Täysistunnon pöytäkirja 76/2013 vp

PTK 76/2013 vp

76. KESKIVIIKKONA 4. SYYSKUUTA 2013 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

1) Pääministerin ilmoitus rakenteellisista uudistuksista

 

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Omasta ja hallituksen puolesta oikein aurinkoista ja energistä syysistuntokautta kaikille.

Suomi on syvän rakennemuutoksen kourissa. Syitä tähän rakennemuutokseen löytyy maailman muutoksesta mutta myös omista tekemisistämme ja tekemättä jättämisistä. Jos olisimme varautuneet näihin haasteisiin ajoissa, muutos ei olisi nyt näin raju. Vastaavaa kehitystä on nähty myös monissa muissa Euroopan maissa. Vuosien saatossa olemme menettäneet kilpailukykyämme, emme ole osanneet uudistaa kunta- ja palvelurakenteitamme vastaamaan ikääntyvän Suomen tarpeisiin ja osa yrityksistämme ei ole investoinut riittävästi tuotekehitykseen pärjätäkseen maailmankaupassa kilpailijoilleen.

Suomen talouden tilannekuva kertoo korutonta kieltä tästä rakennemuutoksesta. Suomen bkt on samalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Suomen talous supistuu tänä vuonna toista vuotta putkeen. Teollisuuden osuus Suomen taloudesta on laskenut kolmanneksella vuodesta 2000. Kymmenessä vuodessa olemme menettäneet noin 100 000 teollista työpaikkaa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, mutta ei samaa tahtia. Metsäteollisuuden osuus taloudestamme on vuodesta 2000 laskenut 6 prosentista 2 prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden syöksy on ollut vieläkin nopeampi. Kun vuonna 2000 tämä osuus Suomen taloudesta oli 6,4 prosenttia, se on enää 1,3 prosenttia. Eilen julkistettu Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti on symboli tälle teollisuuden rakennemuutokselle.

Suomen vienti ei ole vieläkään saavuttanut vuoden 2007 finanssikriisiä edeltävää tasoa. Euroalueella vain Kreikan vienti on kehittynyt Suomea heikommin. Suomessa nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi nopeammin kuin kilpailijamaissamme. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on kymmenessä vuodessa heikentynyt yli 10 prosenttiyksikköä. Viemme siis yhä vähemmän arvokkaita tuotteita ja palveluja kuin tuomme. Suomalaisyritysten tuotteita ja palveluita ei maailmalla enää osteta entiseen malliin, mikä näkyy vaihtotaseen heikkenemisenä. Me emme siis vaurastu. Uudet vientialat ja -yritykset eivät ole riittäneet korvaamaan toisten alojen ja yritysten menetyksiä.

Ongelma on siis se, että elämme pysyvästi yli varojemme. Pystymme ennustamaan kohtalaisen hyvin julkisten tulojen ja menojen kehitystä tulevina vuosina. Työikäisen väestön väheneminen tarkoittaa työnteon vähentymistä, talouskasvun heikkenemistä ja verotulojen ehtymistä. Toisaalta väestön ikääntyminen lisää tarvetta julkisille palveluille ja tulonsiirroille. Menomme kasvavat nopeammin kuin tulomme. Tätä niin kutsuttu kestävyysvaje tarkoittaa. Tämä kehitys ei lopu odottamalla. Mutta se on mahdollista pysäyttää. Meidän on siis mahdollista kääntää kehityksen suunta kestäväksi, jos vain haluamme. Ja kyllähän me haluamme.

Kestävyysvajeemme suuruudeksi arvioidaan noin 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 9 miljardia euroa. Vajetta ei ole fiksua kuroa umpeen vain budjettileikkauksilla tai veronkorotuksilla, sillä niillä olisi kohtuuttomia kielteisiä seurauksia. Järkevämpää on tehdä rakenteellisia uudistuksia, joilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä, lisätään työvoiman tarjontaa, alennetaan rakenteellista työttömyyttä, parannetaan yksityisen sektorin tuottavuutta sekä lisätään luovuutta julkisella sektorilla tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamiseksi. Suomalainen hyvinvointi on tienhaarassa: onko meistä tekemään ne rakenteelliset uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta saatetaan kestävälle pohjalle?

Arvoisa puhemies! Samalla on muistettava, että esimerkiksi Maailman talousfoorumin tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Suomen rakenteellinen kilpailukyky on edelleen maailman kolmanneksi paras. Suomessa on koulutettu kansa ja tasa-arvoinen yhteiskuntamalli. Meillä esimerkiksi talouden ja instituutioiden toimivuus, terveyden ja peruskoulutuksen tila ja innovointi ovat maailman parhaalla tasolla. Näiden vahvuuksien varaan voimme rakentaa uutta hyvinvointia. Kyse on siitä, kuinka saamme vahvuuksistamme nykyistä enemmän irti. Tulevaisuuden kasvualoja voivat olla esimerkiksi perinteinen teollisuus uusine tuotteineen sekä uudet vahvasti kasvavat toimialat, kuten cleantech ja terveydenhuollon teknologia.

Hallituksen vastaus Suomen valtaviin rakenteellisiin haasteisiin ja toisaalta Suomen vahvuuksien valjastamisesta koostuu neljästä pilarista: 1) talouden perustaa eli työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua vahvistavat toimet, 2) julkisen sektorin tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistaminen, 3) työllisyyttä ja kasvua vahvistava suhdannepolitiikka, jolle rakenteelliset uudistukset luovat tilaa ja 4) hallituksen tuki kilpailukykyä palauttavalle, työpaikkoja lisäävälle palkkaratkaisulle.

Arvoisa puhemies! Hallitus on budjettiriihessä sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut 33-kohtaisen listan keinoja, joilla nostetaan työllisyyttä, pidennetään työuria sekä lisätään julkisen sektorin tuottavuutta. Näiden sekä hallituksen aiemmin linjaamien rakenteellisten uudistusten punainen lanka on työn tekeminen. Tarvitsemme siis lisää työtä Suomeen, jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään rahoittamaan. Jos uskoo työhön, on myös oltava valmis tekemään ratkaisuja, jotka lisäävät työhön osallistumista.

Hallituksen tavoitteena on pidentää työuria 0,5 vuotta alkupäästä ja 1,5 vuotta loppupäästä sekä vähentää katkoksia ja vajaatyöllisyyttä työuran aikana. Rakenteellista työttömyyttä pyritään alentamaan 1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus tavoittelee 1,5 prosentin kohennusta talouden tuotantopotentiaaliin. Näillä toimilla on tarkoitus kattaa puolet kestävyysvajeesta. Työurien pidentämisessä keskeisin päätöskokonaisuus on vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus. Uudistusta koskevat neuvottelut saatetaan päätökseen syksyyn 2014 mennessä työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti.

Työllisyysastetta nostetaan ja työuria pidennetään laajalla toimenpidekokonaisuudella. Oppivelvollisuusikää nostetaan, opiskeluun pääsyä nopeutetaan, opintoaikoja lyhennetään ja oppisopimuskoulutuksesta tehdään sekä yrityksille että nuorille nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. (Mauri Pekkarinen: Miten loppupäässä?) Näillä toimenpiteillä vahvistetaan myös nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Työuran katkoksia vähennetään muun muassa tiukentamalla vuorotteluvapaan ehtoja.

Kotihoidon tuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille ja vastaavasti subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Valtiovarainministeriö arvioi, että kotihoidon tukeen tehtävät muutokset tuovat noin 6 000 henkilöä, pääasiassa naisia, mukaan työelämään. (Timo Soini: Röyhkeää!) Hallitus on jo aiemmin tehnyt lapsiperheiden asemaa ja valinnanvapautta kohentavia päätöksiä muun muassa joustavan hoitorahan käyttöönottamisesta sekä tuntiperusteisista päivähoitomaksuista. (Välihuutoja)

Työttömyysjaksoja lyhennetään kehittämällä sosiaaliturvaa osallistavampaan suuntaan, soveltamalla työstä ja aktivointitoimista kieltäytymisestä seuraavia sanktioita nykyistä johdonmukaisemmin ja laajentamalla velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä nykyistä laajemmalle alueelle. Hallitus laatii myös toimenpidekokonaisuuden, jolla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä edistämällä työssäpysymistä ja työttömien uudelleentyöllistymistä.

Periaatteellisesti tärkeä muutos on asumistuessa ja työttömyysturvassa käyttöön otettavat suojaosuudet. Asumistuessa suojaosuus on 400 euroa, työttömyysturvassa 300 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa työtön voi tehdä suojaosuuden verran töitä menettämättä tukeaan. Tämä merkittävä, kannustinloukkuja purkava uudistus kuvastaa, kuinka hallitus asettaa työn tekemisen ja sen kannattavuuden etusijalle myös sosiaaliturvassa. Uudistus helpottaa monien työttömien asemaa ja mahdollisuuksia työhön.

Arvoisa puhemies! Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen edellyttää paitsi lisää työtä myös parempaa tuottavuutta. Yritystukia kohdennetaan tuottavampiin kohteisiin ja sääntelyä kevennetään muun muassa rakentamisessa. Venäjän-kauppaan liittyviä mahdollisuuksia hyödynnetään muun muassa sujuvoittamalla rajan-ylityksiä, parantamalla saavutettavuutta ja uudistamalla kaavoitusta. Kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailuesteitä puretaan siten, että jatkossa yksiköiden sijoittumisessa otetaan huomioon matkailijavirrat. Tämän pitäisi houkutella lisää investointeja esimerkiksi itäiseen Suomeen. Ict:n hyödyntämisellä, valitus- ja lupamenettelyjen keventämisellä ja EU:n rakennerahastovaroja kohdentamalla pyritään myös vauhdittamaan investointeja ja nopeuttamaan talouden uusiutumista.

Hallituksen veroratkaisuilla vahvistetaan talouden uusiutumista. Verotuksen painopistettä on siirretty työn tekemisen ja työn teetättämisen verotuksesta työllisyyden kannalta vähemmän haitallisen välillisen verotuksen suuntaan ympäristö- ja terveysperusteisuutta painottaen. (Mauri Pekkarinen: Tasavero kiristyy!) Yhteisöveroa on kuluvalla vaalikaudella päätetty alentaa 6 prosenttiyksiköllä eli vuositasolla yli miljardilla eurolla. Yhteisövero on tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun ja investointien kannalta erityisen haitallinen sekä toisaalta verokilpailulle erityisen altis vero. Myös valtiontalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan hallituksen osinkoverouudistus kannustaa tekemään nykyistä tehok-kaampia investointeja. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät myös esimerkiksi hallituksen perustamat kasvurahastot, jotka nousevat toimiajallaan miljardiluokkaan. Rahastoissa ovat mukana valtion lisäksi työeläkevakuuttajat ja lukuisat yksityiset sijoittajat. Yritysten rahoitusta on helpotettu myös vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä suomalaisen viennin rahoittamisessa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti toinen puolikas kestävyysvajeesta on tarkoitus kattaa julkista sektoria koskevilla toimilla. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kuntatalouden rakenteellinen kahden miljardin euron alijäämä kyetään purkamaan. Tämä supistaisi kestävyysvajetta 1 prosenttiyksiköllä. Kuntien talousvaikeudet eivät ole vain kuntien ongelmia, vaan ne ovat suomalaisten julkisten palvelujen käyttäjien ongelmia. Me olemme kaikki samassa veneessä. Kun valtio elää jo nyt raskaasti velaksi, kuntien ongelmia ei myöskään voida ratkaista valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien alijäämää puretaan ottamalla käyttöön talousohjausjärjestelmä, jonka osana uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyä. Näin kuntatalouteen saadaan tarvittavaa pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn.

Kuntasektorin rakenteellinen alijäämä, siis kroonisen velkaantumisen purkaminen, edellyttää sitä, että kuntien sääntelyä myös kevennetään. Hallitus karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita siten, että kuntien toimintamenoissa on mahdollista saavuttaa miljardin euron kokonaisvähennys vuoden 2017 tasolla. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmä käsittelee syyskuun aikana toimintaohjelman, ja makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmisteleva työryhmä täydentää ja tarkentaa ohjelmaa tarvittaessa. Työn takarajaksi on asetettu marraskuun loppu.

On totta, että tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ei tule olemaan helppoa. Mutta yhtä totta on se, että kunnat eli Suomi ei selviä nykyisen tehtäväkuorman ja tiukan sääntelyn kanssa. Mitä tiukemmin palvelujen järjestämistä ohjataan sitovin normein, sitä vähäisempiä ovat kuntavaikuttajien mahdollisuudet kehittää uutta ja hillitä menojen kasvua. Tämän vuoksi hallitus haluaa antaa normeja purkamalla paikallisille päättäjille lisää vapautta ja vastuuta ideoida, uudistaa ja kokeilla. Tätä kautta saamme koko kuntakentän kehittämään uusia, parempia toimintatapoja ja saamme parhaat keinot leviämään. Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi 0,5 prosenttiyksiköllä, koko julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosenttiyksiköllä.

Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen loppuunsaattamisella on keskeinen rooli kuntasektorin tuottavuuden parantamisessa. Valtioneuvoston toimivaltaa lisäämällä varmistetaan keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteiden eheys, alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen ja palvelujen tehokas järjestäminen.

Palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi hallitus käynnistää nyt syksyllä laajapohjaisen valmistelun nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uusimiseksi. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Tällä pyritään parantamaan koko järjestelmän tuottavuutta ja turvaamaan palvelujen rahoituksen riittävyys. Palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen pyritään myös edesauttamalla tehokkaampaa työnjakoa palveluiden tuotannossa väljentämällä työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, työn laadusta tinkimättä.

Herra puhemies! Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu tehdään sektoriministeriöiden asiantuntijoista koostuvissa osa-aluekohtaisissa ryhmissä valtiovarainministeriön koordinoimana syksyn 2013 aikana. Hallitus seuraa valmistelutyön etenemistä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn aikana. Hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta ja toimien aikatauluista marraskuun loppuun mennessä. Hallitus arvioi VM:n laskelmien pohjalta, riittävätkö tehdyt päätökset kestävyysvajeen kattamiseen. Jos lisää päätöksiä tarvitaan, niin sitten hallitus niitä myös tekee.

Herra puhemies! Kolmas osa hallituksen talouspoliittista kokonaisuutta on suhdannetilanteeseen vastaava finanssipolitiikka. Hallitus on budjettiriihessään sopinut lähes 400 miljoonan euron lisätalousarvioesityksestä, jolla laitetaan toimeen nopeasti vaikuttavia, joka tapauksessa toteutettavia julkisia investointeja. Hallituksen lisätalousarvion toimien työllisyysvaikutukset ovat VM:n arvion mukaan yli 16 000 henkilötyövuotta. Myös 2014 voimaan astuvilla 100 miljoonan euron asuntorakentamisen korjausavustuksilla, 870 miljoonan euron yhteisöveron kevennyksellä, pienituloisten palkkaverotuksen keventymisellä sekä kotitalousvähennyksen korotuksella on nopea vaikutus Suomen talouden tilanteeseen.

Neljäs osa hallituksen talouspoliittista kokonaisuutta on työpaikkoja lisäävän, kokoavan työmarkkinaratkaisun tukeminen. Työmarkkinajärjestöt pääsivät perjantaina monivuotiseen sopimukseen, joka vahvistaisi Suomen kilpailukykyä, lisäisi kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja toisi Suomeen ennustettavuutta. Valtiovarainministeriö arvioi alustavasti, että palkkaratkaisu vahvistaisi toteutuessaan Suomen työllisyyttä jopa 20 000 hengellä kahdessa vuodessa. VM:n arvion mukaan palkkaratkaisu vahvistaisi myös valtion rahoitusasemaa.

Hallitus on kuluvan kevään aikana pyrkinyt pohjustamaan ja osaltaan luomaan edellytyksiä kokoavan työmarkkinaratkaisun syntymiselle. Hallitus on ilmaissut, että jos perjantaina saavutettu sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden, hallitus vahvistaa palkansaajien ostovoimaa estämällä palkkaveron kiristymisen. Hallitus on vastaavasti sitoutunut myös vahvistamaan vienti-teollisuuden toimintaedellytyksiä puolittamalla väylämaksut ja poistamalla rataveron määräaikaisesti.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on siis tehnyt joukon kipeitä päätöksiä, joilla on yksi tavoite yli muiden: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen. Hallituksen rakenteellisten uudistusten punainen lanka on työ. Hallitus haluaa porkkanoiden, ja myös kepin, avulla kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä suomalaisia tekemään nykyistä enemmän tuottavaa työtä. Vaihtoehto tälle työlinjalle on verotuksen voimakas kiristyminen, palvelujen ja tulonsiirtojen leikkaaminen sekä julkisen sektorin velkaantuminen.

Hallitus tekee kaikkensa talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Suomen uudistaminen ei ole kuitenkaan yksin hallituksen käsissä. Tarvitsemme tähän työhön muun muassa kuntapäättäjät, suomalaisen elinkeinoelämän, työntekijät ja luonnollisesti koko eduskunnan tuen. Odotan mielenkiinnolla sitä, mistä kaikesta olemme yhtä mieltä, ja myös sitä, minkälaisia lisäesityksiä oppositiopuolueet esittävät yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Suomi kaipaa nyt rehellistä keskustelua, koska Suomea kohtaavat haasteet eivät tällä vaalikaudella ratkea. Kestävyysvajeen kattaminen edellyttää rakentavaa vuoropuhelua.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suomalaista hyvinvointia on rakennettu kymmeniä vuosia hyvän talouskasvun oloissa. Meidän tuotteemme ovat käyneet maailmalla kaupaksi, ja me olemme vaurastuneet. Vaikka haasteitakin on ollut, meillä suomalaisilla on sotien jälkeisenä aikana oikeastaan pääsääntöisesti mennyt todella hyvin. Olemme voineet rakentaa uutta hyvää vanhan hyvän päälle.

Viimeksi Suomi oli tiukassa paikassa runsaat 20 vuotta sitten. Kävimme syvän laman kautta läpi rajun rakennemuutoksen ja pääsimme uuteen alkuun. Silloin oli hyvä aloittaa, koska maailmalla oli kova kysyntä meidän tuotteillemme ja meidän hyvälle osaamisellemme.

Nyt tilanne on aivan toinen. Olemme jääneet kilpailijamaistamme jälkeen jopa perinteisillä vahvuusaloillamme. Vaihtotaseemme on romahtanut, ja valtio velkaantuu nopeasti. Lisäksi meillä on edessämme tiedossa olevat väestön ikääntymisen haasteet. Toisin sanoen meidän tilanteemme ei ole järin hyvä. Se on huono. Tähän todellisuuteen tuntuu vihdoin koko Suomi viimeisten kuukausien aikana havahtuneen. Eilinen Nokia-kauppa oli kuin sinetti sille, että nyt on aika katsoa eteenpäin ja tulevaisuuteen.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus teki viime viikolla neljän toisiaan täydentävän päätöksen sarjan. Näillä päätöksillä vielä emme ole kattaneet kestävyysvajetta, vielä emme ole ratkaisseet kilpailukykyongelmaamme. Mutta mikäli me tarkastelemme näitä viime viikolla tehtyjä päätöksiä kylmän rauhallisesti — budjetin kilpailukykypäätöksiä, lisätalousarvion työllistymispanoksia, kestävyysvajetta purkavaa rakennepakettia ja maltillista palkkaratkaisua — emme voi kiistää sitä, että tehdyt päätökset ovat askelia oikeaan suuntaan.

Parasta on se, että Suomeen on päätösten myötä virinnyt yhdessä tekemisen ilmapiiri. Yhteistyön henkeä oli havaittavissa jo keväällä tässä salissa täällä eduskunnassa, ja pääministerin koolle kutsuma Heureka-foorumi tiivisti tuon hengen yhteiseksi tahtotilaksi juuri oikealla hetkellä. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Viime viikolla tehdyt päätökset olivat poikkeuksellisia. Suomi taistelee nyt laajalla rintamalla kilpailukykynsä ja tärkeiden työpaikkojensa puolesta. Me tingimme saavutetuista eduista, jotta tulevaisuudessa olisi paremmin. (Timo Soini: Koska optiot leikataan?) Tätä yhteishenkeä tarvitaan roppakaupalla tulevina kuukausina ja vuosina. Tehtyjen päätösten onnistuneisuus mitataan siinä, miten ne konkretisoituvat käytännön teoiksi. Jos nyt tehdyt päätökset eivät riitä, on hallitus sitoutunut tekemään lisää toimenpiteitä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa päätösten ripeän toimeenpanon merkitystä. On hyvä, että hallitus asetti valtiosihteeri Hetemäen johtaman virkamiestyöryhmän valmistelemaan uudistuksia eteenpäin. Kokoomus korostaa, että marraskuun takarajasta on pidettävä kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen rakenneohjelma sisältää monia toimenpiteitä, joissa onnistuminen on isänmaan kannalta välttämätöntä.

Eniten valmistelutyötä on kuntasektorin tuottavuuden parantamisessa. Rakennepaketin linjauksilla kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkiseutuihin, joilla on suuri merkitys kansantalouden kokonaisedun kannalta. Työ ei todellakaan ole helppo, mutta kestävyysvajeen kattamiseksi tämä työ on aivan välttämätöntä. Tavoitetta voi oppositio pilkata tai keinoja arvostella, mutta sisimmässään jokainen meistä täällä tietää, että eteenpäin on päästävä.

Syksyn aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaki on saatava luonnosvaiheeseen. Valmistelun yhteydessä korjataan valuvikoja ja puntaroidaan linjausten suhdetta perustuslakiin. On hyvä, että myös palveluiden rahoitusmalli selvitetään. Linjauksia tehtäessä myös oppositiota tulee kuulla.

Hallitus on sitoutunut kaventamaan kuntien taakkaa karsimalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kuntauudistuksessa ei siis todellakaan ole kysymys vain kuntarajoista vaan tavasta, jolla tulevaisuudessa tuotamme palvelut. Liiallisten normien ja sääntelyn sijasta tarvitsemme joustavuutta ja tilaa yrittäjyydelle. On pohdittava, missä tulisi kulkea raja yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä: onko todella kaikki se, mikä hyvää tarkoittaen on säädetty kuntien tehtäväksi, aivan tarpeellista tuottaa vielä tänä päivänä ja julkisin varoin?

Toinen paketin tärkeimmistä kokonaisuuksista on sen sisältämät teot suomalaisen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Loppujen lopuksi Suomi seisoo tai kaatuu kilpailukykynsä mukana. (Timo Soini: Entä sitten?) Suomalaisten hyvinvoinnin taso määräytyy siitä, miten yrityksemme maailmalla pärjäävät. Yhteisöveron mittava kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, miljardiluokan kasvurahastot ja palkkaverotukseen tulevat kevennykset muodostavat kokonaisuuden, jonka keskiössä on suomalainen työ.

Meidän tavoitteenamme on, että jokaiselle työikäiselle ja työkykyiselle suomalaiselle on tarjolla työtä myös tulevaisuudessa. Työnteon pitää olla mahdollista ja kannattavaa kaikille: ensi kertaa työelämään astuvalle nuorelle, työttömäksi yllättäen jäävälle, osatyökykyiselle, äideille ja isille, eläkeikää lähestyville. Periaatteena tulee olla, että jokainen työkykyinen ja työikäinen on lähtökohtaisesti töissä. Muunlaiseen yhteiskuntaan meillä ei taida olla varaa.

Rakennepäätösten johtoajatuksena on kannustinloukkujen purkaminen työn tieltä. Työttömille tuleva työttömyysturvan suojaosa, osatyökykyisten työllistämispaketti ja kotihoidon tuen jakaminen molempien vanhempien kesken (Timo Soini: Se on röyhkeätä!) ovat toimenpiteitä, jotka kannustavat myös niitä työn pariin, jotka helposti muuten jäisivät kotiin. Kokoomuksen ikiaikainen tavoite siitä, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, otti harppauksen eteenpäin.

Hallitus kantoi vastuunsa, työmarkkinajärjestöt omansa. Suomessa on nyt hyvä ja laaja pöhinä maan uudistamiseksi (Timo Soini: Kyllä!) Tätä henkeä pitäisi vaalia — myöskin täällä eduskunnassa, edustaja Soini — eikä pyrkiä hajottamaan. Suomi-talkoisiin tarvitaan mukaan myös oppositiota. Puheenjohtaja Soinin kommenteista lapsiperheiden kimppuun käyvistä märkäkorvista on valitettavasti kovin pitkä matka omien vaihtoehtojen esittämiseen. Toivottavasti kuulemme niitä tänään. Ei nyt, hyvänen aika, pilata tätä riitelemällä.

On selvää, että joistakin asioista me olemme eri mieltä, mutta näitäkin päätöksiä kannattaisi tutkia ennen kuin hutkii. Ihmettelen, miksi herrojen Tiilikainen, Sipilä ja Soini mielestä nuorten naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen tai isien vastuu lastenhoidosta on lapsiperheiden kurittamista. (Markku Rossi: Tässä on kysymys lapsista ja perheistä! — Hälinää) Eiväthän nekään perheet täysin tyhjän päälle jää, joissa lapset ovat päivähoidossa ja molemmat vanhemmat työssä. (Puhemies koputtaa) Ymmärrystä on oltava kaikenlaisille ratkaisuille.

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus toivoo, että tasa-arvotyö saa jatkossa vielä tällä hallituskaudella jatkoa vanhemmuuden kustannusten tasaamisella. Tämä olisi oikeudenmukaisuusteko ja merkki modernista yhteiskunnasta. (Juha Rehula: 300 miljoonaa ensin!)

Herra puhemies! Vielä lopuksi: Olemme tekemässä uudistuksia siksi, että Suomi voi tulevaisuudessa olla parempi yhteiskunta kuin tänään: kannustavampi ja innostavampi Suomi. Jos emme ikinä uskalla luopua mistään, emme myöskään voi rakentaa uutta. Vaikka edessä oleva tie on vaikea, on lopulta kysymys tahtotilasta. Mikäli päätämme, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa, niin pärjäähän se. Onnistuminen on meistä itsestämme kiinni.

Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla Suomen suunta käännettiin uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla kestävämpään suuntaan. Käännös tehtiin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen kesällä linjaaman rohkean tiekartan pohjalta.

Puheet sopimusyhteiskunnan kuolemasta olivat jälleen ennenaikaisia ja liioiteltuja. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt osoittivat jälleen toimintakykynsä. Erityinen kiitos kuuluu palkansaajajärjestöille, jotka näyttävät esimerkkiä maltista ja vastuullisuudesta. Toivottavasti myös kohtuuttoman isoja palkkioita nostavat yritysjohtajat noudattaisivat nyt työntekijöiden esimerkkiä.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on edellyttänyt, että kasvua ja talouden vakautta rakennetaan työhön ja oikeudenmukaisuuteen perustuen. Nyt näin tapahtuu. Tavoittelimme kattavaa toimenpidekokonaisuutta. Siihen kuuluvat lisäbudjetin nopeasti elvyttävä työllisyyspaketti, työllisyyttä tukeva ensi vuoden budjetti ja pitkän aikavälin kestävyysvajetta kaventavat rakennetoimet. Tähän kokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös vakauttava työmarkkinaratkaisu.

Näiden ratkaisujen syntyminen viime viikolla on erittäin hyvä ja tärkeä asia kaikkien suomalaisten ja koko Suomen kannalta. Nyt ei kannata aloittaa "väärin sammutettu"- tai "kuka sanoi mitä ja milloinkin" -tyylistä keskustelua. (Välihuutoja) Ei myöskään maalailla kauhukuvia meille kaikille vaikeista yksityiskohdista. Nyt on nähtävä metsä puilta. Kansalaiset odottavat meiltä yhteistyötä ja rakentamista, eivät riitelyä ja kaiken rikki repimistä. Eikö niin, puheenjohtajat Soini ja Sipilä? Isänmaata voi palvella myös oppositiosta, ja nyt on sen aika. (Timo Soini: Joka päivä! — Välihuutoja)

Rakenneuudistusten tekeminen on tuntunut olevan jopa vaikeampaa kuin pikaisten tasapainotustoimien, joihin ajaudutaan, jos rakennetoimia ei tehdä ajoissa. Yhteinen etumme on päättää tämän syksyn aikana riittävistä toimista kestävyysvajeen taltuttamiseksi ja velkaantumiskierteen pysäyttämiseksi. Näiden toimien tulee olla riittäviä niin määrällisesti kuin laadullisestikin. (Markku Rossi: Miksi ei jo kaksi vuotta sitten?) Hallituksen esittämä kokonaisuus täyttää nämä molemmat ehdot. Oppositiolla — äänekkäällä sellaisella — on tietysti mahdollisuus esittää oma vaihtoehtonsa, mutta myös sen on oltava samalla tavalla uskottava kokonaisuus. (Ben Zyskowicz: Tai voihan ne panna paremmaksi!)

Keskustelussa näyttävät menevän rakennetoimet ja tasapainotustoimet helposti sekaisin. Molemmilla tartutaan kyllä samaan asiaan, julkisen talouden tasapainoon, mutta kestävyysvajeeseen liittyvillä rakennetoimilla siihen vaikutetaan pitkällä aikavälillä ja budjetin tasapainotustoimilla lyhyellä aikavälillä.

Rakennetoimet eivät tarkoita vain leikkauksia. Niiden tarkoituksena on vahvistaa talouden ja työllisyyden kasvuedellytyksiä ja kuroa siten umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta eli tulojen ja menojen välistä epätasapainoa. Sosialidemokraatit muistuttavat, ja hyvin painokkaasti, että yhtälössä ovat siis mukana menojen lisäksi tulot. Niihin voidaan vaikuttaa sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistamalla mutta tarvittaessa myös verotuksen keinoin veropohjaa laajentamalla ja maksukykyisten veroasteita nostamalla. (Mauri Pekkarinen: Ja tasaveroa kiristämällä!)

Keskeinen vakauttava tekijä on julkisen sektorin toimintarakenteiden, kuten kunta- ja sote-rakenteiden, vahvistaminen sekä toimintatapojen uudistaminen. Näissä kaikissa on nyt syytä edetä ilman vahingollista poliittista jarrutusta tai eri toimijoiden välisiä keinotekoisia reviiririitoja. Käytännön ratkaisut ovat tehtävissä julkisten palvelujen käyttäjien ja niitä tuottavien työntekijöiden taakkaa helpottaen, ei heidän kustannuksellaan.

Arvoisa puhemies! Rakennetoimien kantava ajatus on työllisyysasteen nostaminen. Toimenpiteitä ei pidä arvioida lyhyen aikavälin säästöillä, vaan pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksilla. Näin on myös työn ja perheen yhteensovittamiseen tai opiskeluun liittyvien toimenpide-esitysten osalta.

Rakennetoimista puhuttaessa todetaan usein, että niiden on koskettava kaikkia, vieläpä kipeästi. Näin ei kuitenkaan ole. Rakennemuutoksienkaan varjolla ei sosiaaliturvaa voi leikata eikä heikentää muutoinkin huonossa asemassa olevien kansalaisten elämäntilannetta. Sosialidemokraatit eivät ole ikinä hyväksyneet eivätkä hyväksy ajattelutapaa, että huonosti toimeentulevia kannustettaisiin ottamalla heiltä jotakin pois ja hyvin toimeentulevia antamalla heille jotain lisää. (Timo Soini: Koska optiot leikataan?)

Työttömän tilannetta ei auteta leikkaamalla työttömyysturvaa, vaan parantamalla työllistymismahdollisuuksia. Hallitus esittää useita työllisyysastetta vahvistavia toimenpiteitä. Osa niistä koskee työurien jatkamista muun muassa työntekijöiden työvalmiuksista huolehtimalla. Työllistymisen kannustusloukkuja puretaan muun muassa mahdollistamalla lyhytaikainen työskentely ilman etuuksien menettämistä. Hyvä niin. (Mauri Pekkarinen: Mitä muuta?)

Työn tarjontaa vahvistetaan myös toimilla, jotka lisäävät talouden uusiutumis- ja kilpailukykyä sekä kasvua. Tähän kuuluvat muun muassa yritystukien uudistaminen, tervettä kilpailua rajoittavan lainsäädännön ja kaavoituksen perkaaminen, erillinen Venäjä-ohjelma sekä sosialidemokraateille tärkeä teollisen tuotannon perustan vahvistamisohjelma. (Mauri Pekkarinen: Pelkkää retoriikkaa!)

Arvoisa puhemies! Kaikki rakenneratkaisut eivät ole ikäviä. Nyt toteutuvat esimerkiksi sosialidemokraattien pitkään tavoittelemat oppivelvollisuusiän nostaminen vuodella 17 vuoteen ja esiopetus kaikille lapsille. Näillä historiallisilla uudistuksilla lisätään huolenpitoa lapsista ja nuorista sekä estetään syrjäytymistä. (Keskustan ryhmästä: Kuka maksaa?) Nyt aloitetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen. Yksinkertaistamalla järjestelmää lisätään sekä kansalaisten tasa-arvoa että julkisen talouden kestävyyttä.

Se, mistä puhutaan vähemmän, on asiat, jotka rakennetoimista puuttuvat. Sosialidemokraatit pitävät hyvänä, että listalla eivät ole muun muassa sellaiset suomalaisten oikeudentuntoa loukkaavat asiat kuin eläkeiän pakkonosto, työttömyysturvan heikentäminen tai alipalkkauksen salliminen. Kokonaisuutta arvioitaessa tulisi tämäkin muistaa. (Markku Rossi: Entä kuntien pakkoliitokset?)

Arvoisa puhemies! Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat urakoineet kesän aikana menestyksellisesti. Nyt on eduskunnan vuoro tarttua toimeen. Toivottavasti täällä ei ole tänään pyyhkeen kehään heittäjiä, vaan työhön ja toimeen tarttujia. Näitä jälkimmäisiä Suomi nyt tarvitsee.

Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On mukavaa, kun puhe on odotettu jopa ministeriaitiossa.

Arvoisa pääministeri Katainen, Suomen 30 vuoden ylpeys ja taloutemme tukijalka Nokian puhelimet ostettiin meiltä eilen käteisellä. Kaikki on kaupan, vai onko sittenkään? Kuinka isänmaallinen hallitus on maailmassa, jossa käteisen rahan voima on mittaamaton? Kuntauudistus, pakkoliitokset, sairaanhoito, eläkeratkaisut, työllisyys ja yrittäminen, EU:n tukipaketit. Onko niin, että kaikki maailman asiat mennään aina rahakylki edellä? Mitä merkitsee ihminen?

Näimme esimerkin eilen, että Suomi hajotetaan pala palalta pitkin maailmaa, ja perusteluna on aina raha. Ihminen, kansalainen ja meidät tänne äänestänyt suomalainen — hänen asiansa ja elämänsä tulee aina siinä sivussa. Meidän on kansakuntana ryhdistäydyttävä yhdessä. Jos teidän hallituksenne ei tätä usko ja isänmaanylpeyttä suomalaisiin osaa valaa, me olemme valmiit vuorostamme palauttamaan Suomen suomalaisille. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Tästä on kysymys: työstä, yrittämisestä, välittämisestä. Ihminen ensin. Talous on tärkeä, mutta se on väline eikä mikään tavoite. Hallitus on unohtanut ihmisen. Missä on tulevaisuudenusko, tuki, turva, luottamus tavalliselle suomalaiselle? Kohta kuulemme, arvoisat kollegat, jokaiselta hallituspuolueelta kilpalaulantaa, kuinka fantastisen toimintakykyinen hallitus meillä on.

Vähintä tietenkin on, mitä kukaan pystyi odottamaan, että hallitus satojen virkamiesten avustamana saa edes kahdessa vuodessa kasaan kestävyysvajeen kaatamisen asiakirjan. Ja tavoitepaperihan tämä on. Suurista kohdista puuttuu konkretia. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) "Päätetään marraskuussa tai sysätään kolmikantaan" näyttää olevan hallituksen linja, ja laitan käteni ristiin, jotta hallituksen kunta- ja sote-uudistuksesta tulisi jotain säästöä. Mutta eihän tällä menolla tule. Sen tiedätte jo itsekin. Olette pian 30 kuukautta tätä vääntäneet. Jos olisitte olleet tosissanne, toisitte koko sote- ja kuntauudistuksen par- lamentaariseen valmisteluun. (Eduskunnasta: Mikä on perussuomalaisten malli?) Yhdessä tämä saataisiin ratkaistua.

Arvoisa puhemies! Kestävä perhepoliittinen linja on vedetty viemäriin. Onko tämä kotihoidon tuen leikkaus kokoomuksen työuravouhotuksen huipentuma? Onko tämä todella nykykokoomuksen perhepolitiikkaa? (Keskustan ryhmästä: On se!) Kylmän silmän politiikkaa, jossa ei piitata lapsen edusta tai perheen oikeudesta valita itsenäisesti. Kuka tämän keksi? Syylliset voivat nyt kertoa, miksi tämä leikkaus on naamioitu tasa-arvokaapuun. Tämä on raaka leikkaus!

Moni kuvittelee, että vihreät on valinnanvapauspuolue, joka antaa kaikkien kukkien kukkia. Kotihoidon kannattajat, sekä miehet että etenkin naiset, jotka äänestitte vihreitä, teidät petettiin seisaalleen hiekkalaatikoiden reunoille. Ja kristilliset vaikeroivat: "Oli vaikea pala, oli niin vaikea pala!" Silti hyväksyitte ja nyt te valitatte omia vaivojanne. Missä on ryhti? (Välihuutoja) Tässä tulee käymään samalla tavalla kuin kilometrikorvausten silpomisen kanssa. Ne korjattiin osana työmarkkinaratkaisuja. Kansa korjaa äänestämällä tämän kotihoidon tuen leikkauksen viimeistään seuraavan hallituksen aikana.

Mikä on sosialistien lupausten viimeinen käyttöpäivä? Arvonlisävero, pakkoliitokset, tukipaketit, seuraavaksi varmaan menee eläkeiän nosto. Vasemmistoliitto on vaihtanut punalipun sateenkaarilippuun. Ajankuva tämäkin. (Naurua) Velat anteeksi Kreikalle ja lisää veroja kansalle.

Ja ministeri Kyllönen ansaitsee oman kappaleensa. Hänen johtamassaan ministeriössä valmistellaan kyttää ja kyylää -järjestelmää valvomaan autoilijoita. Rikollisten kuunteluun tarvitsee sentään oikeuden päätöksen. Mitä seuraavaksi? Niskasiruko? Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista. Emme me tarvitse mitään kontrollia siitä, missä vapaa suomalainen vapaassa Suomessa autollaan ajaa, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! (Jouni Backmanin välihuuto) Kertaan vielä: työ, yrittäminen ja välittäminen, eivät nämä ihmiselämän rakennuspalikat niin vaikeita ole, edustaja Backman. Soinikin ne ymmärtää. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Konkretiaa!) Eläkeläiset, maaseutu, opiskelijat ja tavalliset arkiviisaat ihmiset kummeksuvat. Mikä on tämä hallituksen käsittämätön suuruuden ihannointi? Suurkunnat, metropolialueet, suuryritykset, suurituloiset. Euroopan unioni, sen pankit ovat muka liian isoja epäonnistumaan, too big to fail. Jos joku on liian iso kaatumaan, se on liian iso!

Vain suuriko on mielestänne kaunista? Otetaan esimerkki: yrittäminen. (Kokoomuksen ryhmästä: No niin, nyt tulee!) Kuka tässä salissa tietää, miksi kutsutaan yritystä, jolla on vähemmän kuin 10 työntekijää ja 2 miljoonan liikevaihto? Sitä kutsutaan mikroyritykseksi. Meillä on 260 000 yritystä, joista melkein 250 000 on näitä mikroyrityksiä. Mihin tämä selkäranka unohtui ja talouden tärkein käsite, kilpailukyky? Suomalainen työmies ja -nainen ovat palkkansa ansainneet. Kyllä, mutta työn sivukulut ovat liian isoja. Tästä kulutaakasta on pakko leikata. Jos näin ei saada helpotusta, tämä menee työttömyyden ja palkkojen alennuksen kautta. On kaksi vaihtoehtoa: joko työ kannattavammaksi tai sitten palkanalennus ja työttömyys. (Välihuutoja vasemmalta) Meidän linja on täysin selvä: leikataan sivukuluja.

Arvoisa puhemies! Hallitus ja vanhat puolueet nukkuivat meille rikkidirektiivin, ja nyt olette ihan itse iskemässä uuden myllynkiven teollisuuden kaulaan tällä windfall-verolla. Se on vaikea sana mutta helppo ymmärtää. Rankaisette päästötöntä energiaa! Rankaisette päästötöntä energiaa, siitä tässä on kysymys.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen kahden kukkaron politiikka jatkuu. Matti on aina kukkarossa, kun kotimaan kohteisiin pitäisi saada rahaa, mutta kun EU-tukipaketteja solmitaan, maailmaa parannetaan ja siellä reuhotetaan, niin silloin ollaan liikkeellä miljonäärimammojen meiningillä. Tämä, hyvät ystävät, ei ole kestävä linja. (Miapetra Kumpula-Natri: Tuolla puheella!)

Arvoisa hallitus, arvoisat sixpack-ministerit, (Naurua) rakentavaksi lopuksi: Pienten yritysten kyky lähteä kasvuun on avain maamme hyvinvoinnille. Perussuomalaiset ovat vastuullisena puolueena mukana ja apuna.

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömiä on yli 300 000. Valtionvelka lähenee 100 miljardia, ja kansantuote supistuu. Kierre on saatava poikki. Viime viikolla hallitus tunnusti tilanteen vakavuuden. Se on hyvä, (Matti Saarinen: Oikein!) mutta suunnan muutokseen tarvitaan enemmän.

Keskusta esitteli oman selviytymissuunnitelmansa helmikuussa. Tarjosimme muun muassa yhteistyön kättä suurten asioiden valmistelussa. Siihen ei koskaan tartuttu. Otsikkotasolla monista suurista kysymyksistä olemme samaa mieltä kuin hallitus. (Tuija Brax: Hyvä!) Monissa kysymyksissä arvovalintamme kuitenkin poikkeaa hallituksen valitsemasta linjasta. (Martti Korhonen: Kotihoidon tuessa!)

Keskusta uskoo työhön ja uuteen kasvuun. Nokian uutiset havahduttivat suomalaiset. Suomi selviää vain, jos maahamme saadaan kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. (Tuija Brax: Samaa mieltä!) Olen äärimmäisen huolissani myös suomalaisten yritysten tuloksentekokyvystä. Tällä hetkellä tuotekehityksestä tingitään. Siemenperunoita syödään laajasti koko yhteiskunnassa. Tärkeimmissä kilpailijamaissa kasvu on jo alkanut, mutta Suomessa ei ole siitä merkkejä.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä rakennemuutoksen pitää olla jatkuvaa niin yritysmaailmassa kuin julkisessa hallinnossa. Työmarkkinasopu on erinomainen asia tässä tilanteessa. Sillä saadaan kurottua kilpailukykyämme kiinni tärkeisiin kilpailijamaihimme verrattuna. Teoriassa toki työn tarjonnan lisääminen tukee työllisyyttä ja kasvua. Erityinen ongelmamme kilpailukykymme ohella on nyt työllistävien ja kasvuhakuisten yritysten rahoitus. Ellemme löydä tähän ratkaisua, työn tarjonta vain lisää työttömyyden kustannuksia.

Suomessa toimii innovaatioiden rahoitus hyvin. Se kuitenkin muuttuu liian harvoin teolliseksi toiminnaksi ja suomalaiseksi työksi. Tähän tarvitaan täsmätoimia. Keskustan eduskuntaryhmä esitti jo viime joulukuussa ratkaisuksi miljardiluokan kasvurahastoa, joka varmasti toisi riittävän suuruisen muutossykäyksen uusien työpaikkojen syntymiseen hiipuvien alojen tilalle. (Jukka Gustafsson: Valtion omistusta myymälläkö?) Esityksen mukaisesti uuden ajan valtion omistusta rakennemuutoksessa olisi osaomistaa vaikkapa TeliaSoneran sijaan tuhatta suomalaista kasvuyritystä. Yhdessä yksityisen pääoman ja lainarahoituksen avulla vipuvaikutus olisi yli 10 miljardin euron piristysruiske suomalaiseen työhön. Rahaston avulla varmistettaisiin osaltaan teollisuuden uusiutuminen, ja sillä olisi merkittävä rooli investointien vauhdittamisessa ja 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Uskon, että uutta työtä syntyy esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, ympäristöteknologiaan, biotalouteen ja tietotekniikan soveltamiseen uusilla aloilla, kuten sähköisissä palveluissa ja vihreässä taloudessa.

Uusi työ syntyy yrittäjyydellä. Henkilöyhtiöiden verotus suhteessa osakeyhtiöihin tulee korjata. Toisin kuin hallitus, keskusta olisi osinkoverotuksen progressiivisuutta lisäämällä tehnyt tilaa pienten pörssiosinkojen verovapaudelle. Tämä on tärkeää paitsi uusien yritysten listautumisen kannalta myös yksityisvarallisuuden houkuttelemiseksi suomalaisten yritysten taseisiin. Näihin toimiin hallituksella ei nyt ollut valmiutta. (Ben Zyskowicz: Tulee myöhemmin!)

Hallitus on esittänyt perustellusti toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Kiitoksen se ansaitsee työttömyysturvan suojaosan käyttöön ottamisesta. Esitän lisäksi kolme ideaa hallitukselle harkittavaksi.

Ensinnäkin työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi tarvitaan niin kutsuttujen reppufirmojen työntekijöiden verokohtelun muuttamista. Tämä on toimiva tapa työllistää hiipuvien teollisuuspaikkakuntien ammattiosaajia sinne, missä työtä on kulloinkin tarjolla.

Toiseksi palkka.fi-palvelu on kehitettävä aidoksi yhden luukun palveluksi siten, että yksityishenkilö pystyy hoitamaan kaikki työnantajan velvoitteet ja ilmoitukset yhdellä kertaa. (Martti Korhonen: Se on ihan hyvä!)

Kolmanneksi normeista ja hitaista lupakäytännöistä on tullut kasvun esteitä. Meidän on pysyttävä luomaan selkeät aikarajat asioiden ja lupien käsittelyyn. Tällä tavoin jokainen hallinnonala joutuu miettimään käsittelyprosessinsa tehokkaaksi.

Arvoisa puhemies! Keskusta arvostaa myös työtä, jota tehdään kotona. Emme hyväksy hallituksen aikeita leikata kotihoidon tukea. (Timo Soini: Hyvä!) Keskustalle perheiden valinnanvapaus lastenhoidon suhteen on arvovalinta. Yhteiskunnan pitää luoda perheille mahdollisuudet valita niiden kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivin tapa hoitaa lapset. (Miapetra Kumpula-Natri: 18 vuotta!) Hallituksen ei pidä sitä perheiden puolesta päättää. Kotihoidon tuen muutoksella ei kestävyysvajetta helpoteta, vaan kustannuspaine siirtyy kunnille.

Huomattavasti suurempi vaikutus työn tarjontaan on eläkeiän nostamisella kuin kotiäitien syyllistämisellä. (Ben Zyskowicz: Kyllä sekin sieltä tulee!) Kotihoidon tuen puolustajat puuttuivat hallituksen pöydästä. Palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat suurin este sille, miksi isät eivät jää kotiin hoitamaan lapsia. (Kari Uotila: Ja millä ne korjataan?) Palkkatasa-arvon edistäminen ja perhevapaiden kustannusten tasaaminen ovat paljon vaikuttavampia keinoja lisätä tasa-arvoa yhteiskunnassa. (Miapetra Kumpula-Natri: Onneksi niitä tasataan!)

Kuntien taakkaa ei pidä lisätä, päinvastoin kuntien tehtäviä ja kustannuksia pitää karsia. Kuntien pakkoliitokset eivät kuitenkaan tuo säästöjä. Useimmat tutkimukset osoittavat, että liitokset jopa lisäävät kustannuksia. Säästöjä voidaan saada esimerkiksi paitsi aikansa eläneitä tehtäviä karsimalla myös palveluiden tuotantoa kehittämällä. Terveyspalvelut ovat ihmisille tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Ne myös maksavat eniten. Keskustan esittämä kotikunta—maakunta-malli terveyspalveluiden uudistamiseksi turvaa laadukkaat palvelut. Samanaikaisesti se tuo säästöjä, koska palveluiden järjestämistapa, rahoitus ja terveydenhuollon tietojärjestelmät voidaan uusia. Rahoituksessa on päästävä kohti yksikanavaisuutta. Tällä mallilla hallituksenkin tavoittelemat säästöt kuntataloudessa ovat saavutettavissa.

Suomi tarvitsee todellisia uudistuksia. Tarvitsemme uudistuksia, jotka ovat ihmiselle ja yhteiskunnalle hyväksi pitkällä aikavälillä. Ihmisillä on muutosvalmiutta, mutta luottamuksen rakentamiseksi nyt tarvitaan erityistä ymmärrystä kohtuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajatoverit! Hallitusohjelman lähtökohdat ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin hallituksen aloittaessa. Meille tärkeintä on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. (Timo Soini: Optioiden leikkaaminen!) Tämä tavoite tukee taloutta myös taantuman aikana. Kun yksityinen sektori vähentää kulutusta, on julkisen sektorin sitä vastaavasti lisättävä. Muuten syntyy romahdus, massatyöttömyys ja lama.

Hallitus ei lähtenyt vetämään takaisin hyviä päätöksiään työttömyysturvan, toimeentulotuen ja asumistuen korotuksista. Suurta viisautta on vahvistaa työttömiksi jäävien asemaa ja tehdä mahdolliseksi työn vastaanottaminen ilman, että heti menettää työttömyystuen tai asumistuen. (Timo Soini: Entäs toimeentulotuki?)

Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuus on osoitus siitä, että tämä hallitus kykenee vaikeassakin taloustilanteessa parantamaan tuhansien pienituloisten asemaa. (Markku Rossi: Keskustan esitys!)

Hallitus on pitänyt huolta myös lasten edusta. Tämä näkyy päivähoidon, esikoulun ja oppivelvollisuuden uudistuksissa. Lasten tasa-arvoisia valmiuksia parantaa se, että esikoulu tehdään velvoittavaksi. Oppivelvollisuuden pidentäminen 17 vuoteen puolestaan tukee nuorisotakuun tavoitetta ja estää nuorten syrjäyttämistä yhteiskunnasta.

Meille tärkeää on, että kaikilla lapsilla säilyy oikeus päivähoitoon. Myös työttömien lapsilla tämä oikeus edelleen säilyy. Niilläkin lapsilla on oikeus puolipäiväiseen hoitoon, joiden isä tai äiti hoitaa pienempää sisarusta kotona.

Lapsen oikeuksia puolustetaan myös kotioloissa, kun kotihoidon tuki kohdennetaan molemmille vanhemmille. (Timo Soini: Leikataan puoleksi! — Mauri Pekkarinen: Mikä selitys!) Isien kannustaminen lastenhoitoon tukee lapsia ja estää naisten syrjäytymistä työelämästä. Työnantajien nuivan suhtautumisen vuoksi monilla isillä on ollut vaikeuksia käytännössä pitää perhevapaitaan. Voin kertoa edustaja Sipilälle, että tarkoituksena on myös selvittää vanhempainvapaiden kustannusten tasausta, joka on ollut meidän pitkäaikainen tavoitteemme ja toivottavasti nyt etenee.

Pienituloisten naisten toimeentuloa ja siirtymistä työmarkkinoille helpottaa se, että vasemmiston vaatimuksesta puolison tulot eivät enää pienennä työmarkkinatukea.

Kotihoidon tuen uudistuksen vaikutuksia on kuitenkin seurattava tarkkaan. (Timo Soini: Ei se ole uudistus, se on leikkaus!) Myös yksinhuoltajien ja muiden kuin normiheteroperheiden etu on huomioitava. Kunnilla puolestaan on keskeinen rooli huolehtia päivähoitopaikkojen riittävyydestä. (Mauri Pekkarinen: Niitä nyt tarvitaan, tämän jälkeen!)

Arvoisa puhemies! Vasemmistolle tärkeintä on lopettaa ihmisten eriarvoistaminen. Emme silti myöskään väheksy hallitusohjelman kahta muuta painopistettä. Talouden tasapainottaminen sekä kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn luominen on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Ne eivät voi kuitenkaan jyrätä hallitusohjelman muita tavoitteita. Ilman hyvinvointia ei ole kestävää taloutta, ja ilman kestävää taloutta ei ole hyvinvointia.

Ennen budjettiriihtä julkisuudessa käytiin hurjaa keskustelua rakenteellisista uudistuksista. Jopa oppositiopoliitikot ja lehtien pääkirjoitukset vaativat kaikkien muiden tavoitteiden alistamista julkisen talouden pikaiselle tasapainottamiselle.

Jättileikkaukset olisivat olleet paitsi moraalisesti väärin myös talouden kannalta lyhytnäköisiä. Suomen talous on yhä Euroopan vahvimpia. Julkinen nettovelka on euroalueen alhaisimpia. Pitkän ajan kestävyysvajetta aiheuttavan ikääntymisen vastapainoksi meillä on poikkeuksellisen suuret eläkerahastot.

Olemassa olevat kilpailukykyongelmamme eivät johdu liian korkeista palkoista tai veroista; esimerkiksi Ruotsissa molemmat ovat meitä korkeampia ja silti taloudella menee hyvin. (Mauri Pekkarinen: Samassa hallituksessa Kataisen kanssa!)

Arvoisa puhemies! Paniikkiratkaisut suhdanteiden mukaan muuttuvien laskelmien perusteella olisivat haitallisia. Varmaa on se, että lähivuosina tulee eläköitymään kymmeniätuhansia julkisen sektorin työntekijöitä. Jonkin ajan päästä ikääntyminen tulee lisäämään myös palveluiden tarvetta, jolloin palveluihin pitää palkata entistä enemmän työvoimaa.

Emme hyväksy hoitajien, opettajien tai siivoojien vähentämistä. Mutta jotta voimme tulevaisuudessa palkata heitä riittävästi, nykyistä enemmänkin, on meidän uskallettava purkaa rinnakkaisia järjestelmiä ja turhaa byrokratiaa.

Toivomme, erityisesti kuntalaisten takia, että lyhyen tähtäimen puoluepoliittinen valtapeli sivuutetaan silloin, kun kuntarakennetta ja palveluita uudistetaan. Suomessa erikoissairaanhoito on jo nyt huippuluokkaa, mutta ennalta ehkäisevät lähiterveyspalvelut ovat rapautuneita ja eriarvoistavia. Sote- ja kuntauudistukset tarjoavat tärkeän mahdollisuuden uudistaa rakenteita. Koska kunnat ovat palveluiden pääasiallinen järjestäjä, on varmistettava, että niillä on riittävästi sekä rahaa että työvoimaa tulevaisuudessa. (Timo Soini: Leikataan valtionapuja!)

Kuntapäättäjät ovat aina valittaneet samaa asiaa, että valtio antaa kunnille liian paljon velvoitteita ja liian vähän rahaa. Kuntien tilanteeseen hallitus tarjoaa nyt helpotusta vähentämällä niiden velvoitteita miljardilla, kun niiden lakisääteisiä velvoitteita puretaan. (Mauri Pekkarinen: Nyt lisäätte puolella miljardilla!)

Emme sinänsä vastusta ajatusta purkaa kuntien velvoitteita mutta suhtaudumme epäillen sen mittaluokkaan. Mistä löydetään miljardilla sellaisia palveluita, jotka eivät ole niin tärkeitä, että niitä velvoitettaisiin järjestämään? Velvoitteiden purku ei saa merkitä palveluiden ja hyvinvoinnin purkua.

Arvoisa puhemies ja hyvät edustajatoverit! Me vasemmistossa arvioimme asiaa kokonaisuutena uudelleen siinä vaiheessa, kun tiedämme, mitä nämä purettavat velvoitteet olisivat. Peräänkuulutamme samaa vastuullisuutta koko hallitukselta.

Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On jo sinänsä melkoinen saavutus, että kuusi hallituspuoluetta pääsi sopuun vaikeista rakenteellisista uudistuksista. Se ei ollut kuitenkaan viime viikon suurin uutinen. Vielä huomionarvoisempaa on paketin laajuus: uudistukset yltävät vaikutuksiltaan liki viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta sekään ei vielä ollut riihen merkittävin anti.

Mullistavinta ja maailman mittakaavassa harvinaista on se, millä tavalla jättimäinen kestävyysvaje pyritään kattamaan. Hallitus tekee vaikutuksiltaan liki yhdeksän miljardin euron suuruiset uudistukset leikkaamatta perusturvaa. Tukalassa tilanteessa julkinen talous saatetaan siis tasapainoon romuttamatta hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Jos tässä onnistumme — ja me teemme kaikkemme sen eteen, jotta varmasti onnistumme — me voimme näyttää esimerkkiä koko maailmalle. (Sirkka-Liisa Anttila: Hyvä kun puolet saatte siitä kasaan!) Vastuullisen ta-loudenpidon ja hyvinvointiyhteiskunnan ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

Edellisissä puheenvuoroissa on hyvin kuvattu monia riihessä tehtyjä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Kaikki lapset pääsevät esikouluun, ympäristölle haitallisia tukia karsitaan, kotihoidon tuki jaetaan tasa-arvoisemmin, ulkomaalaiset opiskelijat pääsevät tekemään töitä, ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus laitetaan vihdoin remonttiin.

Erityisen ylpeitä olemme vihreissä siitä, että työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen etenee aimo harppauksen. Työttömyysturvaan ja asumistukeen saadaan suojaosa, jonka ansiosta työn tekeminen tulee kannattavammaksi. Työtön rakennusmies voi tehdä muutaman päivän keikan kuukaudessa ja vaikkapa nuori jakaa lehtiä kerran viikossa. Pienetkin työt auttavat pysymään kiinni työelämässä ja parantamaan omaa elämäntilannetta. Niin kuin työtön puuseppä Anne Voutilainen Aamulehdessä suojaosasta totesi: "Näin rohkaistaan pitkäaikaistyöttömiä hakemaan töitä. Samalla valtio saa heidän palkkatuloistaan verotettavaa tuloa." Vihreiden mielestä työnteon pitää kannattaa aina. Parhaiten tavoitteen toteuttaa tunnetusti perustulo, mutta nyt on edetty merkittävästi työnteon kannattavuutta parantavaan suuntaan.

Työttömyysturvan ennakkomaksu ajaa puolestaan samaa asiaa kuin pitkään esittämämme työttömän verokortti. Työttömälle ennakkomaksu aikaistaa tulojen saantia ja vähentää byrokratialoukkuja.

Kun kuusi puoluetta sorvaa sopua peräti yhdeksän miljardin euron rakenteellisista uudistuksista, kaikki joutuvat vuorollaan joustamaan. Jokainen ryhmä on joutunut punnitsemaan vakavasti, kuinka pitkälle voi mennä kipeästi kaivatun uudistuspaketin rakentamiseksi, ja tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia hallituskumppaneita. Tiedän, että tämä päätös ei ole ollut kenellekään helppo.

Vihreille vaikea päätös oli opintotukikuukausien rajoittaminen. Tukea on ronkittu tämän tästä kuvitellen, että näin voidaan ratkaisevasti nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Vaikuttavat konstit ovat kuitenkin ihan muualla. Ne ovat opiskelijoiden ohjaamisessa ja tukemisessa ja siirtymässä asevelvollisuuden ja opintojen välillä. Hyvää on, että tukikuukausien rajaamisesta säästyvät rahat käytetään viimeistä senttiä myöten opintotuen tason nostamiseen. Vielä parempi on, jos opiskelijoille voidaan nyt vihdoin julistaa opiskelurauha. Annetaan opiskelijoiden keskittyä opiskelemiseen. Maltetaan seurata näiden uudistusten vaikutuksia ainakin pari vuotta.

Lapselle kuuluu oikeus turvalliseen ja tasokkaaseen päivähoitoon, eikä sitä pidä rajata köykäisin perustein. (Mauri Pekkarinen: Miksi kotihoito pitää rajata?) Perheiden elämäntilanteet vaihtelevat, ja kyllä se niin on, että paras asiantuntija arvioimaan päivähoidon tarvetta on perhe itse. (Keskustan ja perussuomalaisten ryhmästä: Aivan oikein!) Vihreät on siksi suhtautunut nuivasti päivähoito-oikeuden rajaamiseen puolipäiväiseksi siinäkin tilanteessa, että vanhempi on kotona perhevapailla, mutta onneksi, niin kuin edustaja Lapintie edellä kuvasi, kaikilla lapsilla säilyy vastedeskin oikeus päivähoitoon. Kokopäiväiseenkin päivähoitoon pitää päästä aina, kun lapsen etu sitä edellyttää.

Riihen kuntalinjauksissa on aihetta sekä riemuun että vähän pettymykseenkin. Ilahduttavaa on, että pitkän kädenväännön jälkeen tänne pääkaupunkiseudulle saadaan vaaleilla valittava metropolihallinto. (Timo Soini: Ja samat ihmiset kahteen paikkaan, valtuustoon ja metropoliin!) Kuntakohtaisen osaoptimoinnin sijaan päästään ajamaan koko seudun yhteistä etua. — Valtuutettu Soinikin pääsee metropolihallinnossa edistämään tämän koko maalle tärkeän seudun asioita. (Timo Soini: Kyllä varmaan pääsee, jos äänet riittää!) — Nyt perustettavan metropolihallinnon pitää kuitenkin olla riittävän vahva ja itsenäinen. Toisaalta tätä hallintoa ei saa käyttää verukkeeksi lykätä välttämättömiä kuntaliitoksia myöskään täällä Helsingin seudulla. (Timo Soini: Mikä on välttämätöntä? Espoo ja Kauniainen?)

Demokraattinen seutuhallinto on mainio ratkaisu. Se on jopa niin mainio ratkaisu, että se sopii myös muille suurille kaupunkiseuduille. Jos vaikka Tampereen ja Turun seuduilla kunnat yhdessä niin haluavat ja tätä esittävät, hallituksen tulee vakavasti harkita sitä, että vahva seutuhallinto saadaan myös niille seuduille.

Kuntauudistusta vauhdittamaan on nikkaroitu perälauta, jonka turvin hallitus voi tiukoin ehdoin ja rajatuissa tapauksissa käyttää myös voimakeinoja. Näin halutaan varmistaa se, että myös lukkoon ajautuneissa tilanteissa kuntarakenne saadaan vastaamaan tämän päivän haasteisiin. (Mauri Pekkarinen: On yksi, joka tohtii kannattaa pakkoliitoksia!) Kuntien paimentaminen pakkoliitoksilla voi kuitenkin hyvin olla ongelmallista kuntien demokratian ja siten myös perustuslain kannalta. Perustuslakivaliokunnan onkin syytä tutkia, onko esitetty ratkaisu linjassa perustuslain kanssa.

Rakennepaketissa lasketaan paljon kuntien talouden kohentamisen varaan, ja palveluiden tuottavuutta pitääkin ilman muuta parantaa ja ylisääntelyn pakkopaitaa höllentää. Savotta ei varmasti tule olemaan helppo, sillä kolme neljännestä kuntien kuluista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen. Kestävyysvajetta ei voi hoitaa leikkaamalla peruspalveluista. Mutta uskooko joku tässä salissa todella, että kuntien sadoista tehtävistä ei löydy mitään karsittavaa, että Suomen kuntien osaava henkilöstö ja vastuulliset päättäjät eivät pystyisi parantamaan palveluiden tuottavuutta edes puolella prosenttiyksiköllä?

Arvoisa puhemies! Suomen suurin uhka on kyynisyys. Näin arvioi viime viikolla Pertti Korhonen, maailmalla menestyneen Outotecin toimitusjohtaja. Viime viikolla hallitus näytti kyynikoille. Riihen päätösten määrätietoisella toteuttamisella pystytään kuromaan umpeen julkisen talouden ammottava kestävyysvaje. Väestön ikääntymiseen vastataan huolehtimalla työllisyydestä, tuottavuudesta ja terveydestä. Se ei ole ihan vähäinen saavutus. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole vielä mitään näyttöä!)

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Med sitt enhälliga budgetförslag, sitt likaså enhälliga förslag till en stimulerande tilläggsbudget inom givna, snäva ramar och framför allt genom sitt eniga principbeslut om strukturreformer har regeringen visat prov på handlingskraft. Talet om att regeringen inte är kapabel att fatta stora beslut har kommit på skam. Regeringen Katainen går i svenska riksdagsgruppens ögon stärkt ur sina beslut i förra veckan.

Arvoisa puhemies! Mutta ennen kaikkea, ja tämä on tärkeintä, tehdyt päätökset vahvistavat Suomea. Kestävyysvajeen korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat saaneet myönteisen vastaanoton useimmilta ja erityisesti asiantuntijoilta. Hallitus on nyt oikealla tiellä jatkaen sillä kulkemista.

Yhdessä viime perjantaina tehdyn vastuullisen ja maltillisen tuloratkaisun kanssa, josta työmarkkinaosapuolille on syytä antaa vahva tunnustus, päätökset luovat edellytyksiä kilpailukyvyn parantamiselle, lainojemme kolmen A:n luokituksen pysymiselle jatkossakin ja antavat siten uutta toivoa hyvinvoinnin säilyttämisestä myös tuleville sukupolville.

Toivoa herättää myös Suomen pysyminen kolmannella sijalla World Economic Forumin tuoreella kilpailukyvyn ranking-listalla, kun otetaan huomioon kokonaisuus, johon osaltaan vaikuttavat myös terveydenhuolto, koulutus ja avoimuus. Haasteen tarjoaa sen sijaan Nokian matkapuhelinsektorin myynti Microsoftille. Toivottavasti Suomi pystyy osoittamaan uudelleen hyvää sopeutumis- ja uudistumiskykyä.

Rakennepaketissa on myös eri yhteiskunnallisille ryhmille hankalia aineksia, joita kukaan ei olisi mieluiten halunnut mutta jotka ovat väistämättömiä. Kuuden puolueen hallituksessa joudutaan tekemään kompromisseja, ja kaikki kuusi hallitusryhmää ovat tehneet kompromisseja, niin myös RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä.

Ärade talman! Det allra viktigaste elementet i strukturpaketen är åtgärderna för att förlänga arbetskarriärerna i början, i mitten och på slutet. Detta krävs för att svara på de demografiska utmaningarna, då fler går i pension än de som kommer in på arbetsmarknaden. Vi behöver fler som jobbar och då behövs det också fler jobb.

För slutändans del sker det till en början med frivilliga åtgärder, men senast under nästa regeringsperiod måste vi enligt svenska riksdagsgruppen gripa till en höjd pensionsålder som svarar mot den längre livslängden. Flitfällor motarbetas nu positivt med morötter, så att man kan jobba och förtjäna en del utan att gå miste om sitt socialskydd, inte negativt med piskor som orimligt drabbar även de arbetslösas familjer.

Arvoisa puhemies! Kotihoidon tuen uudelleen kohdentaminen on tasa-arvoteko, (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole! Se on vain lavastettu tasa-arvon kaapuun!) mutta sen sosiaaliset vaikutukset on selvitettävä ennen yksityiskohtien lukkoon lyömistä. Selvää on jo, että tämä ei koske yksinhuoltajia, mutta kyse on myös siitä, miten kohdellaan yksinyrittäjiä, jotka eivät voi jättää yrityksiään tuuliajolle. (Timo Soini: Äitien kimppuun piti käydä!)

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisessa, mikä vastaa jo monissa kunnissa vallitsevaa käytäntöä, ei ole dramatiikkaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse on lasten subjektiivisesta oikeudesta sosiaaliseen yhdessäoloon ja kasvatukseen. Sen vuoksi emme olisi mielellämme halunneet puuttua siihen, mutta teimme kompromissin.

Ärade talman! Ett höjt studiestöd, men för en något kortare tid borde ligga också i de studerandes intresse, särskilt som bättre möjlighet till sommarstudier även på heltid ska erbjudas. En obligatorisk förskola är väl motiverad. Det är nu bara en liten grupp, men en utsatt sådan, som inte går i förskola. Förskolan ger alla barn en bättre start på den egentliga skolgången.

En förlängd läroplikt kan också motiveras som en åtgärd mot utslagning, men fungerar inte om man inte, vid sidan av ett tionde grundskoleår och andra stadiets utbildning i gymnasium eller yrkesutbildning, erbjuder också en enkel läroavtalsmodell för dem som inte orkar sitta på skolbänken utan vill komma direkt ut i arbetslivet. Vi kan och bör här ta exempel av Tyskland och Sverige. Här krävs en vidareberedning, som beaktar företagens behov och motivation att ta emot unga och introducera dem i arbetslivet.

Arvoisa puhemies! Myös kuntauudistusta koskevilla päätöksillään hallitus osoittaa olevansa tosissaan. Nyt katseet kohdistuvat erityisesti kaupunkiseutuihin, joissa uhka valtioneuvoston tekemällä päätöksellä yhdistämisestä vihonviimeisenä keinona, jollei normaali vapaaehtoinen prosessi johda tuloksiin, voi toivottavasti kannustaa määrätietoisiin neuvotteluihin. On toivottavaa, että piiska toimii porkkanana. Asia tulee kuitenkin perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi, ja siten hallituksen päätös on ehdollinen: ratkaisun tulee kunnioittaa kyseessä olevan väestön tahtoa.

Ärade talman! En metropolförvaltning, och inte fusioner av städerna, behövs i Helsingforsregionen för att ta hand om beslut på de samhällsområden som inte redan nu sköts på regionnivå, men där en regional helhetssyn är nödvändig. Det gäller inte minst trafikplanering, boende och markanvändning. Men det gäller också koordineringen av den service som även över kommungränserna erbjuds den svenska befolkningen på dess modersmål. Svenska riksdagsgruppen är tillfreds med att dess linje för metropolområdet nu blev hela regeringens linje.

Arvoisa puhemies! Nyt on välttämätöntä jo syksyn aikana konkretisoida, täsmentää ja ennen kaikkea ryhtyä toimeenpanemaan hallituksen periaatepäätöstä. Kun kuntien menoja on siten leikattava miljardilla, kyseessä ei ole helppo operaatio. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetulleena ajatusta, jonka mukaan kunnat saavat nykyistä vapaammin määritellä tietyt normit palveluilleen. Kyse on kuitenkin vastuullisesta vapaudesta. Se ei saa synnyttää suurempaa epätasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välille.

Ärade talman! I samband med en upplysning av statsministern mäts regeringens förtroende inte formellt. Svenska riksdagsgruppen vill ändå meddela att dess förtroende för regeringen och dess handlingskraft har stärkts märkbart. (Ben Zyskowicz: Bra, samma här!)

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatteja on viime päivinä syytetty siitä, että olisimme myyneet arvomme hallituspaikan takia. Nämä syytökset ovat tulleet enimmäkseen oppositiopuolueiden edustajilta. Arvostelu johtuu siitä, että hyväksymme hallituksen tekemän päätöksen rakenteellisista uudistuksista ja annamme niille tukemme.

Arvoisa puhemies! Luen teille muutaman otteen eräästä ohjelmasta:

"Tarvitsemme poliittiseen päätöksentekoon talousrealismia, joka merkitsee säästötoimia, velanoton katkaisemista sekä tuottavuuden kasvattamista."

"Kuntien velkaantumisen pysäyttämiseksi kunnilta siirretään tehtäviä."

"Valtion tuottavuusohjelma uudistetaan siten, että se perustuu todellisen tuottavuuden parantamiseen työtapoja, johtamista, jaksamista ja uutta teknologiaa hyödyntämällä."

Arvoisa puhemies! Nämä esimerkit on poimittu kristillisdemokraattisen puolueen vaaliohjelmasta. Nämä samat kohdat olisivat voineet olla myös lainauksia hallituksen uudesta rakennepoliittisesta ohjelmasta, jossa on useita meidän jo pitkään ajamiamme uudistuksia. Mutta on päivänselvää, että siellä on myös kohtia, joista olemme eri mieltä. Tässä on viitattu kotihoidon tuen muutoksiin. Voin vain sanoa, että me vastustimme ja yritimme erilaisia vaihtoehtoja, erilaisia kompromisseja viime metreihin saakka, (Timo Soini: Eikö ollut liittolaisia?) mutta me hävisimme, ja demokratiaan kuuluu myös, että joskus voidaan hävitä. (Timo Soini: Oliko yhtään liittolaisia?)

Arvoisa puhemies! Ylivelkaantumiseen ja kestävyysvajeeseen on suhtauduttava vakavasti. Heikko huoltosuhteemme on keskeisimpiä syitä kestävyysvajeelle. Työikäisten määrä vähenee samaan aikaan, kun julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen tarve kasvaa. Työuria on tästä syystä pystyttävä pidentämään ja tehdyn työn määrää lisäämään. Vaikuttavan perhepolitiikan asemaa ei tule myöskään unohtaa, jos haluamme korjata huoltosuhdetta pitkällä aikavälillä.

Värderade talman! Det är av yttersta vikt att vi också lyckas verkställa reformen av kommun- och social- och hälsovårdssektorn. Regeringens förslag om att gallra bland kommunens uppgifter och skyldigheter ger i sammanhanget en tydlig signal. Det är allvar och regeringen vill föra reformarbetet vidare i rätt riktning.

Vår riksdagsgrupp betonade inför budgetrian vikten av att förbättra industrins konkurrenskraft. Justeringen i inkomstskattegrunderna innebär att regeringen stöder köpkraften i en situation av mycket måttfulla löneuppgörelser. Det är också bra att den tidigare planerade åtstramningen av kilometerersättningarna nu återtas.

Med beaktande av de merkostnader som det olyckliga beslutet om svaveldirektivet medför är det bra att farledsavgifterna halveras och banskatten för godstransporter slopas för åren 2015 till 2019.

Arvoisa puhemies! Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, minkä vuoksi on pidettävä huoli siitä, että Suomi on hyvä paikka yrittää. Hyvinvoivat, kasvuhakuiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat tässä avainasemassa. Tästä syystä kannatamme yhteisöverokantojen alennusta, joka parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää. Me tarvitsemme todellisia kannustimia, sillä ilman niitä yritystoiminta hiipuu ja työttömyys räjähtää käsiimme.

Työmarkkinaratkaisusta syntynyt neuvottelutulos on työllisyyttä tukeva, ja ryhmämme on ottanut sen vastaan erittäin positiivisesti. Pidämme myös hallituksen suunnitelmia ratkaisun tukemiseksi hyvinä. Ryhmämme on jo aiemmin nostanut esille laivojen väylämaksujen keventämisen ja esittänyt kilometrikorvausten kiristykselle oman mallin. Hallituksen esittämät ehdolliset tukevat toimet tuloverotuksesta, väylämaksuista ja kilometrikorvausten kiristyksestä luopumisesta tukevat oivalla tavalla rakenneuudistusten kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Keskeisimmät päätökset rakenneuudistuksista liittyvät kuntatalouteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On äärimmäisen tärkeää, että pystymme parantamaan kuntasektorin ja julkisen terveydenhuollon tehokkuutta.

Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet rajusti, ja samalla valtionosuuksien määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Valtionosuusjärjestelmää uudistamalla ja kuntien tehtäviä karsimalla pystymme aikaansaamaan suuria rakenteellisia säästöjä. Nämä toimenpiteet tulee tehdä niin, ettei säästöjä kohdisteta kansalaisten kannalta oleellisiin palveluihin. Tarvitaan priorisointia. Kestävyysvajeen korjaaminen vaatii sen arvioimista, mitkä ovat niitä palveluita, jotka yhteiskunnan on hoidettava.

Rakennepoliittisessa ohjelmassa on monia muitakin hyviä uudistuksia. Nostan esille ensinnäkin kannustinloukkujen purkamiseksi tehdyn päätöksen työttömyysturvan työtulojen suojaosuudesta. Toimenpideohjelma alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi on samoin erittäin tervetullut ryhmällemme. Haluan myös nostaa esille ict:n tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen, joka nousee vahvasti esille ohjelmassa.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää ratkaisua kotihoidon tuesta epäonnistuneena. (Timo Soini: Kuka sen keksi?) Meidän on hyvä muistaa, että Suomessa on monenlaisia perheitä, jotka elävät hyvin erilaisissa tilanteissa. Kotihoidon tuen jakaminen puoliksi vanhempien välillä heikentää perheiden valinnanvapautta. (Timo Soini: Näin se on! — Välihuutoja vasemmalta) Pidämme kuitenkin hyvänä sitä, ettei kotihoidon tuen määrään ja kestoon tehdä muutoksia. Olemme myös tyytyväisiä aikaisemmin tehtyyn päätökseen joustavasta hoitorahasta, joka astuu voimaan ensi vuoden alusta ja omalta osaltaan parantaa perheiden valinnanvapautta. (Markku Rossi: Eli perheiden ryöstö siunataan!)

Kristillisdemokraattien tavoitteena on hallituksessakin tehdä vaikuttavaa ja perheiden aseman huomioivaa perhepolitiikkaa. Valitettavaa on, että jäämme tässä liian usein yksin. (Välihuutoja) Jos oppositiopuolueet olisivat viime vaalien jälkeen suostuneet hallitukseen, niin ehkä me olisimme onnistuneet paremmin näissä neuvotteluissa.

Herr talman! Denna av arbetsmarknadsparterna nådda löneuppgörelsen tillsammans med de budgetbeslut som regeringen fattat stöder tillväxten och sysselsättningen, samt de strukturpolitiska beslut som styr i den offentliga ekonomin in på en ny riktning som ger en stabilare grund för Finlands konkurrenskraft och härmed bättre förutsättningar för att ekonomin ska återhämta sig.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei pelkää kritiikkiä. Me teemme sen, mitä me koemme oikeaksi, ja pyrimme meille annetun mandaatin puitteissa vaikuttamaan isänmaan parhaaksi tässä vaikeassa tilanteessa. Sivuun jääminen ja valittaminen eivät vie asioita eteenpäin. On parempi olla mukana ja vaikuttaa. Tämä vaatii todellista rohkeutta ja selkärankaa. (Timo Soini: Onko joku kynnyskysymys? Onko mitään kynnyskysymystä?) Se vaatii hiljaista arvokkuutta ja nöyryyttä, joka kumpuaa aidosti halusta toimia koko kansakunnan edun puolesta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi pääministeri Katainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset eduskuntaryhmille puheenvuoroista. Jos oikein pidin kirjaa, niin yhtä ryhmäpuheenvuoroa lukuun ottamatta ryhmäpuheenvuoroihin sisältyi ajatuksia kestävyysvajeen umpeen kuromisesta. (Martti Korhonen: Kenellä ei? Olisiko ollut perussuomalaiset? — Timo Soini: Kukas sieltä puuttui?)

Hallitus on oman linjauksen tehnyt siitä, että kun meidän rakennemuutospakettiin sisältyi joitakin toimia, jotka lisäävät menoja... (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) — Minä toivoisin, että kuuntelisitte. — Me olemme tehneet itse sen peruslinjauksen, että rakennemuutospaketin toimenpiteestä kun syntyy tai jos syntyy lisäme-noja, niin ne menot säästetään budjetin sisältä eli kehyksen puitteissa toimitaan. Tämä olisi semmoinen ensimmäinen kysymys, sopiiko tämä sama peruslinja myös oppositiopuolueiden kanssa, koska silloin olisi helpompi verrata meidän kaikkien toimenpiteitä. Eli jos toiset lähtevät siitä, että menoja voi kasvattaa kuinka paljon vain, niin sitten me emme pysty puhumaan samasta asiasta. Mutta kun vastaatte, niin kertokaa, oletteko valmiita sitoutumaan siihen samaan, että kehysten puitteissa toimitaan.

Joissakin puheenvuoroissa, itse asiassa ehkä perussuomalaisten puheenvuorossa, tuli esille semmoinen käsitys, että perussuomalainen puolue tai politiikka on kaikkivoipainen. Eli Nokian kaupat ja kaikki maailman muutokset voidaan estää yhden puolueen tai Suomen parlamentin tai hallituksen päätöksillä. Tämä ei ole totta. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja oman vallan tai oman tahdonkin rajallisuuden tunnustaminen on ihan viisasta silloin, kun tehdään vastuullista politiikkaa.

Tämän keskustelun aikana olisi erittäin hyvä, jos keskusta ja perussuomalaiset vaikka pyytäisivät virastomestareita kopioimaan teidän omat rakennemuutospakettinne ja teidän arvionne niiden vaikutuksesta kestävyysvajeeseen, niin että päästäisiin vertailemaan. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Ja jos sopii, niin voitaisiin tehdä niin, jotta kansalaiset saavat oikean kuvan, että teidän hyvin harkitut kokonaispakettinne arvioidaan ihan samalla tavalla kuin meidän pakettimme, että kuinka suuri vaikutus niillä on nimenomaan kestävyysvajeeseen. (Timo Soinin ja Pertti Virtasen välihuudot)

Tässä keskustelussa, vähän niin kuin edustaja Backman totesi, menevät helposti sekaisin budjettitasapainotus ja rakenteelliset uudistukset. Hallituksen ensisijaisena tavoitteena tässä rakenneuudistuspaketissa ei ole leikata menoja vaan tehdä semmoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät työnteon määrää, koska se lisää tuloja, toisaalta lisätä julkisen sektorin tuottavuutta, koska rahat riittävät parempaan, ja sitten totta kai luoda myös uutta kasvua, jotta tuloja saadaan lisää. (Pentti Kettunen: Väittääkö pääministeri Katainen, että perussuomalaiset ovat vähä-älyisiä?)

Edustaja Soinin puhe oli sinänsä ihan viihdyttävä, mutta — tämä on tietysti henkilökohtainen asia — olisin pitänyt sen ehkä jossakin toisessa... (Välihuutoja) Edustaja Soinin puhe oli sinänsä ihan viihdyttävä, mutta ihan oma arvioni on se, että olisin pitänyt sen ehkä jossakin toisessa tilanteessa, koska täällä kaikki me muut puhuimme kestävyysvajeesta ja rakenteellisista uudistuksista. (Jukka Gustafsson: Oikein! Helppo olla samaa mieltä! — Välihuutoja) Te sivusitte ohuesti kestävyysvajetta. Oikeastaan meille ei käynyt selville, onko teidän mielestänne Suomessa kestävyysvajetta vai ei. Siinä puheessa oli lainaus Eppu Normaalilta kylmästä silmästä ja totesitte, että teillä on viisi pakettia, joilla kestävyysvaje umpeen kurotaan. Minä uskon, kun sanotte, että teillä on, mutta sopiiko teille, että se arvioidaan puolueettomasti siten, että katsotaan kuinka suuri vaikutus teidän toimenpiteillänne on kestävyysvajeessa? (Timo Soini: Totta kai sopii!)

Keskustan puheenvuorossa sen sijaan oli erittäin paljonkin itse asiassa konkretiaa ja vaihtoehtoja. Edustaja Sipilän usein esillä pitämä kasvurahastoasia: meillä on ihan samanlainen käsitys siitä teemasta, me olemme sitä toteuttamassa. Sitten teidän kolme kohtaa: Työn liikkuvuuden parantamiseen verotusta kehittämällä en osaa ottaa suoralta kädeltä kantaa, mutta siinä on sama ajatus eli se, että työtä pitäisi kannattaa tehdä. Ja sitten palkka.fin kehitys, lupapalvelujen kehitys ovat erittäin hyviä ajatuksia, samoiten eläkeiän noston vaikutus tähän.

Puhemies! Ihan loppuun vain toteaisin, että minä todella toivon, että me voisimme käydä ihan rakentavaa ja vakavasti otettavaa keskustelua eri vaihtoehdoista, niin että puhumme samasta asiasta — kestävyysvajeesta, rakenteiden uudistamisesta — ja että me pidämme, jokainen, kunnianhimon tason yhtä korkealla eli että vitsejä kertomalla tai asiaa, keskustelua harhaan johtamalla ei kukaan pääsisi kuin koira veräjästä. (Pertti Virtanen: Jos pääministeri näyttäisi esimerkkiä!) Maan hallituksella ei siihen ainakaan ole varaa. Me olemme sanoneet, että jos toimenpiteemme eivät riitä, me olemme valmiita tekemään lisää. Minä toivoisin, että tänne tulisi semmoinen vastuuntuntoinen kilpailu siitä, kuka esittää parhaita ja tehokkaimpia toimia rakenteiden uudistamisessa. Kaikissa asioissa on aina plussia ja miinuksia, vaikka hyvissäkin esityksissä, niissä on aina toinen puoli. Nyt ei kannata keskittyä kaverin haukkumiseen tai yksien totuuksien esittämiseen vaan huolelliseen arviointiin. (Pertti Virtanen: Ei pääministeri muuta tee kuin haukkuu! Anteeksi! — Pentti Kettunen: Mitä pääministeri tekee?)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. Sen jälkeen debatti.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hyvää istuntokautta! Mielenkiinnolla tulin tähän keskusteluun, koska mielestäni kesän aikana Suomessa on käyty varsin hyvää julkista keskustelua Suomen talouden tilasta ja myöskin kansalaisten kriisitietoisuus niistä haasteista, joiden edessä me tällä hetkellä Suomessa olemme, on korkea. Sen takia oli ehkä vähän jännittävääkin tulla tähän salikeskusteluun kuuntelemaan, onko kriisitietoisuus levinnyt myöskin Suomen eduskuntaan.

Jos me katsomme tällä hetkellä Suomen tuotannon tasoa, niin tuo taso on sama kuin 2006 syksyllä. Me olemme menettäneet kuusi vuotta kasvua, mikä tarkoittaa sitä, että meidän bruttokansantuotteemme on 30 miljardia pienempi kuin se olisi tilanteessa, jossa me olisimme olleet niin sanotun normaalin kasvun ajassa. (Mauri Pekkarinen: Miksi?) Se tarkoittaa taas sitä, että meillä on noin 12 miljardia euroa vähemmän verotuloja käytettäväksi hyvinvointivaltion rahoittamiseen ja myöskin kaikista heikompiosaisten kansalaisten tulonsiirtoihin.

Hyvät kollegat, Suomi on nyt tienristeyksessä. Meillä on valittavana kaksi tietä. Toinen tie on se, että me haluamme turvata hyvinvointivaltion myös meidän lapsille, lastenlapsille, tuleville sukupolville. Se tarkoittaa sitä, että tuohon tiehen mahtuu myöskin vaikeita taipaleita sisälle, sellaisia uudistuksia, jotka eivät välttämättä saa kansalaisilta pelkästään hurraa-huutoja mutta jotka ovat välttämättömiä, jotta hyvinvointivaltio voidaan turvata. Toinen tie, jonka me voimme valita, jokainen meistä mutta myöskin kollektiivisesti me yhdessä, on se tie, että me annamme hyvinvointivaltion näivettyä, palveluiden rapautua, sekä kuntien että valtion velkaantua ja työttömyyden kasvaa. Tämä hallitus valitsi ensimmäisen tien, sen tien, että me haluamme turvata hyvinvointivaltion. Se tarkoittaa sitä, että meidän on tunnustettava, että meidän on tehtävä enemmän Suomessa työtä, koska nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on mahdollista vain siinä tilanteessa, jos me pystymme nostamaan työllisyysastetta, että me saamme yhä useamman suomalaisen tekemään työtä, antamaan oman panoksensa yhteiskunnan hyväksi (Mauri Pekkarinen: Näillä toimilla!) ja sitä kautta olemaan myöskin yhteisissä talkoissa mukana.

Me tarvitsemme Suomeen lisää työpaikkoja. Me tiedämme sen, koska me käymme poikkeuksellisen suurta teollisuuden rakennemuutosta läpi. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää vahvistaa teollisuuden perustaa mutta synnyttää myöskin tänne uusia kasvualoja. Me tarvitsemme myöskin pidempiä työuria. On selvää, että työuria täytyy pidentää sekä alusta, keskeltä että lopusta. Tästä syystä hallituksen viimeviikkoisten päätösten punaisena lankana on työ: työnteon lisääminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen, työurien pidentäminen.

Arvoisa puhemies! Minusta viime viikko jää Suomen poliittiseen historiaan viikkona, jolloin hyvin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa yli poliittisten puoluerajojen mutta myöskin työmarkkinaosapuolten keskuudessa kyettiin asettamaan yhteinen etu oman edun edelle. (Sari Sarkomaa: Juuri näin, hyvin sanottu!) Kyettiin tekemään päätöksiä, joilla ensinnäkin luodaan talouskasvulle edellytyksiä ensi vuoden talousarvion kautta. Yhteisöveroa tullaan laskemaan, liikenneinvestointeja tullaan käynnistämään ja monilla muilla toimenpiteillä luodaan yrityksille edellytyksiä työllistää, investoida Suomeen ja synnyttää uusia työpaikkoja. Toisaalta me hyväksyimme lisätalousarvion, työllisyyslisätalousarvion, jolla nopeasti laitetaan liikkeelle hankkeita, joissa suunnitelmat ovat valmiina, jotka synnyttävät työpaikkoja, niin homekoulujen, päiväkotien korjaamista kuin liikennehankkeitakin ja totta kai myöskin Helsinki—Vantaan lentokentän laajentaminen. Me hyväksyimme tiekartan, jolla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys turvataan, niin sanotun rakennepaketin, jossa on monia kohtia vielä auki.

Täällä joissain puheenvuoroissa viitattiin siihen, että on edelleenkin kysymyksiä, mitä eri yksityiskohdat tulevat tarkoittamaan. On selvä, että yli 30 kohdan paperissa on vielä monia asioita ja yksityiskohtia auki, ja tavoite onkin, että tuo valmistelu tehdään huolella niin, että marraskuun lopussa kaikista yksityiskohdista pystytään tekemään konkreettiset päätökset. (Juha Rehula: Kaikista?) Ja totta kai myöskin työmarkkinaratkaisu, se, että työmarkkinaosapuolet kykenivät sopimaan palkkaratkaisusta, joka on maltillinen, joka parantaa työllisyyttä mutta myöskin vahvistaa Suomen kilpailukykyä, on erittäin merkittävässä roolissa sekä kestävyysvajeen näkökulmasta että tässä suhdannetilanteessa.

Mutta nyt, arvoisa puhemies, olisi mielestäni reilua, että myöskin oppositiolta tulisi konkreettisia esimerkkejä, joilla Suomen talouden kolmoishaaste tullaan voittamaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Keskusta esitti! Missä ministerin korvat olivat?) Eli tullaan esittämään konkreettisia toimenpiteitä, joilla vastataan vaikeaan suhdannetilanteeseen, joilla vastataan teollisuuden ravisuttavaan, kouriintuntuvaan rakennemuutokseen ja joilla vastataan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyshaasteeseen. (Pentti Kettunen: Tulette saamaan!) Ja ainakin itse toivon, että keskustelua voitaisiin käydä täällä faktojen pohjalta hyvin rehellisesti, koska se on sitä, mitä suomalaiset tässä tilanteessa ansaitsevat.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka haluavat osallistua tästä aiheesta käytävään keskusteluun, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Sipilälle kiitos rakentavasta puheenvuorosta ja otteesta. Selvästi näkyy, että jo keväällä liikkeelle lähtenyt yhteistyöhaluisuus ja -henki oli siinä vallalla ja myöskin siitä löytyi selkeitä konkreettisia esityksiä, jotka olivat samansuuntaisia kuin mitä hallitus nyt omissa linjauksissaan on tehnyt, ja tavoite ennen kaikkea, mikä on tärkeää, tuntui olevan yhteinen.

Mutta edustaja Soini, teidän puheessanne en kyllä havainnut oikeastaan yhtään konkreettista esitystä. Te olette vaatinut hallitukselta törmäkkää otetta ja päätöksentekoa, mutta nyt yksi kerrallaan te ammuitte ne joka ainoan alas. (Timo Soini: Ehei!) Mielestäni teidän kannattaisi tutustua paremmin siihen paperiin. Se on hyvä paperi. Teillä on ilmeisesti aika mennyt tässä kesällä ministerisalkkujen sovitteluun käteenne, mutta kun niihin vaaleihin on vielä aikaa, niin nyt kannattaisi tehdä hyvää politiikkaa, jotta vaaleissa pärjää. (Pertti Virtanen: Alkeellista, alkeellista!)

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on kaiken kaikkiaan hyvä henki hallituksen sisällä tällä hetkellä mutta myöskin sitten laajemmin yhteiskunnassa. Tätä henkeä pitää nyt vaalia. Se pitää jalostaa päätöksiksi suomalaisen tulevaisuuden parhaaksi.

Jouni  Backman  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinin ei kannattaisi suunnitella valtakunnansovittelijan tai rauhanneuvottelijan uraa. Sen verran erikoinen oli äskeisen puheenne lopun yhteistyötarjouksen pohjustus. Siinä hallituksen aitiossa jouduttiin poskea kääntämään useampaankin kertaan.

Edustaja Sipilä, teidän rakentavan puheenvuoronne osalta on sillä tavalla helpompi käydä keskustelua. Totesitte jälleen, että pitäisi myydä TeliaSonera-osakkeet. Tältä osin olen ihmetellyt vähän tätä teidän talousoppianne. Voisitte sitä tässä vähän avata. Keskustalle varsinkin pitäisi olla selvää, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Jos ja kun sieltä TeliaSonerasta saa osinkotuottoja 6,5 prosentin verran ja valtio saisi saman summan otettua velkaa 1,3 prosentin korolla, niin ainakin perinteisen Ojalan laskuopin mukaan tällainen yhtälö ei oikein ole hyvää talousoppia. Sen takia voisitte vähän perustella tarkemmin, miksi olette valmiit luopumaan näistä osinkotuloista.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on johdonmukaisesti aina ottanut tuon tyylilajin, että puhuu kuin isä lapselle. Mikäpä siinä, isien asialla te tunnutte nyt olevan enemmän kuin äitien asialla, ainakin mitä kotihoidon tukeen tulee. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Täällä on perussuomalaisen valiokuntaryhmän vastalause 7. päivänä kesäkuuta 2013. Täällä on jätetty kasvupaketti, työllisyyspaketti, energiapaketti, veropaketti ja hyvinvointipaketti. Oletan, että pääministeri on tähän perehtynyt. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla 275 miljoonalla eurolla sähköverotusta. Samoin windfall-vero. Miksi te päästötöntä energiaa — jota on siis ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima — miksi te tämmöisen rakenteellisen uudistuksen teette, että te ympäristöystävällisintä energiaa rupeatte verottamaan? Mikä pitkän tähtäimen ympäristöystävällinen teko tämä on?

Ja, arvoisa pääministeri, vielä aivan lopuksi: (Puhemies koputtaa) esitin aivan selvästi kulutaakan pienentämistä yrityksiltä. Se on rakenteellinen uudistus työllistämisen edistämiseksi.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri kuulutti, että mistä löytyy se vaihtoehto. Keskusta esitti jo viime vuoden syyskuussa kunta- ja sote-uudistuksen vaihtoehdoksi kotikunta—maakunta-mallin. Hallitus lupasi ennen kuntavaaleja vain sen, että pakkoliitoksia ei tule. Viime joulukuussa esitimme kasvurahastoa, Valtion infra Oy:tä, työurien pidentämistä ja toimia työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Helmikuussa tarkensimme toimia, miten keskusta turvaa talouskasvun, uudistaa rakenteita, purkaa normeja, arvioi uudelleen julkisen hallinnon tehtäviä, sujuvoittaa julkista hallintoa, varmistaa koulutuksen kilpailukyvyn ja ottaa käyttöön valtiontalouden menosäännön. Toivon, että tähän ei enää käytetä energiaa tässä salissa, että olemmeko me esittäneet vaihtoehtoja. Ehkä vähän liikaakin. Jos pitää vielä enemmän esittää, niin sitten pitää kyllä toivoa teiltä jo vähän resursseja meille. Me voimme kyllä tehdä sen kuntien tehtävien karsimislistankin, jos annatte vähän meille apua. (Naurua)

Edustaja Backmanille vastauksena: jos me emme tässä salissa usko suomalaiseen työhön enemmän kuin Soneran osinkotuottoon, niin me istumme väärässä paikassa. (Eduskunnasta: Juuri näin! — Markku Rossi: Nyt osui ja upposi!)

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Hallitusohjelman kirjauksista yksi iso rakenteellinen uudistus on tähän mennessä edennyt melko hitaasti: harmaan talouden torjunta. Nyt tässä rakenneuudistuspaperissa koko hallitus on myöntänyt ja nähnyt sen, että nimenomaan harmaa talous on iso rakenteellinen ongelma. Tarkoituksena on nyt lähteä uudistamaan tuottajavastuuta, joka tarkoittaa sitä, että pääurakoitsija, päätilaaja on se työn teettäjä, joka vastaa myös näistä alihankintafirmojen palkanmaksusta, työnantajamaksuista, veromaksujen suorittamisesta. Tämä on sellainen rakenteellinen uudistus, joka tervehdyttää työelämää, laittaa kaikki yrittäjät ja firmat ja työntekijät samalle viivalle, eikä enää suoda kilpailuetua siitä, että välttelee julkisia maksuja meidän muiden kustannuksella. Toivon todellakin, että nyt kun se on uudelleen saatu kirjattua tähän rakennepaperiin, niin asia myös etenee.

Jos yhden toiveen saisin vielä esittää, niin ammattiliittojen kanneoikeus lisäisi edelleen työntekijöiden etuja. Toivottavasti siihenkin vielä päästään. (Ben Zyskowicz: Mitä se yrittäjyyttä edistäisi?)

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin kiinnostuneena oppositiopuolueiden puheenvuoroja. Toisessa punnittiin hallituksen esitystä ja esitettiin oma vaihtoehto, toisessa meuhkattiin ja räyhättiin. Toinen näistä puheenvuoroista oli oppositiojohtajan puheenvuoro ja toinen oli valtiomiehen puheenvuoro. Jätän kuulijoille arvioitavaksi, kumpi oli kumpi. (Pertti Virtanen: Toimittaja koulutukseltaan!)

Mutta, edustaja Soini, täytyy oikein tarkistaa, kuulinko oikein. Sanoitteko todellakin puheenvuorossanne, että te olette valmis palauttamaan Suomen suomalaisille? Vihreät suhtautuu vähän toisin. Me katsomme, että avoin ja kansainvälinen Suomi on ollut meidän kantasuomalaistenkin etu ja meidän menestyksen ja hyvinvoinnin tae tähän asti, ja ihan taatusti se tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla on varmaan aihetta hetkeksi pysähtyä sen kysymyksen ääreen, miltä Nokia olisi näyttänyt, jos rajat olisi suljettu ulkomaisilta osaajilta, jos tähän maahan ei olisi saatu yritysten käyttöön parhaita mahdollisia osaajia ympäri maailman.

Mikaela Nylander /r:

Värderade talman! Det ligger ett stort mervärde i det att regeringen nu har kommit överens om färdriktningen för Finland. Regeringen har dock ett svårt arbete framför sig under hösten då principerna ska konkretiseras, men jag är övertygad om att ansvarstagande för Finlands framtid garanterar att regeringen kommer att lyckas.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaukset rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi on nähtävä kokonaisuutena. On tietysti hyvin helppoa tarttua johonkin yksityiskohtaan. Mielestämme suurin arvo ja merkitys löytyy kuitenkin kokonaisuudesta ja valitusta suunnasta. Suunta on oikea ja antaa kaivattua tulevaisuudenuskoa tähän maahan.

Ja lopuksi ei voi muuta kuin ihmetellä, mikä oikeasti estää vapaan opposition vapaa edustaja Soinia vapaasti esittämään vaihtoehtoja, aitoja vaihtoehtoja. Olisi ehkä korkea aika, että vapaa-ajattelijoista kasvaisi vastuullisia päätöksentekijöitä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksesta pois jääminen ei vaadi suurta rohkeutta eikä edellytä suoraselkäisyyttä eikä suurta sankaruutta. Törkeyksien huuteleminen puheen aikana salin puolelta kentän pienimmälle pelaajalle ei sekään ole osoitus suuresta rohkeudesta. Sen sijaan rohkeutta on se, että valtiovarainministeri sanoo selkeästi, että Suomi seisoo tienristeyksessä. Rohkeutta on myöskin se, että pääministeri tuo pöytään uudistuksia. Hallitus on esittänyt neljä selkeää rakenneuudistusta, jotka koostuvat näistä: työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua vahvistavat toimet, julkisen sektorin tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistaminen, rakenteelliset uudistukset, hallituksen tuki ja toimet kilpailukykyä palauttavalle ja työpaikkoja lisäävälle palkkaratkaisulle. Missä ovat opposition vaihtoehdot? Mikä on teidän näkemyksenne näistä uudistuksista ihan oikeasti?

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Olen pääministeri Kataisen kanssa samaa mieltä siitä, että jotta päästään keskustelussa hyvälle tasolle, pitää olla keskeisistä käsitteistä ja analyysistä kutakuinkin samaa mieltä. Mutta jos otetaan esimerkiksi kestävyysvaje, jonka nimeen vannovat kaikki, niin itse asiassa pääministerin puheessa ja rakennepoliittisessa ohjelmassa oli erilainen arvio kestävyysvajeesta. Aivan samalla lailla se on erilainen, kun kysyy eri tutkijoilta, tutkimuslaitoksilta tai viranomaisilta. On aika hankala keskustella silloin, jos tätä kestävyysvajetta ei ole kirjoitettu auki.

Toinen asia on se, onko talousanalyysi tehty oikein, ja väitän, että ei ole tehty rakennepoliittisen ohjelman suhteen eikä ensi vuoden budjetin suhteen. Tälle vuodelle kun lähdettiin ja esitettiin tämän vuoden talousarviota, niin silloin alijäämäksi arvioitiin 7,5 miljardia euroa. Nyt se on jo yli 9 miljardia, ja mitä se on loppuvuodesta? Voi mennä yli 10:n, ja mikä on se tekijä, että ensi vuoden budjetissa, talousarviossa, alijäämä tipahtaisi 6,7 miljardiin, kun esimerkiksi yhteisöveroa on alennettu miljardin verran?

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Neljä konkreettista esimerkkiä veropaketista. Meillä on osinkoverouudistuksen toisenlainen porrastus. Taulukko löytyy täältä. Haluamme kaivosveron, jotta suomalaisia mineraaleja ei lahjoiteta ilmaisjakelulla monikansallisille yrityksille. Haluamme palauttaa varallisuusveron ja verottaa suursäätiöitä. Pieneltä eläkeläiseltä kyllä viedään mutta suursäätiöltä ei viedä mitään. Kyllä näitä vaihtoehtoja on.

Mutta minä haluaisin nyt kysyä arvoisalta pääministeriltä: Kuka keksi tämän kotihoidon tuen silpomisen? Kenen idea se on? Minulle ei tullut muuta selväksi kuin se, kun edustaja Östman sanoi, että hänen ideansa se ei ollut. Voitteko te vastata, kenen idea se on? Sitten vielä kokoomuksen puheenjohtajana: onko tämä linjassa teidän vallitsevan puolueohjelmanne kanssa perhepolitiikasta?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Huomaan sen, että hallituspuolueet eivät ole vaivautuneet lukemaan perussuomalaisten vaihtoehtoja. Meillä on ollut kaksi vaihtoehtobudjettia, joissa on kymmeniä sivuja. Siellä on yksityiskohtaisesti esitetty perussuomalaisten vaihtoehdot hallituksen esityksiin, mitä tulee tähän budjettiin ja moniin rakenteellisiin uudistuksiin. Suosittelen, että lukisitte sen ennen kuin väitätte, että meillä ei ole vaihtoehtoja. (Jukka Gustafsson: Kyllä pääkohdat pitää ryhmäpuheissa olla!)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilaisen rohkeiden ja realististen puheenvuorojen jälkeen kesällä, joissa hän sanoi, että tämä maa tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, odotukset virittyivät aika korkealle budjettiriihessä tehtäviä rakenneuudistuksia silmällä pitäen. Tällä kertaa hallitus ei pelkästään täyttänyt odotuksia vaan hallitus ylitti odotukset. Tämä hallituksen onnistuminen yhdessä työmarkkinaratkaisun kanssa on selvästi lisännyt nyt luottamusta Suomen talouteen ja siihen, että Suomi selviää. Uskon itse, että tietty käänne on käsillä.

Nyt hallituksella on tuhannen taalan paikka edelleen vahvistaa tätä luottamusta sillä, että nämä linjaukset todellakin viedään konkreettisiksi päätöksiksi syksyn aikana. Toisaalta on olemassa myös tuhannen taalan paikka heikentää tätä luottamusta sillä, että nämä vesittyisivät jatkovalmistelussa. Kannustan hallitusta siihen, että tälläkin kertaa hallitus ylittäisi odotukset.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi nousee vain työllä. Työmarkkinajärjestöt sen ymmärsivät, kiitos heille ratkaisuista. Tekin, arvon ministerit, puhutte työstä, mutta valitettavasti konkreettiset toimet puuttuvat esityksistänne ja rakenneuudistuksistanne. Te pyydätte apua meiltä oppositiosta, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) ja keskusta sitä on valmis tarjoamaan. Te olette jo korjanneet osinkoverotusta puheenjohtajamme Sipilän vinkistä, hyvä näin, nyt te toteutatte työttömille 300 euron suojaosuuden, kiitos siitäkin. Mutta kuunnelkaa lisää esityksiämme! (Ben Zyskowicz: Ei toteutettu silloin, kun keskusta oli hallituksessa!)

Me ehdotamme, että pienet ja keskisuuret yritykset yritysmuodosta riippumatta saavat samat verokannusteet, mitkä yhteisöveroale tuo suurille osakeyhtiöille. Toteuttakaa sekin. Me ehdotamme, että yksinyrittäjille annetaan palkkatuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, jotta syntyy työpaikkoja. Toteuttakaa sekin. Toteuttakaa siirtyminen fossiilisesta energiasta nopeasti kotimaiseen uusiutuvaan, koska työpaikat ja rahavirrat jäävät Suomen taloutta vahvistamaan.

Jos haluatte lisää esityksiä, niitä olemme teille aina valmiita toimittamaan, mutta teidän on tartuttava niihin eikä vain perättävä niitä. Tutustukaa ehdotuksiimme, ennen kuin vähättelette niitä. (Sari Sarkomaa: Nyt ne toteutuvat, toisin kuin ennen!)

Johanna  Ojala-Niemelä  /sd:

Puhemies! Tässä rakennepaketin osalta asetettiin tavoitteet, ja voi sanoa, että kirkkaasti ylitettiin ne. Iso kiitos siitä ministeri Urpilaiselle ja muille hallituspuolueille.

Tässä on todellisia helmiä: työttömyysturvassa otetaan käyttöön työtulojen suojaosuus, asumistuki ei leikkaannu, esikoulu muutetaan velvoittavaksi, mikä puolestaan on hyvä asia lasten tasa-arvoisten oppimisvelvollisuuksien parantamiseksi, oppivelvollisuutta pidennetään, tästä saadaan hyvää siltaa yli nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Ja sekin on minusta rehellistä sanoa, että kuntapuolella on hyvä, että nyt näitä tehtäviä puretaan, koska ei ole oikein pelkästään se tie, että valtionosuuksia aina leikataan mutta tehtäviä samaan aikaan lisätään. Eli tämä on hyvä asia, ja itse tietenkin lappilaisena pidän tärkeänä sitä, että kilometrikorvausten leikkaukset nyt perutaan.

Kaiken kaikkiaan voi kyllä sanoa, että oppositiojohtaja Soini on ilmeisesti vielä kesäterässä tai ruosteessa, koska on niin vaimea tämä keskustelu täällä tänään. (Timo Soini: Kaikki on kimpussa kuitenkin!)

Kaj Turunen /ps:

Jos hallitus ei ole lukenut perussuomalaisten vaihtoehtoa, niin näyttää siltä, että keskusta ja edustaja Tiilikainen on ainakin ne lukenut, mikä sinällänsä on ihan hyvä asia.

Hallitus on unohtanut nyt tässä yhteydessä erittäin merkittävän tekijän Suomessa, ja se on nimenomaan pienet mikroyritykset. Minä olisin toivonut, että tässä paketissa olisi nyt ollut mukana arvonlisäverottoman toiminnan alarajan nosto vähintään 20 000:een, mutta jos laskelmien mukaan se tehtäisiin, niin se pitäisi nostaa jopa 50 000 euroon. EU ei ole sen ongelma, EU on antanut luvan Romaniassa jopa 65 000 euroon.

Ja toinen asia on sitten tämä Viron-mallinen verotus pienyrityksille. Nämä ovat kaksi sellaista tekijää, että jos miettii sitä, mihin uudet työpaikat ovat syntyneet Suomessa 2000-luvulla, kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin yrityksiin. Suurteollisuudesta ne ovat vähentyneet. Eli tässä yhteydessä olisi pitänyt pikkuisen antaa kannustimia nimenomaan pienille yrityksille.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitos tupon tekijöille ja siinä auttaneille! Onnittelut myöskin hallitukselle siitä, että tämä rakennepaketti on saanut julkisuudessa monelta kohtaa ihan hyvää vastaanottoa.

Mutta, arvoisa puhemies, minun täytyy kyllä sanoa, (Sosialidemokraattien ryhmästä: Nyt kannattaa lopettaa! — Naurua) että tämä 9 miljardia, josta monet teistä täällä puhuvat ikään kuin se olisi jo satamassa, on monin kohdin tyhjän päällä, se on monin kohdin väärällä pohjalla ja siitä puuttuvat talouden kasvua vauhdittavat ainekset. Kun sanon, että se on tyhjän päällä, te esitätte työurien, työllisyysasteen nostamista ilman, että teillä on konkreetteja toimia lainkaan. Te esitätte kuntien erilaisista menoista niitten karsimista ilman, että teillä on mitään kunnon listaa. Te esitätte sellaisia väärällä pohjalla olevia ratkaisuja kasapäin, jotka tuovat ja tuottavat yhteiskunnassa epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa eivätkä myöskään edistä rakenneuudistuksia.

Ja niin kuin sanottu: teiltä ennen kaikkea puuttuvat ne toimenpiteet, joilla taloudellista kasvua vauhditettaisiin. Kuntien pakkoliitokset ja lasten kotihoidon tuen leikkaaminen ovat kaksi esimerkkiä, joista toiseen puhemies on puuttunut. (Sari Sarkomaa: Ei sitä leikata!) Olisin toivonut, että hän olisi puuttunut tähän toiseenkin. Teillä on siis myös kasapäin ei rakennemuutosta edistäviä (Puhemies koputtaa) eikä talouden tehokkuutta parantavia toimia.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen kirjoitti muutamia päiviä sitten blogiinsa, että hallituksen johdolla tulisi kyetä rakentamaan vaalikauden yli ulottuva yhteiskuntasopimus, jolla talous saadaan kasvuun ja työtä ihmisille. Sopimukseen pitäisi kuulua maltillinen työmarkkinaratkaisu, työpanoksen lisäämisohjelma, yrittäjyysohjelma ja elvytystä tulevaisuusinvestointeihin.

Edustaja Pekkarinen, oli hyvä, että kiititte jo työmarkkinasopimusta, mutta kyllä nämä muutkin elementit löytyvät. Jos te katsotte sitä hallituksen rakennepaperia, siellä on merkittäviä toimenpiteitä yrittämisen edistämiseksi, kasvurahastot laitetaan liikkeelle, työttömien kannusteet ottaa lyhytaikaista työtä vastaan, normien ja sääntelyjen purku, lupakäytäntöjen nopeuttaminen. Lukuisia toimenpiteitä.

Kukaan ei ole täällä väittänyt, että nämä olisivat tällä valmiit, mutta, edustaja Pekkarinen, tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisia päätöksiä laitetaan kertaheitolla valmisteluun. Ja kuten täällä on todettu, nyt sen valmistelun pitää olla määrätietoista ja takarajasta pitää pitää kiinni, jotta me saamme (Puhemies koputtaa) nämä tärkeät asiat päätökseen.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tärkeitä asioita kaikki, mitä on noussut esille, mutta oikeastaan haluaisin ehkä kysyä pääministeriltä liittyen tässä teidän puheessanne tähän, kun sanoitte, että Suomen viennin rakenne on yksipuolinen. Näinhän se on, ja kun sitten katsotaan niitä toimenpiteitä, mitä tapahtuu, sitä taustaa vasten, minkä te myös sanoitte täällä, että Maailman talousfoorumin julkistaman tutkimuksen mukaan Suomen rakenteellinen kilpailukyky on edelleen maailman kolmanneksi paras, niin ne ovat vähän ristiriitaisia asioita keskenään. Jos meillä on rakenteellinen kilpailukyky maailman kolmanneksi paras ja silti me emme pysty rakenteita kehittämään niin, että me jalostusarvoa pystyisimme nostamaan, niin se on ymmärtääkseni semmoinen tulevaisuuden ison luokan kysymys. Kun nyt luen näitä läpi, niin kun minä katson esimerkiksi johtamiseen, luovuuteen, myyntiin, markkinointiin elikkä sille puolelle, mistä me itse asiassa sitä tulopohjaa pystymme vahvistamaan, ei hirveästi toimenpiteitä ole siellä sisällä. Te olette varmaan sitä miettineet, ja mielelläni kuulisin, mitä te olette sen osalta miettineet.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen, 2 minuuttia paikalta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tästä kuntien normien purusta ja velvoitteiden purusta: Se on tosi iso ja vaikea asia. Niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa äsken totesi, meillä ei ole siihen vielä ratkaisuja, mutta tarkoitus on, että marraskuun loppuun mennessä tulee. Tehkää, hyvät ihmiset, omalta puoleltanne niitä vastaavia esityksiä, (Ben Zyskowicz: Pekkarisen lista otetaan vastaan!) ja tämä on ihan aito pyyntö. Kun te haluatte vaikuttaa, niin nyt on sen paikka. Se ei ole kenellekään helppoa. Pitäisi vain pyrkiä löytämään ne normit, jotka parhaiten lisäävät luovuutta, kun niitä purkaa, ja päinvastoin: joiden olemassaolo estää luovuuden ja tuottavuuden kehittämisen. Toisaalta myös velvoitteiden karsinta. Ihan aidosti — tehkää esityksiä. Me tulemme ne tekemään, mutta otamme vastaan kyllä hyviä ajatuksia.

Mitä tulee sitten tähän toiseen puoleen eli työvoiman lisääntymiseen, aika harvassa puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota niihin rakenneuudistuksiin, joilla lisätään työn tarjontaa. Ne ovat ehkä niitä vaikeimpia tämän kuntapuolen ohella. Sen takia kukaan ei oikeastaan niitä halua käsitellä tai ei oikein tiedä ratkaisuja. Tämä on se asia, minkä takia esimerkiksi teemme muutoksia kotihoidon tukeen. Taso säilyy, kesto säilyy, mutta jaamme sen isälle tai äidille — tai molemmille, jos on samaa sukupuolta oleva perhe. (Timo Soini: Leikkaatte äideiltä puolet pois!) — Kuunnelkaas nyt vähän aikaa. Ei huutaminen kaikkea ratkaise, edustaja Soini. (Timo Soini: Ei mitään ratkaista!)

Eli me pystymme tällä uudistuksella saamaan noin 6 000 ihmistä työvoiman piiriin lisää. Joku sanoo, että se on vähän, mutta kertokaa parempia ratkaisuja tilalle. Tässä on käännetty todistustaakka: jos ampuu kaiken alas, niin sitten on velvollisuus myös kertoa, mistä saadaan uutta tuottavuutta lisää.

Ei tällä rakennepaketilla koko maailmaa valmiiksi rakenneta, mutta meillä on taustalla myös ensi vuoden budjetti, jossa esimerkiksi kilpailukykyyn tulee yhteisöveron alennus, osinkovero tulee kannustavammaksi kasvuun, yhtä sun toista. Siis me tarvitsemme useanlaisia toimenpiteitä rakenteen uudistamiseen, dynamiikan lisäämiseen. Kun edustaja Korhonen kysyi, miksi me emme saa rakenteellisilla vahvuuksilla enempää aikaiseksi, minä luulen, että maltillinen palkkaratkaisu, uudet veroratkaisut resoneeraavat näitten meidän vahvuuksiemme kanssa niin, että meidän osaaminen aidosti on kilpailukykyisempää ja siitä syntyy jotakin uutta. Mikseivätpä uudet yritysjärjestelytkin voi aiheuttaa jotakin positiivista tulevaisuudessa.

Eli enemmän kuin että sanotaan, että kaikki on väärin, todettaisiin näin, että tuossa voi olla pointtia ja jatkokehitellään tätä, ja laitetaan myös itsemme alttiiksi. Se on vanhanaikaista poliittista keskustelua, että kaikki ammutaan aina lähtökohtaisesti alas, koska kaikissa asioissa... (Pertti Virtanen: Kuka ampuu?) — No, täällä nyt ilmoittautui jo ensimmäinen näköjään. (Naurua) — Huomioidaan toistemme erilaisia ajatuksia. Tämä on sen verran iso haaste, että kyllä täällä hyviä ajatuksia voi tulla eri puolilta.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Kun havaitsin nimeni mainittavan siellä perussuomalaisten rakenneuudistuslistalla, niin ajattelin nousta vastaamaan huutoon.

Hallitusohjelman mukaisesti liikenteen hinnoittelua selvitetään, ja se työryhmä valmistelee työnsä, on tehnyt sitä itse asiassa jo yli vuoden ajan, ja työn pitäisi olla valmis joulukuussa. Työssä on lähdetty siitä, että verorasitus ei kasvaisi vaan pohdittaisiin verotuksen kokonaisuudistusta siitä lähtökohdasta, että koko liikenteen verotus tulee olemaan isojen mullistusten edessä liikenteen päästökaupan ja koko liikenteen muuttuvien käyttövoimien edessä.

Toki olisin voinut ministerinä ajatella niin, että soitanpa Helsingin Sanomiin ja kysyn, miten tämä homma hoidetaan, mutta meillä hallituksessa on ollut semmoinen perusperiaate, (Timo Soini: Älkää sinne soittako, eivät ne tiedä!) että selvitetään juurimultineen ja tehdään asiat kunnolla. On valitettavaa tietysti se, että keskeneräiset asiat, yhdet pienet osaset, ovat vuotaneet lehtiin ja keskustelua käydään torson, ikään kuin yhden, muutaman kohdan pohjalta (Kari Rajamäki: Soitetaan Ollilalle!) ja sekoitetaan se kaikki, mitä itse tässä uudistustyössä pitäisi ottaa huomioon.

Me emme ole valmiita siihen, että koko polttoaineverotuskysymys nostetaan ikään kuin vaihtoehdoksi siihen, että vain polttoaineveroja nostamalla ratkaistaan koko suomalaisen liikenteen verotuksen ongelmat. Se tarkoittaa itse asiassa valtavan kylmää kyytiä juuri niille teidän edustajien puolustamille pienituloisille ja kuljetusalalle. Sen takia me olemme lähteneet siitä, että tehdään laaja-alainen, kattava selonteko, mitä tarvitsee tehdä, jotta tulevinakin vuosina suomalainen liikenteen veropohja on kantava ja kestävä ja mielellään vielä oikeudenmukainen.

Tietysti on ilo havaita se, että keskustellaan asioista, mutta minä toivon, että maltetaan odottaa sen verran aikaa, että joulukuussa, kun asiat ovat kunnolla pöydällä, taitetaan sitten sitä peistä ja väännetään. Kyllä minä olen valmis, edustaja Soini, tekemään teillekin niitä listauksia, millä tavalla tätä rakenneuudistusta eteenpäin viedään, jos apua tarvitaan. (Pentti Kettunen: Onko kykyjä siihen?)

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Otetaan muutama konkreettinen esimerkki jatkoksi pääministeriä varten.

Eli oli osinkoveroratkaisut, rakenteellinen ratkaisu. Yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä kärsimme kaikki. Tämän ikäluokan ja myös alle 30-vuotiaiden työllisyys on muita heikompi. Ratkaisuehdotus: näiden mainittujen ryhmien hyväksi olemme valmiita porrastamaan työnantajan eläkemaksuja niin, että näiden ikäluokkien eläkemaksuja laskettaisiin ja tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Konkreettinen, rakenteellinen esitys. Näitä on täällä vino pino, eli toivoisin, että ette puhuisi, ettei meillä ole esityksiä. Te voitte sanoa, että ne ovat huonoja esityksiä. (Martti Korhonen: Ei kun puheessa ei ollut esityksiä!)

Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin: kuka keksi tämän kotihoidon tuen silpomisen? Mistä aloite tuli? Sen minä haluaisin tietää. Östman se ei ollut. (Naurua)

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin normien purkuun ja kuntien tehtäviin. Minä ainakin bongasin tästä paperista neljä uutta tehtävää: esiopetus, oppivelvollisuuden jatkaminen, kunnille tuli tehtäviä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon, ja myöskin kotihoidon tuesta teidän talouspolitiikan strategiassa toukokuulta tänä vuonna sanotaan näin — puhutaan kotihoidon tuesta — että uudistus lisäisi kunnallisen päivähoidon kustannuksia enemmän kuin tuon lyhentäminen toisi säästöjä. (Timo Soini: Ohhoh!)

Mikä on se vaihtoehto sitten? Olemme tuoneet huomattavasti vaikuttavamman vaihtoehdon, joka on oppositiosta kipeä esittää: eläkeiän nostaminen. (Ben Zyskowicz: Kyllä se sieltä tulee!) Paljon enemmän se vaikuttaa.

Mutta muutama kysymys ihan yksityiskohdasta tästä kotihoidon tuesta. Sitähän tänä päivänä voivat käyttää myöskin isovanhemmat. Pitääkö siellä olla sitten mummo ja pappa, jotka jakavat sen tasan, vai miten tämä hoidetaan? (Timo Soini: Pitää tietenkin olla!) Miten yksinhuoltajien osalta, jos on yksinhuoltaja, joka pystyy käyttämään sen kokonaan? (Eduskunnasta: Saako lyhyemmän ajan?)

Sitten tästä (Puhemies koputtaa) työttömyyden suojaosasta kysyisin: koskeeko se varmasti kaikkia työttömiä?

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muutaman sanan löysin hallituksen tiedonannon sisältä työhyvinvoinnista ja työkyvystä, työurista sen sijaan paljonkin.

Keinoista työurien pidentämiseksi olemme osin eri linjoilla kuin hallitus. Hyvä, että alkoholin liialliseen kulutukseen kiinnitetään huomiota, mutta entäs ne muut konkreettiset toimenpiteet, parannus- ja kehitysesitykset liittyen työpaikoilla tapahtuvaan, siihen ihan jokapäiväiseen työhön? Ne loistavat poissaolollaan, ja niin kauan kuin niin on, suomalaisen työelämän suurin ongelma eli jaksaminen, se ongelma ei poistu.

Liian aikainen eläköityminen johtuu siitä, että ihmiset eivät jaksa työelämässä. Se ei poistu sillä, että nostetaan eläkeikää. Tarvitaan muita toimenpiteitä. Toivon hallitukselta aitoja panostuksia suomalaiseen työelämään. Tätä kautta työurat pitenevät, tuottavuus paranee ja kilpailukykymme nousee, ja tästä löytyisi mahdollisuus yhteistyöhön opposition kanssa, jos hallitus haluaa myös perussuomalaisia kuunnella.

Jouni  Backman  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä äskeisessäkin puheenvuorossaan taas sekoitti nämä kaksi asiaa — säästöt, tasapainottaminen — kun lähdettiin katsomaan näitten toimenpiteiden vaikutusta nimenomaan kustannuksien lyhyellä tähtäimellä. Ja sitten se, mitä pääministerikin täällä korosti aiemmin ja ministeri Urpilainen, miten näillä vaikutetaan nimenomaan kestävyysvajeeseen — siten, että saadaan työllisyysastetta nostettua. Tämä työllisyysastenäkökulma on nyt se, mikä tässä keskustelussa pitäisi pitää lähtökohtana, ja toivon, että tämä tulee selväksi.

Täytyy kyllä sanoa, että ihailen keskustan kahden rattaiden politiikkaa. Puheenjohtaja Sipilä moitti hallituspuolueita siitä, että ne eivät pidä kiinni vaalilupauksistaan, ja sen jälkeen edustaja Pekkarinen aina tulee toteamaan moitteen siitä, että hallituspuolueet ovat livenneet vaalilupauksistaan. Pitää se keskustan sisällä ensin päättää, että kumpi on näistä suurempi synti. (Hälinää)

Edustaja Sipilä, vielä tärkeä asia on se, että nyt on kysymys teoista, ei puheista, ja tämä hallitus on toteuttanut monta sellaista asiaa, joita teidän edustajanne ovat esittäneet (Puhemies koputtaa): progressiivisen verotuksen pääomatuloihin ja suojaosan työttömille.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä rakenneuudistuspaketti on todella vahva paketti Suomen kestävyysvajeen korjaamiseksi. Olen iloinen siitä, että se on aika kiitollisuudella otettu kaiken kaikkiaan vastaan, ja keskustankin puheenvuorossa kuulimme siitä, että ollaan todella monista asioista samaa mieltä.

Minusta tämän arvoa nostaa vielä se, että se on todellakin kuuden puolueen yhteistyössä tekemä. On aina helpompaa yhden poliitikon tai yhden puolueen kertoa oma näkemyksensä, miten ongelmat ratkotaan, mutta se, että tämä on tehty kuuden puolueen kesken yhteistyössä, on todella merkittävä asia.

Yksi asia tuntuu täällä hiertävän, joka on pieni kokonaisuus mutta perheille tärkeä kokonaisuus. Se on tämä kotihoidon tuki. Tässä hallituksen tavoitteena on nimenomaan lisätä joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseen. (Keskustan ryhmästä: Miten se lisää?) Kotihoidon tuki on vain yksi ainoa osa sitä, niitä etuisuuksia, mitä perheillä on mahdollisuus valita, jotta he löytävät omalle perheelleen sopivimman tavan hoitaa lasta.

Se, että kotihoidon tukea tasataan miesten ja naisten, äitien ja isien kesken, on erittäin hyvä asia. Se parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Samoin se parantaa naisten eläkkeitä ja kun ajatellaan työuraa pitempään, mutta ennen kaikkea se parantaa sitä, että miehet kantavat enemmän vastuuta perheestään, ja se on aina lapsen etu. (Markku Rossi: Entä lasten asemaa?)

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Todelliset uudistukset, todelliset rakennemuutokset ovat mielestäni sellaisia, jotka muuttavat toimintatapaa, ajattelutapaa. Parhaimmillaan ne muuttavat niitä mahdollisuuksia, joita ihmiset omassa elämässään näkevät. Todelliset uudistukset eivät useinkaan ole vain sitä, että nostetaan jotain veroa tai lasketaan jotain veroa.

Tässä hallituksen paketissa työttömän oikeus ansaita työtuloilla enemmän kuin aikaisemmin muuttaa tuhansien työttömien mahdollisuuksia, sitä, miten he näkevät mahdollisuutensa parantaa omaa toimeentuloaan. Se on erittäin hyvä uudistus.

Uskon myös, että tämän vuosikymmenen lopulla myös nuoret keskustapoliitikot ja nuoret perussuomalaiset poliitikot pitävät selvänä ja hyvänä sitä muutosta, että me kohdistamme yhteiskunnan tukea myös siihen, että isät voivat hoitaa lapsiaan kotona. Uskon, että se on suomalaisten lasten etu samalla, kun se on, kuten edustaja Toivakka totesi, myös sen etu, että naisten työmarkkina-asema paranee. (Välihuutoja)

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvokysymykset kyllä jäävät jalkoihin tässä kotihoidon tuen puolittamisasiassa. Vanhemmuus on vastuuta, ja se on valintoja, ja monta kertaa sitä säätelee ja ohjaa raha.

Oletteko oikeasti sitä mieltä, että yleensä isä, joka on parempituloinen, on valmis jäämään hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta 336 euron tulolla? Lisäksi hän voi saada 100 euroa, jos on toinen alle 3-vuotias lapsi. Minun mielestä on aivan käsittämätöntä, että täällä puhutaan tasa-arvosta. Tämän uudistuksen tarkoitus on ohjata pienten lasten äidit töihin ja pienet lapset tarhaan päivähoitoon aikaisin. (Timo Soini: Juuri näin!) Miettikääpä, mitä kaikkea tämä asia tuokaan tullessaan.

Hyvä asia on tämä oppivelvollisuusiän pidentäminen. Herää kysymys, että lisätäänkö kymppiluokkia myös tässä sitten rinnalla, koska niistähän meillä on Suomessa pulaa. Yksi hyvä idea olisi viedä kymppiluokat ammattikoulujen kupeeseen, jotta nuoret vertaistukea katsellen ja kokien oppisivat siellä opiskelua ja kaikkea muutakin, mitä se ammattiopiskelu sitten tulevaisuudessa on. Tuki ja tällainen on hyvin tärkeää nuorelle.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos perhe päättää joka tapauksessa, että toinen vanhemmista hoitaa lasta kotona 3-vuotiaaksi asti, hän on tämän kotihoidon tukikauden jälkeen täysin puolisonsa tulojen varassa. Onko tämä esimerkiksi kokoomuksen mielestä tasa-arvoa? Kyse voi olla miehestä tai naisesta.

Säästöjä kotihoidon leikkaukset eivät tuo, sillä kotihoidon tuki on 337 euroa kuussa ja lapsenhoito kunnan järjestämänä maksaa vähintään kolminkertaisesti, yli 1 000 euroa kuussa. Päivähoidon lisäpaikat tuovat kunnille noin 200 miljoonan euron laskun.

Arvoisa puhemies! Jos äidit halutaan paremmin työelämään, keskustalla on tähänkin vaihtoehto: vanhemmuuden kustannusten jakaminen. Nyt lasten kustannuksista vastuun joutuu kantamaan suurelta osin äidin työnantaja. Työmarkkinoilla esiintyy synnytysikäisten naisten syrjintää. Usein nuoret naiset saavat vain pätkätöitä. Toivoisimme, että hallituksesta löytyisi, hallituspuolueista, kotihoidon tuen puolustajia. Viittaan tässä erityisesti kristillisdemokraatteihin. (Markku Rossi: Esitys pitää korjata!)

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos haluamme todella tasa-arvoa työelämään, niin kuin edustaja Kalmari puhui siitä, että vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa ja että naisia ei enää saisi syrjiä työmarkkinoilla, niin tähän tavoitteeseen me pääsemme silloin, kun perhevapaat jakautuvat nykyistä tasaisemmin isän ja äidin kesken. (Välihuutoja) Kaikkialla maailmassa siellä, missä isille erityisesti on korvamerkitty yhteiskunnan tukea lasten hoitamiseen, isät ovat myös ryhtyneet lapsia enemmän hoitamaan kotona, ja tämä on edellytys sille, että naisten ja miesten palkat olisivat lähempänä toisiaan. Itse ainakin uskon, ja itselleni tärkein peruste tällaisten uudistusten tekemiseen on se, että suomalaisille lapsille on tosi paljon hyötyä siitä, jos myös isät heitä hoitavat.

Stefan Wallin /r:

Arvoisa puhemies! Tässä hyvinkin haastavassa maastossa hallitus on tehnyt nyt tukun rohkeita linjauksia. Se ei ole sanansa syömistä vaan enemmän ehkä paasikivimäistä viisautta, jos huomaa toimia oikein, jos karttakirja ei enää täsmää muuttuneen maaston kanssa, ja hyvinkin moni asia on muuttunut vuoden 2011 kevään jälkeen. Viisautta on nyt se, että tunnustaa tämän ja toimii sen mukaisesti ajassa ja maan parasta ajatellen. Hallitus on näin tehnyt ja myöskin osoittanut tilannetajua, rohkeutta ja päätöksentekokykyä. Se, joka näitä tehtyjä linjauksia, esityksiä nyt arvostelee värikkäin sanankääntein — mikä toki on ihan sallittua — on kuitenkin tässä kriittisessä tilanteessa suorastaan velvollinen esittämään omia toimivia, realistisia vaihtoehtoja. Pilvilinnoihin ei ole nyt varaa eikä niille ole sijaa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että hallitus on tuonut tämän rakennepaketin eduskuntaan. Tässä on juuri se työlinja, että Suomi pärjää vain sillä, että kaikki työikäiset, työkykyiset ovat työmarkkinoilla. Silloin kun tähän uskotaan, pitää olla myöskin valmis niihin toimenpiteisiin. Täällä on edustaja Soini ja myöskin keskusta juuttunut tähän kotihoidon tuki -keskusteluun, ja tämä on kokonaisuus, joka täytyy ratkaista, mutta minä kysyn teiltä: (Timo Soini: Tämä käsitellään vielä!) mitä teillä on isiä vastaan, suomalaisia isiä vastaan? Jos kysytään suomalaisilta lapsilta, niin he toivovat, että niin isä kuin äiti ovat mukana siellä kotona hoitamassa ja kantamassa kasvatusvastuuta. Jos katsotaan suomalaisia työmarkkinoita, on erittäin tärkeää, että niin naiset kuin miehetkin ovat mukana tasa-arvoisesti työelämässä, ja näen, että tämä hallituksen esitys tukee tätä tavoitetta. Toki tässä on monia yksityiskohtia, joita täytyy valmistella. (Juha Rehula: Aivan!)

Oli erinomaista, että täällä valtiovarainministeri ja pääministeri totesivat, että oppositio on tervetullut tuomaan näkemyksiään, jotta jokainen yksityiskohta on kokonaisuus. Mutta sen haluan sanoa, että useat tutkimukset osoittavat, että suomalaiset isät kokevat stressiä työelämässä, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempana. Silloin kun isä haluaa lähteä hoitovapaalle, niin koetaan, että isä ei ole kiinnostunut työtehtävästä, pelätään, että menetetään (Puhemies koputtaa) työelämässä asema.

Tuetaan suomalaisia isiä ottamaan vastuuta. Tämä on hyvä esitys. Annan tälle tukeni, myöskin tälle yksityiskohdalle ja koko paketille.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, jos voisitte vielä hetken kuunnella ennen kuin poistutte salista.

Suomessa lopetti vuonna 2012 viimeisen neljänneksen aikana 10 934 yritystä, ja tahti on sen jälkeen vain kiihtynyt. Lopettaneet yritykset ovat pääosin suurten ikäluokkien perustamia vanhoja ja velattomia yrityksiä, joissa omistajat ovat eläköityneet ja joilla ei ole jatkajaa. Jokainen tällaisen toimivan yrityksen omistaja haluaisi työlleen jatkajan, mutta päärooleissa yrityskaupoissa olevan valtiojohtoisen Finnveran muuttuneen vakuuspolitiikan takia lopettavien yritysten määrä jatkuu ja samalla työttömien määrä kasvaa. Tällä hetkellä Finnvera vaatii yrityksen ostajalta 30 prosentin omarahoitusta ja yrityksen pitää olla niin tuottava, että uusi omistaja saisi maksettua sen kolmessa, korkeintaan neljässä vuodessa. Aiempina vuosina takaisinmaksuaikaa oli viisi, jopa seitsemän, vuotta ja vakuuksia annettiin lähes koko ostosummalle. Pyydänkin teitä, elinkeinoministeri Vapaavuori, tarttumaan pikaisesti Finnveran (Puhemies koputtaa) vakuuspolitiikkaan siten, että omarahoitusosuus laskettaisiin korkeintaan 10 tai 15 prosenttiin.

Mika Lintilä /kesk:

Herra puhemies! Edustaja Backman tuossa kyseenalaisti keskustan esittämää kasvurahastoa ja sitä, kuinka siihen peruspääoma otettaisiin valtionyhtiön, tässä ta-pauksessa TeliaSoneran, myynnistä. Puheenjohtaja Sipilä jo vastasi siihen, että kumpaan me luotamme enemmän: TeliaSoneraan osinkojen maksajana vai suomalaiseen työhön. Mutta jos otetaan ihan puhtaat luvut esille, niin jos me TeliaSonerasta myymme puolet, se on noin 1,4 miljardia, eli se on osinkoina 83 miljoonaa. Se tarkoittaa tällä hetkellä, jos yksi työtön maksaa noin 20 000 vuodessa, 4 200:aa työpaikkaa. Minä ja keskusta olemme täysin varmoja, että tällä kasvurahastolla tullaan saamaan huomattavasti enemmän työpaikkoja.

Minä toivon, että hallitus olisi tuonut myös konkreettisia lukuja omista esityksistään. Mehän olemme tällä hetkellä paljon tyhjän päällä. Hallitus luottaa omiin esityksiinsä, mutta meillä on hirvittävän paljon skeptisempi käsitys. Me odotamme, onko teillä jotain parempia lukuja kuin meillä tai jotain tietoa, mitä te ette ole tuoneet meille.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Puheenjohtaja Sipilä ja nyt myös Lintilä kiinnittivät huomiota tähän TeliaSoneraan, ja minä kyllä sanoisin omana mielipiteenäni, että tässä tilanteessa näitten Nokian kauppojen jälkeen kyllä nyt kannattaa katsoa, mikä tämä Suomen it-verkon tilanne ja tämä tilanne kokonaisuudessaan on, koska meillä tämä verkkojen hallitseminen on myös erittäin tärkeä asia, ettei sekin mene mahdollisesti ulkomaalaisille. (Mauri Pekkarinen: Se on mennyt jo!)

Mitä tulee Sipilän puheeseen muuten, niin se on ihan oikea siinä mielessä, että hän peräänkuuluttaa samaa kuin pääministeri ja valtiovarainministeri, miten luoda näitä uusia työpaikkoja, ja tässä mielessä on varmasti tärkeää, että hallituksenhan esityksessä on tämä kasvurahasto. Se on Teollisuussijoituksen kylkeen tehty rahasto, jossa myös työeläkeyhtiöt ovat sillä tavoin mukana kuin työeläkelainsäädäntö vaatii eli tuottavasti ja turvaavasti. Mutta eipä edellisen hallituksen aikana! Pekkarinenkin, joka täällä peräänkuulutti, 8 vuotta olit elinkeinoministeri ja sinulla oli kaikki mahdollisuudet tehdä tämä sama ja parempi, mutta teidän hallituksen aikana 8 miljardia tuli velkaa. Oli 3 miljardia plussaa, kun aloititte, ja 8 miljardia tuli velkaa, ja sen takia muun muassa tämä rakenneuudistus tarvitaan, jotta me pääsemme (Puhemies koputtaa) valtiontaloudessa tasapainoon.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana silloiset hallitukset, keskustahallitukset, laittoivat lähes 200 miljoonaa euroa yritysten pääomatarpeen paikkaamiseen, (Jouko Skinnari: Aika vähän oli rahaa!) jolloin vipuvaikutus oli moninkertainen. Viimeinen näistä toimista oli 60 miljoonalla eurolla Tesin kylkeen laitettu rahastojen rahasto, kasvurahasto, jonka koko on tällä hetkellä vähän yli 700 miljoonaa euroa. Kuulitte oikein, edustaja Skinnari, vähän yli 700 miljoonaa euroa. Me keskustassa haluamme jatkaa tällä tiellä, koska erityisesti aloittavilla hyviä ideoita omaavilla yrittäjillä ja yrityksillä on omasta pääomasta pulaa ja siihen tarvitaan tällaista kasvurahastoa, rahastojen rahastoa, joka edelleen sijoittaa rahastoihin, toimialakohtaisiin ja alueellisiin rahastoihin. Siihen me rahaa tarvitsemme, ja siinä täällä puheenjohtajamme esittämä malli, miten siinä menetellään, on kelpo malli.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri sanoi, että puolueet nyt eivät tavoitelleet omaa etuaan, niin kysyn valtiovarainministeriltä: Mitä RKP antoi tähän periksi, koska pakkoruotsi kaikilla tasoilla lisääntyy kouluissa muutenkin niin kuin myös kuntauudistuksen takia? Mitä RKP antoi?

Pääministerille psykologina sanoisin, että kun muutos on kovaa ja jatkuvaa, niin voisi asennetta muuttaa ainakin ja henkistä asennetta, koska muutoksissa justiin virtaava vesi murtaa rakenteita. Mutta teidän henkenne haisee siinä, että te kohdistatte kaiken inhon tulevien hallitusten toivossa ainoastaan perussuomalaisiin. Te käyttäydytte ikään kuin tutkimukset sanovat, että RKP ja kokoomus ovat äärioikeistoa, niin kuin istuvatkin täällä. Te käytätte kaikista senkaltaisista mustavalkoista pahaa ja ilkeää kieltä itse, näyttäkää esimerkkiä vaikka muille. Ministeri Vapaavuorikin muutti juttuaan heti, kun pääsi ministeriksi ja tajusi, että pahin rakenteellinen vika on neljän vuoden hallitussopimus. Ei voi tehdä mitään, ainoastaan siirtää nämä muutokset tuleville hallituksille (Puhemies koputtaa) ja median avulla saada ne näyttämään siltä, että ne parantaisivat Suomen tilannetta nyt — eli herätys, pääministeri!

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri vaati ja esitti, että oppositio esittää laskelmia.

Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus, ja jos aikoo, niin milloin, esittää vaikuttavuuslaskelmat ja arviot kunta- ja sote-uudistuksesta? Niitä on odotettu kaksi vuotta, ylikin. Eduskunta valtiovarainvaliokunnan kesäkuisen mietinnön jälkeen hyvin vahvasti edellytti sitä, että hallitus tuo yksityiskohtaiset, analyyttiset, tarkat arviot siitä, mitä kunta- ja sote-uudistus vaikuttaa toimenpiteittäin. Te olette sen sijaan kiihdyttäneet vain tätä prosessia, metsään menoa, ottamalla käyttöön ja uhkailemalla pakkoliitoksilla, ja ei ole mitään laskelmia osoittaa, että nämä tuovat parannusta kestävyysvajeeseen tai vaikuttavat tehostamiseen. Ei yhdyskuntarakennekriteeri ole pakkoliitoksen perusta.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä unohtuu nyt taas jälleen kerran tämä metsä puilta, miksi keskustelua käydään. Muun muassa siksi, että kaikki nämä kuntapalvelut, kotihoidon tuet, subjektiiviset päivähoito-oikeudet jatkossakin kyetään rahoittamaan julkisin verovaroin, jotta me saamme ihmisiä töihin, jotta me saamme verovaroja hyödyntääksemme tätä kaikkea. Sitten voidaan käydä se yhteiskunnallinen keskustelu siitä, kuka painopistettä laittaa minnekin.

Täällä on aivan käsittämättömiä puheenvuoroja pidetty tästä, että isiä ei vastuutettaisi perheissä lainkaan. Edustaja Juvonen otti täällä esille, että on palkkatasa-arvossa iso ongelma. Aivan. Miksi se on olemassa? Täytyyhän meidän kyetä tekemään rakenteille jotain, jos me näemme ongelman, eikä sanota vain, että tämä on se ongelma, ei mistään tule mitään.

Entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi oivallisesti sosiaalisessa mediassa totesi: "Miten on mahdollista, että ne, jotka eniten huutavat, että perheessä pitää olla isä ja äiti, vastustavat kaikkein eniten sitä, että isät ottavat vastuun siitä perheestään?"

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka eduskunnan miesverkosto ei ole ottanut kantaa tähän kotihoidon tuen tasaamiseen, niin puheenjohtajana uskallan todeta, että se on erittäin rakenteellinen tasa-arvouudistus. (Timo Soini: No niin, sieltä se tuli!) Se on tasa-arvouudistus isien kannalta, äitien kannalta ja lasten kannalta. (Timo Soini: Rakenteellinen!)

Kenellä on jotain sitä vastaan, että pienten lasten isät saavat mahdollisuuden käytännössä osallistua enemmän lastenhoitoon ja kasvatukseen? Kenellä on jotain sitä vastaan? Kenellä on jotain sitä vastaan, että pienille lapsille annetaan mahdollisuus luoda nykyistä kiinteämpi suhde omaan isäänsä? (Mauri Pekkarinen: Kenellä on? — Markku Rossi: Nytkö se isä löytyi?) Kenellä on? Ja kenellä on jotain sitä vastaan, että naisten asema rakenteellisesti tässä yhteiskunnassa, työelämässä vahvistuu ja että palkkatasa-arvo pikkuhiljaa toteutuu ja heidän työuransa eivät katkea samalla tavalla kuin ne nyt katkeavat? Minä tiedän, että edustaja Soinin ajatuksista osa kumpuaa jostakin Vatikaanista asti, mutta minä kysyn tätä ja sanon, että tämä on tasa-arvon kannalta hyvä asia. (Naurua — Martti Korhonen: Ja minä todistan!)

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vastaan espoolaiselle valtuustokollegalle. Te olette olleet kehittämässä siellä Espoo-lisää. Arvoisa pääministeri, teidän kotikunnassanne on kannustettu kotihoidon tukeen Espoo-lisällä. Sitä on kokoomuskin kannattanut. Mikä ihme siinä on, että perhe — mies, nainen, perhe — ei voi päättää itsenäisesti? Miksi te haluatte sitä sormeilla?

Ja arvoisat kollegat, edustaja Uotila, missä on se työtehtävä, jossa samasta työstä mies ja nainen saavat eri palkkaa? Onko se täällä kansanedustajan homma? Missä Espoossa on sellainen homma — bussikuskina, sairaanhoitajana, siivoojana — jossa mies ja nainen saavat eri palkkaa sukupuolensa perusteella? Ei semmoista ole missään.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Naisten heikompi asema työmarkkinoilla aivan historiallisesti on osittain seurausta siitä, että naisten työura katkeaa toistuvien pitkien vanhempainvapaakausien aikana. Kehitys menee työpaikoilla eteenpäin, toiset oppivat uutta, saavat uutta työtä, saavat parempaa palkkaa, ja tämä katkaisee työurat, ja tämä hidastaa naisten palkkakehitystä. (Eduskunnasta: Näin se tekee!) Ja tämä tekee sen rakenteellisen ongelman, johon voidaan pitkällä aikavälillä tällä uudistuksella puuttua. Vaikka siihen sisältyy toki varmasti asenneongelmia, käytännön soveltamisongelmia, niin rakenteellisena uudistuksena minusta se on täysin perusteltu.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten otetaan valtioneuvoston vastauksia. Ministeri Urpilainen, 2 minuuttia paikalta, olkaa hyvä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Muutamaan kohtaan mielelläni kiinnittäisin huomiota. Ensimmäinen liittyy harmaan talouden torjuntaan, jonka edustaja Lapintie nosti esille. (Mauri Pekkarinen: Pakkoliitoksiin myöskin!) Hallitushan panostaa 20 miljoonaa euroa vuodessa lisää rahaa harmaan talouden torjuntaan. Meillä on kuudes torjuntaohjelma menossa, ja se etenee hyvin, mutta on totta, että viime viikolla päätimme myöskin lisätoimenpiteistä, muun muassa siitä, että verotunnis-te, joka rakennusalalla on otettu käyttöön, voidaan laajentaa myöskin muille toimialoille. Samoin otamme käyttöön mahdollisuuksia, joilla kansalaiset voivat ilmiantaa vilpillistä toimintaa, ja olemme myöskin sitoutuneet siihen, että tilaajan vastuuta koskevaa lainsäädäntöä tullaan uudistamaan. (Timo Soini: Kyttää ja kyylää!) Harmaan talouden torjunnan toimenpiteet entisestään lisääntyvät.

Sitten täällä edustaja Pekkarinen muun muassa vähän kyseenalaisti sen, että hallitus ei tee toimia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Nyt te, edustaja Pekkarinen, ette ole perehtynyt hallituksen päätöksiin, koska viime viikolla me hyväksyimme rakennepaketin mutta me hyväksyimme myöskin lisätalousarvion ja ensi vuoden talousarvion valtiolle, ja näissä on merkittäviä toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi, muun muassa yhteisöveron alentaminen. Siellä on myöskin uusia liikennehankkeita lähdössä käyntiin ensi vuonna. LNG-infran osalta hallitus on sitoutunut sitä rakentamaan. Me olemme pääomittamassa Finaviaa, joka mahdollistaa sen, että Helsinki-Vantaan lentokentän peruskorjaus lähtee liikkeelle. Yritysten rahoitusten kannustamiseksi tai parantamiseksi otetaan käyttöön sekä kasvurahasto että sitten siemenvaiheen rahasto. (Pertti Virtanen: Koska?) Eli toimia kyllä tehdään, mutta ne eivät kuulu tähän rakennepakettiin, vaan tässä rakennepaketissa ajatuksena on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden korjaaminen työntekoa lisäämällä mutta sitten toisaalta myöskin tuottavuutta parantamalla.

Ja siitä oikeastaan pääsen tuohon ajatukseen, jonka edustaja Sipilä nosti esille, eli mielelläni otan vastaan keskustan ehdotuksen kuntien tehtävien karsimiseksi. Mehän tiedämme, että kunnilla on tällä hetkellä yli 500 tehtävää, yli 1 000 velvoitetta, ja oikeastaan kaikkien edellisten hallitusten synti viimeisen 20 vuoden aikana on ollut se, että kunnille on annettu uusia tehtäviä ja velvoitteita mutta ei samassa suhteessa rahoitusta. Tämä on johtanut siihen, että meillä on kunnissa noin kahden miljardin euron rakenteellinen alijäämä. Jollain lailla se pitää korjata, ja minusta on reilumpaa, että se korjataan sitä kautta, että käydään läpi tehtävät ja sitten jatkossa nuo tehtävät hoidetaan hyvin, kuin niin, (Mauri Pekkarinen: Ja leikkaatte miljardin!) että kunnat näivettyvät, kuntien talous heikkenee ja sitä kautta palveluita ei tulevaisuudessa pystytä hoitamaan.

Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, miljardin, jolla tehtäviä pitäisi pystyä karsimaan, velvoitteita purkamaan ja sitä kautta menopainetta laskemaan. Mutta toinen miljardi pystytään sitten keräämään verotuksen keinoin joko niin, että kuntien veropohjaa tullaan laajentamaan, (Mauri Pekkarinen: Tasavero!) tai sitten valtionverotusta kiristetään ja sitä kautta valtionosuuksia osoitetaan kunnille tai sitten kuntien omaa verotusta, vaikka kiinteistöverotusta, tullaan nostamaan, tai mikä tärkeintä, tuottavuutta parannetaan, koska täällä puhuttiin paljon siitä, onko kuntaliitoksilla merkitystä. Jos me pystymme parantamaan julkisen sektorin tuottavuutta 0,25 prosenttiyksiköllä, niin se pienentää 1 prosenttiyksiköllä kestävyysvajetta. Sillä on merkittävä vaikutus kestävyysvajeeseen, ja sen takia tuottavuutta, tapoja tehdä asioita fiksummin, kannattaa todella edistää.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Vapaavuori, 2 minuuttia paikalta.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Puhemies! Rahoituksen saatavuus, niin oman pääoman ehtoisen kuin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuus, on täysin kriittinen kysymys pyrittäessä saamaan Suomea uudelleen kasvu-uralle, ja siinä mielessä sympatiseeraan vahvasti niitä monia puheenvuoroja, mitä keskustan piiristä tämän aiheen tiimoilta on käytetty. Tästä huolimatta, edustaja, puheenjohtaja Sipilä, ei se edellytä sitä, että lähdemme myymään TeliaSoneraa. Te lähestytte tätä asiaa väärästä tulokulmasta. Ellette minua usko, niin pyytäkää vaikka tukiopetusta edustaja Pekkariselta, joka entisenä elinkeinoministerinä hyvin tietää, miten tämä järjestelmä käytännössä pyörii.

Edustaja Pekkarinen aivan oikein täällä todisti siitä, mitä edelliset hallitukset ovat tehneet. Siitä, kuinka pistämällä merkittävän mutta maltillisen määrän rahaa Teollisuussijoitukseen pystytään vivuttamaan yksityistä rahaa mukaan ja on päädytty jopa 700 miljoonaan euroon tässä Kasvurahastojen Rahasto I:ssä. Tämä hallitus tekee tismalleen samoin. Nyt rakennamme Kasvurahastojen Rahasto II:n, joka tehdään tismalleen samalla konseptilla, oikein — voisi sanoa — jopa keskustalaisella konseptilla rakennamme tämän. On se ihme, ellei se teille kelpaa.

Mutta tämän lisäksi rakennamme vielä toisen rahastopaketin sinne alku- ja siemenvaiheen puolelle, jonka parkkeeraamme Tekesiin, joka on sitten jo käytännössä huomattavasti vaikeampi sen takia, että riskikerroin siellä olennaisesti kasvaa. Sillä puolella on jopa lähdetty liikkeelle tämmöisestä epäsymmetrisestä mallista, että valtio ottaisi isomman riskin kuin yksityinen sektori, jotta saataisiin myös tälle puolelle oikeasti vipuvartta matkaan mukaan ja sitä kautta alku- ja siemenvaiheen yrityksille rahoitusta.

Eli puhutte oikeasta asiasta. Olemme tästä itse asiasta samaa mieltä, mutta teidän tapaanne lähestyä sitä niin, että ensin me rupeamme myymään jotain, jotta voidaan tehdä jotakin, ei tarvita. Me pystymme rahoittamaan ja hoitamaan tämän muutakin kautta, ja kaiken lisäksi me teemme tämän tismalleen samalla mallilla kuin keskusta viime vaalikaudella plus sitten vielä lisätään sinne uusia panostuksia alku- ja siemenvai-heen puolelle. Että on se ihme, ellei se kelpaa.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että tehdään jatkumoa sille, mitä tähänkin saakka on tehty, mutta viestimme on ollut se, että nyt puhutaan niin suurista rakenteellisista muutoksista, että se ei riitä, mitä on aikaisemmin tehty, tarvitaan suurempi suuruusluokka siihen muutoksen tekemiseen.

Mitä tulee sitten tähän TeliaSoneran myyntiin, hyvä on, jos sitä ei tarvitse myydä.

Mutta tähän edustaja Backmanin viestiin. Jos me ajattelemme näin, että tehdään velkarahalla, niin samalla ajattelumallillahan me voisimme ajatella näin, että otetaan 100 miljardia velkaa ja sijoitetaan se pörssiin ja saadaan 6 prosentin tuotto ja hoidetaan sillä puolet tästä kestävyysvajeesta. Se vain ei ole valtion tehtävä. (Ben Zyskowicz: Tai vastaavasti myydään lisää valtionyhtiöitä ja hoidetaan sillä se!) Minun mielestäni sitä tasetta pitäisi saada parempaan työhön.

Edustaja Backmanille vastaan edelleenkin, että silloin kun puhutaan työvoiman tarjonnasta, niin silloin kotihoidon tuki ja eläkepäätös ovat yhteismitallisia asioita. Molemmat lisäävät työn tarjontaa, kotihoidon tuki erittäin vähän, eläkeiän nostaminen paljon enemmän. (Puhemies koputtaa) Sitten kun puhuin kuntien tehtävistä, viittasin tähän teidän raporttiinne, että se kotihoidon tuen poistaminen, leikkaaminen, lyhentäminen lisäävät kuntien kustannuksia. Tässä on kaksi asiaa.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! On ensinnä todettava, että tämä on mielenkiintoinen ensimmäinen istunto.

Kun olen kuunnellut näitten eri ryhmien puheita, niin me olemme mielestämme kaikki samaa mieltä siitä, että me tiedämme, että Suomessa on 300 000—500 000 työtöntä, pitää saada työllistettyä, pitää saada yrityksiä. Perussuomalaiset lähtevät siitä, että pitäisi pkt-yrityksiä kannustaa, antaa niille tukia. Tiedämme myös sen ja olemme sitä mieltä, että vienti pitäisi saada vetämään, kasvua pitäisi saada, ja yksityiselle henkilölle voi kestävyysvaje tulla niin, että on menoja enempi kuin tuloja. Se on yksinkertaisesti niin, että me olemme näistä asioista samaa mieltä, mutta sitten tuleekin pieni "mutta" siinä, kuinka näitä asioita viedään eteenpäin.

Ensinnäkin odotan hyvin mielenkiinnolla ensi vuotta, kun tulee tämä hallituksen yhteisöveron lasku, sanotaan, suuryrityksille, noin miljardi markkaa. (Jouko Skinnari: Euroa!) Onko näin, että ne yritykset investoivat sillä miljardilla eurolla ja tulee niitä työpaikkoja? Tämä on minun mielestäni yksi suuri virheellinen asia, minkä hallitus on tehnyt, mutta kun me perussuomalaiset olemme vähän tyhmempiä, niin minä vain hiljaa kuuntelen ja varsinkin marraskuulla kuuntelen, (Puhemies koputtaa) mitä ovat nämä konkreettiset esitykset, koska hallitukselta niitä ei ole tullut sen paremmin kuin meiltä oppositiopuolueiltakaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on Suomella hyvä tekemisen meininki vaikeassa tilanteessa, ja se johtuu siitä, että meillä on tarpeeksi ihmisiä, jotka haluavat sitoutua rakentamaan tulevaisuuden hyvinvointi-Suomea.

Tämän keskustelun aikana minusta kävi selväksi, että näköjään vain tämä hallituskokoonpano pystyy kantamaan Suomen tulevaisuudesta vastuuta, koska tupo muodostui nyt. (Keskustan ryhmästä: Oho!) Molemmat oppositiopuheenjohtajat käyttivät puheenvuoron, jossa he irtisanoutuivat lopulta tästä yhteistyöstä. Edustaja Sipilä olisi halunnut nyt nostaa eläkeikää, kun meillä on sovittu, että 2017 kolmikannan valmistelun myötä hallitus on mukana siinä, miten saadaan eteenpäin todellista työeläkeiän nostoa. (Timo Soini: Mikä hallitus?) Ja sitten edustaja Soini alussa heitti omassa puheenvuorossa halveksuvasti romukoppaan kolmikannan valmisteluun siirrettäväksi sovitut asiat. Tämä hallitus on yhteistyössä molempien työmarkkinajärjestöjen kanssa vetämässä Suomea eteenpäin, ja kiitos kuuluu niin EK:lle kuin palkansaajapuolelle, että ovat tässä yhteistyössä, talkoissa, mukana.

Minusta isojen rakennemuutosten alla on myös hyvä sanoa, että me olemme pitämässä huolta pienempiosaisista. Sinne ei lähetetty pelottavaa viestiä, vaan nimenomaan niin, (Puhemies koputtaa) että pystytään tekemään myös tulevaisuudessa Suomesta valtio, joka kantaa omasta hyvinvoinnistaan huolen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää tehdä ja aikaansaada rakenteellisia uudistuksia, ja aivan kuin te, arvoisa pääministeri, ilmoituksessanne totesitte, ei ole fiksua kuroa vajetta umpeen vain budjettileikkauksilla ja veronkorotuksilla, vaan me tarvitsemme näitä rakenneuudistuksia tässä tilanteessa oikeastaan viipymättä.

Mutta kotihoidon tuen uudistus huolestuttaa, huolestuttaa suuresti. Se huolestuttaa myös asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet jo nyt, että saattaa olla, että julkisen talouden kustannukset jopa lisääntyvät, eivät vähene tämän uudistuksen myötä. Ja monet vanhemmat eivät pidä tätä myönteisenä, koska vanhemmilta viedään nyt mahdollisuus itse valita oman perheen kannalta se paras ratkaisu omien lastensa hoidossa. Kotihoidon tuen jakaminen vanhempien kesken myös kohtelee epäoikeudenmukaisesti yksinhuoltajaperheitä, joiden hoitoraha saattaisi jäädä puolentoista vuoden mittaiseksi. Heikossakin taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni paitsi taloudelliset vaikutukset erityisesti huomioida myös päätösten inhimillinen puoli eli lapsen näkökulma.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Jos edustaja Soinin puheesta, tästä avauspuheesta, jotain hyvää yrittää löytää, niin sitä ei voi ainakaan moittia värikkyyden puutteesta. Sen verran värejä siitä löytyi, että kyllä niillä jonkinlaisen sateenkaaren maalaisi, (Timo Soini: No niinhän te maalaatte!) mutta kulta-arkulle se ei kyllä viitoittanut tietä.

Hallitus on nyt vakavassa hengessä tekemässä uudistuksia, joista osa on kipeitä mutta väistämättömiä Suomen tulevaisuuden kannalta. On rakentavien avausten ja ratkaisujen etsimisen aika, ja on mielestäni erittäin hyvä, että myös kuntakenttä on haastettu mukaan tähän työhön. Olen erityisen iloinen siitä, että on päätetty käynnistää vapaakuntakokeilu, jossa voidaan löytää näitä uusia normiratkaisuja. Uudistuksissa on päästy nyt hyvään alkuun, ja rakentavaan ideointiin kannattaa panostaa myös siellä oppositiossa, sillä kuten pääministeri lupasi, jos nämä päätökset eivät riitä, niin lisää on luvassa.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen rakenneuudistuspaketissa on paljon sellaisia asioita, jotka voivat tuoda yhteiskunnallemme paljon hyvää. Pidän itse isona helmenä sitä, että työtön voi ottaa vastaan työtä ilman, että kaikki tuet heti täysin leikkautuisivat. Ja jos pystymme oppisopimusjärjestelmää uudistamaan sellaiseksi, että se olisi Suomessakin aidosti nuoria työn kautta kouluttava koulutusmuoto, niin se olisi suuri saavutus meidän yhteiskunnallemme ja nuorten hyvinvointiin.

Itse haluan kuitenkin tässä yhteydessä nostaa huolen jatkovalmisteluun tähän subjektiiviseen päivähoitoon liittyen. Nimittäin subjektiivinen päivähoitohan on lapsen etu, koska lapsi on turvallisessa ympäristössä ja saa lämpimän aterian. Sen takia toki on hyvä, että huomioidaan nämä sosiaaliset vaikutukset, mutta tässä yhteydessä pitääkin tehdä sellainen järjestely, että se on hyvin joustava ja perheiden aseman huomioiva. Se ei saa olla liian raskas eikä byrokraattinen järjestelmä eikä sellainen, jota ei kehdata tai uskalleta tai osata hakea.

Inkeri Kerola /kesk:

Herra puhemies! Täällä on markkinoitu tätä pakettia rakennepakettina, mutta tätä keskustelua kuunnellessa tulee kyllä mieleen, että taitaa sittenkin olla painoarvo säästöissä (Rakel Hiltunen: Ohhoh!) elikkä puhutaan siis säästöpaketista. Tämä tulee erityisesti mieleen tässä kotihoidontukikeskustelussa. (Ben Zyskowiczin välihuuto) — Tällaisena aikana, kun työpaikat ovat kiven takana, edustaja Zyskowicz, tulee mieleen, että millä tavalla niitä naisia voidaan hyödyntää sitten työmarkkinoilla. Ja haluaisinpa kuulla, mitä ne isät, jotka tänä päivänä jo hoitavat lapsia kotona vapaaehtoisesti, ajattelevat tästä keskustelusta. Ei pidä yleistää vaan elää tätä päivää, missä tänä päivänä eletään.

Arvoisa herra puhemies! Puuttuisin kuntapuoleen ja siellä lähinnä henkilöstöpuoleen. Täällä on markkinoitu kuviota, että kunnille annetaan vapaus ideoida ja kehittää toimintojaan. Me olemme kuulleet siitä, että miljardien säästöt tulevat kuntiin. Ja nyt kysymykseni kuuluu: kun isoja kuntia pakkoliitetään ja pienet kunnat ahdistetaan yhteen pakkoliitoksilla vähentämällä valtionosuuksia, henkilöstöllä on viiden vuoden palvelussuhdeturva (Puhemies koputtaa) ja henkilöstömenot ovat kunnissa kuitenkin 70—80 prosentin luokkaa, niin miten tämä yhtälö sovitetaan yhteen?

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Jotta yhteiskunta kehittyy, on tehtävä muutoksia ja myöskin rakenteisiin, ja toinen syy tietenkin tänään on meidän kestävyysvaje, jonka vuoksi näitä muutoksia täytyy tehdä. Täytyy myöskin huomauttaa, että tämä tarve näihin muutoksiin ei ole kyllä pelkästään tapahtunut tämän hallituskauden, tämän kahden ja puolen vuoden, aikana.

Kestävyysvajeen lisäksi pitää muistaa, että tässä paketissa on kyllä ihailtavan paljon ihmisiä koskettavia asioita, joilla ihmisten elämän edellytykset muun muassa paranevat. Viime kaudella sosialidemokraatit esittivät suojaosaa työttömien ihmisten elämäntilanteen parantamiseksi. Nyt tällä kaudella se saadaan tähän pakettiin. Tässä lukee myöskin vuokra-asuntorakentamisen lisääminen, joka auttaa ihmisiä työllistymään, vaihtamaan paikkakuntaa. Täällä lukee osa-aikaisten työllistämisen parantaminen, joka auttaa työllistymisasteen korottamisessa. Täällä lukee alipalkkauksen kriminalisointi, jolloinka ihmiset oikeasti voivat elää palkallaan. Nollasopimusten poistaminen, tämän selvittäminen, jotta kaikista työsopimuksista, joilla töitä tehdään, saadaan myös palkkaa, jolla voidaan elää. Nämä ovat kaikki (Puhemies koputtaa) niitä rakenteellisia uudistuksia, joilla ihmisten oman elämän edellytysten parantaminen helpottuu.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tähän hallituksen rakennepakettiinhan liittyvät nämä pakkoliitokset isoilla kaupunkiseuduilla, ja nyt näyttääkin siltä, että ilmeisesti hallitus ennakoi oman sote-uudistuksensa kaatuvan ehkä perustuslaillisiin syihin, ehkä hallituksen sisäisiin riitoihin. Mutta joka tapauksessa kunnissa on nyt tärkeää tiedostaa, että kun näitä rakenneselvityksiä lähdetään tekemään tämän olemassa olevan lainsäädännön velvoittamana, niin täytyy se muistaa, että tämä sote-uudistus, joka siinä pohjalla on, saattaa kaatua. Eli mitään kiirettä ja liikaa hosumista ei nyt kunnissa kannata tehdä. Sen sijaan kannattaa kerätä aloitteeseen nimiä joka kunnassa, jotta saadaan neuvoa-antava kuntakohtainen kansanäänestys joka kunnassa aikaan hyvissä ajoin ja tämän rakenneselvityksen yhteydessä, eikä niin kuin ministeri Virkkunen esittää, että tulisi alueellisia kansanäänestyksiä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämänhetkisessä talouden tilannekuvassa tämän haltuunotto on erittäin vaikeaa. Kehyksen sisällä tehtävät säästöt tai siirrot eivät ratkaise sitä yksin. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, mutta erityisesti kaivataan kasvua. Ja kun pääministeri totesi ja myös ministeri Vapaavuori, että yritysten rahoituksen helpottamiseksi on tehty merkittävästi ja ollaan tekemässä, se ei kuitenkaan näy arkielämässä kentällä, jolloinka jatkuvasti törmää yrittäjiin, jotka toteavat, että heillä olisi ti- lauksia, heillä olisi mahdollisuuksia toimittaa paljon paljon enemmän. Mutta kun pankit eivät kilpaile, pankit eivät ole halukkaita eikä myöskään Finnvera ota vastaan tätä haastetta, niin meidän on pakko silloin esittää esimerkiksi rahastoa, joka ottaisi riskiä siitä, että suomalaista työtä turvattaisiin ja vientiä voitaisiin helpottaa. Haltuunotto edellyttää sitä, (Puhemies koputtaa) että yritysten rahoitusta tullaan tavalla tai toisella helpottamaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Tiilikainen kiitteli työmarkkinajärjestöjä, niin minäkin kiitän. Maltillinen, pitkäkestoinen ratkaisu oli parasta, mitä voitiin tehdä suomalaisen työn kilpailukyvyn kannalta, mutta toisin kuin edustaja Tiilikainen, en kyllä vähättelisi hallituksen panosta, kahdesta syystä.

Ensinnäkään se ratkaisu ei varmaankaan olisi syntynyt, jos hallitus ei olisi sitoutunut väylämaksujen leikkaamiseen, kilometrikorvauksen leikkausten palauttamiseen ja tuloveroasteikon inflaatiotarkistuksiin.

Toiseksi, samassa yhteydessä on tehty rakenteellisia uudistuksia, ehkä enemmän kuin koskaan, ainakaan Ahon ja Viinasen hallituksen jälkeen, jotka merkittävästi lisäävät työvoiman tarjontaa. Ne liittyvät opintotukeen, kotihoidon tukeen, vuorotteluvapaan rajoittamiseen, paikallisen sopimisen edistämiseen, etuoikeutettuun tuloon, oppisopimuskoulutuksen uudelleenjärjes-tämiseen ja työurien pidentämiseen. Enempää aika ei mahdollista luetella, mutta nämä ovat sen mittaluokan uudistuksia, että näillä työn tarjontaa merkittävästi lisätään, ja se tulee lisäämään myös työn kysyntää. Ja aivan kuten Ruotsissa ja Saksassa, saamme uuden vaihteen: työlinjalla talouden puolesta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus näyttää kantavan huolta, kuten edustaja Satonenkin, siitä, että työvoimaa on riittävästi tarjolla. Hallituksen toimet iskevät kuntiin, vähintään 20 000 kuntatyöpaikan lakkautustavoite on lyöty kiinni. (Mauri Pekkarinen: Ja kiristävät tasaveroa!) Lomautuksia on luvassa lukuisissa kunnissa. Myöskään valtio ei työllistä, pikemminkin vähentää väkeä. Suuret yritykset kiittävät miljardin verolahjasta ja lyhentävät kymmenientuhansien työuria lopputileillä. Valtion työvoimapolitiikan palkkaperusteiset työllistämisluvut ovat ennätysalhaalla 25 vuoteen. Ja vielä paljon puhuva fakta: talousarvion toteutumislaskelman mukaan viime vuodelta jäi käyttämättä työllistämissiirtomäärärahoja 95,5 miljoonaa. Miksi hallitus ei käytä näitä varoja, vaikka massatyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat vauhdilla?

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt selvinnyt se, kuka tämän kotihoidon tuen leikkaamisen isä ja äiti on. Se on kokoomus. Joka ikinen kokoomuslainen on tätä mennyt kehumaan ja sanonut, että tällä lisätään työvoiman tarjontaa. Eli raha ennen perhettä ja raha ennen sitä, että perhe saa itse valita. Viimeksi tästä todisti edustaja Satonen ja vihreät vahvistivat — täällä ei enää edustaja Sinnemäki ole paikalla — että näin todella on. Olen aivan varma, että espoolaisilla, vantaalaisilla, helsinkiläisillä hiekkalaatikoilla vihreitä äänestäneet äidit muistavat tämän keskustelun.

Arvoisa puhemies! Sitten näistä rakenneuudistuksista. Emme me niitä vastusta, kun ne ovat hyviä. Ei tietenkään vastusteta. Esimerkiksi me kannatamme sitä, että kun on viisi vuotta kuntasuoja niin, että aina kun tulee yksi yhteen, niin kaikki säilytetään, kaikki koulutoimenjohtajat, kaikki apulaiskaupunginjohtajat, että siitä voi leikata. Se olisi ollut rakenteellinen uudistus. Sitä ette tehneet. Kaksi kolmasosaa näistä teidän rakenteellisista uudistuksistanne tehdään kuntasektorilla ja työmarkkinajärjestöjen yhteydessä. Yhden kolmasosan te teette itse. Kun te leikkaatte kotihoidon tukea, niin kaupungit ja kunnat maksavat ne kustannukset.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen aiemmin kantoi huolta siitä, että hallitus ei paketissaan lyönyt lukkoon kaikkia rakenteellisten uudistusten yksityiskohtia. (Mauri Pekkarinen: Jotainkaan!) Itse olisin ollut paljon enemmän huolestunut, jos yhdessä viikossa olisi yritetty koko tämä laaja kirjo rakenteellisia uudistuksia (Timo Soini: 30 kuukautta oli aikaa!) hakata kiveen aivan viimeistä piirtoa myöten. Paljon tarvitaan jatkovalmistelua, ja juuri tämän jatkovalmistelun aikana voidaan vastata moniin niihin avoimiin kysymyksiin, joita tässä on esitetty.

Edustaja Sipilä esitti erinomaisen hyviä kysymyksiä siitä, miten kotihoidon tuki jaetaan käytännössä, mitä tapahtuu yksinhuoltajille. Juuri tällaisiin kysymyksiin meidän pitää vielä hakea vastauksia. (Timo Soinin välihuuto) Sen takia tämä keskustelu on juuri nyt paikallaan. — Edustaja Soini, kun kysytte, niin tietysti mielelläni vastaan. Vihreiden näkemys on se, että esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä sillä yksinhuoltajalla pitää olla mahdollisuus käyttää se kotihoidon tuki kokonaisuudessaan.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kannustan todella paljon sekä valtiovarainministerin että pääministerin ajatuksia näistä rakenteellisten muutosten ja näitten normien vähentämisestä. Esimerkiksi pääministeri sanoi, että voisimmeko purkaa ne normit, jotka purettaessa lisäävät luovuutta. Meidänhän täytyisi nyt yhdessä löytää sen tyylisiä normeja, jotka käytännössä eivät heikentäisi palveluita vaan antaisivat mahdollisuuden tehdä asioita järkevästi. Olin juuri eilen esimerkiksi Sitran seminaarissa, jossa Stanfordin yliopiston professori Eric Topol sanoi, että siinä vaiheessa, kun ihmiset rupeavat itse esimerkiksi analysoimaan verenpainettaan, he hoitavat sitä sairautta tai ennalta ehkäisevät sitä sairautta paljon paremmin kuin lääkärissä käydessä, jolloin voisimme jo tehdä aika suuria muutoksia moniin asioihin, jos tekisimme vähän järkevämmin näitä asioita. Minä haastan oikeastaan kaikki miettimään niitä normeja, jotka voisimme purkaa ja samalla vapauttaa ihmisiä vähän luovemmiksi tässä yhteiskunnassa.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen, minä kerron teille, että perussuomalaisten varjobudjetti tehtiin molemmilla kerroilla samalle velkamäärälle kuin valtion budjetti tehtiin, elikkä se oli vertailukykyinen ja -kelpoinen. Me halusimme, että se otetaan kunnolla käsittelyyn, niin kuin te toivoitte meiltä tätä rakennepakettia. Me saimme sen, lähinnä voisi sanoa, että alas ammutuksi, ja muutaman kerran vielä suhteellisen ivalliseen äänensävyyn. No, se siitä.

Mutta tästä rakenneuudistuksesta. Jos kysytään, mitä se tarkoittaa, niin hallituspuolelta tulee ainakin kuusi erilaista versiota, mitä se tarkoittaa, mutta mitä se ei tarkoita? Puheissanne julkisen sektorin tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamisosiossa puhutte yksinomaan kuntataloudesta. Valtiontalouden sektori jäi kokonaan käsittelemättä, enkä tarkoita tässä valtion tuottavuusohjelmaa, joka epäonnistui aikoinaan valtion (Puhemies koputtaa) saneerausohjelmaksi, mutta missä ovat toimenpiteet valtionhallinnon keventämiseksi? Voisitte aloittaa vaikka ministeriöitten mammuttimaiseksi paisuneesta henkilöstöstä.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Mielestäni perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro on ollut ylivoimaisesti paras, mutta tämä foorumi, missä se esitettiin, oli väärä. Sehän kuului iltamapuheitten sarjaan ja oli sinänsä viihteellinen, mutta villoja tähän vakavaan asiaan siinä ei ollut kyllä nimeksikään.

Me olemme aika vakavan tilanteen edessä. Vientivetoinen kansantaloutemme on globalisaation kynsissä tosi rankasti. Me olemme alihankkijamaa maailmanmarkkinoilla, ja silloin siellä on joko tosi kuumaa tai tosi kylmää, koska alihankkija on siinä tilanteessa. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, ja se laiha sopu on nyt saavutettu. Yhdyn siihen käsitykseen, että ollaan vähän myöhässä näitten uudistusten kanssa.

Mutta kun hallitus on noin vahvasti paikalla, niin rohkenen tuoda vielä yhden asian esiin siitä, että kun hallitus tavoittelee työllisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamista, niin katsokaa Hankoniemelle. Ottakaa Hangon satama ja Hanko—Hyvinkää-ratahankkeet tosissanne. Valmiita hankkeita alkamaan, (Puhemies koputtaa) lisäävät työllisyyttä ja parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tämä on vakava avunhuuto Hankoniemeltä. Siellä on vielä elämää.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Haluavatko edustajat Soini ja Sipilä vielä puheenvuoron ennen kuin tulevat valtioneuvoston vastaukset? — Soini, olkaa hyvä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten tarkoitus on aina haastaa, herättää keskustelua, joskus kärkevästikin, ja se onnistui. Meillä on jatkuvasti omat esitykset. Meillä on aina ollut varjobudjetti. Meillä on aina budjettivastalauseet. Meillä on aina täällä tuotu meidän vaihtoehto äänestyksiin. Mutta ihmettelen aina sitä — kyllä minä sen hyväksyn, että ei olla samaa mieltä meidän politiikasta — mutta sitä minä en kyllä hyväksy, että sanotaan, että meillä ei ole vaihtoehtoa. Sanokaa seuraavan kerran, että teidän vaihtoehto on huonompi kuin meidän vaihtoehto, niin se on jo niin kuin poliittinen kannanotto.

Jos huomasitte, tänään jätin EU:n, sen suuren rakenteellisen ongelman, rauhaan. Se, että meillä valuutta on kroonisesti 15 prosenttia yliarvostettu, tämä on suuri rakenteellinen ongelma. Tuli se tässä nyt lopuksi todetuksi sekin.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä keskustelusta. Minun mielestäni tämäntyyppistä keskustelua meidän pitää pystyä käymään täällä. Nostetaan asioita esille ja tuodaan vaihtoehtoja ja keskustellaan niistä asiallisesti. Suhteellisen asiallisesti on tämä päivä mennyt. Paljon jää kysymyksiä auki ja myöskin se kysymys, oliko tämä liian keskeneräinen paketti vielä, liian paljon on avoimia asioita. Tässä oli paljon keskusteltavaa.

Kuntien tehtävien karsimisesta tuossa valtiovarainministeri heitti pallon meille. Omassa puheenvuorossani sanoin, että pitääkö meidän sekin tehdä etukäteen ennen kuin hallitus tekee omansa. Me tarvitsemme pikkuisen lisää resursseja jo, jos me menemme tässä järjestyksessä näihin asioihin.

Kuntien tehtävistä. Tämä teidän paperinne sisälsi neljä uutta tehtävää. Tämä ei ole kovin hyvä alku sille, että näitä tehtäviä karsittaisiin. (Puhemies koputtaa) — Jaha, se loppui siihen. (Naurua)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Näin on, mutta tämä ei ole viimeinen päivä jatkaa keskustelua tällä istuntokaudella. Seuraavaksi valtioneuvoston vastauksia, ministeri Virkkunen 2 minuuttia paikalta ja sitten pääministeri 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuo väestön ikärakenteen muutoshan näkyy todella monella tavalla kunnissa jo tänä päivänä ja jatkossa yhä enemmän.

Kuten täällä edustaja Kerola toi esiin, niin varsinkin henkilöstövoimavarat ovat kunnan toiminnalle aivan keskeisiä, ja meillähän itse asiassa joka kolmas kuntatyöntekijä on jäämässä eläkkeelle tämän vuosikymmenen aikana eli yli 160 000 kuntatyöntekijää on eläköitymässä. Samaan aikaan kuitenkin palveluiden tarve voimakkaasti kasvaa ja väestön ikääntyminen näkyy myös kuntien verotulopohjassa, jonka ei ennusteta niin vahvasti kasvavan, koska meillä tulee olemaan työvoimaa entistä vähemmän. Kaikki tämä yhdessä pakottaa meidät arvioimaan uudella tavalla sitä, miten voisimme tehdä entistä vähemmällä väellä fiksummin.

En usko, että kovinkaan paljon kuntien henkilöstöä voidaan itse asiassa vähentää, vaan meidän pitää pyrkiä monilla uudistuksilla siihen, että kasvutarve ei olisi niin suuri kuin se ennusteen mukaan näyttää olevan. Meillähän ennusteet osoittavat, että meidän pitäisi palkata kymmeniätuhansia uusia työntekijöitä palvelutarpeen kasvun johdosta, ja sen johdosta tarvitaan useita toimenpiteitä, että pystymme tulevaisuudessa vastaamaan julkisista palveluista. Tarvitaan kunta- ja palvelurakenteen uudistus, tarvitaan tuottavuuden kasvua, ja samoin myös kuntien tehtäväreppu on käytävä huolellisesti läpi ja arvioitava, mikä siinä on edelleen sellaista, mikä sopii tähän päivään ja tulevaisuuteen, ja mikä voisi jäädä jonkun toisen hoidettavaksi.

Mikään helppo tehtävä tuo kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinta ei tule olemaan. Meillä parhaillaan ministeriöt laativat omia ehdotuksiaan siitä, mistä velvoitteista, normeista voitaisiin luopua ilman, että peruspalvelut siitä kärsisivät, mitkä olisivat niitä tapoja, missä voitaisiin kunnille antaa enemmän toimintavapautta ratkaista se, miten tuon palvelutehtävän hoitavat. Kun saamme tuon listan valmiiksi, niin sen jälkeen arvioimme, pääsemmekö sillä tuohon miljardin euron tavoitteeseen.

Olemme pyytäneet myös kunnilta aloitteita ja näkemyksiä tähän, ja ennen kaikkea tietysti käytännön työntekijöiden näkemykset ovat hyvin toivottuja. He nimenomaan omassa arjessaan näkevät ne monet tehtävät, normit ja velvoitteet, jotka ehkä rajoittavat sitä tarkoituksenmukaista työnjakoa ja toimintaa kunnissa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi pääministeri 5 minuuttia puhuja-aitiosta, ja todetaan, että viitisenkymmentä puheenvuoroa, ikävä kyllä, jää myöntämättä, koska tähän on ollut niin paljon mielenkiintoa, mutta keskusteluhan jatkuu huomisesta lähtien.

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Tästä kuntien palvelujen karsimisesta, edustaja Sipilä, ihan sen verran: Tehkää ihmeessä esityksiä. Tämä on ihan vilpitön toivomus, koska kun te sanoitte, että teillä ei ole resursseja, niin eiväthän ne resurssit keskustalla lisäänny senkään jälkeen, kun hallitus on tehnyt oman esityksensä. Ei teillä ole silloinkaan käytettävissä virkamiehiä yhtään enempää kuin tällä hetkellä. Minä olen ihan varma, että teillä on osaamista tuoda ainakin ideoita pöytään, että mistä sääntelyä voidaan alkaa purkamaan tai mitkä ovat semmoisia tehtäviä, joita kunnan ei kannata enää hoitaa. Sitten me voimme miettiä sitä, että kannattaako niitä enää kenenkään hoitaa. Ja kuten ihan hyvin tiedätte vahvana vaikuttajapuolueena: jos haluaa vaikuttaa, niin valmisteluun kannattaa vaikuttaa. Tämä on ihan vilpitön.

Ja jos perussuomalaisella puolueella on tahtoa, niin tehkää tekin. Hallitukselta ei kysytä, tehdäänkö. Me teemme sen joka tapauksessa, koska tämä miljardi on kova juttu, se on itse kullekin kova juttu. En tiedä, mitä kaikkea meidän pitää tehdä, että me saisimme rehellisen arvion perusteella vapautettua kuntien resursseja miljardin euron edestä purkamalla normeja ja palveluja.

Täällä joku itse asiassa väärin totesi, että täällä ladataan kunnille. Ei, vaan kunnilta puretaan velvollisuutta. Sehän tämä idea on, koska me tiedämme, että kunnat eivät selviä nykyisistä velvoitteista ainakaan siten, että niiden pitää tuottaa ne nykynormituksen perusteella. Sen takia kunnilta puretaan painetta. Tästä tässä on kysymys.

Toinen: työvoiman tarjonnan lisääntyminen. (Mauri Pekkarinen: Täysin tyhjän päällä!) Täällä tuli joitakin esityksiä siihen, mutta aika vähän, ehkä samasta syystä kuin tuohon velvoitteiden purkamiseen, eli se on aika vaikea asia. Meidän pitää miettiä, ketkä ovat työikäisiä ja työkykyisiä mutta eivät töissä tällä hetkellä. Esimerkiksi opiskelijat, esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, osa heistä haluaisi olla vaikkapa osa-aikatyössä, mutta tällä hetkellä työelämä ei sitä mahdollista tai etuusjärjestelmät eivät siihen kannusta. Vajaakuntoiset. Meillä on terveitä eläkeikää lähestyviä ihmisiä, jotka voisivat hyvin olla pidempään työelämässä. Sitten on niitä ihmisiä, jotka ovat kokeneita mutta ovat joutuneet irtisanotuksi eivätkä asennesyistä saa töitä, siis työnantajan asennesyistä eivät saa töitä. Näille ihmisryhmille meidän pitää vain keksiä uusia keinoja, joilla sekä kannustetaan että mahdollistetaan työn tekeminen. Yksi merkittävä ratkaisu tässä rakennepaketissa on nimenomaan se, että työttömänä oleva ihminen pystyy yhdistämään nykyistä paremmin pieniä palkkatuloja ja tilapäisiä palkkatuloja sosiaalietuuksiinsa.

Näin ollen minä toivon, että kaikki tässä salissa uskaltautuvat — nyt minä haastan — uskaltautuvat esittämään konkreettisia keinoja siihen, että työn tarjonta, työvoiman tarjonta lisääntyy. (Pentti Oinonen: Minähän esitin!) Meidän on välttämätöntä myös hyväksyä se tosiasia, että meillä ei ole tänä päivänä kaikkeen sellaiseen varaa, mitä on joskus aikaisemmin ollut. Jos tätä tosiasiaa ei hyväksy, ei kyllä elä tässä päivässä. Me olemme tilanteessa, jossa pysyvästi velkaannumme, ellei näitä rakenteita uudisteta. Se vain on näin. Eli ei pidä pelätä sitä, että purkaa jotakin. Ei nykyjärjestelmän säilyttäminen ole edes vaihtoehto. Pitää uskaltaa purkaa, koska siinä tapauksessa, että me puramme, teemme kannusteet paremmaksi, me pystymme vakauttamaan julkisen talouden niin, että meillä on varaa niihin palveluihin myös tulevina vuosina.

Eli tässä on haastetta meille kaikille. Täällä on jonkun verran riitaisaa mieltä ja vähän sitä väärinymmärrystä, tahallistakin väärinymmärrystä. Toivon mukaan en itse siihen kovin paljon syyllistynyt. Varmaan jonkun mielestä syyllistyinkin, mutta yritin olla aika maltillinen. Tässä on meille kaikille haastetta. Minä toivon, että nämä tulevat kuukaudet otetaan siten, että tuodaan niitä esityksiä. Me tuomme joka tapauksessa. Mutta hyvät ideat otetaan vastaan ja katsotaan. Jos ollaan samaa mieltä, otetaan hyviä ideoita vastaan. Jos ollaan eri mieltä, niin ei oteta. Näinhän se on puolin ja toisin.

Työvoiman tarjonnasta vain sen vielä toteaisin, että meillä on tutkimustulosta siitä, että mitä enemmän on työvoiman tarjontaa, sitä enemmän talous kasvaa, esimerkiksi Saksasta. Kun maahanmuuttajia alkoi tulla Saksaan enemmän, talous alkoi kasvaa, ja kun naiset tulivat työmarkkinoille Saksassa, moni pelkäsi, että miehiltä lähtevät työpaikat, mutta toisin kävi: työpaikkojen määrä ja talouskasvu lisääntyivät.

Lapsien hoito on aina tunteikas asia. Minä toivoisin omalta puoleltani sitä, että me emme täällä rupeaisi sanomaan, missä kasvavat hyvät lapset. (Timo Soini: Ei, kun juuri se, että saa valita!) Hyviä lapsia kasvaa kotihoidossa, hyviä lapsia kasvaa julkisessa päivähoidossa. Tulevinakin vuosina on täysin mahdollista kasvattaa lapsia myös kotona. Me vain muutamme nyt tässä vaiheessa etuusjärjestelmiä niin, että saamme sitä työvoiman tarjontaa paremmaksi kuin tänä päivänä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Keskustelu on päättynyt.