Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Eilen pitkään jatkuneessa keskustelussa ydinvoiman periaatepäätöksistä jatkui jo tutuksi tullut ilmiö, nimittäin se, että me ydinvoimaan kielteisesti tai kriittisesti suhtautuvat joudumme jatkuvasti vastaamaan kysymykseen, mikä on sitten vaihtoehto. Sen sijaan hallituksen puolelta tai ydinvoiman kannattajien puolelta on turha odottaa vastauksia moniin tärkeisiin kysymyksiin. (Hälinää)

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä eilen kannattajien ja myös hallituksen kolme keskeisintä perustetta tuntuivat olevan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, omavaraisuuden vahvistaminen tai sähköntuonnin vähentäminen sekä ydinvoiman päästöttömyys. Näitä kaikkia kritikoitiin täällä eilen aivan perustellusti, muun muassa ydinvoiman päästövähennysten osalta. Mehän nimittäin tiedämme, että ydinvoima ei todennäköisesti vähennä hiilidioksidipäästöjä riittävästi eikä riittävän nopeasti, mikä on ilmastotalkoissa äärimmäisen tärkeä asia. Näistä päästövähennyksistä meille ei ole esitetty mitään laskelmia. Sähköntuonti Venäjältä ei välttämättä vähene näillä ratkaisuilla, vaan Suomesta tulisi yhä enenevässä määrin vain sähkön viejä. Ydinvoima ei ole päästötön energiantuotantotapa. Ei ole oikein eikä kestävää jättää oman energiatuotantomme jätteitä tulevien sukupolvien hoidettavaksi.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on lukujen mies. Hän eilenkin yritti tehokkaasti puhua meitä pyörryksiin terawattitunneillaan täällä keskustelussa, mutta moni hänelle esitetty kysymys jäi edelleen vastaamatta. Esimerkiksi: Miten niin lauhdevoima ajetaan alas sillä aikataululla, joka on esitetty, kun kuitenkin on tehty vastikään myös uusia investointeja? Miten niin bioenergialla ei voitaisi tehdä lämmön ohella myös sähköä? Miten niin energiatehokkuudessa ei olisi nykyistä ja tätä esitettyä enemmän potentiaalia? Miten niin tuulivoiman osuutta ei voida kasvattaa tulevina vuosikymmeninä, jos kerran aiotaan vuoteen 2020 mennessä rakentaa 6 terawattituntia lisää? Ikään kuin siihen loppuisi kaikki tuo kehittäminen. (Ed. Manninen: Sähköä tarvitaan joka tapauksessa!)

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana pidän myös tärkeänä nostaa esille ympäristövaikutuksia, joita näistä uusista päätöksistä seuraisi. Me olemme käyneet hyvin tarkasti ne läpi myöskin tuolla valiokunnan lausunnossa. Haluan tässä nostaa esille sen, että vaikka Olkiluoto on niin sanottu entinen, olemassa oleva paikkakunta ja sijoituspaikka, on selvää, että tuolle alueelle joudutaan tekemään myös uusia ratkaisuja ja uusi johtokäytävä. Tämä tarkoittaa maankäytön muutosta tuolla alueella. Myöskin jäähdytysveden määrä kasvaa suureksi, ja tämän vaikutuksista meillä on vain epävarmoja arvioita.

Fennovoiman molemmat esitetyt paikkakunnat ovat monimuotoisuudeltaan erittäin uhanalaisia. Siellä on luontotyyppejä, kasvilajeja, ja kuvaavaa on se, että Karsikosta meillä oli asiantuntija, joka kuvasi luonnonlohen tilannetta sanomalla, että kahta ette saa: ydinvoimaa ja luonnonlohta. On selvää, että rakentamisella tuolla alueella voi olla vaikutuksia lohen vaellukseen. Hanhikivi puolestaan on linnustoltaan erittäin merkittävä, ja tätäkään ei ole valitettavasti otettu huomioon.

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman vastustajana olen saanut tottua kovaan kritiikkiin ja vähättelyyn. Nyt näyttää siltä, että myös tutkijat yritetään painostaa puhumattomuuteen. Itse en tällä kokemuksella aio ottaa vastuuttoman tai tietämättömän leimaa. Ydinvoimasta voi perustellusti olla myös toista mieltä kuin mitä hallitus esittää. Sen osoittaa muun muassa ympäristövaliokunnan lausunto.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Huominen päätös on tämän vaalikauden tärkein ja jää historiaan. Me ratkaisemme sen, miten sähköä Suomessa tuotetaan sitten, kun meitä ei enää ole. Me olemme vastuussa tuleville polville siitä, tuotetaanko Suomessa sähköä turvallisesti ja kestävästi vai tavalla, jonka riskeistä meidän on mahdotonta kantaa vastuuta.

Ydinvoima ei ole eettinen valinta. Tästä todistaa yksin se, ettei meillä edelleenkään ole ydinvastuulakia. Yksikään vakuutusyhtiö ei ole halukas ottamaan vastuuta ydinvoimariskeistä, jotka toteutuessaan tuottavat enemmän tuhoa ja kustannuksia kuin voidaan minkään valtakunnan valuutalla korvata. Turvalliseen, kestävään energiaan pitää panostaa kaikin käytettävissä olevin keinoin, ei valita energiamuotoa, joka kuuluu menneisyyteen ja jonka raaka-aine on ehtyvä. Me emme halua taantuvaa, menneeseen aikaan kaihoavaa Suomea, joka myy isiensä maat ydinjätteen hautapaikoiksi. Tämä maa on meille rakas, ja siksi haluamme sille hyvää.

Miksi valita taantumuksellinen ydinvoima, kun yhtä hyvin on mahdollista valita päästötön, ympäristöä säästävä, kestävä, kotimaista työvoimaa työllistävä, kotimaista raaka-ainetta käyttävä ja Suomen elinvoimaisuutta ylläpitävä vaihtoehto? Ydinvoima ei sodi vain moraalia vaan myös järkeä vastaan.

Miksi valita ydinvoima, jonka mahdollisuudet työllistää Suomea ovat jo nyt osoittautuneet suureksi pettymykseksi? Kotimaisessa uusiutuvassa energiassa on valtava potentiaali luoda Suomeen uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Kestävä, hajautettu energia tuottaa enemmän ja pysyvämpiä työpaikkoja kuin ydinvoima ikinä. Tämä siksi, että kestävät vaihtoehdot perustuvat kotimaiseen osaamiseen, teknologiaan ja raaka-aineisiin. Uusiutuva energia loisi uutta yrittäjyyttä ja työpaikkoja tasapuolisesti ympäri Suomen. Merkittävä osa näistä työpaikoista tulisi maaseudulle ja tehdaspaikkakunnille, joilla uudesta työstä on kaikkein suurin hätä.

Toisin kuin ydinvoima, kotimainen hajautettu energiatuotanto ei työllistä vain rakentamisvaiheessa, vaan luo kestäviä, laadukkaita työpaikkoja. Siksi ääni ydinvoimaa vastaan on ääni suomalaisen työn puolesta. Hajautettu energiatuotanto työllistäisi asentajia, metsänomistaja, rakentajia, sorvaajia, metsureita, insinöörejä jne. ympäri Suomen. Hajautetun energiatuotannon valitseminen olisi uuden alku, ei haikailua menneeseen, jota takaisin ei saada. Hajautettuun energiatuotantoon panostaminen loisi edellytykset nimenomaan uuden yrittäjyyden kasvuun ympäri maata. Siksi se, joka valitsee ydinvoiman, toimii näitä mahdollisuuksia ja yrittäjyyttä vastaan.

Energiatehokkuusratkaisujen ja uusiutuvan energian tekniikoiden maailmanmarkkinat kasvavat kovaa vauhtia. Uusiutuvassa energiassa meillä on erinomaiset edellytykset luoda myös kansainvälistä kasvua ja uusia menestystarinoita. Esimerkiksi yksin tuulivoimateollisuus toisi teknologiateollisuuden arvion mukaan vuonna 2020 Suomeen 30 000 henkilötyövuotta. Kestävä energiatekniikka on ainoita raskaan teollisuuden aloja, joka kasvaa teollisuusmaissa. Esimerkiksi Saksassa auringolla, tuulella ja biomassalla tuotettavan energian parissa työskentelee jo nyt neljännesmiljoona saksalaista. Taloustaantumankin keskellä uusiutuvan energiateknologian yritykset ovat jatkaneet kasvuaan ja palkanneet uutta väkeä. Uusiutuvaa energiateknologiaa pidetään vahvimpana ehdokkaana Suomen uudeksi vientivaltiksi. Tiedämme, että ilmastokriisin välttäminen edellyttää maailmanlaajuista ja radikaalia muutosta kohti energiansäästöjä ja uusiutuvan energian käyttöä. Tämä muutos paitsi pelastaa meidät ilmastokatastrofilta myös työllistää.

Meidän päättäjien pitää keskittyä varmistamaan Suomen osuus näistä uusista työpaikoista, joita uusiutuva energia ja energiaa säästävä teknologia tarjoavat. Meidän pitää panostaa kestäviin ratkaisuihin kotimaassa ja auttaa suomalaisia yrityksiä rohkeasti suuntaamaan alan kasvaville kansainvälisille markkinoille.

Ydinvoiman ja uusiutuvan energian vastakkainasettelu ei ole keinotekoista. Meidän on nimenomaan valittava niiden väliltä. Ydinvoiman lisärakentaminen vie mattoa kotimaisten energiaratkaisujen ja niiden työllistämisvaikutusten alta. Siksi olemme nyt tienhaarassa valintatilanteessa. Mitä enemmän pääomia sidotaan ydinvoimaan, sitä vähemmän niitä jää uusiutuviin. Jos siis haluatte osoittaa isänmaallisuutta, valitsette ilman muuta uusiutuvan energian ja sanotte ydinvoimalle selkeän "ein".

Arvoisa puhemies! Siitä päätöksestä, jonka eduskunta tällä viikolla ydinvoimasta tekee, voi tulla meidän kestävä perintömme tuleville sukupolville, jotka kiitollisuudella muistavat meitä kaukonäköisyydestä, kun ydinvoima jätettiin historiaan, minne se kuuluu, ja sen sijaan valittiin turvallinen, päästötön, kansakuntaa yhdistävä ja eheyttävä ja taloutta uuteen nousuun elvyttävä uusiutuvan energian vaihtoehto. Valinta on meidän.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Käydyssä keskustelussa on käsitelty etupäässä kahta asiaa: ydinvoiman turvallisuusriskejä ja ydinvoimaenergian tuottamisen suhdetta uusiutuvan energian tuottamiseen.

Ydinvoiman turvallisuusriskiä koskeva kysymys on ratkaistu jo vuosikymmeniä sitten eli silloin, kun ensimmäiset ydinvoimalat rakennettiin. Lisäydinvoiman rakentaminen ei turvallisuusriskiä muuta. Suomeen rakennetut ja rakennettavat ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia Säteilyturvakeskuksen asiantuntevan, ankaran valvonnan ansiosta.

Ydinvoiman turvallisuusriski on rajan takana. Hyvin lähellä Suomea, noin 80 kilometriä Pietarista länteen ja noin 100 kilometriä Virolahdelta, Seiskarin saaren edustalla, sijaitsee Sosnovyi Borin neljä 1 000 megawatin ydinvoimalaitosta, joita onneksi ollaan kohtapuoleen uusimassa niin, että tilalle tulisi neljä 1 200 megawatin nykytekniikan mukaista venäläisvalmisteista ydinvoimalaitosta.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätösten yhteydessä hallitus teki päätöksen laajasta uusiutuvan energian velvoitepaketista, jota EU:kin edellyttää. Uusiutuvaa energiaa koskevat lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella, ja hallitusohjelmassa luvataan tehdä sitovat päätökset myös koko uusiutuvan energian velvoitepaketin tarvitsemasta rahoituksesta. Velvoitepaketin toteuduttua uusiutuvan energian käyttö lämmön- ja sähköntuotantoon sekä liikenteen polttoaineena kasvaa aivan olennaisesti.

Suomen perusteollisuuden, esimerkiksi meille tärkeän metsä- ja metalliteollisuuden, sähköntarve on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nykyisestä sähkönkulutuksestamme noin 15 prosenttia perustuu Venäjältä tapahtuvaan tuontiin, joka käytännössä on ydinvoimalla tuotettua sähköä. Runsaat 30 prosenttia sähköntuotantokapasiteetistamme perustuu edelleen kivihiileen, noin 25 prosenttia vesivoimaan ja noin 28 prosenttia nykyiseen suomalaiseen ydinsähkökapasiteettiin.

Sähkön tuonnista ja sähkön tuottamisesta kivihiilellä pitäisi päästä eroon. Olkiluoto 3:n valmistuminen merkitsee sitä, että tuontisähköstä voitaisiin päästä lähes kokonaan eroon. Vaikka nyt päätettävät kaksi ydinvoimalaa olisivat Olkiluoto 3:n suuruusluokkaa, niillä ei voitaisi korvata kokonaan kivihiilellä tuotettua sähköä. Myös sähkönkulutuksen todennäköinen kasvu on otettava huomioon. Tässä ovat realiteetit.

Arvoisa puhemies! Keinot lisäsähkön tuottamiseksi ovat vihreiden eväillä vähissä. Vihreä liitto ei hyväksy vesivoiman lisäämistä. Tuulivoiman se hyväksyy, ja hallitus onkin kohdistamassa siihen roiman verotuen. Tuulivoiman laajamittaiselle kasvattamiselle on kuitenkin rajansa. Tuulivoimaloita voitaisiin tietysti rakentaa ulkomerelle, mutta sinne rakennettuina ne olisivat varsin kannattamattomia. Rannikolta taas ei löydy riittävästi käytettävissä olevia tuulivoimaloiden rakentamispaikkoja muun muassa siitä syystä, että ne ovat täynnä loma-asuntoja.

Puuta pitää käyttää niin paljon kuin mahdollista lämmöntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden tuottamiseen. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia aletaan tukea. Koko sähkön lisätarpeen tuottaminen puulla, tuulivoimalla ja muulla uusiutuvalla energialla tuntuu realistisesti arvioiden kuitenkin mahdottomalta. Uusiutuvan energian on kuitenkin johdonmukaisesti oltava tulevaisuuden suunta.

Arvoisa puhemies! Kun ihminen on onnistunut valjastamaan ydinenergian turvallisesti, tuntuisi oudolta, ettei sitä käytettäisi ilmastoystävälliseen sähköntuotantoon. Tähän kannustaa myös se, että luonnostamme löytyy uraania ja tiedetään jo, että sitä pystytään tuottamaan Talvivaaran kaivoksessa kannattavana sivutuotteena.

Kun meillä myös käytetyn ydinpolttoaineen varastointi voidaan toteuttaa omaan kiinteään, ehjään, tähän tarkoitukseen hyvään peruskallioon, ei esteitä hallituksen esityksen mukaisten ydinvoimalaitoslupien myöntämiseen ole.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskeinen asia tässä koko päätöksenteossa ovat sähkönkulutusarviot. Niitä on hyvin erilaisia eri lähteistä riippuen, ja toisaalta ne myös ohjaavat Suomen tulevaisuuden kehitystä ja sitä, minkälaista teollisuutta tai teknologiaa meillä tulee olemaan. Ydinvoiman ajamiseksi esitetyt sähkönkulutusarviot ovat epärealistisia. Riippumattomat asiantuntijat ovat päätyneet erilaisiin tuloksiin.

Syksyllä 2009 valmistui työ- ja elinkeinoministeriössä arvio, jonka mukaan Suomen sähkönkulutus olisi 91 terawattituntia vuonna 2020. Se pitää jo sisällään runsaan kasvun monilla aloilla mukaan lukien metalliteollisuus ja kattaa uudet käyttökohteet, kuten biojalostamot, sähköautot ja lämpöpumput. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerivaliokunta päätti vain vähän ennen ydinvoimapäätöksiä, että valmistelun pohjana käytetään 98 terawattitunnin kulutusarviota sekä että virkatyönä tehtyä kulutusarviosta ei esitetä edes vaihtoehtoisena tulevaisuuskuvana.

Suurin eroavaisuus hallituksen esityksen ja tutkijoiden välillä on energiaintensiivisten alojen ja siinä etenkin metsäteollisuuden osalta. Metsäteollisuus uskoo sähköntarpeensa nousevan 7 terawattituntia vuodessa perinteisellä energiaintensiivisellä massa- ja paperituotannolla prosentin kasvuennusteella. Metlan tulevaisuusarviot viittaavat päinvastoin siihen, että energiantarve tulee vähentymään ja Suomen metsäalalla olisi kasvava tarve keskittyä entistä enemmän arvon luontiin eikä määrien kasvattamiseen. Metsäteollisuuden uudet tuotteet voivat olla biopolttoaineita, kemikaaleja, nanosellujohdannaisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita tai uusia puutuoteratkaisuja. (Ed. Korkeaoja: Kaikkiin tarvitaan sähköä!) — Useat näistä tuotteista käyttävät selvästi vähemmän puuta ja sähköä kuin nykytuotteet.

Myös kotitalouksien ja palvelutuotannon sähkönkulutusennuste on epärealistinen, sillä laitteet kehittyvät energiatehokkaampaan suuntaan. Esimerkkinä kannettavan tietokoneen sähkönkulutus on 17 prosenttia ja iPodin kulutus 2 prosenttia pöytäkoneen kulutuksesta. Rakennusnormit ja kotitalouksien uudet energiaratkaisut tulevat osaltaan vähentämään sähköntarvetta.

Sähköauton moottorin hyötysuhde on bensiinimoottoriin verrattuna ylivertainen, ja lisäksi sähköautot voivat olla osa älykästä sähköjärjestelmää. Kun akkuja ladataan yöllä, toimivat sähköautot sähkön varastoijina. Vtt:n selvityksen mukaan jos jokainen nyt käytössä oleva auto olisi sähköauto, lisäisi se nykyistä sähkönkulutustamme vain 8 prosenttia. Kaikista näistä edellä todetuista syistä sähköautoistuminen ei ole peruste lisäydinvoimalle.

Energiatehokkuus, uudet teknologiat, jopa ihan uudet uusiutuvan energian muodot ovat tulevaisuuden megatrendi. Meidän kannattaa panostaa näihin, sillä sellaiset maat, jotka ensimmäisinä ovat muutoksessa mukana, saavat suurimman kansantaloudellisen hyödyn.

Arvoisa puhemies! Työllisyysvaikutukset on arvioitu puutteellisesti, sillä esittäessään kahden uuden ydinvoimalan rakentamista hallitus laiminlyö vaihtoehtoisten mallien työllisyysvaikutusten arvioinnin. Professori Peter Lundin mukaan uusiutuvan energian alalle ja siihen liittyvän teknologian vientiin ja tuotekehitykseen voisi syntyä 30 000—40 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Tätä tukee myös Saksassa nähty kehitys, jossa uusiutuvan energian alalle on syntynyt yli 200 000 työpaikkaa. Hajautetun energiantuotantomallin luominen jakaisi alueellista hyvinvointia ja työllisyyttä paljon tasapuolisemmin kuin ydinvoiman lisärakentaminen. Ydinvoimassa korostuu eniten rakentamisen aikainen työllisyys. Ja mitä suurempi rakennustyömaa, sitä suurempi osuus on ulkomaisella työvoimalla. Siihen emme voi vaikuttaa EU:n työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen perustuvilla globaaleilla markkinoilla. Talousvaliokunnan mietintöön sisältyvät ponnet ovat hurskaita toiveita tämän suhteen.

Olkiluoto 3:n työmaalla on ilmennyt jo alkuvaiheesta lähtien projektinhallinta-, laatu- ja turvallisuusongelmia, jotka ovat johtuneet pääosin epärealistisesta kustannusarviosta ja aikataulusta sekä alihankinnan ketjutuksesta, ulkomaisen vuokratyövoiman massiivisesta kierrätyksestä ja työehtojen turvallisuuden valvonnan laiminlyönneistä. Projektin aikana on ilmennyt myös veronkiertoa sekä maksujen, vakuuttamisen ja työterveyshuollon laiminlyöntejä. Työsuojeluviranomaisten tarkastustoimintaa on vaikeutettu ja ammattiyhdistysliikkeen ja henkilöstön edustajien laillisia toimintaoikeuksia rikottu. Työelämävaliokunta esitti talousvaliokunnalle kaikkien näiden edellä mainittujen epäkohtien selvittämistä, mutta talousvaliokunta jätti esityksen valitettavasti huomiotta. Miksi ei edes haluta oppia virheistä?

Yksi talousvaliokunnan ponsi koskee ydinvastuulakia, jonka voimaansaattaminen onkin keskeistä. Valtio tukee ydinvoimaa, vaikka täällä salissa on väitetty, ettei ydinvoima toisi kustannuksia veronmaksajille. Ydinvastuulain puutteet ovat piilotukea ydinvoimalle, samoin veronkierto Mankala-periaatteen mukaisella osakkuussähköllä.

Ehkä kaikkein keskeisin seikka, jonka lopuksi haluan todeta, on se, että ydinvoima jättää lapsille miljoona vuotta vaarallisesti säteilevää jätettä. Ydinjätteen varastointiin liittyy riskejä. Ydinvoima on ratkaisu, joka ei tunne ylisukupolvista vastuuta. Se on myös lisälisälisäratkaisu, jota telluspallon kantokyky ei kestä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Käytän tämän puheenvuoron vastatakseni niihin syytöksiin, joita kohdistettiin vasemmistoon, ettemme puolusta työntekijöitä. (Ed. Hoskonen: Näinhän se on!)

Ydinvoimaa puolustavat porvarit ovat pitäneet suurta ääntä metsäteollisuuden tilasta ja syyttäneet vasemmistoliittoa siitä, että olemme hylänneet työläiset. Kun hallitus ilmoitti myöntävänsä kahdelle uudelle ydinvoimalalle luvan, niin seuraavana aamuna Stora Enso ilmoitti kahden Varkaudessa sijaitsevan paperikoneen alasajosta. Siinä oli se porvareitten huoli paperityöläisten työpaikoista. (Ed. Rossi: Entäs Paperiliiton?) Olen ollut noin 23 vuotta paperitehtaalla töissä, enkä sen jälkeenkään eduskunnassaoloaikana ole kuullut, että paperitehtaita on seisotettu sähköpulan johdosta. Omistajakapitalistit ovat lopettaneet kokonaisia paperitehtaita, ja syyt, jotka julkisuuteen on ilmoitettu, ovat olleet muut kuin energiapula. Suurin kustannuserä on puun hinta, kun paperia ja sellua tehdään. (Ed. Tiusanen: Niin, keskusta!)

Sellutehtaat tuottavat energiaa yli oman tarpeen, ja kolmen sellutehtaan lopettaminen on vähentänyt puuhun perustuvaa energiantuotantoa Suomessa. Hallituksen päätös kelamaksun poistamisesta kohtelee eri teollisuudenaloja hyvin eri tavoin. Kelamaksun poisto toi metsäteollisuudelle vuoden 2010 alusta 50 miljoonan euron säästön, mutta hallituksen suunnitelmat energiaverojen korotuksesta merkitsevät metsäteollisuudelle 90 miljoonan euron nettokuluja lisää. Elikkä siinä on se porvareitten huoli metsäteollisuuden tilasta ja kädenojennus myöskin paperityöntekijöille.

Ydinvoimaa perustellaan sen kotimaisuudella. Uraani tuodaan rikastettuna ulkomailta, eli polttoaine on tuontitavaraa. Valtaosa koneistosta tehdään ulkomailla, ja rakennus- ja asennustyöt tekevät ulkomaalaiset työntekijät, kuten Olkiluoto 3:ssa on tapahtunut. Työmaalla on esiintynyt rikkomuksia, ettei työntekijöille ole maksettu edes sopimusten edellyttämiä vähimmäispalkkoja, ja rakennusvirheitä on jouduttu useissa kohdin korjaamaan jatkuvasti. Elikkä varsin suuria ongelmia tässä on ollut.

Vielä tähän metsäteollisuuden tilaan. Tietääkseni Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään uutta hanketta uuden paperikoneen rakentamisesta. Vaikka meillä rakennettaisiin tuplasti uusia ydinvoimaloita, se ei estä kansainvälisiä metsäyhtiöitä rakentamasta paperikoneita Kiinaan tai johonkin muuhun maahan (Ed. Sasin välihuuto) tai sellutehtaita Etelä-Amerikkaan. — Tämä energia, ed. Sasi, ei ole se ratkaiseva asia, vaan se on se puun hinta. (Ed. Hoskonen: Höpö höpö!) Se on tosiasia.

Minkä tähden sitten Suomessa lopetetaan sellutehtaita ja rakennetaan Etelä-Amerikkaan, jos puun hinta olisi Suomessa samalla tasolla kuin Etelä-Amerikassa on? (Ed. Korkeaojan välihuuto) Sen tähden ei ole tietenkään selvää ... (Ed. Korkeaoja: Ja siihen tarvitaan sähköä!) — Tästä jalostusasteesta, edustaja: Silloin, kun Suomessa liityttiin EU:hun ja EEC:hen, meille kerrottiin, että Suomen paperiteollisuus nostaa jalostusastetta. Siitä on kymmeniä vuosia jo, ja jalostusaste ei ole muuttunut mihinkään. Suomesta viedään bulkkitavaraa edelleenkin eikä ole mitään näkyvissäkään, että Suomessa paperin jalostusastetta nostettaisiin. Uusia paperilaatuja on kyllä kehitetty ja niistä on saatu osittain parempaa hintaakin, muttei mitään uutta merkittävää. — Nyt on tietenkin suunnitteilla tämä biodiesel, (Ed. Korkeaoja: Aivan!) mutta siihenkään ei tarvita kyllä ydinvoimaloita, biodieselin tuottamiseen. (Ed. Korkeaoja: Siinä tarvitaan saman verran sähköä kuin paperitehtaassa!) Siihen ei tarvita ydinvoimaloita.

Minun mielestäni Suomessa energiantuotannon pitää pohjautua hajautettuun energiantuotantoon, jossa käytetään kotimaisia raaka-aineita. Kun ydinvoimaa puolustetaan, että se on kotimaista ja polttoaine tuodaan ulkomailta, yhtä hyvin voidaan sanoa, että maakaasu on kotimaista energiaa. Maakaasu tulee putkea myöten Suomeen, ja Suomessa siitä tehdään sähköä voimalaitoksissa. Samahan se on uraanin kanssa, kraana on ulkomailla siinäkin, kun uraani tuodaan rikastettuna Suomeen. Suomessa ei rikasteta uraania tietääkseni. Näin ollen se on ulkolaista se raaka-aine elikkä polttoaine.

Yksi perustelu tässä vielä oli tämä Venäjän sähköntuonnin lopettaminen. Se on mielenkiintoista, sillä tässä järjestelmässä ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saa. Jos venäläinen sähkö on halvempaa kuin Suomessa myytävä sähkö, sitä tuodaan edelleenkin sieltä ja se ei vaikuta siihen. Se on markkinaehtoista toimintaa. (Ed. Rossi: Siellä riistetään työläisiä!) Näin ollen en näe mitään perusteita sille, että Suomessa tällä hetkellä suunnitellaan kahden uuden ydinvoimalan rakentamista.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa tuossa vähän harhautui keskusteluista puun hintaan asti. On kyllä pakko todeta, että suomalaisen metsäteollisuuden vaikeuksista ei voi syyttää puun hintaa eikä työn hintaa erikseen, kaikki tekijät vaikuttavat osaltaan. Mutta kyllä suurin syy on kysynnän muutos, rakennemuutos, mikä metsäteollisuudessa on menossa. Se olisi syytä huomata myöskin tässä energiakeskustelussa. Meillä tämän ydinvoimaratkaisun taustalla aivan keskeisenä perusteena on ollut metsäteollisuuden energian tarve. Niin kuin täällä jo keskusteluissa useaan otteeseen on todettu, hyvin ristiriitaisia tietoja on siitä suomalaisen metsäteollisuuden tulevasta energian tarpeesta ja nimenomaan tulevista markkinanäkymistä. Niistä varmaan keskustelemme erikseen.

Mutta olemme tekemässä päätöstä, joka mielestäni tässä esitetyssä muodossa sitoo suomalaista energiapolitiikkaa osaltaan jopa sata vuotta eteenpäin, jätepolitiikan osalta jopa kymmeniätuhansia vuosia. Olemme tekemässä päätöstä, joka toteutuessaan sitoisi Suomen sähköntuotannosta kaksi kolmasosaa uraanipohjaiseen teknologiaan. Itse asiassa tässä astuisimme lähestulkoon Ranskan rinnalle. Maailman johtavat ydinvoimavaltiot olisivat Suomi ja Ranska. (Ed. Zyskowicz: Mikä siinä on se ongelma?) — Mikä se on se ongelma? Tulen siihen aivan kohta, ed. Zyskowicz. (Ed. Zyskowicz: Hyvä!)

Olemme tekemässä päätöstä, joka heikentäisi Suomen luontaisesti vahvoja mahdollisuuksia nousta uusiutuvien luonnonvarojen ja uuden teknologian edelläkävijäksi. (Ed. Zyskowicz: Eli se on ongelma!) Olemme tekemässä tässä väärää päätöstä ja väärää politiikkaa. Esille on mielestäni nostettava kaksi peruskysymystä:

Ensiksi on kysyttävä, onko tällainen suuren mittakaavan energiantuotannolle rakentuva tulevaisuus toivottavaa, kun otetaan huomioon, mitä se sulkee ulos. (Ed. Kallis: Niin, mitä se sulkee ulos?) Tulkitsemme mielellämme meidän energiatilastojamme niin, että olemme todellinen uusiutuvan energian ja uusiutuvan äly- ja energiateknologian mahtimaa. Kuitenkin jopa 80 prosenttia meidän uusiutuvista energiamuodoistamme tällä hetkellä perustuu vain meidän vahvaan prosessiteollisuuteen, käytännössä metsäteollisuuden sivuvirtoihin, mustalipeään tai prosessilämpöön. Itse asiassa, kuten tuossa äsken totesin, tämä meidän vahva metsäteollisuutemme on suuressa rakennemuutoksessa. Jatkossa emme enää voi nojata ihan tähän samaan malliin.

Varsinaiset panostuksemme hajautettuihin energialähteisiin ovat jääneet yksittäisten pioneerien aktiivisuuden ja sinnikkyyden varaan. (Ed. Zyskowicz: Mikä estää panostamasta enemmän?) Asiaa toki yritetään vauhdittaa bioenergiapaketin muodossa, mutta sekin on laadittu jälleen metsä- ja muun suurteollisuuden reviirejä tarkoin vaalien. (Ed. Zyskowicz: Kuka kieltää yksityisiä panostamasta?) Todellinen omavarainen uusien mahdollisuuksien Suomi näyttää jäävän pahasti ydinreaktoreiden varjoon. Tämä ei ole tulevaisuuden suurten haasteiden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta kannatettavaa politiikkaa. On muistettava, että politiikka määrittelee, siis tämä sali, sen polun, mitä käymme kulkemaan. Markkinavoima tai sokea usko yksityisen rahan tuomaan kestävään ratkaisuun ei ole kestävä peruste.

Mikä estää, todellakin, mikä estää yksittäisiä yrittäjiä siirtymästä esimerkiksi pellettituotantoon tai biokaasutuotantoon (Ed. Zyskowicz: Tai rakentamasta tuulimyllyjä!) esimerkiksi Saksan tavalla? Keskeisin peruste on se, että kun meillä on niin keskitetty energiatuotantomalli, niin esimerkiksi meiltä tällä hetkellä lopetetaan pellettitehtaita, ei ole näkymiä tehdä sinne uusia. Meidän biokaasutoimialamme on aivan lapsenkengissä, verrataanpa sitä esimerkiksi keskieurooppalaiseen biokaasutuotantoon. Tällöin jäävät esimerkiksi monet ravinteiden kierrätyksen hyödyt toteutumatta ja monet tällaiset hyötymallit jäävät aivan sivuun.

On aika surullista, että suomalainen johtava biokaasulaitosten valmistaja joutuu listautumaan Saksaan sen sijaan, että se saisi kotimaastaan kotipesän kehittämään sitä tuotantoaan ja suomalaisille työpaikkoja. On aika surullista, että jo nyt tämän päivän Helsingin Sanomissa biodieseltehtailijat, biodieselhankkeet ilmoittavat, että ei taidakaan onnistua, että näkymät eivät olekaan niin positiivisia kuin olemme kuvitelleet. Emme saa tästä sellaista tukijalkaa kuin ajattelemme, emme ainakaan siinä aikataulussa kuin on annettu ymmärtää. Mielestäni taustalla on se yksipuolinen energiapolitiikka ja myöskin yksipuolinen tukipoliittinen ajattelu tässä suhteessa: mihin todellakin satsaamme.

Toinen suuri kysymys on pohdinta siitä, onko ydinvoiman lisärakentaminen tosiasiallisesti kannattavaa, kun voimalan riskit ja jätehuollon ratkaisemattomuus ongelmineen sisällytetään laskelmiin. Asiantuntijakuulemisissa on muun muassa ympäristövaliokunnassa käynyt ilmi se, että ydinvoiman hinta on vähintään 50 euroa megawattitunnilta. Kansainvälisten arvioiden mukaan se on jopa 60—65 euroa megawattitunnilta. Näissä laskelmissa ei ole esimerkiksi sen riskin lisäkustannuksia, mikä tulee ydinvastuulaista, joka mielestäni viipymättä on saatettava voimaan. Tuulivoimaa rakennetaan esimerkiksi Ruotsissa ilman tukea 75—85 euron megawattituntihintaan. Ero ei ole järin suuri.

Eli voi ajatella, että meillä on annettu täysin väärä kuva myöskin näistä tuotantokustannuksista. (Ed. Zyskowicz: Näköjään siihen ainakin panostetaan!) Todellakin voi käydä niin, että jos täällä luvat myönnetään, niin noita laitoksia ei kuitenkaan rakenneta. (Ed. Zyskowicz: No, sittenhän te olette tyytyväisiä!) — Voimme olla ehkä tyytyväisiä siihen, että näitä ei rakenneta, mutta Suomi ajautuu silloin tällaiseen epävarmuuden tilaan: panostammeko me oikeasti esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, vai jäämmekö me vain odottamaan, mitä markkinoilla tapahtuu. (Ed. Zyskowicz: Mikä estää rakentamasta uusiutuvia?) — Kysymys on, ed. Zyskowicz, juuri siitä polun valinnasta, joka tässä salissa tehdään, voimakkaasta uusiutuvan tai sitten jonkin taantuvan energiamuodon valinnasta.

Mielestäni on ainakin aivan keskeistä, että ennen kuin tätä päätöstä siunataan lopullisesti, olisi aika olennaista tehdä arvio ydinvastuun määrästä, ydinvastuun kohdentamisesta ja siihen liittyvät sitoumukset olisi saatettava sille tasolle, että ne riskit, jotka sisältyvät ydinlaitosonnettomuuteen, tulevat näiden toimijoiden osalta katetuiksi. Eräät arviot osoittavat, että esimerkiksi Tšernobylin onnettomuusriski tänä päivänä maksaisi veronmaksajille jopa 230 miljardia euroa nykyrahassa, kun nykyinen vakuutusmalli kattaa siitä vain 200 miljoonaa euroa. Olemme aivan eri tasoilla näissä korvausvaatimuksissa ja luvuissa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eilen ministeri Pekkarinen piti tärkeän puheenvuoron. Hän totesi, että ei saa uskoa metsäteollisuuden laskuun. Olen ministeri Pekkarisen kanssa siltä osin täysin samaa mieltä, että metsäteollisuus on Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle hyvin tärkeä, joillakin alueilla jopa aivan ratkaiseva, ja meidän täytyy tehdä kaikkemme, jotta metsäteollisuudella tulevaisuudessakin on edellytykset kehittyä ja kasvaa. Minäkin haluan uskoa, mutta päätöksenteossa tosiasioiden tunnustaminen on aina viisauden alku, niin kuin me Suomessa hyvin tiedämme. (Ed. Zyskowicz: Näin on Paasikiven näköinenkin puhuja!)

Valiokuntakuulemisissa ja julkisessa keskustelussa on käynyt hyvin ilmi, että yksikään riippumaton asiantuntija ei ole tukenut sitä metsäteollisuuden esittämää rajua ja epärealistista arviota sähkönkulutuksen kasvusta, 7 terawattitunnin lisäystä työ- ja elinkeinoministeriön pohjalukuihin vain kymmenessä vuodessa, ei yksikään riippumaton asiantuntija. Ministeri Pekkarinen, kysyisin teiltä: jos arvioni on väärä, voitteko nimetä jonkun riippumattoman asiantuntijan, joka tukee sitä 7 terawattitunnin kasvun lisäystä, joka nyt periaatepäätöksissä on pohjana? Itse en yhtäkään tällaista riippumatonta asiantuntijaa tunne.

Hyvä kysymys sitten on se, että jos yksikään riippumaton asiantuntija ei tue näitä arvioita sähkönkulutuksen kasvusta ja meillä on toisaalta etujärjestö, joka omalla asiallaan käy puhumassa, että sähköä tarvitaan valtavasti lisää, onko siitä nyt sitten jotain haittaa, että hyväksytään tämän etujärjestön arvio riippumattomien asiantuntijoiden arvion sijaan. Vastaus on se, että on. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Hetemäki talousvaliokunnan kuulemisessa vastasi tähän kysymykseen, ja hän totesi, että vaarana on se, että jos arviot perustuvat täysin epärealistisiin oletuksiin, tehdään virhevalintoja, tehdään virheinvestointeja, tehdään virheratkaisuja meillä täällä kansallisessa politiikassa, ja sellainen ei ole järkevää. Ajatelkaa, hyvät kollegat, vaikka sitä, että me talousarviota suunnittelisimme vastaavalla periaatteella: Meillä olisi riippumattomat asiantuntijat, jotka yksimielisesti sanovat jotain, mutta sitten talousarvio mitoitettaisiinkin jonkun toiveajattelun varaan, kuviteltaisiin vaikka, että verotulot kasvavat kovaa vauhtia, vaikka riippumattomat asiantuntijat väittävät muuta. (Ed. Kallis: Niinhän me teemme!) Miltä meidän taloudenpitomme siinä tilanteessa näyttäisi? (Ed. Skinnari: Aina ne on väärin! — Ed. Saarinen: VM sen sanelee!) Tai jos jollain muulla politiikan lohkolla vastaavasti hylättäisiin täysin riippumattomien asiantuntijoiden arvio ja perustettaisiin politiikan suunnittelu toiveajatteluun. En usko, että sellainen politiikan tekeminen tuottaisi pitkällä aikavälillä järkevää lopputulosta. (Välihuutoja) — Mukavaa, että tämä herättää paljon keskustelua. Voidaan varmaankin jatkaa tuolla kahvilan puolella, tai voitte ehkä odottaa omia puheenvuorojanne. (Ed. Zyskowicz: Mieluummin salissa!) — Mieluummin sitten kukin omalla puheenvuorollaan eikä tällaista torikokousta, jos teille vain suinkin sopii. (Hälinää)

Kiitos, arvoisa puhemies! — Eilisissä ryhmäpuheenvuoroissa oikeastaan kaikissa toistettiin se ajatus, että energiankulutus Suomessa sähköistyy, sähkön merkitys energiataloudessa kasvaa. Tämä pitää täysin paikkansa. Oikeastaan kaikki asiantuntija-arviot perustuvat tähän ajatukseen. Sähkönkulutuksen kasvua on tulossa muun muassa lämpöpumpuista, sähköautoista, biojalostamotkin tarvitsevat jonkin verran sähköä, niin kuin puheenvuoroissa hyvin tuotiin esille.

Se, mikä näissä puheenvuoroissa jostain syystä sivuutettiin, oli se, että kaikki nämä sähkönkulutusta kasvattavat tekijät olivat mukana jo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston viimesyksyisessä arviossa sähkönkulutuksen kehityksestä, siinä arviossa, jossa päädyttiin siihen lopputulokseen, että vuonna 2020 Suomessa tarvittaisiin sähköä 91 terawattituntia. Siellä on sähköautojen roima kasvu, siellä on kolme biojalostamoa laskettu lukuihin mukaan, siellä on lämpöpumppujen käytön lisääntyminen. (Min. Pekkarinen: Ei ole!) — Siellä on lämpöpumppujen käytön lisääntyminen. Minulla on tuolla itse asiassa se työ- ja elinkeinoministeriön syksyinen arvio mukana paperilla. Voidaan, ministeri, katsoa sitä kohta ja tarkistaa tämä. — Eli oikeastaan kaikki ne sähkönkulutusta merkittävästi, aivan oikeasti, niin kuin hyvin on todettu, kasvattavat tekijät on otettu jo niissä pohja-arvioissa mukaan. Jostain kumman syystä kuitenkin näitä sähkönkulutusta kasvattavia tekijöitä käytetään perustelemaan sitä täysin paisutettua sähkönkulutusarviota, joka nyt on näitten periaatepäätösten pohjana.

Arvoisa puhemies! Vielä loppuun yksi huomio liittyen ajatukseen siitä, että nyt nämä käsiteltävät ratkaisut olisivat paketti, että meillä olisi jokin kokonaispaketti, josta ei yhtäkään osaa saa liikuttaa, tai muuten koko ratkaisu hajoaa käsiin. Todellakin, niin kuin hyvin tiedätte, meillä on laillisesti sitova velvoite kasvattaa uusiutuvan energian osuutta. Se velvoite on ja pysyy aivan riippumatta siitä, mitä ydinenergiaratkaisusta päätetään. (Ed. Zyskowicz: Eikö vihreille ole kerrottu, että tämä on paketti!) Ydinenergialaissa linjataan hyvin selvästi, että on eduskunnan tehtävä päättää ydinlaitosten periaatepäätöksistä. Jos ajatuksena olisi siis se, että eduskunnalla tätä valtaa ei olisi, kai ydinenergialaki pitäisi tältä osin kirjoittaa uusiksi. Uusiutuvan energian velvoite pitää täyttää, energiatehokkuutta pitää parantaa riippumatta siitä, mitä ydinvoimasta päätetään.

Se, mistä nyt keskustellaan tänään tässä salissa, on se, mitä tämän uusiutuvan energian velvoitteen päälle pitää tehdä. Osa tästä salista kannattaa sitä, että sen päälle kannattaa rakentaa kaksi uutta ydinvoimalaa, osa salista on sitä mieltä, että sen sijaan kannattaa vieläkin enemmän satsata kotimaisiin kestäviin ratkaisuihin: energiatehokkuuteen ja uusiutuviin. Mutta pakettiratkaisusta tältä osin ei ole kyse.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on aamulla tv:ssä väittänyt, että vasemmisto ei kanna huolta työllisyydestä Suomessa, koska emme ole antamassa tukea kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Syytös on tasan väärä. Tästä maasta ei varmasti löydy yhtään sellaista puoluetta, joka olisi enemmän ollut työllisyyttä tässä maassa parantamassa esityksillään, vaatimuksillaan ja usein myös joukkoliikkeellä kuin vasemmisto on ollut aikaisemmin ja on tänäänkin. Se on tasan varmaa. Työn oikeus on tärkeimpiä oikeuksia, ja sen puolesta pitää aina kamppailla, koska työtön ihminen on, niin kun Saaritsa kerran runossaan kirjoitti, puustaan irronnut lehti. Siellä loppupäässä on aina paha syrjäytyminen. Työtä pitää saada ihmisille tehtäväksi. (Ed. Korkeaoja: Ja toimeentuloa!) — Tietenkin vielä toimeentulo on äärettömän tärkeä, ja silloin taistellaan yleensä palkoista. Olemme siinä samaa mieltä, ja ammattiyhdistysliike on juuri sen vuoksi perustettu, että niistä palkoistakin joku on huolehtimassa.

Mitä sitten tulee tähän energiaratkaisuun, miksi me sanomme ei kahdelle uudelle ydinvoimalalle, perimmäinen kysymys on siinä, että me haluamme sen vaihtoehtoisen mallin, sen uuden tien, josta äsken vihreiden eksperttikin puhui. Uudelle tielle, uusiutuvan energian läpimurron tielle. Sieltä löytyy myös uutta työtä pysyvästi tälle maalle ja syntyy, jos sille tielle oikeasti ja laajasti lähdetään, myös sellaista uutta osaamista teknologiapuolelle, että Suomi voi tästä vihreästä energiasta, uusiutuvasta energiasta, kehittää uuden nokiankin, jos riittävät satsaukset vaan siihen asetetaan, (Ed. Zyskowicz: Kuka kieltää yksityisiä firmoja satsaamasta?) mutta näin ei ole minusta nyt käymässä, koska kysymys on myös valinnasta. Nyt satsataan rajusti uuteen ydinvoimaan. Se vie markkinoita, se vie investointirahoja, ja näin, pelkään, käy niin, että uusiutuvan energian läpimurto jää taas tekemättä. Näinhän on kahdesti käynyt Suomessa, kun ydinvoimasta on puhuttu. (Ed. Skinnari: Se on tapahtunut jo, hyvä mies!) — Mikä on tapahtunut? (Ed. Skinnari: Uusiutuvan energian läpimurto!) — Ai jaa, minä en ole sitä kyllä pannut merkille. (Ed. Skinnarin välihuuto) — Kyllä sitä on olemassa, mutta minä puhun läpimurrosta. Siis siitä isosta ratkaisusta, joka Suomessa pitää tehdä.

Meillä metsä kasvaa kiihtyvästi, mutta metsän käyttö perinteisessä metsäteollisuudessa vähenee. Se on nyt vaan niin. Ei tule käymään niin, että uusia sellutehtaita perustetaan tai uusia paperitehtaita. Pitää löytää uutta käyttöä metsälle, ja sitä tässä ollaan hakemassa. Sitä tässä ollaan hakemassa, mutta se, mikä tulee ongelmaksi, on se, että kun satsataan ydinvoimaan, niin markkinat täyttyvät ja investoinnit suuntautuvat muualle.

Otan esimerkin: Rovaniemellä on erittäin tärkeä bioenergialaitoshanke. Olen valtuustossa ollut osaltani sitä oikein vahvasti eteenpäin runnomassa. Mutta mikä on nyt ongelma? Se, että kumppaneita ei löydy tuolle hankkeelle. Rovakaira, joka toimii samalla alueella, vähän laajemminkin Rovaniemen, Kittilän ja Sodankylän alueella, ei lähde tähän bioenergiahankkeeseen mukaan, koska se on satsannut ydinvoimaan. Se on Fennovoiman osakas. Sinne pannaan pelimerkit. Se on se ongelma.

Näin tulee käymään monella muulla paikkakunnalla. Kymmeniä sähkölaitoksia on Fennovoiman osakkaana. Eivät ne kiinnostu uusiutuvan energian, hajautetun energian, tuottamisesta. Ne ovat satsanneet tähän, ydinvoimaan, ja se on se kysymys. Kysymys on tästä. Niillä ei ole niin paljon sitä varallisuutta kuin luullaan eikä resursseja. Ne ovat nyt valinneet ydinvoimatien, jopa nämä kunnalliset sähkölaitokset. Näin tämä uusiutuva jää taas taka-alalle. Se jää hyvin kapeaksi se läpimurto, jos sitä tulee ollenkaan, mutta se laajamittainen läpimurto jää tekemättä tällä politiikalla. Olen pettynyt tässä mielessä juuri keskustaan, jonka piti olla juuri tämän alan innokkain edistäjä, tämän uusiutuvan edistäjä, meidän kanssamme, koska tässähän on kysymys myös metsänomistajien tarpeista. Metsä kasvaa kiihtyvästi, metsänkäyttö vähenee. Nyt olisi pitänyt ruveta jollekin, mutta vanhalle tielle menitte, valitan.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Suomeen on keskittynyt paljon teollisuutta, jossa valmistusprosessit vaativat paljon sähköä. Ed. Tennilä, myös teidän alueellanne on teollisuutta, joka työllistää paljon ja käyttää paljon sähköä ja on tehnyt viime aikoina juuri uudet suuret investoinnit tähän sektoriin. Eivätkö teille ne työpaikat kelpaa? (Ed. Tennilä: No varmasti! Niitä on tullut muutenkin tässä!) Meille on keskittynyt paljon teollisuutta, joka käyttää nimenomaan sähköä, ei energiaa. Esimerkiksi metallinjalostusteollisuudessa sähkön osuus tuotantokustannuksista voi olla jopa yli 30 prosenttia, ja sähkö on suuri menoerä, minkä vuoksi sen käyttöä pyritään jatkuvasti pienentämään.

Energiatehokkuus suomalaisessa teollisuudessa onkin aivan kansainvälistä kärkeä, ja moni asia tehdään teoreettisella minimillä, eikä näillä maailmanmarkkinoilla kilpailevilla yrityksillä ole todellakaan tuhlauksen varaa. On tärkeää muistaa, että vaikka energiankulutusta pyritään kaikin tavoin laskemaan, sähkönkulutus esimerkiksi, niin kuin täällä on tullut jo nyt moneen kertaan esiin, lämpöpumppujen ja sähköautojen lisääntymisen myötä kasvaa. Siirrymme energiapuolelta sähkönkulutukseen, jolloin me tarvitsemme myös nimenomaan uutta sähköntuotantoa.

Nämä sähköä paljon käyttävät yritykset vastaavat isosta osasta Suomen tavaravientiä. Suomi elää viennistä. Vientieuroista osa ohjautuu verojen muodossa myös yhteiseen pussiin, ja nimenomaan näitä yhteisessä pussissa olevia rahoja, verorahoja, me käytämme muun muassa terveydenhuoltoon, koulutukseen ja vanhustenhoitoon ja paljon paljon moneen muuhun. Me käytämme yhä enemmän verovaroja myös uusiutuvien energiamuotoja tarvitsemiin tukiin, siihen pakettiin, mihin me olemme sitoutuneet kaikki tässä yhteisessä salissa.

Ydinvoiman avulla pidämme yllä työllisyyttä, joka tarkoittaa edelleen verorahoja valtion kassaan ja mahdollisuutta tukea uusiutuvan energian lisäystä. Olemme siis etukenossa panostamassa uusiutuvaan energiaan, ja tästä on olemassa kansainväliset sitoumukset, jotka me kaikki olemme tässä salissa hyväksyneet. Meidän on lisättävä energiatehokkuutta kaikin mahdollisin keinoin. Siitä ei ole poissulkevaa sanaa.

Toiseksi, uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä ja monipuolistettava. Siihenkin olemme kaikki sitoutuneet. Kolmanneksi tarvitsemme päästötöntä perusvoimaa kahden uuden ydinvoimayksikön muodossa. Mikään näistä ei yksin riitä velvoitteittemme täyttämiseen, (Ed. Tiusanen: Radioaktiiviset päästöt!) eikä mitään näistä voi korvata toisella. Tarvitsemme kaikkia näitä kolmea erilaista vaihtoehtoa, joten vähän mukaellen täällä aikaisemmin tulleita sanoja olen perustellusti hallituksen esityksen takana, vaikka olisin mielelläni tietenkin nähnyt periaatepäätöksen Loviisan nykyisten yksiköiden korvaamisesta. Mutta hyväksyn hallituksen esityksen tällaisenaan.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että se into, millä tänään ja erityisesti eilen salin oikea laita on puolustanut työläisiä, (Ed. Hoskonen: Jonkunhan se on tehtävä!) näkyisi myös tulevaisuudessa. Sitä ei näkynyt keväällä, kun duunarit joutuivat taistelemaan viisipäiväisen työviikon, kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. (Ed. Huovinen: Joo, ei näkynyt!) Sitä duunareiden puolustamista ei näkynyt eikä kuulunut silloin, kun työntekijät taistelivat työpaikkojensa puolesta, sen puolesta, että tulisi sellainen irtisanomissuoja, ettei Suomessa olisi Euroopan helpointa ja halvinta laittaa kilometritehtaalle duunareita. Ei silloin salin oikealta laidalta löytynyt sympatiaa työntekijöitä kohtaan.

Mutta nyt kun ollaan rakentamassa ydinvoimaa, niin kummasti täällä silmät kosteina puhutaan duunareiden puolesta ja työläisten puolesta. Kun käydään todellisia taisteluja työntekijöiden palkoista, työntekijöiden oikeuksista, silloin ollaan vahvasti työnantajien leirissä, mutta nyt väitetään oltavan työntekijöiden leirissä. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Tosiasiassa kysymys on siitä, että te yritätte muuttaa mustaa valkoiseksi. Te yritätte puhua työntekijöiden äänellä, vaikka te puhutte teollisuuden äänellä, teollisuuden, joka ei ole kiinnostunut työpaikoista vaan voitoista, joita ydinvoimalla pyritään tekemään.

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan esimerkiksi paperiteollisuuden energiankulutusta, niin jos Olkiluoto 3 joskus valmistuu, niin jo siinä vaiheessa itse asiassa paperiteollisuus tuottaa omistamiensa energiayhtiöiden kautta enemmän sähköä kuin itse kuluttaa (Ed. Zyskowicz: Eikö se ole hyvä?) eli muuttaa kokonaan toimialan paperi- ja energiateollisuudeksi, ja nyt päästään työpaikkoihin.

Jos sähköä tuotetaan huomattavasti enemmän kuin omiin tarpeisiin, niin eikö silloin se ylimenevä tarve kannattaisi tuottaa niin, että siitä syntyy työpaikkoja? Niitä työpaikkoja syntyy uusiutuvasta, kotimaisesta, maakunnissa tuotettavasta sähköstä, pysyviä työpaikkoja, ja niitä me haluamme puolustaa teollisten työpaikkojen rinnalla, mutta ette te niitä halua puolustaa. Te haluatte puolustaa sitä, että yritykset voivat myydä ydinsähköä ulkomaille ja ottaa siitä omistajille voittoa. Tämähän on taustalla tässä ydinvoimapäätöksessä, ja tätähän osoittaa muun muassa se, että saksalainen energiajätti, Euroopan suurimpia energiajättejä, E.ON Fennovoiman nimellä isänmaalliseen kaapuun pukeutuneena haluaa tulla suomalaisille sähkömarkkinoille, haluaa myydä sähköä Euroopan markkinoille sähköpörssiin ja kerätä voitot. Te olette sillä kannalla, että ulkomaalaiset omistajat käärivät voitot mutta me suomalaiset täällä kannamme vastuun ydinjätteestä, me kannamme täällä vastuun mahdollisista ydinriskeistä. Sitä on se teidän isänmaallisuutenne. (Ed. Zyskowicz: Kuka kieltää yksityisiä satsaamasta?)

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista tässä hallituksen esityksessä on vaihtoehdottomuus. Me olemme päättämässä valtavan suuresta asiasta, moni on sanonut ja itsekin olen sitä mieltä, että koko eduskuntakauden suurimmasta asiasta. Tänne tuodaan yksi esitys, jota viime metreillä pekkaroitiin sillä tavalla, että sähkönkulutusennusteita nostettiin, sähkön säästö- ja energiatehokkuusarvioita alennettiin, ja kaiken lisäksi valmistelussa oli mukana oikeuskanslerin mukaan esteellinen virkamies, ja meille ei anneta, eduskunnalle, mitään vaihtoehtoa.

Täällä ministeri Pekkarinen uhosi eilen vaihtoehtoja, piti itse minuuttitolkulla pitkiä luentoja, sitten vaati minuutissa vaihtoehtoja. Minä kysyn yhden asian teiltä, ministeri Pekkarinen. (Min. Pekkarinen: Vaikka kaksi!) Oletteko teettänyt työllisyysvaikutuksista selvityksen työministeriöllä? Oletteko te ja työministeri Sinnemäki teettäneet työllisyysvaikutuksista selvityksen ydinvoimavaihtoehdolle ja vaihtoehdolle, että nämä samat pääomat, joita nyt pannaan ydinvoimaan, (Ed. Zyskowicz: Voiko valtio päättää, mihin yksityiset panostavat?) laitetaan uusiutuviin kotimaisiin energiamuotoihin? Nämä ovat vaihtoehdot. Ei pääomia ole loputtomasti. Jos ne energiantuotantoon laitetaan, ne valitaan joko ydinvoiman tai uusiutuvien kotimaisten, työllistävien, väliltä. Tällaisia laskelmia ei ole. Mielellään kuulisi myös työministeri Sinnemäen näkemyksen siitä, mikä on työllistävä vaikutus ydinvoimalla ja uusiutuvilla.

Kun vielä mennään siihen, että täällä on puhuttu työllistävästä vaikutuksesta, niin sen me myönnämme, että rakentamisvaiheessa tulee totta kai suurella rakennustyömaalla työllistäviä vaikutuksia. Mutta ainakin itse, kun olen Olkiluodon työmaalla vieraillut, näen, mihin ne työllistävät vaikutukset tulevat. Eivät ne ainakaan suomalaisille duunareille tule, ja siitä on osoitus se, että esimerkiksi Rakennusliitto ei ole lähtenyt tällä kertaa kannattamaan ydinvoiman lisärakentamista.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos lähden tästä viimeisestä liikkeelle, tässä kyllä nyt miljardit, jotka ovat julkisia miljardeja ja yksityisiä miljardeja, noin vain siirtyivät puolelta toiselle. (Ed. Zyskowicz: Kyllä, sitä juuri!) Ed. Arhinmäki sanoo, että jos nämä ydinvoimamiljardit käytettäisiin nyt sitten täällä toisella puolella, ikään kuin ne olisivat valtion, minun tai tämän salin käytettävissä noin vaan, ne miljardit, jotka voitaisiin heittää tuonne. (Välihuutoja vasemmalta) Ed. Arhinmäki, jossakin hyvin vanhassa sosialismissa, mikä ei kaiketi koskaan missään toteutunutkaan, (Ed. Zyskowicz: Kyllä se Neuvostoliitossa toteutui!) joillakin oli tällaisia ajatuksia, mutta älkää nyt viitsikö haikailla tällaisten perään. (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä)

Mitä tulee taas niihin selvityksiin työllisyysvaikutuksista, niin kysykää vähän vaikeampia, sellaisia ihan oikeita kysymyksiä, joita kenties ei ole tehty. Varmaan sellaisiakin asioita on, joita olisi voitu tehdä vähän enemmän ja paremmin, mutta totta kai me olemme työllisyysvaikutukset käyneet moneen kertaan läpi, (Ed. Arhinmäki: Kerro nyt saman tien!) siitä ei ole hetkenkään epäselvää. (Ed. Arhinmäki: No, voitko kertoa sitten?)

Mitä tulee, arvoisa puhemies, ed. Salolaisen täällä ...

Mitä tulee ed. Salolaisen eilen täällä esittämään kysymykseen vesivoimasta, niin aivan lyhyesti: Tämä hallitus ei avaa tässä, ei siinä uusiutuvan paketissa eikä tähän liittyen mitenkään niitä koskihankkeita, joita ed. Salolainen tarkoittaa. Tässä uusiutuvan paketissa lähdetään siitä, että olemassa olevien rakennettujen koskien osalta noin 100 megawatin lisätehot voidaan rakentaa, mitään muuta ei. Jos jatkossa tulee jotain muuta, niin sen päättää sitten seuraava hallitus, eikä tällä hallituksella niihin ratkaisuihin ole mitään aikeita puuttua.

Mitä tulee tähän asti käytyyn keskusteluun, niin täällä on haikailtu monessa puheenvuorossa sen perään, että voi voi, kun pitäisi nyt lisätä uusiutuvaa energiaa, voi voi, kun pitäisi lisätä uusiutuvaa energiaa. Sitten käytetään esimerkkiä Saksasta ja Ruotsista jnp. Te varmaan tiedätte, mikä on tilanne näissä äsken sanotuissa maissa. Ruotsissa käytetään uusiutuvaa energiaa. Sen osuus on vähän suurempi kuin meillä, mutta vastauksen tekin tiedätte, minkä takia näin on asianlaita: koska siellä on vettä vaikka muille jakaa ja ne käyttävät sitä sähköntuotantoon aivan eri mitassa kuin meillä.

Jos tarkastelun pohjaksi otetaan uusiutuva bio, niin senkin te tiedätte, mikä on tilanne. Te haikailijat, bion lisäämisen puolestapuhujat, annatte ymmärtää, että jotenkin meillä käytetään vähemmän bioa kuin muilla. Missään Euroopan unionin 27 maan alueella ei käytetä suhteellisesti niin paljon uusiutuvaa bioa kuin Suomessa tällä hetkellä käytetään. Te tiedätte sen. Kun te tiedätte tämän, niin minusta on rehtiä, että sanotte sen, että asia näin on. Kaiken lisäksi sen jälkeen, mitä tämä uusiutuvan edistämispaketti pitää sisällään — 38 terawattituntia uusiutuvaa, josta valtaosa, suuri osa, yli puolet on nimenomaan biouusiutuvaa suomalaista — Suomi asettuu aivan ylivoimaisesti koko Euroopassa johtavaan asemaan uusiutuvaa bioa käyttävänä maana. Eikö ole näin? (Ed. Tennilä: Paperilla!) — Se on näin. Me olemme aivan ylivoimainen. — Jos te kuvittelette vielä, että tämän lisäksi voisi huikean paljon lisää jotenkin saada sitä uusiutuvaa, niin kyllä, ed. Arhinmäki, kun eilen pyysin, että kertokaa nyt ihmeessä niitä konsteja, niitä energialähteitä ja niitä tapoja, minusta siihenkin kysymykseen on ihan oikeutettua minun ministerinä kysyä, miten tämä voitaisiin saada aikaiseksi.

Minä kerron esimerkin: Kun hallitus julkisti tämän paketin uusiutuvan energian lisäämisestä ja samana iltana katsoin Yleisradion uutisia televisiosta ja näin Etelä-Savon sikäläisen energiayhtiön puunhankintapäällikön kommentit, niin mitä hän sanoi? "Ei tällasta puumäärää saaha metästä mitenkään ulos." Tämä oli hänen kommenttinsa. No, minä nyt uskon kuitenkin, että monien toimien ansiosta, mihin hallitus on ryhtynyt ja ryhtyy, me voisimme saada sittenkin sen puumäärän sieltä ulos.

Sitten te sanotte, että tuulta, kun Saksassa on rakennettu tuulta tai Espanjassa on rakennettu tuulta jnp. Siellä on rakennettu enemmän kuin meillä sitä tuulta. Mutta senkin te tiedätte, teidän täytyy tietää, että tuuliolosuhteet Espanjassa — minä olen käynyt, olin kolme päivää siellä paikan päällä katsomassa niitä tuuliolosuhteita, mitkä siellä ovat — ovat ihan eri maailmasta. Se tuntimäärä, minkä verran vuosituulimäärä siellä on, on huikean paljon suurempi kuin meillä, ja kuitenkin ne vempaimet, joilla se sähkö tuotetaan, ovat samanlaisia, elikkä siellä on erittäin paljon edullisempaa tuottaa se sama sähkö jnp. Se on vaihtoehto meille, että me rakennamme paljon paljon enemmän kuin nyt ollaan rakentamassa tuulivoimaa, mutta se kannattaa nyt muistaa, että nykylaskelmillakin se on 200 miljoonaa euroa vuodessa niitten samojen veronmaksajien rahoja, jotka nytkin ovat sitä mieltä, että sähkö on liian kallista. Pelkästään sen 6 terawattitunnin sähkön lisä maksaa 200 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Ed. Kaunisto täällä puhui biodieselasioista, että nyt on Hesarissa ollut juttua, että ne eivät etenekään niin nopeasti kuin ne voisivat muuten edetä kenties. Ensinnäkin uskon, että ne etenevät aika hyvin edelleenkin. Mutta sitten täytyy sanoa, että kaiken maailman ongelmilla, niin kuin nyt niillä ongelmilla tämän ydinvoimakysymyspöydän kattamisesta joku raja pitäisi olla, millä tavalla tämä ydinvoimaratkaisu heikentää niitten biodiesellaitosten toteutumista Suomessa. Päinvastoin, lyhyesti sanottuna päinvastoin, minä uskon ja pidän tärkeänä sitä, että ne saadaan todellakin toteutettua.

Vielä nämä lait, miten on tämä velvoite 38 terawattituntia, ed. Tynkkynen. Tässä on radikaali ero meillä verrattuna moniin muihin maihin. Monet muut maat laativat suunnitelmia siitä, miten nyt voitaisiin, mistä raaka-aineista jnp. Ed. Tynkkynen, te tiedätte, että me tulemme olemaan ensimmäinen maa Euroopan unionissa, jonka konkreettien lakien perusteluihin on kirjattu, kuinka paljon tästä ja tästä uusiutuvasta energiaraaka-aineesta on tarkoitus tuottaa energiaa, ja me myöskin resursoimme ne lain vaateet ja säädökset hyvin tarkasti meillä lainsäädännöllä. Me olemme tässäkin ihan monia muita maita edellä.

Mitä vielä tulee aivan viimeisenä sitten siihen kysymykseen siitä määrästä, meillähän kaiken kaikkinensa koko tässä kokonaisuudessa, mikä uusiutuvaan liittyy ja mikä liittyy sitten ydinvoimaan, tarkoituksena, vielä kertaalleen, on ajaa radikaalisti hiiltä alas — täällä Etelä-Suomessa sitä nimenomaan käytetään tavattoman paljon — erittäin radikaalisti ajaa hiiltä alas. Toisekseen, meillä on tarkoitus nyt toteuttaa omavaraisuus sähköntuotannossa. Monet teistä pitävät pahana asiana sitä, että me pyrimme omavaraisuuteen, niin että sitä reilusti riittää. Ei se ole niin paha, vaikka sitä joittenkin kuukausien aikana vuodesta viedäänkin. Mikä siinä on maailman pahinta, kun kuitenkin on viikkoja vuodesta tämän jälkeenkin, että sitä pitää tuoda tänne? Kun lähestytään 2020-luvun loppua, sitä pitää tuoda huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä tai kuin nyt tällä hetkellä vielä kuvitellaan ja ajatellaan.

Aivan viimeinen kommentti sitten. Arviot ovat, että sähköntuotantoon kuitenkin se olemassa oleva kapasiteetti ja se uusiutuvan lisä — joka uusiutuvan on se 38 terawattituntia, vielä kertaalleen sanottuna — on valtaosaltaan lämpöä tai nestemäisiä polttoaineita ja vain pieni määrä sähköä. Ed. Tennilä, kun te puhutte siitä Rovakairasta jnp.: mitä ne tarvitsevat, eiväthän ne sähköä siellä ensisijaisesti ole rakentamassa, ne tarvitsevat lämpöä siellä eivätkä ne sitä lämpöä siitä ydinvoimasta ota vaan siihen ne tarvitsevat niitä bio- tai vastaavia polttoaineita, joilla ne tekevät sen lämmön, mitä Rovaniemellä tarvitaan. Näinhän tämä asia menee.

Mitä vielä tulee nyt siihen tarpeeseen, kun täällä puhutaan siitä, onko se hyvä vai huono, että me olemme metsäteollisuutta ja suomalaista teollisuutta kuunnelleet siinä, kun on määritelty nämä tarpeet, ensinnäkin, ed. Tynkkynen, minä voin teille useita sellaisia puolueettomia tutkijoita ja selvittäjiä kertoa, myöskin Vtt:n piiristä, yliopistojen piiristä, alan korkeitten toimijoitten piiristä, niitä löytyy varmasti, jotka ovat sitä mieltä, että enemmän kuin se 91, reilusti enemmän, pitää sähköä kyetä tarjoamaan.

Vielä ensinnäkin otetaan pohjaksi se, että eduskunta hyväksyi tässä salissa keväällä 2009 kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Mitä me siinä sähkönkulutuksen osalta hyväksyimme yksimielisesti? Minä äsken katsoin vielä paperit — avustajani toivat, kun pyysin — oliko päätös yksimielinen näiltä osin, ja se oli. Mitä me siinä hyväksyimme? Me hyväksyimme arvion siitä, että vuonna 2020 perusurassa sähkönkulutus Suomessa on 103 terawattituntia ja tavoiteltava ura, mihinkä pitäisi pyrkiä ja päästä, on 98 terawattituntia, sama 98 terawattituntia, joka nyt sitten on perustana sille esitykselle, johonka nyt käsittelyssä olevat paperit perustuvat. (Välihuuto) — No, se on totta, että välillä tapahtui merkittävä ja syvä lama. Mutta miten me sen laman otamme hanskaan? Niinkö, että me toteamme, että se lama oli, tuli ja jäi, niinkö, ed. Uotila, vaiko niin, että se tuli, se oli mutta me nousemme siitä lamasta ja me otamme tämän mainion suomalaisen uusiutuvan raaka-aineen, puupohjaisen raaka-aineen, ja jalostamme sitä jatkossakin edes — nyt huomatkaa — likimain yhtä paljon kuin jalostimme suomalaista puuta vuosina 2006—2007? Silloin paperin ja kartongin tuotanto oli noin 14 miljoonaa tonnia. Nyt näissä papereissa pohjana on 13,7 miljoonaa tonnia, vähemmän kuin ... (Ed. Tennilän välihuuto) — Ed. Tennilä, te voitte olla sitä mieltä, että se puu, jota kasvaa entistä enemmän Suomen metsissä, pitäisi polttaa. Mutta ei se ole kovin edullinen tapa käyttää sitä puuta. Ensisijaisesti sitä pitää jalostaa tärkeämpiin, kalliimpiin, arvokkaisiin tuotteisiin, ja sen jälkeen, kun siitä jää vielä paljon polttoonkin, sitä pitää polttaa.

Tähän malliin, ed. Arhinmäki! (Ed. Zyskowicz: Pekkarinen presidentiksi! — Naurua)

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt kovasti koetettu näitä laskelmia tuoda esille. Minä väitän, että tässä on tehty erittäin tarkat laskelmat verrattuna seuraavaan asiaan, jossa me koetamme ottaa tulevaisuuteen kantaa. Tässä suhteessa tämä uusiutuvan tie on kyllä meillä monien tie. Ette te voi varastaa sitä meiltä. Mekin haluamme panostaa nimenomaan siihen. Kaikki merkit viittaavat siihen, päinvastoin kuin ed. Tennilä täällä väittää, että suomalainen uusiutuva on tehnyt, ei ainoastaan Suomessa vaan myös maailmalla, läpimurron.

Tässä suhteessa niihin kysymyksiin, mitä täällä on esitetty, kaikkiin näihin ed. Oras Tynkkysen johdolla tehtyihin kysymyksiin talousvaliokunnassa tässä mietinnössä on annettu vastaus. Nämä kysymykset on kaikki käsitelty, tosin ei niin värikkäästi kuin täällä ministeri Pekkarinen toi esille. Mutta se pitää lukea. Siinä on sellainen vaativa tehtävä, että se pitää lukea ja katsoa ne kuvat ja otsikot. Siitä selviää se, mikä on vastaus työllisyyteen, ja sekin, että totta kai uusiutuvasta energiasta tulee myös sähköä, mutta se ei riitä. Se ei, hyvät ihmiset, riitä siihen, että me pärjäämme Suomena täällä Pohjolassa. Tätä on asiantuntijoitten kanssa käyty moneen kertaan läpi.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen oli liekeissä.

Kun sanoitte tuossa, että jalostamme likimain yhtä paljon puuta kuin huippuvuonna, niin minkä ihmeen takia sen saman puumäärän ja saman tuotannon jalostaminen vaatii 2,5 kertaa niin paljon ydinenergiaa kuin tällä hetkellä? Kun Olkiluoto 3 valmistuu, meillä tuotetaan ydinsähköä 36 terawattituntia, vesivoimaa siihen päälle 14—15 terawattituntia ja metsäteollisuuden prosesseissa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sähköä 10 terawattituntia eli yhteensä 60 terawattituntia tämmöistä perusedullista voimaa teollisuuden tarpeisiin, mitä teollisuus todella tarvitsee. Teollisuus ennustaa oman energiankulutuksensa olevan — siis teollisuus itse ennustaa teollisuuden sähkönkulutuksen olevan — noin 50 terawattituntia. Eli tätä ylijäämää teollisuuden tarpeisiin perusvoimalla on. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Mihin tarvitaan silloin kaksi uutta yksikköä?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on aivan oikeassa siinä, että Suomessa on hyödynnetty paljon uusiutuvaa energiaa, ja tämä hallituksen uusiutuvan energian paketti on vähintäänkin hyvä, ellei suorastaan erinomainen.

Mutta ministeri Pekkarinenkin nyt ihan oikein totesi, että tuulivoimaa voidaan hyödyntää jopa vieläkin enemmän kuin nyt on esitetty. Sillä on vaan hintalappu, ja kysymys on siitä, onko se hintalappu meidän mielestämme liian kova vai kohtuullinen — tästä meillä on ministeri Pekkarisen kanssa eri näkemys. Mutta se lisääminen on mahdollista. Jos havainnollistetaan sitä, mistä suuruusluokasta puhutaan, niin se tuulivoiman lisäys, mitä vihreät esittävät omassa mallissaan, vastaa sitä, minkä Espanja rakensi viime vuonna kuuden kuukauden aikana. Onko se paljon vai vähän? Se on kohtuullisen paljon Suomen oloissa mutta vielä realistisen rajoissa.

Jossain keskustelussa tuli esiin se ajatus, että Suomessa on niin huonot tuuliolot, että täällä ei kannata rakentaa tuulivoimaa kovinkaan paljon. No, saman Itämeren toisella rannalla Ruotsin puolella kuitenkin rakennetaan yhtä tuulipuistoa, joka tuottaa suunnilleen ydinvoimalan verran sähköä, yhtä ainoata tuulipuistoa. Siellä se tuntuu mahdolliselta. (Ed. Skinnari: Siellä on kaavoitus kunnossa!)

Ed. Skinnarille loppuun toteaisin, että minä olen lukenut tämän verran aineistoa [puhuja näyttää paperipinon] tämän päätöksen taustalle. Voitteko sanoa samaa?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Teollisuus ei ole kiinnostunut työpaikoista? En tiedä, mihin perustatte väitteenne, ed. Tennilä. Eihän teollisuus pyöri ilman työntekijöitä. Me yritämme monin eri tavoin löytää keinoja panostaa työhyvinvointiin ja parantaa sitä. (Ed. Tennilä: Mitä se tarkoittaa?) Tämähän on meidän yhteinen tavoitteemme, eikö ole? Eikö meidän yhteinen tavoitteemme olisi myös luoda työpaikkoja, ed. Arhinmäki? Vasemmistoliitolle tämä ei ilmeisesti ole ollenkaan tärkeää, mutta kokoomus kyllä kantaa huolta työntekijöistä ja työhyvinvoinnista ja pyrkii kaikin mahdollisin tavoin siihen, että saamme myös työpaikkoja Suomeen, koska se on myöskin perheiden kannalta tärkeää.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen suuri teatterin ystävä, mutta täytyy sanoa, että tämä ministeri Pekkarisen hurmoshenkinen puhe olisi sopinut paremmin jonkun harrastelijateatterin kesänäytökseen, poliittiseen farssiin, kuin eduskunnan puheeseen, erityisesti sen vuoksi, että kun esitin ministeri Pekkariselle yhden kysymyksen, hän vastasi, että keksi parempi kysymys, tuohon on helppo vastata, sen jälkeen hän jatkoi eteenpäin tässä poliittisessa farssissa eikä vastannut tähän yksinkertaiseen kysymykseen, minkälaiset työllisyysvaikutusselvitykset on tehty ydinvoimasta suhteessa uusiutuviin. Kertokaa se nyt, tällä kertaa ehkä voisitte kertoa sen, kun äsken te sanoitte, että se on mahdottoman helppo kysymys vastata, mutta ette viitsinyt siihen vastata.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onnittelut, ministeri Pekkarinen, täydellinen tyrmäys ensimmäisessä erässä!

Arvoisa puhemies! Kilpailukyky, talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointi ovat kokonaisuus, ja ne ovat riippuvaisia toisistaan. Tällä laajalla energiapaketilla nimenomaan vahvistetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä, Suomen kansantalouden kilpailukykyä. Mutta eihän tämä vasemmistoliittoa kiinnosta, ei ole kiinnostanut pitkiin aikoihin. Te hurskaasti puhuitte työpaikoista, työstä, mutta te toimitte kaikella tavalla heikentääksenne suomalaisen elinkeinoelämän edellytyksiä, työllistämismahdollisuutta ja tulevaisuutta. Tämä on aivan käsittämätöntä politiikkaa. Teiltä ei ole tämänkään päivän aikana tullut yhtään konkreettista esitystä, millä te olisitte tuomassa ja luomassa Suomeen työtä ja hyvinvointia. Ei se työpaikka tule itsestään, vaan se riippuu tästä ketjusta, mikä on kilpailukyky, mikä on talouskasvu, mikä on työllisyys ja mikä on hyvinvointi loppupelissä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen vähän oudoksuin sitä, että keskustelu täällä salissa kävi kohtuullisen pliisuna, mutta alkaahan tämä lämmetä pikkuhiljaa. Kiitoksia ministerille lämmittelystä!

Totesin omassa puheenvuorossani heti aluksi — ette ollut vielä silloin paikalla — että te olette lukujen mies ja pyritte puhumaan meitä pyörryksiin näillä terawattitunneillanne. Mutta haluan nyt kuitenkin esittää näitä kysymyksiä, joihin ei tunnu tulevan vastauksia. Siis:

Miten niin päästöt laskevat esittämällänne tavalla, kun ei ole mitään laskelmia meille päästöjen vähenemisestä osoitettu, ja lauhdevoima ajetaan alas, vaikka uusia investointeja on vastikään tehty?

Miten niin bioenergialla ei voitaisi tehdä lämmön ohella myös enemmän sähköä?

Miten niin energiatehokkuudessa ei olisi esitettyä enemmän potentiaalia? Kun viittasitte yksimieliseen ilmastostrategiaan, niin siinä yksimielisessä ilmastostrategiassa on myös 5 terawattitunnin tavoite energiatehokkuudesta. Minne olette unohtanut sen?

Ja vielä, miten niin (Puhemies: Ja nyt minuutti on käytetty!) tuulivoima ei voisi olla merkittävämmässä roolissa tulevaisuudessa?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin ed. Arhinmäelle haluan sanoa, että ministeri Pekkarinen varmasti vastaa vielä yksityiskohtaisemmin teidän kysymykseenne, kun te ensin kerrotte, millä ne miljardit, jotka ydinvoimaan on yksityinen sektori valmis sijoittamaan, sieltä saadaan meidän käyttöömme, niin että voisimme sitten päättää, että ne sijoitetaan sen sijaan johonkin muuhun. Näin oli mahdollista toimia sosialismissa, mutta minä olen ymmärtänyt, että te ette halua paluuta siihen neuvostomalliseen sosialismiin, jotenka teillä ei varmasti ole tähän ratkaisua.

Herra puhemies! Yleisesti tästä ydinvoiman vastustamisesta: Minun mielestäni kaikkein epä-älyllisimpiä argumentteja ovat ne, joissa sanotaan, että sadoiksituhansiksi vuosiksi — itse asiassa tänä aamuna radiossa sanottiin jo, että miljooniksi vuosiksi — jäävät nämä jätteet ihmiskunnan kohtaloksi. Onko meidän saavuttamamme ihmiskunnan kekseliäisyyden aste todellakin se vihoviimeinen huippu? Eivätkö tulevat sukupolvet keksi mitään? Ajatelkaa, mitä me olemme viimeisen kahdensadan vuoden aikana keksineet; jos ei tulevien vuosien — tuhansien, kymmenientuhansien, satojentuhansien vuosien — aikana keksitä, mitä jätteelle tehdään, niin johan on kumma.

Matti Vanhanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esitetään erityisesti kaksi vastakkaista argumenttia. Toinen liittyy tähän, miten ydinlauhdesähkö kilpailee uusiutuvan energian, lähinnä lämmöntuotannon ja liikennepolttoaineen, kanssa. Tässä kilpailuasetelmassa näillä on keskenään kilpailuasetelmaa yhtä vähän kuin jalkapallolla ja jääkiekolla keskenään. Minusta täällä ei kannattaisi mittaansa enempää väitellä. Toinen argumentti on ed. Tennilän mainitsema kilpailu pääomista. Minulla on kyllä pääomista hieman toisenlainen käsitys. Kyllä siinä lopulta se pääoman tuotto sen ratkaisee. Kyllä pääomaa on maailmasta saatavissa, se ei tässä tätä asetelmaa muodosta.

Kaikella energiantuotannolla on ympäristövaikutuksensa olemassa. Ne ovat erilaiset. Ydinvoiman kohdalla se liittyy tähän polttoaineketjuun, sen hankinnasta säteilevään jätteeseen. Toisella puolella tässä ovat nämä suorat ilmastovaikutukset muun energiantuotannon osalla. Ja jos ollaan rehellisiä, näiden kahden välillä pitää tehdä ratkaisua. Tänä talvena ja keväänä on laadittu energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja ydinenergian osalta kokonaisuus, jolla Suomi pääsee kokonaisenergiassa noin 60 prosentin päästöttömään energiantuotantoon. Se on selkeä valinta tämän ilmastoargumentin puolesta, että me pysymme siinä 2 asteen sitoumuksessa, jonka olemme antaneet. (Puhemies: Nyt minuutti on kulunut!) Se on se ratkaisu, jonka takia itse olen vuosien mittaan kääntänyt kantani suhteessa ydinvoimaan, ratkaisu tämän ilmaston kannalta paremman kokonaisuuden puolesta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Olen ymmärtänyt ainakin tänä päivänä, että ydinvoiman lisärakentamista vastustavat ovat käyttäneet vahvimpina perusteluina sitä, että on arvioitu väärin sähkön tarvetta tulevaisuudessa. Onko se niin suuri virhe, jos arvioi väärin? Se on suuri virhe, jos arvioi sen alakanttiin, niin että tulee ongelmia, mutta jos arvioi sen yläkanttiin, minä en näe siinä mitään vahinkoa. Me viemme ja me saamme rahaa, onko siinä mitään pahaa?

Sitten toinen asia, kun tuolta huudetaan, että metsäteollisuuden suurin ongelma on puun hinta. Puun hinta on suurin piirtein kuutiolta sen verran, mitä työntekijä saa palkkaa, kun hän katsoo ruudusta, miten tämä etenee, siis yhdessä tunnissa. No, kokonaisuus ratkaisee. Puun hinta vaikuttaa, palkat vaikuttavat, energian hinta vaikuttaa, kaikki nämä vaikuttavat lopputulokseen. Sen takia meidän pitää puuttua sellaiseen asiaan, mihin meillä on mahdollisuus puuttua, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja se on energian hinta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen todella kuumeni. Mutta tuohon vesihöyryyn, joka syntyi, sen taakse ei olisi syytä kätkeytyä. Mielestäni, ministeri Pekkarinen, ette vastannut niihin kysymyksiin työllistämisvaikutuksista, mitä täällä esitettiin nimenomaan siitä, onko ministeriönne tehnyt selvityksen ja mikä on sen selvityksen tulos. Sitä tulosta kysyttiin. Tietysti täällä pitäisi olla työministeri Anni Sinnemäen vastaamassa siihen kysymykseen erityisesti.

Mutta edelleenkin, ministeri Pekkarinen, mitä mieltä olette siitä, että meidän sähkönkulutuksemme on Ruotsin tasolla, vaikka Ruotsi on kansantaloutena noin kaksinkertainen? Voitteko vastata oman käsityksenne tästä asiasta?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin yhdyn niihin mielipiteisiin, että sähkön viennissä ei ole sinänsä mitään pahaa. Jos arviointivirhe tulee, toivon, että se tulee siihen suuntaan, että meillä on jotain, mitä viedä. Meillähän on nytkin ollut koko ajan ongelmia, kun vienti ei vedä. Pienenä maana meidän vientimme pitäisi vetää mahdollisimman hyvin.

Täällä on hyvin paljon puhuttu hiilenpoltosta. Tavoitteena on saada hiilenpoltto alas. Hyvä niin. Toivoisin, että ministeri kertoisi myöskin, miten turpeenpoltto saadaan alas. Liittyykö se jotenkin näihin kuvioihin, koska se on kuulemma ympäristön kannalta vieläkin ongelmallisempaa kuin hiilen polttaminen?

Sitten, ministeri Pekkarisen historiallisen vauhdikkaan mutta kuitenkin asiapitoisen puheenvuoron johdosta, huokaisen kyllä siihen suuntaan, että meillä oppositiossa on onnea, että ministeri Pekkarisesta ei vielä tullut pääministeriä, ei ainakaan toistaiseksi.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvin samalla lailla kuin muutamat edustajat tällä puolella ovat keskustelleet, myöskin minä ihmettelen erityisesti vasemmistoliiton näkökulmaa suomalaiseen teollisuuteen. Ei pidä kuin mennä katsomaan, ed. Arhinmäki tai ed. Tennilä, vaikka Tornionjokilaaksoa, jossa on 2 400 teollisuuden työpaikkaa jo Outokummun ympärillä. Samanlaisia tehtaita on kolme syntynyt Kiinaan. Yksi merkittävä kysymys on energian hinta. Haluatteko te, että ne 2 400 työpaikkaa lähtevät siitä — suomalaiset tehtaat, jotka ovat maailman energiatehokkaimpia tehtaita, sen sijaan, että mennään johonkin muualle maailmaan — vai tehdäänkö omia ratkaisuja?

Olen täysin samaa mieltä ed. Vanhasen kanssa siinä suhteessa, että esimerkiksi talousvaliokunnassa me kuulimme näkemyksiä siitä, onko maailmalla sitä rahaa, jos panostetaan myöskin ydinvoimaan. Juuri näin: kysymys on pääoman tuottoasteesta. Sitä katsotaan ydinvoiman osalta, mutta sitä katsotaan myöskin uusiutuvan energian osalta. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, vaikka kuinka te yritätte väittää niin.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ydinvoimapäätös tarkoittaa automaattisesti sitä, että lisätään pysyvää, kasvavaa ja vaarallista jätekuormaa. On vaikea ymmärtää, että 2000-luvulla tehdään sellaisia päätöksiä, joiden seurauksena ongelmajätteen määrä kasvaa ja ympäristöhaitat lisääntyvät ja jotka sen lisäksi vielä antavat aseet ydinvoimajätteen väärälle käytölle. Jo tämä pelkästään antaa perusteet tämän hallituksen esityksen vastustamiseen. Samalla monet asiantuntijat sanovat, että uraani, ydinvoiman lähde, häviää nopeammin kuin jätteen puoliintumisaika, elikkä me olemme kyllä nyt rakentamassa tällä päätöksellä todella aikapommia yhteiskuntaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tavallinen kansalainen ja äänestäjä, jolle ydinvoima on punainen vaate, varmasti haluaisi tietää, menikö hänen antamansa ääni eduskuntavaaleissa 2007 sellaiselle puolueelle, joka on korviaan myöten ryvettynyt kyseenalaisella vaalirahalla, jota todennäköisesti myös ydinvoimateollisuuden edustajat ja lobbarit ovat syytäneet välikäsien kautta hyville yhteistyökumppaneille.

Täytyy muistaa, että tiedämme erittäin vähän vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoituksen rahavirroista, sillä konkurssit ja sitä kautta julkisuuteen päätyminen eivät yleensä osu sellaisiin yrityksiin, jotka hoitavat taitavasti asioitaan. Kysynkin arvoisalta ministeri Pekkariselta, onko hänellä minkäänlaista tietoa tai näkemystä siitä, onko ydinvoimateollisuus tukenut nykyisiä hallituspuolueita eduskuntavaaleissa 2007.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen hiukan tuhahdellen suhtautui ed. Arhinmäen kysymykseen työllisyysvaikutuksista ja samalla toivoi vaikeampia kysymyksiä puuttuvista selvityksistä. Pari esimerkkiä siitä.

Ensimmäisenä esimerkiksi tämä ydinvoiman vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Siitä ei ole esitetty muuta kuin toisistaan runsaasti poikkeavia arvioita, ei kunnon selvitystä. Ministeri on omalta osaltaan tyytynyt esittämään pelkkiä arvailuja vastauksena tähän kysymykseen. On nimittäin epäilyksenalaista, tuleeko ydinvoiman lisärakentaminen vaikuttamaan hiilen käyttöön juuri lainkaan.

Toinen kysymys, johon ei ole vastauksia saatu, koskee sähkömarkkinoiden toimintaa siinä vaiheessa, kun meillä mahdollisesti on kaksi uutta isoa ydinvoimalaa. Kun on kysytty, miten nämä vaikuttavat sähkön hinnanmuodostukseen, sähkön tuontiin, sähkön vientiin, ministeri on lähinnä tyytynyt esittämään huitaisuja siitä, että näin voi olla tai talvikuukausina on näin, jnp.

Kolmantena puuttuvana selvityksenä on täällä myös esille tullut se, että hallitus ei esityksessään ole valmistellut vaihtoehtomallia, jotta sen ja tämän esityksen välillä voitaisiin tehdä valintoja.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Pekkarinen, teidän puheenvuoronne korosti ja osoitti oikeastaan entisestään sen, että uusiutuvaan energiaan liittyvät esitykset olisi pitänyt käsitellä yhdessä ydinvoimalalupien kanssa. Tämän lisäksi energiatehokkuus ja teknologia olisi pitänyt ottaa huomattavasti vahvemmin esille. Tämän pitäisi olla hallituksen kärkenä. Tämän lisäksi meidän pitäisi asettaa todellakin huomattavasti kunnianhimoisemmat tavoitteet energiansäästölle ja panostaa systemaattisesti kaikilla eri sektoreilla energiansäästöön. Nyt hallitus on kuitenkin toiminut toiseen suuntaan.

Täällä on eri tutkijoitten osalta tullut väitteitä siitä, että jos eduskunta hyväksyy ydinvoiman lisärakentamisen, tulee se sitomaan energiatuotannon ja teknologian kehittämisen 50:ksi, jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin yhdenlaiseen teknologiaan. Tämä on hyvin ristiriidassa tämän kokonaisesityksen kanssa, josta mahdollisesti tämä keskustelu jatkuu syksyllä. Mitenkä tulette vastaamaan näihin väitteisiin, jotka eri tutkijat ovat meille tuoneet?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua hämmästyttää se, että kukaan vasemmistoliitosta ja vihreistä ei ole kertonut, haluatteko tällä hetkellä, että Venäjältä hieman epävarmemmista olosuhteista tuodun tuontisähkön tuonti tänne lopetetaan, vai hyväksyttekö sen, että täällä turvallisemmissa olosuhteissa suomalaisen teknologian kautta tuotetaan omaa ydinenergiasähköä, kun haluatte tuoda sitä Venäjältä 20 prosenttia.

Kysymys on isosta periaatteellisesta kysymyksestä, (Eduskunnasta: Arvio sähkönkulutuksesta on ylimitoitettu!) ja minusta on tärkeätä se, että suomalainen teollisuus saa kohtuuhintaista ja varmaa sähköä. Me voimme luottaa siihen, että meillä on sitä sähköä täällä saatavissa, vaikka kulutushuippuja olisi muualla. Se on kotitekoista ja sikäli teollisuuden ja työllisyyden näkökulmasta erittäin mittavaa.

Maalaisjärjellä ajatellen tuntuu siltä, että tämä uusiutuvan paketti on kyllä mitoitettu aivan äärirajoilleen. Siinä on työtä meille kaikille, että me saamme sen ihan oikeasti toimimaan. Se on hyvin kunnianhimoinen, ja me kaikki olemme varmaan sitoutuneet siihen, että se oikeasti lähtee liikkeelle. Mutta uskon, että hallituksessa on mietitty hyvin tarkkaan, että tämän suurempaan määrään yksinkertaisesti tällä hetkellä ei ole mahdollisuuksia.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saarnasitte, ministeri Pekkarinen, uuteen uskoon tulleen käännynnäisen hurmoksella ydinvoiman onnellistavasta vaikutuksesta. Teki vaikutuksen siltä osin. Ei siitä puuttunut kuin halleluja sieltä lopusta. (Naurua)

Varmaa onkin, että tämä ydinvoiman raju lisääminen toteutuu, mutta se huoli, mikä meillä on, on se, että se uusiutuva osa tästä paketista jää toteutumatta tai toteutuu hyvin vajanaisesti. Täällähän ovat jo demarit nostaneet keskustelun siitä, että aivan liikaa pannaan verorahoja siihen pakettiin. Kun vaalit ovat ohi, ed. Zyskowiczin porukka tulee sanomaan samaa, ja se uusiutuvan paketti kuihtuu, niin kuin kävi edellisenkin ydinvoimapäätöksen jälkeen risupaketille. Sama on edessä nyt. Tämä on se meidän huolemme ja pelkomme.

Mitä kokoomuksen taholta heitettyyn Outokumpu-kommenttiin tulee, niin teidän ei kannata Outokummusta paljon puhella, kun se on Torniossa. Se hommattiin sinne kovalla joukkoliikkeellä ja kansanrintamahallituksen päätöksellä. Te panitte hanttiin Torniolle.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kuitenkin hyvä muistaa se, että Suomen talouden selkäranka on metalliteollisuudessa ja metsäteollisuudessa vientiin liittyen. Se on se, mikä täytyy muistaa koko ajan tässä ratkaisussa, ja se tarvitsee sitä ydinvoimaa.

On nyt hyvä, että vasemmistoliitossa on edes sen verran herätty, että siellä vähän tunnetaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei olla työmiehen asialla. Ihmettelen, että te ette kuuntele sen enempää SAK:ta, Metalliliittoa kuin Paperiliittoa. En ole varaukseton kolmikannan kannattaja, mutta olen tottunut siihen, että näiltä tahoilta voi kuulla sen, mikä on suomalaiselle työmiehelle tärkeää. Nämä työpaikat, ed. Arhinmäki, eivät tule julistamalla, vaan ne tulevat sillä, että me olemme aidosti kilpailukykyisiä. Sen takia asia on juuri näin. Jos te ette usko minua, jos te ette usko ammattiliittoja, uskokaa edes omaa edustajaanne Kangasta, joka täällä totesi eilen, että sillä linjalla, jota ydinvoiman vastustajat nyt edustavat, suomalainen teollisuus ei pyöri. Se on kokenutta sanomaa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että periaatepäätöksissä on arvioitu ainoastaan ydinvoimaloiden rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia valittujen rakentamispaikkakuntien tilanteeseen.

Arvoisa ministeri! Valitettavasti kokonaisvaltainen arvio puuttuu hankkeiden toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen vaikutuksista maamme talouteen ja työllisyyteen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. — Ensinnäkin, mitä omaan suhtautumiseeni ydinvoimaan tulee, on ihan totta, että se radikaali muutos kymmenen vuoden, yhdentoista vuoden takaisesta, niin kuin eilen täällä sanoin, on ilmastonmuutos ja ne toimet, mitä vaaditaan. Noin 20 terawattitunnin suuruinen määrä (Ed. Pulliainen: Sillä ei vaikuteta pätkänkään vertaa!) päästöjä aiheuttavaa sähköntuotantoa kerta kaikkiaan pitää pystyä ajamaan alas ja pitää korvata päästöttömillä vaihtoehdoilla, ja nyt uusiutuvan ja ydinvoiman ratkaisuilla sitä vaikutusta haetaan. (Ed. Pulliainen: Jonninjoutavaa puhetta!)

Mitä tulee täällä esitettyyn ajatukseen siitä, että voi voi, kun ei tänne tuotu vaihtoehtoista esitystä tälle ydinvoimapaketille. Luin muuten Helsingin Sanomien toimittajankin tätä samaa asiaa kysyneen. Minä olen ollut yli seitsemän vuotta tässä ministeriössä töissä, ja minä olen koko tämän ajan ollut etsimässä nimenomaan niitä vaihtoehtoisia ratkaisuja, uusiutuvapohjaisia, erilaisia ratkaisuja, joilla suomalaista energiahuoltoa voidaan hoitaa. Ja edelleenkin pidän ambitiotason, kunnianhimotason, vähintään yhtä korkealla kuin silloin vuosina 2000 ja 2001. Minä jälkikäteen olen katsonut keskustan eduskuntaryhmän tekemän selvityksen — itse asiassa itse johdin ryhmää silloin, kun sitä tehtiin — katsoin, kuinka paljon silloin asetettiin uusiutuvan tavoitteeksi. Minä voin kertoa teille, että vaikka me olimme silloin rohkeita, niin se hallituksen uusiutuvan paketti, mistä me olemme sopineet ja tehneet päätökset, on reippaasti rohkeampi kuin se, mitä itse uskalsin kirjoittaa kymmenen vuotta sitten uusiutuvan energian lisäämisen tavoitteeksi Suomelle.

Mitä tulee vielä pariin kolmeen muuhun yksittäiseen kysymykseen: Ed. Tynkkynen, vielä kertaalleen, meillä on yksi asia, mistä me olemme ihan yhtä mieltä. Teoriassa tuulivoimaa voidaan lisätä, mutta kai te sen myönnätte, että meillä nämä olosuhteet on radikaalisti huonompia. Kun Tuuliatlas tehtiin, se kertoi, mikä tilanne on, ja se on meillä paljon huonompi kuin monissa niissä keskeisissä tuulivoimamaissa, jotka tuulivoimaa tuottavat. Nyt satun tätä asiaa seuraamaan. Minä itse en tiedä enkä osaa näitä asioita, mutta minulla on lähellä hyviä ystäviä tai kavereita tai perheenjäseniä, sattuneesta syystä, ja minä ihan sitä kauttakin saan hyvää tietoa siitä, mikä tilanne näissä asioissa on.

Mitä tulee, ed. Arhinmäki, teidän kysymykseenne, olisi ehkä pitänyt vastata, myönnän sen, vähän tarkemmin teidän kysymykseenne. Mutta sanotaan nyt vielä kertaalleen, että meillä on Vatt tehnyt tutkimuksen uusituvan työllisyysvaikutuksista, ydinvoiman työllisyysvaikutuksista. Jos sitä tarkoititte, että jos sille määrälle ydinvoimaa, mitä nyt tässä esitetään, olisi jostakin löydetty uusiutuvalle vielä sen päälle lisämahdollisuudet, niin sellaista selvitystä ei ole tehty. Ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että me emme usko siihen, että voidaan niin hurjan paljon lisää käyttää. Kun ei kerta kaikkiaan siihen mahdollisuuksia ole, niin sellaista erillistä selvitystä kerta kaikkiaan ei ole tehty. Ja se on, jos haluaa tehdä, aika lailla nopeasti uskoakseni tehtävissä, jos sellainen teoreettinen mahdollisuus olisi olemassa, että lähinnä puupohjaista tai tuulipohjaista voitaisiin tai kannattaisi niin paljon lisää ottaa.

Ed. Huovinen, teillä oli kolme kysymystä. Miksi päästöt vähenevät? Jos hiililauhde ajetaan alas ja se korvataan ydinvoimalla, niin päästöt vähenevät. Tai jos chp:tä, jossa hiili on se toinen raaka-aine, ajetaan alas, sitä korvataan, niin totta kai noin käy.

Sitten te kysyitte, miksei biopohjaisesta valmisteta lämmön sijasta enemmän sähköä. Siinä kyllä tulee tekniikka, teknologia vastaan. Täällä on varmaan alan tiedemiehiä tai tutkijoita. Te voitte kertoa, että se nyt vaan ei ole mahdollista. Ylipäänsä puusta tehdyn sähkön kannattavuuden osalta on tärkeää se, löytyykö sille chp:lle sitä lämpökuormaa. Voi tehdä, ed. Huovinen, puulauhdetta, mutta se nyt on hirvittävän kallista eikä ollenkaan kilpailukykyistä. Kyllä se on chp, joka sitten on se, joka tulee kysymykseen. Ja nämä nyt vaan tulevat tietyssä suhteessa, tämä lämpö ja sähkö, josta lämpöä tulee monta kertaa enemmän kuin sitä sähköä.

Ja vielä kun te sanoitte, että minkä takia ei siinä energiatehokkuuden strategiassa sanottua viiden terawattitunnin tehokkuus- ja säästölisää oteta huomioon, niin se on juuri otettu huomioon. Siinä strategiassahan sanotaan, että ilman näitä tehokkuus- ja säästötoimia kulutus on 103 terawattituntia, mutta näiden energiansäästö- ja tehokkuustoimien kautta päästään siihen 98 terawattituntiin.

Ja vielä aivan viimeinen kommentti energiatutkimuksesta ja -teknologiasta. Siitä täällä on puhuttu eilen, tänään monta kertaa ja annettu ymmärtää, että meillä pannaan julkista rahaa paljon ydinvoimaan eikä kovin paljon tänne uusiutuvaan. Väärin! Meillä ei panna julkista rahaa, veronmaksajien rahaa, juurikaan ydinvoimatutkimukseen tai kehittämistyöhön. Ehkä vähän pitäisi. (Ed. Pulliainen: Välillistä rahaa!) — No, minä olen kuullut kaikennäköisiä selityksiä siitä, mikä nyt on välillistä tukea jnp., ja ne nyt eivät kyllä ole kovin johdonmukaisia selvityksiä. — Mutta ympäristö- ja energiateknologiaan laitetaan tänä vuonna yli 200 miljoonaa euroa pelkästään Tekesin kautta. Siinäkin me olemme suhteellisesti ottaen varmasti Euroopan johtava maa.

Turpeesta viimeisenä. Niin kauan kuin kivihiiltä käytetään, kyllä varmaan kannattaa mieluummin käyttää turvetta kuin kivihiiltä. Kun kivihiili ajetaan alas, sähköntuotannossa varmasti jatkossa sama kohtalo tulee perässä ennemmin tai myöhemmin myös turpeelle, se on ilman muuta selvä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen hallitus on päättänyt tämän kevään aikana energiapaketista ja tuonut sen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Pakettia voi kutsua historialliseksi ja kauaskantoiseksi. Valtavat panostukset uusiutuvaan energiaan ja luvat lisäydinvoimalle merkitsevät valtavaa harppausta, suorastaan jättiloikkaa, kohti päästötöntä Suomea. Näillä päätöksillä Suomi tavoittelee täydellistä eli sataprosenttista sähköomavaraisuutta vuoteen 2020 mennessä.

Monelle on yllätys, että tänään nykyisillä menetelmillä Suomen energiasta jopa puolet tuotetaan fossiilisilla tuontipolttoaineilla, öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että sähkön osalta olemme voimakkaasti riippuvaisia Venäjän ydinvoimasta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla ja päätöksillä pääsemme irti tuontisähköstä, tuotamme itse oman energiamme ja vieläpä puhtaasti. Olemme omavaraisia.

Aiemmin olemme tässä salissa tehdyllä päätöksellä sitoutuneet osana EU:n päästötavoitteita siihen, että Suomessa nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin tällä vuosikymmenellä. Se on kova ja haastava tavoite. Toukokuun alkupuolella hallitus on päättänyt keinoista, sanoisinpa ohjauskeinoista, joilla tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden, metsähakkeen ja lämpöpumppujen käyttöä lisätään tehokkaasti tavoitteen saavuttamiseksi.

Tässä energiapaketissa on uusiutuvan energian osuus mittava ja laaja. Nimenomaan uusiutuvat energianlähteet tuovat Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Omalle kotiseudulleni Etelä-Pohjanmaalle näillä toimenpiteillä on suuri merkitys, sillä meillä on luonnonvarojen lisäksi alan vahvaa osaamista ja teknologiaa jo ennestään.

Arvoisa herra puhemies! Osana ilmasto- ja energiastrategian mukaisia energialinjauksia hallitus esittää lupaa kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Sanon suoraan, että en ydinvoimasta välitä, mutta asioita on vain katsottava erilaisista näkökulmista ja haettava parasta ratkaisua. Välittipä tai ei, halusipa tai ei, päätöksiä on tehtävä järkisyihin perustuen. Siis vaikka itse en mitenkään ydinvoimaa rakasta, niin täytyy sanoa, että se on kuitenkin ainoa energianlähde lähivuosikymmeninä, jolla voidaan tuottaa Suomen tarpeisiin riittävästi ja tasaisesti päästötöntä sähköä, sillä ydinvoimassa sään ja vuodenaikojen vaihtelut eivät vaikuta ja tarvittavan polttoaineen osuus on erittäin pieni.

Valtioneuvosto on esittänyt eduskunnalle, että se hyväksyisi ydinvoimalupien myöntämisen TVO:lle ja Fennovoimalle. TVO:n taustalla on muun muassa suuria metsäyhtiöitä ja Fennovoiman omistajissa puolestaan metalliteollisuuden ja palvelualojen yrityksiä sekä paikallisia energiayhtiöitä.

Herra puhemies! Lopullisesti ydinvoimaluvista päätetään huomenna täällä eduskunnassa ja tässä salissa. Toivottavasti tällä huomenna tehtävällä päätöksellä vähennämme päästöjä, nostamme energiaomavaraisuutta, turvaamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä luomme uutta kasvua ja työpaikkoja. Uskon, että tämän kaiken ansiosta edessämme on puhtaampi ja parempi tulevaisuus.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Me olemme todellakin tämän eduskuntakauden tärkeimmän päätöksen edessä, ja niin kuin laajalti on tiedossa, tämä ydinvoimakysymys on omantunnon kysymys. Siksi onkin tärkeää analysoida ja tutkia sitä monesta eri näkökulmasta, ja näin on tehty, ja talousvaliokunnan puolella olemme kuulleet varmaan 70:tä asiantuntijaa sekä puolesta että vastaan että sen väliltä.

On muutamia asioita, joita ennen kaikkea on käsitelty ja myöskin itse olen käsitellyt. Ensimmäinen kohta on energian- ja sähkönkulutus. Siitä oli kevään aikana todella suuret keskustelut täällä, mikä se kulutus on. Oleellista kuitenkin on, että jo tälläkin hetkellä meidän huippukulutuksestamme 25 prosenttia tuodaan ulkomailta, ja se on fakta.

Toinen selkeä, ennakoitava tieto on se, että yhteiskunta on joka tapauksessa sähköistynyt vuosi vuodelta, ja vaikka mitä puhutaan sähköautoista, lämpöpumpuista, vastaavasta, niin joka tapauksessa näyttää, että sähkönkulutus pidemmällä aikavälillä on kasvussa.

Tietysti kun puhutaan energian- ja sähkönkulutuksesta, puhummeko me jostain tavoitellusta yhteiskunnasta? Haluammeko me tänne työpaikkoja, ja mitä se vaikuttaa sähkönkulutukseen? Oma tulkintani on se, että varmasti kokonaisenergiankulutus tulevaisuudessa tulee vähenemään, koska tehostetaan toimintaa, mutta sähkön osuus tulee siinä kasvamaan.

Toinen kysymys on energiaomavaraisuus. Huippukulutuksesta todellakin neljäsosa tuodaan jo ulkomailta. Noin 10 prosenttia Suomen vuotuisesta sähköstä tuodaan Venäjältä. Tutkijoiden mukaan 20 vuodessa maailmalla energiankulutus kasvaa noin 40 prosenttia. Voidaan olla ihan vakuuttuneita myöskin, että mikäli kasvu jatkuu niissä maissa, mistä Suomeen tuodaan sähköä, niin hetken päästä voi olla, että sitä ei tuoda tai viedään johonkin muualle, jolloin tuleekin se kysymys, pitääkö meidän olla sähköomavarainen, energiaomavarainen. Mielestäni pitää, ja ihan sama kysymys kuin tänään aikaisemmin puhuttiin: jos jossain tilanteessa joudutaan myöskin viemään sähköä, niin miten ihmeessä se voi olla maailman pahin juttu? En itse kyllä ymmärrä sitä näkökulmaa, koska jossain tilanteessa me joudumme myöskin tuomaan.

Kolmantena keskusteluissa oli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Niin kuin ministeri Pekkarinen sanoi, jos hiilivoimaa korvataan ydinvoimalla ja uusiutuvilla, se merkitsee hiilidioksidipäästöjen vähenemistä.

No, vähentääkö lisäydinvoima investointeja uusiutuviin? Hyvin monet asiantuntijat tai oikeastaan kaikki asiantuntijat esimerkiksi talousvaliokunnassa sanoivat, että kysymys on ihan omista asioista. Maailmalla on rahaa investointeihin, jotka ovat järkeviä, sekä ydinvoimainvestointeihin että myöskin uusiutuviin. Mikäli Suomessa kehitetään sellaisia uusiutuvia energiantuotantotapoja, jotka ovat kilpailukykyisiä ja järkeviä, maailmalta löytyy siihen rahaa. Kysymys ei ole nollasummapelistä, koska koko maailma on kiinnostunut siitä, millä tavalla energia tuotetaan ja mitkä ovat ne uudet keinot, millä se todellakin tehdään.

Sitten kysymys siitä, pitäisikö Suomen koko elinkeinorakenne muuttaa. Tuntuu, että osa porukasta on sitä mieltä, että siirrytäänpä sitten kokonaan toiseen elinkeinorakenteeseen. En haluaisi ainakaan pirkanmaalaisena kansanedustajana, kun Pirkanmaalla on yli 20 000 metalli- ja konepajateollisuuden työpaikkaa, mennä sanomaan, että muuttakaapas tämä elinkeinorakenne. Mieluummin sanon, että tehkää entistä parempia tuotteita, energiatehokkaampia tuotteita, viekää maailmalle, tuokaa hyvinvointia ja tehdään se kilpailukykytausta kuntoon.

Kuten on sanottu, kun esimerkiksi Google tuli Kymenlaaksoon, se käyttää enempi energiaa kuin vastaava metsäteollisuuden yksikkö, joka sieltä poistui. Ei myöskään näytä olevan sellainen tilanne, että uusi yritystoiminta käyttäisi jotenkin vähempi energiaa sitten.

Eli näittenkin perusteella voi tehdä jo johtopäätöksiä. Mielestäni me tarvitsemme monipuolista energiantuotantoa Suomessa, ja yksi näistä energiantuotannon muodoista on ydinvoima.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on käytetty tässä salissa varmaan jo kaksi- ja puolisataa puheenvuoroa, ja siksi onkin syytä varoittaa, että tässä puheenvuorossa, jonka minä nyt tulen käyttämään, ei todennäköisesti tule mitään uutta näkökulmaa.

Mutta siitä huolimatta asia on niin, että ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita, on tullut haaste koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä peräti noin 80 prosenttia on peräisin energiantuotannosta ja -kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan myös liikenne. Sen vuoksi yhteisen tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi on oltava selkeä. Tavoitteenamme on oltava tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta. Tähän meillä on käytössä kolme keinoa, mutta mikään niistä ei yksin riitä eikä mitään niistä voida korvata toisella.

Ensiksikin meidän on lisättävä energiatehokkuutta kaikin mahdollisin keinoin. Toiseksi, uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä ja monipuolistettava. Ja kolmanneksi tarvitsemme päästötöntä perusvoimaa kahden uuden ydinvoimalayksikön muodossa.

Herra puhemies! Ydinvoiman lisärakentaminen on välttämätöntä myös sähköntuotannon varmistamiseksi suomalaisille. Sähkön kysyntä kasvaa elinkeinoelämän ja energiateollisuuden arvion mukaan 107 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä ja 115 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Sähköntuotantoon on meillä siksi investoitava ja on investoitava merkittävästi ja nopealla aikataululla.

Energiateollisuuden helmikuussa 2008 julkaisemassa selvityksessä todettiin, että Suomea uhkaa sähköntuotantokapasiteetin vaje. Sähkön kysyntä kasvaa ja tuotantokapasiteettia poistuu runsaasti käytöstä seuraavien vuosien ja erityisesti kahden vuosikymmenen aikana. Erityisesti raskas teollisuus tarvitsee jatkossa entistä enemmän sähköä raaka-aineiden jalostamiseksi. Tulevaisuudessa ei myöskään voida nojautua missään tapauksessa mittavaan sähkön tuontiin. Näistä syistä johtuu, että sähköntuotantokapasiteetin vaje syvenee vuoteen 2030 mennessä jopa 8 400 megawattiin. Sen vuoksi meidän on nyt ydinvoimaa rakennettava siis lisää kerta kaikkiaan. Tämä kapasiteetti, mikä meillä on olemassa sähköntuotannossa, ei tule riittämään.

Energian kohtuullinen hinta, riittävyys ja saatavuus ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Kyse on keskeisestä huoltovarmuus- ja elinkeinoelämän kilpailutekijästä. Tällä on merkittävä vaikutus koko talouteemme ja taloutemme vakauteen.

Ydinvoiman rakentamiseen ei käytetä veronmaksajien rahaa euroakaan. Ydinsähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta antavat hyvän pohjan kotimaisille ja ulkomaisille investoinneille ja sijoituksille Suomeen ja tätä kautta yrittäjyydelle, työllisyyden kasvulle ja kansalaistemme hyvinvoinnin lisääntymiselle.

Herra puhemies! Ydinvoiman lisärakentamisen myötä energiaomavaraisuutemme siis kasvaa ja huoltovarmuutemme paranee. Mikä tärkeintä, Suomeen ei enää tarvitse tuoda venäläisissä ydinvoimaloissa tuotettua sähköä. Samalla voimme korvata käytöstä poistuvia hiilivoimaloita. Nyt tehtävät päätökset tukevat Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa, jossa tavoitteena on lisätä sähköntuotantokapasiteettia siten, että sähkön tarve pystytään tuottamaan kaikissa tilanteissa omilla voimalaitoksillamme.

On totta, että myös ydinvoiman käyttöön liittyy riskitekijöitä, joista merkittävimpänä on käytöstä syntyvä ydinjäte. Riskitekijöiden ja saatavan hyödyn välillä on kuitenkin osattava säilyttää suhteellisuudentaju. Ydinjätteen loppusijoitus syvälle peruskallioon on tällä hetkellä paras mahdollinen tapa, mutta se mahdollistaa myös toisenlaisten ratkaisuiden käyttöönoton teknologian kehittyessä. Ydinvoiman lisärakentamiselle on Suomessa sikäli hyvät edellytykset, että maassamme on kolmen vuosikymmenen aikaiset hyvät kokemukset ydinvoimalaitosten käytöstä.

Arvoisa puhemies, vielä lopuksi: Kaikilla tunnetuilla energiatuotantomuodoilla on omat riskinsä ja vaikutuksensa ympäristöön. Ilmaston ja myös ilman laadun kannalta ydinvoima on kuitenkin yksi parhaimpia sähköntuotantomuotoja. Uskon tällä viikolla eduskunnassa käydyn ilmasto- ja energiakeskustelun hälventäneen ydinvoimaan kohdistuvia aiheettomiakin pelkoja ja vakuuttaneen niin päättäjät kuin Suomen kansalaisetkin ydinvoiman käytön tarpeellisuudesta.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Ympäristö- ja ilmastokysymykset huolettavat meitä kaikkia. Tämä on aivan aiheellista, sillä ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaaminen ovat ihmiskunnan ylivoimaisesti suurimpia uhkia. Näiden uhkien torjumiseksi tarvitaan pikaisia toimia.

Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisen rinnalla kokoomuksella on halu säilyttää Suomi yhä vauraana hyvinvointiyhteiskuntana. Siksi on tärkeää, että säilytämme teollisuutemme ja työpaikkamme tulevaisuudessakin. Teollisuus on edelleen yksi suurimmista työllistäjistämme. Huolehtimalla teollisuuden tarpeista huolehdimme sitä kautta satojentuhansien kansalaisten työpaikoista ja siten heidän ja heidän perheidensä tulevaisuudesta.

Pelkästään metsäteollisuuden voidaan laskea työllistävän suoraan tai välillisesti noin 200 000 suomalaista. Ydinvoiman mukana synnytämme Suomeen uutta elinvoimaisuutta ja uusia työpaikkoja. On esitetty arvioita, joiden mukaan rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset olisivat merkittävästi suuremmat, jos vastaava sähköntuotantokapasiteetti tuotettaisiin vaihtoehtoisella tavalla. Työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ole kokonaisuudessaan rinnastettavissa keskenään, sillä uusiutuvan energian tuotanto edellyttää vielä merkittävää yhteiskunnan tukea. Positiivisia työllisyysvaikutuksia tuleekin arvioida laajemmin kuin pelkästään ydinvoiman rakentamisen ja voimaloiden käytön edellyttämän työvoiman kannalta. Yhtä ydinvoimalarakennukseen työllistyvää henkilöä kohden on meillä tuhansia muita ydinsähköstä välillisesti työllistyviä työntekijöitä, muun muassa metalliteollisuustyömiehiä, metsätyöntekijöitä ja palvelualalla työskenteleviä ihmisiä. Tämä tosiasia tuntuu valitettavan usein unohtuvan keskusteluissa.

Arvoisa puhemies! Vaikka kokonaisenergiankulutuksen arvioidaan vähenevän, tulee sähkön suhteellinen osuus kasvamaan. Sähkön hankinnasta ei saa tulla elinkeinoelämälle rajoittavaa tekijää. Jo nyt on sähkö teollisuudelle suuri menoerä, minkä vuoksi sen käyttöä pyritään jatkuvasti pienentämään. (Ed. Martti Korhonen: Mutta paljonko se on prosentteina?) Maailmanmarkkinoilla kilpailevilla yrityksillä ei todellakaan ole varaa energian tuhlaamiseen.

Nyt myönnettävillä luvilla annamme kahdelle yhtiölle mahdollisuuden rakentaa omalla kustannuksellaan Suomen välttämättä tarvitsemaa perusenergiaa. Suomalaisille veronmaksajille ydinvoiman lisärakentamisesta ei siis aiheudu kuluja. Sen sijaan uusiutuvan energian tukeminen ja muut ilmastotoimet, esimerkiksi päästökauppa, korottavat kansalaisten energiasta maksamia kustannuksia joko suoraan energialaskujen tai valtion keräämien verojen ja maksujen kautta.

Ydinvoimakeskustelun yhteydessä on väitetty, että uudet teknologiat vähentäisivät ja tasoittaisivat sähkön tarvetta eikä ydinvoimaa siksi tarvittaisi. Tämä väite ei kuitenkaan mielestäni perustu tosiasioihin. Uusi teknologia, kuten sähköautot, lämpöpumput, päinvastoin kasvattavat sähkön kulutusta. On hienoa, että älykkäät sähköverkot ja kysyntäjousto voivat toisaalta tasoittaa kulutuspiikkejä ja osin vähentää energiankäyttöä. Perusvoiman tuotantotarpeeseen ne eivät kuitenkaan merkittävästi vaikuta.

Kaikilla tunnetuilla energiantuotantomuodoilla on ne omat riskinsä ja vaikutuksensa niin ympäristöön kuin meihin ihmisiin. Ilmaston ja myös ilmanlaadun kannalta ydinvoima on sieltä parhaimmasta päästä sähköntuotantomuotoja. Sillä on mahdollisuus korvata saastuttavia fossiilisia polttoaineita, jotka ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen vauhdittajia. Siksi ydinvoiman hyödyntäminen on ainakin toistaiseksi välttämätöntä energiantuotannon päästöjen alentamiseksi.

On totta, ettei ydinvoiman käyttö ole ongelmatonta. Kokonaistilanne huomioiden on ydinvoiman lisääminen osana hallituksen laajaa energiapakettia kuitenkin perusteltua. Ydinvoiman periaatepäätökset merkitsevät vakaata, luotettavaa energianlähdettä, jota suomalainen hyvinvointiyhteiskunta todella tarvitsee. Perusenergianlähteet turvaamalla mahdollistetaan myös hallituksen kaavailemat mittavat panostukset uusiutuvaan energiaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat saimme itsellemme suuren lukupaketin juhannusviikonlopuksi. Luettuani talousvaliokunnan mietinnön sekä useat valiokuntien lausunnot ja niihin liitetyt eriävät mielipiteet tuli väkisinkin mieleeni ajatus, onko kysymys edes samasta asiasta, kun kerran voidaan olla niin totaalisesti eri mieltä.

Myös julkisuudessa on esiintynyt paljon ristiriitaista tietoa. Eräskin asiantuntija on väittänyt televisiossa, että ydinjäte on muutaman sadan vuoden kuluttua niin turvallista, että sitä voi vaikka syödä. Toisten asiantuntijoiden mukaan se on hengenvaarallista vielä sadantuhannen vuoden kuluttua. Näin ristiriitaisten näkemysten vallitessa on vaikea tehdä suuren luokan kysymyksessä hyvin harkittuja päätöksiä, joten olisi syytä ottaa aikalisä.

Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan eduskuntavaalien 2007 suurrahoittajat saivat itselleen mieluisan hallitusohjelman. Eräiden selvitysten mukaan on todellakin käynyt niin, että esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien taitavat lobbarit saivat kirjatuksi hallitusohjelmaan useita keskeisiä tavoitteitaan. Kyllä lobbareiden kannattaa jatkossakin kohdentaa vaalitukeaan niille puolueille ja pääehdokkaille, jotka toimivat uskollisesti vakituisten rahoittajiensa talutusnuorassa vuodesta toiseen. On harmillista, että vasta viimeisen vuoden aikana Suomen puoluerahoitusta sekä valittujen kansanedustajien ja heidän varaedustajiensa vaalirahoitusta käsittävää lainsäädäntöä saadaan seuraavien vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä hieman nykyistä enemmän päivänvaloon, vaikkakin samanaikaisesti toteutettu rahankeräyslain muutos saattaa hyvinkin aiheuttaa uusia hämärärahan väyliä joillekin harvoille, tarkasti valikoiduille ehdokkaille.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen kauden kansanedustajana olen usein ihmetellyt vanhojen puolueiden ja niiden edustajien menettelytapoja. Vuosi sitten tässä salissa äänestettiin alkoholilain muutoksesta. Perussuomalaiset esittivät pykälämuutoksia, jotka olisivat kieltäneet lapsiin ja nuoriin kohdistetun alkoholin mielikuvamainonnan, jonka on todettu tutkimuksissa lisäävän paljon alkoholinkäyttöä ja sitä kautta myös haittoja. Tässä salissa runsaat 30 edustajaa äänestivät esityksemme puolesta. Nyt tästä samasta asiasta on liikkeellä ainakin yksi kirjallinen kysymys ja yksi lakialoite, jotka itsekin eilen allekirjoitin. Miksi nämä hallituspuolueiden edustajat äänestivät perussuomalaisten esitystä vastaan vuosi sitten, jos he todella aidosti ja vilpittömästi kannattivat jo tuolloin ja edelleen nyt tänä päivänä kannattavat esitystämme, kuten lakialoitteen ja kirjallisen kysymyksen sanamuodoista voidaan päätellä. Joskus tuntuu siltä, että on tämä varsinaista teatteria! On kiinnostavaa nähdä, kuinka ydinvoimapäätöstä markkinoidaan jo nyt äänestäjille vihreän värin miljoonilla sävyillä. Kallis, upea, näyttävä kampanja, kukahan senkin viime kädessä maksaa?

Arvoisa puhemies! Tässä salissa ydinenergiaa on mainostettu vihreäksi energiaksi. Tämän väitteen lisäksi voitaisiin yhtä hyvin väittää Orwellia lainatakseni, kuinka "sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa".

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapoliittisen strategian toteuttaminen luo pohjaa suomalaiselle työnteolle ja hyvinvoinnille. Ilmastotavoitteeseen vastaaminen vaatii meitä säästämään energiaa, lisäämään energiatehokkuutta ja käyttämään laajasti ja kustannustehokkaasti kaikkia vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energian tuotantotapoja. Ilmasto- ja energiakysymykset sekä energiapolitiikka ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja vaikuttavat näin suoraan tai välillisesti toistensa toteuttamisedellytyksiin. Ratkaisut vaativatkin kokonaistarkastelua, josta oiva esimerkki on valmisteltu energiapaketti, jossa ovat mukana energiatehokkuus, uusiutuvan energian lisääminen ja lisäydinvoiman rakentaminen.

Kohtuuhintaisen energian merkitys Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytysten turvaamisessa on ensisijaisen tärkeää. Sähköä on oltava saatavilla riittävästi, jotta sekä teollisuus että muu yhteiskunta voi kasvaa ja ylläpitää hyvinvointia.

Useat suomalaiset tehtaat ja tuotantoyksiköt sijoittuvat aivan kärkipäähän energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia mittaavassa eri maiden välisissä vertailututkimuksissa. Näistä syistä on järkevää, että emme turhaan aja alas teollisuuttamme ja samalla työpaikkoja pois Suomesta, vaan pidämme huolta siitä, että mahdollisimman puhtaan tuotannon ja uusien investointien edellytykset turvataan.

Sähkön hinta on teollisuutemme keskeinen kilpailukykytekijä osaamisen ja muun raaka-aineen saatavuuden ja hinnan ohella. Erityisesti metsäteollisuutemme on kovassa rakennemuutoksessa ja sille tulee luoda edellytyksiä pitkän aikavälin mittaviin panostuksiin, mutta myös metsäteollisuuden tulee panostaa osaavaan henkilöstöönsä.

Suomalainen metsäteollisuus tarvitsee kuitenkin lisää energiaa, sillä ala tuottaa 100 miljoonan kuluttajan paperituotteet ja 50 miljoonan eurooppalaisen puutuotteet. Hiiltä sitovana raaka-aineena puuta käytetään tulevaisuudessa entistä laajamittaisemmin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tähän sähkön toimitusvarmuus ja kohtuullinen hinta luovat vahvan pohjan. Toimintaympäristöömme pitääkin luoda sellaiset edellytykset, että teollisuus uskaltaa investoida Suomeen, sillä muuten voimme sanoa hyvästit monille suomalaisille työpaikoille ja hyvinvoinnin moottoreille.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimaloiden on arvioitu rakennusaikanaan nostavan investointitasoamme kahdesta kolmeen prosenttiin. Investointien arvo on siis useita miljardeja, ja ne tehdään markkinaehtoisesti.

Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan Olkiluoto 3:n vaikutus on parhaimmillaan ollut lähes kaksi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä antaa osviittaa myös tulevien investointien mittakaavasta. Jos ydinvoimaluvat jäisivät myöntämättä, ei voida kuitenkaan osoittaa, että vastaavia investointeja tehtäisiin uusiutuvaan energiaan tai muuhun vastaavaan investointikohteeseen Suomessa. Investoinneilla on siis pysyviä pitkäkestoisia vaikutuksia, kun ne nostaisivat bruttokansantuotettamme jopa puolella prosentilla.

Meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointi riippuu energiaintensiivisestä vientiteollisuudestamme. Metsä-, metalli-, kemianteollisuutemme vastaavat noin 80 prosentista teollisuuden sähkönkulutuksesta. Onkin aivan selvää, että kohtuuhintainen sähkö on välttämätön edellytys näiden alojen menestykselle ja uusille investoinneille.

Kotimaisen puun jalostaminen kestävää kulutusta palveleviksi tuotteiksi tuo työtä ja toimeentuloa suoraan ja välillisesti jopa puolelle miljoonalle suomalaiselle eri puolilla maata. Suomalaiset työntekijät ovat meille kokoomuslaisille aina puolustettava asia eikä niin, kuten ed. Arhinmäki virheellisesti väitti.

Itse asiassa sain käteeni Metsäteollisuuden esitteen, jossa Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen sanoo näin: "Suomessa tarvitaan menestyvää teollisuutta ja teollisia työpaikkoja niin paperiteollisuudessa kuin muillakin energiavaltaisilla toimialoilla. Sähköntuotantoa koskevat päätökset ovat merkittävää teollisuuspolitiikkaa, jolla vahvistetaan teollisuuden toimintaedellytyksiä."

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman vastustajat uskovat, että meillä on suunnattomat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäämiseen. Tällä hetkellä uusiutuvasta energiantuotannostamme lähes 70 prosenttia on peräisin metsäteollisuudesta, ja 2000-luvulla metsäteollisuus onkin investoinut yli miljardi euroa bioenergiaan. Ydinvoiman myötä lisäinvestoinnit mahdollistuvat, ja jatkossa näemme toivottavasti investointeja niin puurakentamiseen kuin erilaisiin puupolttoainetta hyödyntäviin sovelluksiin biojalostamoista puupohjaisiin tuotteisiin.

Täällä on tänään myös keskusteltu siitä, mikä meidän energiatarpeemme tulee jatkossa olemaan. Käsiini osui Helsingin Sanomissa julkaistu Jaakko Kianderin Vieraskynä, jossa hän kirjoittaa näin: "Vaatimatonkin talouskasvu johtaa bruttokansantuotteen kaksinkertaistumiseen vuoteen 2050 mennessä ja lähes viisinkertaistumiseen vuoteen 2100 mennessä. On vaikea uskoa, ettei tästä seuraisi myös sähkönkulutuksen kasvua. Esimerkiksi vuosina 1970—2008 bruttokansantuote kolminkertaistui ja sähkönkulutus nelinkertaistui. Energiapolitiikassa tulisikin varautua sähköntarpeen kasvuun 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja kasvun jatkumiseen edelleen tämän jälkeen." Eli tähänkin pohjautuen meillä on suuri tarve lisätä uutta sähkökapasiteettia, sillä iso osa nykyisestä tuotantokoneistostamme (Puhemies: 5 minuuttia!) tulee tällä vuosikymmenellä käyttöikänsä päähän ja huomattava osa sähköstämme tuodaan Venäjältä. Myös huoli tuontisähkön toimitusvarmuudesta on aito.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimarakentaminen on iso investointi Suomen kokoisessa maassa. Pysyvät kotimaiset työllisyysvaikutukset ovat noin 10 000 henkilötyövuotta. Rakentamisen aikana luku on kolminkertainen, joskin ulkomaisen työvoiman osuus voi olla merkittävä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta onkin aivan aiheellisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että kotimaiset yrittäjät olisivat osallisina tulevissa rakennustöissä, ja kiinnittänyt huomiota myös harmaan talouden tiukkaan valvontaan ja suomalaisten työehtojen ja lainsäädännön noudattamisen valvontaan.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Meillä on tehty erittäin paljon panostuksia tutkimus- ja tuotekehitykseen erityisesti ilmastoteknologian ja energiaratkaisujen osalta, ja varmastikin kehitys tulee olemaan lähivuosina huimaa, mutta aivan varmoja emme ole siitä, pystymmekö näitä hedelmiä kantamaan vielä seuraavien lähivuosien tai vasta vuosikymmenien päästä. Ministeri Pekkarisen johdolla on tehty hienoa työtä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan saralla. Tätä työtä tulee jatkaa ja panostaa siihen entistä enemmän ja voimakkaammin.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Ed. Alanko-Kahiluoto mainitsi puheessaan, että tämä maa on meille rakas ja siksi haluamme panostuksia uusiutuvaan energiaan. Juuri näin. Tämä maa on meille rakas, ja haluamme huolehtia siitä, että myös työpaikat ja hyvinvointi säilyvät jatkossakin.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa tarvitaan lisää sähköntuotantoa. Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu, ja rakennemuutos tuo lisää sähköä vaativia tuotteita ja palveluita. Sähköautot, lämpöilmapumput, taulu-tv:t ynnä muut tulevaisuudessa elämistä helpottavat laitteet pitävät huolen siitä, että sähköä tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnassa yhä enenevässä määrin.

Sähkönkäytön lisäämisellä voidaan tehostaa luonnonvarojen käyttöä sekä vähentää energian kokonaiskulutusta ja päästöjä. Sähkö luo edellytyksiä investoinneille, talouskasvulle ja työllisyydelle niin teollisuudessa kuin palvelutuotannossakin. Hallituksen energiapaketilla kokonaisuudessaan vahvistetaan kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä, edistetään talouskasvua sekä saatetaan liikkeelle miljardien eurojen investoinnit tällä vuosikymmenellä. Ratkaisulla luodaan myös markkinoita uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyville uusille teknologioille ja yrityksille.

Uusiutuvan energian tukeminen ja muut ilmastotoimet, esimerkiksi päästökauppa, korottavat kansalaisten energiasta maksamia kustannuksia joko suoraan energialaskujen tai valtion keräämien verojen ja maksujen kautta. Kuitenkaan meidän ei pidä ehdoin tahdoin nostattaa energiakustannuksia moninkertaiseksi. Ydinvoimaa ja uusiutuvia ei pidä siis asettaa vastakkain, vaan molempia tarvitaan nyt yhtä lailla.

Uutta tuotantokapasiteettia tarvitaan myös tuontiriippuvuuden poistamiseen ja vanhojen laitosten korvaamiseen. Sähkön tuonnista koituu nykyisin Suomelle vuositasolla vähintään puolen miljardin euron lasku. Vanhojen laitosten poistuma kasvaa merkittävästi kuluvalla ja seuraavalla vuosikymmenellä. Lisätarjonta auttaa myös hillitsemään hintapaineita. Sähköntuotannon omavaraisuusastetta tule nostaa niin, että sähköntarve pystytään tyydyttämään ilman tuontia, mikä edellyttää ydinenergian lisärakentamista Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa teollisuus kuluttaa noin puolet sähköstä. Massa- ja paperiteollisuus on Suomen teollisuuden toimialoista merkittävin sähkönkäyttäjä. Suurimmillaan vuonna 2006 sen sähkönkäyttö oli lähes 27 terawattituntia. Raudan, teräksen ja värimetallien valmistukseen sähköä kului yhteensä noin 5,4 terawattituntia huippuvuonna 2006. Metallin jalostusyritysten kustannusrakenteen energian osuus oli noin 5 prosenttia vuonna 2008, mutta joissakin tuotteissa osuus on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi ferrokromin tuotantokustannuksista sähkön osuus on yli 30 prosenttia ja sinkin tuotantokustannuksista yli 40.

Teollisuus on nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa yksi suurimmista työllistäjistä. Huolehtimalla teollisuuden tarpeista huolehdimme sitä kautta satojentuhansien kansalaisten työpaikoista ja siten heidän hyvinvoinnistaan. Tätä taustaa vasten on ollut varsin mielenkiintoista kuunnella vasemmistoliiton lisäydinvoiman vastaisia kannanottoja. Olisi luullut heidän kannattavan teollisia työpaikkoja ja niiden tuomaa sosiaaliturvaa kansalaisille. Vasemmistoliitto näkee kyllä ongelman vihreiden hallituksessa olemiselle, mutta ei omassa välinpitämättömyydessään työtä tekevää kansaa kohtaan. Nähtäväksi jää, kuinka kalliiksi vasemmistoliitolle tämä Helsingin vihreiden kanssa kisaaminen lopulta tulee, sillä elämää, työpaikkoja sekä äänestäjiä on myös Kehä kolmosen ulkopuolella.

Sähkön hinta tai sen saatavuus ei saa olla tulevaisuudessa kynnyskysymys teolliselle Suomelle, sillä olemmehan jo valmiiksi korkeiden tuotantokustannusten maa sekä sijainniltamme varsin epäedullisesti sijoittunut kasvaviin kansantalouksiin nähden. Meillä on siis jo haasteita aivan tarpeeksi, niitä ei tarvitse luoda lisää omatoimisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen on otettava ilmastonmuutos tosissaan ja oltava valmis mittaviin toimiin päästöjen ehkäisemiseksi. Mielestäni tosiasia on, että ilman lisäydinvoimaa tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, tuotannon omavaraisuudesta ja kohtuuhintaisen sähkön takaamisesta eivät toteudu. Pelkillä uusiutuvilla energiamuodoilla teollinen, hyvinvoiva ja kehittyvä Suomi ei yksinkertaisesti ole mahdollinen. Lisäydinvoiman rakentaminen Suomeen on suomalaisille hyvä ratkaisu. Siksi kannatan sitä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Larikka itse asiassa itse totesi tuossa omassa puheenvuorossaan, mikä tuotannontekijöiden arvo on. Energiaa teollisuudella on noin 5 prosenttia, valtaosalla teollisuudesta noin 5 prosenttia. Eli kyllähän se pitää panna oikeaan mittasuhteeseen, mistä tässä on oikeastaan kyse. Ja jos on ydinvoimauskossa, niin minä en tietenkään sille mitään voi, mutta maapallo ja Suomi ovat myös vastuussa tulevaisuudessa muustakin: tuotetaan tänne yhteiskuntaan uraania, joka kumminkin tulee olemaan jälkipolville se ikuinen ongelma meidän ajanlaskumme mukaan katsoen. Se on se iso asia, joka tässä painaa sen rinnalla, että tuotannontekijöistä pitää pitää huolta. Siitä minä olen samaa mieltä, tuotantoedellytyksistä pitää huolehtia, mutta eihän sitä voi tehdä hinnalla millä hyvänsä. Siinä mielessä meillä on erilaiset painotukset. Me luotamme myös siihen, että me Suomessa voimme, osaamme tehdä, pystymme tekemään myös energiaa muilla tuotantomuodoilla.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tulen itse tuolta Kymestä, missä paperiteollisuus on erittäin tärkeää, ja meillä oikeasti siellä nähdään, että jos me emme tee nyt oikeanlaisia ratkaisuja, niin nämä teolliset työpaikat kyllä valuvat meidän käsistämme pois. Kun te sanoitte, ed. Korhonen, että me olemme tätä mieltä, niin minun on kyllä hirveän vaikea sieltä meidän seutukunnaltamme etsiä niitä vasemmistoliittolaisia, jotka allekirjoittavat sen väitteen, että me voimme samalla lisätä teollisia työpaikkoja, pitää ne Suomessa ja vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. (Ed. Martti Korhonen: Minä tulen antamaan tukiopetusta!)

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskuntasalissa on puhuttu paljon ydinvoimaloiden loppuratkaisujen työllistämisvaikutuksista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota muun muassa siihen, että periaatepäätöksiin ei liity kattavia selvityksiä päätösten vaikutuksista työllisyyteen. Periaatepäätöksissä on arvioitu ydinvoimaloiden rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia valittujen rakentamispaikkakuntien tilanteeseen. Valitettavasti kokonaisvaltainen arvio puuttuu hankkeiden toteuttamisen tai toteuttamatta jättämisen vaikutuksista maamme talouteen ja työllisyyteen.

Turun kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan Olkiluoto 3:n rakentamishankkeen vaikutus on enimmillään ollut lähes 2 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta ja 0,7—1,2 prosenttia kaikista työllisistä. Satakunnan alueella kokonaistyöllisyyden lisäys vastaa noin 5:tä prosenttia alueen kokonaistyöpanoksesta. Merkittävät kerrannaisvaikutukset ovat rakennustoiminnassa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Työllistävä vaikutus on kohdistunut erityisesti teknisille aloille, ja välilliset työllisyysvaikutukset kohdistunevat merkittävältä osin naisvaltaisille aloille, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Lisäksi alueella on asunnontarve ja ravintolapalveluiden sekä koulutus- ja muiden kunnallisten palveluiden kysyntä kasvanut. Näillä on myös oma välillisesti työllistävä vaikutuksensa, joka ulottuu Satakunnan ulkopuolellekin. Ulkomaalaisten työntekijöiden maksamat verot ovat vaikuttaneet myönteisesti alueen kuntatalouteen.

Fennovoiman hankkeen myötä syntyisi kokonaan uusi ydinvoimalaitos. Hankkeen toteuttamisen myötä saataisiin Pohjois-Suomeen uusia työpaikkoja ja tasapainotettua alueellista kehitystä.

Valiokunta piti tärkeänä, että rakentamisvaiheessa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia yrityksiä ja suomalaista työvoimaa. Valiokunta korosti myös tilaajien ja kotimaisten yritysten verkostoitumisen merkitystä, jotta alihankinnoista päätettäessä mahdollisimman moni suomalainen yritys saisi urakoita.

Pidän tärkeänä, että Fennovoiman hakemukseen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta suhtaudutaan positiivisesti. Fennovoiman omistajapohja on laaja, ja siinä on muun muassa 48 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä. Tällä hetkellä nämä laitokset ovat suurimmalta osalta pörssisähkön varassa, koska oma sähköntuotanto on vähäistä. Tämä vaarantaa pienten energialaitosten toimintaedellytykset. Uusi yrittäjä tuo aina kilpailua markkinoille, ja sen myötä kuluttajilla ja teollisuudella on mahdollisuus saada edullisempaa sähköä. (Ed. Pulliainen: No niin, Mankala-hankala!) — Niin just.

Arvoisa puhemies! Kannatan yhden ydinvoimalan rakentamista, koska haluan turvata teollisuuden ja kotitalouksien sähkönsaannin. Tällä hetkellä uusiutuvan energian riittävä saanti on hyvin epävarmaa ja kuluttajille se tulee kohtuuttoman kalliiksi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tarvita kahta uutta ydinvoimalaa, koska kahden rakentaminen voisi vaarantaa uusiutuvien energialähteiden kehittämisen.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta asetetaan Suomen tavoitteeksi päästöjen leikkaaminen vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Suomi on myös sitoutunut uusiutuvan energian osuuden nostamiseen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla. Meidän on panostettava energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästämiseen sekä älykkäiden ja taloudellisten sähköverkkojen rakentamiseen, jotta sähkön hävikki olisi mahdollisimman vähäinen. On myös panostettava siihen, että saavutamme ilmastopoliittisen tavoitteemme sekä päästöjen että uusiutuvan energian suhteen.

Jacob Söderman /sd:

Värderade talman! I 70-talets debatt om kärnkraften var det bärande argumentet för motståndarna att kärnkraften möjliggjorde en snabbare skadlig urbaniseringsprocess med påföljande nedslitande av miljöresurserna. Man ansåg också att den påskyndade konsumtionssamhällets slit och släng-mentalitet på ett skadligt sätt.

Professor G.H. von Wright sade träffande att "kärnkraften är människans mest förfinade sätt att missbruka naturen". Däremot var det inte rädslan för olyckor och misstro för de tekniska lösningarna som dominerade i den inhemska debatten förrän Tjernobylolyckan inträffade. Den ledde till en längre negativ period i inställningen till kärnkraft.

Den pågående debatten om klimatförändringen har lett till att kärnkraften har upplevt en renässans eftersom den direkt påverkar klimatförändringen rätt lite jämfört med andra energikällor, som till exempel kol och olja. Därför är det förståeligt att regeringen driver på mera kärnkraft.

Då det gäller principbesluten om beviljande av byggtillstånd för två kärnkraftverk så uppstår det ett moraliskt dilemma när JK:s undersökning av Taisto Turunen visade att tjänstemannaberedningen i ministeriet ansåg att det finns faktiska grunder enbart för ett kärnkraftverk. Ministrarna har senare förklarat att behovet av två kärnkraftverk har uppstått av politiska skäl, vilka aldrig närmare förklarats. Jag antar att de skälen inte riktigt tål dagsljus.

Förslaget att ge Teollisuuden Voima grönt ljus att bygga en ny enhet motiveras med att de har god erfarenhet av att bygga kärnkraftverk. Där brister logiken. Bolagets pågående svårigheter att få Olkiluoto 3 färdigt är ingen rekommendation för att få ett tillstånd till, snarare tvärtom.

När det gäller Fennovoimas tillstånd så har bolaget ännu inte beslutat var kärnkraftverket ska byggas, vilken teknisk lösning som ska användas och det finns inte heller några garantier för hur avfallet ska omhändertas. Däremot finns det starka skäl att misstänka att den största delen av produktionen är planerad att gå till export, vilket inte ligger i nationens intresse.

Det är viktigt för en självständig stat att ha kontroll över baskommunikationerna. Lika viktigt är det att staten har kontroll över produktionen av basenergi. Därför är det frapperande att regeringen förkastat statsbolaget Fortums tillstånd för byggande av en enhet i Lovisa. Kärnkraftverken i Lovisa har fungerat bra under tiotals år. Därtill har Fortum en gedigen erfarenhet av att bygga kärnkraftverk. Detta gör regeringens beslut synnerligen förvånande. Det hade varit mycket klokare att ge Fortum tillstånd att bygga en kärnkraftsenhet till i Lovisa.

Regeringen har inte gett ett övertygande skäl till att Fortums ansökan förkastades. Om beslutet leder till att Fortum börjar aktivera sig på den, som jag ser det, relativt osäkra ryska marknaden, så leder detta till onödiga risker.

Trots att jag förstår regeringens goda intentioner anser jag att det inte finns sakliga skäl att godkänna de här två ansökningarna. Dessutom verkar det som om det annonserade paketet kring förnybara energikällor är onödigt stort tilltaget och skulle bli en svår börda för skattebetalarna.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ensin ihan muutama huomio tästä keskustelusta. Täytyy sanoa, että kun olen kuunnellut ministeri Pekkarista sekä eilen että tänään, niin luotan kyllä hänen asiantuntemukseensa tässä asiassa. Se on aivan erinomainen, ja täytyy sanoa, että se osaaminen osoittaa, että ministeri Pekkarinen on hallituksen todellinen ilmastoasiantuntija. Täytyy sanoa, että hänestä voisi tulla myöskin hyvä energiakomissaari, kun hänelle tässä tämän päivän istunnon aikana on annettu erilaisia uusia tehtäviä.

Mitä tulee sitten puheenjohtaja, ed. Arhinmäen käyttämään puheenvuoroon, hän puhui ydinvoiman viennistä. Kun ollaan tänä päivänä siinä tilanteessa, että Suomi tuo merkittävästi sähköä ja vienti on hyvinkin kaukana, niin täytyy tältä osin todeta, että ehkä Vasemmistoliitto pitää vanhasta periaatteesta kiinni; sähköä tuodaan Suomeen Neuvostoliiton vanhoista ydinvoimaloista. Se on ilmeisesti se johdonmukainen linja, jota puolue on vuosikymmenet noudattanut ja haluaa noudattaa tänä päivänäkin: onhan parempi, että ne neuvostoliittolaiset voimalat tuottavat sitä kuin että sitä tuotetaan Suomessa turvallisesti.

Mitä tulee sitten vasemmistoliiton linjaan, niin täytyy sanoa, että teillä on ollut erittäin hyvä asiantuntija aikanaan. Siteeraan hänen puheenvuoroaan eduskunnassa 17.11.1982, hän totesi: "Ydinvoima on jo käytännössä osoittautunut Suomen oloihin soveltuvaksi taloudelliseksi ja ympäristöystävälliseksi sähkön tuotantomuodoksi - - meidän on pidettävä huoli siitä, ettei uusi ydinenergialaki ei pääse tarpeettomasti hidastamaan ydinvoiman rakentamista." Tämä oli pääluottamusmies, kansanedustaja Kauko Tamminen, teidän puolueenne kaikkien aikojen paras energia-asiantuntija, joka käytti tämän puheenvuoron. Hän oli vakuuttuneesti ydinvoiman puolella, mutta hän oli työläisten edustaja tässä parlamentissa. Tänä päivänä vasemmistoliitto ei enää edusta Suomen työläisiä vaan erilaisia kaupungilla vaeltavia, vihertävään sävyyn liikkuvia henkilöitä, ja täytyy sanoa, että ihan aidosti teollisuustyöläinen tarvitsee tänä päivänä tukea tässä eduskunnassa, ja tässäkin keskustelussa nimenomaan kokoomus on antamassa, muitten ohella, vahvaa tukea suomalaiselle työmiehelle.

Sitten on kysytty, miksi täällä on vapaat kädet. Täytyy sanoa, että itse olen ollut kriittinen ydinvoiman suhteen silloin, kun tulin eduskuntaan. Tutustuttuani asioihin olen täysin vakuuttunut ydinvoiman hyödyllisyydestä tässä tilanteessa, kun torjutaan ilmastonmuutosta, mutta joillekin tämä on selvästi uskonto. Kun keskusteltiin eduskunnan aikataulusta ja kysyin vastustajilta, vaikuttaako tämä selvitys täällä teidän kantaanne, niin sanottiin, ei tietystikään, me vaan halutaan kuulla asiantuntijoita, mutta eihän me muuteta kantaamme mihinkään. Kysymys on uskonnosta, ei faktoihin luottamisesta ja faktojen läpikäymisestä. Siitä syystä tämä koko prosessi ja sen arviointi on täysin tarpeetonta. Aikaa on ollut vuosien aikana eduskunnassa riittävästi selvittää kansanedustajille, miten tässä asiassa toimitaan, mikä on tarkoituksenmukaista, ja tässä suhteessa täytyy sanoa, että prosessi on ollut täysin asianmukainen.

Sitten mitä tulee vielä uraaniin, mielenkiintoista on se, että talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että 30—40 prosenttia nykyisestä ydinpolttoaineesta tulee venäläisestä ydinasemateriaalista, ja täytyy sanoa, että kun rakennetaan ydinvoimaa, se tarkoittaa sitä, että miekoista tehdään auroja. Tehdään todellista rauhantyötä, olemme rauhankumppanuudessa, kun rakennamme ydinvoimaa ja taistelemme ydinaseita vastaan. Mielestäni tämä on tärkeä näkökulma tässä.

Vielä lopuksi yksi huomio, arvoisa puhemies, joka koskee Mankala-periaatetta. Meillä asunto-osakeyhtiöissä on se periaate, että vastikkeena maksetaan vain se summa, minkä taloyhtiö tarvitsee erilaisiin hankkeisiinsa, mutta summat eivät voi olla niin suuria, että yhtiön täytyisi tehdä voittoa. Ja näitten vihreitten meppien ehdotus siitä, että Mankala-periaatetta ei hyväksyttäisi — korkein hallinto-oikeus meillä on jo hyväksynyt — on samalla myös voimakas hyökkäys edullista asumista vastaan Suomessa, se, että pitäisi asunto-osakeyhtiöiden tehdä voittoa, josta pitäisi voida verottaa, että kukaan ei saisi asua halvalla. Täytyy sanoa, että mitä tulee voimaloihin, on täysin luonnollista, että osuuskuntaperiaatetta voidaan soveltaa: rakennetaan yhdessä ja jaetaan se tuotanto, mikä siitä kaiken kaikkiaan syntyy.

Arvoisa puhemies! Olennaista tässä asiassa on myöskin se, että nyt ei päätetä siitä, aletaanko Suomessa ensimmäistä kertaa rakentaa ydinvoimaa, vaan nyt on kysymys voimaloista 6 ja 7. Aikanaan on jo ratkaistu, että ydinvoimaa tässä maassa rakennetaan, nyt on kysymys vaan siitä, että minkälaisia vaihtoehtoja halutaan: onko se kivihiili vai onko se ydinvoima. On kysytty, onko vaihtoehtoja. On. Tässä maassa saa kaikkia muita energiamuotoja rakentaa, paitsi ydinvoimaa, ilman eduskunnan lupaa. Vaihtoehto on jokaisen käytettävissä. Ed. Pulliainen voi mennä ja pystyttää tuulivoimalan, jos hän näin haluaa. Siitä vaan, se vaihtoehto on aina olemassa. Ydinvoimaan tarvitaan meidän suostumuksemme. Jos me katsomme, että me haluamme sähkön päästöttömiä tuotantomuotoja, niin tietysti silloin tuemme ydinvoimaa. Ajoitus on erittäin tärkeä siitä syystä, että nyt aletaan maailmalla voimakkaasti rakentaa ydinvoimaa ja jos me olemme nyt liikkeellä, saamme voimalat halvemmalla kuin ne saadaan tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Työllisyysvaikutukset ovat aivan olennaisia, ja ne on selvitetty sekä työasiainvaliokunnan että myöskin muitten valiokuntien mietinnöissä. Tältä osin täytyy sanoa, että 10 000 työntekijää on tuo kokonaisarvio (Puhemies: 5 minuuttia!) kaiken kaikkiaan pysyvästi ja sillä on suuri merkitys tässä työllisyystilanteessa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Sasille varsinaisessa puheenvuorossani tähän uraaniasiaan, mutta Mankala-periaatteeseen vastaan nyt heti. Siinähän tämä teidän vertailunne onnahti pahemman kerran sen takia, että nämä Mankala-periaatteella toimivat yhtiöt myyvät Nord Poolin kautta markkinahintaan sitä sähköä, siis toisin sanoen hankkivat sitä kautta ekstravoiton, josta eivät maksa yhtään mitään.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan tietysti ed. Sasia suurena humoristina, ja hän ei tuottanut pettymystä tälläkään kertaa. Puuttuisin kahteen asiaan.

Siis ensinnäkin olemme kai aika yksimielisiä siitä, että eduskunnan päätös ydinvoimaloista on tämän vaalikauden ylivoimaisesti tärkein ja kauaskantoisin päätös. Tätä taustaa vasten ed. Sasin kannanotto, että koko prosessi on turha, oli aika erikoinen. Voi olla, että minä olen perehtynyt vuosien varrella ydinvoimaan aika tarkkaan ja ed. Sasi varmasti on myös tehnyt niin, mutta kaikilla muillakin kansanedustajilla tulee olla mahdollisuus asiantuntijakuulemisissa paneutua asiaan riittävällä vakavuudella.

Toinen asia, johon kiinnittäisin huomiota, oli tämä ed. Sasin kannanotto, että nyt ollaan huolissaan ydinsähkön viennistä, vaikka tänne koko ajan tuodaan paljon sähköä. Ministeri Pekkarisen vastauksesta käy ilmi, että jos rakennetaan kaksi suurta ydinvoimalaa, niin toisen ydinvoimalan tuotannosta voi jopa 70 prosenttia vuodessa päätyä vientiin. Se on aika iso muutos, ja se on vastoin sekä ydinenergialain periaatetta että hallituksen ilmasto- ja energiastrategian eksplisiittistä linjausta.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomihan tuo 70 prosenttia energiastaan maarajojen ulkopuolelta, ja Luxemburg ja Suomi ovat EU:ssa ainoat, jotka eivät ole omavaraisia. Kaikki muut ovat huolehtineet siitä, että ollaan omavaraisia. Sen sijaan ed. Sasi kaivelee nyt 30—40 vuotta vanhoja asioita, ja ihme, kun tässä ei Kekkosta ja kommunismia vielä nosteta tämän taakse.

Itse kannatan hallituksen esitystä ja kahta ydinvoimalaa, mutta ihmettelen kyllä, kun täällä puhuttiin Mankala-periaatteesta: kaksi vihreätä meppiä Euroopassa sabotoivat sitä, että suomalaiset yritykset voivat käyttää Mankala-periaatteella sähköä. Se on kuin omaan jalkaansa ampuisi, kun se on edullinen sähkö ja kilpailukyky näin säilyy. Ihmettelen, minkä maan asioilla he siellä oikein huseeraavat. (Ed. Salo: Ei ainakaan Suomen!)

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman samaa ihmettelen kyllä minäkin, että minkä maan asioita siellä europarlamentissa ajetaan. Mankala-periaatehan on sinänsä aika jännä periaate, sillä sitähän on noudatettu Suomessa, kun on perustettu meijeriosuuskuntia ja tämän tyyppisiä muita vanhoja, hyviä järjestelmiä, joista sitten on myöhemmin luovuttu. Siinähän todellakin yhtiön kukin osakas on osuuksiensa mukaisesti velvollinen maksamaan yhtiön toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja saa korvaukseksi sitten tässä tapauksessa sähköä, höyryä tai lämpöä, jota itse käyttää, mutta sitten sen jälkeen jos tätä myydään ulos, niin totta kai se silloin on verollista ja verotetaan. Näinhän pitääkin olla, ja näinhän Mankala-periaate toimii. Tämä on Euroopan komissiossa ollut kaksi kertaa esillä, niin että ei tässä pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Mankala-periaatteeseen, niin tietysti yhtiö ottaa sähkön itselleen, mutta jos myy sitten sen sähkön, niin tietysti siitä syntyvästä voitosta maksetaan vero. Se on aivan sama asunto-osakeyhtiössä: kun on asunto siinä talossa, jos sitä ei tarvitse itse, vuokraa sen, ja siitä vuokrasta maksetaan veroa, tuloveroa, ja tietysti sille, että pitäisi maksaa suurempi vastike, ei ole mitään tarvetta, koska voittoa ei synny sille kiinteistöosakeyhtiölle.

Sitten mitä tulee väitteeseen siitä, että tästä lisäenergiasta 70 prosenttia menisi vientiin: lähdetään nyt ensin siitä, että korvataan se tuonti, siihen menee yksi voimala, sitten korvataan kivihiiltä, siihenkin menee helposti yksi voimala, niin että siinä suhteessa se vienti ei ole kovinkaan lähellä, kun me olemme tällä hetkellä pitkälti tuonnin varassa, että minun mielestäni siltä osin faktat ovat harvinaisen selviä.

Ja on selvää, että täällä se asia pitää käsitellä, mutta meillä oli ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko täällä, ja siinä yhteydessä tämä eduskunta on jo käsitellyt tätä asiaa, ja tässä on ollut ihan riittävästi näittenkin viikkojen aikana aikaa käydä tätä asiaa lävitse, että eduskunta on voinut riittävästi paneutua tähän asiaan. Ja haluan vain nostaa suuren arvostukseni Kauko Tammista kohtaan, joka oli legendaarinen kansanedustaja ja todellinen vaikuttajahahmo valtiovarainvaliokunnassa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Tunnelma eduskunnan ympärillä on ollut sähköinen ja säteilevä jo jonkin aikaa, syystäkin, sillä nyt tehtävä päätös vaikuttaa pitkän aikaa siihen, minkälainen paikka Suomi on asua ja elää. Tässä kohdin mietin tätä tulevaisuuspatsasta puhuessani tätä puhetta.

Kansanedustajalle päätös luvista on vaikea. Ydinvoimapäätös on tullut jopa uniini asti. Tutkittua tietoa on paljon, mutta lähteestä riippuen lopputulos näyttää erilaiselta. Näyttää olevan monta totuutta. Päätöksen seuraukset näkyvät kymmeniä vuosia eteenpäin. Itselle ja koko kansalle on pystyttävä perustelemaan oma ratkaisunsa, ja ratkaisusta on myös meidän jokaisen kannettava vastuu.

Päätökseni tueksi olen käynyt paljon läpi tietoa ja myös analysoinut lukuja hyvinkin kriittisellä asenteella. Vuonna 2009 sähköä kulutettiin 81 terawattia, josta ydinsähköä oli 28 prosenttia ja nettotuontia oli 15 prosenttia. Vuosi oli hyvin matala sesonki sähkön suhteen. Tänä vuonna arvioidaan, että sähkönkulutus on 84 terawattia, joka on 3 terawattia enemmän kuin oli edellisenä vuonna. Jo se kertoo, miten suhdanneherkkä ala sähköala on.

Tulevaisuuden kulutusarviot vaihtelevat vähän sen mukaan, milloin niitä tehdään, ja myös sen mukaan, kuka niitä tekee. Periaatepäätöksen oletuksena on, että vuonna 2020 kulutusarvio on 98 terawattituntia. Kukaan ei kuitenkaan varmasti voi sanoa tulevaa sähkönkulutusta, mutta joka tapauksessa tiedämme sen, että energian kokonaiskulutuksesta sähkön osuus tulee kasvamaan. Omalla tavallaan mekin tällä ratkaisullamme vaikutamme tulevaisuuteen ja tulevaisuuden rakenteiden muodostumiseen, myös meidän elinkeinoelämän rakenteisiin.

Yhtenä selkeänä tavoitteena on ollut omavaraisuus eli pääseminen eroon tuontisähköstä. Voidaan sanoa, että yksi ydinvoimala korvaisi tuonnin. Jatkossakin uskon, että itäenergiaa ostetaan, jos sitä voi ostaa halvalla ja myydä kalliilla eteenpäin. Sitä emme tiedä, kuinka pitkään. Ydinsähkön tuotanto on Suomessa, mutta raaka-aine on tuontiuraania. Huoltovarmuuden kannalta erona muihin tuontipolttoaineisiin, kivihiileen ja erityisesti öljyyn ja maakaasuun, on se, että uraania voidaan varastoida Suomessa usean vuoden tarpeisiin. Uraani on kuitenkin katoava luonnonvara. On arvioitu, että se riittää 80 vuodeksi nykyhintatasolla. Toisaalta, jos hintataso nousee, niin nähdään, sen voidaan katsoa pidempäänkin riittävän, kun lähdemme hakemaan niitä pienempiä lähteitä. Siksi joka tapauksessa ydinvoimalat ovat väliaikainen ratkaisu. Ehkä päästötön fuusioenergia tai muut uudet kehittymässä olevat tuotantoteknologiat tulevat jonakin päivänä tilalle. Tätä työtä tehdään tänä päivänä miljardien ja miljardien edestä, muun muassa fuusioenergiaa kehitettäessä.

Toisen luvan myöntäminen perustuu kasvavalle sähkön tarpeelle ja teollisuuden kasvulle sekä poistuvalle voimalakapasiteetille. On arvioitu, että jopa kolmannes voimalaitoksistamme vanhenee käsiin. Tarve kasvaa myös, kun tulevaisuudessa auto vaihtuu sähköautoon, öljylämmitys sähköä hyödyntäviin lämmitystapoihin, kuten maalämpöön ja lämpöpumppuihin. Suunta on energiatehokkuudessa, josta tulevat myös tulevaisuuden liiketoimintasarat. Toisaalta voi syntyä myös sähköä kuluttavia uusia teollisuuden aloja. Tästä esimerkkinä on Googlen konesalitoiminta. Suomi on turvallinen maa konesalitoiminnalle. Samoin vanhoja sähköintensiivisiä teollisuuden aloja voisi houkutella osakkuussähköllä, jolla pystytään saamaan selkeää kilpailuetua. Tästä esimerkkinä on Outokummun ferrokromitehtaan laajentaminen.

Arvoisa puhemies! Sähkön hinta ei saa nousta pilviin. Kylmässä Pohjolassa talojen lämmittämiseen tarvitaan edullista sähköä jatkossakin. Samoin energiaintensiivinen teollisuus saa kilpailuetua, kun sähkön hinta pysyy vakaana ja kohtuullisena. Erityisesti Fennovoiman hankkeen myötä moni uusi teollisuuden ja palvelusektorin toimija pystyy lisäämään oleellisesti omaa sähköntuotantoaan. Markkinoiden toimivuuden kannalta sekä Fennovoiman että TVO:n hanke lisäävät kilpailua sähkömarkkinoilla.

Ruotsissa on päätetty korvata kymmenen ydinreaktoria uusilla. Ydinsähkötuotanto lisääntyy siellä myös olemassa olevien (Puhemies: 5 minuuttia!) voimalaitosten modernisoinneissa. Haluammeko, että pohjoismaisia energiamarkkinoita hallitsevat ruotsalaiset vai suomalaiset toimijat? Onko parempi, että huipputurvallista ydinsähköä tuottavat suomalaiset saavat suuremman osuuden markkinoista? Siitä hyötyy myös Suomen kansa. Energiaa myyvät yhtiöt ovat rahasampoja. Ne tuovat valtiolle mukavan summan niin yhteisö- kuin pääomaveroja, kunhan omakustannusyhtiön omistus on suomalaisissa käsissä eikä käy niin, että Suomessa tuotettu ydinsähkö menee omakustannushinnalla ulkomaille. Sijaintipaikkakunnilleen voimayhtiöt tuovat työpaikkoja ja kiinteistöveroja.

Ydinvoimaan liittyy riskejä. Niistä emme koskaan puhu liian paljon. Yksi suuri kysymys on, miten ydinjäte löytää turvallisen loppusijoituspaikan tai käsittelyn, jolla se voidaan neutralisoida. Tästä emme tiedä, onnistuuko se ikinä, mutta mehän emme tiedä, minkälainen ihmismieli on keksimään uusia konsteja. Posiva rakentaa ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa 412 metrin syvyyteen jätteille, jotka ovat jäähtyneet ydinvoimalan yhteydessä 40—60 vuotta. Vapautumisesteitä on useita: polttoaineen olomuoto, kapseli, betoniittipuskuri, tunnelien täyttö ja kallio. Kuulostaa turvalliselta.

Kysymys Fennovoiman jätteiden sijoituksesta on vielä auki. Se on ehdottomasti pystyttävä ratkaisemaan. Suomessa syntynyt ydinjäte on loppusijoitettava Suomessa, ja laki kieltää ydinjätteen tuonnin Suomeen. Näin tulee jatkossakin olla. Tuottaja vastaa ydinjätteestä siihen asti, kunnes ydinjäte on loppusijoitettu. Suomessa kerätään ydinsähkön tuottajalta 1,1—1,5 euroa megawattitunnilta yhtiöstä riippumatta rahastoon, jonka tehtävänä on säilyttää ja turvallisesti sijoittaa rahat. Rahaston arvon on riitettävä kulloinkin varastossa olevan ydinjätteen loppusijoittamiseen ja laitosten käytöstä poistoon. Tällä hetkellä rahastossa on 1,8 miljardia euroa.

Toinen riski on ydinonnettomuus. Sen toteutumisriski on kaikin keinoin minimoitava, mutta myös riskin realisoitumiseen on varauduttava. Ydinvastuu ydinonnettomuuden varalta on lupapäätöksen kulmakiviä; vastuunkantajan tulee olla selvä. Yhtiöiden taseista ei onnettomuuksia kateta. Esimerkiksi TVO:n ja PVO:n taseet ovat omavaraisuusasteiltaan heikkoja, tulorahoitusta ei kerry tasetta vahvistamaan, eikä osakepääomia ole korotettu riittävästi. Yhtiöt toimivat pääosin velkarahoitteisesti. Tällä hetkellä yhtiöillä olevan pakollisen ydinvastuuvakuutuksen minimisumma on noin 190 miljoonaa euroa. Lisäksi, koska yhtiöt ovat niin sanottuja Mankala-yhtiöitä, niiden osakkaat ovat sitoutuneet vastaamaan yhtiöiden kustannuksista, mikä tapahtuu myös siinä tapauksessa, jos ydinonnettomuus tapahtuu. Siltä osin voidaan puhua laajemmasta vastuusta kuin pelkästään omistajuusvastuusta.

Suomi on odottanut kansainvälisen ydinvastuusopimuksen saattamista voimaan. Säädimme ydinvastuulain jo vuonna 2005. Komission kesäkuun kokous ei valitettavasti tuonut ratkaisua asiaan. Ministeri Pekkarinen on onneksi käynnistänyt kansallisen lainsäädäntöuudistuksen väliaikaiseksi ratkaisuksi, kunnes kansainväliset sopimukset saadaan voimaan. Ydinvastuun tulee olla riittävä kattamaan vahingot joko vakuutuksen tai ydintoimijoiden yhteisten rahastojen tai molempien kautta. Yhteiskunta ei saa missään kohtaa olla maksajana ydinonnettomuustilanteissa.

Uusiutuva energia maksaa yksinään liikaa. Pelkästään tuulivoiman syöttötariffi vuonna 2020, 200 miljoonaa euroa, on paljon. Näille rahoille löytyisi paljon monia muitakin käyttöjä. CO₂-päästöjä on kuitenkin leikattava. Yksi osaratkaisu on myös ydinsähkö. Eikä Suomelle ole pahitteeksi vientituloja tuovat työpaikat. Lisäksi ydinvoimaturvallisuutemme on huippuluokkaa, siitä Stuk pitää huolen. Ydinjäteasiat ovat hoidossa rahastoineen.

Kannatan kahta ydinvoimaluvan myöntämistä. Oikeastaan edellytyksenäni oli se, että ministeri Pekkarinen on lähtenyt sitoutuneesti viemään eteenpäin ydinvastuulain eteenpäinvientiä. En pidä ydinvoimasta, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että sitä tarvitaan. Toivottavasti sitä tarvitaan vain lyhyen aikaa, siihen asti, kun energiaa säästävät menetelmät kehittyvät pidemmälle, uusiutuvat energialähteet opitaan hyödyntämään tehokkaammin ja esimerkiksi fuusioenergia avaa uusia mahdollisuuksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi: Ed. Larikka kaakkoissuomalaisena kansanedustajana — hän ei ole nyt valitettavasti salissa, mutta ehkä kuulee tämän — puhui siitä, miten hän on erityisesti huolissaan sähköstä, onko sitä riittävästi metsäteollisuudelle. Ed. Larikka ehkä tietää myös, että UPM Oyj lopetti Korian paperitehtaan, Stora Enso Oyj Summan tehtaan, Stora Enso Oyj vähensi toimintaansa Imatralla ja UPM Oyj Lappeenrannassa. Molemmilta yhtiöiltä lähti satoja työntekijöitä kilometritehtaalle, ja edelleenkin: kumpikaan yhtiö ei kertonut näiden lopettamisten syyksi energian hintaa taikka sähköpulaa.

Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että täällä on, niin kuin on ministeri Pekkarisenkin suulla sanottu, perusteluista oleellisin näille kahdelle ydinvoimalaitokselle ilmastonmuutoksen hillintä.

Täällä on vedottu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan, joka tosiasiallisesti ulottuu vain vuoteen 2020. Kun kysyttiin ympäristövaliokunnassa, mikä on tämän strategian hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus, niin asiantuntija, joka on täällä läsnä, sanoi, että se on 5 prosenttia, ja kuitenkin nimenomaan EU:n tavoitteen Suomen kohdallakin pitäisi olla 20 prosenttia. Se 15 puuttuvaa prosenttia tuli asiantuntijavastauksessa selitettyä niin, että se tulee Olkiluoto 3 -hankkeesta. Kuitenkin se on neljä viisi vuotta myöhässä. Siis sen valmistumisajankohta on epäselvä, ja näin ollen tämä kertoo vain nykyisen hallituksen ennusteiden ja strategioiden täsmällisyydestä.

Hallituksen esityksen keskeisimmät heikkoudet ovat siis se, että se väittää ydinvoiman rakentamisen vähentävän Suomessa hiilidioksidipäästöjä oleellisesti. Kuitenkin, ja haluan sen toistaa, asiantuntijaselvityksen mukaan yksi ydinvoimalaitos vähentää 1 miljoonalla tonnilla hiilidioksidipäästöjä, kaksi siis 2 miljoonalla tonnilla.

Hallituksen sähkönkulutusennusteet on täällä todettu ylimitoitetuiksi, ja niiden nostaminen tasolle 98 terawattituntia tapahtui varsin epäuskottavalla tavalla: Hallituksen omia energiatehokkuustoimia jätettiin huomiotta. Kotitalouden sähkönkulutusta nostettiin äkillisesti ja metsäteollisuuden sähköntarvetta vastoin asiantuntija-arviota yksinkertaisesti vain nostettiin metsäteollisuuden omien arvioiden perusteella. Metsäteollisuushan toteaa, että se tuottaa vuonna 2020 13,7 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Kuitenkaan siihen, missä se sen tuottaa ja millä resursseilla, tarvitseeko se siihen enemmän sähköä kuin aikaisemmin, ei ole mitään perusteluja esitetty.

Hallituksen väite, että sähköntarve voidaan tyydyttää vain ydinvoimaa rakentamalla, on myös perusteeton. Useat asiantuntijatahot ovat selvityksissään osoittaneet sähkön tarpeen tyydyttyvän 50-prosenttisesti energiatehokkuutta lisäten. Yksi neljännes tulee bioenergian käytön lisäämisestä, ja loppu, yksi neljäsosa, koostuu muista uusiutuvista energialähteistä. Tämä siis koskee sähkön lisätarvetta.

Ydinsähkön edullinen hinta on ollut yksi perustelu. Kuitenkin tämä on varsin epävarma väite, ja myöskin talousvaliokunnan mietinnössä se on todettu. Standard & Poor’s ja Moody’s katsovat ydinsähkön hinnan nousevan 5 000—8 000 dollariin kilowattia kohden. Citigroup arvioi hinnaksi 65 euroa megawattitunnilta vuonna 2020. Tämä arvio on marraskuulta 2009. Mit ilmoitti toukokuussa 2009 ydinvoimaloiden hinnan nousevan 15 prosentilla vuodessa.

Olkiluoto 3:n nousee 3 miljardista eurosta 5,3 miljardiin euroon. Flamanvillen reaktorin, joka on eurooppalainen painereaktorityyppinen, samanlainen kuin Olkiluoto 3, (Puhemies: 5 minuuttia!) hinta nousee 4 miljardista 5,6 miljardiin euroon. Kiinalaisen Sanmen-reaktorin, joka on tyypiltään niin sanottu ap-reaktori, tuottaman sähkön hinnan arvioidaan kolminkertaistuvan.

Arvoisa puhemies! Työllisyyskysymys on yksi heikkous tässä hallituksen esityksessä. On valitettavasti niin, että ydinvoimarakentamisen työllisyysvaikutukset, kun niitä verrataan hajautetun energiantuotannon työllisyysvaikutuksiin, ovat jääneet hallituksen toimesta toteuttamatta ja selvittämättä. Tämä oli myös ministeri Pekkarisen pakko todeta. Näin ollen keskeisintä perustelua, kun täällä puhutaan kokoomuksen suulla erityisesti työllisyydestä, ei siis ole esitetty.

Myöskin Suomesta tehdään ydinenergiaparatiisia. Tällä hetkellä Suomen sähkönkäyttö on Ruotsin tasolla. Ruotsi on kuitenkin bruttokansantuotteeltaan noin kaksi kertaa Suomea suurempi. Kuitenkin me käytämme suunnilleen saman verran sähköä. Syy tähän ei suinkaan ole siinä, että meillä on toisen tyyppinen teollisuus, vaan ennen muuta siinä, että sähkön käytön tehostamista ei ole Suomessa toteutettu samalla tavalla kuin Ruotsissa on tehty.

Väite siitä, että kaksi ydinvoimalaa poistavat sähkön tuonnin Suomeen, ei myöskään pidä paikkaansa. Suomeen tuodaan aina silloin sähköä muualta, kun se on edullisempaa kuin Suomessa tuotettu sähkö tai kun sitä voidaan edullisesti viedä muualle, ja ydinvoimasähköä on aikomus toimittaa Baltian lisäksi myöskin Saksaan. Latvian ja Liettuan energiastrategiassa on todettu aivan virallisesti, että ne rakentavat sähköntuotantoa Suomesta tuotavan sähkön varaan.

Täällä kysyttiin, mitä pahaa siinä on, että viedään sähköä. Kuitenkin se on vastoin hallituksen virallista linjaa, eduskunnan täällä päättämää linjausta. Täällä usein viitataan ilmasto- ja energiastrategiaan, mutta ei tässä asiassa. Se ei kelpaa hallitukselle viitteeksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus, kuten myös sitä uskollisesti seuraava talousvaliokunnan enemmistö, viittaa jatkuvasti pitkän tähtäimen ilmasto- ja energiastrategiaan. Kuitenkin tuo strategia ulottuu siis vuoteen 2020. Nyt päätöksen kohteena olevat voimalat valmistuisivat vasta 2020-luvun lopulla.

Edelleenkin: Ydinvoimaa ei todellakaan ole globaalisti, kansainvälisesti, lueteltu ilmastonmuutoksen hillinnän välineeksi. Se ei kuulu Unfccc:n valikkoon, ei Kioton sopimuksen määrittämään cdm:ään eli puhtaan kehityksen mekanismeihin. Se ei ole ratkaisu tämän planeetan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä on erittäin tärkeää ja meidänkin hyvä huomioida.

Lopuksi on moitittavaa se, että kun näitä asioita M 2, 3 ja 4 on käsitelty eduskunnassa, niin monet valiokunnat eivät ole todellakaan pystyneet käsittelemään muita asioita johtuen tästä aivan ylikireästä aikataulusta: 56 vuorokautta valtioneuvoston periaatepäätöksestä siihen, että meidän pitäisi huomenna tästä asiasta äänestää. Kun täällä aikaisemmin, 2002, käsiteltiin viidettä reaktoria, niin oli aikaa 120 päivää. Nyt meillä on kolme esitystä 56 päivän aikana käsiteltävänä.

Täällä kokenut kansanedustaja Sasi viittasi siihen, että tämäkin käsittely olisi turhaa, tiedämme muutenkin. Tämä ei ole turhaa. Se, mikä on turhaa ja ongelmallista, on se, että hallitus ei ole valmistellut tätä esitystään kunnolla. Tämä ei ole myöskään mikään tunteen asia. Kysymyksessä on järkipäätös: ei lisäydinvoimaa.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Päätöksentekijän rooli ei ole aina helppo. On oltava valmis tekemään vaikeita ja epäsuosittuja päätöksiä silloin, kun tulevaisuuden kehityslinjat sitä vaativat. Samalla ne vaativat päätöksentekijältä vastuunkantokykyä, olemmehan tekemässä täällä kauaskantoista politiikkaa.

Nyt käsittelyssä olevat valtioneuvoston periaatepäätökset ydinvoimasta vaikuttavat keskeisesti siihen, miltä hyvinvointiyhteiskuntamme näyttää tänään ja huomenna. Meidän on katsottava riittävän kauas nähdäksemme keskeisimmät haasteet ja löytääksemme niihin sopivimmat ratkaisut.

Maailma tarvitsee aivan uuden tasoista päästöttömyyttä. Hallituksen energiapaketti lähtee liikkeelle juuri tästä tavoitteesta. Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja ydinvoima ovat avaintekijöitä tavoiteltaessa päästötöntä tulevaisuutta. Näytämme samalla suuntaa muulle maailmalle. Olemme sitoutuneet taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän on vähennettävä hiilidioksidipäästöjämme reilulla kädellä ja kasvatettava huomattavasti uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiankulutuksessamme.

Kuten on aiemmin todettu, uusiutuvissa energianlähteissä todellakin on tulevaisuus. Emme kuitenkaan pysty tällä hetkellä ruokkimaan kaikkea energiantarvettamme uusiutuvilla energianlähteillä, ja siksi lisäydinvoiman tarve on ilmeinen.

Noin puolet Suomen energiatarpeesta täytetään edelleenkin fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Nämä lähteet eivät ole ikuisia, ja niukkuus alkaa nostaa niiden hintoja. Ilmastonmuutos ja omavaraisuus yhdessä merkitsevät sitä, että nyt on järkevää pyrkiä korvaamaan öljyn, maakaasun ja kivihiilen tuontia niin uusiutuvalla energialla kuin itse tuotetulla ydinvoimallakin.

Kukaan ei varmastikaan ole eri mieltä siitä, että 38 prosentin tavoite uusiutuvalle energialle vuoteen 2020 mennessä on todella kunnianhimoinen. Se on silti saavutettavissa, jos pelaamme korttimme järkevästi. Jo nyt käymme keskustelua siitä, millä loput 62 prosenttia energiastamme tuotetaan tulevaisuudessa. Tie on viitoitettu niin selkeästi, ettei harha-askeleen pelkoa luulisi olevan.

Vaihtoehtoja on kyllä tarjolla, hyviä ja huonoja sellaisia. Voimme tuoda ydinsähköä Venäjältä, voimme tuottaa energiaa jatkossakin ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla, vai tuotammeko energiaa kotimaisella täysin päästöttömällä ydinvoimalla? Puhtaalla matematiikalla voidaan todeta, että Venäjän-tuonnin ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi lisäydinvoiman rakentaminen on ainoa järkevä ratkaisu asiaan.

Kuten talousvaliokunta mietinnössään toteaa, kokonaisenergian kulutus vähenee tulevaisuudessa mutta sähkön suhteellinen osuus kasvaa. Sähkön tarve siis lisääntyy koko ajan. Teollisuutemme menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus, valmistavat vientituotteita, joiden tekemiseen kuluu valtavasti energiaa. Sähkön tasainen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat teollisuutemme tärkeitä kilpailutekijöitä. Ydinvoima vastaa tähän, sillä se tuottaa päästötöntä sähköä edullisesti ilman veronmaksajilta vaadittavaa tukea.

Meidän on turvattava puhtaan tuotannon ja uusien investointien edellytykset Suomessa. Sähkön tasainen saatavuus ja kohtuuhinta ovat teollisuudelle tärkeitä kilpailutekijöitä. Me pystymme tuottamaan sähköä ja lämpöä päästöttömästi uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla huolehtien samalla siitä, että tuotantoyksikkömme sijoittuvat kärkipäähän myös energiatehokkuudessaan.

Arvoisa rouva puhemies! Näiden rakennuslupien myöntäminen koskettaa laajasti yhteiskunnan eri sektoreita. Ydinvoimaloiden rakentaminen on muun muassa reipas vastaus työllisyyden parantamiseksi. Yritystoiminnan ja työpaikkojen turvaamisen lisäksi elinkeinoelämämme tarvitsee kansainvälistä kilpailukykyä. Nyt jo liian moni yritys on lähtenyt pois Suomesta vieden mukanaan tärkeitä työpaikkoja.

Ihmisillä on ydinvoimasta kovin erilaisia käsityksiä, ennakkoluuloja ja pelkoja. Joillekin se on kuin kirosana. Oikeanlaisen informaation jakaminen onkin tärkeää, eikä turhalla propagandan ja pelon lietsomisella saavuteta yhtään mitään. Ydinvoimaloihin liittyvät riskit on kartoitettu ja niihin varaudutaan parasta osaamista ja teknologiaamme hyödyntäen. Ydinvoimayhtiöissä riskien hallinta priorisoidaan erittäin korkealle aina suunnittelusta ydinjätteen loppusijoitukseen saakka. Nyt päätettävän periaateluvan jälkeen alkaa toteutusvaihe, jossa turvallisuusnäkökohdat ovat keskeisimmällä sijalla. Uudet ydinvoimalat voidaan rakentaa ja ottaa käyttöön, kun kaikki niihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat on täytetty. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa rouva puhemies, aivan lopuksi: Kuten alussa totesin, on aivan ymmärrettävää, että tämä asia herättää voimakkaita tunteita. Tunteilun sijaan tulee kuitenkin keskittyä faktoihin. Kaikkeen olemassa olevaan tietoon nojaten mielestäni oikea tie on puoltaa käsittelyssä olevia ydinvoimalupia.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun toista päivää kuuntelee näitä ydinvoimaa kannattavia ja vastustavia puheenvuoroja, niin toivoisi, että jokin yliopisto tekisi tutkimuksen siitä, ketkä ovat ydinvoiman vastustajia ja miksi he ovat, koska mielestäni heitä voi jakaa kolmeen ryhmään:

Ensimmäinen ryhmä ovat periaatteelliset maailmanparantajat, joille, niin kuin ed. Sasi sanoi, ydinvoiman vastustaminen on uskonto. Varmasti vihreät ja Greenpeace-ihmiset ovat näitä. (Ed. Rajamäki: Joillekin se puolustaminenkin on uskonto!) Se on erittäin hieno periaate tietysti, ja siinä on pakko pysyä.

Toinen ryhmä ovat ne, jotka ovat siis humanisteja, jotka eivät oikeasti ymmärrä, mitä ydinvoima on ja miten se syntyy, eivätkä luultavasti ole lukeneet myöskään tätä mietintöä, joka mielestäni on aivan erinomainen. Muun muassa eilen eräs kansanedustaja väitti, että ydinvoima syntyy fossiilisista polttoaineista, vaikka uraani on alkuaine. Hän oli varmaan silloin pois koulusta, kun fysiikkaa luettiin.

Sitten kolmas ryhmä ovat valitettavasti populistit, joita tässä keskelläkin on pari kansanedustajaa. He käyttävät hyväksi tätä asiaa oman asiansa ajamiseksi.

Kuten sanottu, tämä talousvaliokunnan mietintö on aivan erinomainen. Siinä todella kerrotaan, miksi me tarvitsemme ydinvoimaa, jotta voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Kuten ministeri Pekkarinen, jota kaikki ovat kehuneet, sanoi, me tarvitsemme vuoteen 2020 mennessä 98 terawattituntia sähköä vuodessa. Siis tämä termi on "terawattituntia vuodessa", ja sitä ei pysty tuottamaan pelkällä uusiutuvalla energialla ainakaan niitä menetelmiä käyttäen, joita meillä nyt on käytettävissä, mutta ehkä 20—30—50 vuoden kuluttua aurinkoenergia on jo mahdollinen.

Mietinnön sivulla 10 on kuva, joka paljastaa sen, miten paljon sähköntarve on kasvanut 35 vuodessa. Se on siis kasvanut 20 terawattitunnista 80 terawattituntiin vuodessa, eli todennäköisesti sähkön tarve tulee edelleen kasvamaan, vaikka tehtäisiin minkälaisia säästötoimenpiteitä.

Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnossaan toteaa, ihmiselle tai eläimille täysin vaaratonta energiamuotoa ei ole olemassa. Pienhiukkaset ovat asiantuntijamme mukaan, jota me kuulimme, tällä hetkellä ihmiskunnan suurin terveysriski, ja pienhiukkasia siis tulee kaikesta puun, kivihiilen ja fossiilisten aineiden poltosta. Seuraava riski tulee olemaan veden puute, ja sitten kolmas riski on ilmastonmuutos, joka tulee hiilidioksidin lisääntymisen myötä.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari osoitti erinomaista vastuuntuntoa suomalaisesta teollisuudesta puoltaessaan ydinvoimaa. En ymmärrä vasemmistoliittoa, joka asettuu vastustamaan ydinvoiman rakentamista, koska juuri nämä tehdastyöläisethän ovat teidän äänestäjiänne ja he tarvitsevat työpaikkoja. Vastalauseet talousvaliokunnan mietinnössä on tyypillisesti kirjoitettu siltä pohjalta, että ensin vahvasti vastustetaan ydinvoimaa ja sitten keksitään erilaisia syitä, miksi sitä vastustetaan. Tämä oli tyypillinen ed. Tiusasen puheenvuoro, jossa hän vastusti, mutta hänen oli todella vaikea keksiä syitä, miksi hän vastusti, mutta lopulta hän sanoi, että ydinvoiman rakentamisesta ei tule tarpeeksi työpaikkoja.

Vastuulliset kansalaiset hyväksyvät ydinvoiman lisärakentamisen, koska se on päästötöntä, se on halvempaa kuin tuulivoima. Me emme millään voi pystyttää 10 000:ta tuulimyllyä tänne Suomeen, kun nyt jo nämä 700, jotka ovat tässä hallituksen paketissa, ovat erinomaisen kalliita ja vaikeasti rakennettavissa.

Ydinvoiman riskit ovat vähäiset verrattuna moniin muihin riskeihin, joita meillä on elinympäristössämme. Ajatelkaa esimerkiksi auringon valoa, uv-säteilyä: se tappaa varmasti enemmän ihmisiä melanoomaan ja muihin ihosyöpiin kuin ydinvoimasäteily. Ajatelkaa pienhiukkasia, jotka aiheuttavat 1 000 ennenaikaista kuolemaa. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Vielä lopuksi sama, mitä ed. Jacob Söderman sanoi: Olen todella pahoillani, että Fortum ei saanut tätä yhtä lupaa. Se olisi ollut kyllä Pääkaupunkiseudulle parempi vaihtoehto.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Klimatförändringarna visar att mänskligheten har förändrat atmosfären genom väldiga utsläpp av växthusgaser. Det brådskar med nya vägval i energipolitiken. Utsläppen måste minskas kännbart för att klimatuppvärmningen ska kunna bromsas.

EU har tagit en aktiv och ansvarsfull roll i den internationella klimatpolitiken. Det är just EU:s överenskommelser och uppställda mål som präglar regeringens förslag till energipolitiska satsningar.

Det kommer att ske radikala förändringar i vårt lands energiförsörjning med hjälp av energipaketet. Paketet innehåller sådant som vi i svenska riksdagsgruppen länge har talat för som alternativ till flera kärnkraftverk, och komplettering till flera kraftverk. Men av kostnadsskäl har det varit svårt att vinna stöd för dylika satsningar i förnybar energi. Nu blir stora satsningar möjliga, av nödvändighet, och kan ske med betydande subventioneringar. En primär målsättning bör vara att höja självförsörjningsgraden, och minska behovet av utländsk energi. Här spelar kärnenergin en betydande roll.

Den här satsningen får inte betyda att vi lever och verkar i det finländska samhället som om energilösningarna har gjorts för långa tider framåt. Inställningen ska inte präglas av en slösaktig och frikostig inställning. Naturligtvis kvarstår behovet att förbättra energieffektiviteten och energisparandet i näringslivet och samhällsbyggandet och i människornas vardagsliv. Det här måste prägla lagstiftningen och förändringarna i infrastrukturen.

Olin pitkään aktiivinen ydinvoiman vastustaja ja vielä vuonna 2001 äänestin viidettä ydinvoimalaa vastaan. Äänestys päättyi muuten äänin 107—92 voimalan puolesta. Tällä kertaa tulen äänestämään kahden voimalan puolesta. Miksi olen arvioinut kantani uudelleen? Kaksi päätekijää ratkaisee minun kantani: Ilmastonmuutos vaatii toisenlaista energia- ja ilmastopolitiikkaa nykyisen sijaan. Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää korkeata työllisyysastetta ja talouskasvua, mikä ei onnistu ilman lisäydinvoimaa.

Siitäkin huolimatta, että panostetaan määrätietoisesti tehokkaaseen ja energianiukkaan tuotantoon ja kannustetaan energian säästäväiseen käyttöön eri yhteyksissä, maamme energiantarve tulee olemaan suhteellisen suuri. Siihen vaikuttavat elinkeinoelämän rakenne, ilmastotekijät sekä maantieteelliset etäisyydet. Sähkönkulutus kasvaa jatkossa merkittävästi. Jotta kaikilla kansalaisilla voisi olla hyvä elämä, tämä edellyttää työtä ja toimeentuloa sekä huomattavia julkisia varoja. Kokemukset osoittavat, että hyvinvointi on pitkälti korkean työllisyysasteen ja talouskasvun varassa. Tämä puolestaan edellyttää kilpailukykyistä elinkeinoelämää, joka pystyy myymään tuotteitaan ja työllistämään. Tämän mahdollistaa varma, kohtuuhintainen energiantuotanto.

Näistä syistä kannatan kahden uuden ydinvoimalan, Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman voimaloiden, rakentamista. Samalla toivon ydinvoiman olevan välivaihe, joka vähitellen voidaan korvata muilla vaihtoehdoilla. Voiko vety- tai aurinkoenergiasta tai molemmista tulla tällainen ratkaisu?

Ihan lopuksi haluan todeta, että hallituksen energiapolitiikka tulee edistämään tutkimus- ja kehittämistyötä. Kaikilla vaikutuksillaan se tulee luomaan paljon työpaikkoja ja myötävaikuttamaan vielä useampien syntyyn. Vaasassa toimii Pohjolan suurin energiaklusteri, johon kuuluu yli sata yritystä, joilla on 10 000 työntekijää ja 4 miljardin liikevaihto, josta viennin osuus on 70 prosenttia. Näemme varsin suuren potentiaalin energiapolitiikassa ja energiateknologiassa koko maan kannalta. Vaasassa toimivat tuotanto- ja tarvikeyritysten lisäksi energiatekniikan valtakunnallinen osaamiskeskus, Energiainstituutti, sekä koulutusyksiköitä ja -ohjelmia, joissa on keskitytty energiaan liittyvien aiheiden tutkimiseen. Ensi vuonna Åbo Akademi aloittaa energiatekniikan diplomi-insinöörien koulutuksen yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Eli yhteenvetona tällä haluan sanoa, että Vaasasta olisi syytä tehdä maamme johtava energiakeskus määrätietoisilla panostuksilla koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Lähtökohtani ydinvoiman arvioinnissa on yksinkertainen: ihminen ei voi hallita luontoa, eikä ole olemassa sataprosenttisen varmaa teknologiaa. Siksi en halua meidän ottavan sellaisia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat massiivista ja peruuttamatonta tuhoa. Teknologian kehityksellä ei voida perustella riskialttiin ydinvoiman rakentamista, koska sen käyttäjä on aina inhimillinen ihminen ja ihminen tekee virheitä.

Risto Isomäen tuore ydinvoimapamfletti pysäytti minut. Siinä Isomäki kuvaa hyvin realistisesti terroristi-iskun uhkaa ydinvoimalaan. Suomessa tämä näkökulma on sivuutettu täysin eikä ydinvoimaloiden turvajärjestelyihin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Olemme uuden ajan kynnyksellä, mutta ministeri Pekkarinen esittää, että nojaisimme vanhaan. Vain sellainen kansakunta voi menestyä, joka on ajan hermolla. On juuri meidän kansanedustajien tehtävä tässä tilanteessa ajatella omaa ja tulevien sukupolvien hyvinvointia ja vastuullisesti turhia riskejä ottamatta miettiä ratkaisuja aikamme ongelmiin. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei tule tehdä sellaisella ratkaisulla, joka synnyttää myrkyllistä radioaktiivista ja siten äärettömän vaarallista jätettä ja joka kätketään pois silmistä maan sisään. Ydinvoima on ongelman siirtämistä ja itse asiassa sen tuplaamista. Se on kuin rahapulan tilkitsemistä pikavippejä ottamalla.

Arvoisa puhemies! Ydinvoiman rakentamisen perusteleminen sähkön halvalla hinnalla on täysin kestämätöntä. Kaikki halpa sähkö lisää turhaa kulutusta ja kuluttaa siten luontoa. Olemme tienhaarassa, jossa koko elämäntapamme on mietittävä uudelleen. Kaikkea kulutusta on vähennettävä. Suomi on niin pieni talous, että investoinnit ydinvoimaan ovat pois investoinneista uusiutuviin energialähteisiin. Kun on rajalliset pääomat, ydinvoimahanke syrjäyttää muita joustavampia, työllistävämpiä ja yksityisiä investointeja. Tämän ovat sanoneet useat asiantuntijat. Kehotan teitä muistamaan myös, että Vtt:n asiantuntijoiden mukaan sähkön tuonti Venäjältä ei lopu, vaikka ydinvoimaloita rakennettaisiin kaksi lisää. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan sähköä ostetaan niin kauan kuin halvalla saadaan.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Juurikkalan esittämää lausumaa kansanäänestyksen järjestämisestä mahdollisten tulevien ydinvoimalupahakemusten yhteydessä.

Erkki Tuomioja /sd:

Arvoisa puhemies! Siihen, että eduskunta kokoontuu tällaiseen aikaan vuodesta, täytyy olla aika poikkeukselliset syyt. Hyväksyn kyllä, että poikkeuksellinen syy voi olla välttämättömyys tehdä päätöksiä niistä toimista, jotka liittyvät Euroopan valuuttajärjestelmän ja koko Euroopan talouden pelastamiseen, mutta siihen, että tämä ydinvoimapäätös olisi asia, joka pitäisi tällaisella aikataululla täällä nyt ajaa lävitse, en voi yhtyä. Se herättää suurta epäluottamusta siihen tapaan, jolla hanketta on ajettu.

Nimittäin se, että tätä käsiteltäisiin rauhallisemmassa normaalijärjestyksessä ja päätökset tehtäisiin alkusyksyllä, ei millään tavoin viivästyttäisi ydinvoimaloiden toteutumista, jos niillä on tämän salin enemmistö takanaan, mutta antaisi huomattavasti luotettavamman kuvan ja pohjan päätöksenteon arvioimiselle myöskin sitten jälkikäteen. Nyt on tällaisen suuruusluokan asian käsittely, jonka vaikutukset ulottuvat tuhansien vuosien päähän. Ei todellakaan herätä luottamusta. Voi jopa tietysti esittää sen spekulaation, että onko tässä sellainen pelko olemassa, että tässä lähikuukausina jossain päin maailmaa tapahtuisi jokin pienikin ydinvoimalaonnettomuus, joka saattaisi sitten yleiseen mielipideilmastoon vaikuttaa sillä lailla, että silloin sen jälkeen enää näitä lupahakemuksia ei käsiteltäisi yhtä myönteisesti.

Ihmetellä täytyy sitäkin, että ydinvoimalupaa voidaan edes esittää sellaiselle hankkeelle, jolla ei ole sen enempää yksilöityä sijoituspaikkaa kuin myöskään loppujätteen sijoitussuunnitelmaa olemassa, eikä kummankaan hankkeen osalta ole täsmällistä esitystä siitä, millaiselle ja minkä tehoiselle laitokselle lupaa haetaan. Tätä voi perustella, niin kuin talousvaliokunta mietinnössään tekee, sillä, että näin menetellen ei suunnittelua viedä niin pitkälle ennen lupahakemusten käsittelyä, että siitä tulisi sitten painostuskeino luvan antamiseen jo käytettyjen suunnittelukustannusten peittämiseksi. Jos tämän nykyisen lainsäädännön kirjain tällaisen menettelyn ja käsittelyn salliikin, niin sen hyväksymiseen se ei kuitenkaan velvoita.

Keskustelussa keskeisessä asemassa ovat tietenkin olleet tulevaa energiankäyttöä ja energiankäytön määrää koskevat ennusteet. On muistettava, että kysymys on arvioista, ennusteista, ei mistään jumalallisesta ilmoituksesta, ja mehän olemme voineet nähdä, millä lailla näitä on myöskin aika manipulatiivisessa mielessä tämänkin prosessin aikana esitetty. Mutta oleellista on se, että tuleva energiankulutus ei ole mikään annettu asia, vaan se on yksi niistä asioista, joihinka meidän täytyy yhteiskunnallisella päätöksenteolla myöskin vaikuttaa. Tämä näkökohta tuntuu tästä keskustelusta kokonaan unohtuneen.

En ole sellainen ydinvoiman fundamentaalinen vastustaja, joka vaatisi nykyisten ydinvoimaloiden välitöntä sulkemista tai ei hyväksyisi myös niiden käyttöiän järkevää pidentämistä. Ilman muuta, jos rinnakkain ovat yksittäisenä energialähteenä vertailussa yhtäältä hiili ja turvevoimalat ja toisaalla ydinvoimala suomalaisella länsimaisella turvallisuustekniikalla, niin totta kai nämä edelliset fossiilisia polttoaineita käyttävät ovat suurempi ympäristöuhka kuin ydinvoima, mutta mikään näistä ei edusta kestävää energiataloutta, sellaista energiataloutta, johon meillä maailmassa voi parhaimmillaankin olla vain muutama vuosikymmen aikaa siirtyä.

Kun vielä viidettä ydinvoimalapäätöstä tehtäessä eduskunnassa pohdin itse, olisiko se ollut hyväksyttävissä keinona nopeuttaa siirtymistä kestävään energiatalouteen, on vastaus tänä päivänä myöskin tuon edellisen päätöksenteon jälkeen saadun kokemuksen perusteella se, että näin ei ole. Jos ydinvoima on ehkä joskus ollut järkevä ylimenokauden ratkaisu, niin se ylimenokausi alkaa olla jo päättynyt, emmekä me voi enää rakentaa vuosikymmenien, satojen, tuhansienkin vuosien päähän ulottuvaa tulevaisuutta ydinvoiman varaan. Siksi tänään on paljon selkeämmät perusteet sanoa ei lisäydinvoimalle. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Tällä välin toki ydinvoiman markkinointiretoriikka on kyllä voinut muuttua ilmastonmuutoksen pysäyttämistä korostavaan suuntaan, mutta tosiasiassa sillä edelleenkin tavoitellaan halvan ja jatkuvasti kasvavan energiankäytön valheellista paratiisia ja tapaa lykätä väistämätöntä sopeutumista kestävään kehitykseen. Vain investointien ja innovaatioiden suuntaaminen energiatehokkuuden kasvattamiseen ja uusiutuviin energialähteisiin on kestävää kehitystä. Maailmassa emme voi ratkaista näitä olemassaolon ja tulevaisuutemme kysymyksiä enää ydinvoimaan turvautumalla.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessa huomaa, että jokainen on tullut uskollaan autuaaksi. Siinä suhteessa on kyllä vähän surullista, että täällä törmää kaksi puhdasta -ismiä elikkä ydinvoimassa ei mitään hyvää -usko ja sitten ydinvoiman ihanuus -usko. Tietysti omalta osalta täytyy sanoa, kun asioita on tässä salissa ja tässä talossa erityisesti 1993 ja 2001 käsitellyt, että silloin myöskin jouduttiin käymään — tietysti jokainen meistä yksilötasolla mutta myöskin eduskunnassa — eri energialähteiden ja kansallisen selviytymisstrategian pohdintaa.

Haluan vaan tässä pohjaksi todeta, että 1993 saattoi olla ydinvoiman vastustajilla moniakin perusteluja. Minulla henkilökohtaisesti oli koivistolainen lähestymistapa, eli katsoin, että siinä talouden kriisin tilanteessa Suomen talouden voimavaroja ei pidä siinä määrin upottaa tähän energiaratkaisuun. Sen sijaan elinkeinopolitiikan ja elinkeinoelämän ja kansallisen kilpailukyvyn muihin välittömimmin vaikuttaviin tekijöihin oli ensisijaisesti panostettava. Tämä oli se lähestymistapa samoin kuin myöskin tämän kotimaisen energian ja puuvoimaprojektien ja kotimaisten polttoaineteknologioiden kehittämisen painotus. Myöskin silloin energiatarvelaskelmien uskottavuus, joka nyt jälleen on tullut esille, oli eräs vahva keskustelussa oleva asia.

Vuonna 2001 taas oli selkeästi jo nähtävissä myös poliittinen sitoutuminen uusien ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Myöskin silloiseen ratkaisuun suhtauduin myönteisesti juuri muun muassa myös valtiontalouden ja hyvinvointivaltion rahoituksen parantamisen näkökulmasta, kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistamiseksi. Ja huom., silloin erityisesti korostin ja korostimme, että Itä-Suomen metsäteollisuuden kehittäminen on tämän asian yhteydessä hyvin ratkaisevaa ja on tärkeätä turvata energiansaanti. Siitä vähän myöhemmin.

Kun nyt on käsitelty varsin laajasti valiokunnissa tätä asiaa, niin en myöskään voi olla yhtymättä siihen ed. Tuomiojan arvioon, että tämä asia olisi kestänyt kyllä asiallisemman, vielä pidemmän pohdinnan ja syksyllä myöskin vielä loppukäsittelyt. Nyt tässä valitettavasti saattaa tulla semmoinen kuva, että tämä pitää viedä pikaisessa tempossa ikään kuin keskikesän kynnyksellä läpi. Tämä ei olisi kyllä kärsinyt varmasti siitä, että tämä olisi syyskuussa käsitelty.

Nimittäin tämän varjossa on sitten tehty kyllä historiallinen virhe. Hallitus on pimittänyt tämän käsittelyn yhteydessä 8 miljardin euron lainatakauksen antamisen euromaille, ja tämä 8 miljardia euroa on viety kyllä hutaisemalla ja salamavauhtia valiokunnat läpi. Ei eduskunnan työviikosta edes keskushallinto osaa tiedottaa kansalaisille, siitä että tämmöinen 1990-luvun alun pankkikriisiä vastaava takausjärjestely on eduskunnan työviikolla käsiteltävänä tänään kello 16 alkavassa istunnossa — ei samalla tavalla sentään kuin viime viikolla keskushallinnon järjestämänä keskiviikkoiltana kello 21.

Suomen avointen sähkömarkkinoiden toimivuudelle asetetut tavoitteet, kuten täällä nyt valiokuntakäsittelyssä on hyvin ollut esillä, ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, sähkön hinnan pitäminen kohtuullisena, riittävän omavaraisuuden turvaaminen ja ympäristövaikutusten pitäminen hyväksyttävinä. Tässä tietysti valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia vuodelta 2008 muodostaa ihan hyvän taustan. Mikäli Suomen halutaan olevan sähkön hankinnan suhteen omavarainen, kuten maa- ja metsätalousvaliokuntakin lausunnossaan ilmaisee, niin kyllä uutta sähköntuotantoa tarvitaan ydinvoimana ja niin, että edistetään ilmasto- ja energiapolitiikalla tuulivoimaa ja biopohjaista sähkön hankintaa, ja myöskin lämmön- ja sähkön yhteistuotantoa tulee edistää. Omavaraisuuden ja sähkön saatavuuden turvaaminen on tärkeä lähtökohta meidän taloutemme ja elinkeinopolitiikkamme näkökulmasta.

Valiokunta korosti myöskin kotimaisen uusiutuvan energian osuuden nostamisen välttämättömyyttä. (Puhemies: 5 minuuttia!) — Tiedän tämän suosituksen, mutta haluan nyt käyttää tämän ainoan puheenvuoroni alusta loppuun. (Ed. Ollila: Ei ole eka kerta!) — Näin on, ed. Ollila tietää. — Tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin on tyhjää paperilla, jos eivät hallitus ja poliittinen johto myöskin sitoudu meidän metsäteollisuutemme toimintaedellytysten turvaamiseen. Tältä osin energian saanti on yksi edellytys mutta myös puuraaka-aineen saanti. Tältä osin Venäjän puutullien kanssa rämpiminen ja myöskin metsänhoidollisten toimenpiteiden pitkittyminen ja hidastuminen ovat vakavalla tavalla vaarantaneet tätä.

Erityisesti Stora Enson valtio-omistajaohjauksessa on nyt ehdottoman tärkeätä, että osoitetaan, että energiaratkaisulla varmistetaan myös meidän paperiteollisuutemme toiminta. Mikäli paperiteollisuutta synkimmän globaalin suhdanteen perusteella lyhyellä kvartaaliajattelulla tuhotaan, tuhotaan myös meidän hyvinvointimme ja koko meidän uusiutuvan energian tavoitteemme toteuttamisen edellytykset. Tästä myös hallitus vastaa, ja sen on myös tässä oltava aktiivinen. 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan edelleen metsäteollisuudessa. Sellutuotannon turvaaminen on nimenomaan tärkeätä monessa suhteessa. Metsäteollisuuden energia- ja kehittämisote mahdollistaa sitten myös uudet tuotteet, biopolttoaineet ja monet muut sovellutukset, kemikaalit, nanosellujohdannaiset, terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja uudet puutuoteratkaisut.

Nyt on myös tärkeätä varmistaa, että puuenergialle kaavaillut tuet eivät vaaranna metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä raaka-aineen saannissa. Kyllä näissä Kemera- ja muissa metsien tukijärjestelyissä esimerkiksi koivukuidun osalta ovat vielä säätelemättä läpimittaan ja muuhun raaka-aineen käyttöön liittyvät kysymykset. Tältä osin kyllä myöskin tarvitaan vielä tarkempia esityksiä.

Nyt on aika nopeasti vedätetty hallituksen sisällä tämmöinen poliittinen ratkaisu, johon on paketoitu kaksi ydinvoimalaa ja bioenergian sinänsä tärkeät edistämiset, mutta esimerkiksi näitä raaka-aineisiin liittyviä asioita ja metsätukien ja tukijärjestelmien toimivuutta ja soveltamista ei ollut kyllä loppuun saakka mietitty vielä. Tarvitaan siis tarkentavia esityksiä.

Puhemies! Näissä valiokunnan lausumaehdotuksissa kiinnittää kyllä kriittistä huomiota siihen, että Fennovoiman osalta ydinpolttoaineen loppusijoituksen osalta on vielä kysymys auki. Sitten myöskään suomalaisen työvoiman osaamisen ja yrityskentän suomalaisuuden varmistamisen osalta valiokunta ei ole kyllä lausumassaan esittänyt työasiainvaliokunnan muotoilemaa ehdotonta, tiukkaa, työnantajia sitouttavaa muotoa. Tältä osin olisi ehdottomasti ollut syytä mainita, millä tavalla tämä harmaan talouden ja ulkomaisen laittoman työvoiman valvonta myös näiltä osin estetään jatkossa paremmin. Työsuojelutarkastukset ym. hallitus toisaalta vetää alas, niin että nämä toivomukset eivät nyt ole kolmen vuoden aikana johtaneet kyllä tältä puolelta mihinkään.

Mutta, puhemies, kuten sanottu, tältä osin me tarvitsemme ydinvoimaa myöskin perusvoiman turvaamiseen, mutta kyllä myöskin tässä esityksessä on vielä kohtia, jotka vaativat tarkempaa jatkovalmistelua.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Pyrin omalta osaltani kunnioittamaan tätä 5 minuutin suositusaikaa puhumattakaan siitä, että nämä ministeri Pekkarisen lasit näyttävät avaavan maailman aivan uudella tavalla.

Arvoisa puhemies! Tämä päätöskokonaisuus on mielestäni erittäin merkittävä kokonaisuutena, ja kokonaisuutenahan tätä pitää tarkastellakin. Yksikään muu maa — tämä on meidän hyvä muistaa — joka tällä hetkellä tekee päätöksiä ydinvoiman lisärakentamisesta, ei ole rakentanut samanlaista uusiutuvien energialähteiden tukipakettia, velvoitepakettia, tähän kylkeen. Sen takia minusta näitä ei voida käsitellä erikseen, ja sen takiahan talousvaliokunnan mietintö lähteekin tästä kokonaisuudesta, ja ne puheenvuorot, jotka tavallaan velvoittavat hallitusta hoitamaan myös kotimaisen paketin loppuun, ovat mielestäni edellytys tavallaan tämän ydinvoiman lisärakentamisen loppuun saattamiselle.

Puhemies! Kun tätä aikajännettä venytetään riittävän kauas, vaikkapa vuoteen 2050, niin kysynpä, kuinka paljon nykyisestä kapasiteetista olisi tuolloin käytössä, jos emme tekisi nyt mitään uutta. Tuolloin olisi käytössä nyt vielä keskeneräinen Olkiluoto 3 ja vesivoimaa eikä mitään muuta. En jaksa uskoa, että tavallaan tänä aikana syntyisi semmoisia muita teknologisia ratkaisuja, jotka pystyisivät korvaamaan meidän sähköntarpeemme vuoteen 2050 mennessä, erityisesti vuosien 2030 ja 2050 välillä, jos me emme tähän ratkaisuun nyt lähde. On aivan selvää, että uutta teknologiaa kehitetään, sitä tulee paljon, mutta olen kuullut täältä paljon myöskin kriittisiä puheenvuoroja siitä, että kotimainen energiapaketti menee tavallaan liian pitkälle, että se on nyt jo liian massiivinen, käytetään puuta liikaa. Voiko joku kuvitella, että tavallaan sen paketin kasvattamisella me kattaisimme sen tarpeen, joka nyt katetaan tällä lisäydinvoiman rakentamisella, olkoonkin, että tässäkin pitää nähdä, että sillä korvataan tuontia, sillä korvataan kivihiiltä ja sillä korvataan ennen muuta käytöstä poistuvaa ydinvoimaa, koska vuoteen 2030 mennessä meiltä pitäisi poistua ja heti 2030-luvun alkupuolella kolmaskin mylly käytöstä? Sen korvaamisesta tässä on tällä hetkellä myöskin kyse.

Ongelmat on hyvä tunnustaa. Itse olen ollut erittäin ihmeissäni siitä, että Olkiluoto 3:n valmistumiseen on tullut vuodesta toiseen uusia pulmia. Nyt näyttää siltä, että laitoksen moitteeton käynti tapahtuu vasta 2014, jopa 2015. Sama kysymys koskee Fennovoiman loppusijoituspaikkaa. Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että tässä vaiheessa yhtiö ei kyennyt esittämään tarkempaa loppusijoitussuunnitelmaa, ja sen vuoksi tämä kuuden vuoden määräaika on tässä ehdottomasti välttämätön.

Haluan toistaa tässäkin puheenvuorossani sen, että olisin pitänyt ehdottomasti parempana, että toisena luvansaajana olisi ollut valtioenemmistöinen Fortum, koska Fortumin investointi on selkeästi korvaava investointi. Se ei ole uutta rakentamista vaan on korvaava. Jollain tavallahan me joudumme ottamaan poliittisen kannan ennemmin tai myöhemmin siihen, mitä tehdään Loviisalle. En jaksa uskoa, että kenenkään visiossa on sen plantin kylmäksi ajaminen. Se olisi erittäin erittäin epäviisasta.

Arvoisa puhemies! Asiaa tulee tarkastella myöskin sähkömarkkinoiden kannalta, ja siksi kysymys siitä, olemmeko me hetkellisesti nettoviejä ydinvoimalla tuotetun sähkön suhteen, ei ole relevantti, koska me olemme kuitenkin menossa kohti yhteiseurooppalaisia sähkömarkkinoita seuraavana askeleena yhteispohjoismaisista sähkömarkkinoista. Jos me moraalisesti hyväksymme Venäjältä tuotavan ydinvoimasähkön, en koe ongelmaksi sitä, että Suomi veisi tilapäisesti suhdannehuippuja myöskin ydinvoimalla tuotetusta sähköstä ulkomaille. Siksi tämä sähkömarkkinakysymys on nähtäväkin osana EU:n sisämarkkinakehitystä, ja tälle kehityksellehän ei ole näköpiirissä mitään muuta kuin tie sitä kohti myöskin sähkömarkkinoiden osalta. Ei olla katkomassa kaapeleita, vaan niitähän tulee lisää. Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välinen sähkönsiirtokapasiteettihan näyttää tuplaantuvan 2010-luvulla, ja tämä tapahtuu osittain muun muassa Estlinkin avulla Suomen ja Viron välillä.

Tämä sisämarkkinoiden eteneminen myös sähkömarkkinoilla tarkoittaa myöskin kilpailun lisääntymistä. Nyt kun pohjoismaisilla markkinoilla esimerkiksi valtionyhtiö Fortumin osuus on sähköntuotannosta noin 13 prosenttia, niin 2020-luvun pohjoiseurooppalaisilla yhteisillä sähkömarkkinoilla se kutistuu muutamaan prosenttiyksikköön, ja tämä juuri osoittaa sitä, että kun nämä nyt haussa olevat ydinvoimalaitokset valmistuvat tuotantoon, me elämme aivan erilaista sähkömarkkinatilannetta kuin tänä päivänä. No, tämä varmaan tarkoittaa myöskin sitä, että nyt vallalla olevat eurooppalaiset sähkön hintaerot tulevat jossain määrin supistumaan mutta tuskin kokonaan poistumaan.

Rouva puhemies! (Puhemies: 5 minuuttia!) Ihan lopuksi haluan vaan todeta, kun lupasin pysyä ajassa, että harvoin (Ed. Ollila: Meni yli jo!) olen ed. Rajamäen kanssa niin paljon samaa mieltä kuin hänen äskeisen puheenvuoronsa sen osion kanssa, kun hän sanoi siitä, että suomalaisen metsäteollisuuden täytyy nyt vastata huutoonsa. Jos metsäteollisuus haluaa lisää energiaa, joka on kilpailukykyinen, ei pidä toimia niin kuin Stora Enso toimi, että seuraavana aamuna — ei se ole poliittinen ratkaisu, enkä pidä sitä valtionomistajaohjauksen piiriin kuuluvana asiana vaan teollisuuden omana vastuunkantona — ilmoitetaan Varkauden tehtaan lakkauttamisesta ja Kotkan myynnistä. Se on epäviisasta politiikkaa teollisuudelta. Teollisuuden täytyy myös omassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassaan etsiä entistä energiatehokkaampia tuotantomuotoja.

Mutta, hyvät ystävät, meidänhän täytyy nähdä, mikä on meidän teollinen rakenne 2020—2030-luvulla. Tämä on hyvin olennainen kysymys, kun me tätä ratkaisua olemme nyt tekemässä, ja siksi meillä täytyy olla vahva luottamus siihen, että suomalainen raskas teollisuus pysyy Suomessa ja suomalainen raskas teollisuus investoi Suomeen juuri sillä tavalla kuin se on nyt lupauksiaan antanut tämän päätöksenteon valmistelussa asiantuntijakuulemisessa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen hämmentyneenä kuunnellut keskustelua, että tämä ydinvoima-asia vietäisiin kiireellä ja hosumalla läpi täällä eduskunnassa. Itse asiassa oli yli 200 asiantuntijakuulemista talousvaliokunnassa, joka antoi mietinnön, ja kuudessa muussa valiokunnassa, ja nopeasti kun katsoin, niin yksikään valiokunta ei lausunnossaan ole kritisoinut tätä aikataulua taikka kiirettä, että he eivät olisi voineet työtään tehdä huolella ja hyvin. Ei ympäristövaliokuntakaan tuohon asiaan kantaa ottanut.

Eilen salissa käytettiin lähes 200 puheenvuoroa ja tämän päivän puheet päälle tässä avoimessa keskustelussa käytetään yli 250 puheenvuoroa. Eilen illalla salissa ei ollut kuin muutama kansanedustaja paikalla. Jos tämä muutaman kansanedustajan joukko olisi halunnut, niin tämä keskustelu olisi päättynyt jo eilen ennen kello 22:ta. Täällä salissa oli kymmeniä puhujia poissa, joita ei tämä asia kiinnostanut kello 22:n aikaan. Vain tekohengittämällä tämä keskustelu saatiin pidettyä yllä, niin että myös ne, jotka virka-aikana haluavat puhua, ehtivät tuohon keskusteluun mukaan.

Arvoisa puhemies! Mikä on ihmiskunnan suurin uhka? Onko se ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaaminen vai joku muu? Uskallan väittää, että nämä kaikki yhdessä. Eilen uutiset kertoivat, että juuri nuoriakin erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymykset askarruttavat eniten kaikista yhteiskunnallisista aiheista. Ne huolettavat siis meitä kaikkia ja siis aiheesta. Meidän on syytä jokaisen toimia eikä vain puhua. Tarvitsemme siis ympäristöfiksua politiikkaa, jossa asetamme kunnianhimoisia vihreitä tavoitteita ja etsimme avoimesti fiksuimpia ja vaikuttavimpia keinoja niiden toteuttamiseksi. Tärkeä osa tätä toimintaa on vastuullinen markkinatalous, sellainen, jolla on reilut pelisäännöt, jotka varmistavat, että liiketoimintaa ei harjoiteta myöskään yhteisen ympäristömme ja ilmastomme kustannuksella. (Ed. Pulliainen: Mankala-periaate, siis niinkö?) Me tarvitsemme talouskasvua myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä ympäristö- ja luontoarvojenkin vaalimiseksi. Tätä varten meillä pitää olla selkeät tavoitteet tehdä Suomesta ensimmäinen päästötön yhteiskunta ja tehdä Suomesta ympäristöteknologian suurvalta. Tällä saralla meillä on eniten voitettavaa ja me voimme myös olla suunnannäyttäjiä. EU:n tulee mielestäni olla ympäristö- ja ilmastopolitiikassa edelläkävijä maailmassa ja Suomen EU:ssa esimerkin näyttäjä.

Tavoitteenamme pitää olla tehdä Suomesta päästötön yhteiskunta, mutta niin, että maamme on tämänkin jälkeen myös vauras hyvinvointiyhteiskunta. Tämän takia emme saa tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka tuhoavat teollisuutemme, ajavat tehtaat pois Suomesta ja tuhoavat työpaikkamme. Päästöttömyyden tavoittelu ei saa tarkoittaa tätä, sillä silloin se tarkoittaisi myös hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa.

Meidän on siis huolehdittava siitä, että uusiutuvan energian, tuon 38 prosentin, ulkopuolelle jäävä 62 prosentin energiasiivu toteutetaan vastuullisesti. Me voimme täyttää sen eri keinoin. Voi kysyä, paljonko me haluamme siitä tuoda Venäjältä ydinsähköä. Minä en halua yhtään. Paljonko me haluamme tuottaa siitä ilmastoa saastuttavilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä? Minä en halua yhtään. Paljonko me haluamme tuottaa siitä Suomessa ja vielä täysin päästöttömästi? Minä haluan mahdollisimman paljon, tulevaisuudessa kaiken.

Minun valintani on vastuullisuus. Siis samaan aikaan, kun lisäämme uusiutuvien osuutta aivan älyttömän paljon, itse asiassa niin paljon kuin hyvinvointimme ja kansantaloutemme kestää, meidän pitää hoitaa toinen puoli korvaamalla fossiiliset polttoaineet ja tuo Venäjältä tuotava ydinenergia. Mutta me tarvitsemme myös ympäristöfiksuja valintoja, kannustimia toimia niin, että energiaa kuluisi kodeissa ja yrityksissäkin mahdollisimman vähän. On nimittäin totta, että säästetty energia on kaikista edullisinta energiaa. Meidän pitää tehdä asiat paremmin ja muuttaa käyttäytymistapojamme kestävämmiksi.

Olemmekin nyt kolmen vuoden aikana koko hallituskauden ajan toteuttaneet maamme historian merkittävintä ekologista verouudistusta. 2 miljardia euroa verotusta on siirretty työn tekemisestä ja teettämisestä erityisesti ympäristön kuluttamisen ja haittaveroihin. Olen ehdottomasti itse sitä mieltä, että näin pitää toimia jatkossakin. Tulevissa verouudistuksissa on jatkettava tätä samaa ympäristöfiksua linjaa. Työn ja yrittämisen eli työpaikkojen luomisen verotusta on kevennettävä ja varsinkin ympäristöön ja terveyteen liittyviä kulutusveroja on korotettava, (Puhemies: 5 minuuttia!) ja nyt olemme toteuttamassa myös maamme historian suurinta energiapakettia, joka vie maatamme kohti päästötöntä Suomea.

On myös muistettava, että ympäristövastuumme ei lopu maamme rajoille. Jokainen ratkaisu vaikuttaa, ja myös me kannamme globaalia vastuuta. On myös kiistaton tosiasia, että kaikkialla energiantarve tulee kasvamaan, ja myös tosiasia on se, että ilmastonmuutos ja niukkenevat fossiiliset polttoaineet tekevät uusiutuvista energialähteistä yhä tärkeämpiä kaikkialla maailmassa. Päästöjen kasvua hillitäänkin globaalisti parhaiten ottamalla kehitysmaissa suoraan käyttöön uusinta uusiutuvan energian teknologiaa sekä energia- ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Energia- ja ympäristöteknologian vienti onkin maassamme nopeassa kasvussa, ja sillä on suuri työllistävä merkitys, ja tähän pitää panostaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Tiedämme hyvin, että esimerkiksi tuulivoimateknologia ja sähköautot ovat nopeasti kasvavia ympäristöteknologian aloja, joilla meillä suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet menestyä globaalisti. Uudenaikainen ympäristöteknologia ja myös energiateknologia muodostavatkin maailmanmarkkinoiden ehkä nopeimmin kasvavan liiketoimintapotentiaalin.

Näin ollen, arvoisa puhemies, suomalaisen työn ja hyvinvoinnin edistäminen voidaankin hyvin yhdistää pyrkimykseemme maapallon pelastamiseksi.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähkön tarve on mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa. Vaihtoehtoja on punnittava vakavasti. Näin väittävät 40 suomalaista tutkijaa, joitten nimet löytyvät paperista, ei ole mitään kuurupiiloa. Huomenna tehtävä ydinvoimapäätös on omantunnon kysymys. Teemmekö tietoisesti päätöksen riskeistä huolimatta? Ydinvoima ei auta saavuttamaan energiastrategian tavoitteita. Sähkön omavaraisuus saavutetaan myöskin kotimaisilla uusiutuvan energiatuotannon sähkötuotantomuodoilla.

Ydinsähkön tuotannon ympäristövaikutukset muihin energiamuotoihin verrattuna ovat kaikkein vaarallisimmat ja tuhoisimmat niin ilmastolle kuin ihmisille ja ympäristölle. Ne ovat sellaiset, että niitä ei missään tapauksessa voi pitää kohtuullisina eikä hyväksyttävinä. Ydinvoima johtaa elinkeinoelämän katastrofiin niin taloudellisesti kuin yhteiskuntamoraalisestikin, sillä mahdollinen ostoboikotti ydinsähköllä tuotettuja tuotteita koskien on todennäköinen, koska jo nyt yli puolet suomalaisista on ydinvoimaa vastaan.

Lisäksi uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on uusiutuvien energiamuotojen edistämisen kannalta erittäin tuhoisaa. Suomalaiset työllistävät paremmin uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa kuin ydinvoimaloissa. Taloudellinen vastuu ydinvoimaonnettomuudesta on ulkoistettu kansalaisille. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen ilmoituksen mukaan ydinjäteongelmia ei ole ratkaistu. Ydinenergia on sekä moraalisesti että eettisesti täysin tuomittava energiamuoto.

Ydinvoimaa markkinoidaan ympäristöystävällisenä energiana. Miten on mahdollista, ettei valtamedia raportoi lainkaan ydinvoimalaitosten käytön yhteydessä muodostuvista radioaktiivisista kaasuista, jotka levitetään ilmaan korkeiden piippujen kautta? Lisäksi nestemäisestä ydinjätteestä liukenee tritium 3:a vesiin, jotka päättyvät meriin. Näitä jätteitä on käytännössä mahdoton ottaa talteen, eikä niitä virallisesti lueta ydinjätteeksi. Tritiumin tiedetään aiheuttavan sikiövaurioita, syöpää, mutaatioita, ja sen lisäämisellä vesiin voi olla kaikelle elämälle kohtalokkaat seuraukset. Fysiikan asiantuntijat varoittavat, että ilmakehän ja maapallon kaikkien vesien aktiviteetit lisääntyvät sitä mukaa, kun uusia reaktoreita otetaan käyttöön. Kaikista tunnetuista ympäristösaasteista lisääntyvät ydinvoiman saasteet ylivoimaisesti eniten maapallolla.

Uusiutuvasta energiasta muutama sana. Pienpuun energian tuen on oltava linjassa lisäystavoitteiden kanssa, ilman vähintään jo alkuvaiheen kaksinkertaista rahoituslisäystä määrätavoitteita ei saavuteta. Kiinteistösektori on jäänyt lähes huomiotta esityksessä. Oleellisena ratkaisuna on uusiutuvan energian laitteistojen hankintapääoman vähintään 30 prosentin tuloverovähennys pienkäyttäjille uudistus- ja saneerauskohteissa. Se on jo käytössä useissa jäsenmaissa. Liikennesektorille erittäin kannatettava strateginen tavoite on varmentaa usean biodiesellaitoksen investoinnin saanti Suomeen tällä vuosikymmenellä.

Rouva puhemies! Lopuksi esitän ed. Matti Kankaan tekemän vastalauseen 2 mukaisia lausumaehdotuksia eduskunnan hyväksyttäväksi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ydinvoima on tuhlaava tapa tuottaa energiaa. Prosessissa syntyvä lämpö annetaan kaloille, vain sähkö hyödynnetään. Taas kahden uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen olisi vaikea innostaa esimerkiksi suurta sähkön- ja energiankuluttajaa teollisuutta tehokkaisiin säästötoimenpiteisiin. Tästä taas todennäköisesti seuraisi kasvihuonekaasupäästöjen nousu kasvavan kulutuksen myötä.

Aiempien neljän reaktorin käyttöönotto on vaikuttanut resurssien tuhlaukseen ja hidastanut uusiutuvien energiamuotojen kehitystä. On todennäköistä, että samanlainen vaikutus on myös viidennellä, kuudennella ja seitsemännellä voimalalla. Tällöin olisimme heti kohta saman ongelman edessä kuin nyt: miten vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Parempi hoitaa ongelmaa jo nyt.

Hajautetuin energiantuotantoyksiköin pystytään ydinvoimaa huomattavasti joustavammin sopeutumaan niin lämpötiloista, markkinoista kuin muistakin syistä johtuviin sähköntarpeen ja -tuotannon vaihteluihin. Esimerkiksi hyvien vesivuosien ollessa Pohjolassa seuraisivat sähkön ylituotantoa halvat hinnat ja sähkön säästömotivaation lopahtaminen. Kulutushuippuja on tasattavissa tulevaisuudessa merkittävästi, jos niin halutaan.

Uskon, että Suomella ei ole tarvetta päättää ydinvoimaloiden luvista kuten on esitetty. Meidän on mahdollista pärjätä tällä kertaa ilman kuudetta ja seitsemättä ydinvoimalaa monipuolisella keinovalikoimalla. Lisäydinvoimalla ei saada aikaiseksi päästövähennyksiä nopeasti eikä edes kovin paljon liittyen pelkkään sähköntuotantoon verrattuna uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen ja esimerkiksi energiantehokkuustoimenpiteisiin.

Alustavissa turvallisuusarvioissa todetaan, ettei yksikään periaatepäätöshakemuksessa esitetty laitosvaihtoehto sellaisenaan täytä kaikkia turvallisuusvaatimuksia. Mahdollista ne on kuulemma saada täyttämään vaatimuksemme, vaikka kaikkia teknisiä ratkaisuja ei vielä ole olemassakaan.

Arvoisa rouva puhemies! Bioenergia työllistää merkittävästi alueellisesti, tukee yrittäjyyttä ja vahvistaa teknologian vientiä. Taloudellinen hyöty bioenergiasta jää myös kotimaahan. Ydinvoima ei työllistä paljon, ei ainakaan suoraan, eikä myöskään hajautetusti ympäri maata. Kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan rakentaminen ei välttämättä parantaisi Suomen työllisyyttä edes rakentamisaikana hirveästi, sillä EU:n kilpailulainsäädännön mukaan kaikki näin suuret rakennushankkeet on kilpailutettava koko unionin alueella. Lisäksi niin tekniikka kun polttoainekin on tuontitavaraa. Onkin mielenkiintoista, kun koko ajan väitetään, että ydinvoima vähentää energiatuontiriippuvuutta.

Ydinvoimalan rakentamiskustannukset on arvioitu 5—8 miljardiksi tai 3—6 miljardiksi euroksi, miten missäkin. Kotimaisen työn, materiaalin ja laitteiden osuus lienee maksimissaankin puolet kustannuksista. Olkiluoto 3:lla ulkomaisten työntekijöiden osuus on kaksi kolmasosaa henkilötyövuosista, aikataulu on neljä vuotta jäljessä, kustannukset ovat nousseet merkittävästi, sekä turvallisuuspoikkeamia on havaittu.

Niin sanotusta halvasta sähköstä kumpuava talouskasvu ja työllisyyden lisääntyminenkään eivät ole kirkossa kuulutettuja etenkin, kun energiavaltaisen teollisuuden osuus on viime aikoina näyttänyt olevan ennemminkin vähenemässä kuin merkittävässä kasvussa. Metsäteollisuus tuottaa itse ison osan tarvitsemastaan energiasta, muun muassa polttamalla sellunkeittoliemensä. Sähkön kohtuullinen ennustettavissa oleva hinta ei ole suinkaan tärkein tuotannon edellytys teollisuudellemme. Kyllä raaka-aineen hinta ja lopputuotteesta saatava hinta näyttelevät edelleen tärkeätä osaa, kuljetukset ja palkatkin vielä jotain, vaikka onkin totta, ettei suurteollisuus nykypäivänä työllistä enää paljon suhteessa investointien suuruuteen. Tällä en yhtään vähättele suurteollisuuden merkitystä muun muassa työllistäjänä maassamme.

Ydinvoiman hinnasta taas liikkuu monenlaista laskelmaa, mutta monissa maissa ydinvoima on todettu jäykäksi ja kalliiksi tavaksi tuottaa sähköä, koska perusinvestoinnit ovat valtavat. Myös reaktorin purkamisen kustannukset on arvioitu meillä ainakin aiemmin yli puolet kansainvälisiä arvioita alhaisemmiksi.

Arvoisa herra puhemies! Ydinvastuulain mukainen yrityksen lakisääteinen vastuu ei ole edelleenkään kattava. Eettisesti kyseenalaista on myös jättää tuhansiksi vuoksiksi lisää säteilevää jätettä jälkipolvien ratkottavaksi ja vahdittavaksi. Se, että edelliset päättäjät ovat tehneet tällaisia ratkaisuja, ei muuta kysymystä tulevan ratkaisun oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi Fennovoimalla ei ole jätteiden loppusijoituspaikkaa tiedossa näillä näkymin, koska Posiva on julkisesti ilmoittanut, ettei se tule ottamaan Fennovoiman ydinjätettä luolastoonsa.

Arvoisa puhemies! Ajan rajallisuudesta johtuen tämäkin puheenvuoro otti kantaa vain joihinkin niistä argumenteista, joita tässä keskustelussa on käytetty. Asiaan perusteellisesti tutustuttuani tälläkin kertaa olen päättänyt äänestää torstaina lisäydinvoiman rakentamista vastaan. Sen sijaan tuen talousvaliokunnan esittämiä lausumia ja 3.