1) Pääministerin ilmoitus rakenteellisista uudistuksista
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Omasta
ja hallituksen puolesta oikein aurinkoista ja energistä syysistuntokautta
kaikille.
Suomi on syvän rakennemuutoksen kourissa. Syitä tähän
rakennemuutokseen löytyy maailman muutoksesta mutta myös
omista tekemisistämme ja tekemättä jättämisistä.
Jos olisimme varautuneet näihin haasteisiin ajoissa, muutos
ei olisi nyt näin raju. Vastaavaa kehitystä on
nähty myös monissa muissa Euroopan maissa. Vuosien
saatossa olemme menettäneet kilpailukykyämme,
emme ole osanneet uudistaa kunta- ja palvelurakenteitamme vastaamaan
ikääntyvän Suomen tarpeisiin ja osa yrityksistämme
ei ole investoinut riittävästi tuotekehitykseen
pärjätäkseen maailmankaupassa kilpailijoilleen.
Suomen talouden tilannekuva kertoo korutonta kieltä tästä rakennemuutoksesta.
Suomen bkt on samalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Suomen
talous supistuu tänä vuonna toista vuotta putkeen.
Teollisuuden osuus Suomen taloudesta on laskenut kolmanneksella
vuodesta 2000. Kymmenessä vuodessa olemme menettäneet noin
100 000 teollista työpaikkaa. Uusia työpaikkoja
on syntynyt, mutta ei samaa tahtia. Metsäteollisuuden osuus
taloudestamme on vuodesta 2000 laskenut 6 prosentista 2 prosenttiin.
Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden syöksy
on ollut vieläkin nopeampi. Kun vuonna 2000 tämä osuus Suomen
taloudesta oli 6,4 prosenttia, se on enää 1,3
prosenttia. Eilen julkistettu Nokian matkapuhelinliiketoiminnan
myynti on symboli tälle teollisuuden rakennemuutokselle.
Suomen vienti ei ole vieläkään saavuttanut vuoden
2007 finanssikriisiä edeltävää tasoa.
Euroalueella vain Kreikan vienti on kehittynyt Suomea heikommin.
Suomessa nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset
ovat viime vuosina nousseet selvästi nopeammin kuin kilpailijamaissamme.
Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on kymmenessä vuodessa
heikentynyt yli 10 prosenttiyksikköä. Viemme siis
yhä vähemmän arvokkaita tuotteita ja
palveluja kuin tuomme. Suomalaisyritysten tuotteita ja palveluita
ei maailmalla enää osteta entiseen malliin, mikä näkyy
vaihtotaseen heikkenemisenä. Me emme siis vaurastu. Uudet
vientialat ja -yritykset eivät ole riittäneet
korvaamaan toisten alojen ja yritysten menetyksiä.
Ongelma on siis se, että elämme pysyvästi
yli varojemme. Pystymme ennustamaan kohtalaisen hyvin julkisten
tulojen ja menojen kehitystä tulevina vuosina. Työikäisen
väestön väheneminen tarkoittaa työnteon
vähentymistä, talouskasvun heikkenemistä ja
verotulojen ehtymistä. Toisaalta väestön
ikääntyminen lisää tarvetta
julkisille palveluille ja tulonsiirroille. Menomme kasvavat nopeammin
kuin tulomme. Tätä niin kutsuttu kestävyysvaje
tarkoittaa. Tämä kehitys ei lopu odottamalla.
Mutta se on mahdollista pysäyttää. Meidän
on siis mahdollista kääntää kehityksen
suunta kestäväksi, jos vain haluamme. Ja kyllähän
me haluamme.
Kestävyysvajeemme suuruudeksi arvioidaan noin 4,7 prosenttia
bruttokansantuotteesta eli noin 9 miljardia euroa. Vajetta ei ole
fiksua kuroa umpeen vain budjettileikkauksilla tai veronkorotuksilla,
sillä niillä olisi kohtuuttomia kielteisiä seurauksia.
Järkevämpää on tehdä rakenteellisia
uudistuksia, joilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä,
lisätään työvoiman tarjontaa, alennetaan
rakenteellista työttömyyttä, parannetaan
yksityisen sektorin tuottavuutta sekä lisätään
luovuutta julkisella sektorilla tuottavuuden ja tuloksellisuuden
vahvistamiseksi. Suomalainen hyvinvointi on tienhaarassa: onko meistä tekemään
ne rakenteelliset uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta saatetaan
kestävälle pohjalle?
Arvoisa puhemies! Samalla on muistettava, että esimerkiksi
Maailman talousfoorumin tänään julkistetun
tutkimuksen mukaan Suomen rakenteellinen kilpailukyky on edelleen
maailman kolmanneksi paras. Suomessa on koulutettu kansa ja tasa-arvoinen
yhteiskuntamalli. Meillä esimerkiksi talouden ja instituutioiden
toimivuus, terveyden ja peruskoulutuksen tila ja innovointi ovat
maailman parhaalla tasolla. Näiden vahvuuksien varaan voimme
rakentaa uutta hyvinvointia. Kyse on siitä, kuinka saamme
vahvuuksistamme nykyistä enemmän irti. Tulevaisuuden
kasvualoja voivat olla esimerkiksi perinteinen teollisuus uusine
tuotteineen sekä uudet vahvasti kasvavat toimialat, kuten
cleantech ja terveydenhuollon teknologia.
Hallituksen vastaus Suomen valtaviin rakenteellisiin haasteisiin
ja toisaalta Suomen vahvuuksien valjastamisesta koostuu neljästä pilarista:
1) talouden perustaa eli työllisyyttä, tuottavuutta
ja talouskasvua vahvistavat toimet, 2) julkisen sektorin tuottavuuden
ja tuloksellisuuden vahvistaminen, 3) työllisyyttä ja
kasvua vahvistava suhdannepolitiikka, jolle rakenteelliset uudistukset
luovat tilaa ja 4) hallituksen tuki kilpailukykyä palauttavalle,
työpaikkoja lisäävälle palkkaratkaisulle.
Arvoisa puhemies! Hallitus on budjettiriihessä sovitussa
rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut 33-kohtaisen listan
keinoja, joilla nostetaan työllisyyttä, pidennetään
työuria sekä lisätään
julkisen sektorin tuottavuutta. Näiden sekä hallituksen
aiemmin linjaamien rakenteellisten uudistusten punainen lanka on
työn tekeminen. Tarvitsemme siis lisää työtä Suomeen,
jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään rahoittamaan.
Jos uskoo työhön, on myös oltava valmis
tekemään ratkaisuja, jotka lisäävät
työhön osallistumista.
Hallituksen tavoitteena on pidentää työuria 0,5
vuotta alkupäästä ja 1,5 vuotta loppupäästä sekä vähentää katkoksia
ja vajaatyöllisyyttä työuran aikana.
Rakenteellista työttömyyttä pyritään
alentamaan 1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus
tavoittelee 1,5 prosentin kohennusta talouden tuotantopotentiaaliin.
Näillä toimilla on tarkoitus kattaa puolet kestävyysvajeesta. Työurien
pidentämisessä keskeisin päätöskokonaisuus
on vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus. Uudistusta
koskevat neuvottelut saatetaan päätökseen
syksyyn 2014 mennessä työmarkkinajärjestöjen
sopimuksen mukaisesti.
Työllisyysastetta nostetaan ja työuria pidennetään
laajalla toimenpidekokonaisuudella. Oppivelvollisuusikää nostetaan,
opiskeluun pääsyä nopeutetaan, opintoaikoja
lyhennetään ja oppisopimuskoulutuksesta tehdään
sekä yrityksille että nuorille nykyistä houkuttelevampi
vaihtoehto. (Mauri Pekkarinen: Miten loppupäässä?)
Näillä toimenpiteillä vahvistetaan myös
nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. Työuran katkoksia
vähennetään muun muassa tiukentamalla
vuorotteluvapaan ehtoja.
Kotihoidon tuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille
ja vastaavasti subjektiivista päivähoito-oikeutta
rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi
silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain-
tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Valtiovarainministeriö arvioi,
että kotihoidon tukeen tehtävät muutokset
tuovat noin 6 000 henkilöä, pääasiassa
naisia, mukaan työelämään. (Timo
Soini: Röyhkeää!) Hallitus on jo aiemmin tehnyt
lapsiperheiden asemaa ja valinnanvapautta kohentavia päätöksiä muun
muassa joustavan hoitorahan käyttöönottamisesta
sekä tuntiperusteisista päivähoitomaksuista.
(Välihuutoja)
Työttömyysjaksoja lyhennetään
kehittämällä sosiaaliturvaa osallistavampaan
suuntaan, soveltamalla työstä ja aktivointitoimista
kieltäytymisestä seuraavia sanktioita nykyistä johdonmukaisemmin
ja laajentamalla velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä nykyistä laajemmalle
alueelle. Hallitus laatii myös toimenpidekokonaisuuden,
jolla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä edistämällä työssäpysymistä ja
työttömien uudelleentyöllistymistä.
Periaatteellisesti tärkeä muutos on asumistuessa
ja työttömyysturvassa käyttöön
otettavat suojaosuudet. Asumistuessa suojaosuus on 400 euroa, työttömyysturvassa
300 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa
työtön voi tehdä suojaosuuden verran
töitä menettämättä tukeaan. Tämä merkittävä,
kannustinloukkuja purkava uudistus kuvastaa, kuinka hallitus asettaa
työn tekemisen ja sen kannattavuuden etusijalle myös sosiaaliturvassa.
Uudistus helpottaa monien työttömien asemaa ja
mahdollisuuksia työhön.
Arvoisa puhemies! Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen edellyttää paitsi
lisää työtä myös parempaa
tuottavuutta. Yritystukia kohdennetaan tuottavampiin kohteisiin
ja sääntelyä kevennetään
muun muassa rakentamisessa. Venäjän-kauppaan liittyviä mahdollisuuksia
hyödynnetään muun muassa sujuvoittamalla
rajan-ylityksiä, parantamalla saavutettavuutta ja uudistamalla
kaavoitusta. Kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailuesteitä puretaan
siten, että jatkossa yksiköiden sijoittumisessa
otetaan huomioon matkailijavirrat. Tämän pitäisi
houkutella lisää investointeja esimerkiksi itäiseen
Suomeen. Ict:n hyödyntämisellä, valitus-
ja lupamenettelyjen keventämisellä ja EU:n rakennerahastovaroja kohdentamalla
pyritään myös vauhdittamaan investointeja
ja nopeuttamaan talouden uusiutumista.
Hallituksen veroratkaisuilla vahvistetaan talouden uusiutumista.
Verotuksen painopistettä on siirretty työn tekemisen
ja työn teetättämisen verotuksesta työllisyyden
kannalta vähemmän haitallisen välillisen
verotuksen suuntaan ympäristö- ja terveysperusteisuutta
painottaen. (Mauri Pekkarinen: Tasavero kiristyy!) Yhteisöveroa
on kuluvalla vaalikaudella päätetty alentaa 6
prosenttiyksiköllä eli vuositasolla yli miljardilla
eurolla. Yhteisövero on tutkimusten mukaan tuottavuuden
kasvun ja investointien kannalta erityisen haitallinen sekä toisaalta
verokilpailulle erityisen altis vero. Myös valtiontalouden
tutkimuslaitoksen arvion mukaan hallituksen osinkoverouudistus kannustaa
tekemään nykyistä tehok-kaampia investointeja.
Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät
myös esimerkiksi hallituksen perustamat kasvurahastot,
jotka nousevat toimiajallaan miljardiluokkaan. Rahastoissa ovat
mukana valtion lisäksi työeläkevakuuttajat
ja lukuisat yksityiset sijoittajat. Yritysten rahoitusta on helpotettu
myös vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä suomalaisen
viennin rahoittamisessa.
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman
mukaisesti toinen puolikas kestävyysvajeesta on tarkoitus
kattaa julkista sektoria koskevilla toimilla. Hallitus on asettanut
tavoitteeksi, että kuntatalouden rakenteellinen kahden
miljardin euron alijäämä kyetään purkamaan.
Tämä supistaisi kestävyysvajetta 1 prosenttiyksiköllä.
Kuntien talousvaikeudet eivät ole vain kuntien ongelmia,
vaan ne ovat suomalaisten julkisten palvelujen käyttäjien
ongelmia. Me olemme kaikki samassa veneessä. Kun valtio
elää jo nyt raskaasti velaksi, kuntien ongelmia
ei myöskään voida ratkaista valtionosuuksia lisäämällä.
Kuntien alijäämää puretaan ottamalla
käyttöön talousohjausjärjestelmä,
jonka osana uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan
peruspalveluohjelmamenettelyä. Näin kuntatalouteen
saadaan tarvittavaa pitkäjänteisyyttä,
sitovuutta ja ohjausvaikutusta. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon
tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn.
Kuntasektorin rakenteellinen alijäämä,
siis kroonisen velkaantumisen purkaminen, edellyttää sitä,
että kuntien sääntelyä myös
kevennetään. Hallitus karsii kuntien tehtäviä ja
velvoitteita siten, että kuntien toimintamenoissa on mahdollista
saavuttaa miljardin euron kokonaisvähennys vuoden 2017
tasolla. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmä käsittelee
syyskuun aikana toimintaohjelman, ja makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmisteleva
työryhmä täydentää ja tarkentaa
ohjelmaa tarvittaessa. Työn takarajaksi on asetettu marraskuun
loppu.
On totta, että tehtävien ja velvoitteiden
karsiminen ei tule olemaan helppoa. Mutta yhtä totta on
se, että kunnat eli Suomi ei selviä nykyisen tehtäväkuorman
ja tiukan sääntelyn kanssa. Mitä tiukemmin
palvelujen järjestämistä ohjataan sitovin
normein, sitä vähäisempiä ovat
kuntavaikuttajien mahdollisuudet kehittää uutta
ja hillitä menojen kasvua. Tämän vuoksi
hallitus haluaa antaa normeja purkamalla paikallisille päättäjille lisää vapautta
ja vastuuta ideoida, uudistaa ja kokeilla. Tätä kautta
saamme koko kuntakentän kehittämään
uusia, parempia toimintatapoja ja saamme parhaat keinot leviämään.
Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi
0,5 prosenttiyksiköllä, koko julkisen talouden
kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosenttiyksiköllä.
Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden
uudistuksen loppuunsaattamisella on keskeinen rooli kuntasektorin
tuottavuuden parantamisessa. Valtioneuvoston toimivaltaa lisäämällä varmistetaan
keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteiden eheys, alueiden
elinvoimaisuuden kehittäminen ja palvelujen tehokas järjestäminen.
Palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi hallitus
käynnistää nyt syksyllä laajapohjaisen valmistelun
nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän
uusimiseksi. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen
ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien
vähentäminen. Tällä pyritään
parantamaan koko järjestelmän tuottavuutta ja
turvaamaan palvelujen rahoituksen riittävyys. Palvelutuotannon
tuottavuuden lisäämiseen pyritään
myös edesauttamalla tehokkaampaa työnjakoa palveluiden
tuotannossa väljentämällä työntekijöiden
kelpoisuusvaatimuksia, työn laadusta tinkimättä.
Herra puhemies! Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu
tehdään sektoriministeriöiden asiantuntijoista
koostuvissa osa-aluekohtaisissa ryhmissä valtiovarainministeriön
koordinoimana syksyn 2013 aikana. Hallitus seuraa valmistelutyön
etenemistä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn
aikana. Hallitus valmistautuu päättämään
konkreettisesta ohjelmasta ja toimien aikatauluista marraskuun loppuun
mennessä. Hallitus arvioi VM:n laskelmien pohjalta, riittävätkö tehdyt
päätökset kestävyysvajeen kattamiseen.
Jos lisää päätöksiä tarvitaan,
niin sitten hallitus niitä myös tekee.
Herra puhemies! Kolmas osa hallituksen talouspoliittista kokonaisuutta
on suhdannetilanteeseen vastaava finanssipolitiikka. Hallitus on budjettiriihessään
sopinut lähes 400 miljoonan euron lisätalousarvioesityksestä,
jolla laitetaan toimeen nopeasti vaikuttavia, joka tapauksessa toteutettavia
julkisia investointeja. Hallituksen lisätalousarvion toimien
työllisyysvaikutukset ovat VM:n arvion mukaan yli 16 000
henkilötyövuotta. Myös 2014 voimaan astuvilla
100 miljoonan euron asuntorakentamisen korjausavustuksilla, 870
miljoonan euron yhteisöveron kevennyksellä, pienituloisten
palkkaverotuksen keventymisellä sekä kotitalousvähennyksen
korotuksella on nopea vaikutus Suomen talouden tilanteeseen.
Neljäs osa hallituksen talouspoliittista kokonaisuutta
on työpaikkoja lisäävän, kokoavan
työmarkkinaratkaisun tukeminen. Työmarkkinajärjestöt
pääsivät perjantaina monivuotiseen sopimukseen,
joka vahvistaisi Suomen kilpailukykyä, lisäisi
kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja toisi Suomeen ennustettavuutta.
Valtiovarainministeriö arvioi alustavasti, että palkkaratkaisu vahvistaisi
toteutuessaan Suomen työllisyyttä jopa 20 000
hengellä kahdessa vuodessa. VM:n arvion mukaan palkkaratkaisu
vahvistaisi myös valtion rahoitusasemaa.
Hallitus on kuluvan kevään aikana pyrkinyt pohjustamaan
ja osaltaan luomaan edellytyksiä kokoavan työmarkkinaratkaisun
syntymiselle. Hallitus on ilmaissut, että jos perjantaina
saavutettu sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden, hallitus
vahvistaa palkansaajien ostovoimaa estämällä palkkaveron
kiristymisen. Hallitus on vastaavasti sitoutunut myös vahvistamaan
vienti-teollisuuden toimintaedellytyksiä puolittamalla väylämaksut
ja poistamalla rataveron määräaikaisesti.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on siis tehnyt joukon kipeitä päätöksiä,
joilla on yksi tavoite yli muiden: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan
turvaaminen. Hallituksen rakenteellisten uudistusten punainen lanka
on työ. Hallitus haluaa porkkanoiden, ja myös
kepin, avulla kannustaa työikäisiä ja
-kykyisiä suomalaisia tekemään nykyistä enemmän
tuottavaa työtä. Vaihtoehto tälle työlinjalle
on verotuksen voimakas kiristyminen, palvelujen ja tulonsiirtojen
leikkaaminen sekä julkisen sektorin velkaantuminen.
Hallitus tekee kaikkensa talouden kestävyyden vahvistamiseksi.
Suomen uudistaminen ei ole kuitenkaan yksin hallituksen käsissä.
Tarvitsemme tähän työhön muun
muassa kuntapäättäjät, suomalaisen
elinkeinoelämän, työntekijät
ja luonnollisesti koko eduskunnan tuen. Odotan mielenkiinnolla sitä,
mistä kaikesta olemme yhtä mieltä, ja
myös sitä, minkälaisia lisäesityksiä oppositiopuolueet
esittävät yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.
Suomi kaipaa nyt rehellistä keskustelua, koska Suomea kohtaavat
haasteet eivät tällä vaalikaudella ratkea.
Kestävyysvajeen kattaminen edellyttää rakentavaa
vuoropuhelua.
Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Suomalaista
hyvinvointia on rakennettu kymmeniä vuosia hyvän
talouskasvun oloissa. Meidän tuotteemme ovat käyneet
maailmalla kaupaksi, ja me olemme vaurastuneet. Vaikka haasteitakin
on ollut, meillä suomalaisilla on sotien jälkeisenä aikana
oikeastaan pääsääntöisesti
mennyt todella hyvin. Olemme voineet rakentaa uutta hyvää vanhan
hyvän päälle.
Viimeksi Suomi oli tiukassa paikassa runsaat 20 vuotta sitten.
Kävimme syvän laman kautta läpi rajun
rakennemuutoksen ja pääsimme uuteen alkuun. Silloin
oli hyvä aloittaa, koska maailmalla oli kova kysyntä meidän
tuotteillemme ja meidän hyvälle osaamisellemme.
Nyt tilanne on aivan toinen. Olemme jääneet kilpailijamaistamme
jälkeen jopa perinteisillä vahvuusaloillamme.
Vaihtotaseemme on romahtanut, ja valtio velkaantuu nopeasti. Lisäksi
meillä on edessämme tiedossa olevat väestön
ikääntymisen haasteet. Toisin sanoen meidän
tilanteemme ei ole järin hyvä. Se on huono. Tähän
todellisuuteen tuntuu vihdoin koko Suomi viimeisten kuukausien aikana
havahtuneen. Eilinen Nokia-kauppa oli kuin sinetti sille, että nyt
on aika katsoa eteenpäin ja tulevaisuuteen.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus teki viime viikolla neljän
toisiaan täydentävän päätöksen sarjan.
Näillä päätöksillä vielä emme
ole kattaneet kestävyysvajetta, vielä emme ole
ratkaisseet kilpailukykyongelmaamme. Mutta mikäli me tarkastelemme
näitä viime viikolla tehtyjä päätöksiä kylmän
rauhallisesti — budjetin kilpailukykypäätöksiä,
lisätalousarvion työllistymispanoksia, kestävyysvajetta
purkavaa rakennepakettia ja maltillista palkkaratkaisua — emme
voi kiistää sitä, että tehdyt
päätökset ovat askelia oikeaan suuntaan.
Parasta on se, että Suomeen on päätösten
myötä virinnyt yhdessä tekemisen ilmapiiri.
Yhteistyön henkeä oli havaittavissa jo keväällä tässä salissa
täällä eduskunnassa, ja pääministerin
koolle kutsuma Heureka-foorumi tiivisti tuon hengen yhteiseksi tahtotilaksi
juuri oikealla hetkellä. (Välihuutoja perussuomalaisten
ryhmästä) Viime viikolla tehdyt päätökset
olivat poikkeuksellisia. Suomi taistelee nyt laajalla rintamalla
kilpailukykynsä ja tärkeiden työpaikkojensa
puolesta. Me tingimme saavutetuista eduista, jotta tulevaisuudessa
olisi paremmin. (Timo Soini: Koska optiot leikataan?) Tätä yhteishenkeä tarvitaan
roppakaupalla tulevina kuukausina ja vuosina. Tehtyjen päätösten
onnistuneisuus mitataan siinä, miten ne konkretisoituvat
käytännön teoiksi. Jos nyt tehdyt päätökset
eivät riitä, on hallitus sitoutunut tekemään
lisää toimenpiteitä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa päätösten
ripeän toimeenpanon merkitystä. On hyvä, että hallitus
asetti valtiosihteeri Hetemäen johtaman virkamiestyöryhmän
valmistelemaan uudistuksia eteenpäin. Kokoomus korostaa,
että marraskuun takarajasta on pidettävä kiinni.
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen rakenneohjelma sisältää monia
toimenpiteitä, joissa onnistuminen on isänmaan
kannalta välttämätöntä.
Eniten valmistelutyötä on kuntasektorin tuottavuuden
parantamisessa. Rakennepaketin linjauksilla kiinnitetään
erityistä huomiota kaupunkiseutuihin, joilla on suuri merkitys
kansantalouden kokonaisedun kannalta. Työ ei todellakaan ole
helppo, mutta kestävyysvajeen kattamiseksi tämä työ on
aivan välttämätöntä.
Tavoitetta voi oppositio pilkata tai keinoja arvostella, mutta sisimmässään
jokainen meistä täällä tietää,
että eteenpäin on päästävä.
Syksyn aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaki
on saatava luonnosvaiheeseen. Valmistelun yhteydessä korjataan
valuvikoja ja puntaroidaan linjausten suhdetta perustuslakiin. On
hyvä, että myös palveluiden rahoitusmalli selvitetään.
Linjauksia tehtäessä myös oppositiota
tulee kuulla.
Hallitus on sitoutunut kaventamaan kuntien taakkaa karsimalla
kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kuntauudistuksessa
ei siis todellakaan ole kysymys vain kuntarajoista vaan tavasta,
jolla tulevaisuudessa tuotamme palvelut. Liiallisten normien ja
sääntelyn sijasta tarvitsemme joustavuutta ja
tilaa yrittäjyydelle. On pohdittava, missä tulisi
kulkea raja yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä:
onko todella kaikki se, mikä hyvää tarkoittaen
on säädetty kuntien tehtäväksi,
aivan tarpeellista tuottaa vielä tänä päivänä ja
julkisin varoin?
Toinen paketin tärkeimmistä kokonaisuuksista
on sen sisältämät teot suomalaisen kilpailukyvyn
lisäämiseksi. Loppujen lopuksi Suomi seisoo tai
kaatuu kilpailukykynsä mukana. (Timo Soini: Entä sitten?)
Suomalaisten hyvinvoinnin taso määräytyy
siitä, miten yrityksemme maailmalla pärjäävät.
Yhteisöveron mittava kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, miljardiluokan
kasvurahastot ja palkkaverotukseen tulevat kevennykset muodostavat
kokonaisuuden, jonka keskiössä on suomalainen
työ.
Meidän tavoitteenamme on, että jokaiselle työikäiselle
ja työkykyiselle suomalaiselle on tarjolla työtä myös
tulevaisuudessa. Työnteon pitää olla
mahdollista ja kannattavaa kaikille: ensi kertaa työelämään
astuvalle nuorelle, työttömäksi yllättäen
jäävälle, osatyökykyiselle, äideille
ja isille, eläkeikää lähestyville.
Periaatteena tulee olla, että jokainen työkykyinen
ja työikäinen on lähtökohtaisesti
töissä. Muunlaiseen yhteiskuntaan meillä ei
taida olla varaa.
Rakennepäätösten johtoajatuksena
on kannustinloukkujen purkaminen työn tieltä.
Työttömille tuleva työttömyysturvan
suojaosa, osatyökykyisten työllistämispaketti
ja kotihoidon tuen jakaminen molempien vanhempien kesken (Timo Soini:
Se on röyhkeätä!) ovat toimenpiteitä,
jotka kannustavat myös niitä työn pariin,
jotka helposti muuten jäisivät kotiin. Kokoomuksen
ikiaikainen tavoite siitä, että työn
vastaanottaminen on aina kannattavaa, otti harppauksen eteenpäin.
Hallitus kantoi vastuunsa, työmarkkinajärjestöt
omansa. Suomessa on nyt hyvä ja laaja pöhinä maan
uudistamiseksi (Timo Soini: Kyllä!) Tätä henkeä pitäisi
vaalia — myöskin täällä eduskunnassa,
edustaja Soini — eikä pyrkiä hajottamaan.
Suomi-talkoisiin tarvitaan mukaan myös oppositiota. Puheenjohtaja
Soinin kommenteista lapsiperheiden kimppuun käyvistä märkäkorvista
on valitettavasti kovin pitkä matka omien vaihtoehtojen
esittämiseen. Toivottavasti kuulemme niitä tänään.
Ei nyt, hyvänen aika, pilata tätä riitelemällä.
On selvää, että joistakin asioista
me olemme eri mieltä, mutta näitäkin
päätöksiä kannattaisi tutkia
ennen kuin hutkii. Ihmettelen, miksi herrojen Tiilikainen, Sipilä ja
Soini mielestä nuorten naisten työmarkkina-aseman
vahvistaminen tai isien vastuu lastenhoidosta on lapsiperheiden
kurittamista. (Markku Rossi: Tässä on kysymys lapsista
ja perheistä! — Hälinää)
Eiväthän nekään perheet täysin
tyhjän päälle jää,
joissa lapset ovat päivähoidossa ja molemmat vanhemmat työssä.
(Puhemies koputtaa) Ymmärrystä on oltava kaikenlaisille
ratkaisuille.
Arvoisa herra puhemies! Kokoomus toivoo, että tasa-arvotyö saa
jatkossa vielä tällä hallituskaudella
jatkoa vanhemmuuden kustannusten tasaamisella. Tämä olisi
oikeudenmukaisuusteko ja merkki modernista yhteiskunnasta. (Juha
Rehula: 300 miljoonaa ensin!)
Herra puhemies! Vielä lopuksi: Olemme tekemässä uudistuksia
siksi, että Suomi voi tulevaisuudessa olla parempi yhteiskunta
kuin tänään: kannustavampi ja innostavampi
Suomi. Jos emme ikinä uskalla luopua mistään,
emme myöskään voi rakentaa uutta. Vaikka
edessä oleva tie on vaikea, on lopulta kysymys tahtotilasta.
Mikäli päätämme, että Suomi
pärjää myös tulevaisuudessa,
niin pärjäähän se. Onnistuminen
on meistä itsestämme kiinni.
Jouni Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime viikolla Suomen suunta käännettiin
uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla kestävämpään
suuntaan. Käännös tehtiin valtiovarainministeri
Jutta Urpilaisen kesällä linjaaman rohkean tiekartan
pohjalta.
Puheet sopimusyhteiskunnan kuolemasta olivat jälleen
ennenaikaisia ja liioiteltuja. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt
osoittivat jälleen toimintakykynsä. Erityinen
kiitos kuuluu palkansaajajärjestöille, jotka näyttävät
esimerkkiä maltista ja vastuullisuudesta. Toivottavasti
myös kohtuuttoman isoja palkkioita nostavat yritysjohtajat
noudattaisivat nyt työntekijöiden esimerkkiä.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on edellyttänyt,
että kasvua ja talouden vakautta rakennetaan työhön
ja oikeudenmukaisuuteen perustuen. Nyt näin tapahtuu. Tavoittelimme
kattavaa toimenpidekokonaisuutta. Siihen kuuluvat lisäbudjetin
nopeasti elvyttävä työllisyyspaketti, työllisyyttä tukeva
ensi vuoden budjetti ja pitkän aikavälin kestävyysvajetta
kaventavat rakennetoimet. Tähän kokonaisuuteen
kuuluu olennaisena osana myös vakauttava työmarkkinaratkaisu.
Näiden ratkaisujen syntyminen viime viikolla on erittäin
hyvä ja tärkeä asia kaikkien suomalaisten
ja koko Suomen kannalta. Nyt ei kannata aloittaa "väärin
sammutettu"- tai "kuka sanoi mitä ja milloinkin" -tyylistä keskustelua.
(Välihuutoja) Ei myöskään maalailla
kauhukuvia meille kaikille vaikeista yksityiskohdista. Nyt on nähtävä metsä puilta.
Kansalaiset odottavat meiltä yhteistyötä ja
rakentamista, eivät riitelyä ja kaiken rikki repimistä.
Eikö niin, puheenjohtajat Soini ja Sipilä? Isänmaata
voi palvella myös oppositiosta, ja nyt on sen aika. (Timo
Soini: Joka päivä! — Välihuutoja)
Rakenneuudistusten tekeminen on tuntunut olevan jopa vaikeampaa
kuin pikaisten tasapainotustoimien, joihin ajaudutaan, jos rakennetoimia
ei tehdä ajoissa. Yhteinen etumme on päättää tämän
syksyn aikana riittävistä toimista kestävyysvajeen
taltuttamiseksi ja velkaantumiskierteen pysäyttämiseksi.
Näiden toimien tulee olla riittäviä niin
määrällisesti kuin laadullisestikin.
(Markku Rossi: Miksi ei jo kaksi vuotta sitten?) Hallituksen esittämä kokonaisuus
täyttää nämä molemmat
ehdot. Oppositiolla — äänekkäällä sellaisella — on
tietysti mahdollisuus esittää oma vaihtoehtonsa,
mutta myös sen on oltava samalla tavalla uskottava kokonaisuus.
(Ben Zyskowicz: Tai voihan ne panna paremmaksi!)
Keskustelussa näyttävät menevän
rakennetoimet ja tasapainotustoimet helposti sekaisin. Molemmilla
tartutaan kyllä samaan asiaan, julkisen talouden tasapainoon,
mutta kestävyysvajeeseen liittyvillä rakennetoimilla
siihen vaikutetaan pitkällä aikavälillä ja
budjetin tasapainotustoimilla lyhyellä aikavälillä.
Rakennetoimet eivät tarkoita vain leikkauksia. Niiden
tarkoituksena on vahvistaa talouden ja työllisyyden kasvuedellytyksiä ja
kuroa siten umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta eli
tulojen ja menojen välistä epätasapainoa.
Sosialidemokraatit muistuttavat, ja hyvin painokkaasti, että yhtälössä ovat
siis mukana menojen lisäksi tulot. Niihin voidaan vaikuttaa
sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistamalla
mutta tarvittaessa myös verotuksen keinoin veropohjaa laajentamalla
ja maksukykyisten veroasteita nostamalla. (Mauri Pekkarinen: Ja
tasaveroa kiristämällä!)
Keskeinen vakauttava tekijä on julkisen sektorin toimintarakenteiden,
kuten kunta- ja sote-rakenteiden, vahvistaminen sekä toimintatapojen uudistaminen.
Näissä kaikissa on nyt syytä edetä ilman
vahingollista poliittista jarrutusta tai eri toimijoiden välisiä keinotekoisia
reviiririitoja. Käytännön ratkaisut ovat
tehtävissä julkisten palvelujen käyttäjien
ja niitä tuottavien työntekijöiden taakkaa
helpottaen, ei heidän kustannuksellaan.
Arvoisa puhemies! Rakennetoimien kantava ajatus on työllisyysasteen
nostaminen. Toimenpiteitä ei pidä arvioida lyhyen
aikavälin säästöillä,
vaan pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksilla. Näin
on myös työn ja perheen yhteensovittamiseen tai
opiskeluun liittyvien toimenpide-esitysten osalta.
Rakennetoimista puhuttaessa todetaan usein, että niiden
on koskettava kaikkia, vieläpä kipeästi.
Näin ei kuitenkaan ole. Rakennemuutoksienkaan varjolla
ei sosiaaliturvaa voi leikata eikä heikentää muutoinkin
huonossa asemassa olevien kansalaisten elämäntilannetta.
Sosialidemokraatit eivät ole ikinä hyväksyneet
eivätkä hyväksy ajattelutapaa, että huonosti
toimeentulevia kannustettaisiin ottamalla heiltä jotakin
pois ja hyvin toimeentulevia antamalla heille jotain lisää.
(Timo Soini: Koska optiot leikataan?)
Työttömän tilannetta ei auteta leikkaamalla työttömyysturvaa,
vaan parantamalla työllistymismahdollisuuksia. Hallitus
esittää useita työllisyysastetta vahvistavia
toimenpiteitä. Osa niistä koskee työurien
jatkamista muun muassa työntekijöiden työvalmiuksista
huolehtimalla. Työllistymisen kannustusloukkuja puretaan
muun muassa mahdollistamalla lyhytaikainen työskentely
ilman etuuksien menettämistä. Hyvä niin. (Mauri
Pekkarinen: Mitä muuta?)
Työn tarjontaa vahvistetaan myös toimilla, jotka
lisäävät talouden uusiutumis- ja kilpailukykyä sekä kasvua.
Tähän kuuluvat muun muassa yritystukien uudistaminen,
tervettä kilpailua rajoittavan lainsäädännön
ja kaavoituksen perkaaminen, erillinen Venäjä-ohjelma
sekä sosialidemokraateille tärkeä teollisen
tuotannon perustan vahvistamisohjelma. (Mauri Pekkarinen: Pelkkää retoriikkaa!)
Arvoisa puhemies! Kaikki rakenneratkaisut eivät ole
ikäviä. Nyt toteutuvat esimerkiksi sosialidemokraattien
pitkään tavoittelemat oppivelvollisuusiän
nostaminen vuodella 17 vuoteen ja esiopetus kaikille lapsille. Näillä historiallisilla
uudistuksilla
lisätään huolenpitoa lapsista ja nuorista
sekä estetään syrjäytymistä.
(Keskustan ryhmästä: Kuka maksaa?) Nyt aloitetaan
myös sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän
purkaminen. Yksinkertaistamalla järjestelmää lisätään
sekä kansalaisten tasa-arvoa että julkisen talouden
kestävyyttä.
Se, mistä puhutaan vähemmän, on asiat,
jotka rakennetoimista puuttuvat. Sosialidemokraatit pitävät
hyvänä, että listalla eivät
ole muun muassa sellaiset suomalaisten oikeudentuntoa loukkaavat
asiat kuin eläkeiän pakkonosto, työttömyysturvan
heikentäminen tai alipalkkauksen salliminen. Kokonaisuutta
arvioitaessa tulisi tämäkin muistaa. (Markku Rossi:
Entä kuntien pakkoliitokset?)
Arvoisa puhemies! Hallitus ja työmarkkinajärjestöt
ovat urakoineet kesän aikana menestyksellisesti. Nyt on
eduskunnan vuoro tarttua toimeen. Toivottavasti täällä ei
ole tänään pyyhkeen kehään
heittäjiä, vaan työhön ja toimeen tarttujia.
Näitä jälkimmäisiä Suomi
nyt tarvitsee.
Timo Soini /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On mukavaa, kun puhe on odotettu jopa
ministeriaitiossa.
Arvoisa pääministeri Katainen, Suomen 30 vuoden
ylpeys ja taloutemme tukijalka Nokian puhelimet ostettiin meiltä eilen
käteisellä. Kaikki on kaupan, vai onko sittenkään?
Kuinka isänmaallinen hallitus on maailmassa, jossa käteisen rahan
voima on mittaamaton? Kuntauudistus, pakkoliitokset, sairaanhoito,
eläkeratkaisut, työllisyys ja yrittäminen,
EU:n tukipaketit. Onko niin, että kaikki maailman asiat
mennään aina rahakylki edellä? Mitä merkitsee
ihminen?
Näimme esimerkin eilen, että Suomi hajotetaan
pala palalta pitkin maailmaa, ja perusteluna on aina raha. Ihminen,
kansalainen ja meidät tänne äänestänyt
suomalainen — hänen asiansa ja elämänsä tulee
aina siinä sivussa. Meidän on kansakuntana ryhdistäydyttävä yhdessä.
Jos teidän hallituksenne ei tätä usko
ja isänmaanylpeyttä suomalaisiin osaa valaa, me
olemme valmiit vuorostamme palauttamaan Suomen suomalaisille. (Välihuutoja)
Arvoisa puhemies! Tästä on kysymys: työstä, yrittämisestä,
välittämisestä. Ihminen ensin. Talous
on tärkeä, mutta se on väline eikä mikään
tavoite. Hallitus on unohtanut ihmisen. Missä on tulevaisuudenusko,
tuki, turva, luottamus tavalliselle suomalaiselle? Kohta kuulemme,
arvoisat kollegat, jokaiselta hallituspuolueelta kilpalaulantaa,
kuinka fantastisen toimintakykyinen hallitus meillä on.
Vähintä tietenkin on, mitä kukaan
pystyi odottamaan, että hallitus satojen virkamiesten avustamana
saa edes kahdessa vuodessa kasaan kestävyysvajeen kaatamisen
asiakirjan. Ja tavoitepaperihan tämä on. Suurista
kohdista puuttuu konkretia. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!)
"Päätetään marraskuussa tai
sysätään kolmikantaan" näyttää olevan
hallituksen linja, ja laitan käteni ristiin, jotta hallituksen
kunta- ja sote-uudistuksesta tulisi jotain säästöä.
Mutta eihän tällä menolla tule. Sen tiedätte
jo itsekin. Olette pian 30 kuukautta tätä vääntäneet.
Jos olisitte olleet tosissanne, toisitte koko sote- ja kuntauudistuksen
par- lamentaariseen valmisteluun. (Eduskunnasta: Mikä on
perussuomalaisten malli?) Yhdessä tämä saataisiin
ratkaistua.
Arvoisa puhemies! Kestävä perhepoliittinen linja
on vedetty viemäriin. Onko tämä kotihoidon
tuen leikkaus kokoomuksen työuravouhotuksen huipentuma?
Onko tämä todella nykykokoomuksen perhepolitiikkaa?
(Keskustan ryhmästä: On se!) Kylmän silmän
politiikkaa, jossa ei piitata lapsen edusta tai perheen oikeudesta
valita itsenäisesti. Kuka tämän keksi?
Syylliset voivat nyt kertoa, miksi tämä leikkaus
on naamioitu tasa-arvokaapuun. Tämä on raaka leikkaus!
Moni kuvittelee, että vihreät on valinnanvapauspuolue,
joka antaa kaikkien kukkien kukkia. Kotihoidon kannattajat, sekä miehet
että etenkin naiset, jotka äänestitte
vihreitä, teidät petettiin seisaalleen hiekkalaatikoiden
reunoille. Ja kristilliset vaikeroivat: "Oli vaikea pala, oli niin
vaikea pala!" Silti hyväksyitte ja nyt te valitatte omia
vaivojanne. Missä on ryhti? (Välihuutoja) Tässä tulee
käymään samalla tavalla kuin kilometrikorvausten
silpomisen kanssa. Ne korjattiin osana työmarkkinaratkaisuja.
Kansa korjaa äänestämällä tämän
kotihoidon tuen leikkauksen viimeistään seuraavan
hallituksen aikana.
Mikä on sosialistien lupausten viimeinen käyttöpäivä?
Arvonlisävero, pakkoliitokset, tukipaketit, seuraavaksi
varmaan menee eläkeiän nosto. Vasemmistoliitto
on vaihtanut punalipun sateenkaarilippuun. Ajankuva tämäkin.
(Naurua) Velat anteeksi Kreikalle ja lisää veroja
kansalle.
Ja ministeri Kyllönen ansaitsee oman kappaleensa. Hänen
johtamassaan ministeriössä valmistellaan kyttää ja
kyylää -järjestelmää valvomaan
autoilijoita. Rikollisten kuunteluun tarvitsee sentään
oikeuden päätöksen. Mitä seuraavaksi?
Niskasiruko? Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista.
Emme me tarvitse mitään kontrollia siitä,
missä vapaa suomalainen vapaassa Suomessa autollaan ajaa,
ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! (Jouni Backmanin välihuuto) Kertaan
vielä: työ, yrittäminen ja välittäminen,
eivät nämä ihmiselämän
rakennuspalikat niin vaikeita ole, edustaja Backman. Soinikin ne ymmärtää.
(Sosialidemokraattien ryhmästä: Konkretiaa!) Eläkeläiset,
maaseutu, opiskelijat ja tavalliset arkiviisaat ihmiset kummeksuvat. Mikä on
tämä hallituksen käsittämätön
suuruuden ihannointi? Suurkunnat, metropolialueet, suuryritykset,
suurituloiset. Euroopan unioni, sen pankit ovat muka liian isoja
epäonnistumaan, too big to fail. Jos joku on liian iso
kaatumaan, se on liian iso!
Vain suuriko on mielestänne kaunista? Otetaan esimerkki:
yrittäminen. (Kokoomuksen ryhmästä: No
niin, nyt tulee!) Kuka tässä salissa tietää,
miksi kutsutaan yritystä, jolla on vähemmän kuin
10 työntekijää ja 2 miljoonan liikevaihto? Sitä kutsutaan
mikroyritykseksi. Meillä on 260 000 yritystä,
joista melkein 250 000 on näitä mikroyrityksiä.
Mihin tämä selkäranka unohtui ja talouden
tärkein käsite, kilpailukyky? Suomalainen työmies
ja -nainen ovat palkkansa ansainneet. Kyllä, mutta työn
sivukulut ovat liian isoja. Tästä kulutaakasta
on pakko leikata. Jos näin ei saada helpotusta, tämä menee
työttömyyden ja palkkojen alennuksen kautta. On
kaksi vaihtoehtoa: joko työ kannattavammaksi tai sitten
palkanalennus ja työttömyys. (Välihuutoja
vasemmalta) Meidän linja on täysin selvä:
leikataan sivukuluja.
Arvoisa puhemies! Hallitus ja vanhat puolueet nukkuivat meille
rikkidirektiivin, ja nyt olette ihan itse iskemässä uuden
myllynkiven teollisuuden kaulaan tällä windfall-verolla.
Se on vaikea sana mutta helppo ymmärtää.
Rankaisette päästötöntä energiaa!
Rankaisette päästötöntä energiaa,
siitä tässä on kysymys.
Arvoisa puhemies! Kataisen hallituksen kahden kukkaron politiikka
jatkuu. Matti on aina kukkarossa, kun kotimaan kohteisiin pitäisi
saada rahaa, mutta kun EU-tukipaketteja solmitaan, maailmaa parannetaan
ja siellä reuhotetaan, niin silloin ollaan liikkeellä miljonäärimammojen meiningillä.
Tämä, hyvät ystävät,
ei ole kestävä linja. (Miapetra Kumpula-Natri:
Tuolla puheella!)
Arvoisa hallitus, arvoisat sixpack-ministerit, (Naurua) rakentavaksi
lopuksi: Pienten yritysten kyky lähteä kasvuun
on avain maamme hyvinvoinnille. Perussuomalaiset ovat vastuullisena puolueena
mukana ja apuna.
Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Työttömiä on yli
300 000. Valtionvelka lähenee 100 miljardia, ja
kansantuote supistuu. Kierre on saatava poikki. Viime viikolla hallitus
tunnusti tilanteen vakavuuden. Se on hyvä, (Matti Saarinen:
Oikein!) mutta suunnan muutokseen tarvitaan enemmän.
Keskusta esitteli oman selviytymissuunnitelmansa helmikuussa.
Tarjosimme muun muassa yhteistyön kättä suurten
asioiden valmistelussa. Siihen ei koskaan tartuttu. Otsikkotasolla
monista suurista kysymyksistä olemme samaa mieltä kuin
hallitus. (Tuija Brax: Hyvä!) Monissa kysymyksissä arvovalintamme
kuitenkin poikkeaa hallituksen valitsemasta linjasta. (Martti Korhonen:
Kotihoidon tuessa!)
Keskusta uskoo työhön ja uuteen kasvuun. Nokian
uutiset havahduttivat suomalaiset. Suomi selviää vain,
jos maahamme saadaan kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta
työpaikkaa. (Tuija Brax: Samaa mieltä!) Olen äärimmäisen huolissani
myös suomalaisten yritysten tuloksentekokyvystä.
Tällä hetkellä tuotekehityksestä tingitään.
Siemenperunoita syödään laajasti koko yhteiskunnassa.
Tärkeimmissä kilpailijamaissa kasvu on jo alkanut,
mutta Suomessa ei ole siitä merkkejä.
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä rakennemuutoksen
pitää olla jatkuvaa niin yritysmaailmassa kuin
julkisessa hallinnossa. Työmarkkinasopu on erinomainen
asia tässä tilanteessa. Sillä saadaan
kurottua kilpailukykyämme kiinni tärkeisiin kilpailijamaihimme
verrattuna. Teoriassa toki työn tarjonnan lisääminen
tukee työllisyyttä ja kasvua. Erityinen ongelmamme
kilpailukykymme ohella on nyt työllistävien ja
kasvuhakuisten yritysten rahoitus. Ellemme löydä tähän ratkaisua,
työn tarjonta vain lisää työttömyyden kustannuksia.
Suomessa toimii innovaatioiden rahoitus hyvin. Se kuitenkin
muuttuu liian harvoin teolliseksi toiminnaksi ja suomalaiseksi työksi.
Tähän tarvitaan täsmätoimia.
Keskustan eduskuntaryhmä esitti jo viime joulukuussa ratkaisuksi
miljardiluokan kasvurahastoa, joka varmasti toisi riittävän
suuruisen muutossykäyksen uusien työpaikkojen
syntymiseen hiipuvien alojen tilalle. (Jukka Gustafsson: Valtion
omistusta myymälläkö?) Esityksen mukaisesti
uuden ajan valtion omistusta rakennemuutoksessa olisi osaomistaa
vaikkapa TeliaSoneran sijaan tuhatta suomalaista kasvuyritystä.
Yhdessä yksityisen pääoman ja lainarahoituksen
avulla vipuvaikutus olisi yli 10 miljardin euron piristysruiske
suomalaiseen työhön. Rahaston avulla varmistettaisiin
osaltaan teollisuuden uusiutuminen, ja sillä olisi merkittävä rooli
investointien vauhdittamisessa ja 200 000 uuden työpaikan
luomisessa. Uskon, että uutta työtä syntyy
esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, ympäristöteknologiaan,
biotalouteen ja tietotekniikan soveltamiseen uusilla aloilla, kuten
sähköisissä palveluissa ja vihreässä taloudessa.
Uusi työ syntyy yrittäjyydellä. Henkilöyhtiöiden
verotus suhteessa osakeyhtiöihin tulee korjata. Toisin
kuin hallitus, keskusta olisi osinkoverotuksen progressiivisuutta
lisäämällä tehnyt tilaa pienten
pörssiosinkojen verovapaudelle. Tämä on
tärkeää paitsi uusien yritysten listautumisen
kannalta myös yksityisvarallisuuden houkuttelemiseksi suomalaisten
yritysten taseisiin. Näihin toimiin hallituksella ei nyt
ollut valmiutta. (Ben Zyskowicz: Tulee myöhemmin!)
Hallitus on esittänyt perustellusti toimia työn tarjonnan
lisäämiseksi. Kiitoksen se ansaitsee työttömyysturvan
suojaosan käyttöön ottamisesta. Esitän
lisäksi kolme ideaa hallitukselle harkittavaksi.
Ensinnäkin työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi
tarvitaan niin kutsuttujen reppufirmojen työntekijöiden
verokohtelun muuttamista. Tämä on toimiva tapa
työllistää hiipuvien teollisuuspaikkakuntien
ammattiosaajia sinne, missä työtä on
kulloinkin tarjolla.
Toiseksi palkka.fi-palvelu on kehitettävä aidoksi
yhden luukun palveluksi siten, että yksityishenkilö pystyy
hoitamaan kaikki työnantajan velvoitteet ja ilmoitukset
yhdellä kertaa. (Martti Korhonen: Se on ihan hyvä!)
Kolmanneksi normeista ja hitaista lupakäytännöistä on
tullut kasvun esteitä. Meidän on pysyttävä luomaan
selkeät aikarajat asioiden ja lupien käsittelyyn.
Tällä tavoin jokainen hallinnonala joutuu miettimään
käsittelyprosessinsa tehokkaaksi.
Arvoisa puhemies! Keskusta arvostaa myös työtä,
jota tehdään kotona. Emme hyväksy hallituksen
aikeita leikata kotihoidon tukea. (Timo Soini: Hyvä!) Keskustalle
perheiden valinnanvapaus lastenhoidon suhteen on arvovalinta. Yhteiskunnan
pitää luoda perheille mahdollisuudet valita niiden
kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivin tapa
hoitaa lapset. (Miapetra Kumpula-Natri: 18 vuotta!) Hallituksen
ei pidä sitä perheiden puolesta päättää.
Kotihoidon tuen muutoksella ei kestävyysvajetta helpoteta,
vaan kustannuspaine siirtyy kunnille.
Huomattavasti suurempi vaikutus työn tarjontaan on
eläkeiän nostamisella kuin kotiäitien syyllistämisellä.
(Ben Zyskowicz: Kyllä sekin sieltä tulee!) Kotihoidon
tuen puolustajat puuttuivat hallituksen pöydästä.
Palkkaerot miesten ja naisten välillä ovat suurin
este sille, miksi isät eivät jää kotiin
hoitamaan lapsia. (Kari Uotila: Ja millä ne korjataan?)
Palkkatasa-arvon edistäminen ja perhevapaiden kustannusten
tasaaminen ovat paljon vaikuttavampia keinoja lisätä tasa-arvoa
yhteiskunnassa. (Miapetra Kumpula-Natri: Onneksi niitä tasataan!)
Kuntien taakkaa ei pidä lisätä, päinvastoin kuntien
tehtäviä ja kustannuksia pitää karsia. Kuntien
pakkoliitokset eivät kuitenkaan tuo säästöjä.
Useimmat tutkimukset osoittavat, että liitokset jopa lisäävät
kustannuksia. Säästöjä voidaan
saada esimerkiksi paitsi aikansa eläneitä tehtäviä karsimalla
myös palveluiden tuotantoa kehittämällä.
Terveyspalvelut ovat ihmisille tärkeimpiä kunnallisia
palveluita. Ne myös maksavat eniten. Keskustan esittämä kotikunta—maakunta-malli
terveyspalveluiden uudistamiseksi turvaa laadukkaat palvelut. Samanaikaisesti
se tuo säästöjä, koska palveluiden
järjestämistapa, rahoitus ja terveydenhuollon
tietojärjestelmät voidaan uusia. Rahoituksessa
on päästävä kohti yksikanavaisuutta.
Tällä mallilla hallituksenkin tavoittelemat säästöt
kuntataloudessa ovat saavutettavissa.
Suomi tarvitsee todellisia uudistuksia. Tarvitsemme uudistuksia,
jotka ovat ihmiselle ja yhteiskunnalle hyväksi pitkällä aikavälillä.
Ihmisillä on muutosvalmiutta, mutta luottamuksen rakentamiseksi
nyt tarvitaan erityistä ymmärrystä kohtuudesta
ja oikeudenmukaisuudesta.
Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajatoverit! Hallitusohjelman
lähtökohdat ovat edelleen yhtä ajankohtaisia
kuin hallituksen aloittaessa. Meille tärkeintä on
köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen.
(Timo Soini: Optioiden leikkaaminen!) Tämä tavoite
tukee taloutta myös taantuman aikana. Kun yksityinen sektori vähentää kulutusta,
on julkisen sektorin sitä vastaavasti lisättävä.
Muuten syntyy romahdus, massatyöttömyys ja lama.
Hallitus ei lähtenyt vetämään
takaisin hyviä päätöksiään
työttömyysturvan, toimeentulotuen ja asumistuen
korotuksista. Suurta viisautta on vahvistaa työttömiksi
jäävien asemaa ja tehdä mahdolliseksi
työn vastaanottaminen ilman, että heti menettää työttömyystuen
tai asumistuen. (Timo Soini: Entäs toimeentulotuki?)
Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuus on
osoitus siitä, että tämä hallitus
kykenee vaikeassakin taloustilanteessa parantamaan tuhansien pienituloisten
asemaa. (Markku Rossi: Keskustan esitys!)
Hallitus on pitänyt huolta myös lasten edusta. Tämä näkyy
päivähoidon, esikoulun ja oppivelvollisuuden uudistuksissa.
Lasten tasa-arvoisia valmiuksia parantaa se, että esikoulu
tehdään velvoittavaksi. Oppivelvollisuuden pidentäminen
17 vuoteen puolestaan tukee nuorisotakuun tavoitetta ja estää nuorten
syrjäyttämistä yhteiskunnasta.
Meille tärkeää on, että kaikilla
lapsilla säilyy oikeus päivähoitoon.
Myös työttömien lapsilla tämä oikeus
edelleen säilyy. Niilläkin lapsilla on oikeus
puolipäiväiseen hoitoon, joiden isä tai äiti hoitaa
pienempää sisarusta kotona.
Lapsen oikeuksia puolustetaan myös kotioloissa, kun
kotihoidon tuki kohdennetaan molemmille vanhemmille. (Timo Soini:
Leikataan puoleksi! — Mauri Pekkarinen: Mikä selitys!) Isien
kannustaminen lastenhoitoon tukee lapsia ja estää naisten
syrjäytymistä työelämästä.
Työnantajien nuivan suhtautumisen vuoksi monilla isillä on
ollut vaikeuksia käytännössä pitää perhevapaitaan.
Voin kertoa edustaja Sipilälle, että tarkoituksena
on myös selvittää vanhempainvapaiden
kustannusten tasausta, joka on ollut meidän pitkäaikainen
tavoitteemme ja toivottavasti nyt etenee.
Pienituloisten naisten toimeentuloa ja siirtymistä työmarkkinoille
helpottaa se, että vasemmiston vaatimuksesta puolison tulot
eivät enää pienennä työmarkkinatukea.
Kotihoidon tuen uudistuksen vaikutuksia on kuitenkin seurattava
tarkkaan. (Timo Soini: Ei se ole uudistus, se on leikkaus!) Myös
yksinhuoltajien ja muiden kuin normiheteroperheiden etu on huomioitava.
Kunnilla puolestaan on keskeinen rooli huolehtia päivähoitopaikkojen
riittävyydestä. (Mauri Pekkarinen: Niitä nyt
tarvitaan, tämän jälkeen!)
Arvoisa puhemies! Vasemmistolle tärkeintä on
lopettaa ihmisten eriarvoistaminen. Emme silti myöskään
väheksy hallitusohjelman kahta muuta painopistettä.
Talouden tasapainottaminen sekä kestävän
kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn luominen on otettava
huomioon kaikessa päätöksenteossa. Ne
eivät voi kuitenkaan jyrätä hallitusohjelman
muita tavoitteita. Ilman hyvinvointia ei ole kestävää taloutta,
ja ilman kestävää taloutta ei ole hyvinvointia.
Ennen budjettiriihtä julkisuudessa käytiin
hurjaa keskustelua rakenteellisista uudistuksista. Jopa oppositiopoliitikot
ja lehtien pääkirjoitukset vaativat kaikkien muiden
tavoitteiden alistamista julkisen talouden pikaiselle tasapainottamiselle.
Jättileikkaukset olisivat olleet paitsi moraalisesti
väärin myös talouden kannalta lyhytnäköisiä.
Suomen talous on yhä Euroopan vahvimpia. Julkinen nettovelka
on euroalueen alhaisimpia. Pitkän ajan kestävyysvajetta
aiheuttavan ikääntymisen vastapainoksi meillä on
poikkeuksellisen suuret eläkerahastot.
Olemassa olevat kilpailukykyongelmamme eivät johdu
liian korkeista palkoista tai veroista; esimerkiksi Ruotsissa
molemmat ovat meitä korkeampia ja silti taloudella menee
hyvin. (Mauri Pekkarinen: Samassa hallituksessa Kataisen kanssa!)
Arvoisa puhemies! Paniikkiratkaisut suhdanteiden mukaan muuttuvien
laskelmien perusteella olisivat haitallisia. Varmaa on se, että lähivuosina
tulee eläköitymään kymmeniätuhansia
julkisen sektorin työntekijöitä. Jonkin
ajan päästä ikääntyminen
tulee lisäämään myös
palveluiden tarvetta, jolloin palveluihin pitää palkata
entistä enemmän työvoimaa.
Emme hyväksy hoitajien, opettajien tai siivoojien vähentämistä.
Mutta jotta voimme tulevaisuudessa palkata heitä riittävästi,
nykyistä enemmänkin, on meidän uskallettava
purkaa rinnakkaisia järjestelmiä ja turhaa byrokratiaa.
Toivomme, erityisesti kuntalaisten takia, että lyhyen
tähtäimen puoluepoliittinen valtapeli sivuutetaan
silloin, kun kuntarakennetta ja palveluita uudistetaan. Suomessa
erikoissairaanhoito on jo nyt huippuluokkaa, mutta ennalta ehkäisevät
lähiterveyspalvelut ovat rapautuneita ja eriarvoistavia.
Sote- ja kuntauudistukset tarjoavat tärkeän mahdollisuuden
uudistaa rakenteita. Koska kunnat ovat palveluiden pääasiallinen
järjestäjä, on varmistettava, että niillä on
riittävästi sekä rahaa että työvoimaa
tulevaisuudessa. (Timo Soini: Leikataan valtionapuja!)
Kuntapäättäjät ovat aina
valittaneet samaa asiaa, että valtio antaa kunnille liian
paljon velvoitteita ja liian vähän rahaa. Kuntien
tilanteeseen hallitus tarjoaa nyt helpotusta vähentämällä niiden
velvoitteita miljardilla, kun niiden lakisääteisiä velvoitteita
puretaan. (Mauri Pekkarinen: Nyt lisäätte puolella
miljardilla!)
Emme sinänsä vastusta ajatusta purkaa kuntien
velvoitteita mutta suhtaudumme epäillen sen mittaluokkaan.
Mistä löydetään miljardilla
sellaisia palveluita, jotka eivät ole niin tärkeitä,
että niitä velvoitettaisiin järjestämään?
Velvoitteiden purku ei saa merkitä palveluiden ja hyvinvoinnin purkua.
Arvoisa puhemies ja hyvät edustajatoverit! Me vasemmistossa
arvioimme asiaa kokonaisuutena uudelleen siinä vaiheessa,
kun tiedämme, mitä nämä purettavat
velvoitteet olisivat. Peräänkuulutamme samaa vastuullisuutta
koko hallitukselta.
Oras Tynkkynen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On jo sinänsä melkoinen
saavutus, että kuusi hallituspuoluetta pääsi
sopuun vaikeista rakenteellisista uudistuksista. Se ei ollut kuitenkaan
viime viikon suurin uutinen. Vielä huomionarvoisempaa on
paketin laajuus: uudistukset yltävät vaikutuksiltaan
liki viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta sekään
ei vielä ollut riihen merkittävin anti.
Mullistavinta ja maailman mittakaavassa harvinaista on se, millä tavalla
jättimäinen kestävyysvaje pyritään
kattamaan. Hallitus tekee vaikutuksiltaan liki yhdeksän miljardin
euron suuruiset uudistukset leikkaamatta perusturvaa. Tukalassa
tilanteessa julkinen talous saatetaan siis tasapainoon romuttamatta
hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Jos tässä onnistumme — ja
me teemme kaikkemme sen eteen, jotta varmasti onnistumme — me
voimme näyttää esimerkkiä koko
maailmalle. (Sirkka-Liisa Anttila: Hyvä kun puolet saatte
siitä kasaan!) Vastuullisen ta-loudenpidon ja hyvinvointiyhteiskunnan
ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
Edellisissä puheenvuoroissa on hyvin kuvattu monia
riihessä tehtyjä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia.
Kaikki lapset pääsevät esikouluun, ympäristölle
haitallisia tukia karsitaan, kotihoidon tuki jaetaan tasa-arvoisemmin,
ulkomaalaiset opiskelijat pääsevät tekemään
töitä, ja sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus
laitetaan vihdoin remonttiin.
Erityisen ylpeitä olemme vihreissä siitä,
että työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen
etenee aimo harppauksen. Työttömyysturvaan ja
asumistukeen saadaan suojaosa, jonka ansiosta työn tekeminen
tulee kannattavammaksi. Työtön rakennusmies voi
tehdä muutaman päivän keikan kuukaudessa
ja vaikkapa nuori jakaa lehtiä kerran viikossa. Pienetkin
työt auttavat pysymään kiinni työelämässä ja
parantamaan omaa elämäntilannetta. Niin kuin työtön
puuseppä Anne Voutilainen Aamulehdessä suojaosasta
totesi: "Näin rohkaistaan pitkäaikaistyöttömiä hakemaan
töitä. Samalla valtio saa heidän palkkatuloistaan
verotettavaa tuloa." Vihreiden mielestä työnteon pitää kannattaa
aina. Parhaiten tavoitteen toteuttaa tunnetusti perustulo, mutta
nyt on edetty merkittävästi työnteon
kannattavuutta parantavaan suuntaan.
Työttömyysturvan ennakkomaksu ajaa puolestaan
samaa asiaa kuin pitkään esittämämme työttömän
verokortti. Työttömälle ennakkomaksu
aikaistaa tulojen saantia ja vähentää byrokratialoukkuja.
Kun kuusi puoluetta sorvaa sopua peräti yhdeksän
miljardin euron rakenteellisista uudistuksista, kaikki joutuvat
vuorollaan joustamaan. Jokainen ryhmä on joutunut punnitsemaan
vakavasti, kuinka pitkälle voi mennä kipeästi
kaivatun uudistuspaketin rakentamiseksi, ja tässä yhteydessä haluan
kiittää kaikkia hallituskumppaneita. Tiedän,
että tämä päätös
ei ole ollut kenellekään helppo.
Vihreille vaikea päätös oli opintotukikuukausien
rajoittaminen. Tukea on ronkittu tämän tästä kuvitellen,
että näin voidaan ratkaisevasti nopeuttaa opiskelijoiden
siirtymistä työelämään. Vaikuttavat
konstit ovat kuitenkin ihan muualla. Ne ovat opiskelijoiden ohjaamisessa
ja tukemisessa ja siirtymässä asevelvollisuuden
ja opintojen välillä. Hyvää on,
että tukikuukausien rajaamisesta säästyvät
rahat käytetään viimeistä senttiä myöten
opintotuen tason nostamiseen. Vielä parempi on, jos opiskelijoille
voidaan nyt vihdoin julistaa opiskelurauha. Annetaan opiskelijoiden
keskittyä opiskelemiseen. Maltetaan seurata näiden
uudistusten vaikutuksia ainakin pari vuotta.
Lapselle kuuluu oikeus turvalliseen ja tasokkaaseen päivähoitoon,
eikä sitä pidä rajata köykäisin
perustein. (Mauri Pekkarinen: Miksi kotihoito pitää rajata?)
Perheiden elämäntilanteet vaihtelevat, ja kyllä se
niin on, että paras asiantuntija arvioimaan päivähoidon
tarvetta on perhe itse. (Keskustan ja perussuomalaisten ryhmästä: Aivan
oikein!) Vihreät on siksi suhtautunut nuivasti päivähoito-oikeuden
rajaamiseen puolipäiväiseksi siinäkin
tilanteessa, että vanhempi on kotona perhevapailla, mutta
onneksi, niin kuin edustaja Lapintie edellä kuvasi, kaikilla
lapsilla säilyy vastedeskin oikeus päivähoitoon.
Kokopäiväiseenkin päivähoitoon
pitää päästä aina, kun
lapsen etu sitä edellyttää.
Riihen kuntalinjauksissa on aihetta sekä riemuun että vähän
pettymykseenkin. Ilahduttavaa on, että pitkän
kädenväännön jälkeen
tänne pääkaupunkiseudulle saadaan vaaleilla
valittava metropolihallinto. (Timo Soini: Ja samat ihmiset kahteen
paikkaan, valtuustoon ja metropoliin!) Kuntakohtaisen osaoptimoinnin
sijaan päästään ajamaan koko
seudun yhteistä etua. — Valtuutettu Soinikin pääsee
metropolihallinnossa edistämään tämän
koko maalle tärkeän seudun asioita. (Timo Soini:
Kyllä varmaan pääsee, jos äänet riittää!) — Nyt
perustettavan metropolihallinnon pitää kuitenkin
olla riittävän vahva ja itsenäinen. Toisaalta
tätä hallintoa ei saa käyttää verukkeeksi
lykätä välttämättömiä kuntaliitoksia
myöskään täällä Helsingin
seudulla. (Timo Soini: Mikä on välttämätöntä?
Espoo ja Kauniainen?)
Demokraattinen seutuhallinto on mainio ratkaisu. Se on jopa
niin mainio ratkaisu, että se sopii myös muille
suurille kaupunkiseuduille. Jos vaikka Tampereen ja Turun seuduilla
kunnat yhdessä niin haluavat ja tätä esittävät,
hallituksen tulee vakavasti harkita sitä, että vahva
seutuhallinto saadaan myös niille seuduille.
Kuntauudistusta vauhdittamaan on nikkaroitu perälauta,
jonka turvin hallitus voi tiukoin ehdoin ja rajatuissa tapauksissa
käyttää myös voimakeinoja. Näin
halutaan varmistaa se, että myös lukkoon ajautuneissa
tilanteissa kuntarakenne saadaan vastaamaan tämän
päivän haasteisiin. (Mauri Pekkarinen: On yksi,
joka tohtii kannattaa pakkoliitoksia!) Kuntien paimentaminen pakkoliitoksilla
voi kuitenkin hyvin olla ongelmallista kuntien demokratian ja siten
myös perustuslain kannalta. Perustuslakivaliokunnan onkin
syytä tutkia, onko esitetty ratkaisu linjassa perustuslain
kanssa.
Rakennepaketissa lasketaan paljon kuntien talouden kohentamisen
varaan, ja palveluiden tuottavuutta pitääkin ilman
muuta parantaa ja ylisääntelyn pakkopaitaa höllentää.
Savotta ei varmasti tule olemaan helppo, sillä kolme neljännestä kuntien
kuluista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen.
Kestävyysvajetta ei voi hoitaa leikkaamalla peruspalveluista.
Mutta uskooko joku tässä salissa todella, että kuntien
sadoista tehtävistä ei löydy mitään
karsittavaa, että Suomen kuntien osaava henkilöstö ja
vastuulliset päättäjät eivät
pystyisi parantamaan palveluiden tuottavuutta edes puolella prosenttiyksiköllä?
Arvoisa puhemies! Suomen suurin uhka on kyynisyys. Näin
arvioi viime viikolla Pertti Korhonen, maailmalla menestyneen Outotecin
toimitusjohtaja. Viime viikolla hallitus näytti kyynikoille.
Riihen päätösten määrätietoisella
toteuttamisella pystytään kuromaan umpeen julkisen
talouden ammottava kestävyysvaje. Väestön ikääntymiseen
vastataan huolehtimalla työllisyydestä, tuottavuudesta
ja terveydestä. Se ei ole ihan vähäinen
saavutus. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole vielä mitään
näyttöä!)
Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):
Ärade talman! Med sitt enhälliga budgetförslag, sitt
likaså enhälliga förslag till en stimulerande tilläggsbudget
inom givna, snäva ramar och framför allt genom
sitt eniga principbeslut om strukturreformer har regeringen visat
prov på handlingskraft. Talet om att regeringen inte är kapabel
att fatta stora beslut har kommit på skam. Regeringen Katainen
går i svenska riksdagsgruppens ögon
stärkt ur sina beslut i förra veckan.
Arvoisa puhemies! Mutta ennen kaikkea, ja tämä on
tärkeintä, tehdyt päätökset
vahvistavat Suomea. Kestävyysvajeen korjaamiseksi tarvittavat
toimenpiteet ovat saaneet myönteisen vastaanoton useimmilta
ja erityisesti asiantuntijoilta. Hallitus on nyt oikealla tiellä jatkaen
sillä kulkemista.
Yhdessä viime perjantaina tehdyn vastuullisen ja maltillisen
tuloratkaisun kanssa, josta työmarkkinaosapuolille on syytä antaa
vahva tunnustus, päätökset luovat edellytyksiä kilpailukyvyn
parantamiselle, lainojemme kolmen A:n luokituksen pysymiselle jatkossakin
ja antavat siten uutta toivoa hyvinvoinnin säilyttämisestä myös tuleville
sukupolville.
Toivoa herättää myös Suomen
pysyminen kolmannella sijalla World Economic Forumin tuoreella kilpailukyvyn
ranking-listalla, kun otetaan huomioon kokonaisuus, johon osaltaan
vaikuttavat myös terveydenhuolto, koulutus ja avoimuus.
Haasteen tarjoaa sen sijaan Nokian matkapuhelinsektorin myynti Microsoftille.
Toivottavasti Suomi pystyy osoittamaan uudelleen hyvää sopeutumis-
ja uudistumiskykyä.
Rakennepaketissa on myös eri yhteiskunnallisille ryhmille
hankalia aineksia, joita kukaan ei olisi mieluiten halunnut mutta
jotka ovat väistämättömiä.
Kuuden puolueen hallituksessa joudutaan tekemään
kompromisseja, ja kaikki kuusi hallitusryhmää ovat
tehneet kompromisseja, niin myös RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä.
Ärade talman! Det allra viktigaste elementet i strukturpaketen är åtgärderna
för att förlänga arbetskarriärerna
i början, i mitten och på slutet. Detta krävs
för att svara på de demografiska utmaningarna,
då fler går i pension än de som kommer
in på arbetsmarknaden. Vi behöver fler som jobbar
och då behövs det också fler jobb.
För slutändans del sker det till en början
med frivilliga åtgärder, men senast under nästa
regeringsperiod måste vi enligt svenska riksdagsgruppen
gripa till en höjd pensionsålder som svarar mot
den längre livslängden. Flitfällor motarbetas nu
positivt med morötter, så att man kan jobba och
förtjäna en del utan att gå miste om
sitt socialskydd, inte negativt med piskor som orimligt drabbar även
de arbetslösas familjer.
Arvoisa puhemies! Kotihoidon tuen uudelleen kohdentaminen on
tasa-arvoteko, (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole! Se on vain lavastettu
tasa-arvon kaapuun!) mutta sen sosiaaliset vaikutukset on selvitettävä ennen
yksityiskohtien lukkoon lyömistä. Selvää on
jo, että tämä ei koske yksinhuoltajia,
mutta kyse on myös siitä, miten kohdellaan yksinyrittäjiä,
jotka eivät voi jättää yrityksiään tuuliajolle.
(Timo Soini: Äitien kimppuun piti käydä!)
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisessa,
mikä vastaa jo monissa kunnissa vallitsevaa käytäntöä,
ei ole dramatiikkaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kyse
on lasten subjektiivisesta oikeudesta sosiaaliseen yhdessäoloon
ja kasvatukseen. Sen vuoksi emme olisi mielellämme halunneet
puuttua siihen, mutta teimme kompromissin.
Ärade talman! Ett höjt studiestöd,
men för en något kortare tid borde ligga också i
de studerandes intresse, särskilt som bättre möjlighet
till sommarstudier även på heltid ska erbjudas.
En obligatorisk förskola är väl motiverad.
Det är nu bara en liten grupp, men en utsatt sådan,
som inte går i förskola. Förskolan ger
alla barn en bättre start på den egentliga skolgången.
En förlängd läroplikt kan också motiveras
som en åtgärd mot utslagning, men fungerar inte
om man inte, vid sidan av ett tionde grundskoleår och andra
stadiets utbildning i gymnasium eller yrkesutbildning, erbjuder
också en enkel läroavtalsmodell för dem
som inte orkar sitta på skolbänken utan vill komma
direkt ut i arbetslivet. Vi kan och bör här ta
exempel av Tyskland och Sverige. Här krävs en
vidareberedning, som beaktar företagens behov och motivation
att ta emot unga och introducera dem i arbetslivet.
Arvoisa puhemies! Myös kuntauudistusta koskevilla päätöksillään
hallitus osoittaa olevansa tosissaan. Nyt katseet kohdistuvat erityisesti
kaupunkiseutuihin, joissa uhka valtioneuvoston tekemällä päätöksellä yhdistämisestä
vihonviimeisenä keinona,
jollei normaali vapaaehtoinen prosessi johda tuloksiin, voi toivottavasti
kannustaa määrätietoisiin neuvotteluihin.
On toivottavaa, että piiska toimii porkkanana. Asia tulee
kuitenkin perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi, ja siten hallituksen
päätös on ehdollinen: ratkaisun tulee
kunnioittaa kyseessä olevan väestön tahtoa.
Ärade talman! En metropolförvaltning, och inte
fusioner av städerna, behövs i Helsingforsregionen
för att ta hand om beslut på de samhällsområden
som inte redan nu sköts på regionnivå, men
där en regional helhetssyn är nödvändig. Det
gäller inte minst trafikplanering, boende och markanvändning.
Men det gäller också koordineringen av den service
som även över kommungränserna erbjuds
den svenska befolkningen på dess modersmål. Svenska
riksdagsgruppen är tillfreds med att dess linje för
metropolområdet nu blev hela regeringens linje.
Arvoisa puhemies! Nyt on välttämätöntä jo syksyn
aikana konkretisoida, täsmentää ja ennen kaikkea
ryhtyä toimeenpanemaan hallituksen periaatepäätöstä.
Kun kuntien menoja on siten leikattava miljardilla, kyseessä ei
ole helppo operaatio. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetulleena
ajatusta, jonka mukaan kunnat saavat nykyistä vapaammin
määritellä tietyt normit palveluilleen.
Kyse on kuitenkin vastuullisesta vapaudesta. Se ei saa synnyttää suurempaa
epätasa-arvoa eri kuntien asukkaiden välille.
Ärade talman! I samband med en upplysning av statsministern
mäts regeringens förtroende inte formellt. Svenska
riksdagsgruppen vill ändå meddela att dess förtroende
för regeringen och dess handlingskraft har stärkts
märkbart. (Ben Zyskowicz: Bra, samma här!)
Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatteja on viime päivinä syytetty
siitä, että olisimme myyneet arvomme hallituspaikan
takia. Nämä syytökset ovat tulleet enimmäkseen
oppositiopuolueiden edustajilta. Arvostelu johtuu siitä,
että hyväksymme hallituksen tekemän päätöksen
rakenteellisista uudistuksista ja annamme niille tukemme.
Arvoisa puhemies! Luen teille muutaman otteen eräästä ohjelmasta:
"Tarvitsemme poliittiseen päätöksentekoon talousrealismia,
joka merkitsee säästötoimia, velanoton
katkaisemista sekä tuottavuuden kasvattamista."
"Kuntien velkaantumisen pysäyttämiseksi kunnilta
siirretään tehtäviä."
"Valtion tuottavuusohjelma uudistetaan siten, että se
perustuu todellisen tuottavuuden parantamiseen työtapoja,
johtamista, jaksamista ja uutta teknologiaa hyödyntämällä."
Arvoisa puhemies! Nämä esimerkit on poimittu
kristillisdemokraattisen puolueen vaaliohjelmasta. Nämä samat
kohdat olisivat voineet olla myös lainauksia hallituksen
uudesta rakennepoliittisesta ohjelmasta, jossa on useita meidän
jo pitkään ajamiamme uudistuksia. Mutta on päivänselvää,
että siellä on myös kohtia, joista olemme
eri mieltä. Tässä on viitattu kotihoidon tuen
muutoksiin. Voin vain sanoa, että me vastustimme ja yritimme
erilaisia vaihtoehtoja, erilaisia kompromisseja viime metreihin
saakka, (Timo Soini: Eikö ollut liittolaisia?) mutta me hävisimme,
ja demokratiaan kuuluu myös, että joskus voidaan
hävitä. (Timo Soini: Oliko yhtään
liittolaisia?)
Arvoisa puhemies! Ylivelkaantumiseen ja kestävyysvajeeseen
on suhtauduttava vakavasti. Heikko huoltosuhteemme on keskeisimpiä syitä kestävyysvajeelle.
Työikäisten määrä vähenee samaan
aikaan, kun julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen tarve kasvaa.
Työuria on tästä syystä pystyttävä pidentämään
ja tehdyn työn määrää lisäämään.
Vaikuttavan perhepolitiikan asemaa ei tule myöskään
unohtaa, jos haluamme korjata huoltosuhdetta pitkällä aikavälillä.
Värderade talman! Det är av yttersta vikt
att vi också lyckas verkställa reformen av kommun- och
social- och hälsovårdssektorn. Regeringens förslag
om att gallra bland kommunens uppgifter och skyldigheter ger i sammanhanget
en tydlig signal. Det är allvar och regeringen vill föra
reformarbetet vidare i rätt riktning.
Vår riksdagsgrupp betonade inför budgetrian vikten
av att förbättra industrins konkurrenskraft. Justeringen
i inkomstskattegrunderna innebär att regeringen stöder
köpkraften i en situation av mycket måttfulla
löneuppgörelser. Det är också bra
att den tidigare planerade åtstramningen av kilometerersättningarna
nu återtas.
Med beaktande av de merkostnader som det olyckliga beslutet
om svaveldirektivet medför är det bra att farledsavgifterna
halveras och banskatten för godstransporter slopas för åren
2015 till 2019.
Arvoisa puhemies! Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin,
minkä vuoksi on pidettävä huoli siitä, että Suomi
on hyvä paikka yrittää. Hyvinvoivat, kasvuhakuiset
pienet ja keskisuuret yritykset ovat tässä avainasemassa.
Tästä syystä kannatamme yhteisöverokantojen
alennusta, joka parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia investoida
ja työllistää. Me tarvitsemme todellisia
kannustimia, sillä ilman niitä yritystoiminta hiipuu
ja työttömyys räjähtää käsiimme.
Työmarkkinaratkaisusta syntynyt neuvottelutulos on
työllisyyttä tukeva, ja ryhmämme on ottanut
sen vastaan erittäin positiivisesti. Pidämme myös
hallituksen suunnitelmia ratkaisun tukemiseksi hyvinä.
Ryhmämme on jo aiemmin nostanut esille laivojen väylämaksujen
keventämisen ja esittänyt kilometrikorvausten
kiristykselle oman mallin. Hallituksen esittämät
ehdolliset tukevat toimet tuloverotuksesta, väylämaksuista
ja kilometrikorvausten kiristyksestä luopumisesta tukevat
oivalla tavalla rakenneuudistusten kokonaisuutta.
Arvoisa puhemies! Keskeisimmät päätökset rakenneuudistuksista
liittyvät kuntatalouteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
On äärimmäisen tärkeää,
että pystymme parantamaan kuntasektorin ja julkisen terveydenhuollon
tehokkuutta.
Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet
rajusti, ja samalla valtionosuuksien määrä on
lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Valtionosuusjärjestelmää uudistamalla
ja kuntien tehtäviä karsimalla pystymme aikaansaamaan
suuria rakenteellisia säästöjä.
Nämä toimenpiteet tulee tehdä niin, ettei
säästöjä kohdisteta kansalaisten kannalta
oleellisiin palveluihin. Tarvitaan priorisointia. Kestävyysvajeen
korjaaminen vaatii sen arvioimista, mitkä ovat niitä palveluita,
jotka yhteiskunnan on hoidettava.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa on monia muitakin hyviä uudistuksia.
Nostan esille ensinnäkin kannustinloukkujen purkamiseksi
tehdyn päätöksen työttömyysturvan
työtulojen suojaosuudesta. Toimenpideohjelma alkoholin
kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi on samoin erittäin
tervetullut ryhmällemme. Haluan myös nostaa esille
ict:n tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisen,
joka nousee vahvasti esille ohjelmassa.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää ratkaisua
kotihoidon tuesta epäonnistuneena. (Timo Soini: Kuka sen
keksi?) Meidän on hyvä muistaa, että Suomessa
on monenlaisia perheitä, jotka elävät
hyvin erilaisissa tilanteissa. Kotihoidon tuen jakaminen puoliksi
vanhempien välillä heikentää perheiden
valinnanvapautta. (Timo Soini: Näin se on! — Välihuutoja
vasemmalta) Pidämme kuitenkin hyvänä sitä,
ettei kotihoidon tuen määrään
ja kestoon tehdä muutoksia. Olemme myös tyytyväisiä aikaisemmin
tehtyyn päätökseen joustavasta hoitorahasta,
joka astuu voimaan ensi vuoden alusta ja omalta osaltaan parantaa
perheiden valinnanvapautta. (Markku Rossi: Eli perheiden ryöstö siunataan!)
Kristillisdemokraattien tavoitteena on hallituksessakin tehdä vaikuttavaa
ja perheiden aseman huomioivaa perhepolitiikkaa. Valitettavaa on,
että jäämme tässä liian
usein yksin. (Välihuutoja) Jos oppositiopuolueet olisivat
viime vaalien jälkeen suostuneet hallitukseen, niin ehkä me olisimme
onnistuneet paremmin näissä neuvotteluissa.
Herr talman! Denna av arbetsmarknadsparterna nådda
löneuppgörelsen tillsammans med de budgetbeslut
som regeringen fattat stöder tillväxten och sysselsättningen,
samt de strukturpolitiska beslut som styr i den offentliga ekonomin
in på en ny riktning som ger en stabilare grund för Finlands
konkurrenskraft och härmed bättre förutsättningar
för att ekonomin ska återhämta sig.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei
pelkää kritiikkiä. Me teemme sen, mitä me
koemme oikeaksi, ja pyrimme meille annetun mandaatin puitteissa vaikuttamaan
isänmaan parhaaksi tässä vaikeassa tilanteessa.
Sivuun jääminen ja valittaminen eivät
vie asioita eteenpäin. On parempi olla mukana ja vaikuttaa.
Tämä vaatii todellista rohkeutta ja selkärankaa.
(Timo Soini: Onko joku kynnyskysymys? Onko mitään
kynnyskysymystä?) Se vaatii hiljaista arvokkuutta ja nöyryyttä,
joka kumpuaa aidosti halusta toimia koko kansakunnan edun puolesta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi pääministeri Katainen, 5 minuuttia
puhuja-aitiosta.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset eduskuntaryhmille puheenvuoroista.
Jos oikein pidin kirjaa, niin yhtä ryhmäpuheenvuoroa
lukuun ottamatta ryhmäpuheenvuoroihin sisältyi
ajatuksia kestävyysvajeen umpeen kuromisesta. (Martti Korhonen: Kenellä ei?
Olisiko ollut perussuomalaiset? — Timo Soini: Kukas sieltä puuttui?)
Hallitus on oman linjauksen tehnyt siitä, että kun
meidän rakennemuutospakettiin sisältyi joitakin
toimia, jotka lisäävät menoja... (Välihuutoja
perussuomalaisten ryhmästä) — Minä toivoisin,
että kuuntelisitte. — Me olemme tehneet itse sen
peruslinjauksen, että rakennemuutospaketin toimenpiteestä kun
syntyy tai jos syntyy lisäme-noja, niin ne menot säästetään
budjetin sisältä eli kehyksen puitteissa toimitaan.
Tämä olisi semmoinen ensimmäinen kysymys,
sopiiko tämä sama peruslinja myös oppositiopuolueiden
kanssa, koska silloin olisi helpompi verrata meidän kaikkien
toimenpiteitä. Eli jos toiset lähtevät
siitä, että menoja voi kasvattaa kuinka paljon
vain, niin sitten me emme pysty puhumaan samasta asiasta. Mutta
kun vastaatte, niin kertokaa, oletteko valmiita sitoutumaan siihen
samaan, että kehysten puitteissa toimitaan.
Joissakin puheenvuoroissa, itse asiassa ehkä perussuomalaisten
puheenvuorossa, tuli esille semmoinen käsitys, että perussuomalainen
puolue tai politiikka on kaikkivoipainen. Eli Nokian kaupat ja kaikki
maailman muutokset voidaan estää yhden puolueen
tai Suomen parlamentin tai hallituksen päätöksillä.
Tämä ei ole totta. Tosiasioiden tunnustaminen
on viisauden alku, ja oman vallan tai oman tahdonkin rajallisuuden tunnustaminen
on ihan viisasta silloin, kun tehdään vastuullista
politiikkaa.
Tämän keskustelun aikana olisi erittäin
hyvä, jos keskusta ja perussuomalaiset vaikka pyytäisivät
virastomestareita kopioimaan teidän omat rakennemuutospakettinne
ja teidän arvionne niiden vaikutuksesta kestävyysvajeeseen,
niin että päästäisiin vertailemaan.
(Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)
Ja jos sopii, niin voitaisiin tehdä niin, jotta kansalaiset
saavat oikean kuvan, että teidän hyvin harkitut
kokonaispakettinne arvioidaan ihan samalla tavalla kuin meidän
pakettimme, että kuinka suuri vaikutus niillä on
nimenomaan kestävyysvajeeseen. (Timo Soinin ja Pertti Virtasen
välihuudot)
Tässä keskustelussa, vähän
niin kuin edustaja Backman totesi, menevät helposti sekaisin
budjettitasapainotus ja rakenteelliset uudistukset. Hallituksen
ensisijaisena tavoitteena tässä rakenneuudistuspaketissa
ei ole leikata menoja vaan tehdä semmoisia rakenteellisia
uudistuksia, jotka lisäävät työnteon
määrää, koska se lisää tuloja,
toisaalta lisätä julkisen sektorin tuottavuutta, koska
rahat riittävät parempaan, ja sitten totta kai luoda
myös uutta kasvua, jotta tuloja saadaan lisää.
(Pentti Kettunen: Väittääkö pääministeri
Katainen, että perussuomalaiset ovat vähä-älyisiä?)
Edustaja Soinin puhe oli sinänsä ihan viihdyttävä,
mutta — tämä on tietysti henkilökohtainen asia — olisin
pitänyt sen ehkä jossakin toisessa... (Välihuutoja)
Edustaja Soinin puhe oli sinänsä ihan viihdyttävä,
mutta ihan oma arvioni on se, että olisin pitänyt
sen ehkä jossakin toisessa tilanteessa, koska täällä kaikki
me muut puhuimme kestävyysvajeesta ja rakenteellisista
uudistuksista. (Jukka Gustafsson: Oikein! Helppo olla samaa mieltä! — Välihuutoja)
Te sivusitte ohuesti kestävyysvajetta. Oikeastaan meille
ei käynyt selville, onko teidän mielestänne
Suomessa kestävyysvajetta vai ei. Siinä puheessa
oli lainaus Eppu Normaalilta kylmästä silmästä ja totesitte,
että teillä on viisi pakettia, joilla kestävyysvaje
umpeen kurotaan. Minä uskon, kun sanotte, että teillä on,
mutta sopiiko teille, että se arvioidaan puolueettomasti
siten, että katsotaan kuinka suuri vaikutus teidän
toimenpiteillänne on kestävyysvajeessa? (Timo
Soini: Totta kai sopii!)
Keskustan puheenvuorossa sen sijaan oli erittäin paljonkin
itse asiassa konkretiaa ja vaihtoehtoja. Edustaja Sipilän
usein esillä pitämä kasvurahastoasia:
meillä on ihan samanlainen käsitys siitä teemasta,
me olemme sitä toteuttamassa. Sitten teidän kolme
kohtaa: Työn liikkuvuuden parantamiseen verotusta kehittämällä en
osaa ottaa suoralta kädeltä kantaa, mutta siinä on
sama ajatus eli se, että työtä pitäisi
kannattaa tehdä. Ja sitten palkka.fin kehitys, lupapalvelujen
kehitys ovat erittäin hyviä ajatuksia, samoiten
eläkeiän noston vaikutus tähän.
Puhemies! Ihan loppuun vain toteaisin, että minä todella
toivon, että me voisimme käydä ihan rakentavaa
ja vakavasti otettavaa keskustelua eri vaihtoehdoista, niin että puhumme
samasta asiasta — kestävyysvajeesta, rakenteiden
uudistamisesta — ja että me pidämme,
jokainen, kunnianhimon tason yhtä korkealla eli että vitsejä kertomalla
tai asiaa, keskustelua harhaan johtamalla ei kukaan pääsisi
kuin koira veräjästä. (Pertti Virtanen:
Jos pääministeri näyttäisi esimerkkiä!)
Maan hallituksella ei siihen ainakaan ole varaa. Me olemme sanoneet,
että jos toimenpiteemme eivät riitä,
me olemme valmiita tekemään lisää.
Minä toivoisin, että tänne tulisi semmoinen
vastuuntuntoinen kilpailu siitä, kuka esittää parhaita
ja tehokkaimpia toimia rakenteiden uudistamisessa. Kaikissa asioissa
on aina plussia ja miinuksia, vaikka hyvissäkin esityksissä,
niissä on aina toinen puoli. Nyt ei kannata keskittyä kaverin
haukkumiseen tai yksien totuuksien esittämiseen vaan huolelliseen
arviointiin. (Pertti Virtanen: Ei pääministeri
muuta tee kuin haukkuu! Anteeksi! — Pentti Kettunen: Mitä pääministeri
tekee?)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Valtiovarainministeri Urpilainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta. Sen
jälkeen debatti.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Hyvää istuntokautta!
Mielenkiinnolla tulin tähän keskusteluun, koska
mielestäni kesän aikana Suomessa on käyty
varsin hyvää julkista keskustelua Suomen talouden
tilasta ja myöskin kansalaisten kriisitietoisuus niistä haasteista,
joiden edessä me tällä hetkellä Suomessa
olemme, on korkea. Sen takia oli ehkä vähän
jännittävääkin tulla tähän
salikeskusteluun kuuntelemaan, onko kriisitietoisuus levinnyt myöskin
Suomen eduskuntaan.
Jos me katsomme tällä hetkellä Suomen
tuotannon tasoa, niin tuo taso on sama kuin 2006 syksyllä.
Me olemme menettäneet kuusi vuotta kasvua, mikä tarkoittaa
sitä, että meidän bruttokansantuotteemme
on 30 miljardia pienempi kuin se olisi tilanteessa, jossa me olisimme
olleet niin sanotun normaalin kasvun ajassa. (Mauri Pekkarinen:
Miksi?) Se tarkoittaa taas sitä, että meillä on
noin 12 miljardia euroa vähemmän verotuloja käytettäväksi
hyvinvointivaltion rahoittamiseen ja myöskin kaikista heikompiosaisten kansalaisten
tulonsiirtoihin.
Hyvät kollegat, Suomi on nyt tienristeyksessä.
Meillä on valittavana kaksi tietä. Toinen tie on
se, että me haluamme turvata hyvinvointivaltion myös
meidän lapsille, lastenlapsille, tuleville sukupolville.
Se tarkoittaa sitä, että tuohon tiehen mahtuu
myöskin vaikeita taipaleita sisälle, sellaisia
uudistuksia, jotka eivät välttämättä saa kansalaisilta
pelkästään hurraa-huutoja mutta jotka
ovat välttämättömiä,
jotta hyvinvointivaltio voidaan turvata. Toinen tie, jonka me voimme
valita, jokainen meistä mutta myöskin kollektiivisesti
me yhdessä, on se tie, että me annamme hyvinvointivaltion
näivettyä, palveluiden rapautua, sekä kuntien
että valtion velkaantua ja työttömyyden
kasvaa. Tämä hallitus valitsi ensimmäisen
tien, sen tien, että me haluamme turvata hyvinvointivaltion.
Se tarkoittaa sitä, että meidän on tunnustettava,
että meidän on tehtävä enemmän
Suomessa työtä, koska nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio
on mahdollista vain siinä tilanteessa, jos me pystymme
nostamaan työllisyysastetta, että me saamme yhä useamman suomalaisen
tekemään työtä, antamaan oman
panoksensa yhteiskunnan hyväksi (Mauri Pekkarinen: Näillä toimilla!)
ja sitä kautta olemaan myöskin yhteisissä talkoissa
mukana.
Me tarvitsemme Suomeen lisää työpaikkoja. Me
tiedämme sen, koska me käymme poikkeuksellisen
suurta teollisuuden rakennemuutosta läpi. Se tarkoittaa
sitä, että meidän pitää vahvistaa teollisuuden
perustaa mutta synnyttää myöskin tänne
uusia kasvualoja. Me tarvitsemme myöskin pidempiä työuria.
On selvää, että työuria täytyy
pidentää sekä alusta, keskeltä että lopusta. Tästä syystä hallituksen
viimeviikkoisten päätösten punaisena
lankana on työ: työnteon lisääminen,
uusien työpaikkojen synnyttäminen, työurien
pidentäminen.
Arvoisa puhemies! Minusta viime viikko jää Suomen
poliittiseen historiaan viikkona, jolloin hyvin laajasti suomalaisessa
yhteiskunnassa yli poliittisten puoluerajojen mutta myöskin
työmarkkinaosapuolten keskuudessa kyettiin asettamaan yhteinen
etu oman edun edelle. (Sari Sarkomaa: Juuri näin, hyvin
sanottu!) Kyettiin tekemään päätöksiä,
joilla ensinnäkin luodaan talouskasvulle edellytyksiä ensi
vuoden talousarvion kautta. Yhteisöveroa tullaan laskemaan,
liikenneinvestointeja tullaan käynnistämään
ja monilla muilla toimenpiteillä luodaan yrityksille edellytyksiä työllistää,
investoida Suomeen ja synnyttää uusia työpaikkoja.
Toisaalta me hyväksyimme lisätalousarvion, työllisyyslisätalousarvion,
jolla nopeasti laitetaan liikkeelle hankkeita, joissa suunnitelmat
ovat valmiina, jotka synnyttävät työpaikkoja,
niin homekoulujen, päiväkotien korjaamista kuin
liikennehankkeitakin ja totta kai myöskin Helsinki—Vantaan
lentokentän laajentaminen. Me hyväksyimme tiekartan,
jolla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys
turvataan, niin sanotun rakennepaketin, jossa on monia kohtia vielä auki.
Täällä joissain puheenvuoroissa viitattiin
siihen, että on edelleenkin kysymyksiä, mitä eri
yksityiskohdat tulevat tarkoittamaan. On selvä, että yli
30 kohdan paperissa on vielä monia asioita ja yksityiskohtia
auki, ja tavoite onkin, että tuo valmistelu tehdään
huolella niin, että marraskuun lopussa kaikista yksityiskohdista
pystytään tekemään konkreettiset
päätökset. (Juha Rehula: Kaikista?) Ja
totta kai myöskin työmarkkinaratkaisu, se, että työmarkkinaosapuolet
kykenivät sopimaan palkkaratkaisusta, joka on maltillinen,
joka parantaa työllisyyttä mutta myöskin
vahvistaa Suomen kilpailukykyä, on erittäin merkittävässä roolissa
sekä kestävyysvajeen näkökulmasta
että tässä suhdannetilanteessa.
Mutta nyt, arvoisa puhemies, olisi mielestäni reilua,
että myöskin oppositiolta tulisi konkreettisia
esimerkkejä, joilla Suomen talouden kolmoishaaste tullaan
voittamaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Keskusta esitti! Missä ministerin
korvat olivat?) Eli tullaan esittämään
konkreettisia toimenpiteitä, joilla vastataan vaikeaan
suhdannetilanteeseen, joilla vastataan teollisuuden ravisuttavaan,
kouriintuntuvaan rakennemuutokseen ja joilla vastataan julkisen
talouden pitkän aikavälin kestävyyshaasteeseen.
(Pentti Kettunen: Tulette saamaan!) Ja ainakin itse toivon, että keskustelua
voitaisiin käydä täällä faktojen
pohjalta hyvin rehellisesti, koska se on sitä, mitä suomalaiset
tässä tilanteessa ansaitsevat.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka haluavat osallistua tästä aiheesta
käytävään keskusteluun, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Sipilälle
kiitos rakentavasta puheenvuorosta ja otteesta. Selvästi
näkyy, että jo keväällä liikkeelle
lähtenyt yhteistyöhaluisuus ja -henki oli siinä vallalla
ja myöskin siitä löytyi selkeitä konkreettisia
esityksiä, jotka olivat samansuuntaisia kuin mitä hallitus
nyt omissa linjauksissaan on tehnyt, ja tavoite ennen kaikkea, mikä on
tärkeää, tuntui olevan yhteinen.
Mutta edustaja Soini, teidän puheessanne en kyllä havainnut
oikeastaan yhtään konkreettista esitystä.
Te olette vaatinut hallitukselta törmäkkää otetta
ja päätöksentekoa, mutta nyt yksi kerrallaan
te ammuitte ne joka ainoan alas. (Timo Soini: Ehei!) Mielestäni
teidän kannattaisi tutustua paremmin siihen paperiin. Se
on hyvä paperi. Teillä on ilmeisesti aika mennyt
tässä kesällä ministerisalkkujen
sovitteluun käteenne, mutta kun niihin vaaleihin on vielä aikaa,
niin nyt kannattaisi tehdä hyvää politiikkaa,
jotta vaaleissa pärjää. (Pertti Virtanen:
Alkeellista, alkeellista!)
Arvoisa puhemies! Täällä salissa
on kaiken kaikkiaan hyvä henki hallituksen sisällä tällä hetkellä mutta
myöskin sitten laajemmin yhteiskunnassa. Tätä henkeä pitää nyt
vaalia. Se pitää jalostaa päätöksiksi
suomalaisen tulevaisuuden parhaaksi.
Jouni Backman /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Soinin ei kannattaisi suunnitella
valtakunnansovittelijan tai rauhanneuvottelijan uraa. Sen verran
erikoinen oli äskeisen puheenne lopun yhteistyötarjouksen
pohjustus. Siinä hallituksen aitiossa jouduttiin poskea
kääntämään useampaankin
kertaan.
Edustaja Sipilä, teidän rakentavan puheenvuoronne
osalta on sillä tavalla helpompi käydä keskustelua.
Totesitte jälleen, että pitäisi myydä TeliaSonera-osakkeet.
Tältä osin olen ihmetellyt vähän
tätä teidän talousoppianne. Voisitte
sitä tässä vähän avata.
Keskustalle varsinkin pitäisi olla selvää,
että lypsävää lehmää ei
kannata tappaa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)
Jos ja kun sieltä TeliaSonerasta saa osinkotuottoja 6,5
prosentin verran ja valtio saisi saman summan otettua velkaa 1,3
prosentin korolla, niin ainakin perinteisen Ojalan laskuopin mukaan
tällainen yhtälö ei oikein ole hyvää talousoppia.
Sen takia voisitte vähän perustella tarkemmin,
miksi olette valmiit luopumaan näistä osinkotuloista.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on johdonmukaisesti aina ottanut
tuon tyylilajin, että puhuu kuin isä lapselle.
Mikäpä siinä, isien asialla te tunnutte
nyt olevan enemmän kuin äitien asialla, ainakin
mitä kotihoidon tukeen tulee. (Naurua)
Arvoisa puhemies! Täällä on perussuomalaisen
valiokuntaryhmän vastalause 7. päivänä kesäkuuta
2013. Täällä on jätetty kasvupaketti, työllisyyspaketti,
energiapaketti, veropaketti ja hyvinvointipaketti. Oletan, että pääministeri
on tähän perehtynyt. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla
275 miljoonalla eurolla sähköverotusta. Samoin
windfall-vero. Miksi te päästötöntä energiaa — jota
on siis ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima — miksi te tämmöisen
rakenteellisen uudistuksen teette, että te ympäristöystävällisintä energiaa
rupeatte verottamaan? Mikä pitkän tähtäimen
ympäristöystävällinen teko tämä on?
Ja, arvoisa pääministeri, vielä aivan
lopuksi: (Puhemies koputtaa) esitin aivan selvästi kulutaakan
pienentämistä yrityksiltä. Se on rakenteellinen
uudistus työllistämisen edistämiseksi.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri kuulutti,
että mistä löytyy se vaihtoehto. Keskusta
esitti jo viime vuoden syyskuussa kunta- ja sote-uudistuksen vaihtoehdoksi
kotikunta—maakunta-mallin. Hallitus lupasi ennen kuntavaaleja
vain sen, että pakkoliitoksia ei tule. Viime joulukuussa
esitimme kasvurahastoa, Valtion infra Oy:tä, työurien
pidentämistä ja toimia työhyvinvoinnin
lisäämiseksi. Helmikuussa tarkensimme toimia,
miten keskusta turvaa talouskasvun, uudistaa rakenteita, purkaa
normeja, arvioi uudelleen julkisen hallinnon tehtäviä,
sujuvoittaa julkista hallintoa, varmistaa koulutuksen kilpailukyvyn
ja ottaa käyttöön valtiontalouden menosäännön.
Toivon, että tähän ei enää käytetä energiaa
tässä salissa, että olemmeko me esittäneet
vaihtoehtoja. Ehkä vähän liikaakin. Jos
pitää vielä enemmän esittää,
niin sitten pitää kyllä toivoa teiltä jo
vähän resursseja meille. Me voimme kyllä tehdä sen
kuntien tehtävien karsimislistankin, jos annatte vähän
meille apua. (Naurua)
Edustaja Backmanille vastauksena: jos me emme tässä salissa
usko suomalaiseen työhön enemmän kuin
Soneran osinkotuottoon, niin me istumme väärässä paikassa.
(Eduskunnasta: Juuri näin! — Markku Rossi: Nyt
osui ja upposi!)
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Hallitusohjelman kirjauksista yksi iso rakenteellinen
uudistus on tähän mennessä edennyt melko hitaasti:
harmaan talouden torjunta. Nyt tässä rakenneuudistuspaperissa
koko hallitus on myöntänyt ja nähnyt
sen, että nimenomaan harmaa talous on iso rakenteellinen
ongelma. Tarkoituksena on nyt lähteä uudistamaan
tuottajavastuuta, joka tarkoittaa sitä, että pääurakoitsija,
päätilaaja on se työn teettäjä,
joka vastaa myös näistä alihankintafirmojen
palkanmaksusta, työnantajamaksuista, veromaksujen suorittamisesta.
Tämä on sellainen rakenteellinen uudistus, joka
tervehdyttää työelämää,
laittaa kaikki yrittäjät ja firmat ja työntekijät
samalle viivalle, eikä enää suoda kilpailuetua
siitä, että välttelee julkisia maksuja meidän
muiden kustannuksella. Toivon todellakin, että nyt kun
se on uudelleen saatu kirjattua tähän rakennepaperiin,
niin asia myös etenee.
Jos yhden toiveen saisin vielä esittää,
niin ammattiliittojen kanneoikeus lisäisi edelleen työntekijöiden
etuja. Toivottavasti siihenkin vielä päästään.
(Ben Zyskowicz: Mitä se yrittäjyyttä edistäisi?)
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin kiinnostuneena oppositiopuolueiden
puheenvuoroja. Toisessa punnittiin hallituksen esitystä ja
esitettiin oma vaihtoehto, toisessa meuhkattiin ja räyhättiin.
Toinen näistä puheenvuoroista oli oppositiojohtajan
puheenvuoro ja toinen oli valtiomiehen puheenvuoro. Jätän kuulijoille
arvioitavaksi, kumpi oli kumpi. (Pertti Virtanen: Toimittaja koulutukseltaan!)
Mutta, edustaja Soini, täytyy oikein tarkistaa, kuulinko
oikein. Sanoitteko todellakin puheenvuorossanne, että te
olette valmis palauttamaan Suomen suomalaisille? Vihreät
suhtautuu vähän toisin. Me katsomme, että avoin
ja kansainvälinen Suomi on ollut meidän kantasuomalaistenkin
etu ja meidän menestyksen ja hyvinvoinnin tae tähän
asti, ja ihan taatusti se tulee olemaan sitä myös
tulevaisuudessa. Tällä viikolla on varmaan aihetta
hetkeksi pysähtyä sen kysymyksen ääreen,
miltä Nokia olisi näyttänyt, jos rajat
olisi suljettu ulkomaisilta osaajilta, jos tähän
maahan ei olisi saatu yritysten käyttöön
parhaita mahdollisia osaajia ympäri maailman.
Mikaela Nylander /r:
Värderade talman! Det ligger ett stort mervärde
i det att regeringen nu har kommit överens om färdriktningen
för Finland. Regeringen har dock ett svårt arbete framför
sig under hösten då principerna ska konkretiseras,
men jag är övertygad om att ansvarstagande för
Finlands framtid garanterar att regeringen kommer att lyckas.
Arvoisa puhemies! Hallituksen linjaukset rakenteellisten uudistusten
toteuttamiseksi on nähtävä kokonaisuutena.
On tietysti hyvin helppoa tarttua johonkin yksityiskohtaan. Mielestämme suurin
arvo ja merkitys löytyy kuitenkin kokonaisuudesta ja valitusta
suunnasta. Suunta on oikea ja antaa kaivattua tulevaisuudenuskoa
tähän maahan.
Ja lopuksi ei voi muuta kuin ihmetellä, mikä oikeasti
estää vapaan opposition vapaa edustaja Soinia
vapaasti esittämään vaihtoehtoja, aitoja vaihtoehtoja.
Olisi ehkä korkea aika, että vapaa-ajattelijoista
kasvaisi vastuullisia päätöksentekijöitä.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Hallituksesta pois jääminen
ei vaadi suurta rohkeutta eikä edellytä suoraselkäisyyttä eikä suurta
sankaruutta. Törkeyksien huuteleminen puheen aikana salin
puolelta kentän pienimmälle pelaajalle ei sekään
ole osoitus suuresta rohkeudesta. Sen sijaan rohkeutta on se, että valtiovarainministeri
sanoo
selkeästi, että Suomi seisoo tienristeyksessä.
Rohkeutta on myöskin se, että pääministeri tuo
pöytään uudistuksia. Hallitus on esittänyt neljä selkeää rakenneuudistusta,
jotka koostuvat näistä: työllisyyttä,
tuottavuutta ja talouskasvua vahvistavat toimet, julkisen sektorin
tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistaminen, rakenteelliset uudistukset,
hallituksen tuki ja toimet kilpailukykyä palauttavalle
ja työpaikkoja lisäävälle palkkaratkaisulle.
Missä ovat opposition vaihtoehdot? Mikä on teidän
näkemyksenne näistä uudistuksista ihan
oikeasti?
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Olen pääministeri Kataisen
kanssa samaa mieltä siitä, että jotta
päästään keskustelussa hyvälle
tasolle, pitää olla keskeisistä käsitteistä ja
analyysistä kutakuinkin samaa mieltä. Mutta jos
otetaan esimerkiksi kestävyysvaje, jonka nimeen vannovat
kaikki, niin itse asiassa pääministerin puheessa
ja rakennepoliittisessa ohjelmassa oli erilainen arvio kestävyysvajeesta.
Aivan samalla lailla se on erilainen, kun kysyy eri tutkijoilta, tutkimuslaitoksilta
tai viranomaisilta. On aika hankala keskustella silloin, jos tätä kestävyysvajetta
ei ole kirjoitettu auki.
Toinen asia on se, onko talousanalyysi tehty oikein, ja väitän,
että ei ole tehty rakennepoliittisen ohjelman suhteen eikä ensi
vuoden budjetin suhteen. Tälle vuodelle kun lähdettiin
ja esitettiin tämän vuoden talousarviota, niin
silloin alijäämäksi arvioitiin 7,5 miljardia
euroa. Nyt se on jo yli 9 miljardia, ja mitä se on loppuvuodesta? Voi
mennä yli 10:n, ja mikä on se tekijä,
että ensi vuoden budjetissa, talousarviossa, alijäämä tipahtaisi
6,7 miljardiin, kun esimerkiksi yhteisöveroa on alennettu
miljardin verran?
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Neljä konkreettista esimerkkiä veropaketista. Meillä on
osinkoverouudistuksen toisenlainen porrastus. Taulukko löytyy
täältä. Haluamme kaivosveron, jotta suomalaisia
mineraaleja ei lahjoiteta ilmaisjakelulla monikansallisille yrityksille.
Haluamme palauttaa varallisuusveron ja verottaa suursäätiöitä.
Pieneltä eläkeläiseltä kyllä viedään
mutta suursäätiöltä ei viedä mitään. Kyllä näitä vaihtoehtoja
on.
Mutta minä haluaisin nyt kysyä arvoisalta
pääministeriltä: Kuka keksi tämän
kotihoidon tuen silpomisen? Kenen idea se on? Minulle ei tullut muuta
selväksi kuin se, kun edustaja Östman sanoi, että hänen
ideansa se ei ollut. Voitteko te vastata, kenen idea se on? Sitten
vielä kokoomuksen puheenjohtajana: onko tämä linjassa
teidän vallitsevan puolueohjelmanne kanssa perhepolitiikasta?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Huomaan sen, että hallituspuolueet eivät
ole vaivautuneet lukemaan perussuomalaisten vaihtoehtoja. Meillä on
ollut kaksi vaihtoehtobudjettia, joissa on kymmeniä sivuja.
Siellä on yksityiskohtaisesti esitetty perussuomalaisten vaihtoehdot
hallituksen esityksiin, mitä tulee tähän
budjettiin ja moniin rakenteellisiin uudistuksiin. Suosittelen,
että lukisitte sen ennen kuin väitätte,
että meillä ei ole vaihtoehtoja. (Jukka Gustafsson:
Kyllä pääkohdat pitää ryhmäpuheissa
olla!)
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilaisen rohkeiden ja realististen
puheenvuorojen jälkeen kesällä, joissa
hän sanoi, että tämä maa tarvitsee
rakenteellisia uudistuksia, odotukset virittyivät aika
korkealle budjettiriihessä tehtäviä rakenneuudistuksia
silmällä pitäen. Tällä kertaa
hallitus ei pelkästään täyttänyt
odotuksia vaan hallitus ylitti odotukset. Tämä hallituksen
onnistuminen yhdessä työmarkkinaratkaisun kanssa
on selvästi lisännyt nyt luottamusta Suomen talouteen
ja siihen, että Suomi selviää. Uskon
itse, että tietty käänne on käsillä.
Nyt hallituksella on tuhannen taalan paikka edelleen vahvistaa
tätä luottamusta sillä, että nämä linjaukset
todellakin viedään konkreettisiksi päätöksiksi
syksyn aikana. Toisaalta on olemassa myös tuhannen taalan
paikka heikentää tätä luottamusta
sillä, että nämä vesittyisivät
jatkovalmistelussa. Kannustan hallitusta siihen, että tälläkin
kertaa hallitus ylittäisi odotukset.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomi nousee vain työllä.
Työmarkkinajärjestöt sen ymmärsivät,
kiitos heille ratkaisuista. Tekin, arvon ministerit, puhutte työstä,
mutta valitettavasti konkreettiset toimet puuttuvat esityksistänne
ja rakenneuudistuksistanne. Te pyydätte apua meiltä oppositiosta,
(Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) ja
keskusta sitä on valmis tarjoamaan. Te olette jo korjanneet
osinkoverotusta puheenjohtajamme Sipilän vinkistä,
hyvä näin, nyt te toteutatte työttömille
300 euron suojaosuuden, kiitos siitäkin. Mutta kuunnelkaa
lisää esityksiämme! (Ben Zyskowicz: Ei
toteutettu silloin, kun keskusta oli hallituksessa!)
Me ehdotamme, että pienet ja keskisuuret yritykset
yritysmuodosta riippumatta saavat samat verokannusteet, mitkä yhteisöveroale
tuo suurille osakeyhtiöille. Toteuttakaa sekin. Me ehdotamme,
että yksinyrittäjille annetaan palkkatuki ensimmäisen
työntekijän palkkaamiseen, jotta syntyy työpaikkoja.
Toteuttakaa sekin. Toteuttakaa siirtyminen fossiilisesta energiasta
nopeasti kotimaiseen uusiutuvaan, koska työpaikat ja rahavirrat
jäävät Suomen taloutta vahvistamaan.
Jos haluatte lisää esityksiä, niitä olemme
teille aina valmiita toimittamaan, mutta teidän on tartuttava
niihin eikä vain perättävä niitä.
Tutustukaa ehdotuksiimme, ennen kuin vähättelette
niitä. (Sari Sarkomaa: Nyt ne toteutuvat, toisin kuin ennen!)
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Puhemies! Tässä rakennepaketin
osalta asetettiin tavoitteet, ja voi sanoa, että kirkkaasti
ylitettiin ne. Iso kiitos siitä ministeri Urpilaiselle
ja muille hallituspuolueille.
Tässä on todellisia helmiä: työttömyysturvassa
otetaan käyttöön työtulojen
suojaosuus, asumistuki ei leikkaannu, esikoulu muutetaan velvoittavaksi,
mikä puolestaan on hyvä asia lasten tasa-arvoisten
oppimisvelvollisuuksien parantamiseksi, oppivelvollisuutta pidennetään,
tästä saadaan hyvää siltaa yli
nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Ja sekin on
minusta rehellistä sanoa, että kuntapuolella on
hyvä, että nyt näitä tehtäviä puretaan,
koska ei ole oikein pelkästään se tie,
että valtionosuuksia aina leikataan mutta tehtäviä samaan
aikaan lisätään. Eli tämä on
hyvä asia, ja itse tietenkin lappilaisena pidän
tärkeänä sitä, että kilometrikorvausten leikkaukset
nyt perutaan.
Kaiken kaikkiaan voi kyllä sanoa, että oppositiojohtaja
Soini on ilmeisesti vielä kesäterässä tai ruosteessa,
koska on niin vaimea tämä keskustelu täällä tänään.
(Timo Soini: Kaikki on kimpussa kuitenkin!)
Kaj Turunen /ps:
Jos hallitus ei ole lukenut perussuomalaisten vaihtoehtoa, niin
näyttää siltä, että keskusta
ja edustaja Tiilikainen on ainakin ne lukenut, mikä sinällänsä on
ihan hyvä asia.
Hallitus on unohtanut nyt tässä yhteydessä erittäin
merkittävän tekijän Suomessa, ja se on nimenomaan
pienet mikroyritykset. Minä olisin toivonut, että tässä paketissa
olisi nyt ollut mukana arvonlisäverottoman toiminnan alarajan
nosto vähintään 20 000:een,
mutta jos laskelmien mukaan se tehtäisiin, niin se pitäisi
nostaa jopa 50 000 euroon. EU ei ole sen ongelma, EU on
antanut luvan Romaniassa jopa 65 000 euroon.
Ja toinen asia on sitten tämä Viron-mallinen verotus
pienyrityksille. Nämä ovat kaksi sellaista tekijää,
että jos miettii sitä, mihin uudet työpaikat
ovat syntyneet Suomessa 2000-luvulla, kaikki uudet työpaikat
ovat syntyneet nimenomaan pieniin yrityksiin. Suurteollisuudesta
ne ovat vähentyneet. Eli tässä yhteydessä olisi
pitänyt pikkuisen antaa kannustimia nimenomaan pienille yrityksille.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitos tupon tekijöille ja siinä auttaneille! Onnittelut
myöskin hallitukselle siitä, että tämä rakennepaketti
on saanut julkisuudessa monelta kohtaa ihan hyvää vastaanottoa.
Mutta, arvoisa puhemies, minun täytyy kyllä sanoa,
(Sosialidemokraattien ryhmästä: Nyt kannattaa
lopettaa! — Naurua) että tämä 9
miljardia, josta monet teistä täällä puhuvat
ikään kuin se olisi jo satamassa, on monin kohdin
tyhjän päällä, se on monin kohdin
väärällä pohjalla ja siitä puuttuvat
talouden kasvua vauhdittavat ainekset. Kun sanon, että se
on tyhjän päällä, te esitätte työurien,
työllisyysasteen nostamista ilman, että teillä on
konkreetteja toimia lainkaan. Te esitätte kuntien erilaisista
menoista niitten karsimista ilman, että teillä on
mitään kunnon listaa. Te esitätte sellaisia
väärällä pohjalla olevia ratkaisuja kasapäin,
jotka tuovat ja tuottavat yhteiskunnassa epäoikeudenmukaisuutta,
epätasa-arvoa eivätkä myöskään
edistä rakenneuudistuksia.
Ja niin kuin sanottu: teiltä ennen kaikkea puuttuvat
ne toimenpiteet, joilla taloudellista kasvua vauhditettaisiin. Kuntien
pakkoliitokset ja lasten kotihoidon tuen leikkaaminen ovat kaksi
esimerkkiä, joista toiseen puhemies on puuttunut. (Sari
Sarkomaa: Ei sitä leikata!) Olisin toivonut, että hän
olisi puuttunut tähän toiseenkin. Teillä on
siis myös kasapäin ei rakennemuutosta edistäviä (Puhemies
koputtaa) eikä talouden tehokkuutta parantavia toimia.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen kirjoitti muutamia
päiviä sitten blogiinsa, että hallituksen
johdolla tulisi kyetä rakentamaan vaalikauden yli ulottuva
yhteiskuntasopimus, jolla talous saadaan kasvuun ja työtä ihmisille.
Sopimukseen pitäisi kuulua maltillinen työmarkkinaratkaisu,
työpanoksen lisäämisohjelma, yrittäjyysohjelma
ja elvytystä tulevaisuusinvestointeihin.
Edustaja Pekkarinen, oli hyvä, että kiititte
jo työmarkkinasopimusta, mutta kyllä nämä muutkin
elementit löytyvät. Jos te katsotte sitä hallituksen
rakennepaperia, siellä on merkittäviä toimenpiteitä yrittämisen
edistämiseksi, kasvurahastot laitetaan liikkeelle, työttömien
kannusteet ottaa lyhytaikaista työtä vastaan,
normien ja sääntelyjen purku, lupakäytäntöjen
nopeuttaminen. Lukuisia toimenpiteitä.
Kukaan ei ole täällä väittänyt,
että nämä olisivat tällä valmiit,
mutta, edustaja Pekkarinen, tämä on ensimmäinen
kerta, kun tällaisia päätöksiä laitetaan
kertaheitolla valmisteluun. Ja kuten täällä on
todettu, nyt sen valmistelun pitää olla määrätietoista
ja takarajasta pitää pitää kiinni, jotta
me saamme (Puhemies koputtaa) nämä tärkeät
asiat päätökseen.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tärkeitä asioita kaikki,
mitä on noussut esille, mutta oikeastaan haluaisin ehkä kysyä pääministeriltä liittyen
tässä teidän puheessanne tähän,
kun sanoitte, että Suomen viennin rakenne on yksipuolinen.
Näinhän se on, ja kun sitten katsotaan niitä toimenpiteitä,
mitä tapahtuu, sitä taustaa vasten, minkä te
myös sanoitte täällä, että Maailman
talousfoorumin julkistaman tutkimuksen mukaan Suomen rakenteellinen
kilpailukyky on edelleen maailman kolmanneksi paras, niin ne ovat
vähän ristiriitaisia asioita keskenään.
Jos meillä on rakenteellinen kilpailukyky maailman kolmanneksi
paras ja silti me emme pysty rakenteita kehittämään
niin, että me jalostusarvoa pystyisimme nostamaan, niin
se on ymmärtääkseni semmoinen tulevaisuuden
ison luokan kysymys. Kun nyt luen näitä läpi,
niin kun minä katson esimerkiksi johtamiseen, luovuuteen,
myyntiin, markkinointiin elikkä sille puolelle, mistä me
itse asiassa sitä tulopohjaa pystymme vahvistamaan, ei
hirveästi toimenpiteitä ole siellä sisällä.
Te olette varmaan sitä miettineet, ja mielelläni
kuulisin, mitä te olette sen osalta miettineet.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministeri Katainen, 2 minuuttia paikalta.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Tästä kuntien normien
purusta ja velvoitteiden purusta: Se on tosi iso ja vaikea asia.
Niin kuin edustaja Pekkarinen tuossa äsken totesi, meillä ei
ole siihen vielä ratkaisuja, mutta tarkoitus on, että marraskuun
loppuun mennessä tulee. Tehkää, hyvät
ihmiset, omalta puoleltanne niitä vastaavia esityksiä,
(Ben Zyskowicz: Pekkarisen lista otetaan vastaan!) ja tämä on
ihan aito pyyntö. Kun te haluatte vaikuttaa, niin nyt on sen
paikka. Se ei ole kenellekään helppoa. Pitäisi vain
pyrkiä löytämään ne
normit, jotka parhaiten lisäävät luovuutta,
kun niitä purkaa, ja päinvastoin: joiden olemassaolo
estää luovuuden ja tuottavuuden kehittämisen.
Toisaalta myös velvoitteiden karsinta. Ihan aidosti — tehkää esityksiä. Me
tulemme ne tekemään, mutta otamme vastaan kyllä hyviä ajatuksia.
Mitä tulee sitten tähän toiseen puoleen
eli työvoiman lisääntymiseen, aika harvassa
puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota niihin rakenneuudistuksiin,
joilla lisätään työn tarjontaa.
Ne ovat ehkä niitä vaikeimpia tämän
kuntapuolen ohella. Sen takia kukaan ei oikeastaan niitä halua käsitellä tai
ei oikein tiedä ratkaisuja. Tämä on se asia,
minkä takia esimerkiksi teemme muutoksia kotihoidon tukeen.
Taso säilyy, kesto säilyy, mutta jaamme sen isälle
tai äidille — tai molemmille, jos on samaa sukupuolta
oleva perhe. (Timo Soini: Leikkaatte äideiltä puolet
pois!) — Kuunnelkaas nyt vähän aikaa.
Ei huutaminen kaikkea ratkaise, edustaja Soini. (Timo Soini: Ei mitään
ratkaista!)
Eli me pystymme tällä uudistuksella saamaan noin
6 000 ihmistä työvoiman piiriin lisää.
Joku sanoo, että se on vähän, mutta kertokaa
parempia ratkaisuja tilalle. Tässä on käännetty
todistustaakka: jos ampuu kaiken alas, niin sitten on velvollisuus
myös kertoa, mistä saadaan uutta tuottavuutta
lisää.
Ei tällä rakennepaketilla koko maailmaa valmiiksi
rakenneta, mutta meillä on taustalla myös ensi
vuoden budjetti, jossa esimerkiksi kilpailukykyyn tulee yhteisöveron
alennus, osinkovero tulee kannustavammaksi kasvuun, yhtä sun
toista. Siis me tarvitsemme useanlaisia toimenpiteitä rakenteen
uudistamiseen, dynamiikan lisäämiseen. Kun edustaja
Korhonen kysyi, miksi me emme saa rakenteellisilla vahvuuksilla
enempää aikaiseksi, minä luulen, että maltillinen
palkkaratkaisu, uudet veroratkaisut resoneeraavat näitten
meidän vahvuuksiemme kanssa niin, että meidän
osaaminen aidosti on kilpailukykyisempää ja siitä syntyy
jotakin uutta. Mikseivätpä uudet yritysjärjestelytkin
voi aiheuttaa jotakin positiivista tulevaisuudessa.
Eli enemmän kuin että sanotaan, että kaikki
on väärin, todettaisiin näin, että tuossa
voi olla pointtia ja jatkokehitellään tätä,
ja laitetaan myös itsemme alttiiksi. Se on vanhanaikaista
poliittista keskustelua, että kaikki ammutaan aina lähtökohtaisesti
alas, koska kaikissa asioissa... (Pertti Virtanen: Kuka ampuu?) — No,
täällä nyt ilmoittautui jo ensimmäinen
näköjään. (Naurua) — Huomioidaan
toistemme erilaisia ajatuksia. Tämä on sen verran
iso haaste, että kyllä täällä hyviä ajatuksia
voi tulla eri puolilta.
Liikenneministeri Merja Kyllönen
Arvoisa herra puhemies! Kun havaitsin nimeni mainittavan siellä perussuomalaisten
rakenneuudistuslistalla, niin ajattelin nousta vastaamaan huutoon.
Hallitusohjelman mukaisesti liikenteen hinnoittelua selvitetään,
ja se työryhmä valmistelee työnsä,
on tehnyt sitä itse asiassa jo yli vuoden ajan, ja työn
pitäisi olla valmis joulukuussa. Työssä on
lähdetty siitä, että verorasitus ei kasvaisi
vaan pohdittaisiin verotuksen kokonaisuudistusta siitä lähtökohdasta,
että koko liikenteen verotus tulee olemaan isojen mullistusten
edessä liikenteen päästökaupan
ja koko liikenteen muuttuvien käyttövoimien edessä.
Toki olisin voinut ministerinä ajatella niin, että soitanpa
Helsingin Sanomiin ja kysyn, miten tämä homma
hoidetaan, mutta meillä hallituksessa on ollut semmoinen
perusperiaate, (Timo Soini: Älkää sinne
soittako, eivät ne tiedä!) että selvitetään
juurimultineen ja tehdään asiat kunnolla. On valitettavaa
tietysti se, että keskeneräiset asiat, yhdet pienet
osaset, ovat vuotaneet lehtiin ja keskustelua käydään
torson, ikään kuin yhden, muutaman kohdan pohjalta
(Kari Rajamäki: Soitetaan Ollilalle!) ja sekoitetaan se
kaikki, mitä itse tässä uudistustyössä pitäisi
ottaa huomioon.
Me emme ole valmiita siihen, että koko polttoaineverotuskysymys
nostetaan ikään kuin vaihtoehdoksi siihen, että vain
polttoaineveroja nostamalla ratkaistaan koko suomalaisen liikenteen
verotuksen ongelmat. Se tarkoittaa itse asiassa valtavan kylmää kyytiä juuri
niille teidän edustajien puolustamille pienituloisille
ja kuljetusalalle. Sen takia me olemme lähteneet siitä, että tehdään
laaja-alainen, kattava selonteko, mitä tarvitsee tehdä,
jotta tulevinakin vuosina suomalainen liikenteen veropohja on kantava
ja kestävä ja mielellään vielä oikeudenmukainen.
Tietysti on ilo havaita se, että keskustellaan asioista,
mutta minä toivon, että maltetaan odottaa sen
verran aikaa, että joulukuussa, kun asiat ovat kunnolla
pöydällä, taitetaan sitten sitä peistä ja
väännetään. Kyllä minä olen
valmis, edustaja Soini, tekemään teillekin niitä listauksia,
millä tavalla tätä rakenneuudistusta
eteenpäin viedään, jos apua tarvitaan.
(Pentti Kettunen: Onko kykyjä siihen?)
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Otetaan muutama konkreettinen esimerkki
jatkoksi pääministeriä varten.
Eli oli osinkoveroratkaisut, rakenteellinen ratkaisu. Yli 55-vuotiaiden
heikosta työllisyydestä kärsimme kaikki.
Tämän ikäluokan ja myös alle 30-vuotiaiden
työllisyys on muita heikompi. Ratkaisuehdotus: näiden
mainittujen ryhmien hyväksi olemme valmiita porrastamaan
työnantajan eläkemaksuja niin, että näiden
ikäluokkien eläkemaksuja laskettaisiin ja tämä kompensoitaisiin
korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien
maksuja. Konkreettinen, rakenteellinen esitys. Näitä on
täällä vino pino, eli toivoisin, että ette
puhuisi, ettei meillä ole esityksiä. Te voitte
sanoa, että ne ovat huonoja esityksiä. (Martti
Korhonen: Ei kun puheessa ei ollut esityksiä!)
Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin: kuka keksi tämän
kotihoidon tuen silpomisen? Mistä aloite tuli? Sen minä haluaisin
tietää. Östman se ei ollut. (Naurua)
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin normien
purkuun ja kuntien tehtäviin. Minä ainakin bongasin
tästä paperista neljä uutta tehtävää:
esiopetus, oppivelvollisuuden jatkaminen, kunnille tuli tehtäviä pitkäaikaistyöttömyyden
hoitoon, ja myöskin kotihoidon tuesta teidän talouspolitiikan
strategiassa toukokuulta tänä vuonna sanotaan
näin — puhutaan kotihoidon tuesta — että uudistus
lisäisi kunnallisen päivähoidon kustannuksia
enemmän kuin tuon lyhentäminen toisi säästöjä.
(Timo Soini: Ohhoh!)
Mikä on se vaihtoehto sitten? Olemme tuoneet huomattavasti
vaikuttavamman vaihtoehdon, joka on oppositiosta kipeä esittää:
eläkeiän nostaminen. (Ben Zyskowicz: Kyllä se
sieltä tulee!) Paljon enemmän se vaikuttaa.
Mutta muutama kysymys ihan yksityiskohdasta tästä kotihoidon
tuesta. Sitähän tänä päivänä voivat
käyttää myöskin isovanhemmat.
Pitääkö siellä olla sitten mummo
ja pappa, jotka jakavat sen tasan, vai miten tämä hoidetaan?
(Timo Soini: Pitää tietenkin olla!) Miten yksinhuoltajien
osalta, jos on yksinhuoltaja, joka pystyy käyttämään
sen kokonaan? (Eduskunnasta: Saako lyhyemmän ajan?)
Sitten tästä (Puhemies koputtaa) työttömyyden
suojaosasta kysyisin: koskeeko se varmasti kaikkia työttömiä?
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Muutaman sanan löysin hallituksen
tiedonannon sisältä työhyvinvoinnista
ja työkyvystä, työurista sen sijaan paljonkin.
Keinoista työurien pidentämiseksi olemme osin
eri linjoilla kuin hallitus. Hyvä, että alkoholin
liialliseen kulutukseen kiinnitetään huomiota,
mutta entäs ne muut konkreettiset toimenpiteet, parannus-
ja kehitysesitykset liittyen työpaikoilla tapahtuvaan,
siihen ihan jokapäiväiseen työhön?
Ne loistavat poissaolollaan, ja niin kauan kuin niin on, suomalaisen
työelämän suurin ongelma eli jaksaminen,
se ongelma ei poistu.
Liian aikainen eläköityminen johtuu siitä,
että ihmiset eivät jaksa työelämässä.
Se ei poistu sillä, että nostetaan eläkeikää.
Tarvitaan muita toimenpiteitä. Toivon hallitukselta aitoja
panostuksia suomalaiseen työelämään.
Tätä kautta työurat pitenevät,
tuottavuus paranee ja kilpailukykymme nousee, ja tästä löytyisi
mahdollisuus yhteistyöhön opposition kanssa, jos
hallitus haluaa myös perussuomalaisia kuunnella.
Jouni Backman /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä äskeisessäkin
puheenvuorossaan taas sekoitti nämä kaksi asiaa — säästöt,
tasapainottaminen — kun lähdettiin katsomaan näitten toimenpiteiden
vaikutusta nimenomaan kustannuksien lyhyellä tähtäimellä.
Ja sitten se, mitä pääministerikin täällä korosti
aiemmin ja ministeri Urpilainen, miten näillä vaikutetaan
nimenomaan kestävyysvajeeseen — siten, että saadaan työllisyysastetta
nostettua. Tämä työllisyysastenäkökulma
on nyt se, mikä tässä keskustelussa pitäisi
pitää lähtökohtana, ja toivon,
että tämä tulee selväksi.
Täytyy kyllä sanoa, että ihailen
keskustan kahden rattaiden politiikkaa. Puheenjohtaja Sipilä moitti
hallituspuolueita siitä, että ne eivät
pidä kiinni vaalilupauksistaan, ja sen jälkeen
edustaja Pekkarinen aina tulee toteamaan moitteen siitä, että hallituspuolueet
ovat livenneet vaalilupauksistaan. Pitää se keskustan
sisällä ensin päättää, että kumpi
on näistä suurempi synti. (Hälinää)
Edustaja Sipilä, vielä tärkeä asia
on se, että nyt on kysymys teoista, ei puheista, ja tämä hallitus on
toteuttanut monta sellaista asiaa, joita teidän edustajanne
ovat esittäneet (Puhemies koputtaa): progressiivisen verotuksen
pääomatuloihin ja suojaosan työttömille.
Lenita Toivakka /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä rakenneuudistuspaketti
on todella vahva paketti Suomen kestävyysvajeen korjaamiseksi. Olen
iloinen siitä, että se on aika kiitollisuudella otettu
kaiken kaikkiaan vastaan, ja keskustankin puheenvuorossa kuulimme
siitä, että ollaan todella monista asioista samaa
mieltä.
Minusta tämän arvoa nostaa vielä se,
että se on todellakin kuuden puolueen yhteistyössä tekemä.
On aina helpompaa yhden poliitikon tai yhden puolueen kertoa oma
näkemyksensä, miten ongelmat ratkotaan, mutta
se, että tämä on tehty kuuden puolueen
kesken yhteistyössä, on todella merkittävä asia.
Yksi asia tuntuu täällä hiertävän,
joka on pieni kokonaisuus mutta perheille tärkeä kokonaisuus. Se
on tämä kotihoidon tuki. Tässä hallituksen
tavoitteena on nimenomaan lisätä joustoa työn
ja perheen yhteensovittamiseen. (Keskustan ryhmästä:
Miten se lisää?) Kotihoidon tuki on vain yksi
ainoa osa sitä, niitä etuisuuksia, mitä perheillä on
mahdollisuus valita, jotta he löytävät omalle
perheelleen sopivimman tavan hoitaa lasta.
Se, että kotihoidon tukea tasataan miesten ja naisten, äitien
ja isien kesken, on erittäin hyvä asia. Se parantaa
naisten asemaa työmarkkinoilla. Samoin se parantaa naisten
eläkkeitä ja kun ajatellaan työuraa pitempään,
mutta ennen kaikkea se parantaa sitä, että miehet
kantavat enemmän vastuuta perheestään,
ja se on aina lapsen etu. (Markku Rossi: Entä lasten asemaa?)
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Todelliset uudistukset, todelliset rakennemuutokset
ovat mielestäni sellaisia, jotka muuttavat toimintatapaa,
ajattelutapaa. Parhaimmillaan ne muuttavat niitä mahdollisuuksia,
joita ihmiset omassa elämässään
näkevät. Todelliset uudistukset eivät
useinkaan ole vain sitä, että nostetaan jotain
veroa tai lasketaan jotain veroa.
Tässä hallituksen paketissa työttömän
oikeus ansaita työtuloilla enemmän kuin aikaisemmin muuttaa
tuhansien työttömien mahdollisuuksia, sitä,
miten he näkevät mahdollisuutensa parantaa omaa
toimeentuloaan. Se on erittäin hyvä uudistus.
Uskon myös, että tämän vuosikymmenen
lopulla myös nuoret keskustapoliitikot ja nuoret perussuomalaiset
poliitikot pitävät selvänä ja
hyvänä sitä muutosta, että me
kohdistamme yhteiskunnan tukea myös siihen, että isät
voivat hoitaa lapsiaan kotona. Uskon, että se on suomalaisten lasten
etu samalla, kun se on, kuten edustaja Toivakka totesi, myös
sen etu, että naisten työmarkkina-asema paranee.
(Välihuutoja)
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvokysymykset kyllä jäävät
jalkoihin tässä kotihoidon tuen puolittamisasiassa.
Vanhemmuus on vastuuta, ja se on valintoja, ja monta kertaa sitä säätelee
ja ohjaa raha.
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että yleensä isä, joka
on parempituloinen, on valmis jäämään
hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta 336 euron tulolla? Lisäksi
hän voi saada 100 euroa, jos on toinen alle 3-vuotias lapsi.
Minun mielestä on aivan käsittämätöntä,
että täällä puhutaan tasa-arvosta. Tämän
uudistuksen tarkoitus on ohjata pienten lasten äidit töihin
ja pienet lapset tarhaan päivähoitoon aikaisin.
(Timo Soini: Juuri näin!) Miettikääpä,
mitä kaikkea tämä asia tuokaan tullessaan.
Hyvä asia on tämä oppivelvollisuusiän
pidentäminen. Herää kysymys, että lisätäänkö kymppiluokkia
myös tässä sitten rinnalla, koska niistähän
meillä on Suomessa pulaa. Yksi hyvä idea olisi
viedä kymppiluokat ammattikoulujen kupeeseen, jotta nuoret
vertaistukea katsellen ja kokien oppisivat siellä opiskelua
ja kaikkea muutakin, mitä se ammattiopiskelu sitten tulevaisuudessa
on. Tuki ja tällainen on hyvin tärkeää nuorelle.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Jos perhe päättää joka
tapauksessa, että toinen vanhemmista hoitaa lasta kotona
3-vuotiaaksi asti, hän on tämän kotihoidon
tukikauden jälkeen täysin puolisonsa tulojen varassa.
Onko tämä esimerkiksi kokoomuksen mielestä tasa-arvoa? Kyse
voi olla miehestä tai naisesta.
Säästöjä kotihoidon leikkaukset
eivät tuo, sillä kotihoidon tuki on 337 euroa
kuussa ja lapsenhoito kunnan järjestämänä maksaa
vähintään kolminkertaisesti, yli 1 000
euroa kuussa. Päivähoidon lisäpaikat
tuovat kunnille noin 200 miljoonan euron laskun.
Arvoisa puhemies! Jos äidit halutaan paremmin työelämään,
keskustalla on tähänkin vaihtoehto: vanhemmuuden
kustannusten jakaminen. Nyt lasten kustannuksista vastuun joutuu
kantamaan suurelta osin äidin työnantaja. Työmarkkinoilla
esiintyy synnytysikäisten naisten syrjintää.
Usein nuoret naiset saavat vain pätkätöitä. Toivoisimme,
että hallituksesta löytyisi, hallituspuolueista,
kotihoidon tuen puolustajia. Viittaan tässä erityisesti
kristillisdemokraatteihin. (Markku Rossi: Esitys pitää korjata!)
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Jos haluamme todella tasa-arvoa työelämään, niin
kuin edustaja Kalmari puhui siitä, että vanhemmuuden
kustannukset tulee jakaa ja että naisia ei enää saisi
syrjiä työmarkkinoilla, niin tähän
tavoitteeseen me pääsemme silloin, kun perhevapaat
jakautuvat nykyistä tasaisemmin isän ja äidin
kesken. (Välihuutoja) Kaikkialla maailmassa siellä,
missä isille erityisesti on korvamerkitty yhteiskunnan
tukea lasten hoitamiseen, isät ovat myös ryhtyneet
lapsia enemmän hoitamaan kotona, ja tämä on
edellytys sille, että naisten ja miesten palkat olisivat
lähempänä toisiaan. Itse ainakin uskon,
ja itselleni tärkein peruste tällaisten uudistusten
tekemiseen on se, että suomalaisille lapsille on tosi paljon
hyötyä siitä, jos myös isät
heitä hoitavat.
Stefan Wallin /r:
Arvoisa puhemies! Tässä hyvinkin haastavassa
maastossa hallitus on tehnyt nyt tukun rohkeita linjauksia. Se ei
ole sanansa syömistä vaan enemmän ehkä paasikivimäistä viisautta,
jos huomaa toimia oikein, jos karttakirja ei enää täsmää muuttuneen
maaston kanssa, ja hyvinkin moni asia on muuttunut vuoden 2011 kevään
jälkeen. Viisautta on nyt se, että tunnustaa tämän
ja toimii sen mukaisesti ajassa ja maan parasta ajatellen. Hallitus
on näin tehnyt ja myöskin osoittanut tilannetajua,
rohkeutta ja päätöksentekokykyä.
Se, joka näitä tehtyjä linjauksia, esityksiä nyt
arvostelee värikkäin sanankääntein — mikä toki
on ihan sallittua — on kuitenkin tässä kriittisessä tilanteessa
suorastaan velvollinen esittämään omia
toimivia, realistisia vaihtoehtoja. Pilvilinnoihin ei ole nyt varaa
eikä niille ole sijaa.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa puhemies! On erinomaista, että hallitus on
tuonut tämän rakennepaketin eduskuntaan. Tässä on
juuri se työlinja, että Suomi pärjää vain
sillä, että kaikki työikäiset,
työkykyiset ovat työmarkkinoilla. Silloin kun
tähän uskotaan, pitää olla myöskin
valmis niihin toimenpiteisiin. Täällä on
edustaja Soini ja myöskin keskusta juuttunut tähän
kotihoidon tuki -keskusteluun, ja tämä on kokonaisuus,
joka täytyy ratkaista, mutta minä kysyn teiltä:
(Timo Soini: Tämä käsitellään
vielä!) mitä teillä on isiä vastaan,
suomalaisia isiä vastaan? Jos kysytään
suomalaisilta lapsilta, niin he toivovat, että niin isä kuin äiti
ovat mukana siellä kotona hoitamassa ja kantamassa kasvatusvastuuta.
Jos katsotaan suomalaisia työmarkkinoita, on erittäin
tärkeää, että niin naiset kuin
miehetkin ovat mukana tasa-arvoisesti työelämässä,
ja näen, että tämä hallituksen
esitys tukee tätä tavoitetta. Toki tässä on
monia yksityiskohtia, joita täytyy valmistella. (Juha Rehula:
Aivan!)
Oli erinomaista, että täällä valtiovarainministeri
ja pääministeri totesivat, että oppositio
on tervetullut tuomaan näkemyksiään,
jotta jokainen yksityiskohta on kokonaisuus. Mutta sen haluan sanoa,
että useat tutkimukset osoittavat, että suomalaiset
isät kokevat stressiä työelämässä, koska
työnantajat eivät koe isiä vanhempana.
Silloin kun isä haluaa lähteä hoitovapaalle,
niin koetaan, että isä ei ole kiinnostunut työtehtävästä,
pelätään, että menetetään
(Puhemies koputtaa) työelämässä asema.
Tuetaan suomalaisia isiä ottamaan vastuuta. Tämä on
hyvä esitys. Annan tälle tukeni, myöskin
tälle yksityiskohdalle ja koko paketille.
Pentti Oinonen /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, jos voisitte vielä hetken kuunnella
ennen kuin poistutte salista.
Suomessa lopetti vuonna 2012 viimeisen neljänneksen
aikana 10 934 yritystä, ja tahti on sen jälkeen
vain kiihtynyt. Lopettaneet yritykset ovat pääosin
suurten ikäluokkien perustamia vanhoja ja velattomia yrityksiä,
joissa omistajat ovat eläköityneet ja joilla ei
ole jatkajaa. Jokainen tällaisen toimivan yrityksen omistaja
haluaisi työlleen jatkajan, mutta päärooleissa
yrityskaupoissa olevan valtiojohtoisen Finnveran muuttuneen vakuuspolitiikan
takia lopettavien yritysten määrä jatkuu
ja samalla työttömien määrä kasvaa. Tällä hetkellä Finnvera
vaatii yrityksen ostajalta 30 prosentin omarahoitusta ja yrityksen
pitää olla niin tuottava, että uusi omistaja
saisi maksettua sen kolmessa, korkeintaan neljässä vuodessa.
Aiempina vuosina takaisinmaksuaikaa oli viisi, jopa seitsemän,
vuotta ja vakuuksia annettiin lähes koko ostosummalle.
Pyydänkin teitä, elinkeinoministeri Vapaavuori,
tarttumaan pikaisesti Finnveran (Puhemies koputtaa) vakuuspolitiikkaan
siten, että omarahoitusosuus laskettaisiin korkeintaan
10 tai 15 prosenttiin.
Mika Lintilä /kesk:
Herra puhemies! Edustaja Backman tuossa kyseenalaisti keskustan esittämää kasvurahastoa
ja sitä, kuinka siihen peruspääoma otettaisiin valtionyhtiön, tässä ta-pauksessa
TeliaSoneran, myynnistä. Puheenjohtaja Sipilä jo
vastasi siihen, että kumpaan me luotamme enemmän:
TeliaSoneraan osinkojen maksajana vai suomalaiseen työhön.
Mutta jos otetaan ihan puhtaat luvut esille, niin jos me TeliaSonerasta
myymme puolet, se on noin 1,4 miljardia, eli se on osinkoina 83
miljoonaa. Se tarkoittaa tällä hetkellä,
jos yksi työtön maksaa noin 20 000 vuodessa,
4 200:aa työpaikkaa. Minä ja keskusta
olemme täysin varmoja, että tällä kasvurahastolla
tullaan saamaan huomattavasti enemmän työpaikkoja.
Minä toivon, että hallitus olisi tuonut myös konkreettisia
lukuja omista esityksistään. Mehän olemme
tällä hetkellä paljon tyhjän
päällä. Hallitus luottaa omiin esityksiinsä,
mutta meillä on hirvittävän paljon skeptisempi
käsitys. Me odotamme, onko teillä jotain parempia
lukuja kuin meillä tai jotain tietoa, mitä te
ette ole tuoneet meille.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puheenjohtaja! Puheenjohtaja Sipilä ja nyt
myös Lintilä kiinnittivät huomiota tähän
TeliaSoneraan, ja minä kyllä sanoisin omana mielipiteenäni,
että tässä tilanteessa näitten
Nokian kauppojen jälkeen kyllä nyt kannattaa katsoa,
mikä tämä Suomen it-verkon tilanne ja
tämä tilanne kokonaisuudessaan on, koska meillä tämä verkkojen
hallitseminen on myös erittäin tärkeä asia,
ettei sekin mene mahdollisesti ulkomaalaisille. (Mauri Pekkarinen:
Se on mennyt jo!)
Mitä tulee Sipilän puheeseen muuten, niin
se on ihan oikea siinä mielessä, että hän
peräänkuuluttaa samaa kuin pääministeri
ja valtiovarainministeri, miten luoda näitä uusia
työpaikkoja, ja tässä mielessä on
varmasti tärkeää, että hallituksenhan
esityksessä on tämä kasvurahasto. Se
on Teollisuussijoituksen kylkeen tehty rahasto, jossa myös
työeläkeyhtiöt ovat sillä tavoin
mukana kuin työeläkelainsäädäntö vaatii
eli tuottavasti ja turvaavasti. Mutta eipä edellisen hallituksen
aikana! Pekkarinenkin, joka täällä peräänkuulutti, 8
vuotta olit elinkeinoministeri ja sinulla oli kaikki mahdollisuudet
tehdä tämä sama ja parempi, mutta teidän
hallituksen aikana 8 miljardia tuli velkaa. Oli 3 miljardia plussaa,
kun aloititte, ja 8 miljardia tuli velkaa, ja sen takia muun muassa tämä rakenneuudistus
tarvitaan, jotta me pääsemme (Puhemies koputtaa)
valtiontaloudessa tasapainoon.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana
silloiset hallitukset, keskustahallitukset, laittoivat lähes
200 miljoonaa euroa yritysten pääomatarpeen paikkaamiseen,
(Jouko Skinnari: Aika vähän oli rahaa!) jolloin
vipuvaikutus oli moninkertainen. Viimeinen näistä toimista
oli 60 miljoonalla eurolla Tesin kylkeen laitettu rahastojen rahasto,
kasvurahasto, jonka koko on tällä hetkellä vähän
yli 700 miljoonaa euroa. Kuulitte oikein, edustaja Skinnari, vähän
yli 700 miljoonaa euroa. Me keskustassa haluamme jatkaa tällä tiellä,
koska erityisesti aloittavilla hyviä ideoita omaavilla
yrittäjillä ja yrityksillä on omasta
pääomasta pulaa ja siihen tarvitaan tällaista
kasvurahastoa, rahastojen rahastoa, joka edelleen sijoittaa rahastoihin,
toimialakohtaisiin ja alueellisiin rahastoihin. Siihen me rahaa
tarvitsemme, ja siinä täällä puheenjohtajamme
esittämä malli, miten siinä menetellään,
on kelpo malli.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri sanoi, että puolueet
nyt eivät tavoitelleet omaa etuaan, niin kysyn valtiovarainministeriltä:
Mitä RKP antoi tähän periksi, koska pakkoruotsi
kaikilla tasoilla lisääntyy kouluissa muutenkin
niin kuin myös kuntauudistuksen takia? Mitä RKP
antoi?
Pääministerille psykologina sanoisin, että kun muutos
on kovaa ja jatkuvaa, niin voisi asennetta muuttaa ainakin ja henkistä asennetta,
koska muutoksissa justiin virtaava vesi murtaa rakenteita. Mutta
teidän henkenne haisee siinä, että te kohdistatte
kaiken inhon tulevien hallitusten toivossa ainoastaan perussuomalaisiin.
Te käyttäydytte ikään kuin tutkimukset
sanovat, että RKP ja kokoomus ovat äärioikeistoa,
niin kuin istuvatkin täällä. Te käytätte
kaikista senkaltaisista mustavalkoista pahaa ja ilkeää kieltä itse,
näyttäkää esimerkkiä vaikka
muille. Ministeri Vapaavuorikin muutti juttuaan heti, kun pääsi
ministeriksi ja tajusi, että pahin rakenteellinen vika
on neljän vuoden hallitussopimus. Ei voi tehdä mitään,
ainoastaan siirtää nämä muutokset
tuleville hallituksille (Puhemies koputtaa) ja median avulla saada
ne näyttämään siltä,
että ne parantaisivat Suomen tilannetta nyt — eli
herätys, pääministeri!
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri vaati ja esitti,
että oppositio esittää laskelmia.
Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus, ja
jos aikoo, niin milloin, esittää vaikuttavuuslaskelmat
ja arviot kunta- ja sote-uudistuksesta? Niitä on odotettu
kaksi vuotta, ylikin. Eduskunta valtiovarainvaliokunnan kesäkuisen
mietinnön jälkeen hyvin vahvasti edellytti sitä,
että hallitus tuo yksityiskohtaiset, analyyttiset, tarkat
arviot siitä, mitä kunta- ja sote-uudistus vaikuttaa
toimenpiteittäin. Te olette sen sijaan kiihdyttäneet
vain tätä prosessia, metsään
menoa, ottamalla käyttöön ja uhkailemalla
pakkoliitoksilla, ja ei ole mitään laskelmia osoittaa,
että nämä tuovat parannusta kestävyysvajeeseen
tai vaikuttavat tehostamiseen. Ei yhdyskuntarakennekriteeri ole pakkoliitoksen
perusta.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä unohtuu
nyt taas jälleen kerran tämä metsä puilta,
miksi keskustelua käydään. Muun muassa
siksi, että kaikki nämä kuntapalvelut,
kotihoidon tuet, subjektiiviset päivähoito-oikeudet
jatkossakin kyetään rahoittamaan julkisin verovaroin, jotta
me saamme ihmisiä töihin, jotta me saamme verovaroja
hyödyntääksemme tätä kaikkea. Sitten
voidaan käydä se yhteiskunnallinen keskustelu
siitä, kuka painopistettä laittaa minnekin.
Täällä on aivan käsittämättömiä puheenvuoroja
pidetty tästä, että isiä ei
vastuutettaisi perheissä lainkaan. Edustaja Juvonen otti
täällä esille, että on palkkatasa-arvossa
iso ongelma. Aivan. Miksi se on olemassa? Täytyyhän
meidän kyetä tekemään rakenteille
jotain, jos me näemme ongelman, eikä sanota vain,
että tämä on se ongelma, ei mistään
tule mitään.
Entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi oivallisesti sosiaalisessa
mediassa totesi: "Miten on mahdollista, että ne, jotka
eniten huutavat, että perheessä pitää olla
isä ja äiti, vastustavat kaikkein eniten sitä,
että isät ottavat vastuun siitä perheestään?"
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Vaikka eduskunnan miesverkosto ei ole ottanut
kantaa tähän kotihoidon tuen tasaamiseen, niin
puheenjohtajana uskallan todeta, että se on erittäin
rakenteellinen tasa-arvouudistus. (Timo Soini: No niin, sieltä se
tuli!) Se on tasa-arvouudistus isien kannalta, äitien kannalta
ja lasten kannalta. (Timo Soini: Rakenteellinen!)
Kenellä on jotain sitä vastaan, että pienten
lasten isät saavat mahdollisuuden käytännössä osallistua
enemmän lastenhoitoon ja kasvatukseen? Kenellä on
jotain sitä vastaan? Kenellä on jotain sitä vastaan,
että pienille lapsille annetaan mahdollisuus luoda nykyistä kiinteämpi
suhde omaan isäänsä? (Mauri Pekkarinen:
Kenellä on? — Markku Rossi: Nytkö se
isä löytyi?) Kenellä on? Ja kenellä on
jotain sitä vastaan, että naisten asema rakenteellisesti
tässä yhteiskunnassa, työelämässä vahvistuu
ja että palkkatasa-arvo pikkuhiljaa toteutuu ja heidän
työuransa eivät katkea samalla tavalla kuin ne
nyt katkeavat? Minä tiedän, että edustaja
Soinin ajatuksista osa kumpuaa jostakin Vatikaanista asti, mutta
minä kysyn tätä ja sanon, että tämä on
tasa-arvon kannalta hyvä asia. (Naurua — Martti
Korhonen: Ja minä todistan!)
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Vastaan espoolaiselle valtuustokollegalle.
Te olette olleet kehittämässä siellä Espoo-lisää.
Arvoisa pääministeri, teidän kotikunnassanne
on kannustettu kotihoidon tukeen Espoo-lisällä.
Sitä on kokoomuskin kannattanut. Mikä ihme siinä on,
että perhe — mies, nainen, perhe — ei
voi päättää itsenäisesti?
Miksi te haluatte sitä sormeilla?
Ja arvoisat kollegat, edustaja Uotila, missä on se
työtehtävä, jossa samasta työstä mies
ja nainen saavat eri palkkaa? Onko se täällä kansanedustajan
homma? Missä Espoossa on sellainen homma — bussikuskina,
sairaanhoitajana, siivoojana — jossa mies ja nainen saavat
eri palkkaa sukupuolensa perusteella? Ei semmoista ole missään.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Naisten heikompi asema työmarkkinoilla
aivan historiallisesti on osittain seurausta siitä, että naisten työura
katkeaa toistuvien pitkien vanhempainvapaakausien aikana. Kehitys
menee työpaikoilla eteenpäin, toiset oppivat uutta,
saavat uutta työtä, saavat parempaa palkkaa, ja
tämä katkaisee työurat, ja tämä hidastaa
naisten palkkakehitystä. (Eduskunnasta: Näin se
tekee!) Ja tämä tekee sen rakenteellisen ongelman,
johon voidaan pitkällä aikavälillä tällä uudistuksella
puuttua. Vaikka siihen sisältyy toki varmasti asenneongelmia,
käytännön soveltamisongelmia, niin rakenteellisena
uudistuksena minusta se on täysin perusteltu.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten otetaan valtioneuvoston vastauksia. Ministeri Urpilainen,
2 minuuttia paikalta, olkaa hyvä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Muutamaan kohtaan mielelläni kiinnittäisin
huomiota. Ensimmäinen liittyy harmaan talouden torjuntaan,
jonka edustaja Lapintie nosti esille. (Mauri Pekkarinen: Pakkoliitoksiin
myöskin!) Hallitushan panostaa 20 miljoonaa euroa vuodessa
lisää rahaa harmaan talouden torjuntaan. Meillä on
kuudes torjuntaohjelma menossa, ja se etenee hyvin, mutta on totta,
että viime viikolla päätimme myöskin
lisätoimenpiteistä, muun muassa siitä,
että verotunnis-te, joka rakennusalalla on otettu käyttöön,
voidaan laajentaa myöskin muille toimialoille. Samoin otamme
käyttöön mahdollisuuksia, joilla kansalaiset
voivat ilmiantaa vilpillistä toimintaa, ja olemme myöskin
sitoutuneet siihen, että tilaajan vastuuta koskevaa lainsäädäntöä tullaan
uudistamaan. (Timo Soini: Kyttää ja kyylää!)
Harmaan talouden torjunnan toimenpiteet entisestään
lisääntyvät.
Sitten täällä edustaja Pekkarinen
muun muassa vähän kyseenalaisti sen, että hallitus
ei tee toimia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Nyt
te, edustaja Pekkarinen, ette ole perehtynyt hallituksen päätöksiin,
koska viime viikolla me hyväksyimme rakennepaketin mutta
me hyväksyimme myöskin lisätalousarvion
ja ensi vuoden talousarvion valtiolle, ja näissä on
merkittäviä toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten
parantamiseksi, muun muassa yhteisöveron alentaminen. Siellä on
myöskin uusia liikennehankkeita lähdössä käyntiin
ensi vuonna. LNG-infran osalta hallitus on sitoutunut sitä rakentamaan. Me
olemme pääomittamassa Finaviaa, joka mahdollistaa
sen, että Helsinki-Vantaan lentokentän peruskorjaus
lähtee liikkeelle. Yritysten rahoitusten kannustamiseksi
tai parantamiseksi otetaan käyttöön sekä kasvurahasto
että sitten siemenvaiheen rahasto. (Pertti Virtanen: Koska?) Eli
toimia kyllä tehdään, mutta ne eivät
kuulu tähän rakennepakettiin, vaan tässä rakennepaketissa
ajatuksena on julkisen talouden pitkän aikavälin
kestävyyden korjaaminen työntekoa lisäämällä mutta
sitten toisaalta myöskin tuottavuutta parantamalla.
Ja siitä oikeastaan pääsen tuohon
ajatukseen, jonka edustaja Sipilä nosti esille, eli mielelläni otan
vastaan keskustan ehdotuksen kuntien tehtävien karsimiseksi.
Mehän tiedämme, että kunnilla on tällä hetkellä yli
500 tehtävää, yli 1 000 velvoitetta,
ja oikeastaan kaikkien edellisten hallitusten synti viimeisen 20
vuoden aikana on ollut se, että kunnille on annettu uusia
tehtäviä ja velvoitteita mutta ei samassa suhteessa
rahoitusta. Tämä on johtanut siihen, että meillä on
kunnissa noin kahden miljardin euron rakenteellinen alijäämä.
Jollain lailla se pitää korjata, ja minusta on
reilumpaa, että se korjataan sitä kautta, että käydään
läpi tehtävät ja sitten jatkossa nuo
tehtävät hoidetaan hyvin, kuin niin, (Mauri Pekkarinen:
Ja leikkaatte miljardin!) että kunnat näivettyvät,
kuntien talous heikkenee ja sitä kautta palveluita ei tulevaisuudessa
pystytä hoitamaan.
Hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, miljardin,
jolla tehtäviä pitäisi pystyä karsimaan,
velvoitteita purkamaan ja sitä kautta menopainetta laskemaan.
Mutta toinen miljardi pystytään sitten keräämään
verotuksen keinoin joko niin, että kuntien veropohjaa tullaan
laajentamaan, (Mauri Pekkarinen: Tasavero!) tai sitten valtionverotusta
kiristetään ja sitä kautta valtionosuuksia
osoitetaan kunnille tai sitten kuntien omaa verotusta, vaikka kiinteistöverotusta,
tullaan nostamaan, tai mikä tärkeintä,
tuottavuutta parannetaan, koska täällä puhuttiin
paljon siitä, onko kuntaliitoksilla merkitystä.
Jos me pystymme parantamaan julkisen sektorin tuottavuutta 0,25
prosenttiyksiköllä, niin se pienentää 1
prosenttiyksiköllä kestävyysvajetta.
Sillä on merkittävä vaikutus kestävyysvajeeseen,
ja sen takia tuottavuutta, tapoja tehdä asioita fiksummin, kannattaa
todella edistää.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Vapaavuori, 2 minuuttia paikalta.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Puhemies! Rahoituksen saatavuus, niin oman pääoman
ehtoisen kuin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen
saatavuus, on täysin kriittinen kysymys pyrittäessä saamaan
Suomea uudelleen kasvu-uralle, ja siinä mielessä sympatiseeraan
vahvasti niitä monia puheenvuoroja, mitä keskustan piiristä tämän
aiheen tiimoilta on käytetty. Tästä huolimatta,
edustaja, puheenjohtaja Sipilä, ei se edellytä sitä,
että lähdemme myymään TeliaSoneraa.
Te lähestytte tätä asiaa väärästä tulokulmasta.
Ellette minua usko, niin pyytäkää vaikka tukiopetusta
edustaja Pekkariselta, joka entisenä elinkeinoministerinä hyvin
tietää, miten tämä järjestelmä käytännössä pyörii.
Edustaja Pekkarinen aivan oikein täällä todisti
siitä, mitä edelliset hallitukset ovat tehneet.
Siitä, kuinka pistämällä merkittävän
mutta maltillisen määrän rahaa Teollisuussijoitukseen
pystytään vivuttamaan yksityistä rahaa
mukaan ja on päädytty jopa 700 miljoonaan euroon
tässä Kasvurahastojen Rahasto I:ssä.
Tämä hallitus tekee tismalleen samoin. Nyt rakennamme
Kasvurahastojen Rahasto II:n, joka tehdään tismalleen samalla
konseptilla, oikein — voisi sanoa — jopa keskustalaisella
konseptilla rakennamme tämän. On se ihme, ellei
se teille kelpaa.
Mutta tämän lisäksi rakennamme vielä toisen rahastopaketin
sinne alku- ja siemenvaiheen puolelle, jonka parkkeeraamme Tekesiin,
joka on sitten jo käytännössä huomattavasti
vaikeampi sen takia, että riskikerroin siellä olennaisesti
kasvaa. Sillä puolella on jopa lähdetty liikkeelle
tämmöisestä epäsymmetrisestä mallista,
että valtio ottaisi isomman riskin kuin yksityinen sektori,
jotta saataisiin myös tälle puolelle oikeasti
vipuvartta matkaan mukaan ja sitä kautta alku- ja siemenvaiheen
yrityksille rahoitusta.
Eli puhutte oikeasta asiasta. Olemme tästä itse asiasta
samaa mieltä, mutta teidän tapaanne lähestyä sitä niin,
että ensin me rupeamme myymään jotain,
jotta voidaan tehdä jotakin, ei tarvita. Me pystymme rahoittamaan
ja hoitamaan tämän muutakin kautta, ja kaiken
lisäksi me teemme tämän tismalleen samalla
mallilla kuin keskusta viime vaalikaudella plus sitten vielä lisätään
sinne uusia panostuksia alku- ja siemenvai-heen puolelle. Että on
se ihme, ellei se kelpaa.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että tehdään
jatkumoa sille, mitä tähänkin saakka
on tehty, mutta viestimme on ollut se, että nyt puhutaan
niin suurista rakenteellisista muutoksista, että se ei
riitä, mitä on aikaisemmin tehty, tarvitaan suurempi
suuruusluokka siihen muutoksen tekemiseen.
Mitä tulee sitten tähän TeliaSoneran
myyntiin, hyvä on, jos sitä ei tarvitse myydä.
Mutta tähän edustaja Backmanin viestiin. Jos me
ajattelemme näin, että tehdään
velkarahalla, niin samalla ajattelumallillahan me voisimme ajatella
näin, että otetaan 100 miljardia velkaa ja sijoitetaan
se pörssiin ja saadaan 6 prosentin tuotto ja hoidetaan
sillä puolet tästä kestävyysvajeesta.
Se vain ei ole valtion tehtävä. (Ben Zyskowicz:
Tai vastaavasti myydään lisää valtionyhtiöitä ja
hoidetaan sillä se!) Minun mielestäni sitä tasetta
pitäisi saada parempaan työhön.
Edustaja Backmanille vastaan edelleenkin, että silloin
kun puhutaan työvoiman tarjonnasta, niin silloin kotihoidon
tuki ja eläkepäätös ovat yhteismitallisia
asioita. Molemmat lisäävät työn tarjontaa,
kotihoidon tuki erittäin vähän, eläkeiän
nostaminen paljon enemmän. (Puhemies koputtaa) Sitten kun
puhuin kuntien tehtävistä, viittasin tähän
teidän raporttiinne, että se kotihoidon tuen poistaminen,
leikkaaminen, lyhentäminen lisäävät
kuntien kustannuksia. Tässä on kaksi asiaa.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! On ensinnä todettava, että tämä on
mielenkiintoinen ensimmäinen istunto.
Kun olen kuunnellut näitten eri ryhmien puheita, niin
me olemme mielestämme kaikki samaa mieltä siitä,
että me tiedämme, että Suomessa on 300 000—500 000
työtöntä, pitää saada työllistettyä,
pitää saada yrityksiä. Perussuomalaiset
lähtevät siitä, että pitäisi
pkt-yrityksiä kannustaa, antaa niille tukia. Tiedämme
myös sen ja olemme sitä mieltä, että vienti
pitäisi saada vetämään, kasvua
pitäisi saada, ja yksityiselle henkilölle voi
kestävyysvaje tulla niin, että on menoja enempi
kuin tuloja. Se on yksinkertaisesti niin, että me olemme
näistä asioista samaa mieltä, mutta sitten
tuleekin pieni "mutta" siinä, kuinka näitä asioita
viedään eteenpäin.
Ensinnäkin odotan hyvin mielenkiinnolla ensi vuotta,
kun tulee tämä hallituksen yhteisöveron lasku,
sanotaan, suuryrityksille, noin miljardi markkaa. (Jouko Skinnari:
Euroa!) Onko näin, että ne yritykset investoivat
sillä miljardilla eurolla ja tulee niitä työpaikkoja?
Tämä on minun mielestäni yksi suuri virheellinen
asia, minkä hallitus on tehnyt, mutta kun me perussuomalaiset
olemme vähän tyhmempiä, niin minä vain hiljaa
kuuntelen ja varsinkin marraskuulla kuuntelen, (Puhemies koputtaa)
mitä ovat nämä konkreettiset esitykset,
koska hallitukselta niitä ei ole tullut sen paremmin kuin
meiltä oppositiopuolueiltakaan.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Minusta tässä on Suomella
hyvä tekemisen meininki vaikeassa tilanteessa, ja se johtuu siitä,
että meillä on tarpeeksi ihmisiä, jotka
haluavat sitoutua rakentamaan tulevaisuuden hyvinvointi-Suomea.
Tämän keskustelun aikana minusta kävi
selväksi, että näköjään
vain tämä hallituskokoonpano pystyy kantamaan
Suomen tulevaisuudesta vastuuta, koska tupo muodostui nyt. (Keskustan ryhmästä:
Oho!) Molemmat oppositiopuheenjohtajat käyttivät
puheenvuoron, jossa he irtisanoutuivat lopulta tästä yhteistyöstä.
Edustaja Sipilä olisi halunnut nyt nostaa eläkeikää,
kun meillä on sovittu, että 2017 kolmikannan valmistelun
myötä hallitus on mukana siinä, miten
saadaan eteenpäin todellista työeläkeiän
nostoa. (Timo Soini: Mikä hallitus?) Ja sitten edustaja
Soini alussa heitti omassa puheenvuorossa halveksuvasti romukoppaan
kolmikannan valmisteluun siirrettäväksi sovitut
asiat. Tämä hallitus on yhteistyössä molempien
työmarkkinajärjestöjen kanssa vetämässä Suomea
eteenpäin, ja kiitos kuuluu niin EK:lle kuin palkansaajapuolelle,
että ovat tässä yhteistyössä,
talkoissa, mukana.
Minusta isojen rakennemuutosten alla on myös hyvä sanoa,
että me olemme pitämässä huolta
pienempiosaisista. Sinne ei lähetetty pelottavaa viestiä,
vaan nimenomaan niin, (Puhemies koputtaa) että pystytään
tekemään myös tulevaisuudessa Suomesta
valtio, joka kantaa omasta hyvinvoinnistaan huolen.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää tehdä ja
aikaansaada rakenteellisia uudistuksia, ja aivan kuin te, arvoisa
pääministeri, ilmoituksessanne totesitte, ei ole
fiksua kuroa vajetta umpeen vain budjettileikkauksilla ja veronkorotuksilla,
vaan me tarvitsemme näitä rakenneuudistuksia tässä tilanteessa
oikeastaan viipymättä.
Mutta kotihoidon tuen uudistus huolestuttaa, huolestuttaa suuresti.
Se huolestuttaa myös asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet
jo nyt, että saattaa olla, että julkisen talouden
kustannukset jopa lisääntyvät, eivät
vähene tämän uudistuksen myötä.
Ja monet vanhemmat eivät pidä tätä myönteisenä,
koska vanhemmilta viedään nyt mahdollisuus itse
valita oman perheen kannalta se paras ratkaisu omien lastensa hoidossa.
Kotihoidon tuen jakaminen vanhempien kesken myös kohtelee
epäoikeudenmukaisesti yksinhuoltajaperheitä, joiden
hoitoraha saattaisi jäädä puolentoista
vuoden mittaiseksi. Heikossakin taloudellisessa tilanteessa pitää mielestäni
paitsi taloudelliset vaikutukset erityisesti huomioida myös päätösten
inhimillinen puoli eli lapsen näkökulma.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Jos edustaja Soinin puheesta, tästä avauspuheesta, jotain
hyvää yrittää löytää,
niin sitä ei voi ainakaan moittia värikkyyden
puutteesta. Sen verran värejä siitä löytyi,
että kyllä niillä jonkinlaisen sateenkaaren
maalaisi, (Timo Soini: No niinhän te maalaatte!) mutta
kulta-arkulle se ei kyllä viitoittanut tietä.
Hallitus on nyt vakavassa hengessä tekemässä uudistuksia,
joista osa on kipeitä mutta väistämättömiä Suomen
tulevaisuuden kannalta. On rakentavien avausten ja ratkaisujen etsimisen
aika, ja on mielestäni erittäin hyvä,
että myös kuntakenttä on haastettu mukaan
tähän työhön. Olen erityisen
iloinen siitä, että on päätetty
käynnistää vapaakuntakokeilu, jossa voidaan
löytää näitä uusia
normiratkaisuja. Uudistuksissa on päästy nyt hyvään
alkuun, ja rakentavaan ideointiin kannattaa panostaa myös
siellä oppositiossa, sillä kuten pääministeri
lupasi, jos nämä päätökset
eivät riitä, niin lisää on luvassa.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen rakenneuudistuspaketissa
on paljon sellaisia asioita, jotka voivat tuoda yhteiskunnallemme
paljon hyvää. Pidän itse isona helmenä sitä,
että työtön voi ottaa vastaan työtä ilman,
että kaikki tuet heti täysin leikkautuisivat.
Ja jos pystymme oppisopimusjärjestelmää uudistamaan
sellaiseksi, että se olisi Suomessakin aidosti nuoria työn
kautta kouluttava koulutusmuoto, niin se olisi suuri saavutus meidän
yhteiskunnallemme ja nuorten hyvinvointiin.
Itse haluan kuitenkin tässä yhteydessä nostaa huolen
jatkovalmisteluun tähän subjektiiviseen päivähoitoon
liittyen. Nimittäin subjektiivinen päivähoitohan
on lapsen etu, koska lapsi on turvallisessa ympäristössä ja
saa lämpimän aterian. Sen takia toki on hyvä,
että huomioidaan nämä sosiaaliset vaikutukset,
mutta tässä yhteydessä pitääkin
tehdä sellainen järjestely, että se on
hyvin joustava ja perheiden aseman huomioiva. Se ei saa olla liian
raskas eikä byrokraattinen järjestelmä eikä sellainen,
jota ei kehdata tai uskalleta tai osata hakea.
Inkeri Kerola /kesk:
Herra puhemies! Täällä on markkinoitu
tätä pakettia rakennepakettina, mutta tätä keskustelua
kuunnellessa tulee kyllä mieleen, että taitaa
sittenkin olla painoarvo säästöissä (Rakel
Hiltunen: Ohhoh!) elikkä puhutaan siis säästöpaketista.
Tämä tulee erityisesti mieleen tässä kotihoidontukikeskustelussa.
(Ben Zyskowiczin välihuuto) — Tällaisena
aikana, kun työpaikat ovat kiven takana, edustaja Zyskowicz,
tulee mieleen, että millä tavalla niitä naisia voidaan
hyödyntää sitten työmarkkinoilla.
Ja haluaisinpa kuulla, mitä ne isät, jotka tänä päivänä jo
hoitavat lapsia kotona vapaaehtoisesti, ajattelevat tästä keskustelusta.
Ei pidä yleistää vaan elää tätä päivää,
missä tänä päivänä eletään.
Arvoisa herra puhemies! Puuttuisin kuntapuoleen ja siellä lähinnä henkilöstöpuoleen.
Täällä on markkinoitu kuviota, että kunnille
annetaan vapaus ideoida ja kehittää toimintojaan.
Me olemme kuulleet siitä, että miljardien säästöt
tulevat kuntiin. Ja nyt kysymykseni kuuluu: kun isoja kuntia pakkoliitetään
ja pienet kunnat ahdistetaan yhteen pakkoliitoksilla vähentämällä valtionosuuksia,
henkilöstöllä on viiden vuoden palvelussuhdeturva
(Puhemies koputtaa) ja henkilöstömenot ovat kunnissa
kuitenkin 70—80 prosentin luokkaa, niin miten tämä yhtälö sovitetaan
yhteen?
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puhemies! Jotta yhteiskunta kehittyy, on tehtävä muutoksia
ja myöskin rakenteisiin, ja toinen syy tietenkin tänään
on meidän kestävyysvaje, jonka vuoksi näitä muutoksia
täytyy tehdä. Täytyy myöskin
huomauttaa, että tämä tarve näihin
muutoksiin ei ole kyllä pelkästään
tapahtunut tämän hallituskauden, tämän
kahden ja puolen vuoden, aikana.
Kestävyysvajeen lisäksi pitää muistaa,
että tässä paketissa on kyllä ihailtavan
paljon ihmisiä koskettavia asioita, joilla ihmisten elämän
edellytykset muun muassa paranevat. Viime kaudella sosialidemokraatit
esittivät suojaosaa työttömien ihmisten
elämäntilanteen parantamiseksi. Nyt tällä kaudella
se saadaan tähän pakettiin. Tässä lukee
myöskin vuokra-asuntorakentamisen lisääminen,
joka auttaa ihmisiä työllistymään,
vaihtamaan paikkakuntaa. Täällä lukee osa-aikaisten
työllistämisen parantaminen, joka auttaa työllistymisasteen
korottamisessa. Täällä lukee alipalkkauksen
kriminalisointi, jolloinka ihmiset oikeasti voivat elää palkallaan.
Nollasopimusten poistaminen, tämän selvittäminen,
jotta kaikista työsopimuksista, joilla töitä tehdään, saadaan
myös palkkaa, jolla voidaan elää. Nämä ovat
kaikki (Puhemies koputtaa) niitä rakenteellisia uudistuksia,
joilla ihmisten oman elämän edellytysten parantaminen
helpottuu.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tähän hallituksen
rakennepakettiinhan liittyvät nämä pakkoliitokset
isoilla kaupunkiseuduilla, ja nyt näyttääkin
siltä, että ilmeisesti hallitus ennakoi oman sote-uudistuksensa
kaatuvan ehkä perustuslaillisiin syihin, ehkä hallituksen
sisäisiin riitoihin. Mutta joka tapauksessa kunnissa on
nyt tärkeää tiedostaa, että kun
näitä rakenneselvityksiä lähdetään
tekemään tämän olemassa olevan
lainsäädännön velvoittamana, niin
täytyy se muistaa, että tämä sote-uudistus, joka
siinä pohjalla on, saattaa kaatua. Eli mitään kiirettä ja
liikaa hosumista ei nyt kunnissa kannata tehdä. Sen sijaan
kannattaa kerätä aloitteeseen nimiä joka
kunnassa, jotta saadaan neuvoa-antava kuntakohtainen kansanäänestys
joka kunnassa aikaan hyvissä ajoin ja tämän
rakenneselvityksen yhteydessä, eikä niin kuin
ministeri Virkkunen esittää, että tulisi
alueellisia kansanäänestyksiä.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämänhetkisessä talouden
tilannekuvassa tämän haltuunotto on erittäin
vaikeaa. Kehyksen sisällä tehtävät
säästöt tai siirrot eivät ratkaise
sitä yksin. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, mutta erityisesti
kaivataan kasvua. Ja kun pääministeri totesi ja
myös ministeri Vapaavuori, että yritysten rahoituksen
helpottamiseksi on tehty merkittävästi ja ollaan
tekemässä, se ei kuitenkaan näy arkielämässä kentällä,
jolloinka jatkuvasti törmää yrittäjiin,
jotka toteavat, että heillä olisi ti- lauksia,
heillä olisi mahdollisuuksia toimittaa paljon paljon enemmän.
Mutta kun pankit eivät kilpaile, pankit eivät
ole halukkaita eikä myöskään
Finnvera ota vastaan tätä haastetta, niin meidän
on pakko silloin esittää esimerkiksi rahastoa,
joka ottaisi riskiä siitä, että suomalaista työtä turvattaisiin
ja vientiä voitaisiin helpottaa. Haltuunotto edellyttää sitä,
(Puhemies koputtaa) että yritysten rahoitusta tullaan tavalla
tai toisella helpottamaan.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja
Tiilikainen kiitteli työmarkkinajärjestöjä,
niin minäkin kiitän. Maltillinen, pitkäkestoinen
ratkaisu oli parasta, mitä voitiin tehdä suomalaisen
työn kilpailukyvyn kannalta, mutta toisin kuin edustaja
Tiilikainen, en kyllä vähättelisi hallituksen
panosta, kahdesta syystä.
Ensinnäkään se ratkaisu ei varmaankaan
olisi syntynyt, jos hallitus ei olisi sitoutunut väylämaksujen
leikkaamiseen, kilometrikorvauksen leikkausten palauttamiseen ja
tuloveroasteikon inflaatiotarkistuksiin.
Toiseksi, samassa yhteydessä on tehty rakenteellisia
uudistuksia, ehkä enemmän kuin koskaan, ainakaan
Ahon ja Viinasen hallituksen jälkeen, jotka merkittävästi
lisäävät työvoiman tarjontaa.
Ne liittyvät opintotukeen, kotihoidon tukeen, vuorotteluvapaan
rajoittamiseen, paikallisen sopimisen edistämiseen, etuoikeutettuun
tuloon, oppisopimuskoulutuksen uudelleenjärjes-tämiseen
ja työurien pidentämiseen. Enempää aika
ei mahdollista luetella, mutta nämä ovat sen mittaluokan
uudistuksia, että näillä työn
tarjontaa merkittävästi lisätään,
ja se tulee lisäämään myös
työn kysyntää. Ja aivan kuten Ruotsissa
ja Saksassa, saamme uuden vaihteen: työlinjalla talouden
puolesta.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus näyttää kantavan
huolta, kuten edustaja Satonenkin, siitä, että työvoimaa
on riittävästi tarjolla. Hallituksen toimet iskevät
kuntiin, vähintään 20 000 kuntatyöpaikan
lakkautustavoite on lyöty kiinni. (Mauri Pekkarinen: Ja
kiristävät tasaveroa!) Lomautuksia on luvassa
lukuisissa kunnissa. Myöskään valtio
ei työllistä, pikemminkin vähentää väkeä.
Suuret yritykset kiittävät miljardin verolahjasta
ja lyhentävät kymmenientuhansien työuria
lopputileillä. Valtion työvoimapolitiikan palkkaperusteiset
työllistämisluvut ovat ennätysalhaalla
25 vuoteen. Ja vielä paljon puhuva fakta: talousarvion
toteutumislaskelman mukaan viime vuodelta jäi käyttämättä työllistämissiirtomäärärahoja
95,5 miljoonaa. Miksi hallitus ei käytä näitä varoja,
vaikka massatyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys
kasvavat vauhdilla?
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt selvinnyt
se, kuka tämän kotihoidon tuen leikkaamisen isä ja äiti
on. Se on kokoomus. Joka ikinen kokoomuslainen on tätä mennyt
kehumaan ja sanonut, että tällä lisätään
työvoiman tarjontaa. Eli raha ennen perhettä ja
raha ennen sitä, että perhe saa itse valita. Viimeksi
tästä todisti edustaja Satonen ja vihreät
vahvistivat — täällä ei enää edustaja
Sinnemäki ole paikalla — että näin
todella on. Olen aivan varma, että espoolaisilla, vantaalaisilla,
helsinkiläisillä hiekkalaatikoilla vihreitä äänestäneet äidit
muistavat tämän keskustelun.
Arvoisa puhemies! Sitten näistä rakenneuudistuksista.
Emme me niitä vastusta, kun ne ovat hyviä. Ei
tietenkään vastusteta. Esimerkiksi me kannatamme
sitä, että kun on viisi vuotta kuntasuoja niin,
että aina kun tulee yksi yhteen, niin kaikki säilytetään,
kaikki koulutoimenjohtajat, kaikki apulaiskaupunginjohtajat, että siitä voi leikata.
Se olisi ollut rakenteellinen uudistus. Sitä ette tehneet.
Kaksi kolmasosaa näistä teidän rakenteellisista
uudistuksistanne tehdään kuntasektorilla ja työmarkkinajärjestöjen
yhteydessä. Yhden kolmasosan te teette itse. Kun te leikkaatte
kotihoidon tukea, niin kaupungit ja kunnat maksavat ne kustannukset.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen aiemmin kantoi huolta
siitä, että hallitus ei paketissaan lyönyt
lukkoon kaikkia rakenteellisten uudistusten yksityiskohtia. (Mauri
Pekkarinen: Jotainkaan!) Itse olisin ollut paljon enemmän
huolestunut, jos yhdessä viikossa olisi yritetty koko tämä laaja
kirjo rakenteellisia uudistuksia (Timo Soini: 30 kuukautta oli aikaa!)
hakata kiveen aivan viimeistä piirtoa myöten.
Paljon tarvitaan jatkovalmistelua, ja juuri tämän
jatkovalmistelun aikana voidaan vastata moniin niihin avoimiin kysymyksiin,
joita tässä on esitetty.
Edustaja Sipilä esitti erinomaisen hyviä kysymyksiä siitä,
miten kotihoidon tuki jaetaan käytännössä,
mitä tapahtuu yksinhuoltajille. Juuri tällaisiin
kysymyksiin meidän pitää vielä hakea vastauksia.
(Timo Soinin välihuuto) Sen takia tämä keskustelu
on juuri nyt paikallaan. — Edustaja Soini, kun kysytte,
niin tietysti mielelläni vastaan. Vihreiden näkemys
on se, että esimerkiksi yksinhuoltajaperheissä sillä yksinhuoltajalla
pitää olla mahdollisuus käyttää se
kotihoidon tuki kokonaisuudessaan.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kannustan todella paljon sekä valtiovarainministerin
että pääministerin ajatuksia näistä rakenteellisten
muutosten ja näitten normien vähentämisestä.
Esimerkiksi pääministeri sanoi, että voisimmeko
purkaa ne normit, jotka purettaessa lisäävät
luovuutta. Meidänhän täytyisi nyt yhdessä löytää sen
tyylisiä normeja, jotka käytännössä eivät
heikentäisi palveluita vaan antaisivat mahdollisuuden tehdä asioita
järkevästi. Olin juuri eilen esimerkiksi Sitran
seminaarissa, jossa Stanfordin yliopiston professori Eric Topol
sanoi, että siinä vaiheessa, kun ihmiset rupeavat itse
esimerkiksi analysoimaan verenpainettaan, he hoitavat sitä sairautta
tai ennalta ehkäisevät sitä sairautta
paljon paremmin kuin lääkärissä käydessä,
jolloin voisimme jo tehdä aika suuria muutoksia moniin
asioihin, jos tekisimme vähän järkevämmin
näitä asioita. Minä haastan oikeastaan
kaikki miettimään niitä normeja, jotka
voisimme purkaa ja samalla vapauttaa ihmisiä vähän
luovemmiksi tässä yhteiskunnassa.
Ismo Soukola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen,
minä kerron teille, että perussuomalaisten varjobudjetti
tehtiin molemmilla kerroilla samalle velkamäärälle
kuin valtion budjetti tehtiin, elikkä se oli vertailukykyinen
ja -kelpoinen. Me halusimme, että se otetaan kunnolla käsittelyyn,
niin kuin te toivoitte meiltä tätä rakennepakettia.
Me saimme sen, lähinnä voisi sanoa, että alas
ammutuksi, ja muutaman kerran vielä suhteellisen ivalliseen äänensävyyn. No,
se siitä.
Mutta tästä rakenneuudistuksesta. Jos kysytään,
mitä se tarkoittaa, niin hallituspuolelta tulee ainakin
kuusi erilaista versiota, mitä se tarkoittaa, mutta mitä se
ei tarkoita? Puheissanne julkisen sektorin tuottavuuden ja tuloksellisuuden
vahvistamisosiossa puhutte yksinomaan kuntataloudesta. Valtiontalouden
sektori jäi kokonaan käsittelemättä,
enkä tarkoita tässä valtion tuottavuusohjelmaa,
joka epäonnistui aikoinaan valtion (Puhemies koputtaa)
saneerausohjelmaksi, mutta missä ovat toimenpiteet valtionhallinnon
keventämiseksi? Voisitte aloittaa vaikka ministeriöitten
mammuttimaiseksi paisuneesta henkilöstöstä.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Mielestäni perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
on ollut ylivoimaisesti paras, mutta tämä foorumi, missä se
esitettiin, oli väärä. Sehän
kuului iltamapuheitten sarjaan ja oli sinänsä viihteellinen, mutta
villoja tähän vakavaan asiaan siinä ei
ollut kyllä nimeksikään.
Me olemme aika vakavan tilanteen edessä. Vientivetoinen
kansantaloutemme on globalisaation kynsissä tosi rankasti.
Me olemme alihankkijamaa maailmanmarkkinoilla, ja silloin siellä on
joko tosi kuumaa tai tosi kylmää, koska alihankkija
on siinä tilanteessa. Laiha sopu on parempi kuin lihava
riita, ja se laiha sopu on nyt saavutettu. Yhdyn siihen käsitykseen,
että ollaan vähän myöhässä näitten
uudistusten kanssa.
Mutta kun hallitus on noin vahvasti paikalla, niin rohkenen
tuoda vielä yhden asian esiin siitä, että kun
hallitus tavoittelee työllisyyttä ja elinkeinoelämän
toimintaedellytysten parantamista, niin katsokaa Hankoniemelle.
Ottakaa Hangon satama ja Hanko—Hyvinkää-ratahankkeet
tosissanne. Valmiita hankkeita alkamaan, (Puhemies koputtaa) lisäävät
työllisyyttä ja parantavat elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä. Tämä on vakava
avunhuuto Hankoniemeltä. Siellä on vielä elämää.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Haluavatko edustajat Soini ja Sipilä vielä puheenvuoron
ennen kuin tulevat valtioneuvoston vastaukset? — Soini,
olkaa hyvä.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten tarkoitus on aina
haastaa, herättää keskustelua, joskus
kärkevästikin, ja se onnistui. Meillä on
jatkuvasti omat esitykset. Meillä on aina ollut varjobudjetti.
Meillä on aina budjettivastalauseet. Meillä on
aina täällä tuotu meidän vaihtoehto äänestyksiin.
Mutta ihmettelen aina sitä — kyllä minä sen
hyväksyn, että ei olla samaa mieltä meidän
politiikasta — mutta sitä minä en kyllä hyväksy,
että sanotaan, että meillä ei ole vaihtoehtoa.
Sanokaa seuraavan kerran, että teidän vaihtoehto
on huonompi kuin meidän vaihtoehto, niin se on jo niin
kuin poliittinen kannanotto.
Jos huomasitte, tänään jätin
EU:n, sen suuren rakenteellisen ongelman, rauhaan. Se, että meillä valuutta
on kroonisesti 15 prosenttia yliarvostettu, tämä on
suuri rakenteellinen ongelma. Tuli se tässä nyt
lopuksi todetuksi sekin.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitän tästä keskustelusta.
Minun mielestäni tämäntyyppistä keskustelua
meidän pitää pystyä käymään
täällä. Nostetaan asioita esille ja tuodaan vaihtoehtoja
ja keskustellaan niistä asiallisesti. Suhteellisen asiallisesti
on tämä päivä mennyt. Paljon
jää kysymyksiä auki ja myöskin
se kysymys, oliko tämä liian keskeneräinen
paketti vielä, liian paljon on avoimia asioita. Tässä oli
paljon keskusteltavaa.
Kuntien tehtävien karsimisesta tuossa valtiovarainministeri
heitti pallon meille. Omassa puheenvuorossani sanoin, että pitääkö meidän
sekin tehdä etukäteen ennen kuin hallitus tekee omansa.
Me tarvitsemme pikkuisen lisää resursseja jo,
jos me menemme tässä järjestyksessä näihin
asioihin.
Kuntien tehtävistä. Tämä teidän
paperinne sisälsi neljä uutta tehtävää.
Tämä ei ole kovin hyvä alku sille, että näitä tehtäviä karsittaisiin.
(Puhemies koputtaa) — Jaha, se loppui siihen. (Naurua)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Näin on, mutta tämä ei ole viimeinen
päivä jatkaa keskustelua tällä istuntokaudella.
Seuraavaksi valtioneuvoston vastauksia, ministeri Virkkunen 2 minuuttia paikalta
ja sitten pääministeri 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tuo väestön ikärakenteen
muutoshan näkyy todella monella tavalla kunnissa jo tänä päivänä ja
jatkossa yhä enemmän.
Kuten täällä edustaja Kerola toi
esiin, niin varsinkin henkilöstövoimavarat ovat
kunnan toiminnalle aivan keskeisiä, ja meillähän
itse asiassa joka kolmas kuntatyöntekijä on jäämässä eläkkeelle
tämän vuosikymmenen aikana eli yli 160 000
kuntatyöntekijää on eläköitymässä.
Samaan aikaan kuitenkin palveluiden tarve voimakkaasti kasvaa ja
väestön ikääntyminen näkyy
myös kuntien verotulopohjassa, jonka ei ennusteta niin
vahvasti kasvavan, koska meillä tulee olemaan työvoimaa
entistä vähemmän. Kaikki tämä yhdessä pakottaa
meidät arvioimaan uudella tavalla sitä, miten
voisimme tehdä entistä vähemmällä väellä fiksummin.
En usko, että kovinkaan paljon kuntien henkilöstöä voidaan
itse asiassa vähentää, vaan meidän
pitää pyrkiä monilla uudistuksilla siihen,
että kasvutarve ei olisi niin suuri kuin se ennusteen mukaan
näyttää olevan. Meillähän
ennusteet osoittavat, että meidän pitäisi
palkata kymmeniätuhansia uusia työntekijöitä palvelutarpeen
kasvun johdosta, ja sen johdosta tarvitaan useita toimenpiteitä,
että pystymme tulevaisuudessa vastaamaan julkisista palveluista.
Tarvitaan kunta- ja palvelurakenteen uudistus, tarvitaan tuottavuuden
kasvua, ja samoin myös kuntien tehtäväreppu
on käytävä huolellisesti läpi
ja arvioitava, mikä siinä on edelleen sellaista,
mikä sopii tähän päivään
ja tulevaisuuteen, ja mikä voisi jäädä jonkun
toisen hoidettavaksi.
Mikään helppo tehtävä tuo
kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsinta ei tule olemaan.
Meillä parhaillaan ministeriöt laativat omia ehdotuksiaan
siitä, mistä velvoitteista, normeista voitaisiin luopua
ilman, että peruspalvelut siitä kärsisivät, mitkä olisivat
niitä tapoja, missä voitaisiin kunnille antaa
enemmän toimintavapautta ratkaista se, miten tuon palvelutehtävän
hoitavat. Kun saamme tuon listan valmiiksi, niin sen jälkeen
arvioimme, pääsemmekö sillä tuohon
miljardin euron tavoitteeseen.
Olemme pyytäneet myös kunnilta aloitteita
ja näkemyksiä tähän, ja ennen
kaikkea tietysti käytännön työntekijöiden
näkemykset ovat hyvin toivottuja. He nimenomaan omassa
arjessaan näkevät ne monet tehtävät,
normit ja velvoitteet, jotka ehkä rajoittavat sitä tarkoituksenmukaista työnjakoa
ja toimintaa kunnissa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi pääministeri 5 minuuttia puhuja-aitiosta,
ja todetaan, että viitisenkymmentä puheenvuoroa,
ikävä kyllä, jää myöntämättä,
koska tähän on ollut niin paljon mielenkiintoa,
mutta keskusteluhan jatkuu huomisesta lähtien.
Pääministeri Jyrki Katainen
Herra puhemies! Tästä kuntien palvelujen
karsimisesta, edustaja Sipilä, ihan sen verran: Tehkää ihmeessä esityksiä.
Tämä on ihan vilpitön toivomus, koska
kun te sanoitte, että teillä ei ole resursseja, niin
eiväthän ne resurssit keskustalla lisäänny senkään
jälkeen, kun hallitus on tehnyt oman esityksensä.
Ei teillä ole silloinkaan käytettävissä virkamiehiä yhtään
enempää kuin tällä hetkellä. Minä olen
ihan varma, että teillä on osaamista tuoda ainakin
ideoita pöytään, että mistä sääntelyä voidaan
alkaa purkamaan tai mitkä ovat semmoisia tehtäviä,
joita kunnan ei kannata enää hoitaa. Sitten me
voimme miettiä sitä, että kannattaako
niitä enää kenenkään
hoitaa. Ja kuten ihan hyvin tiedätte vahvana vaikuttajapuolueena:
jos haluaa vaikuttaa, niin valmisteluun kannattaa vaikuttaa. Tämä on
ihan vilpitön.
Ja jos perussuomalaisella puolueella on tahtoa, niin tehkää tekin.
Hallitukselta ei kysytä, tehdäänkö.
Me teemme sen joka tapauksessa, koska tämä miljardi
on kova juttu, se on itse kullekin kova juttu. En tiedä,
mitä kaikkea meidän pitää tehdä,
että me saisimme rehellisen arvion perusteella vapautettua
kuntien resursseja miljardin euron edestä purkamalla normeja
ja palveluja.
Täällä joku itse asiassa väärin
totesi, että täällä ladataan
kunnille. Ei, vaan kunnilta puretaan velvollisuutta. Sehän
tämä idea on, koska me tiedämme, että kunnat
eivät selviä nykyisistä velvoitteista
ainakaan siten, että niiden pitää tuottaa ne
nykynormituksen perusteella. Sen takia kunnilta puretaan painetta.
Tästä tässä on kysymys.
Toinen: työvoiman tarjonnan lisääntyminen. (Mauri
Pekkarinen: Täysin tyhjän päällä!)
Täällä tuli joitakin esityksiä siihen,
mutta aika vähän, ehkä samasta syystä kuin
tuohon velvoitteiden purkamiseen, eli se on aika vaikea asia. Meidän pitää miettiä,
ketkä ovat työikäisiä ja työkykyisiä mutta
eivät töissä tällä hetkellä.
Esimerkiksi opiskelijat, esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, osa
heistä haluaisi olla vaikkapa osa-aikatyössä,
mutta tällä hetkellä työelämä ei
sitä mahdollista tai etuusjärjestelmät
eivät siihen kannusta. Vajaakuntoiset. Meillä on
terveitä eläkeikää lähestyviä ihmisiä,
jotka voisivat hyvin olla pidempään työelämässä.
Sitten on niitä ihmisiä, jotka ovat kokeneita
mutta ovat joutuneet irtisanotuksi eivätkä asennesyistä saa
töitä, siis työnantajan asennesyistä eivät
saa töitä. Näille ihmisryhmille meidän
pitää vain keksiä uusia keinoja, joilla
sekä kannustetaan että mahdollistetaan työn
tekeminen. Yksi merkittävä ratkaisu tässä rakennepaketissa
on nimenomaan se, että työttömänä oleva
ihminen pystyy yhdistämään nykyistä paremmin
pieniä palkkatuloja ja tilapäisiä palkkatuloja
sosiaalietuuksiinsa.
Näin ollen minä toivon, että kaikki
tässä salissa uskaltautuvat — nyt minä haastan — uskaltautuvat
esittämään konkreettisia keinoja siihen,
että työn tarjonta, työvoiman tarjonta
lisääntyy. (Pentti Oinonen: Minähän
esitin!) Meidän on välttämätöntä myös
hyväksyä se tosiasia, että meillä ei
ole tänä päivänä kaikkeen
sellaiseen varaa, mitä on joskus aikaisemmin ollut. Jos
tätä tosiasiaa ei hyväksy, ei kyllä elä tässä päivässä.
Me olemme tilanteessa, jossa pysyvästi velkaannumme, ellei
näitä rakenteita uudisteta. Se vain on näin.
Eli ei pidä pelätä sitä, että purkaa
jotakin. Ei nykyjärjestelmän säilyttäminen
ole edes vaihtoehto. Pitää uskaltaa purkaa, koska
siinä tapauksessa, että me puramme, teemme kannusteet
paremmaksi, me pystymme vakauttamaan julkisen talouden niin, että meillä on
varaa niihin palveluihin myös tulevina vuosina.
Eli tässä on haastetta meille kaikille. Täällä on jonkun
verran riitaisaa mieltä ja vähän sitä väärinymmärrystä,
tahallistakin väärinymmärrystä. Toivon
mukaan en itse siihen kovin paljon syyllistynyt. Varmaan jonkun
mielestä syyllistyinkin, mutta yritin olla aika maltillinen.
Tässä on meille kaikille haastetta. Minä toivon,
että nämä tulevat kuukaudet otetaan siten,
että tuodaan niitä esityksiä. Me tuomme
joka tapauksessa. Mutta hyvät ideat otetaan vastaan ja
katsotaan. Jos ollaan samaa mieltä, otetaan hyviä ideoita
vastaan. Jos ollaan eri mieltä, niin ei oteta. Näinhän
se on puolin ja toisin.
Työvoiman tarjonnasta vain sen vielä toteaisin,
että meillä on tutkimustulosta siitä,
että mitä enemmän on työvoiman
tarjontaa, sitä enemmän talous kasvaa, esimerkiksi
Saksasta. Kun maahanmuuttajia alkoi tulla Saksaan enemmän,
talous alkoi kasvaa, ja kun naiset tulivat työmarkkinoille
Saksassa, moni pelkäsi, että miehiltä lähtevät
työpaikat, mutta toisin kävi: työpaikkojen määrä ja
talouskasvu lisääntyivät.
Lapsien hoito on aina tunteikas asia. Minä toivoisin
omalta puoleltani sitä, että me emme täällä rupeaisi
sanomaan, missä kasvavat hyvät lapset. (Timo Soini:
Ei, kun juuri se, että saa valita!) Hyviä lapsia
kasvaa kotihoidossa, hyviä lapsia kasvaa julkisessa päivähoidossa.
Tulevinakin vuosina on täysin mahdollista kasvattaa lapsia myös
kotona. Me vain muutamme nyt tässä vaiheessa etuusjärjestelmiä niin,
että saamme sitä työvoiman tarjontaa
paremmaksi kuin tänä päivänä.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Keskustelu on päättynyt.