitä tulee virkamiesten oikeusturvaan, olen joutunut tuon kysymyksen kanssa monesti painiskelemaan aikaisemminkin ja havainnut sen, että meidän yhteiskuntamme ei ole millään tavalla suojautunut riitelijöitä, kverulantteja, vastaan, että virkamiehet ovat usein aika aseettomia ja aika yksinkin näitten kysymysten kanssa.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että asiat voivat olla monimutkaisia ja niiden selvittely ja tutkinta vie aikaa, mutta otettakoon jokin esimerkki, esimerkiksi Kiteen Palloa koskeva, julkisuudessa arvostetussa lehdessä ollut väite tai tieto tai uutinen. Kun miettii sen asian tutkinnan etenemistä, jos se vie koko kesäkauden, tämän tyyppinen tilanne on kohtuuton esimerkiksi pelaajia ajatellen. Toinen vastaavanlainen asia meillä oli Veikkauksen toimitusjohtajan osalta. (Ed. Kokkonen: Se meni nopeasti!) Siinäkin asiassa tavallaan edettiin eri tietä. En tiedä, onko tämä sinällään ongelma yhteiskunnassa tällä hetkellä vai ei, mutta tämmöisiin asioihin ja ilmiöihin on ehkä syytä kiinnittää huomiota kansalaisten näkökulmasta ja siitä näkökulmasta, että oikeudenmukaisuus ja oikeus toteutuisivat ja että ihmiset eivät kohtuuttomasti joutuisi kärsimään julkisuuden kautta vyörytetystä syyllistämisestä tai asioista, jotka tutkinnassa vievät kohtuuttoman kauan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan yhteen asiaan vielä. Ed. Petri Salo totesi aiheettomista kanteluista. Tämä on sillä tavalla vaikea alue, jotta on vaikea sanoa, mikä on aiheeton kantelu tai valitus. Kun nyt kuusi vuotta olen ollut eduskunnassa, on ainakin yksi tapaus, joka vilahti puheissa perjantaipäivänäkin, Oswald Laakso, joka on kotoisin Jyväskylästä ja on tällä hetkellä jo manan majoilla. Ilmeisesti hänen tapaustaan pidettiin kaikissa oikeusasteissa aiheettomana, koska asiassa ei edetty. Se varmasti johtui siitä, että hän ilmeisesti oli valittanut jokaiseen oikeusasteeseen monta kertaa. Sen takia asia ei nytkähtänyt eteenpäin. Sitten olisi tavallaan päästy tiedon lähteille, mutta hänen aikansa koitti tässä elämässä.

Se vaara ja ongelma näissä asioissa ilmeisesti on olemassa, millä tavalla virkamies pystyy luokittelemaan, mikä on aiheetonta. Tehdäänkö sillä tavalla, että jos kaveri on valittanut kolme neljä kertaa jo muista asioista, katsotaanko hänet ammattivalittajaksi vai meneekö se asiapohjalta. Saattaa olla, että kaveri sillä kertaa niin sanotusti ei valitakaan aiheettomasti, vaan on ihan aihetta ja syytä tutkia tarkkaan. Tämä on varmasti se ongelmatiikka, jota ei tulla ihan hetkessä laukaisemaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Esa Lahtelalle tarkoitan kertoa sitä, että mielestäni on vaikea käyttää sanoja "aiheeton kantelu". Sellainen on jotenkin vastakohta aiheelliselle kantelulle. Mutta kun käytän sanontaa "ilmeisen perusteeton kantelu", tarkoitan sitä, että silloin virkamies on toiminut kaikkien lakipykälien ja ohjeiden mukaisesti, mutta siitä huolimatta perustelussa ei ole minkäänlaista viitettäkään siihen, että hän ei olisi toiminut virkavastuunsa mukaisesti. Tämä on se asia, jossa moni roikkuu siitä huolimatta, että nähdään heti valituksesta tai kantelusta, että tämä ei kanna minnekään. Siitä huolimatta julkisuuden kautta saadaan synnytettyä sellainen aihepiiri, aivan kuin virkamies olisi syyllistynyt johonkin.

Ed. Väistölle sanoisin Kiteen Pallon tilanteesta, että siinähän ei kysymys ole kantelusta vaan rikosilmoituksesta ja poliisitutkinnasta, joka ei aivan tietenkään liity tähän asiaan sillä tavalla. Ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli poliisi on tutkinut asiaa kohtuuttoman pitkään ja katsotaan, että se ei ole menetellyt riittävän ripeästi, siitä voidaan taas kannella eteenpäin ja se tulee tavallaan tähän kertomukseen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksessa tulee hyvin esille turvapaikkapolitiikan kohdalla ihmisoikeusnäkökulman tärkeys. Oikeusasiamies Lehtimaja on todennut, että Suomessa ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusasema on lailla hyvin turvattu ja että on vain huolehdittava siitä, että myös lakia soveltavat virkamiehet toimivat lain mukaan ja sen hengessä. Näin varmasti on.

Mielestäni viimeinen toteamus on erittäin tärkeä, koska joitakin tapauksia on tullut esille, kun on tilanne, jossa turvapaikanhakija saa palautuksen eikä voikaan jäädä tänne, miten tapahtuu hakijan palautus kotimaahan ja millä tavalla häntä kohdellaan. On tullut esille, että siinä yhteydessä se tapahtuu niin, että mitään selvityksiä ei saa, ei puhelinsoittoakaan ystävälle, että nyt lähden, tai muuta. Kysymys on nimenomaan siitä tavasta, miten henkilöä kohdellaan, kun hänelle mennään kertomaan päätös ja saman tien viedään rajalle.

Toivoisin tähän lisäselvitystä, mitkä mahdollisesti ovat ne toimenpiteet, millä voidaan varmistaa, että ihmisarvonäkökulma toteutuisi palautuksessa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tuosta, mihin ed. Rauhala viittasi, voisi hiukan jatkaa ja ottaa oikeusasiamiesinstituution tämän päivän tilanteen esiin sikäli, että apulaisoikeusasiamieshän on kiinnittänyt huomiota siihen, miten Venäjän puolelta laittomasti rajan ylittäneen aseistautuneen sotilaan kiinnioton yhteydessä on informoitu paikallista väestöä Luumäellä. Onko annettu tietoa vaaratilanteesta ja onko toimittu oikein. Mielestäni on erittäin hyvä, että oikeusasiamiesinstituutio toimii oma-aloitteisesti ja on lähtenyt tässäkin tapauksessa oma-aloitteisesti asiaa selvittämään, eikä aina niin, että kysymys liittyy kanteluun tai johonkin muuhun vastaavaan yhteydenottoon. Näin ollen se vahvistaa tätä instituutiota ja myöskin eduskuntaa omalla tavallaan.

Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelussa tuotiin esiin toisaalta aiheettomat ja toisaalta ilmeisen perusteettomat kantelut. Nämä ovat todella vaikeita kysymyksiä, milloin kantelu voidaan luokitella mihinkin ryhmään.

Toteaisin ihan lyhyesti, että vaikka kantelun tutkinnassa päädyttäisiin siihen, että mitään lainvastaisuutta ei ole tapahtunut, eli että kaikki on mennyt lain mukaan, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kantelu olisi ollut aiheeton tai tarpeeton myöskään kantelijan itsensä näkökulmasta. Usein on kantelijalle tärkeä viesti jo se, että laillisuusvalvoja katsoo, että kaikki on mennyt asianmukaisesti, ja hyvin moni kantelija on nimenomaan tähän asiaan halunnutkin saada varmistuksen.

Tietysti minkä tahansa kantelun vireilläolo, varsinkin jos se pitkittyy, on ongelma kantelun kohteen näkökulmasta. Häneen kohdistuvat epäilyt pysyvät vireillä ja saattavat julkisuuden kautta aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Tästä syystä olemme pyrkineet nimenomaan siihen, että jos kantelu on ilmeisen perusteeton ja näyttää sellaiselta jo ensi näkemältä, se pyritään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti, jotta ei syntyisi näitä haittoja, joihin ed. P. Salo viittasi puheenvuorossaan.

Ed. Rauhala toi puolestaan esille turvapaikanhakijan palautuskysymyksen eli millä voidaan varmistaa, että ihmisoikeusnäkökulma turvataan myöskin palautustilanteessa, käännyttämisen tai karkottamisen yhteydessä. Tämä on asia, johon oikeusasiamies on useissa päätöksissään joutunut kiinnittämään huomiota. Viranomaiset haluavat toimia nopeasti ja tehokkaasti, kun täytäntöön pantavana on lainvoimainen karkotus- tai käännytyspäätös, mutta tätä tehokkuutta ei saisi sillä tavalla ylimitoittaa, että asian inhimillinen puoli unohtuu. Palautettavalle henkilölle ja hänen perheenjäsenilleen on varattava mahdollisuus hoitaa välttämättömät asiansa ennen lähtöä. Tämä täytyy ottaa huomioon, ja tästä on usein viranomaisia muistutettu.

Myös se on tärkeä seikka, että meillä on perustuslaissa palautuskielto eli ketään ulkomaalaista ei saa palauttaa tai karkottaa, jos hän tämän vuoksi joutuisi vainon kohteeksi Suomen rajojen ulkopuolella. Palautuskielto ei koske pelkästään sitä viranomaista, joka tekee esimerkiksi karkotuspäätöksen, vaan vastuu on viime kädessä sillä poliisimiehellä, joka saattaa karkotettavan lentokentälle. Eli jos hänen tietoonsa tulee jotakin uutta ja yllättävää siinä asiassa ennen kuin palautuspäätös pannaan täytäntöön, myös tämä on saattavan poliisimiehen otettava huomioon. Hän on osaltaan vastuussa siitä, että perustuslain mukaista palautuskieltoa ei rikota. Nämä ovat vaikeita tilanteita, ja näistä aina silloin tällöin tulee kanteluita ja varmasti tulee vastedeskin.

Arvoisa puhemies! Nämä vastaukset tässä vaiheessa.