Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Vanhanen korosti eilen täällä luottamuksen tärkeyttä ja talouspolitiikan uskottavuuden merkitystä, ja se onkin erittäin tärkeää varsinkin nyt, kun tämä kansainvälinen talouskriisi syvenee. Kansalaiset ovat aiheesta huolissaan: asuntovelalliset korkotasosta, vuokra-asukkaat vuokrien noususta, ihmiset hintojen kallistumisesta, inflaatio syö palkankorotusten ostovoimaa jne. Mutta keskustapuolueen puoluesihteeri on esittänyt julkisuuteen yhteiskuntasopimusta, johon voisi kuulua jo sovittujen palkankorotusten jäädyttäminen ja etuisuuksien leikkaaminen.

Arvoisa pääministeri, millä tavoin tällaiset pääministeripuolueen puoluesihteerin ehdotukset voivat olla omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta hallituksen politiikkaan ja Suomen talouspolitiikkaan tällä hetkellä, kun niin monet epävarmuustekijät muutoinkin sitä kohtaavat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On totuttu siihen, että hän esittää mielipiteitään aina vähän niin kuin lekalla lyöden (Hälinää — Naurua), ja tämä kuuluu tähän. Talouspoliittisissa keskusteluissa on hyvin voimakkaita ilmauksia. Hallituksen linja on kaikkien tiedossa.

Arvoisa puhemies! Kyllä joku yksittäinen kansalainen, yksittäinen kansanedustajakin voi aika vapaasti ja ymmärrettävästi esittää aika raflaaviakin ehdotuksia, mutta kun ehdotuksen tekee pääministeripuolueen puoluesihteeri, niin ainakin me täällä oppositiossa otamme sen vakavasti. Ei kai hän ole joku aloitteleva pojankloppi, jolta pääsee sammakoita miten vaan suusta. Me otamme sen niin vakavasti, että me epäilemme, että taustalla on laajempaa keskustelua tällaisen vaihtoehdon rakentamisesta. Kysynkin pääministeriltä:

Onko hallituksen piirissä käyty keskusteluja siitä, että tällaisella yhteiskuntasopimuksella, sen rakentamisella, voitaisiin lähteä puuttumaan jo sovittujen palkankorotusten jäädyttämiseen tai sitten etuisuuksien leikkaamiseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus tapasi työmarkkinajärjestöt 3. päivä ja 16. päivä tätä kuuta, ja tapaamisten sisältö on kerrottu julkisuuteen. Niistä käy myös hallituksen tahto ilmi. Hallituksen piirissä ei ole tällaista puoluesihteeri Korhosen käymää keskustelua käyty, eikä se kuulu meidän keinovalikoimaamme. Kuten sanoin, hän ilmaisee mielipiteensä hyvin voimakkaasti, mutta hallituksen kannat ilmoitetaan hallituksen puolelta.

Arvoisa puhemies! Vuosi kaksi sitten olisi tähän isänmaahan pitänyt saada tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Näillä näkymin se olisi ollut työllisyyden ja yhteiskunnallisen tasa-arvon ja tasauksen kannalta aivan välttämätöntä. No, hallitus eri syistä joutui asiaa katsomaan syrjästä, tai ei olisi joutunut, mutta ei tehnyt riittävästi aktiivitoimenpiteitä, jotta kokonaisratkaisu olisi saatu aikaiseksi. Nyt sitten ajauduttiin sen kaltaisiin palkankorotuksiin, jotka itse asiassa kaikilta osin eivät tule lisäämään ostovoimaa, ainakaan kaikkein pienituloisimpien, työttömien, pieneläkeläisten ja muitten, kohdalta. Nyt kysymys kuuluu näin:

Miten tämä Korhosen esitys lisää luottamusta yhteiskunnalliseen vakauteen, (Puhemies: Minuutti on täysi!) kansalaisten pärjäämiseen ja tulevaisuuteen? Tämä vain puoltaa sitä, että meidän demarien vaihtoehtobudjetin tavoite siitä, että luottamusta lisätään, on ehdottomasti oikea, (Puhemies: Minuutti on täysi!) mutta tämä nakertaa sitä uskoa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä mielipide tuli äsken jo kuvattua. Me olisimme tarvinneet edellisellä palkkakierroksella maltillisemmat korotukset, mutta on käyty aika moneen kertaan lävitse ne syyt ja tekijät. Siellä oli paljon alakohtaisia syitä, joiden takia paineet kovempiin korotuksiin olivat olemassa, ja nämä palkat on sovittu. Nyt pitää valmistautua seuraavaan palkkakierrokseen, josta oikeastaan ensimmäiset askeleet, tärkeät askeleet teknologiateollisuuden välitarkastuksen osalta, ovat jo ensi keväänä. Muutoinhan valtaosa sopimuksista päättyy vuoden 2010 puolella.

Tähän uuteen sopimuskierrokseen nyt parhaillaan jo valmistaudutaan. Hallitus on liikkeellä, voi sanoa, poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa johtuen tästä maailmantalouden tilanteen muutoksesta. Halusimme jo keväällä kutsua nämä järjestöt nyt heti syksyn alussa koolle, jotta muokataan maaperää maltillisempien sopimusten puolesta.

Arvoisa puhemies! Kun Suomen talouden kasvu on kiistatta hidastumassa, hallituksen talouspolitiikan vastaus tähän kehitykseen on ollut elvyttävä budjetti ja sen lisäksi tietoisuus jo sovituista, melko korkeista palkankorotuksista. Tässä yhteydessä pidän itse erittäin sopimattomana sitä pääministeripuolueen puoluesihteerin puheenvuoroa, jossa hän itse asiassa puuttuu tähän peruslinjaan, esittää puuttumista jo sovittuihin palkankorotuksiin, jotka itse asiassa ovat nimenomaan osa sitä hallituksen linjaa, jossa ensi vuodelle haetaan parantunutta ostovoimaa. Kysyisin pääministeriltä, mikä on hänen arvionsa sen jälkeen, kun hän on tavannut työmarkkinajärjestöjen edustajia, löytyykö yhteistyötä seuraavalle palkkakierrokselle.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Järjestöissä tiedostetaan, ja se näkyy myös siitä järjestöjen 16. päivä julkaisemasta yhteisestä kannanotosta, että edellisen kierroksen korotukset muodostuivat korkeiksi ja sen kierroksen edetessä taso vielä nousi. Eli järjestöt ovat tiedostaneet käytyään lävitse edellisen kierroksen ikään kuin tuloksen ja kokemukset, sen että liian korkea taso tuli. Nyt tavoitellaan työllisyyden ja kilpailukyvyn kannalta maltillisempaa tasoa seuraavalle kerralle. Millä tavalla se pystytään toteuttamaan niin, että se toteutuu oikeudenmukaisella tavalla eri aloilla, siitä nyt tässä prosessissa on kyse.

Näiden tämän syksyn alun keskustelujen perusteella paluuta ainakaan seuraavalla kerralla niin sanottuun keskitettyyn tupoon, jossa on yhteinen suositus, ei näytä olevan, vaan lähtökohta järjestöillä on se, että tämä liittokohtaisuus on nyt otettu realiteettina. Erityisesti Elinkeinoelämän keskusliitto on sitä edellyttänyt, ja järjestöt tästä lähtökohdasta käsin sitten etsivät mallia, jossa saavutetaan myös makrotaloudellista koordinaatiota. Hallitus on omalta osaltaan valmis tähän osallistumaan. Siinä on tietysti kyse ennen muuta verotuksesta, silloin kun puhutaan ostovoiman lisäämisestä. Tarvitaan tätä (Puhemies: Minuutti on mennyt!) koordinaatiota sekä järjestöjen sisällä, järjestöjen välillä että järjestöjen ja hallituksen kesken.

Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä pääministeri toisteli kolmea sanaa: uskottavuus, luottamus ja vipuvarsi. Ne olivat ne, joita tuli pitkin päivää viestinä, ja ministeri Katainen antoi eilen tuolta samasta aitiosta, samasta paikasta, lausunnon, jossa hän sanoi, että palkansaajilla ja eläkeläisillä ei ole mitään syytä huoleen. Missä nyt tämä uskottavuus ja luottamus on, kun me katsomme tämän päivän uutisia? Mitä mieltä ministeri Katainen on tästä? Keskustalla on aina ollut kaksi mieltä ja kaksi kieltä, ja nyt tämä puppugeneraattori toimii taas kerran.

Oletteko te sitä mieltä oikeasti, että tämä on vastuullista oikeaa politiikkaa, jota hallitus harjoittaa? Teidän omasta puolueestanne ja keskustapuolueesta ministerit kinastelevat julkisuudessa keskenään tiedotteilla. Tästäkö se uskottavuus ja luottamus tähän hallitukseen syntyy? Tästäkö se syntyy tämä uskottavuus ja luottamus siihen, että tämän maan asiat ovat hallinnassa? Eihän tämmöinen peli voi jatkua. Minä eilen pyysin, että pääministeri ottaisi johtajan roolin, mutta kun hän ei sitä ota, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) käyttäkää te nyt sitä johtajan puhevaltaa ja sanokaa, mitä mieltä te olette tästä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Totesitte, että puppugeneraattori toimii jälleen, niin minustakin. Mutta minusta olennaista tämän päivän haastattelussa oli se, että hallituksella on yhteinen linja. Se, mitä puoluesihteeri Korhonen on esittänyt, ei edusta hallituksen linjaa, ja tästä pääministeri on kertonut, muun muassa yhteistyöstämme työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Mutta kun totesin, että palkansaajien ja eläkkeensaajien tulevaisuudessa ei ole riskejä, mikäli jokaisella ei yksilökohtaisesti, henkilökohtaisesti, ole suurta taloudellista riskiä, se perustuu vaan faktoihin. Tämä ei ole minun mielipiteeni, vain se perustuu faktoihin, kuten inflaatio-odotuksiin, jotka kaikkien viimeaikaistenkin tutkimuslaitosten mukaan ovat menossa parempaan suuntaan. Hinnat eivät ensi vuonna nouse yhtä paljon kuin tänä vuonna. Toisaalta, palkankorotukset me tiedämme; ja kolmanneksi: veronkevennykset me tiedämme; ja neljänneksi: etuuskorotukset me tiedämme. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Näistä tullee yhteenlaskettuna ensi vuodelle 3,5 prosentin ostovoiman kasvu, joka on prosenttiyksikön enempi kuin tänä vuonna. Tätä halusin vain sanoa, että tämäkin on tosiasia kaikkien näitten epävarmuuksien ja erittäin vakavien talousuutisten keskellä, tämäkin on tosiasia, hyvä tosiasia.