Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän esitetään muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia, ja nimenomaan tuulivoiman osalta. Tässä halutaan helpottaa tuulivoiman rakentamista, halutaan nimenomaan sitä rakennusluvan saamista helpottaa siltä osin, että rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voitaisiin myöntää lain voimaa vailla olevan hyväksytyn tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan perusteella.

Tuulivoima on asia, joka jakaa mielipiteitä. Se on yleensä monien mielestä hyvä asia siinä ta- pauksessa, kun se ei tule joko omille maille tai omien maiden näköetäisyydelle, ja sen vuoksi tätä kansalaispalautetta tulee hyvin usein näiltä alueilta, missä — esimerkiksi nyt Etelä-Pohjanmaalla — selvitetään tuulivoimapuistojen rakentamista ja missä pelätään näiden tuulimyllyjen tulevan siihen oman pihapiirin näköetäisyydelle. Sen takia tuulivoimassa pitääkin suosia alueita, jotka ovat niin sanotusti siellä syrjemmällä, etäämmällä ja jossa ei välittömiä vaikutuksia ole ihmisten mieliin ja tavallaan siihen asumiseen ja siihen liittyviin edellytyksiin.

Yksi tämmöinen hyvä alue onkin Soinin kunnassa, johon tällä hetkellä on rakenteilla ja suunnitteilla tuulivoimapuisto. Se sijaitsee noin 10 kilometriä Soinin keskustasta koilliseen. Siellä Suomen Hyötytuuli Oy on aloittanut suunnitelmien tekemisen tuulivoimapuistosta. Kun mietitään Soinin kunnan kokoista kuntaa — noin 3 000 asukasta, mitä siellä tällä hetkellä on — niin pienelle kunnalle tällaisella tuulivoimapuistolla on valtava merkitys, ja senkin takia on hyvä, että tämä pääsee etenemään siellä mahdollisimman ripeästi ja että siellä pääsevät työt käyntiin ja sitä kautta näille paikallisille voimille, paikallisille yrittäjille, saadaan muun muassa näissä rakennusvaiheissa työtä sekä myös sitten aivan varmasti jatkossa sen jälkeen, kun tämä tuulivoimapuisto tulee voimaan. Tuulienergiaa tämän tuulivoimapuiston on tarkoitus tuottaa vuoden 2015 jälkeen, mikäli suunnitelmat nyt näin menevät, noin 200—255 gigawattituntia vuosittain.

Tämä hanke — aivan kuten nämä hankkeet yleensä, jos ne ylittävät teholtaan vähintään 30 megawattia — tarvitsee tämän yva-menettelyn eli ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, ja tässä yhteydessä niin viranomaisilta, ympäristön asukkailta, järjestöiltä kuin muiltakin tahoilta, ketä tämä koskee, kysytään mielipidettä, miten tämän suunnittelun tulisi edetä.

On tärkeätä, että tämä kuuleminen tapahtuu. Mutta aivan kuten monesti muulloinkin eri rakentamisvaiheissa, kun tuonne haja-asutusalueille tai vastaaville elinkeinon suhteen rakennushankkeita tehdään, tämä valittamisen oikeus täytyisi meidän kyllä pystyä rajaamaan sillä tavalla, että joku vastuu pitäisi olla myös näille aiheettomille valituksille. Hyvin usein tuolla maaseudulla on ollut tilanteita, missä esimerkiksi kantatilalla, missä maataloutta on harjoitettu iät ja ajat, laajennetaan esimerkiksi lypsykarja- tai sikata-loustuotantoa, ja sen jälkeen mökkiläinen, joka on tontin ostanut siitä tasan tarkkaan tietäen, että maataloutta harjoitetaan, sitten aiheuttaa valituskierteen ja tällä tavoin hidastaa sitä elinkeinon harjoittamista ja investoinnin etenemistä. Mutta korostan edelleen sitä, että kuuleminen on tärkeää, mutta tässäkin täytyy olla omalta osaltaan sitten myös raja.

Herra puhemies! Haluan tästä maankäyttö- ja rakennuslaista muutaman sanan sanoa vielä lisäksi. Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka rantarakentamiseen tulisi suhtautua jatkossa. Mielestäni tätä tulisi helpottaa siltä osin, että huomattavasti enemmän tulisi kunnille antaa omaa ratkaisuvaltaa näissä poikkeamisluvissa rantarakentamisen suhteen. Se alueellinen asiantuntemus kuitenkin löytyy sieltä kunnista. Nyt kun rakennustarpeet ovat monipuolistuneet ja ely-keskusten toiminta on kuormittunutta monilta osin, niin tämä päätöksenteko siellä on myös erittäin hidasta. Tämän vuoksi tämä poikkeamislupien myöntäminen tulisi siirtää paremmin kunnille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli ely-keskuksen sijaan.

Jätin tämän kirjallisen kysymyksen maaliskuussa tänä vuonna. Ministeri Kiuru silloin vastasi siihen, että tässä on seurantaryhmä, jonka tarkoituksena nyt on sitten kuulla ja arvioida tätä uudistustarvetta näissä poikkeuslupamenettelyissä. Tämän kuluvan vuoden loppuun mennessä tulee sitten tämän seurantaryhmän tuloksia esiin ministerin mukaan, ja siltä osin sitten tämä maankäyttö- ja rakennuslaki tulee toivottavasti uudistumaan. Itse olen omalta osin varautunut siihen, että lakialoitteen tästä tulen tekemään, niin että asia etenisi. Katson nyt kuitenkin ensin, mitä tältä arviointiryhmältä on tulossa ja minkälaisia mahdollisia lakiesityksiä hallitus tämän suhteen tulee tekemään.

Herra puhemies! Tähän loppuun haluan vain todeta sen, että maaseudun kannalta ja koko Suomen kannalta on elintärkeää, että vasara paukkuu. Aina kun vasara paukkuu, se tietää työtä, se tietää toimeentuloa, se tietää yritteliäisyyttä, se tietää hyvinvointia ihmisille, jotka tuolla maalla ja maaseudulla haluavat asua. Sen takia kaikki rakennuslakiin ja maankäyttöön liittyvät asiat tulee tehdä mahdollisimman joustaviksi siten, että tätä hyvinvointia pystytään jakamaan kaikkialle Suomeen.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä tosiaan tulee ympäristövaliokuntaan, ja tässähän on niin kuin taustalla se, että tätä tuulivoimalan rakentamista ei pidettäisi ongelmallisena teollisuus- tai satama-alueeksi asemakaavoitetulle, jo rakennetulle alueelle.

Edustaja Savola mainitsi tämän niin sanotun nimbyn, eli kaikki ovat sitä mieltä, tai aika moni, että "tuulivoima on hyvä asia, mutta ei minun takapihalleni". Ja tietysti se on niin, että eihän sitä mitään järkeä ole sijoittaa välittömästi asunnon tai mökin lähelle. Tämä aiheuttaa valtavasti tunnekuohuja, ja siitä on meidänkin ryhmää paljon ohjeistettu sekä puolesta että vastaan.

Minä itse suhtaudun tähän tuulivoimaan, sanotaanko näin, kiihkottomasti. Tuulivoima tuntuu olevan vastatuulessa. Tuulivoimala tarvitsee tietysti tuulta, mutta kyllä se varmaan vastatuulessakin toimii.

Tämän lakiesityksen tarkoitus on selkeyttää ja sujuvoittaa tätä lupaprosessia. Se on tietysti hyvä asia. Mutta tämä suhtautuminen tuulivoimaan, niin välillä tuntuu siltä, että siitä on karannut Jopo käsistä näissä selityksissä. Se vaikuttaa milloin mihinkin asiaan, ja en kyllä ryhdy tässä niitä arvioimaan, että ovatko ne oikeita vai vääriä tulkintoja, mutta kaikenlaisia selityksiä vastaan ja puolesta kuulee.

Yksi huomio tähän tuulivoimaan, jos sitä perustellaan nimenomaan suomalaisen työllisyyden kannalta: Ongelma on se, että nämä kotimaiset tuulivoimayritykset, tuulimyllyjen valmistajat eivät oikein pysty kilpailemaan ulkomaisten toimijoiden kanssa, ja silloin siinä on vaara, että tämä raha menee ulkomaille, ja se ei välttämättä ole hyvä. Enkä kannata tuulivoimaa niin, että sitä tuettaisiin jatkuvasti, vaan kyllä sen on oltava yhtä terveellä pohjalla kuin kaikkien muidenkin energiamuotojen.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kotimaakunnassani Lapissa on viime aikoina käyty eri kunnissa voimakkaasti keskustelua tuulivoiman ympärillä. Maankäyttötarpeet ovat eri alueilla erilaisia, ja joissakin kunnissa tuulivoimaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti, joissakin kunnissa halutaan vain tietyt alueet varata tuulivoimalle ja jättää muut koskemattomiksi ja joissakin vastustetaan tuulivoiman rakentamista ihan sen takia, että pitää nyt vain vastustaa sitä. Esimerkiksi Simon kunta Etelä-Lapissa, meren rannalla, on pyrkinyt profiloitumaan tuulivoimalla ja uusiutuvalla energialla, ja se on jo osa kunnan imagoa. Muoniossa taas tilanne on kokonaan toinen, elikkä Muonion kunta kaatoi kaavan Mielmukkavaaran tuulipuistosta perustellen sitä merkittävillä maisemahaitoilla, jotka vaikeuttaisivat kunnalle elintärkeiden matkailuyritysten toimintaa.

Elikkä ylhäältä päin ei tule missään nimessä sanella, minne tuulivoimaloita pitäisi sijoittaa. On luotettava lähidemokratiaan. Hallituksen kaavailemissa suurkunnissa toki voisi olla vaarana, että entisen keskuskunnan päättäjien muodostama valtuuston enemmistö sijoittaa tuulivoimalat jonkun entisen pienen kunnan alueelle kyseisen alueen ihmisten vastustuksesta huolimatta.

Sitten itse tuulivoiman kannattavuudesta ja siitä, kuinka paljon julkinen valta siihen sitten satsaa. Siitäkin on monia mielipiteitä. Kiivaimmat keskustelut käydään kuitenkin sijoituspaikoista: mikä on niiden vaikutus alueella toimiviin elinkeinoihin, erityisesti matkailuelinkeinoon, ja asumisviihtyvyyteen. Eli matkailusta kun puhutaan ja Lapissa näistä maisema-arvoista, on erittäin hyvä, että tämä lakimuutos ei koske näitä alueita, vaan niiltä osin nykyinen käytäntö jatkuu, ja niin kauan kuin on kyse neitseellisistä alueista, siellä asioita tutkitaan, mietitään, selvitetään, ennen kuin tehdään mitään kovin nopeaa lakimuutosta näitten osalta.

Mutta sitten kun mennään tähän rakennettuun ympäristöön, josta nytten tässä lakiesityksessä on kyse, niin voitaneen olla melko yksimielisiä siitä, että jos tuulivoimaa ylipäätään rakennetaan, niin vähemmän konflikteja aiheutuu, jos se rakennetaan jo ennestään rakennettuun ympäristöön, teollisuusalueille tai vastaaville paikoille. Eikö ole kiistatonta, että esimerkiksi matkailun kannalta on sangen vähän merkitystä sillä, rakennetaanko tuulimyllyjä satama- ja teollisuusalueille, joilla ne soveltuvat jo rakennettuun ympäristöön? Sen toteaminen, että tällainen rakentaminen ei ole vaikutuksiltaan merkittävää, on paikallaan maankäyttö- ja rakennuslain poikkeuksia koskevassa 172 §:ssä. Lakiesityksen tavoitteena on edes aavistuksen helpottaa rakentamista tällaisille alueille, ja tavoite on oikeansuuntainen. Jos tämä poikkeamismenettely tulee, mikä nyt lakiesityksessä on, ja se tulee vähentämään asemakaavojen muuttamisen tarvetta, niin esitys on paikallaan. Kuntien kaavoituksesta vastaavien työntekijöiden työaikaa säästettäisiin, ja voi olla suuri menoerä kunnalle, jos esimerkiksi tuulivoimalapuistoa on pitkään kaavailtu ja valmisteltu ja sitten kuitenkin syntyy poliittinen päätös, ettei kaavaa toteuteta.

Tämä uusi lakiesitys, mikä on työn alla, on minusta erittäin hyvä, ja se, mikä tässä lakiesityksessä on parasta, on se, että tämä on ensimmäinen askel kohti sitä menettelyä, että lupaprosesseja nopeutettaisiin. Tällä hetkellä meillä on eri sektoreilla mapeissa, valituskierteissä ja muualla valtava määrä lupahakemuksia, jotka viipyvät vuodesta toiseen ja meillä elinkeinoelämässä hommat, työt, yritystoiminnat, kaikki, seisovat. Juuri niin kuin Savolakin mainitsi maatalouspuolelta, siellä on hyvin paljon navettarakennus- ja muitakin rakennushankkeita, jotka seisovat, kun lupaprosessit eivät mene eteenpäin. Minä toivon nyt sitten, että muillakin sektoreilla otettaisiin nyt selvästi vaikka pieninä palasina näitä asioita esille, missä lupakäytäntöä voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa, että saataisiin semmoisia selviä asioita eteenpäin, etteivät ammattivalittajat pystyisi kaatamaan kaikkia asioita. Mutta kuitenkin tärkeintä on se, että oikeusvaltiossa ihmisten perusoikeuksiin elikkä valittamisoikeuteen silloin, kun ihminen kokee, että vääryyttä on itseä kohtaan, ei saa koskea.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tuulivoiman lisäämisen kunnianhimoinen tavoite 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä on varmaan osin myös tämän lakiesityksen takana, ja se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Jos Tilastokeskuksen tilastoja katsotaan tuulivoimatuotannosta, niin vuonna 2011 Suomen sähköverkkoon syötettiin 481 gigawattia tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tuulivoiman lisääminen vaatii paljon tuulimyllyjä käytännössä, ja epäilyttää, päästäänkö tähän tavoitteeseen, vaikka niiden tuulimyllyjen lavat olisivat jo lomittain. Tuo rannikkohan on, kuten edustaja Maijala myöskin totesi, Simoon asti aika lailla tikutettu täyteen tuulivoimaloita.

Sen huolen haluan esittää, että vaikka tässä nyt rajataan teollisuus satama-alueiksi asemakaavoitetuille, jo rakennetuille alueille, olen kuullut myöskin julkisuudessa sellaisen ajatuksen, että tunturien lomakeskukset voidaan määritellä tällaisiksi rakennetuiksi alueiksi, joille tuulivoimaloita ja tällaisia tuulivoimapuistoja voitaisiin rakentaa. Tätä en voi kannattaa etenkään tuolla Lapin herkässä luonnossa, ja siitä vaikutuksia emme tiedä muun muassa poronhoitoon. Tiedämme meluhaitoista ja välkehaitoista, ja tässä on ainakin vähintään kuunneltava sitten niitä paikallisia asukkaita.

Säätövoimaongelmat eivät myöskään lupaprosessia helpottamalla etene. Edelleenkin tuulivoimaan liittyvät säätövoimaongelmat ovat ratkaisematta. Edustaja Maijala otti myös tärkeän asian puheeksi tästä reuna-alueitten päätöksentekomahdollisuudesta tuulivoiman lisärakentamisessa, pääsevätkö siellä sitten nämä reuna-alueet kuulluiksi todellakin aivan oikeasti. Sinänsä lupaprosessien helpottaminen on varmasti ihan paikallaan. Olen perännyt tässä kaksi vuotta esimerkiksi muun muassa kirjallisilla kysymyksillä sitä, miksi esimerkiksi navettojen, siis eläinsuojien, rakentamisluvat kestävät niin kauan ja siellä on tullut kohtuuttomia haittoja viljelijöille, on menetetty nuorten viljelijöiden tukea. Nyt kun hallitus myöskin tässä rakenneuudistuspaketissa peräsi sitä, mitä vaihtoehtoja meillä on tarjota, haluan todellakin, että tutustumme siihen ongelmaan, jos me tiedämme, että ongelma on joku lupaprosessin kesto, mitä se tarkoittaa ja miten sitä voidaan ruveta helpottamaan. Emme me voi ongelmaa hoitaa, jos me emme tunne sitä.

Edustaja Lindström otti puheeksi tuon tuulivoiman rakentamisen kotimaisuusasteen. Tällä hetkellä tuulivoima on ollut kovasti ja on kovasti tuettua, ja varmasti ehkä, jos alkuperäinen ajatus oli se, että tällä hyödynnetään kotimaista rakentamista, niin nyt on kyllä pelko se, että pääomat valuvat sitten ulkomaille, kun tuulivoimaa rakentavat kotimaiset yhtiöt menevät konkurssiin.

Vielä palaan tuohon, että lausunnossa on annettu kritiikkiä myös siihen, että yhtä hanketyyppiä tai toimintoa koskeva poikkeamismenettely ei ole maankäyttö- ja rakennuslain perusperiaatteen mukainen ja aiheuttaa myös tulkintaongelmia soveltamisalan ja toimivallan osalta, eli varmasti valitusprosesseja tämä muutos tuskin tulee ainakaan ensisijaisesti vähentämään.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitokset ympäristöministerille. Tämä lakiesitys on täällä eduskunnassa käsiteltävänä, kun me tiedämme, että olemme sitoutuneet uusiutuvien lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Meillä on kirjoitettu ja hyväksytty strategia, jossa olemme sitoutuneet 6 terawattitunnin tuulivoiman tuottamiseen, ja nyt sitten 2025-strategiaan 9 terawattituntia, jotka tuotettaisiin tuulivoimalla.

Meillä Lauri Tarasti on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriölle arvokkaan raportin siitä, mitkä kaikki tuulivoiman rakentamisen esteet voitaisiin eri keinoin purkaa, ja täytyy myöntää, että siellä on useampi kohta, joka liittyy kaavoitukseen ja maankäyttö- ja rakennuslakiin, valitusjärjestelmiin, lupakäytäntöihin, muihin, ja sen takia on tietenkin hyvä, että nyt vihdoin tässä kohtaa näitä puretaan.

Toinen kysymys on tietenkin sitten näiden lupajärjestelmien lisäksi nämä tukijärjestelmät: mitenkä tuulivoima on kannattavaa tai millä keinoilla sitä tulevaisuudessa tuetaan. Itse olen edustanut kantaa, että investointituet ja rakentamisen kohdalla avustukset ovat parempi versio, niin kuin nyt esimerkiksi näille merituulivoiman demohankkeille ollaan suuntaamassa erillisiä tukia. Ja se on se kestävämpi tapa, kun kokeillaan jotain uutta innovatiivista vaihtoehtoa.

Se, että tuulivoimaa kannattaa tuottaa isommilla alueilla, helpottaa myöskin kaavoituksen osalta, sillä silloin ne saadaan samoille alueille. Tähän apuna ja tukena ovat tietenkin maakuntakaavoihin liitetyt vaihekaavat, joita onneksi nyt jo aika monella alueella on valmisteltu energiamaakuntakaavan nimellä.

Merialueet ovat todennetusti Tuuliatlaksen mukaan ne eniten tuulisimmat alueet, joittenka rannikoille tietenkin kannattaa näitä tuulivoimapuistoja rakentaa, ja tästä kohden tähän lakiesitykseen kirjatut satamat ja teollisuusalueet, mutta erityisesti satamat, ovat ne ykköskohteet.

Tulen itse Kotkasta, ja jatkuva kipuilu on siinä, että jo valmiiksi tuulivoimaa sisältävillä alueilla ei voida lisätä tuulimyllyjen määrää tai että vanhoille satama-alueille, jotka ovat teollisuusalueina olleet ja tulevat niiksi jäämään, ei voida rakentaa mitään muuta, koska se maa on sen laatuista — sinne ei voida rakentaa, koska tämä menettely on niin raskas. Ja nyt sitten tämän yleiskaavan perusteella jo pystytään ainakin liikkumaan muutama askel nopeammin siihen suuntaan, että saadaan näitä, jotta me olisimme edes siinä 6 terawattitunnissa tavoitteen mukaisesti. Siitä syystä kiitokset Pia Viitaselle, että tämä lakiesitys on täällä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä esitystä lähtökohtaisesti hyvänä, mutta puutun muutamiin epäkohtiin ja asioihin, jotka tarvitsee valiokuntatyöskentelyssä huomioida.

Eli tämä helpottaa tilannetta, että satamiin ja jo valmiiksi teollisuusalueille kaavoitetuille paikoille saadaan helpommin pistettyä tuulimylly, mutta tarvitsee muistaa, että välttämättä kaikki teollisuusalueet eivät sitten taas ole semmoisessa paikassa, ettei se haittavaikutus, mikä myllyllä voi olla, kantautuisi vierellä olevan asuinalueen ääreen ja olosuhteisiin, elikkä tarvitsee aina katsoa, missä ja millainen se teollisuusalue on. Hyvää on kuitenkin se, että satamissa ja teollisuusalueilla on jo usein korkeita rakennuksia ja toimintaa, mikä aiheuttaa meteliä.

Meteliä — tai meteliä, pitäisikö sanoa ääntä — matalataajuuksista ääntä, mikä näistä myllyistä lähtee, on hyvin paljon tutkittu ja siitä on todettu, että se ei ole ihmisen terveydelle hyväksi. Kuitenkin jostain syystä edelleen niitten tutkimuksien tuloksia epäillään ja tätä päämäärää, että Suomi on tuulimyllyjen maa, viedään kovasti eteenpäin ilman, että näitä kunnolla tutkitaan ja perehdytään muun muassa etäisyyksiin: mikä etäisyys ihmisasutuksesta tai ihmisen toiminta-alueesta on yleensäkin hyvä.

Myös muita haittavaikutuksia tulee. Sijoitus yleisesti tarvitsee katsoa, ettei se ole alueella, missä ovat luontoarvot erityisen korkeat, kuten esimerkiksi semmoisilla tuntureilla, mitkä näkyvät — muutamissa puheissa on tullut esille — pitkän matkan, ja sitten ettei se ole esimerkiksi lintujen muuttoreiteillä. Kovasti lintukannat häiriintyvät siitä, jos puolet jää matkalle.

Yksi asia, mikä on hyvin harvoin tullut esille: Radioalan ammattilaisten tietämyksen perusteella tuulimylly, joka sijaitsee joko ennen televisioantennia tai sen jälkeen suhteessa lähettävään mastoon, voi aiheuttaa häiriötä ja semmoista välkettä nimenomaan televisiokuvaan. Ja jos niitä on sekä että, ennen ja jälkeen, niin se on kaikista pahin vaihtoehto. Oma kotikyläni on juuri tämmöisessä paikassa. Siinä on tuulivoimapuisto kylän ja Eurajoen radiomaston välissä ja sitten samassa linjassa kylämme takana.

Näihin tämmöisiin kohtiin pitäisi varautua sitten tulevaisuudessa. Jos se kuva tai joku haittavaikutus tulee selkeästi sen tuulimyllyn rakentamisen jälkeen, niin siinä kohtaa pitäisi sitten tämmöinenkin kylä esimerkiksi kaapeloida, että siellä kaapelin kautta sitten näkyy televisiot, ja nykypäivänä tietysti sitten valokuitu on se järkevin keino, saadaan monta muutakin asiaa hoidettua.

Nyt tämä hoppu rakentaa tätä tuulivoimakapasiteettia on ohjannut tämän rakentamisen niille alueille, joilla kaava on jo olemassa, ei niille alueille, joilla se on ehkä järkevin rakentaa ja pienimmät haittavaikutukset ja niin edespäin. Tämä hoppu poistaa tästä pikkasen järkeä, mutta mennään nyt kuitenkin tämän satama- ja teollisuusalueen täyttämisesityksen pohjalla, mutta tarkkana siinä pitää olla.

Yksi huomioitava asia on myös se, että Tanskassa, Saksassa, missä on hyvin paljon tuulivoimaa — ja me otamme mallia sieltä — ne ovat nyt perumassa näitä omia päätöksiään ja ovat huomanneet, että tekivät aikoinaan huonoja päätöksiä. Nyt on se aika, että pitää seurata Tanskaa ja Saksaa erittäin tarkasti, mitkä ovat ne haittavaikutukset, mitä on siellä havaittu yhteiskunnassa, ja ottaa niistä oppi, ettei mennä rakentamaan koko Suomea täyteen myllyjä ja sitten huomata, että meillä on samat ongelmat.

Yksi olennainen asia, mikä tarvitsee ottaa huomioon, on säätövoiman tarve. Kulutus vaihtelee, ja kulutuserot perusvoiman välillä ja sen kulutetun energian välillä korvataan ja hoidetaan niin sanotulla säätövoimalla. Tyypillinen säätövoima on esimerkiksi vesivoima. Jos entistä enemmän on energiamuotoja, mitkä ovat vaihtelevia, esimerkiksi tuulivoima — aina ei tuule tasaisesti — niin pahimmillaan nämä tuotantohuiput ja kulutushuiput eivät kohtaa toisiansa, vaan ne epäterveet aallonpohjat ovat samassa paikassa, ja silloin tarvitaan huomattavasti enemmän säätövoimaa kuin nykypäivänä, jolloin näiden samojen henkilöiden, ketkä haluavat Suomeen lisää tuulivoimaa, pitäisi silloin puolustaa myös esimerkiksi vesivoiman lisäämistä ja tekojärvien tekemistä esimerkiksi jo valjastettuihin jokiin. Ja siinä kohtaa tiedämme hyvin tarkkaan, mitä tämä sama tuulivoiman kannattajaporukka on niille päätöksille aikoinaan tehnyt.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tuulimyllyjäkin silmällä pitäen ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2012 melumallinnuksia ja melumittauksia koskevan tarkentavan ohjeistuksen valmistelun. Ohjeistus lienee jo valmis. Hallitus katsoo, että tuulivoimalat tulee sijoittaa niin etäälle asutuksesta, että niistä ei aiheudu asukkaille kohtuutonta rasitusta.

Todellisuudessa kuitenkin esimerkiksi Uudessakaupungissa on jouduttu keräämään kansalaisadressi, jossa on 700 asukkaan allekirjoitus. He vastustavat voimalan rakentamista liian lähelle asutusta, 450 metrin päähän asutuksesta. Miksi tulevan voimalan läheisyydessä asuvien ääntä ei kuunnella? Ja Uusikaupunki ei ole ainoa paikka, jossa adresseja on kerätty. Jo nyt Suomessa on tuulivoimaloita, joiden toimintaa on rajoitettu toimimaan puolella teholla, koska matala bassometeli on häirinnyt asukkaita. Mikä on tuulivoiman energiatehokkuus enää silloin? Vastaus on: hyvin pieni.

Eli eikö tuulivoimaloiden sijaintipaikan tulisi olla sellainen, että tuulivoimatuotanto toteutuisi ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla rasittamatta sen välittömässä läheisyydessä asuvia kansalaisia? En ole suinkaan tuulivoimarakentamista vastaan, mutta sijaintipaikkaa tulisi miettiä tarkasti ja ottaa kansalaisten mielipide tarkasti huomioon. Asiasta olen tehnyt toimenpidealoitteen sekä kirjallisen kysymyksen.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne pönttöön sen takia, että voi olla, että 2 minuuttia ei riitä, mutta voi olla niin, että riittääkin. Valitettavasti tässä salissa ei ole nyt yhtään hallituspuolueen edustajaa paikalla mutta toivottavasti on siellä työhuoneessa kuitenkin.

En niinkään ota tässä yhteydessä kantaa tähän hallituksen esitykseen vaan yleensäkin tuulivoimaan ja pikkuisen energiapolitiikkaan tässä maassa. Käytännössä tuulivoimalla ei ole kovin isoa merkitystä energiantuotannossa Suomessa. Me olemme kyllä laittaneet kovan tavoitteen sille energian määrälle, jota tuulivoimalla tuotetaan, mutta se ei ole kyllä käytännössä kovin realistinen. Tuulivoimalla tuotettu energia jää Suomessa kuitenkin aika marginaaliseksi. Kaiken lisäksi se on vielä kannattamatonta. Täytyy muistaa, että tuulivoimalla on syöttötariffijärjestelmä ja jokainen meistä suomalaisesta energian käyttäjästä maksaa siitä, että energia tuotetaan tuulivoimalla. Meillä jokaisella on sähkölasku varmastikin hyvässä muistissa, koska sitä aina kovasti tarkastellaan. Siellä sähkölaskussa on sellainen rivi kuin verot-osasto, ja siihen riviin on sisällytetty myöskin sitten se maksu, jota me maksamme kaikki energian käyttäjät tuulivoimalla tuotetusta sähköstä.

Mielenkiintoinen on se, että kun ollaan tänään puhuttu sitten valtion tai hallituksen näistä rakenneratkaisuista ja ensi vuoden budjetista, niin siellä on voimalaitosvero, windfall-vero, mukana. Sehän koskee ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa. Jos tuulivoimalle tulee tämä windfall-vero, se tekee tuulivoimasta vielä entistä kannattamattomampaa ja todennäköisesti se hyvitetään sitten tuulivoimalle syöttötariffissa eli meillä, jotka käytämme sähköä, eli jokainen suomalainen sitten maksaa taas enemmän syöttötariffin yhteydessä maksua siitä, että tuotetaan kannattamattomasti sähköä.

Nyt ottaisin tähän puheen lopuksi vielä tämän energiapolitiikan ja poliittisten päätöksien teon jääviysongelman. Meillähän oli joku aika sitten lehdistössä hiukan esillä, että kun tuulivoimaa ajetaan kuin käärmettä pyssyn piippuun, niin siellä on myöskin taustalla sitten poliittisten päätöksentekijöitten ja tästä johtuvan energiapolitiikan hyötyjien ristiriita. Tässä ihan suoraa yhteyttä ei ollut kuitenkaan, mutta tämmöinen lähipiiri kuitenkin hyötyi siitä toimiessaan tuulivoiman parissa.

Toinen osa-alue on kyllä se, että minäkin ihan kannatan erittäin voimakkaasti hajautettua energiatuotantoa ja nimenomaan hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa. Tätä on yksi osa-alue sitten, miten näin tuotetaan tätä energiaa, nämä mikro-chp-laitokset. Tässä tullaan myöskin semmoiseen kysymykseen, päätöksenteon avoimuuskysymykseen, että meillä on muutama valmistaja Suomessa, jotka valmistavat näitä mikro-chp-laitoksia, ja minun mielestäni olisi hyvä se, että avattaisiin näitten valmistajien omistajuus niin, että voitaisiin todeta, ettei ole ristiriitaa sitten niihin poliittisiin henkilöihin, jotka käytännössä Suomessa linjaavat tätä energiapolitiikkaa ja esimerkiksi tukimuotoja, että tämmöinen avoimuus pitäisi olla siinä päätöksenteossa, että voitaisiin nähdä, että tämmöistä linkkiä ei ole olemassa niin, että samat henkilöt omistavat esimerkiksi näitä chp-laitosten valmistajia ja sitten ovat tässä talossa tai jossain muussa talossa tekemässä päätöksiä ja sitten linjaamassa sitä, mitkä energiatuoton mallit sitten saavat ja minkälaisia tukia ja kuinka ylipäänsäkin Suomessa sitten energiapolitiikkaa eteenpäin viedään.