Mikaela Nylander /r:
Värderade talman! För tillfället
lever vi designåret 2005. Med anledning av detta finns
det skäl att fästa extra mycken uppmärksamhet
vid statsrådets principbeslut från 2003 om konst
och konstnärspolitiken. I principbeslutet lyfts bland annat
procentprincipen upp. Den betyder att i samband med offentligt byggande
och renoveringsbyggande reserveras en viss andel, till exempel 1—2
procent, av byggkostnaderna för anskaffning av konst till
byggnader eller för konstnärlig förbättring
av miljön.
Arvoisa puhemies! Elämme muotoilun vuotta 2005. Tästä johtuen
on syytä kiinnittää huomiota valtioneuvoston
vuonna 2003 tekemään periaatepäätökseen
taide- ja taiteilijapolitiikasta. Päätöksessä mainitaan
muun muassa prosenttiperiaate, jonka mukaan julkisen rakentamisen
ja korjaustöiden yhteydessä tietty määrä,
esimerkiksi 1—2 prosenttia kustannuksista, varataan taiteen
hankinnalle tai ympäristön parantamiseen taiteella. Valtio
ei ole vielä toteuttanut tätä periaatetta
käytännössä. Siksi haluaisin
kysyä:
Mitä hallitus tekee edistääkseen
taiteen prosenttiperiaatteen käyttöä julkisten
rakennusprojektien yhteydessä?
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Arvoisa herra puhemies! Tätä taide- ja taiteilijapoliittista
periaatepäätöstä on toteutettu
tämän vaalikauden aikana hyvin monilta osin. Tätä prosenttiperiaatetta,
josta on jo ennen periaatepäätöstäkin
hyvin paljon käyty keskustelua, on pidetty hyvin vahvana
suosituksena. Mitä tulee valtion toimiin ja valtion itse
hankkimiin taide-esineisiin taikka tauluihin, niin tämän
suhteen valtio on jo toiminut muun muassa siten, että määrärahaa siihen,
miten valtio itse taidetta hankkii, myös on korotettu niin
viime vuoden kuin tämänkin vuoden budjetissa.
Mikaela Nylander /r:
Värderade talman! På vilket sätt
tryggar regeringen möjligheten för konstnärer
som drabbats av arbetslöshet att utöva sin konst
och samtidigt försörja sig med hjälp av
den?
Arvoisa puhemies! Miten hallitus takaa työttömien
taiteilijoiden mahdollisuuksia luoda taidetta ja samanaikaisesti
elättää itseään sen
avulla?
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriössähän
käsitellään näitä eläkeratkaisuja
sekä sosiaaliturvaratkaisuja, jotka koskevat myös
taiteilijoita. Mutta kulttuuripuolella meillä on hyvinkin monta
toimenpidettä ollut vireillä, ja kun edustaja
kysyi taide- ja taiteilijapoliittisesta periaatepäätöksestä,
niin mainittakoon esimerkkinä vaikka tanssin aluekeskustoiminta,
joka on aivan oleellisesti vaikuttanut tanssitaiteilijoiden työllisyyskysymyksiin,
ja tietysti sitten muistettakoon ensi vuonna alkava valtakunnallinen
av-aluekeskustoiminta, joka niin ikään lähtee
asteittain liikkeelle. Myös nämä on huomioitu
budjetissa täysimääräisesti
suunnitelmien mukaisesti
Maija Perho /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä taiteilijapoliittinen
ohjelma ja taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvät
tavoitteet todella vielä odottavat monelta osin toteutumistaan.
Työryhmä, johon ministeri Karpela viittasi, on
jättänyt omat ehdotuksensa jo muistaakseni noin
vuosi tai runsas vuosi sitten. Kysyisinkin ministeri Mönkäreeltä:
Millä tavalla nämä esitykset eläketurvan
osalta, työttömyysturvan osalta ovat etenemässä? Tämä koskee
myöskin tiedeyhteisöä ja siellä apurahalla
työskentelevien henkilöiden sosiaaliturvaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Apurahan saajien sosiaaliturva-asia on ollut
tänä aamuna meillä ministeriön
johtoryhmässä esillä. Olen kiirehtinyt
valmistelua niin, että ensi vuoden budjetin valmistelun
yhteydessä pitäisi olla esitys, millä tavalla siinä voitaisiin
edetä. Siellä joudutaan sopimaan rahoituksesta
ja myöskin verottoman apurahan ylärajasta. Niistä ei
vielä ole selkeää yksimielistä käsitystä.
Mutta taiteilijoiden sosiaaliturvan osalta minulla ei tällä hetkellä ole
mitään uutta kerrottavaa. En ole viime aikoina
saanut siitä mitään raporttia. Minusta
varmasti siinä yksi keskeinen ongelma on määritellä,
kuka on työtön taiteilija. Se ei varmasti ole
kaikkein helpoin määritelmä. Taiteilijoiden
työkyvyttömyyttä koskevat asiat tietenkin
ovat ihan normaalin eläkelainsäädännön
puitteissa, ja taiteilijoiden eläkelaki on olemassa, ja
siellä on selkeät määräykset.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan
kaksinkertaistamaan kulttuurin osuuden bruttokansantuotteesta. Julkisella
rahoituksella on tähän keskeinen merkitys.
Ministeri Karpela palattuaan sairauslomalta kiiruhti kertomaan,
että huippu-urheilijat saavat lisää liksaa.
Se ei välttämättä kansaa saa
liikkeelle, mutta koskahan on taiteen ja kulttuurin ammattilaisten
vuoro?
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Arvoisa puhemies! Edustajalle mainittakoon, että urheilun
puolella ei liksasta eli palkasta ollut kysymys, vaan valtion urheilubudjetti
kasvaa, mikä tarkoittaa sitä, että myös
kansalaisilla on sitten paremmat mahdollisuudet urheilla terveytensä kannalta
riittävästi.
Mitä tulee taiteilijoihin ja ylipäätänsä kulttuuripalveluihin
Suomessa, niin pitää muistaa, että esimerkiksi
henkilötyövuosien vajetta on pystytty kattamaan
nyt aivan merkittävästi, ja näyttää myös
siltä nykyisten budjettilukujen valossa, että tätä hyvää tahtia
voimme ylläpitää. Myös kaikki eri
taiteenlajit ovat saaneet, joka ikinen on saanut, lisää niin
viime kuin tämänkin vuoden budjetissa. (Eduskunnasta:
Eduskunnan ansiota!) Uskon vahvasti, että kyllä tämä tulee
näkymään.
Lisäksi mainittakoon, että emme ole tyytyneet
pelkästään siihen, että panostamme
taiteeseen ja taidetapahtumiin Suomessa, vaan panostamme niihin
niin ikään myös Suomen rajojen ulkopuolella
yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä ulkoministeriön
(Puhemies: Minuutti!) kanssa kulttuurivientihankkeen puitteissa.
Irina Krohn /vihr:
Arvoisa puhemies! Taiteilijakunnan asemaa parhaiten edistetään
sillä, että kansalaiset kuluttavat taidetta. Mutta
kysyisin siitä, että hallituksen strategia tulevaisuuden eteen
on yrittäjyys ja luovuus, ja nämä ominaisuudethan
ovat niitä, jotka ovat taiteilijan ominaisuuksia: huolimatta
epäonnistumisista tehdään uudestaan ja
vaikeissa tilanteissa nähdään uusia ongelmaratkaisukeinoja.
Millä tavalla tämä taiteilijakunnan
pääoma voisi paremmin hyödyttää koko
kansakuntaa vaikkapa osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, missä tiedämme,
että kansalaisen kyky hahmottaa oma tarinansa uudelleen
on se tärkein keino, miten hän selviää muuttuneista
tilanteista. Tai vaikkapa, kun puhutaan kauppa- ja teollisuusministeriön
yritystoiminnasta, niin voisi ajatella, että kenties tällainen
luovuuden ammattilainen voisi olla aivan hyvä hallitusammattilainen
vaikkapa valtionyhtiöissä.
Puhemies:
Saammeko kysymyksen?
Kysyisin: Milloin hallitus aikoo kokonaisvaltaisesti käyttää sitä luovuuspääomaa,
joka Suomen taiteilijakunnassa on, yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen
kehittämiseen ja jättää vain
tämän (Puhemies: Minuutti!) eläkeasian?
Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Arvoisa puhemies! Vastaan oman hallinnonalani puolesta, ja
ministeri Pekkarinen vielä varmasti vastaa kauppa- ja teollisuusministeriön
toimenpiteiden puolesta.
Äsken mainitsin kulttuurivientihankkeesta, ja siihen
liittyen olemme lähteneet siitä, että meillähän
on Suomessa olemassa erittäin korkea koulutustaso, meiltä löytyy
osaamista, meiltä löytyy sitä luovuutta.
Kun puhumme luovasta alasta, pitää vielä muistaa,
että Suomessa me identifioimme luovan alan hyvin laajasti.
Siihen liittyy muotoilu, eikä pelkästään
taiteellinen muotoilu, vaan muotoilu sen laajemmassa tarkoituksessa.
Tässä suhteessa olemme halunneet tätä hanketta
eteenpäin viedä.
Meillä on olemassa olemassaolevia rakenteita. Mainittakoon
esimerkkinä vaikka kulttuuri-instituutit tai taiteen tiedotuskeskukset,
joita paremmin hyödyntämällä yhdessä saamme
parempaa tulosta aikaan. Työ on käynnistynyt,
ja se on saanut osakseen hyvin paljon positiivista palautetta. Mainittakoon
esimerkiksi kevyen musiikin puolella olevat tulokset, kun olemme
voineet askel askeleelta viedä myös kevyttä musiikkia
(Puhemies koputtaa) paremmin maailmalle, ja tiedän, että ministeri
Pekkarisella on tähän liittyen myös hankerahoitusta.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Meillä on meneillään
paraikaa muotoilun vuosi, ja se käytännössä tarkoittaa
sitä, että ei vain joillakin kulttuurirahoilla
edistetä muotoilun ja luovuuden asiaa vaan pyritään
siihen, että erilaiset teknologia- ja innovaatiorahoitukset
ja erilaiset teknologia—innovaatio-hankkeet voisivat sisältää tällaisen
vahvan design- tai luovuuselementin. Näissä teknologiaohjelmissa,
mitä ensisijaisesti Tekesin kautta rahoitetaan, näillä asioilla
on tällä hetkellä jo hyvin vahva painoarvo.
Pelkillä näillä kulttuurirahoilla ei
todellakaan voida vaikuttaa, kyllä siihen tarvitaan myöskin
innovaatio—teknologia-rahoitusta.