Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen talousarvioehdotuksen, jolla hallitus osoittaa voimavaroja uuden kasvun edellytysten luomiseen ja pahimpien taantuman kuoppien tasoittamiseen. Hallitus vie Suomea ehyenä yli taantuman kohti uutta kasvua. Me turvaamme työtä ja toimeentuloa velkaantumalla. Samalla esitämme suomalaisille rehellisesti yhteiskunnan rakenteiden uudistamisen välttämättömyyden tämän taantuman laskujen maksamiseksi. Työurien pidentäminen ja tuottavuuden lisääminen ovat väistämättömiä tulevaisuuden haasteita.

Hallituksen budjettiesitys sisältää työtä, turvaa ja koulutusta. Budjetti on oikeudenmukaisuuden ja huolenpidon budjetti. Samalla se on näyttö hallituksen sosiaalisesta omastatunnosta ja vastuullisesta taloudenpidosta. On ilmeistä, että eri puolilla maailmaa pahin taloustaantuma on kääntymässä uudeksi kasvuksi, ja Suomessakin moni ekonomisti näkee valon sarastavan taloudessa, niin minäkin. On hyviä syitä olettaa, että Suomenkin osalta kasvu käynnistyy viimeistään ensi vuonna maltillisena. Kuitenkin on syytä tiedostaa, että joudumme pitkään kuulemaan ikäviä uutisia työllisyyteen ja yrityksiin liittyen. Tämä on armotonta talouden realismia. Hallituksen elvytystoimet kuitenkin turvaavat työpaikkoja ja luovat uuden kasvun pohjaa.

Kun vuosi sitten erilaiset kielteiset merkit maailmalta alkoivat realisoitua talouden jyrkkänä alamäkenä, Suomen oma talous oli monella tavoin hyvässä kunnossa. Ennakoimme vuosi sitten useita kertoja, että meillä on hyvät mahdollisuudet välttyä pankkikriisiltä, koska omat pankkimme ovat toimineet varovaisesti, mutta että kriisin seuraavassa vaiheessa reaalitaloutemme ei välty kriisiltä. Ennen kaikkea yritysten taseet olivat onneksi vahvat, julkinen talous vahvasti ylijäämäinen, pankkisektori hyvin vakavarainen, luotonannon kasvu oli ollut maltillista ja ulkomainen kilpailukyky kohtuullisen hyvä. Mutta sille emme voineet mitään, että investointilama maailmalla pysäytti tilaukset Suomesta. Tätä ei peitelty ja siksi ryhdyttiin elvytystoimiin. Vuoden takaista perusanalyysia kehtaa tänäänkin puolustaa, vaikkei kukaan kyennyt ennakoimaan kriisin syvyyttä.

Tämä kriisi on Suomen kannalta puhtaasti tuontitavaraa, ei oman virheellisen politiikan seurausta. Kun vientimarkkinat romahtivat, myös vientimme romahti verraten hyvästä kilpailukyvystä huolimatta. Kun maailmalla sijoittajat alkoivat epäillä kaikkien lainanottajien, mukaan lukien pankit, luottokelpoisuutta, heijastui se suomalaistenkin yritysten ulkomaisen rahoituksen saantiin ja myös pankkien rahoituksen saantiin. Kun kokonaistuotanto viennin romahtamisen seurauksena on alentunut rajusti, työllisyys väistämättä vielä heikkenee ja työttömyys nousee, ja näin käy vielä pitkään sen jälkeen, kun vienti on jo kääntynyt nousuun. Samoin verotulot ehtyvät ja sosiaalisen turvaverkon toiminta lisää julkisia menoja. Seurauksena on huomattava alijäämä ja julkisen velan kasvu. Mutta hyvä julkisen talouden lähtötilanne on sallinut meidän toimia toisin kuin edellisessä lamassa. Lisäksi ymmärrämme edellisen laman kokemuksen perusteella, kuinka tärkeää on käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi.

Olemme torstaina kokoontumassa EU-maiden kesken sorvaamaan unionin yhteistä kantaa Pittsburghin G20-kokoukseen. Tulen omalta osaltani vaatimaan unionilta vahvaa signaalia siitä, että EU-maat kohtaavat talouskriisin yhdessä ja vastaavat siihen koordinoidusti. Tämä on johdonmukainen jatko sille, miten olemme edustaneet Suomen kantaa kriisin edetessä. Olemme käyneet unionin tasolla jo muutaman kuukauden keskustelua siitä, pitääkö elvytystä jatkaa vai onko jo oikea aika aloittaa niin sanotut exit-strategiat eli taantuman aikana käyttöön otettujen elvytystoimien asteittain purkaminen. Minusta täytyy pystyä tekemään molempia rinnakkain. Talouden elvyttämistä on vielä jatkettava mutta koordinoituja irtautumisstrategioita kehitettävä samaan aikaan, kun elvytystoimia aletaan myöhemmin purkaa.

Pankkisektorin sääntelyn uudistamisen yhteydessä on aloitettava työ, jolla pyritään rajoittamaan pankkien kokoa sekä liiallista riskinottoa. Viime syksyn tapahtumat eivät saa toistua. Meillä Suomessa on 90-luvun pankkikriisin jäljiltä onnistuttu yhdistämään toimivat rahoitusmarkkinat ja tehokas valvonta. Tähän liittyvät läheisesti pankkien stressitestit. Niiden käynnistämisestä EU päätti Suomen esityksestä, ja Suomi on johdonmukaisesti koko kriisin ajan korostanut stressitestien välttämättömyyttä ja puoltanut tulosten avointa julkaisemista. Pankki- ja rahoitussektorin tapahtumat eivät saa jäädä seurauksitta. Pidän tärkeänä, että seuraa toimenpiteitä, joilla suitsitaan hulvatonta menoa finanssisektorilla. Nyt Ecofin päätti pankkien stressitestitulosten julkistamisesta koko EU-tasolla. Testien tulokset on liitettävä kiinteästi kriisinhallinnan toimenpiteisiin ja pankkien tase-erien puhdistamiseen.

Kriisistä toipumisen kannalta talouspolitiikan koordinaatio Euroopan ja koko maailman tasolla on nyt erityisen tärkeää. EU-tason koordinaatiota tarvitaan, koska väestön ikääntyminen on meidän maanosassamme erityisen nopeaa ja julkiset taloudet velkaantuvat laman seurauksena muutenkin rajusti. Suurin osa Euroopan maista joutunee nostamaan kokonaisveroastetta ikääntymisen ja laman laskun maksamiseksi, halusimme sitä tai emme. Kovin erilaiset veroratkaisut johtaisivat kaikkien kannalta haitalliseen verokilpailuun. Turhan kilpailun ja protektionismin estämiseksi tarvitaan yhteistyötä. Olemme panneet tyytyväisinä merkille USA:n presidentti Obaman viimeisen puheen, jonka perusteella on lupa odottaa, että G20-kokouksessa saamme EU:n vaatimuksesta rahoitusmarkkinoille enemmän valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Kriisin alkuperää ei saa nyt unohtaa, kun orastava kasvu on käynnistynyt.

Arvoisa puhemies! Taantumasta syntyvä lasku on ensisijaisesti maksettava työuria pidentämällä ja tuottavuutta parantamalla. Myös kokonaisveroaste tulee lähivuosina nousemaan. Edellisen laman virheitä ei pidä toistaa maksattamalla laman laskuja yhteiskunnan heikko-osaisilla. Hallitus pitää huolta kaikista suomalaisista. Nämä perusperiaatteet heijastuvat budjetin painopisteissä: työllisyyden hoidossa, kuntapalveluiden turvaamisessa ja uuden kasvun edellytysten luomisessa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuunnella pääministerin puhetta, kun totesitte siinä, että oli selvää, että reaalitaloutemme ei selviä tästä kriisistä täysin kuivin nahoin, ja kuitenkin vuosi sitten hallitus kielsi, että tällä finanssikriisillä olisi vaikutusta Suomeen ja kuntatalouteen. Syytitte oppositiota ja SDP:tä pelottelusta ja mustamaalaamisesta, kun vaadimme selvitystä kuntatalouden vaikutuksista. (Ed. Hemmilä: Ei pidä paikkaansa!)

Tähän kiinnitti huomiota myös puhemies Niinistö eilen puheenvuorossaan, että hallituksen talouspolitiikka on viime syksynä perustunut toivekuviin. Minusta hallituksen suurin talouspoliittinen virhe myös tässä budjetissa on se, että te ette edelleenkään päivittäneet talouspoliittista linjaanne vastaamaan tämän muuttuneen yhteiskunnan olosuhteita.

Kun pääministeri totesi, että tämän laman laskua ei saa maksattaa yhteiskunnan heikompiosaisilla, niin te kuitenkin, pääministeri, teette niin. Kunnissa leikataan palveluita vanhuksilta, sairailta, lapsilta, juuri yhteiskunnan heikompiosaisilta. Kun täällä ed. Ravi eilen totesi, että tässä budjetissa näkyy se ajatus, että kaveria ei jätetä, ystävät, nyt tarvittaisiin sitä ajatusta, että ketään ei jätetä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tulevaisuuden kannalta pystymme rakentamaan laajemman veropohjan ja että toisaalta pystymme pitämään monilta osin kuluja kurissa.

Nyt käsittelemme myös toista lisätalousarviota, ja siinä ollaan yksityistämässä Destiaa. Tämä merkitsee sitä, että Destian yksityistämisellä maarakentaminen annetaan pelkästään yksityisten yritysten piikkiin. Kyllä yhteiskunnalla näin keskeisessä asiassa kuin siltojen ja teiden rakentamisessa pitää olla oma rooli toisaalta tasapainottaa markkinoita ja samalla pitää huolta laadusta ja tasosta. Jos yksityisille yrityksille annetaan mahdollisuus hallita totaalisesti näitä yhteiskunnan kannalta merkittäviä markkinoita, se merkitsee hintojen nostoa ja sen vuoksi isompaa laskua valtiolle ja kunnille, meille veronmaksajille. (Ed. Korkeaoja: Destian markkinaosuus on 15 prosenttia!)

Tähän puuttui myös keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas perjantaina puheenvuorossaan. Hän oli tiukasti sitä mieltä kuten mekin, että Destiaa ei pidä yksityistää, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pitää olla tasapainottava tekijä. Kysynkin pääministeri Vanhaselta, onko teidän linjanne eri linja kuin puolueen linja, jonka ilmeisesti ed. Rantakangas perjantaina esitti.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaikki nämä ongelmat olisivat poistettuja, mikäli suomalaisten tuotteiden kilpailukyky olisi parempi. Tämä hallitus ymmärsi viime vuonna ja korosti kaikissa puheissa, että nyt meidän pitää huolehtia vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Jotain pientä on tehty, mutta tosiasia on kuitenkin se, että vienti on laskenut enemmän kuin tuonti on laskenut eli meidän vaihtosuhde on huonontunut. Minä ihmettelen, minkä takia viime vuoden puheita ei ole muutettu teoiksi niin, että olisi vastattu teollisuuden hätähuutoihin, niin että kilpailukyky olisi parantunut ja olisi työpaikkoja eikä tarvitsisi puhua siitä, että kunnat ja muut joutuvat vaikeuksiin. Ne eivät olisi vaikeuksissa, mikäli olisi työpaikkoja kunnissa ja maassa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä talouslama alkoi rahoitusmarkkinoista ja finanssikriisistä, ja ne toimet, joita hallituksen taholla oltiin tekemässä sekä Suomessa että EU:ssa ja sitä kautta koko maailmalla, tuottivat sen tuloksen, että tilanne rauhoittui ja veronmaksajien ja suomalaisten säästäjien asema tuli turvatuksi. Se on syytä nyt todeta.

Se, mitä tästä eteenpäin voitaisiin tehdä, on se, mikä tuli esiin täällä eilisessä keskustelussa. Pääpaino pitää asettaa nimenomaan nuoriin, nuorten työttömyyden hoitamiseen ja turvata se, että nuorilla ikäluokilla työmahdollisuuksia erilaisten toimien osalta on jatkossakin, ja siinä nyt hallitus on asettanut prioriteetiksi koulutuspaikkojen lisäämisen, oppisopimuksen painottamisen ja nimenomaan siitä huolehtimisen, että nyt nuoret eivät putoa.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Urpilainen, minun käyttämäni ilmaus "kaveria ei jätetä" pitää juuri tuon ajattelun, mitä toitte esille, sisällään. Se todella tarkoittaa sitä, että pidetään huolta siitä, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet pysyvät pystyssä, ja siihen muun muassa tämä budjettiesitys antaa aika hyviä vastauksia. (Välihuutoja vasemmalta)

Mutta, puhemies, lyhyesti pääministerin puheenvuoron johdosta, kun hän kuvasi sitä, mitenkä nopeasti eurooppalaisella tasolla finanssimarkkinoilla mennään eteenpäin ja saadaan aikaan yhteisiä pelisääntöjä. Haluaisin vielä vähän lisävalaistusta siihen, mitä globaalisti tapahtuu. Olitte toiveikas sen suhteen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Voisitteko vielä hieman avata sitä, minkälaista valoa siellä nyt tässä suhteessa on näkyvissä?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tietenkään hallitusta ei voi syyttää tämän säätelemättömän kapitalismin luomasta kriisistä, mutta hallitus on elänyt kuin hidastetussa filmissä. Viime syksynä me vaadimme elvyttäviä toimia, ne jätettiin keväälle. Vaadimme ennen kesää elvyttävää lisäbudjettia, se on jätetty tälle syksylle. Tämä on aikaansaamassa nimenomaan julkisella puolella ja sosiaalisen turvallisuuden ja kuntien puolella kriisiytymistä. Julkinen sektori menettää 20 000 työpaikkaa juuri tässä pahimman syöksyvän laman kierteessä, ja myöskin nämä veroratkaisut, jotka te olette tehneet, ovat selkeästi johtamassa siihen, että maksumiehiksi tulevat pienituloiset. Te sanotte, että te ette nosta veroja. Kunnat nostavat. Te esitätte kunnille kiinteistöveroa, joka epäoikeudenmukaisesti on pienituloisten maksettava. Nämä ovat selkeitä valintoja, jotka tarkoittavat sitä, että teillä ei tältä osin ole tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten hallinta mielessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan tulee 21 miljoonaa euroa lisää, ja sillä tilanteella kunnat eivät pysty vastaamaan muun muassa syrjäytymisen ja työttömyyden uhan alla olevien lapsiperheiden yhäti kasvaviin palvelutarpeisiin. Tämä on vakava kysymys. Nyt pitää toimia eikä kuten 90-luvun alun jälkeen kriisin pahemmaksi tultua, sitten kun jäljet ovat kaikkien keskellä.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää pääministeriä erittäin linjakkaasta puheesta ja myöskin pääministeriä ja valtiovarainministeriä ja koko hallitusta siitä, että se on toiminut myös EU:ssa tämän kriisin ratkaisemiseksi määrätietoisella tavalla. Se on ollut erinomaisen linjakasta toimintaa. (Välihuutoja vasemmalta) Myöskin opposition taholta paras kiitos on se, että sanotaan, että suunta on oikea mutta riittämätön. Siitähän tässä on kysymys. (Ed. Viitanen: Suunta ei ole oikea, tarvitaan suunnan muutosta!)

Ihmettelen myöskin sitä, että sanotaan, että on käännetty kunnille selkä. Kunnat ovat saaneet yli 700 miljoonaa lisää, kun yleensä SDP:n hallitusten aikana niitä rahoja on vähennetty. (Välihuutoja vasemmalta)

Myöskin täällä ihmetellään, miksi kiinteistöveroa nostetaan. Kun se tulee SDP:n taholta, niin se on perin kummallista, koska SDP on aina korostanut, että kiinteistöveroa pitää korottaa ja lisätä tässä maassa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen käytti hätkähdyttävää termiä exit-strategia. Sitähän yleensä käytetään kriisinhallinnasta, kun tilanne on rauhoittunut ja sotilaat voidaan vetää pois. Pyytäisinkin nyt selvitystä. Olkoon sitten mikä talousarvion tekijä tahansa tai mikä suhdanteiden arvioinstituutti tahansa, niin vaikka ajatellaan, että nousukausi olisi alkanut tai laman syvin kuoppa olisi ohitettu, niin kaikki arvioivat, että työttömyys tulee vakavasti lisääntymään ensi vuonna. Tarkoittavatko teidän englanninkieliset exit-strategianne sitä, että hallitus vetää omat toimensa pois ja jättää työttömät yksin selviytymään tästä lisääntyvästä työttömyydestä, pienillä työttömyyskorvauksilla olevat, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät, ja nuorisotyöttömyys lisääntyy? Mitä te oikein aiotte tehdä näille asioille? (Eduskunnasta: Eivät mitään!)

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä budjettia voidaan luonnehtia kyllä sanoilla "ketään ei jätetä". Jos otetaan 13 miljardia velkaa, niin katsokaa Suomen historiaa; koskaan ei ole niin massiivisesti elvytetty Suomen historiassa kuin nyt elvytetään. Ja täytyy sanoa, minä melkein sanon, että jopa liikaa elvytetään, oikeastaan talous on kääntymässä, mitä oppositio ei ole vielä tähän mennessä huomannut. Velka kasvaa meillä, ja oikeastaan se, mistä pitäisi keskustella, on se, kyetäänkö tätä nykyistä menotasoa pitkällä tähtäimellä ylläpitämään vai pitääkö mennä karsimisiin, mutta täällä oppositio vain vaatii lisää rahaa, lisää rahaa. (Ed. Ahde: Ei näillä tuloilla!) Se on ainoa sävel, mikä täällä löytyy.

Totuus on se, että ongelmat meillä tällä hetkellä ovat viennissä ja ne koskevat sitä, että me myymme hintahaarukan yläpään tuotteita ja myöskin investointitavaroita, mutta kun hallitus panee lisää rahaa tutkimus- ja tuotekehitykseen, se ei teitä kiinnosta. Kun halutaan alentaa vientiteollisuuden kustannuksia, niin sitä te vastustatte. Te vastustatte sitä, että suomalaisten työn hintaa laskettaisiin sillä, että sosiaalivakuutusmaksuja lasketaan. Kun hallitus yritti tehdä sosiaalitupon, (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) te vastustitte sitä. (Eduskunnasta: Emme vastustaneet!) Tarvitaan kansallista yhteisymmärrystä. Nyt tulkaa siihen mukaan.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ei voi sanoa, että tämä hallitus pitää huolta jokaisesta, koska valtio on jo aika ontto. Kunnat hoitavat sen vastuun, jonka pitäisi olla ihmisten huolenpidossa, ja sen takia ei ole tyhmää puhua siitä, että kuntien toimeentulosta on huolehdittava, että kunnat voivat pitää huolta. Valtio ei myöskään työllistä, se on jo vanha, tunnettu asia, mutta valtio voi antaa panoksia siihen, että täällä voidaan työtä tehdä ja voidaan yrittää ja työpaikkoja luoda, ja siinä on huomionarvoista ottaa myös nuorten tilanne huomioon, koska haluamme myös katsoa tulevaisuuteen. Jos täällä ed. Kalli vetosi, että pitäisi ottaa nuoret huomioon, niin sitä me vetoamme täällä yhdessä.

Kun paikallistasolta apulaiskaupunginjohtajat, jotka sosiaalitoimesta vastaavat, puhuvat, pitäisikö rehellisesti sanoa nyt, että tässä uhrataan yksi sukupolvi tälle lamalle, niin kuin on käynyt 90-luvun alussa, tätä en haluaisi tämän ajan päättäjänä edes oppositiosta olla näkemässä, että tässä uhrautuu sukupolvi, joka jää sivuun. Nämä toimet eivät valitettavasti riitä. Sanotaan, että pitää saada lisää rahaa, mutta minne sitä rahaa käytetään? (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Veroelvytys ei toimi.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministerillä oli oikea ja hyvä tilanneanalyysi siitä, että Suomi pyrkii korjaamaan myös kansainvälisen talouskriisin taustalla olevia syitä, jotta voidaan varmistaa kestävä kansainvälinen talouskehitys ja pyrkiä myös tukemaan sellaisia ratkaisuja, että me voimme tehdä hyviä veropoliittisia päätöksiä myös kotimaassa, kun EU:ssa pyritään yhtenäisiin veropäätöksiin. Tämä oli hyvä linjaus.

Samalla hallitus on oikeassa siinä, että nyt tehdään elvyttävää politiikkaa, kun kuitenkin pidetään jokaisesta ihmisestä huolta, työllisyydestä huolta, mutta samalla katsotaan myös tulevaisuuteen niin uusien työpaikkojen luomisessa kuin julkisen talouden kestävyydessä. Ja tähän kysyisinkin pääministeriltä siitä, kun tässä on puhuttu paljon nyt vientiteollisuudesta, jonka tukeminen on tärkeää, mutta meillä on toisaalta kansainvälisessä vertailussa kotimaiseen kysyntään pohjautuvia työpaikkoja huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa, miten voidaan varmistaa sitä, että kotimaiset pk-yritykset pärjäävät ja mahdollisimman nopeasti voisivat työllistää lisää, koska se on se alue, missä meillä on suhteessa vähemmän työpaikkoja, erityisesti palvelualoilla ja sitten toisaalta uuden osaamisen aloilla, (Puhemies: Minuutti on jo kulunut!) joista nyt viherkaulustyöpaikat erityisesti tulevat mieleen.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Talman, puhemies! I går hörde vi finansminister Katainen bland annat tala om att regeringen kommer att se över den ekologiska skatteväxlingen under det närmaste året.

Pääministeri puhui kokonaisverotustason nostamispaineesta lähivuosina, ja kysyn sen vuoksi pääministerin näkemystä mahdollisuudesta muuttaa verotuspohjaa niin, että ympäristöveroja laajemmin otettaisiin käyttöön.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on osoittanut välinpitämättömyyttään vähävaraisia kohtaan niin talousarviossaan kuin myös ensi vuoden budjettiesityksessä. Niitä lukiessa vakuuttuu siitä, että hallitus ei välitä kuin hyvätuloisten vielä paremmasta toimeentulosta. Kysyn pääministeriltä ja keskustan puheenjohtajalta:

Hyväksyisittekö vuoden 2010 budjettiin esitettävän lisäyksen esimerkiksi 500 euron avustuksesta keskustan puoluetoimiston maksamattomien puhelinlaskujen maksuun, kun köyhien, vanhusten ja 700 000 työttömän tukeminen ja eläminen eivät näytä teitä liiemmin kiinnostavan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tarkoituksella nostin esille myös vuoden takaisen keskustelun liittyen siihen eiliseen keskusteluun, joka täällä käytiin. Minusta saa puheet käydä aika tarkkaan lävitse, mutta mielestäni hallitus on kyllä toimenpiteitään ajoittaessaan ja mitoittaessaan aika hyvin kyennyt jo viime syksynä ennakoimaan, miten tämä kriisi etenee, alkaa rahoitusmarkkinoilta, etenee reaalitalouteen, ja myös toimenpiteiden järjestys on ollut selvä. (Ed. Martti Korhonen: Höpö höpö, oletteko te lukenut omia puheitanne?)

Ensin kiinnitimme huomion pankkisektorin toimiin, niihin tuki-instrumentteihin, joita mahdollisesti olisi tarvittu. Onneksi ei tarvittu. Teimme toimia yritysten rahoituksen turvaamiseksi vientituista, erilaisista vientitakuista alkaen. Ja sen jälkeen kerroimme, että seuraava vaihe tulevat olemaan ne elvytystoimet, joilla erityisesti pyritään turvaamaan sellaisia teollisia tilauksia, rakennusalan tilauksia, joihin voidaan valtion budjetilla vaikuttaa, ja näin tehtiin ja todettiin, että kuntasektoriin nämä vaikutukset tulevat viiveellä.

Vuosi 2008 ei ollut kuntatalouden kannalta vielä huono. Vaikutukset ovat tulleet tänä vuonna ja ensi vuonna, ja tämän vuoden aikana on linjakkaasti tehty ratkaisuja, jotka parantavat kuntataloutta reilulla 700 miljoonalla eurolla. Se, että Kuntaliitto on toivonut noin 150 miljoonaa euroa enemmän, on totta. Me emme ole kaikkeen siihen pystyneet vastaamaan, mitä kunta-ala toivoo. Kuntien noin 40 miljardin, 40 000 miljoonan, euron kokonaistasosta me jäämme noin 150 miljoonaa jälkeen. Sen tunnustamme, hallitus ei ole sitä pystynyt täyttämään. En tiedä, olisivatko nämä kaikki kuntatalouden ja kuntien palveluongelmat ratkaistavissa sillä, että tämän 150 miljoonaa vielä lisää asettaisimme, kuka tietää. Luulen, että kritiikkiä vielä sen jälkeenkin saattaisi jäädä jäljelle.

Me olemme tietysti kaikkiin suuntiin meneviin vaatimuksiin joutuneet vastaukset mitoittamaan pitäen takaraivossa sen tiedon, että tämä rahoitetaan markkinoilta haettavalla lainalla. 13 miljardia on se lainapotin kasvu, joka ensi vuonna tehdään, ja johonkin kohtaan vaan hallituksen vastuunkannossa pitää se raja asettaa, kuinka paljon otamme lainaa, kuinka paljon teemme näitä lisäsatsauksia tämän laman kuopan täyttämiseksi.

Sosiaalista vastuuta on kannettu: perusvähennyksen roima korotus, ruokaveron alentaminen, työmarkkinatukea saaville 100 euron aktivointilisä, veteraanien huomioiminen jne. Kaikki tämä on tehty — tämä on myös vastauksena ed. Pentti Oinoselle — ratkaisuja, joita kelpaa ja kehtaa puolustaa.

Oikeastaan kiinnitin huomiota SDP:n erityisesti eilispäivänä käyttämiin puheenvuoroihin, joissa SDP voimakkaasti kritisoi arvonlisäveron korottamista ensi vuonna siinä vaiheessa, kun nousu on alkamassa, ja myös kiinteistöveron korotuksia vastaan. En tiedä, kannattaisi katsoa muutama vuosi tästä eteenpäin. Koko Euroopassa ja myös Suomessa meillä tulee olemaan tarve kokonaisveroasteen nostamiseen. Ja mikäli nämä veromuodot poistetaan esityslistalta, arvonlisäveron tapaiset kulutusverot, kiinteistövero, niin mitä jää jäljelle? (Ed. Zyskowicz: Työnteon verotus!) Mitä jää jäljelle, mistä rahoitetaan, mistä rahoitetaan?

Eilisessä ryhmäpuheenvuorossa SDP haki budjettiin lisäyksiä: miljardi elvytykseen, 500 miljoonaa kunnille lisää, perusvähennyksen roimaa korottamista. Minä en tiedä, pitääkö nämä laskea yhteen vai olivatko ne osana sitä miljardin elvytyspakettia, muttei tullut sanaakaan siitä, mistä tämä rahoitus haetaan. Saattaa hyvin olla, että jäljelle jää vain työnteon verotuksen kiristäminen, mutta analysoikaa tämä paremmin.

Destian yksityistämisen osalta eduskunta käy oman keskustelun lisäbudjetin yhteydessä ja valiokunnissa (Ed. Arhinmäki: Tämä on nimenomaan se keskustelu, tämähän on nimenomaan budjettikeskustelu!) — Kyllä, kyllä, ja valiokunnissa käydään tämä keskustelu. — Haluan kiinnittää vaan huomiota siihen, että kun halutaan Destiaa kehittää siten, että lainsäädännöllä sidotaan Destia ja sen kehittäminen valtion sataprosenttiseen omistamiseen, onko se kovin pitkälle mietitty.

Ajatellaanko, että meillä olisi mahdollisuus veronmaksajien rahoja käyttää pääoman korottamiseen, jos sitä tarvetta olisi? Silläkö kilpaillaan tällaisilla markkinoilla? Minä luulen, että tämä sadan prosentin rajan rikkominen antaa mahdollisuuksia Destian kehittämiseen. Käykää läpi sitä valiokunnassa huolella, käykää se sama ajatteluprosessi läpi, joka on hallituksen piirissä käyty, miksi pitää sitoa yksi yhtiö sadan prosentin valtionomistajuuteen siitä tulevine kaikkine käytännön rajoituksineen, joita se käytännössä tulee tarkoittamaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vienti on laskenut, ed. Kallis, enemmän kuin tuonti on laskenut johtuen meidän tuotantomme rakenteista. Me olemme teollisuusmaa, joka tuottaa ennen muuta investointeihin koneita, laitteita, hyödykkeitä. Ja kun on maailmassa investointilama, niin tämän kaltaisten tuotteiden kysyntä on laskenut. (Ed. Kallis: Aina joku myy, aina joku myy!) Sen sijaan kuluttajatuotteiden, ruoan, tavallisten muitten kuluttajatavaroiden, kysyntä ei ole laskenut ollenkaan samassa luokassa. Ei se ole mennyt miinus 40 prosenttia, vaan näiden muiden tuotteiden, joita Suomi ostaa, kysyntä on laskenut huomattavasti vähemmän. Tämä johtuu tästä taloutemme rakenteesta, ja iso kysymys on se, kannattaisiko asteittain tätä rakennetta muuttaa.

Keskustelua ulospääsystrategiasta lamasta tarvitaan, koska vie oman aikansa Suomessa ja muissa Euroopan maissa ratkaista, miten se tehdään. Siihen hyvinkin tarvitaan vuosi aikaa. Me ehkä toivottavasti ensi elokuun budjettiriihessä olemme siinä tilanteessa, että pystymme tekemään näitä ratkaisuja. Tätä keskustelua tarvitaan, jotta pystytään myös kantamaan vastuuta hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä tulevaisuudessa. Siksi tämä keskustelu on aloitettava samaan aikaan, kun vielä elvytystä jatketaan.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella suosittelen teille, arvoisa pääministeri, että tutustutte hallituksenne ministereiden viime syksyn puheenvuoroihin, koska vielä lokakuussa hallituksenne ministerit kielsivät, että tällä finanssikriisillä tulisi olemaan vaikutuksia kuntatalouteen. Näin se vaan on.

Samoin kannustan teitä tutustumaan sosialidemokraattien vaihtoehtoon ja ehkä myös aidosti lukemaan eilisen ryhmäpuheenvuoromme. Me olemme esittäneet jo viime syksynä vaihtoehtobudjetissamme myöskin valtion tulopohjan laajentamista: käänteisen arvonlisäveron käyttöönottoa, jäteveron laajentamista, pakkausveron käyttöönottoa jne. Meillä on myös paljon esityksiä siitä, miten valtion tulopohjaa voitaisiin laajentaa.

Ja sitten velasta. Me ottaisimme saman verran velkaa kuin hallitus ottaa, mutta me käyttäisimme velkarahan toisin. (Ed. Zyskowicz: Te kauhistelitte eilen velan määrää!) Me käyttäisimme velkarahat työllisyyttä tukevammin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että antaisimme enemmän rahaa kunnille ja käyttäisimme enemmän rahaa julkisiin investointeihin.

Kun olen kuunnellut nyt sekä pääministeriä että myöskin valtiovarainministeriä, minun täytyy sanoa, että porvarillisen ja (Puhemies: Ja minuutti on kulunut!) sosialidemokraattisen ideologian ero on siinä, että porvarit huolehtivat kyllä kavereistaan, kaveria ei jätetä, mutta sosialidemokraatit huolehtivat kaikista, ketään ei jätetä. (Kokoomuksesta: Tovereista!)

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Katainen on sanonut aikaisemmin, että hallitus ei nosta veroja eikä leikkaa palveluita. Silloin me totesimme, että välillisesti hallitus leikkaa: se leikkaa palveluita kunnissa, se lomauttaa ihmisiä kunnissa, se korottaa veroja kunnissa sillä, että kuntien taloutta ei laiteta kuntoon. Minusta oli rehellistä puhetta, kun pääministeri Vanhanen sanoi, että hallitus ei kanna vastuuta kuntataloudesta, ei kanna vastuuta siitä, että päivähoidosta, vanhustenhoidosta, koulusta joudutaan leikkaamaan, ihmisiä lomautetaan, vähintään 120 kuntaa ensi vuonna joutuu nostamaan kunnallisveroa, joka on tasavero, joka koskee kaikkein kipeimmin kaikkein pienituloisimpia. Eikö nyt tämän rehellisen puheenvuoron jälkeen teidän, ministeri Vanhanen, pitäisi ohjeistaa valtiovarainvaliokuntaa korottamaan selkeästi kuntien apuja, jotta voidaan palveluiden leikkaukset, lomautukset välttää. Pidetään huolta tasa-arvoisista, oikeudenmukaisista palveluista tässä yhteiskunnassa.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lääkinnässä ja elvytyksessä yleensä on kyse tarkkuudesta, ja huolestuttaa pääministerin tapa lukea opposition vaihtoehtoja, koska te teette niin kuin omassa politiikassannekin: te lisäätte kaikki luvut peräkkäin ja laskette sen loppusumman. Mutta meillä tuohon miljardiin sisältyy sekä kuntien apu että työllisyystoimet.

Mutta jos arvioimme tätä tilannetta, niin minun mielestäni teidän politiikassanne on mittakaavavirhe. Te puhutte kauniisti nuorison työllisyyden tukemisesta ja työttömyyden helpottamisesta, mutta mitä tässä maassa tapahtuu? Keskisuurissa kaupungeissa ja isoissakin kaupungeissa nuorisotyöttömyys on noussut 80 prosenttia, ja kun katsotaan teidän toimienne kesän saldoa, niin kesän aikana tukitoimien määrä väheni tässä maassa, koska te jääräpäisesti kieltäydyitte antamasta lisäbudjettia keväällä, jolloin se olisi tarvittu. Te annoitte sen vasta nyt syksyllä, jolloin on liian myöhäistä. Voisitteko te nyt ajatella, että jos te ette ole valmis antamaan rahaa kunnille, niin te antaisitte kunnille joustavuutta esimerkiksi tasapainovelvoitteen suhteen, (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) koska nyt moni kunta pelkää joutuvansa kriisilistalle?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minua kyllä melkein järkyttää tämä pääministerin angstilta tuntuva suhtautuminen kuntien auttamiseen. Te aiemmin sanoitte esimerkiksi, että te ette olisi valmiita ottamaan senttiäkään lisävelkaa kuntien auttamiseen, mutta samaan aikaan te otatte aika hirvittävän monta senttiä lisävelkaa siksi, että olette keventäneet hyväosaisten veroja. Te sanotte, että heikompiosaisia ei saa jättää tämän laman maksajiksi, mutta nimenomaan jättämällä kunnat yksin te teette näin. Palvelumaksut nousevat, köyhät ja sairaat kärsivät, verot nousevat, köyhimmät maksavat lisää jnp., puhumattakaan palvelujen leikkaamisesta.

Ministeri Pekkarinen täällä viime keväänä esitti, että hyväosaistenkin, ihan oikeasti, hyväosaistenkin tulisi osallistua lamatalkoisiin, (Ministeri Pekkarinen: Se on ihan oikein!) ja me kannatimme sitä ajatusta, koska me olemme halunneet täsmälleen tätä samaa. Nyt olemme tutustuneet tähän budjettiesitykseen ja me kysymme, miten tämä Pekkarisen vaade nyt sitten konkreettisesti, pääministeri Vanhanen, näkyy teidän budjettiesityksessänne. Valitettavasti tältä osin saldo on nolla, se ei näy millään tavalla. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Heikompiosaisia kuristetaan, mitkä ovat toimet hyväosaisten osalta?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri sanoi, että ajoitus on oikea. 7.5.2009 ministeri Pekkarinen totesi, että jos rahat vuoden loppupuolella alkavat käydä vähiin tai loppuvat, niin rahaa lisätään ja tämä päätös on se, joka pitää, ja hallitus huolehtii siitä, etteivät kesän tai alkusyksyn aikana rahat lopu kesken, vaan niitä lisätään aiemmin kerrotulla tavalla. Pirkanmaan te-keskuksesta rahat ovat loppuneet jo aikaa sitten ja monissa muissa te-keskuksissa, ja noin 1 000 työtöntä on joutunut kärsimään siitä, kun ei voida työllistää tukityöllistämisellä kuntiin eikä yrityksiin, koska rahaa ei ole. Hallituksen ajoitus on ollut täysin väärä. Sen on osoittanut käytäntö, ja sen oppositio jo keväällä kertoi teille, että lisäbudjetti tarvitaan ennen juhannusta, mutta sitä ei annettu.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Urpilainen sanoi, että hallitus ei vuosi sitten tarpeeksi vakavasti ottanut finanssikriisiä ja vähätteli sen merkitystä. Pääministeri sanoi, että tämä taantuma on tuontitavaraa ja finanssikriisillä on siinä erittäin suuri merkitys. Pitää muistaa, että pääministeri oli erittäin aktiivisessa roolissa eurooppalaisen koordinaation tekemisessä. Hänen esityksestään tulivat pankkien stressitestit, nyt hän on ajamassa kansainvälistä koordinaatiota EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa, ensi viikolla hän tapaa USA:n valtiovarainministerin, eli hallitus on ollut erittäin aktiivinen ja aloitteellinen näissä toimissa. (Välihuutoja vasemmalta) Minun mielestäni on erittäin suurta vähättelyä sanoa, että hallitus ei millään tavalla ole toiminut tässä. (Ed. Urpilaisen välihuuto) Onneksi meillä on erittäin taitava ja aktiivinen pääministeri ja aktiivinen hallitus.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtio kantaa vastuuta. Se näkyy jo niistä luvuista, mitä on velanotto. Velkaa on vuoden 2010 lopussa kunnilla 12 miljardia ja valtiolla on 78 miljardia. Siinä on hyvin suuri gäppi. Jo pelkästään se kertoo, että valtio on ottamassa oman vastuunsa meidän ihmisten hyvinvoinnista.

Toivottavasti emme todellakaan menetä yhtään uutta sukupolvea laman aikana. Siltä osin, kun lukee meidän Keltaista kirjaamme, se sisältää hyvin paljon hyviä ajatuksia. Tietenkin herää pohdinta siitä, miten hyvät ajatukset saadaan toteutumaan siellä kuntien arjessa. Siltä osin on kyllä myönnettävä, että ristiriita on kova, kun kuntapäättäjänä näkee, että puhutaan, että tehdään opetusryhmiä pienemmiksi ja laajennetaan kielivalikoimaa ja annetaan kyllä täältä ihan selkeää rahaa avustusperusteisesti, mutta kuntien arjessa tilanne näkyykin aivan päinvastaisena. Tässä kohdin tulee pohdittavaksi, miltä osin me ohjaamme kuntia niissä tärkeissä peruspalveluissa, jotka ovat niitä tärkeimpiä myös valtion näkökulmasta. Haluankin kysyä pääministeriltä, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mitä aiomme tehdä, jotta ...

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kristillisdemokraatit tunnustavat sen, että hallitus on tehnyt myös oikean suuntaisia ratkaisuja tässä taloustilanteessa, eikä varmasti kukaan täällä ajattele, että talouden taantuma olisi hallituksen politiikan aiheuttamaa. Mutta kyllä pidän, pääministeri Vanhanen, liioiteltuna sitä, kun luonnehditte tätä budjettia oikeudenmukaisuuden ja huolenpidon budjetiksi ja näytöksi sosiaalisesta vastuullisuudesta. Kyllä aika monta kaveria valitettavasti on jätetty, jos katsomme vaikka vanhustenhoidon tuoretta selvitystä. Kun kyselitte, pääministeri, mitä 150 miljoonalla eurolla esimerkiksi kuntapalveluissa tehtäisiin, niin kyllä niillä tehtäisiin aika paljon, jos samanaikaisesti normitettaisiin esimerkiksi vanhustenhoitoa. Se vaatisi ehdottomasti sitä, että saisimme tiukemmat normit kuntapalveluihin, jotta ne rahat ohjautuisivat myös oikeisiin kohteisiin. (Ed. Skinnari: Mitkä rahat!) Toivon, että, pääministeri, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tutustutte tähän kristillisdemokraattien vaihtoehtoon.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että sinivihreä hallitus on elvyttänyt aktiivisesti, ja mielestäni elvytystoimia on jatkettava, toisin kuin ed. Sasi omassa mielipiteessään ilmaisi. Mielestäni on seurattava tilannetta tänä syksynä tarkasti ja myös mahdollisuus kolmanteen lisätalousarvioon on pidettävä auki.

Nyt kun hallitus omalla toiminnallaan esimerkiksi tukee asuntotuotantoa, joka kolminkertaistuu tänä vuonna, niin Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin ilmiö, jossa on epätervettä kilpailua tällä alalla. Onko hallitus valmis mahdollisimman nopeasti ottamaan käyttöön käännetyn arvonlisäveron? Lisäksi on esitetty mahdollisuus, että tilaajavastuulakia tiukennettaisiin siltä osin, että tilaajan taloudellista vastuuta kiristettäisiin, jotta tämä epäterve ja harmaa talous saataisiin kitkettyä pois. Kysyn pääministeriltä, onko valmiutta näihin toimiin, jotta elvytysrahat menevät oikeisiin kohteisiin ja työllistäminen on lain mukaista.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri aivan oikein painotti omassa puheenvuorossaan sitä, että taloudesta on tehtävä analyysi, siitä on opittava. Hän viittasi puheessaan muun muassa siihen, että viime laman opetukset ovat tämän istuvan hallituksen ohjenuorana, kun tulevaisuutta mietitään.

Tärkeintä on, kun meillä istuu tavallista fiksumpi hallitus tällä hetkellä, (Naurua vasemmalla) ennen kaikkea suuntautua tulevaisuuteen niin, että mietimme, mitkä ovat ne kasvun avaimet. Haluaisinkin kysyä, mikä on istuvan hallituksen kasvun avaimien väylä tällä hetkellä. Mitä ajattelette, mistä lähtee Suomen kasvu tämän laman jälkeen?

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Maailmantalouden kriisi ei todellakaan ole Suomen syytä, ja odotin, että te, pääministeri, olisitte hieman valaissut vielä Suomen toimintaa kansainvälisissä yhteisöissä finanssi- ja pankkipelurien saattamiseksi kuriin ja järjestykseen tulevaisuudessa, jotta tällaista kriisiä ei kohdata uudelleen. Tiedän, että Suomi on ollut aktiivinen EU:n puitteissa ja myöskin laajemmissa yhteyksissä, ja toivon, koska muun muassa Yhdysvaltain uusi suurlähettiläs on todennut, että Suomi painii kansainvälisissä yhteyksissä itseään raskaammassa sarjassa, että nyt valaisette, millä tavalla jatkossa vielä lähiviikkoina aiotte hoitaa tätä asiaa, koska me emme halua uutta tällaista pankkikriisiä, vaan kaikki pelurit maailmassa on saatava kuriin. Markkinatalous ei ole kuollut, sen sijaan vastuuton markkinatalous on kuollut.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oli erinomainen asia se, että ed. Filatov kertoi, että SDP:n vaihtoehdossa mainittuun miljardin elvytykseen sisältyvät ne kaikki asiat, jotka eilen ryhmäpuheenvuorossa lueteltiin, eli nyt tiedetään mittakaava, minkälainen on SDP:n ja hallituksen ero.

Samoin oli aika mielenkiintoista kuulla ed. Urpilaisen veropoliittinen linjaus, että pakkausvero, käännetty arvonlisävero ja oli joku kolmas vielä ... (Ed. Filatov: Jätevero!) — Jätevero. — Itse asiassa uskon, että tämän tyyppisiä varmasti tullaan tarvitsemaan tämän kriisin mentyä ohitse. Mutta saattaa olla, että niissä veroissa puhutaan ehkä mieluummin parhaimmillaan sadoista miljoonista euroista, (Ed. Korkeaoja: Ne ovat muuten tasaveroja kaikki!) kun pitää puhua kuitenkin todennäköisesti miljardeista. Käännetyn arvonlisäveron suurin etu todennäköisesti on harmaaseen talouteen puuttuminen, että sieltä saataisiin lisätulo, joka on näistä tärkein. Mutta siitä huolimatta kannustaisin, että hieman ottaisitte pesäeroa siihen eiliseen puheeseenne, jossa kritisoitte aika voimakkaasti yleisen arvonlisäveron korottamista, (Ed. Urpilainen: Hei, oletteko lukenut sen puheen?) koska jos me sen poistamme esityslistalta, niin sen jälkeen meillä tulee olemaan kyllä veropolitiikassa vaikeuksia. (Ed. Gustafsson: Kritisoimme sen ajoitusta, emme sitä asiaa!)

Moni puhuja käytti edelleen puheenvuoroja kuntataloudesta. Toistettakoon se vielä kertaalleen, että hallitus ei ole pystynyt toteuttamaan sitä, mitä Kuntaliitto on odottanut. Me olemme kyenneet eri tavoin vahvistamaan kuntien rahoitusta yli 700 miljoonalla eurolla, (Välihuutoja vasemmistoliitosta) ja Kuntaliitto on vaatinut noin 150 miljoonaa euroa enemmän. Tämä ero on tosiasia. Näin se on; emme päässeet siihen, mitä Kuntaliitto vaati. Mutta kun tämä suhteutetaan tähän kuntien 40 miljardin kokonaispottiin, niin tämä ero ei ole nyt ehkä tavattoman suuri.

Jonkin verran hallitus tässä joutuu ottamaan huomioon sen, mihin ed. Lauslahti viittasi, eli kuntien ja valtion velkaantumisen. Elokuun arvion mukaan kunnat velkaantuvat ensi vuonna noin 1,2 miljardilla eurolla lisää, valtio 13 miljardilla. Eli kun julkinen sektori ottaa vähän yli 14 miljardia euroa lisää velkaa, siitä valtion piikkiin otetaan 13 miljardia ja kuntien reilu miljardi. Kuitenkin valtio ja kunnat ovat talouksien koon suhteen lähes yhtä suuret, valtio jonkin verran suurempi. Tietysti tämän perussuhteen pitääkin näin olla. Valtiolla on verotuksessaan ja muutoin mahdollisuuksia selvitä tästä velasta paremmin, mutta minä pidän suhdetta 13:1 aika hallittuna, ja johonkin se raja täytyy vetää valtionkin kohdalla, kuinka paljon valtio ottaa enemmän piikkiinsä.

Ed. Räsäselle: Olen tutustunut teidän vaihtoehtobudjettiinne, ja minusta tämä on kyllä eduskuntalaitoksen historiassa uutta. Vuosikymmenten ajan on varmaan odotettu, että oppositio tekisi vaihtoehtobudjetin, ja kristillisdemokraatit ovat sen tehneet konkreettisella tavalla jo tässä lähetekeskusteluvaiheessa. Mutta ehkä tämän budjetin laadinnan vaikeutta kuvaa se, että kun tässä vaihtoehtobudjetissa päädytään 705 miljoonan euron menojen lisäämiseen ja vastaavasti on esitetty 705 miljoonaa euroa tuloja lisää, niin ongelma tässä tulopuolella on se, että tästä potista liki puolet muodostuu ruuan arvonlisäveron alennuksen siirtämisestä puoliväliin ensi vuotta ja makeisveron ja virvoitusjuomaveron korotuksen aikaistamisesta vuoden alkuun, johon ehkä ei teknisestikään ole mahdollisuutta. Eli nämä tulot tulevat väliaikaisista toimenpiteistä, jotka eivät seuraavina vuosina tuota euroakaan lisää, (Ed. Kallis: Aivan oikein!) mutta jokainen näistä menoista on tarkoitettu pysyväksi. (Ed. Kallis: Ei!) — Kertokaa, mitkä näistä eivät ole pysyviä? (Ed. Kallis: Kerron mielelläni!)

Lopuksi, arvoisa puhemies, ed. Salolaiselle tästä rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen kehittämisestä: G20-kokous toivottavasti pystyy linjaamaan pidemmälle kuin aikaisemmin näitä toimenpiteitä. Suomi on toiminut aktiivisesti sen puolesta, että EU:lla on yhteinen kanta, että kaikille niille EU-maille, jotka kokonsa perusteella yhdessä puheenjohtajamaan kanssa voivat osallistua G20-kokoukseen, tulee yhteiset linjat, ja niistä pyritään huomisiltana sopimaan EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa. Ruotsi on toiminut tässä erittäin aktiivisesti, ja se pitää kiinni siitä, että EU-mailla on yhteinen kanta tähän kokoukseen mentäessä.

Presidentti Obaman tuorein puhe oli minusta tässä suhteessa rohkaiseva, koska valmisteluvaiheesta on tullut vähän sen käsitys, että tässä eurooppalaiset vaativat, (Ed. Tennilä: Ei se Britanniakaan hääppöinen ole!) mutta USA jarruttelee. Nyt tässä Obaman puheessa tuli useita sellaisia teemoja, jotka antavat aika hyvän listan siitä, minkä tyyppisiä asioita pitää säädellä. On kyse vakavaraisuussääntelystä. Obama miettii myös kuluttajansuojaviranomaisen perustamista.

Sitten tähän istuu varjopankkisektori eli tämä laaja säätelemätön sektori. Hedge-rahastot ovat tästä tunnetuin aihe. Nämä ehkä esimerkkeinä tästä. Aikaisemmissa keskusteluissa on ollut esillä myös luottoluokituslaitosten ohjaus. Kyllä pitää voida luottaa siihen, että jos edellisenä päivänä annetaan AA-luokitus, niin ei se nyt seuraavana päivänä voi konkurssiin mennä. Sijoittajilla täytyy olla tukena ja turvana luottoluokituslaitosten antamat arviot ja tiedot. (Ed. Skinnari: Mitäs jos ei ole?) Kaikesta tästä on kyse.

Sitten pitää myös tätä veroparatiisikysymystä koko ajan hallita. Me olemme hallituksessa juuri viimeisessä presidentin esittelyssä saaneet useiden veroparatiisisaarten kanssa sopimukset aikaan. Kaikkia tämän tyyppisiä kysymyksiä tämä keskustelu koskee. Nyt vähän ehkä juostaan myös ajan kanssa kilpaa, että kun maailmalla, voi sanoa, laman varjo alkaa väistyä, nyt ei saa unohtaa syytä, miksi tähän mentiin. Nyt pitää tämä momentum käyttää hyödyksi, niin kauan kuin nämä muistot ovat tallessa.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy sanoa, että liekö pääministeri laitostunut, koska vaihtoehtobudjetti voi olla myös muissa kuin keltaisissa kansissa. SDP on tehnyt oman vaihtoehtobudjettinsa jo kahtena syksynä, ja teemme tänä syksynä kolmannen vaihtoehtobudjetin. Olemme tehneet myös vaihtoehtoisen elvytyspaketin viime syksynä ja vaihtoehtoisen kuntatalouden pelastusohjelman kuluneena talvena. Täytyy sanoa, että vastuulliseen oppositiopolitiikkaan kuuluu myös vaihtoehtojen esittäminen, ja sitä me olemme tehneet sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla työllisyyttä korostaen.

Haluan todeta tähän yleisen arvonlisäveron nostamiseen, että toin puheessani eilen huolen sen ajoituksesta. Pidän todennäköisenä, että arvonlisäveroa joudutaan tulevaisuudessa nostamaan, mutta kyse on sen ajoituksesta, koska jos sitä nostetaan väärässä suhdannetilanteessa, niin sillä voi olla kielteisiä työllisyysvaikutuksia, ja sitä me emme halua.

Olisin kysynyt tähän loppuun, kun pääministeri viittasi veroparatiiseihin: Pidän tärkeänä sitä, että Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionissa veroparatiisien sulkemiseksi. Mutta sosialidemokraatit ympäri Euroopan ovat kannattaneet myös maailmanlaajuista finanssimarkkinaveroa ja (Puhemies: Minuutti on jälleen kulunut!) sen käyttöönottoa. Miten Suomi aikoo edistää tätä asiaa?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lamankaan aikana kaikilla yrityksillä ei mene huonosti. Jotkut yritykset ovat kasvaneet erittäin paljon, ja niissä yrityksissä ei ole tarvinnut miettiä, mistä näitä senttejä oikein tulee. Ne tulevat nimittäin pikavippeinä kännyköiden kautta. Kun tiedämme, ketkä ottavat pikavippejä — ne ovat kaikkein köyhimmät, jotka ottavat ruokaan, jokapäiväisiin menoihinsa — niin minkä vuoksi, kun nyt nähdään, että pikavippibisnes kannattaa, kaikkein köyhimmiltä otetaan hirvittävillä koroilla, yli 500 prosentin vuosikoroilla pikavippejä, miksi hallitus ei nyt puutu siihen tärkeimpään syyhyn, mikä aiheuttaa suomalaista köyhyyttä? Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa ei tässäkään budjetissa olla korottamassa siitä huolimatta, että leipäjonot kasvavat, siitä huolimatta, että meillä on 700 000 ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Pelkästään pikavippien kieltäminen, jota toivon ministeri Braxilta, ei riitä. Tarvitaan myös peruspäivärahan korottamista.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on kuitenkin jäänyt liian ohueksi asia, josta 70-luvulla presidentti Kekkonen totesi, että on hätätila, kun on 60 000 työtöntä. Meillä on tällä hetkellä 45 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Joka kolmas nuori on työttömänä. Hallituksen mittaluokka nuorisotyöttömyyden vähentämisessä on kertakaikkisen väärä. Siellä lisätään joitakin oppilaspaikkoja, oppisopimuskoulutusta jne., mutta se ei täytä sitä tavoitetta, että me saisimme nuoret työelämään, tukiharjoittelupaikkoihin, ammattikorkeakoulujen projektityöryhmiin, keskiasteen lisäjatkotutkintoihin ja muihin. Temmin asiantuntijavirkamies esitti, että 200 miljoonalla eurolla voidaan työllistää 30 000 nuorta, ja tosiaan, niin kuin sanoin, hallituksen mittaluokka on (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tältä osin täysin kunnianhimoton. Sen sijaan meidän vaihtoehtobudjetissamme nuoret on mukana.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun näitä puheita nyt on kuunnellut tässä puolitoista päivää, niin kyllä tässä semmoinen herätyshenki tulee vähän päälle. Te puhutte kuin herätysjuhlilla hallituksen puolelta, ja ilmeisesti teidän vastuunkantonnekin on samanlaista. Te toivotte, että parempaa tapahtuu sille heikommalle kansanosalle. Herra pääministeri, ei se toivomalla kyllä nyt onnistu. Kun te viittaatte vanhoihin puheisiin, niin minä varsin katselin, mitä te viimeksi puhuitte hallituksen suulla, kun lähetekeskustelua käytiin talousarviosta. Ministeri Katainen muun muassa sanoi, että tämä on ihan normaali laskusuhdanne, ei tähän tarvitse reagoida sen kummemmin. Tässä teidän muistinne on pettänyt, ja nyt te korostatte yhteisvastuuta, sosiaalisuutta ja viette Suomea eheänä. Herra pääministeri, milloin te menette katsomaan leipäjonoja? Milloin te menette tapaamaan työttömiä? Milloin te menette konkreettisesti kuntaan muutoin kuin silloin tällöin Nurmijärven valtuustoon istumaan? Menkää siihen kuntakenttään, jossa on todella vaikeuksia, ja puhukaa sen jälkeen velanotosta. Siellä kunnat ottavat velkaa, jotta palvelut toimivat.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! G20-maiden kokous minun mielestäni aika tavalla epäonnistui tässä pankkien valvonnassa. Käytännössähän ei ole tapahtunut sitä, mistä pääministerikin täällä puhui. Rahaa on kylvetty paljon, mutta sama peli osittain jatkuu. Kun ei kriisipankkien palkkioihin pystytä puuttumaan, niin on suuri vaara, että siellä ne samat, jotka ovat olleet synnyttämässä tämän kriisin, saavat näitä rahoja itselleen. Suomen pitäisi aktiivisesti ajaa tätä asiaa. Ruotsihan tässä ei ole ollut kovin aktiivinen, koska Ruotsissa 90 prosenttia pankeista on ruotsalaisia. Tähän liittyy myös sitten se meidän tilanteemme, joka rupeaa hyvin paljon muistuttamaan Japanin 15 vuoden tilannetta sen suhteen, että on jähmetytty paikoilleen. Ei täällä ole tullut yhtään ideaa siitä, millä tavoin meidän teollisuuspolitiikkaa, palvelujen kehittämistä koko maassa, maakunnissa, voitaisiin paremmin viedä eteenpäin. Kun kunnat on pantu ahtaalle, maakunnat on pantu ahtaalle, samaan aikaan tehdään sekava hallinnonuudistus, niin miten te luulette, että innovaatioita sieltä tulee, kun ei ole varaa edes ottaa vastaan, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ministeri Pekkarinen, EU-rahoja?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä on niin monta puheenvuoroa käytetty eilen ja tänään siitä, mitä kukakin on sanonut edellisenä vuonna. Käydäänpäs nyt läpi se. Voitte itse hakea ne eduskunnan pöytäkirjoista tai netistä.

Esittelypuheenvuoro 16. syyskuuta 2008: "Käynnissä on yhtä aikaa" — tämä on siis meikäläisen puhetta — "normaali hitaamman kasvun kausi pitkään jatkuneen nousun jälkeen sekä Yhdysvalloista alkanut luottokriisi, joka on iskenyt myös reaalitalouteen ja levinnyt eri puolille maailmaa. - - Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin, ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja."

Vuonna 2007, vuotta aikaisemmin, totesin, että muun muassa työvoimapulasta, työvoimakustannusten nopeasta kasvusta johtuen Yhdysvaltain luottokriisin pitkittyminen saattaa johtaa julkisen taloutemme syöksykierteeseen.

Samoiten samana vuonna joulukuussa totesin seuraavaa: "Puolet subprime-riskistä on Euroopassa, puolet Yhdysvalloissa. Luottamuspula on erittäin suuri. Itse olen erittäin pessimistinen koskien elinkeinoelämän luottamusta, joka näkyy todennäköisesti myös Euroopassa vähenevänä investointitasona. - - Ei kukaan ei näytä tällä hetkellä osaavan arvioida tulevaisuutta, mutta miinusmerkkiset vaikutukset reaalitalouteen tulevat olemaan tosiasia."

Eli ne puheenvuorot, joissa on väitetty, että olen sanonut, että Suomi pääsi kuin koira veräjästä, eivät pidä paikkaansa. Se, missä olen ollut oikeassa ennustuksissa, on se, että pankkikriisi ei Suomeen tule. Ja voimme olla kaikki tyytyväisiä siitä, että pankkikriisi ei semmoisenaan, kuin se muualle on iskenyt, ole iskenyt Suomeen. Mutta reaalitalouden laskusta olen kertonut. Jokainenhan sen on nähnyt, mutta ei tietenkään sitä, kuinka syvää.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai näin voi hakea sieltä monista puheista. Minä tunnustan sen, että sieltähän varmaan löytää vähän semmoista, mitä hakee. Mutta teidän linjanne oli siinä, että te korostitte sitä, että tämä vuosi, siis tämä kuluva vuosi, on suomalaiselle ihmiselle paljon parempi, vakaampi, ostovoima kasvaa jne. jne. Tosiasiallisesti tänä vuonna työttömyys kasvaa. Se on fakta, eikö niin? Miten työttömällä kasvaa ostovoima, herra valtiovarainministeri, kertokaa, tai miten sillä heikompiosaisella ihmisellä, joka elää siellä kunnassa, joka nostaa veroprosenttiaan?

Minä olen Oulusta itse. Meillä oli valtuuston kokous maanantaina, jossa ei päätetty vielä mutta jossa kaupungin johto esitti palvelumaksujen, energiamaksujen korotusta 5—10 prosentilla. Herra valtiovarainministeri, miten se kohtaantuu sille kaikista heikko-osaisimmalle ihmiselle? Se on sitä raakaa politiikkaa. Se on kovaa politiikkaa. Minä tunnustan, että ei näitä voinut ennakoida kukaan etukäteen. Mutta nyt, kun te sanotte, että täällä on tunnelin päässä valoa, varokaa, ettei se ole juna.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri äsken kansanedustajat taisivat saada STT:n pienen tekstiviestiuutisen, jossa pääministerin puhetta referoitiin ja todettiin, että surullisia uutisia tulee työttömyydestä vielä pitkään.

Minä haluaisin tietää nyt, pääministeri, teidän vastauksenne tähän isoon ongelmaan. Teidän puheenne suorastaan vilisi erilaisia strategioita ja sektoreita. Mikä on teidän viestinne tavallisille ihmisille? Se jäi uupumaan, se jäi epäselväksi. Ja miksi te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa tätä kuntatalouden vaikeaa aihetta? Miksi te ette vastaa niille kuntalaisille, joiden palveluja supistetaan ja leikataan? Minä luulen, että se johtuu siitä, että te itsekin kuntapäättäjänä tiedätte, minkälaisessa kunnossa meidän kuntataloutemme tällä hetkellä on ja minkälaiseen jamaan palvelut ovat menossa. Te ette rohkene tämän salin edessä arvioida kriittisesti oman hallituksenne toimia ja niitä ratkaisuja, joita te olette tehneet, koska te mieluummin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kevennätte velkarahalla veroja kuin pelastatte kuntapalvelut.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU:n määräyksellä lehmiä pitää ulkoiluttaa säännöllisesti, mutta niin kuin äskettäiset raportit osoittivat, vanhukset joutuvat virumaan huonokuntoisina laitoksissa joskus viikkokausia, joskus jopa kuukausia, koska kunnilla ei ole varaa palkata tarpeeksi hoitajia. Tämä on se todellinen, karu tilanne kunnissa.

Tässä on nyt kaksi ratkaisumahdollisuutta vaihtoehtoina. Joko valtio lisää selvästi kuntien valtionapuja, mitä se ei ilmoita tekevänsä, tai sitten nostetaan kuntaveroa, mikä sekin on parempi ratkaisu kuin ajaa ne palvelut alas. Mutta, herra pääministeri, porvarit monissa kunnissa vastustavat myös tätä kuntaveron nostoa pakkopaikassakin. Esimerkiksi Rovaniemellä kahden r:n porvarit sanovat, ettei missään tapauksessa nosteta, siis Kataisen porukka, kuntaveroa, vaan ajetaan ne palvelut alas. Tässä haetaan semmoista amerikkalaismallista järjestelmää ajan myötä ainakin heidän taholtaan, jossa nämä julkiset palvelut surkastuvat ja ne, joilla on rahaa, ostavat yksityisiä palveluita, ja niinhän nyt jo tapahtuu laajasti. (Ed. Skinnari: Porvarit ajavat avoautolla siellä!)

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 13 miljardia velanottoa ei ole elvytystä vaan ylikuumenneesta velkataloudestamme ulos vuotavaa rahaa. Pääministeri Vanhanen, sanotte, että ulospääsystrategiaa tarvitaan ja keskustelu on aloitettava. Arvoisa pääministeri, olen jo liki kaksi ja puoli vuotta sitten vaatinut kriisistrategian luomista. Hallitus väitti, ettei kriisiä ole eikä tule ja jos tuleekin, niin se ei koske Suomea. Kriisi oli ennustettavissa. Kyseessä on globaali luottokupla, jonka väistämättä oli puhjettava. Talous ei toivu näillä toimilla. Yhdysvallat on vienyt taloutta jo 1930-luvulta asti, Saksa on vienyt sitä Euroopan tasolla. Saksa selvisi tai tulee selviämään omasta luottokuplastaan muun Euroopan kustannuksella. Ajatte Suomen kolmessa vuodessa konkurssiin uskoessanne talousmahtien propagandapuheita ja levittämällä niitä. Toistan aiemmin sanomani: teidän on tehtävä nollabudjetti, jossa ovat mukana (Puhemies: Ja minuutti on kulunut!) valtio, kunnat ja 99 prosenttia kansasta. (Ed. Rajamäki: Siinäs sen kuulitte!)

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean lyhyesti viennistä, että se, jolla on kilpailukykyä, myy. Jollei ole kilpailukykyä, sitä pitää hankkia.

Sitten tähän meidän vaihtoehtobudjettiimme: Totta kai me tiedämme, että on sellaisia pysyviä menoja ja tilapäisiä tuloja. Nyt tehdään budjetti tälle vuodelle, ja minä voin vakuuttaa teille, herra pääministeri, että ensi vuonna, jos te vielä budjetin esitätte ja me olemme oppositiossa, kyllä me esitämme tasapainoisen vaihtoehtobudjetin. Ja me olemme tässä kyllä ottaneet huomioon, että myöskin valtion tulot tulevat ensi vuonna kasvamaan. Alvi nousee ja tuo lisää verotuloja 500 miljoonaa pysyvästi. Ja jos te haluatte, niin kyllä minä voin poimia tästä budjetista aika paljon menoja, mitä voitaisiin jättää pois. En minä ymmärrä esimerkiksi, että ... Tai liikumme ilmeisesti eri piireissä, en minä ole kuullut kulttuuripuolelta hätähuutoja, (Puhemies: Ja minuutti kulunut!) mutta olen kyllä kuullut vanhustenhoidon puolelta hätähuutoja.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson mainitsi täällä nuorisotyöttömyydestä, ja se on totta, että se on hyvin vakava asia, mutta ei se sentään ihan niin dramaattinen ole kuin te esititte. Se työtön kolmannes on niistä nuorista, jotka kuuluvat työvoimaan. Suurin osa nuorista on sentään opiskelemassa tai armeijassa tai muissa toiminnoissa. Mutta on tietysti niin, että ne rahat, jotka nyt tulevat, pitää kohdistaa ensisijaisesti nuorten hyväksi.

Pääministeri puhui täällä aiemmin, että tämä velka, joka nyt otetaan, tullaan maksamaan työuria pidentämällä ja tuottavuutta parantamalla. Kun puhutaan työurien pidentämisestä, niin olennaista on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyisin 52-vuotiaina. Tätä ikärajaa pitää saada selvästi nostettua. Siellä ovat ne isot asiat. Ja siellä on kyse juuri siitä välittämisestä, josta täällä on paljon puhuttu: mitä siellä työpaikoilla voidaan tehdä. Se on työterveyshuoltoon liittyvä asia, mutta ennen kaikkea se on välittämistä siitä kaverista siellä työpaikalla. Työkaverit ja esimiehet näkevät työntekijän joka päivä, työterveyslääkäri ainoastaan vastaanotolla. Se on sitä aitoa välittämistä, ja sitä pitää ymmärtää.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ed. Urpilainen täsmensi tätä yleistä suhtautumista arvonlisäverotuksen tulevaisuuteen, ja nyt eroksi hallituksen kanssa jää näemmä se, että SDP arvioi, että aikataulu ensi kesällä on todennäköisesti väärä. Sen aika tulee näyttämään. Mutta hallituksella ei ole sitä etuoikeutta, että me voisimme ensi vuoden budjettia antaessamme tällaisen asian jättää ilmaan, vaan hallituksen pitää tehdä esitys, kantaa siitä vastuu. Onko se ensi kesänä, onko se vuonna 2011? Meidän arviomme on se, että talous kääntyy loivaan kasvuun ensi vuoden aikana, ja silloin se olisi oikea hetki myös tälle toimenpiteelle, ja tämä erottaa tietysti hallituksen ja opposition ikään kuin toimintamahdollisuudet toisistaan. Ei tällaista asiaa päätetä kuukautta aikaisemmin, vaan kyllä nämä pitää suunnitella hyvin tarkkaan.

Jos kuntien kohdalla tämän keskustelun yksi loppupäätelmä on se, että hallitus kaikista lisätoimistaan huolimatta jää noin 150 miljoonaa siitä, mitä Kuntaliitto vaatii, niin näin se on. Näin se on, ei se mihinkään tässä muutu, että hallituksen esitys on ensi vuonna noin reilut 700 miljoonaa tähänastista enemmän kuntien rahoitukseen, mutta Kuntaliitto on toivonut vielä enemmän, (Ed. Tennilä: Kaksi miljoonaa per kunta!) ja me olemme sitä päättäessämme ottaneet huomioon myös tämän valtion rajun velkaantumisen.

Mutta ellei Oulun kaltaisessa kaupungissa, joka on teollisuuskaupunki, ymmärretä, mistä tämä ongelma johtuu, niin missä sitten? (Ed. Pulliainen: Kyllä ymmärretään!) Kuntien talousongelma johtuu siitä, että maailmantalous on lamassa, verotulot pienenevät, tulot ylipäätään pienenevät. Tänä vuonna bkt putoaa Suomessa reippaasti, ja ellei se näy valtion ja kuntien budjetissa, niin missä se näkyy? Totta kai se näkyy. (Ed. Tennilä: Mikä ratkaisuksi?) Eikä se Oulussakaan parane sillä, että valtio vaan jostain ilmasta, tyhjästä ottaa rahaa. Ei semmoista ole olemassa. Kyllä tämä kytkeytyy reaalitalouden kehitykseen, viennin kehitykseen.

Ja tässä lopuksi sitten kommentti ed. Kallikselle, joka sanoi, että kilpailukyky olisi tässä ratkaiseva, että se myy, jolla on kilpailukykyä. Se pitää osittain paikkansa. Ilman muuta ed. Kallis on oikeassa, se pitää osittain paikkansa. (Ed. Kallis: Ei kun täysin!) Mutta tässä maailman investointilamassa on kuitenkin kyse siitä, että vaikka meillä olisi 5 prosenttia tai 10 prosenttia parempi kilpailukyky, niin ei olisi tehty uusia risteilijätilauksia, ei myytäisi paperikoneita, koska niitä investointeja ei nyt maailmalla ole tehty johtuen rahan kalliista hinnasta. Sen tähden kaikki asiat tässä lamassa eivät ole edes Suomen kilpailukyvystä nyt olleet kiinni.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! On tunnettu tosiasia, että valtiontalous ei toimi samalla tavoin kuin yksityinen talous. Kun yksityisessä taloudessa menee huonosti, voidaan kulutusta vähentää. Kun valtiontaloudessa menee huonosti, ei kulutuksen vähentäminen ole hyväksi. Leikkaamalla ja säästämällä laman aikana valtio vain pahentaisi lamaa. Oikea tie nousuun on toinen kuin se, mitä porvarihallitus kulki viime lamassa: leikkausten sijaan on elvytettävä.

Tämä hallitus ainakin puhuu elvytyksestä, mutta kokonaan toinen asia on se, mitä se todella tekee. Käytännössä tämän hallituksen elvytystoiminta on kuitenkin rikkaitten ja hyvätuloisten tukemista. Tosiasia on, että tuloerot ovat Suomessa kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt ja moni ihminen elää tänä päivänä leipäjonojen varassa. Täällä jo todettiin, että 45 000 nuorta on tällä hetkellä työttöminä, joka kolmas nuori on työtön.

Tässä taannoin lehdessä edellisen laman valtiovarainministeri Viinanen ihmetteli, että porvarihallitus alentaa varakkaitten veroja myös laman aikana. Myös minä ihmettelen tätä. Varakkaille jaetut rahat eivät heidän kulutustaan kasvata, mutta jos samat rahat käytettäisiin esimerkiksi 500 euroa ansaitsevien eläkeläisten ja työttömien tukemiseen, niin sillä olisi varmaan paljon suurempi kansantaloutta elvyttävä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Myös keskustapuolueen linjaa ihmetellään koko maassa. Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumala kuvasi tilannetta Keski-Suomessa viikonvaihteessa niin, että keskusta marssii markkinavoimien perässä. 170 000 köyhää lasta on vain yksi todiste Vanhasen ensimmäisen ja toisen hallituksen oikeistopolitiikasta. Keskusta on hukannut alkiolaisen opin, että pitäisi köyhääkin muistaa. Tilanne on se, että Vanhanen ei johda maata vaan sitä johtaa markkinavoimia edustava kokoomus. Tai sitten Vanhanen on jo niin kaukana puolueestaan, että hänen keskustalaisuuttaan kyseenalaistetaan omienkin joukoissa.

Arvoisa puhemies! Lamasta päästään vain työllisyyttä edistämällä. Rata- ja tiehankkeita pitäisi kiihdyttää. Tuntuvia satsauksia tarvitaan esimerkiksi Nelostien parannushankkeisiin. Nelostie on Suomea halkova valtaväylä, ja siinä kulkee suuri rekkavirta, ja esimerkiksi Lapin matkailu pitkälti tapahtuu sitä tietä myöten. Nelostien kunnostaminen on suurelta osin kuitenkin kesken. Nelostie erityisesti Jyväskylän ohitustien kohdalla ja siitä pohjoiseen pitäisi rakentaa moottoritieluokassa. Samoin Lahti—Jämsä-oikorata pitäisi saada rakenteille. Tämä oikorata lyhentäisi Keski-Suomen ja Savon matka-aikoja Pääkaupunkiseudulle. Se myös keventäisi ruuhkaisen Tampereen rataliikennettä.

Lisäksi halpojen asuntojen rakentamiseen pitäisi satsata lisää. Kun maassa otettaisiin käyttöön lain mahdollistama keino, rakentamista rahoitettaisiin esimerkiksi Aran kautta. Vieläkin on kasvukeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa asunnoista pula ja nimenomaan vuokra-asunnoista. Vielä voitaisiin rakentamista lisätä.

Arvoisa puhemies! Puhun vielä lisää köyhistä, vaikka Vanhanen on köyhistä puhumista yrittänyt kieltää. Vanhuksia kohdellaan Suomessa huonosti, mikä on jo vuosia tiedetty. Hallitus ei kuitenkaan ole tarttunut asiaan. Tämä kuvaa hallituksen suhtautumista heikompiin. Eläkkeitten taso on kestämätön. Työttömien, yksinhuoltajien, opiskelijoitten ja paljon sairastavien tilanne ei parane hallituksen politiikalla alentaa tuloveroja ja samalla nostaa välillisiä veroja, kuten arvonlisäveroa. Näin pienituloisten verotaakkaa kasvatetaan suurituloisiin nähden. Muunneltua totuutta on väittää, että tuloveroalennuksilla olisi pienituloisia autettu, päinvastoin: pienituloiset eivät juurikaan maksa tuloveroa, jota hallitus alentelee.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri peräsi esittelypuheenvuorossaan lähimmäisenrakkautta kansalaisilta ja halusi, että kansalaiset katsoisivat toistensa perään. Mutta missä on valtiovarainministerin ja kokoomuksen lähimmäisenrakkaus? Missä on vallanpitäjien tahto auttaa heikompiaan? Valtiovarainministeri vaatii lähimmäisenrakkautta muilta, mutta oma talouspolitiikka on kovaa ja kylmää kuin kivi. Lähimmäisenrakkautta kaivattaisiin, valtiovarainministeri, erityisesti niissä vanhainkodeissa, joissa rahan puutteesta johtuen ei ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Vanhustenhoito on myös kokoomuksen ideologian mukaisesti yksityistetty ja vanhuksilta on viety ihmisyys, kun heistä on tehty pelkkää kauppatavaraa. Valtiovarainministeriltä puuttuva lähimmäisenrakkaus auttaisi niitä sänkyihin sidottuja ja pesemättömiä vanhuksia, jotka tämä hallitus, kokoomuksen kova hallitus, on jättänyt yksin kitumaan.

Mats Nylund /r:

Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Dagens ekonomiska situation kräver både långsiktighet och framsynthet i beslutsfattandet. När var fjärde euro i statsbudgeten består av lån är det oerhört viktigt att medlen används på bästa möjliga sätt för att trygga vår välfärd. Trots vissa positiva ekonomiska indikatorer kommer vi en längre tid framöver att få känna av den gångna vinterns och vårens konjunkturnedgång, för även om bnp:n förutspås växa kommer antalet arbetslösa att växa. Vi hörde det också från regeringens håll. En positiv konjunktursvängning kommer alltid med fördröjning, och samma gäller dess effekter.

Regeringens budgetförslag är socialt ansvarsfullt och visar att man ser till de svagaste i samhället. Regeringen föreslår att grundavdraget höjs, för första gången på 18 år, från 1 480 euro till 2 200. Ett höjt grundavdrag är speciellt viktigt för människor med lägre inkomster och har den fördelen att det gynnar såväl löntagare som pensionärer och arbetslösa. Förlängningen av faderskapsledigheten med två veckor, sammanjämkningen av sjukdagpenningen och studiestödet, höjningen av vårdbidraget och sänkningen av matmomsen är alla socialt rättvisa och goda förslag, som riktas just till de grupper i samhället där en ökad köpkraft ger utdelning i inhemsk konsumtion. Ytterligare kan nämnas att den ekologiska skatteväxlingen fortsätter, och potentiellt hälsovådliga ämnen kommer att beskattas hårdare.

Det finns alltid rum för förbättringar. I det ekonomiskt trängda läget bör anslagen för barns och ungas psykvård definitivt höjas. Det finns för tillfället stora regionala skillnader i tillgången på skolkuratorer och skolpsykologtjänster. Studier har också påvisat ett samband mellan ekonomiskt svåra tider och barns och ungas illamående. Därför måste vi också hitta helhetsmässiga lösningar för stödandet av barnfamiljer.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesityksellä on vahva yhteiskunnallinen suuntaus. Verovähennykset on suunnattu erityisesti pientuloisille. Sosiaalisia aineksia ovat esimerkiksi ruoan arvonlisäveron alennus 12 prosenttiin, isyysvapaan pidentäminen kahdella viikolla sekä perusvähennyksen ensimmäinen ja huomattava korotus 18 vuoteen. Korotettu perusvähennys on erityisen tärkeä pientuloisille, ja siitä on etua niin palkallisille kuin eläkeläisille ja työttömillekin. Hallitus osoittaa talousarvioesityksellään selvästi asettavansa etusijalle yhteiskunnan pienituloisen väestön.

Maataloussektorin valitettava kannattavuuskriisi jatkuu, ja monet tilat käyvät tänä päivänä kovaa kamppailua toiminnan tuottaessa tappiota. Vaikka kriisin syyt löytyvät markkinoista, eivät ollenkaan hallituksesta, voimme varmasti sanoa, että tähänastiset toimenpiteet eivät ole olleet läheskään riittävät, jotta kehityssuunta käännettäisiin myönteiseksi.

Hallitus on maitokriisin johdosta näyttänyt maa- ja metsätalousministeriölle vihreää valoa maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen korottamiseksi 40 miljoonalla eurolla vuonna 2010, kuitenkin niin, ettei vuosien 2010—2013 kehyspäätöksen pääluokkaa ylitetä. Meijereiden tilityshinta tuottajille on laskenut lähes 10 senttiä litralta, mikä merkitsee vuositasolla maitotiloille yli 200 miljoonaa euroa menetettyä tuloa. 40 miljoonaa on tietenkin vähän menetykseen verrattuna mutta näyttää sen, että hallitus ottaa maitokriisin vakavasti.

Syksyn viljatilanne on pulmallinen. Viljan ylitarjonta on johtanut ennätysalhaisiin markkinahintoihin. Jälleen näemme, minkä monet ovat tässä salissa todenneet, että noin 500 000:tä hehtaaria peltoalaa ei tällä hetkellä tarvita elintarviketuotantoon, vaan sitä voisi hyvinkin hyödyntää energiantuotannossa. Yksi tai useampi etanolitehdas tasapainottaisi viljamarkkinamme, ja viljanviennin alhaisen hinnan sijaan voisimme hyödyntää uusiutuvaa biopolttoainetta ajoneuvoissamme. Sivutuotteena voisimme tällöin hyödyntää erittäin kallisarvoista valkuaisrehua, joka korvaisi tuontirehun. Panostus etanolitehtaisiin olisi kansantaloudellisesti erittäin viisasta.

Laki, joka mahdollistaisi luovutusverosta luopumisen maa- ja metsätalousmaata koskevissa maakaupoissa, tulisi valmistella valtiovarainministeriössä mahdollisimman pian. Korkotukilainaa saaville on tähän asti myös myönnetty vapautus luovutusverosta, mutta koska voimassa oleva investointitukilainsäädäntö selvästi rajaa tämän ryhmän, on oikeudenmukaista, että luomme lainsäädännön, jonka mukaan esimerkiksi työ- ja elinkeinokeskukset päätöksillään tai harkintansa perusteella voivat antaa todistuksen, joka mahdollistaa saman verovapauden kuin lisämaata hankittaessa.

Maatalousneuvontapalveluista on pulaa, ja niitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Suuren osan taloudellisissa vaikeuksissa olevista tiloista muodostavat juuri ne tilat, jotka ovat tehneet investointeja ja kehittäneet toimintaansa ja joiden osalta erityisesti taloudellisella neuvonnalla on paljon annettavaa. Olisi paikallaan, että eduskunta korottaa maatalousneuvontajärjestöille myönnettäviä määrärahoja. Panostaminen neuvontaan maksaa itsensä takaisin monin kerroin maatilojen taloudellisemman toiminnan muodossa.

Myös ministeri Anttilan tulo- ja kannattavuustyöryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan maatilojen ja muiden liikeyritysten velat voitaisiin puolittaa nettovarallisuuden laskennassa, olisi todellista hyötyä investointeja tehneille ja kehittyville tiloille. Ehdotan, että hallitus hyväksyy tämän tärkeän täsmätoimen.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Sivistysyhteiskunta huolehtii kaikista jäsenistään myös taloudellisesti huonoina aikoina. Pidän erittäin tärkeänä, että budjettiesitys sisältää sosiaalisia parannuksia niin tulo- kuin menopuolellakin. Perusvähennyksen korotus keventää monen pienituloisen verotusta. Päätös takuueläkkeestä parantaa merkittävästi niiden kansalaisten asemaa, joilla ei ole ollut koko elämänsä aikana juuri lainkaan tuloja; tähän ryhmään kuuluu paljon esimerkiksi kotona työtään tehneitä naisia. Myös ruuan arvonlisäveron alentaminen auttaa pienituloisia, ja työllisyyden kannalta erittäin osuva oli myös päätös ravintolaruuan alvin alentamisesta, mutta lisää sosiaalista elvytystä mielestäni tarvitaan.

Nyt olisi oikea aika elvyttää nostamalla köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja. Juuri köyhät perheet kuluttaisivat varmimmin joka sentin ja elvyttäisivät näin kotimarkkinoita. Yhden vanhemman perheitä on Suomessa noin 118 000 eli parikymmentä prosenttia kaikista lapsiperheistä. Näistä perheistä yli 32 prosenttia luokitellaan köyhiksi, ja niillä on myös suurin riski joutua toimeentulotukiasiakkaiksi. Näissä perheissä asuu erittäin paljon lapsia. Myös heille pitää antaa mahdollisuus kasvaa tasapainoisiksi, työtätekeviksi aikuisiksi. Peräti 23,3 prosenttia yhden vanhemman perheistä sai vuoden 2008 tilaston mukaan toimeentulotukea, kun vain nelisen prosenttia kahden vanhemman perheistä joutui turvautumaan toimeentulotukeen.

Toimeentulotuen ostovoima on laskenut noususuhdanteen aikana. Kaiken lisäksi pienituloisimmat perheet hävisivät myös lapsilisän ja elatustuen korotukset, sillä ne leikkaavat automaattisesti toimeentulotuen määrää. Monet kunnat eivät käytä harkinnanvaraista taikka ennalta ehkäisevää toimeentulotukea, vaikka siihen olisi monen pienituloisen kohdalla aivan selvät perusteet. Paradoksaalista suorastaan on, että osa yksinhuoltajista joutuu jopa tekemään perheestään lastensuojeluilmoituksen, koska käteen jäävät tulot eivät riitä jokapäiväisiin menoihin. Jo 100 euron kuukausikorotuksella yhden huoltajan perheet selviäisivät pahimmasta. Toinen vaihtoehto kaikkein köyhimpien lapsiperheiden tukemiseksi olisi lapsilisän ja elatustuen etuoikeuttaminen niin, että ne eivät enää leikkaisi toimeentulotukea. Tähän meillä kyllä mielestäni pitäisi olla mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Lääninhallitusten selvitys vanhustenhuollon vakavista puutteista vaatii hakemaan uusia vaihtoehtoja palvelutarjontaan. Miten huonolla tolalla onkaan vanhuksen psyykkinen ja emotionaalinen huomioiminen ja hoito, jos näin suuria puutteita on jo fyysisessä perushoidossa? Kuka kohtaa vanhuksen tunteet ja henkiset tarpeet? Monella vanhuksella ei ole läheisiä tai nämä asuvat kaukana.

Perhehoidolla on tässä tilanteessa tuhannen taalan paikka tarjota yksi vaihtoehto vanhustenhoitoon. Perhehoidossa perhehoitajan kodista tulee myös vanhuksen koti. Pysyvän ja perheenomaisen hoidon myötä vanhuksen yksilölliset tarpeet voidaan huomioida hyvin. Kotiympäristö ja eläminen perheenjäsenenä tukevat jokapäiväisten arkitoimintojen säilymistä. Vanhuksen toimintakyky pysyy hyvänä, ja raskaamman hoidon tarve siirtyy. Vasta noin reilut sata vanhusta Suomessa on päässyt perhehoitoon, mutta kiinnostus asiaa kohtaan on virinnyt kaikkialla maassa. Perhehoito olisi yksi ratkaisu myös omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseen.

Arvoisa puhemies! Jokaisen päättäjän pitäisi kulkea viikko myös omaishoitajan mokkasiineissa. Omaishoidon pitäisi olla aina jokaisen elämäntilanteeseen sopiva, vapaaehtoinen valinta. Nyt ei todellakaan ole näin. Jos ajatellaan, että nyt omaishoidon tuella kotona hoidettavat suomalaiset laitettaisiin laitoshoitoon, heitä olisi arviolta noin 12 000 suomalaista, jotka laitoshoitopaikan tarvitsisivat, jos nämä omaishoitajat löisivät hanskat tiskiin. Kannattaa miettiä, mistä näitä laitospaikkoja otetaan, kun kaikki nykyisetkään eivät kykene tarjoamaan ihmisarvoista elämää vanhuksille tuoreen selvityksen mukaan.

Omaishoitajat tarvitsevat vapaapäivänsä, ja he tarvitsevat kuntoutusta. Tässä kuntien sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee rinnalleen seurakuntia, järjestöjä ja muita vapaaehtoisia. Omaishoitajien palkkion maksatus on siirrettävä yhtenäisin kriteerein Kelalle, ja Martti Hetemäen verotyöryhmään lähetän jyrkän viestin: omaishoitajien palkkioiden verohuojennuksesta on vihdoinkin tehtävä totta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 talousarvioesitys on tehty haastavassa tilanteessa, tilanteessa, jossa kansallisen ja kansainvälisen talouden elpymistä on havaittavissa, mutta vakaudesta ja noususuhdanteesta ei voida vielä puhua. Päinvastoin kuin oppositio väittää, hallitus ei ole jäänyt hallitusohjelmansa vangiksi, vaan tilanteen ratkaisemiseksi penätty luovuus on saanut hallituksen toimimaan määrätietoisesti ja tasapuolisesti.

Budjettiesitys on lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet huomioon ottaen erittäin hyvä. Vaikka esitystä tuleekin tarkastella kokonaisuutena, osiensa summana, haluaisin kuitenkin nostaa esille kolme tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeää painopistettä. Näitä ovat työllisyys, koulutus ja osaaminen sekä innovaatiot.

Budjetin painopisteenä ovat työllisyys, työttömyyden hoito ja työkyvyn ylläpito. Näin tuleekin olla, sillä yhteiskuntarakenteen muutoksen asettaman kaksoishaasteen, siis työvoiman määrällisen pienentymisen ja talouskasvun hidastumisen, selättämiseksi on välttämätöntä saada kaikki työhön kykenevät töihin työn iloa tuntien. Hallitus on käynnistänyt tehokkaat toimet työllisyyshaasteeseen vastaamiseksi, ja se ehdottaa toimia työttömäksi tai lomautetuksi joutuneille, tarjoaa soveltuvaa ja täydentävää koulutusta niin nuorille kuin aikuisille ja parantaa perusopetuksen rakenteita pidemmän aikavälin tavoitteita silmällä pitäen. Lisäksi panostetaan työmarkkinavalmiuksien luomiseen ja ylläpitämiseen. Samaten jo sovitut 226 miljoonan uudelleenkohdennukset ja niiden tarjoama liikkumavara tähtäävät koulutuksen, kuntatalouden ja kasvupotentiaalin tukemiseen.

Työllisyyttä vahvistetaan niin ikään parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä. Näin tuetaan muun muassa naisyrittäjyyttä, yrittäjiksi ryhtyviä ja kasvuun tähtääviä Finnveran erityiskorkotukilainojen myötä. Pk-yrityksille luvattu investointituki vahvistaa puolestaan elinkeinorakennetta ja sen työllistävää vaikutusta. Vaikka suhdannelainat ovat hyvä instrumentti, niin silti olen huolissani niistä lukuisista pk-yrittäjien palautteista, että rahoitusta ei ole saatavilla ainakaan kohtuullisin ehdoin ja kohtuuhintaan. Ellei yritysten rahoitus toimi, ei myöskään tehdä uusia investointeja eikä palkata uutta työvoimaa.

Arvoisa puhemies! Koulutukseen panostaminen on tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Se on myös olennainen osa työllisyyden ja työkyvyn vahvistamista. Perusopetuksen parantamiseen, ryhmäkokojen pienentämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen on Pop-ohjelman puitteissa luvattu yli 60 miljoonaa. Oppilaanohjausta tehostetaan, ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään, oppisopimus- ja aikuiskoulutusta uudistetaan. Samaan aikaan myös maahanmuuttajien koulutukseen ja sopeutumiseen kohdennetaan lisäresursseja. Keskeistä on, että kaikki työkykyiset ja varsinkin vastavalmistuneet nuoret saadaan sujuvasti työelämään. Periaatteella "mestareita ja maistereita" taataan hyvinvointi-Suomen elinvoimaisuus ja kilpailukyky.

Arvoisa puhemies! Kolmas keskeinen osa vuoden 2010 budjettia ovat innovaatiot ja niiden tukeminen. Tähän budjetti jyvittää yhdessä yritysten kansainvälistymistuen kanssa 787 miljoonaa euroa. Innovaatiot vientivetoisessa maassa tulee ymmärtää laajasti. Niitä ovat niin ilmasto- ja energiapoliittiset innovaatiot, kehitysaskeleet kuin läpimurrot, mutta niitä ovat myös yliopistouudistus Aalto-yliopistosta Turun yliopistokonsortioon. Juuri tästä syystä yliopistojen riittävästä ja monikanavaisesta rahoituksesta on jatkuvasti kannettava huolta.

Hyvänä esimerkkinä investointien positiivisesta vaikutuksesta työllisyyteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä alueelliseen elinvoimaan on osaamiseltaan ensiluokkainen meriklusteri, jota edustaa Turun seudun laivanrakennusteollisuus. Valitettavasti ala on vaikeuksissa ja tuhannet työpaikat uhattuina. Innovaatiotuki olisi elintärkeää, kuten myös uudet laivatilaukset.

Investointien ja hankintojen aikaistaminen on keskeinen osa tätä elvyttävää ja työllistämiseen tähtäävää kokonaispakettia. Monia tärkeitä hankkeita aloitetaan ympäri Suomea, mutta silti haluaisin nostaa esille väylähankkeet Valtatie 8:n ja Turun kehätien osalta. Lounais-Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja elvytyksen näkökulmasta olisi tärkeää investoida pikaisesti Valtatie 8:n Nousiaisten ohituskaistan toteuttamiseen. Sen tiesuunnitelmat ovat täysin valmiit, ja työ olisi myös valmis aloitettavaksi. Nämä hankkeet tulisikin toteuttaa nyt, koska ne ovat keskeisiä alueellisen kehityksen kannalta. Samalla ne elvyttävät, ne ovat työllistäviä, kotimaisia, lähtevät nopeasti käyntiin ja tukevat alueen elinvoimaisuutta.

Arvoisa puhemies! Budjetti tähyää kauas ja katsoo lähelle. Se kantaa huolta tulevista sukupolvista, se hapettaa kuntia elvyttäen niiden rahoituspohjaa, se luo pohjan tulevaisuuden vahvalle taloudelle ja kilpailukykyiselle Suomelle, Suomelle, jossa työ kohtaa tekijänsä ja hyvinvointi on taattu.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto päätti viime vuoden joulukuussa valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jonka tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä saada lähes kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden toimipaikat enintään 2 kilometrin etäisyydelle 100 megabitin yhteysnopeudessa toimivan valokuitu- tai kaapeliverkon liityntäpisteistä. Kuluttajien osuudeksi jää se, että he hankkivat enintään 2 kilometrin tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan. Taajamiin teleyritysten oletetaan rakentavan nopeat yhteydet markkinaehtoisesti.

Lakiesitys laajakaistan rakentamisen valtion tuesta on parhaillaan valmistumassa. Hankkeeseen sisältyy ainakin kaksi ongelmaa.

Ensimmäinen: Osalle kunnista hankkeesta lankeaa kohtuuttomat kustannukset. Käytännössä kuntien tueksi tulee nykyisen esityksen mukaan noin 21 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kunta saa hankkeeseen rakennerahastotukea. Nykyisessä kuntien taloudellisessa tilanteessa monelle kunnalle on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta sitoutua näin suuriin kustannuksiin. Kustannukset eivät myöskään jakaannu tasapuolisesti kuntien kesken. Harvaan asutut ja väestömäärältään pienet kunnat joutuvat käyttämään alustavien kustannusarvioiden mukaan rahoitukseen jopa 200 euroa per kuntalainen, suuremmat ja tiheämmin asutut kunnat vain 20 euroa per kuntalainen. Tämmöiset laskelmat olen saanut. Laajakaistahankkeen kuntien rahoitusosuutta pitää saada haja-asutusalueiden kunnissa huomattavasti pienemmäksi kuin tämä suunniteltu 21 prosenttia. Viittaan muun muassa Pohjois-Karjalaan, Lappiin, Kainuuseen jne.

Toinen epäkohta on mielestäni liian pitkä siirtymisaika, johon hankkeessa on sitouduttu. Monet haja-asutusalueiden yritykset — toki se koskee myös yksityisiä kuntalaisia — ovat jo nyt suurissa vaikeuksissa liian hitaiden laajakaistayhteyksien vuoksi. Toimivaa laajakaistayhteyttä tarvitaan välittömästi, eikä reuna-alueilla olevilla yrityksillä ole aikaa odottaa 5:tä, 6:ta tai 7:ää vuotta. Jos kunnolliset laajakaistayhteydet toimivat viimeisimmissä kunnissa vasta vuoden 2016 alkaessa, on varmaa, että moni yritys ehtii lopettaa toimintansa tai siirtää yrityksensä muualle tätä aikaa ennen. Se on myös este yritysten — toki myös yksittäisten kuntalaisten, uusien kuntalaisten — hakeutumiselle kyseessä oleville alueille. Hankkeen toteuttamista tulee siis nopeuttaa huomattavasti.

Arvoisa puhemies! Muutama sana yksittäisistä asioista. Valitettavasti jälleen perusväylänpidon — tarkoitan perustienpitoa ja perusradanpitoa — määrärahat ovat riittämättömät, 50—100 miljoonaa molemmilla puolilla, ja tämä tarkoittaa sitä, että korjausvelka entisestään lisääntyy. Tässä ei mitään uutta. Toki siellä on jotakin iloistakin kerrottavaa, muun muassa omassa maakunnassani Joensuun ja Ilomantsin välisen rataosuuden korjaustöihin saadaan rahaa ja sitten tämä Joensuun ohitustien rakentaminen alkaa.

Täällä kyllä moneen kertaan on todettu tästä arvonlisäverosekoilusta. Olen sitä mieltä, että siinä tosiaan sekoillaan ja tuotetaan yrityksille lisää kustannuksia. 9 kuukautta alennetaan ja jälleen nostetaan, ja kun yleistä arvonlisäverokantaa myös ollaan nostamassa, niin mennään tasaverotusta kohti.

Sitten, arvoisa puhemies, vammaispalvelulaki uudistuu 1.9., ja tässä nämä laskelmat kustannuksista Kuntaliitolla ja valtioneuvostolla ovat varsin erilaiset. Tämä 22 miljoonaa tarkoittaa ensi vuodelle varmaan sitä, että kuntien rasitus kasvaa.

Sitten positiivista on tietysti perusvähennyksen nostaminen, se on myönnettävä.

Samoin turkistuotannosta sen verran, että se on merkittävä työllistäjä maaseudulla ja tämä on laillinen elinkeino ja tästä maamme saa merkittävät vientitulot. Vahvuutemme on eläinten hyvinvointi ja tuotantoketjun jäljitettävyys muun muassa, tuotteitten korkea laatu. Jaksaminen on sielläkin koetuksella, eikä vähiten eläinterroristien vuoksi. Onneksi nyt myös turkistuottajille lomituspalvelut käynnistyvät.

Aivan viimeisenä, arvoisa puhemies: Energiatukihankkeisiin eli uuden teknologian käyttöönottoon, liikenteen biopolttoaineisiin jne. on rahaa. Lähettäisin viestin hallitukselle siitä, että kun näitä tukia mietitään, niin ei vaan edettäisi sillä tiellä, että kuitupuuta ei enää saa teollisuus eli ettei vain sitä polteta sitten, että tulee liian kalliiksi tämä kuitupuu.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Saksassa ja Ranskassa kansantuote kääntyi kasvuun jo alkukesästä, kun meillä mentiin vielä jyrkässä pudotuksessa. Meilläkin elpymistä on tapahtunut vähittäiskaupan puolella ja jopa teollisuudessa. Toki kestävään kasvuun on vielä matkaa, kun työttömyys on noussut. Kuluttajat voivat kuitenkin olla tyytyväisiä, että hinnat ovat pudonneet, asuntolainojen keskikorko on laskenut vuodessa puoleen ja myös osakehuoneistojen ja kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet. Hyvät uutiset ovatkin tarpeen, kun valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia euroa. Budjetit tulevat olemaan alijäämäisiä aina vuoteen 2013, mikäli veroihin tai menokohteisiin ei puututa.

Olen pitänyt oikean suuntaisena kuitenkin valittua elvytyslinjaa ja sitä, että perusturvasta ja peruspalveluista pidetään kiinni, vältetään massatyöttömyyttä vaikka velkaa ottaen. Totta kai se täytyy sanoa, että lamatalkoisiin tulisi osallistua, kun nousuun lähdetään, myös meidän yhteiskunnan hyväosaisten, joilla ei ole ollut taantuman aikana mitään hätää.

Kaikista eniten olen huolissani tällä hetkellä nuorten kasvavasta työttömyydestä nyt, kun kaupallinen ala ei ole vetänyt. Budjetissakaan tätä ei ole sivuutettu. Työllisyyspolitiikan määrärahoja lisätään yhteensä 71 miljoonalla eurolla tämän vuoden budjettiin verrattuna. Myös työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan. Peruspäivärahalla olevien työttömien aktivointituki on hyvä, ja vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Varmasti enemmänkin nuorten hyväksi joudutaan vielä tekemään, jotta vastavalmistuneet saadaan töihin.

On ehdotettu, että oppivelvollisuutta nostettaisiin ja ilman työtä olevat nuoret etsisivät näin sitä kautta sitten koulutusta, mutta siihen ei ole varmasti tällä hetkellä varaa. Meillä on nyt tilanne huono siinä mielessä, että kone- ja metalli-, sähkö-, auto- ja puualoilla on vaikeuksia saada opiskelijoille työssäoppimispaikkoja, kun työpaikkojakaan ei ole. On lisättävä näitä kisällirahoja ennestään. Jos tämmöinen lisäbudjetti vielä tulee, niin varmasti yritykset, ammattioppilaitokset ja kunnat voisivat työllistää nuoria, etteivät he syrjäydy ulos tästä yhteiskunnasta. Ensi kevät tulee olemaan todella synkkä tässä mielessä.

Sotiemme veteraanien kuntoutuksesta on huolehdittu, ja hallitus lisää veteraanien vuosittaiseen kuntoutukseen rahaa. Budjettiriihessä sovittiin myös 50 euron suuruisesta veteraanilisästä. Nämä ovat kaikki hyviä asioita.

Mutta sitten puhutaan liikenteestä. Seinäjoki—Oulu-junaradan perusparannukseen annetaan se 40 miljoonaa. Se on hyvä asia, että ratatyöt jatkuvat eivätkä keskeydy. Se olisikin ollut kyllä todella huono asia, jos näin olisi tapahtunut.

Työsuhdematkalippu on hyvä asia, ja vero-etua parannetaan tuntuvasti. Meilläkin Tampereella varmasti tarvitaan rahaa tuosta 7,5 miljoonan euron määrärahasta, joka on tarkoitettu suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen.

Toivomisen varaa kuitenkin jää. Esimerkiksi tieliikenteessä alueellisten investointien ja teemahankkeiden määräraha on selvästi putoamassa ja käyttökohteet ovat muuttumassa. Me tarvitsemme ohituskaistoja, keskikaiteita edelleen teemahankkeilla pieninäkin paloina, mutta nyt näyttää siltä, että satamat ja terminaalit saavat enemmän tieyhteyksiin parannuksia, ja ne eivät meitä Sisä-Suomessa hirveän paljon auta. Pirkanmaan kärkitavoitteita ovat edelleen Hämeenkyrön ohitustien rakennus, että se saadaan käyntiin 2011, ja totta kai Tampere—Orivesi-tie tuonne Jyväskylän suuntaan on tärkeä, samoin Vammalaan Valtatie 12. Näin teemahankkeilla voitaisiin ainakin paloittain mennä eteenpäin.

Olen tyytyväinen, että perheet on budjetissa huomioitu: isyysvapaan pidentäminen, osittainen hoitorahan nosto. Kyllä tuo ruuan alvikin auttaa monilapsisia perheitä, ja hyvä, että ravintolaruuan alennuksestakin päästiin lopulta sopuun. Sen työllistävä vaikutus on kuitenkin suuri, vaikkakin vasta ensi kesänä.

Kunnallisveron perusvähennystä nostetaan enemmän kuin oli uskallettu edes toivoa, 2 200 euroon. Se on suuri hyöty pienituloisille palkansaajille, parhaimmillaan 185 euroa vuodessa.

Kaikista heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta helpotetaan, koska nyt, vaikka kansaneläkeindeksin kuluttajahintojen mukaan pitäisi laskea, sitä ei alenneta vuonna 2010. Se on hyvä asia. Tuo takuueläkkeen tulo 2011 tuo 100 euron korotuksen kaikkiin kansaneläkkeisiin. Se on hyvä asia.

Sekin, että opiskelijoita on myös muistettu — he saavat sairauspäivärahaa, vaikka opintotuki onkin maksussa — on hyvä asia.

Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään yhdellä päivällä. Se tulee tarpeeseen. Mutta ylipäänsä sanoisin, että kannan huolta siitä, ehtiikö maaseutu, metsätalous, maatalous jo kuihtua niin huonoon tilaan, että siinä vaiheessa, kun lähdetään nousuun maaseudulla, kun maailman ruokapula pahenee ja ennen kaikkea metsien bioenergiatuotantoa tarvitaan, on epävarmaa, onko meillä enää työvoimaa, työntekijöitä maaseudulla, kun on nyt niin alasajettu tämä tilanne.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kuntien harkinnanvaraisesta tuesta olisin sen verran sanonut, että tarvitsemme lisärahoitusta sinne puolelle. Ne määrärahat ovat tällä hetkellä vain 5 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäiseksi ed. Kähköselle sanoisin, että lisätyö veromuutoksista alvin kohdalla ei kauppiaiden mukaan kuitenkaan ole olennainen vaikeus, koska tarjoushinnoittelua tehdään päivittäin muutenkin.

Mutta kaikille turvattavat peruspalvelut säilytetään kuitenkin parhaiten tehostamalla toimintarakenteita, työtapoja ja joustamalla työaikajärjestelyissä. Raha ei todellakaan enää ole kuntapalvelujen laadun ja saatavuuden ainoa tae. Peruspalvelut olisikin järjestettävä niin, että ne toteutuvat alueellisesti lähellä ja mahdollisimman viiveettä. Kuntien ei tarvitse eikä ole järkevääkään toteuttaa palveluja aina itse. Kaikkien palvelujen sisällön ja määrän on lähdettävä kuntalaisten tarpeesta.

Nykyinen vanhustenhoidon tila on hyvä esimerkki paikoilleen jämähtäneistä käytännöistä ja laitostuneista rutiineista. Kunnan tehtävä sitä vastoin on valvoa palvelujen laatua, kirjata seuranta kaikkien asiakkaan kanssa toimijoiden nähtäväksi ja huomioida myös palvelun vaikuttavuutta ja asiakkaan maksukykyä. Lisäksi kunnan ja valtion velvollisuus on järjestää kuntien elinkeinoelämä ja kaavoitus sellaisiksi, että yrittäminen ammattina saa mahdollisuuden. Näin rakennetaan uusia työpaikkoja myös haja-asutusalueille ja naisvaltaisille osapäiväaloille.

Onkin tärkeää, että budjetissa tuetaan pk-yrittäjien ja nuoren työvoiman hyvinvointia muun muassa näillä isäpäivien lisäämisillä, jotta yhteiskunnan kantavana voimana työskentelevä sukupolvi säilyisi terveenä ja työkykyisenä, haluaisi työllistää, hankkia lapsia ja jaksaisi samalla maksaa nykyistä korkeampia veroja suurten ikäluokkien eläköityessä. Hallitus panostaakin nuorten työllistämiseen ja opintomahdollisuuksien lisäämiseen estääkseen heitä jäämästä passiivisiksi toimeentulotuen saajiksi.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan on kuitenkin saatava työstään palkka, jolla aidosti elää. Emme saa tukea työtä, jonka palkan lisäksi on kuitenkin haettava toimeentulotukea. Huippuesimerkki tästä ovat muun muassa näkö- ja kehitysvammaiset, joiden työpaikan ateriasta maksama summa on lähes sama tai jopa suurempi kuin koko päivän palkka. Työtoiminnankin on oltava aitoa, oikeaa työtä, jota kuntien on järjestettävä eikä palautettava tarpeettomiksi jääneitä tukirahoja takaisin Kelaan.

Muun muassa ed. Paloniemi puhui vanhustenhoidosta. Vanhuspalvelujen ja vammaisten henkilökohtaisen avustajan kustannukset ovat kunnissa tällä hetkellä järjestämisen alla. Näiden kustannusten ja palkkarahatarpeiden olisikin elettävä nimenomaan sen kentän tarpeiden mukaisina. Avustajatarvetta olisi seurattava ja ennakoitava, jotta avun järjestäminen ja sen eri mahdollisuudet ja toimivuus kyetään etukäteen myös vertailemaan.

Sotaveteraanien ja ikääntyvien intervalli- ja avokuntoutus on linkitettävä nykyistä paremmin yhteen ja tukemaan kotihoitoa sekä kotona asumista. Ketään ei saa jättää sosiaalisesti eristykseen tai turvattomana kotiin, mikäli terveys- ja toimintahaitat ovat laitosasumisen tasoa. Kotonakin voi laitostua perusrutiiniavun kohteeksi ja ihmisarvonsa kadottaen.

Vastoin ministeri Risikon esitystä valtiovarainministeriön setien budjetista pois jättämät noin 90 henkilölle suunnatut Ruotsissa asuvien veteraanien kotipalvelurahat, maksimissaan 200 000 euroa vuodessa, on jätetty pois ehdotuksesta. Kliinisin ja taloudellisin perustein myönnettävän kotipalvelurahan puute johtaa nyt Ruotsissa siihen, että veteraani luokitellaan laitosasukkaaksi, josta Suomi on sopinut maksavansa täydet ja todelliset hoitokustannukset, arvioiden mukaan tällä hetkellä noin 5 700 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Täällä eilisessä ed. Arhinmäen ja tämänpäiväisessä ed. Urpilaisen puheessa vaadittiin energiaverojen ja pääomaveron sekä varallisuusveron korottamista. Mikäli näin todella aiotaan tehdä, niin se ehtii kyllä johtaa jo valmisteluvaiheessa sekä työpaikkojen että pääoman maastapakoon. Pääomatuotto on lisäksi suhdanneherkkänä epävarma ja ailahteleva. Jo nyt Suomi on investointimaana epäluotettava, eikä tänne kukaan välttämättä halua työpaikkoja luoda. Työ on säilytettävä jatkossakin tapana parantaa elintasoa ja hankkia varallisuutta, joka jää Suomeen yhteiskunnan pyörittäjäksi. Median julkaisemat verotilastojen juorupalstat tulisi itse asiassa muuttaa kertomaan siitä, kuinka suurilla summilla tai investoinneilla kyseiset henkilöt ja yritykset rahoittavat yhteiskuntaa ja sen palveluja sekä työllistävät.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen kansan kansanedustajat! Meillä on tässä salikeskustelussa tullut esille kaksi vaihtoehtoista etenemistietä. Toinen on Vanhasen ja Kataisen porvarihallituksen tie, toinen vaihtoehto on sosialidemokratian tie. Tämä viimeksi mainittu lähtee siitä, että kunnalliset palvelut turvataan, kun taas porvarihallituksen vaihtoehtona on ollut se, että kunnille ulkoistetaan rajut palveluiden leikkaukset ja sosiaalisen turvattomuuden lisääminen maassamme. Miten sitten tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, jossa pitkäaikainen valtiontalouden tervehdyttämistyö ja talouden peruskorjaus ja sen tuottamat hedelmät hassataan lyhyessä ajassa suurituloisten veronalennuksiin ja erilaisiin etuuksiin sulle—mulle-politiikan nimissä? Sitä pitää kysyä ja ihmetellä, onko tässä kansakunnan etua ajateltu riittävän paljon.

Me tiedämme jokainen talousasioita seuraava ihminen, että jo ennen tätä hallitusta noin 83 prosenttia meidän valtionvelastamme oli edellisen porvarihallituksen tekosia ja aikaansaannoksia. Se oli velkautumishallitus, jättityöttömyyden hallitus, konkurssikierteen hallitus, suomalaisen talouden alasajon hallitus, jota pelastamaan tuli sateenkaaririntama Paavo Lipponen pääministerinä ja Sauli Niinistö valtiovarainministerinä. Tuolloin 1995 Lipposen ensimmäisessä hallituksessa, jossa itsekin olin kauppa- ja teollisuusministerin poliittisena erityisavustajana, tulevaisuusinvestoinnit olivat päällimmäiset. Toisaalta oli kansakunta yhtenä miehenä ja naisena tuomassa siihen yhteiseen talkooseen oman osuutensa, kun kaikista menoeristä, sosiaalisista tulonsiirroista ja valtion menoista leikattiin. Voi sanoa myös niin, että aina ei kaikessa kohtaa kohtuus ehkä toteutunut. Kuitenkin nämä kovat uhraukset, mitä ihmiset tekivät, jotta saatiin valtion katastrofaalinen velkautumistahti pysäytettyä, loivat pohjan sille, että reaalikorot olivat alhaisella tasolla, yritykset näkivät taas eteenpäin, pystyivät tekemään tulevaisuudensuunnitelmia, realistisia tuotto-odotuksia. Yritysten talous elpyi, työllisyys lähti kohisten nousuun, tehtiin maltillinen tulopoliittinen ratkaisu, jossa erityisesti palkansaajaliike otti vastuun kannettavaksi myös valtiontaloudesta ja koko kansantaloudesta. Tuolle tielle kun oli lähdetty, niin 400 000 uutta työpaikkaa Suomeen syntyi ja valtionvelkaa alettiin maksaa pois.

Kun nyt ennen viime eduskuntavaaleja kokoomus haastoi tuon linjan uudelleen oltuaan neljä vuotta oppositiossa, se arvosteli hallitusta siitä, että vastikkeettomia tulonsiirtoja ei ollut tehty riittävästi. Oli annettu yrityksille verohelpotuksia, ja yritykset olivat omavaraisuusastettaan päässeet nostamaan ja luomaan sitä puskuria, jota nyt laman aikana tehdään. Nyt tämä koko hyvä perintö, se demaridynamiikka, joka perustuu työntekoon ja yrittämiseen, joka on ainoa tie taloudessa eteenpäin, ollaan hassaamassa ja vastikkeetta luomassa sellaisia julkisen talouden menoreikiä ja tulopohjan romuttamista, joita tämä aika ja tuleva aika eivät kestä. Täytyy muistaa, että valtionvelka on siirrettyjä leikkauksia ja tuleville sukupolville koituvia kiristyviä veronkorotuksia.

Timo Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehkä tuosta äskeisestä puheenvuorosta, arvostamani kollegan puheenvuorosta, näkyy tällainen laajempikin opposition kuva, eli katsotaan koko ajan menneisyyteen ja historiaan, kun talousarvion käsittelyn yhteydessä pitäisi katsoa ennen kaikkea sinne pitkälle tulevaisuuteen. (Ed. Vuolanteen välihuuto)

Mutta, arvoisa puhemies, huomioiden Suomen taloudellinen tilanne voi todeta, että niin tämän vuoden toinen lisätalousarvio kuin myös ensi vuoden esillä oleva budjettiesitys painottavat aivan oikeita asioita. Lisätalousarviolla pyritään juuri oikein saamaan aikaan uusia investointeja, aikaistamaan niitä ja sitä kautta tukemaan työllisyyttä.

Ensi vuoden talousarvio tiukasta talouden tilanteesta huolimatta jatkaa tämän hallituksen hyvinkin sosiaalista linjaa. Muun muassa sosiaalietuuksien taso turvataan ja sitä osin lisätään eli toimitaan täysin toisin kuin 1990-luvun laman aikaan toisenlaisella hallituskoalitiolla. Budjetti myös painottaa työllisyyden hoitoa, tukee monella tavalla kiitettävästi yritystoimintaa, painottaa kuntapalvelujen turvaamista ja rakentaa uutta pohjaa uudelle kasvulle.

Mitkään toimenpiteethän eivät ole liikaa pyrittäessä ehkäisemään työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä. Onkin tärkeää, että budjetissa on räätälöity erillistä kokonaisuutta nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaan työllistymiseen, kuten myös siihen, että lisätään merkittävästi koulutuspaikkoja.

On kiistaton tosiasia, että kuntakenttä on vaikeassa tilanteessa. Tämän hallituksen aikaan kuntakenttää on tuettu kuitenkin poikkeuksellisen vahvoin toimenpitein. Tämän ja edellisten hallitusten aikaan kuntakenttää patisteltiin itseään toimimaan ja tekemään ratkaisuja kuntakentän toiminnan kehittämiseksi. Kuntatalouden liikkumavaraa on lisätty eli siis kuntataloutta on tuettu ilman indeksitarkistuksia tämän hallituksen toimesta yhteensä luokkaa yli 1,5 miljardia euroa käsiteltävä talousarvio huomioiden. Eli kyllä aiheellista huolta kuntakentästä kannetaan.

Onnetonta tietysti on se, että Paras-ratkaisut saatiin liikkeelle aivan liian myöhään suhteessa talouden taantumaan. Tämän vuoksi onkin aiheellista arvioida budjetin valtionosuuksien määrää vielä tämän eduskuntakäsittelyn aikana. On kuitenkin kohtuutonta väittää, että kuntakentän nykyongelmat olisivat seurausta vain valtiovallan puutteellisista toimenpiteistä.

Itse olen hyvin huolissani Suomen tasapuolisesta aluekehityksestä. Suomen EU-jäsenyyden jälkeen Suomen poliittisessa päätöksenteossa tehtiin kaksi virhearviota, joiden seurauksena muun muassa keskittymiskehitys on ollut todella rajua, ja näyttää siltä, että keskittymiskehitys maassamme edelleen jatkuu. Itse näen niin, että alueellisesta ja nopeasta rakennemuutoksesta on ollut yhteiskuntapoliittisesti merkittävää haittaa koko maalle. Siitä on syntynyt valtavasti ylimääräisiä kustannuksia niin muuttoliikkeen lähtö- kuin tuloalueillekin.

On erittäin myönteistä, että nykyisen hallituksen toimenpitein maan eri alueitten tasapuoliseen kehittämiseen on panostettu, ehkä nyt kaavoituspolitiikkaa lukuun ottamatta. Mutta on aivan oikein, että nyt panostamme muun muassa uusiutuvan kotimaisen energian edistämiseen, infrahankkeisiin tietoliikenne mukaan lukien, ja erittäin myönteistä on, että hallituksen vahva ote rakennemuutosalueitten tukemiseen esimerkiksi Kajaanin osalta on aivan ratkaiseva, ja oli aivan ratkaiseva.

Kajaanin osaltahan hallitus päätti erittäin nopeasti yli 22 miljoonan euron rakennemuutostukipaketista heti UPM:n paperitehtaan lopettamispäätöksen jälkeen Kajaanin seudulle. Sen jälkeen UPM erittäin vastuullisella otteella ja ympäröivän alueen yhteistyöllä on edennyt niin, että reilu vuosi tehtaan lopettamispäätöksen jälkeen yli 500 työttömästä 450:lle on löytynyt korvaava ratkaisu.

Mutta kokonaisuutena on aivan välttämätöntä, että haemme päättäväisesti ratkaisuja siihen, että koko Suomessa on mahdollista asua, elää ja yrittää. Meidän tulee tavoitella elintason ja palveluitten säilymistä ja kehittymistä kaikkialla Suomessa.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle vastaa hyvin taloudellisen taantuman asettamiin haasteisiin. Budjetti on edelleen voimakkaasti elvyttävä ja työllisyyttä ylläpitävä. Tässä talousarviossa laitetaan liikkeelle investointeja ja hankintojen aikaistuksia 1,7 miljardin edestä ja kohteet on valittu siten, että ne todella työllistävät, ne ovat kotimaisia ja lähtevät nopeasti käyntiin sekä auttavat tulevaisuuden kasvuedellytysten parantamista. Myös yrityksiä on kaikin keinoin taantuman aikana pyritty tukemaan.

Suomi on viimeisen vuoden aikana elvyttänyt mittavasti, toisin kuin oppositio on täällä tänäänkin väittänyt. Myös veronkevennykset ovat osa tätä tavoitetta, koska ne ovat lisänneet kotitalouksien ostovoimaa ja luottamusta omaan talouteensa. Ja on hyvä muistaa, että osa jo aiemmin sovituista elvytystoimista alkaa näkyä vasta nyt syksyllä sekä ensi vuonna, kun kaikki jo aiemmin sovitut hankkeet lähtevät liikkeelle. Ensi vuonna uusien tie- ja ratahankkeiden aloituksessa tehdään uusi ennätys, kun uusia hankkeita käynnistetään 530 miljoonalla jo käynnissä olevien hankkeiden lisäksi. Kuitenkin näistä toimenpiteistä huolimatta työttömyyden on ennakoitu edelleen kasvavan ensi vuonna, ja näitä työllistäviä hankkeita ja investointeja tullaan varmasti tarvitsemaan lisää.

Hallitus on rakentanut laajan toimenpidekokonaisuuden, jolla työttömyyttä hoidetaan ja turvaverkot pidetään kasassa. Nyt työpaikkojen luominen on parasta elvytystä, ja jokainen uusi työpaikka ehkäisee syrjäytymistä ja pahoinvoinnin kasvua sekä myös tukee kuntataloutta.

Nuorisotyöttömyyden kasvu on kokoomuksen erityinen huolenaihe. Nuorten ja vastavalmistuneiden aseman parantaminen vaatii erityistä huomiota ja nopeita toimenpiteitä. On tärkeää estää nuorten syrjäytyminen kannustamalla kouluttautumaan ja työllistymään tämän väliaikaisen taantuman ajan.

Nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi on hallitus rakentanut monipuolisen työkalupakin. Lisärahoitusta kohdistetaan ammatillisten koulutuspaikkojen lisäämiseen, oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan ja ammattistarttiin. Merkittäviä lisäpanostuksia on tulossa myös etsivään nuorisotyöhön, joka on erittäin mainio työväline nuorison tavoittamiseksi. Meillä ei todellakaan ole varaa päästää yhtään nuorta syrjäytymään, ja nuorten työllisyyden parantaminen on investointi tulevaisuuteen, kun joudumme väistämättä pian kamppailemaan työvoimapulan kanssa.

Aikuisten kohdalla hallitus uudistaa aikuiskoulutustukea ensi vuoden heinäkuusta lähtien. Aikuiskoulutustuki nousee, ja aikuiskoulutusjärjestelmä yksinkertaistuu ja selkeytyy. Panostukset aikuiskoulutustukeen ovat myös investointi tulevaisuuteen, koska saamme työmarkkinoille entistä osaavampia työntekijöitä, kun taantuma helpottaa.

On kuitenkin tosiasia, että työttömyys tulee kasvamaan merkittävästi ensi vuoden aikana, ja vaikka työttömyyden patoamiseksi tehdään todella paljon, ei työttömyyden kasvua voida pysäyttää kokonaan, ennen kuin taloustilanteemme on taas vakaa.

On tärkeää, että työllisyyttä hoidetaan oikea-aikaisesti. Liian myöhäiset toimet eivät tehoa, ja pelkät summittaiset määrärahojen lisäykset eivät riitä. Edelleen on kehitettävä te-toimistojen palveluvalikoimaa ja vahvistettava niiden resursseja kasvavan työttömyyden tarpeen mukaisesti. On äärettömän tärkeätä saada oikea-aikaista ohjausta ja neuvontaa työttömyyden kohdatessa.

Samanaikaisesti elvytystoimien kanssa on huolehdittava niistä, jotka joutuvat kohtaamaan työttömyyden. Turvaverkkojen pitävyys on varmistettava syrjäytymisen kierteen katkaisemiseksi. Hallituksen budjettiesitys on sosiaalista vastuuta kantava aina elvytystoimenpiteistä veroratkaisuihin asti. Esimerkkinä tästä täytyy mainita kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen lähes 50 prosentilla, mikä auttaa nimenomaan kaikkein pienituloisimpia, kuten työttömyysturvan tai vanhempainetuuksien varassa eläviä.

Tämä hallitus onkin ollut erityisen sosiaalinen verrattuna aikaisempiin. Jo aikaisemmin päätetyt tulonsiirrot, kuten minimiäitiysrahojen, isyysrahojen merkittävät korotukset, opintorahan korotukset, eläkeläisten aseman parantaminen, ovat olleet huomattavia parannuksia aikaisempiin, ja nyt tehdyt veronalennukset on erityisesti painotettu pienituloisiin.

Tämä keskustelu vastuun kantamisesta läheisistä, mistä eilenkin täällä puhuttiin, oli välillä hieman irvokastakin kuultavaa. Kyllä kaiken kaikkiaan on erittäin tärkeää tässä vaikeassa taloustilanteessa puhua myös siitä, että pelkästään viranomaisten vastuulla ei ole ihmisten hyvinvointi, vaan kyllä me tarvitsemme tässä kaikki toinen toisiamme ja viranomainen ei voi korvata välittävää läheistä, kuten täällä puheenjohtaja Katainen puheenvuorossaan totesi.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Talouden kehittymistä ennustaneiden analyytikkojen ja tutkimuslaitosten mukaan taantuman pahin vaihe näyttäisi olevan takanapäin ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Ikäviä lukuja tulee vielä kaikista myönteisistä ponnisteluista huolimatta. Työtä paremman huomisen puolesta on jatkettava.

Ensi vuoden budjettiesitys pitää sisällään monia erinomaisia, keskustankin tavoitteiden mukaisia ratkaisuja. Työllisyydestä huolehditaan, kuntien ahdinkoa helpotetaan ja yhteiskuntaa eheytetään sekä pienituloisten asemaa parannetaan. Lapsiperheitä, opiskelijoita ja eläkeläisiä vastaan hallitus tulee laskemalla ruuan arvonlisäveron 12 prosenttiin. Se tulee näkymään meidän jokaisen suomalaisen ruokalaskussa. On myös hienoa todeta, että hallitus pyrkii lieventämään laman aiheuttamia vaikutuksia, vaikka se tosin tapahtuu velkarahalla. Lama on pienentänyt valtion tuloja, ja aukkoa joudutaan paikkaamaan 13 miljardin velanotolla. Velanottoa ei kuitenkaan tule jatkaa loputtomiin, sillä joudumme ennemmin tai myöhemmin perimään takaisin valtion alijäämät eri lähteistä.

Maaseudun elinvoimaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Maatalous- ja elintarviketuotanto ovat maaseudun kivijalka. Maatalouspolitiikan tavoitteena on oltava maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden turvaaminen. Tuotanto on turvattava koko Suomessa. Siinä olkoot apuna kansallinen tukipolitiikka, neuvonta ja tutkimustyö sekä yhteinen maatalouspolitiikka Euroopan unionin kanssa, vaikka EU:n suorat tuet ensi vuonna supistuvatkin. Hallituksen onkin varauduttava maataloussektorin taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen ja pyrittävä löytämään auttavia toimenpiteitä muun muassa niille maatilayrittäjille, jotka kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa.

Arvoisa puhemies! Kuntien talous on taantuman seurauksena kurjistunut kuluvana vuonna. Onneksi tuota ahdinkoa helpottaakseen hallitus on ryhtynyt toimiin merkittävillä budjettipäätöksillä kuten esimerkiksi kuntien valtionosuuksia lisäämällä. Kuntien investointeja vauhditetaan muun muassa rakennushankkeita toteuttamalla ja homekouluja korjaamalla. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen investointeihin, terveyskeskuksiin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin lisätään valtionavustuksia. Kuntakentän ongelmakohtiin siis tartutaan rivakalla otteella, mutta kaikki tarpeet eivät tule täytetyiksi. Siitä muun muassa Kuntaliitto on hyvin informoinut. Siksi tarvitaan jatkossa myös muita toimenpiteitä, muun muassa palvelurakenteiden kehittämistä ja normien purkutalkoita.

Isona huolenaiheena ja haasteena on työllisyyden kehittyminen. Työllisyys on saatava nousuun ja keinoja siihen on löydyttävä. Parempi työllisyys vahvistaa hyvinvointiamme, ja se on parasta sosiaalipolitiikkaa. Työn tekemistä ja yrittäjyyttä on tuettava jatkossakin muun muassa tulevilla veroratkaisuilla. Yritysten tulevaisuudesta on huolehdittava niiden kilpailukykyä turvaamalla. Erityisiä haasteita meidän yrityksillämme on niin Euroopassa kuin globaaleillakin markkinoilla. Yrityksiemme kansainvälistyminen kaipaakin lisäresursseja, joita onneksi on tulossa. Parhaiten kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa juuri verotuksen keinoin. Yhtenä yksityiskohtana on meidän telakkateollisuutemme, jonka tulevaisuutta ja lähes 30 000:ta työpaikkaa tulee tukea valtion innovaatiotuella.

Arvoisa puhemies! Tieasiat puhuttavat eduskuntaa vuosittain. Vaikka budjettiesitys tarjoaa väylähankkeisiin enemmän rahaa kuin vuosiin, silti on syytä muistuttaa perustienpidon tarpeista. Nyt toteutuvat väylähankkeet ovat niin mittavia, että ne vievät suurimman osan tiemäärärahoista. Tämä aiheuttaa perustienpidon puolella jälkeenjääneisyyttä ja lisää alueiden välistä eriarvoisuutta. Esimerkiksi meillä Vaasan tiepiirissä on edelleenkin iso määrä perustienpitoon kuuluvia hankkeita, jotka kaipaavat pikaisesti voimavaroja.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Taloustaantuma on väistymässä, kuten niin monet puhujat ovat sanoneet ja pääministeri vahvistanut tämän aamun puheenvuorossaan. Esimerkiksi Nordean mallisalkku nousi vuoden alusta 37,4 prosenttia ja nousua oli 8,2 prosenttia elokuussa. Toivottavasti taantuma ei kuitenkaan ole kaksois-v:n muotoinen niin, että nyt menemme nousuun ja sitten ensi vuonna kohtaamme taas laskukauden.

Työttömyys ja työttömyyden uhkahan on suurin ongelma tällä hetkellä maassamme, ja kuulimmekin toissa aamuna valtiosihteeri Poskiparran esityksen siitä, mitä toimenpiteitä valtio on tekemässä koulunsa päättäneiden nuorten ja muidenkin työttömäksi joutuneiden hyväksi. Kaiken kaikkiaan hän kertoi 20 toimenpiteestä, joista suurimmat olivat ammatillisen koulutuksen lisääminen ja oppisopimuskoulutuksen vahvistaminen ja hyvin pieni, mutta tärkeä asia oli esimerkiksi maahanmuuttajalääkäreiden ja -hammaslääkäreiden nopea kouluttaminen meille kentälle. Siihen panostetaan 1 miljoona euroa, ja kaikki työllistyvät.

Makeisveroa, tupakkaveroa ja arvonlisäveroa ensi kesästä lähtien korotetaan, ja uusien veropäätösten ansiosta, muiden kuin näiden, yhteensä jää valtion kassaan 500 miljoonaa euroa enemmän.

Ed. Vuolanne kovasti mustamaalasi tätä ensi vuoden budjettia sen suhteen, että se ei tue kuntataloutta, mutta kuitenkin, kuten valtiovarainministeri eilen sanoi, 760 miljoonaa euroa tulee lisää rahaa kunnille. Kunnat ovat tietenkin ahtaalla, mutta syy ei ole pelkästään valtionosuuksien pienuudessa vaan kuntien rakenteissa. Paras-hanke ei ole edistynyt likikään niin ripeästi kuin olemme odottaneet, ja onkin mielenkiintoista kuulla tänä syksynä valtioneuvoston selvitys Paras-hankkeesta ja kysyä ministeri Kiviniemeltä tänään klo 17.30, miksi meillä edelleen on 49 alle 2 000 asukkaan kuntaa ja miksi 348 kunnasta 300 on alle 10 000 asukkaan kuntia. Niillä ei ole mitään mahdollisuutta järjestää palveluja yksinään, vaan niiden on pakko verkostoitua keskenään.

Terveydenhuoltolaki ja terveyden ja sosiaalitoimen hallintolaki on saatava käsittelyyn ensi vuoden alkupuolella. Ainoa mahdollisuus hillitä kuntien kasvavia menoja on rakenteisiin puuttuminen, ja tämä edellyttää suurempia kuntia, harvempia terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon keskittämistä. En kannata keskustan ehdotusta sosiaali- ja terveyspiireistä kaikkialle maahan, vaan kannatan sitä, (Ed. Pentin välihuuto) että vastuu tulee kussakin viidessä alueessa erva-alueelle eli sille alueelle, joka käsittää yliopistosairaalan ja lääketieteellisen tiedekunnan. Terveydenhuollon järjestämiseksi on jotain tehtävä, muuten eivät rahat riitä, ja hyvänä pohjana on ministeri Risikon ehdotus, joka ei mielestäni suinkaan tarkoita Paras-hankkeen vesittämistä vaan Paras-hankkeen vauhdittamista siten, että kunnat todella yhtyvät palvelukokonaisuuksiksi.

Ja viimeksi muutama sana alueellistamisesta, kun ed. Rossikin on paikalla. Monet alueellistamistoimenpiteet ovat onnistuneet, jotkut eivät. Nyt esimerkiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus taas nielaisee pari miljoonaa ylimääräistä rahaa. Tätä valtion panostusta ei olisi tarvittu, jos Lääkelaitos olisi saanut toimia rauhassa entisessä paikassaan ja tehtävät olisi jaettu (Ed. Heikkisen välihuuto) Thl:ssä niille ihmisille, jotka niitä nytkin tekevät. Eli alueellistaminen todella maksaa. Sen tuloksena on osaamisen häviäminen ja valtavat suunnittelukustannukset, ja uudella paikkakunnalla toiminnan aloittaminen kestää kauan. Sen vuoksi ehdotankin, että ensi eduskuntakaudella ei ole enää alueellistamista nykymuodossaan vaan aluekehitystä, josta myös ed. Hautala puhui.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara herkulliseen tapaansa osaa aina herättää keskustelua, johon on pakko hieman puuttua.

Ensinnäkin tämä alueellistamisasia. Siitä päätökset on myös Lääkealan keskuksen suhteen tehty, joten siihen eduskunnan ei tarvitse toki enää kajota. (Ed. Asko-Seljavaara: Väkisin!) Haluan kuitenkin huomauttaa, että kun totesitte, että ensi vaalikaudella alueellistamista ei tulisi jatkaa, niin jos tämä on kokoomuksen kanta, se on kyllä todella mielenkiintoinen kanta, koska hyvin laajalla rintamalla on hyväksytty se, että Suomessa toteutetaan alueellistamistoimenpiteitä myös tulevina vuosina. Tässä mielessä tämä on selkeä irtiotto. Kyllä Suomea tulee rakentaa kokonaisvaltaisesti, ja nämä alueellistamistoimenpiteet ovat tosiasiallisesti hyvin pieniä, kun niitä verrataan muihin toimenpiteisiin, muun muassa valtion työpaikkojen poistumisiin. Tässä suhteessa kyllä tämä työ on hyvin pientä verrattuna siihen, mitä maassa tapahtuu, puhumattakaan niistä voimavaroista, mitä vuosien saatossa on siirtynyt koko maan kannalta esimerkiksi Pääkaupunkiseudulle. Tässä suhteessa, jos pientä tasoitusta valtiovallan toimesta tehdään, niin ei sitä pitäisi kyllä kovin pahana nähdä.

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka en tullut nimeltä tässä yhteydessä ed. Asko-Seljavaaran tykityksessä mainittua, niin haluaisin kuitenkin muistuttaa mieliin, mitä tehdään silloin, kun tämä alueellistaminen käännetään päälaelleen elikkä toimintoja puretaan. Noin kymmenisen vuotta sitten ministeri Uosukaisen päätöksestä poistettiin hammaslääketieteellinen koulutus Kuopiosta, ja nämä laskut, mitä tämän asian paikkaamiseksi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti on jouduttu maksamaan, ovat mittavat. Muistan lapsuudestani, että on kerrottu, että rippikouluikäinen saa tekohampaat rippilahjakseen. Sama tilanne alkaa olla meillä Pohjois-Savossa ja ympäristössä tällä hetkellä. Nyt on onneksi saatu päätös, että hammaslääketieteellinen siellä jälleen aloitetaan, mutta ennen kuin uudet hammaslääkärit aloittavat työnsä, meillä on vielä pitkä katastrofi edessä.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Meillä on hälyttäviä viestejä alueilta ja kunnista siitä, miten hallituksen toimenpiteiden vuoksi joudutaan leikkaamaan palveluita, joudutaan lomauttamaan erittäin tärkeää, keskeistä palvelutyötä tekeviä kuntatyöntekijöitä. Tämä johtaa eriarvoiseen Suomeen myös alueellisesti. Me olemme nähneet, miten tämän porvarihallituksen aikana on ulkoistettu leikkaukset kunnille. Porvarihallituksen sanoma on "rakastakaa kiristyvää kunnallisverotustanne". Täytyy muistuttaa, että kun valtiovelka nyt lähdetään maksattamaan kunnilla, niin se on tulevaisuudessa yhä kiristyviä leikkauksia, kiristyvää verotusta tarkoittava linja.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hämmästelin kyllä kovasti, onko kokoomuksella täysin kadoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteitten kehittäminen. Kun ministeri Risikko nimesi työryhmän selvittämään tätä asiaa, niin työryhmä varsin yksimielisesti päätyi siihen, että hoidon porrastamisen lähtökohtana terveyspiirit ovat ainut malli, jolla voidaan kustannuksia vähentää ja saada kaikkiin kuntiin terveydenhuoltopalveluja. Nyt te olette menossa vanhaan aluesairaalamalliin. Minä kysyn vaan, miten te kuvittelette, että tällä järjestelmällä voidaan kaikkiin kuntiin saada hyvä terveydenhuollon taso ja samalla alentaa myös erittäin korkeita kustannuksia.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En missään tapauksessa vastusta, että hammaslääkärikoulutus alkaa Kuopiossa, päinvastoin kannatan sitä lämpimästi. Kannatan myös Kallansiltoja, muuten. Mutta olen, ed. Rossi, sitä mieltä, ja se on vain helsinkiläisen kansanedustajan mielipide, että väkisin alueellistamista ei pitäisi tapahtua, vaan meillä pitäisi olla alueiden kehittämislaki eikä alueellistamislaki. Minusta tämä alueellistamislaki on liian kapea tähän maahan. Meidän täytyisi kehittää alueita niillä lähtökohdilla, mitkä sinne luontaisesti kuuluvat.

Sitten näistä sosiaali- ja terveyspiireistä. Niitä kyllä on Suomessa ja ne toimivat hyvin. Siitä on esimerkiksi Päijät-Häme hyvä esimerkki, siellä ne toimivat, mutta se ei ehkä sovi kaikkialle maahan, joten sitä ei pidä myydä yksin, vaan meidän täytyy nyt lähteä suunnittelemaan, onko se Risikon malli vai onko se sosiaali- ja terveyspiirimalli.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Laman aikana kunnat karsivat palveluja, vähentävät ja lomauttavat henkilöstöä ja korottavat kuntaveroja. Palvelujen järjestämisvastuu on kuntien lamanaikaisiin tuloihin nähden raskas taakka samaan aikaan, kun palvelujen tarve kasvaa. Tämä ei ole varmaan valtioneuvostolle yllätys.

Jos hallitus on lainkaan kuunnellut oppositiota, tiedätte, että olemme pitäneet kuntapalveluista ääntä niin paljon kuin hyvien tapojen rajoissa voi tehdä. SDP on esittänyt kuntien palveluiden valtionosuuksiin 500 miljoonan euron korotusta. SDP on jättänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksien korotusta vaativan vastalauseen johdonmukaisesti tämän ja edellisen vuoden budjetteihin. Tässä hallituksen budjetissa ei kunnille tulevaa rahaosuutta ole juurikaan korotettu. Mitä tämä tarkoittaa sitten käytännössä?

Esimerkiksi voidaan vanhustenhoidon lisäksi ottaa mielenterveyspalvelut. Mielenterveyden Keskusliitto muistutti viikonloppuisella tiedotteellaan siitä, että mielenterveyspalveluista ei olisi nyt varaa säästää, mutta niin kuitenkin joudutaan tekemään. Kunnissa ei nytkään järjestetä mielenterveyspalveluja sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin tarve edellyttäisi. Äärimmäinen esimerkki tästä löytyy Kuopiosta, jossa säästötoimet ovat johtaneet siihen, ettei 0—12-vuotiaille ole enää lainkaan ajanvarausvastaanottoa syksyn aikana. Tarjolla on vain puhelinneuvontaa, ja hätätapaukset hoidetaan päivystyksen kautta, keskusliitto kirjoittaa.

Edelleen esimerkiksi voi ottaa lastensuojelun. Viime hallituskaudella tehtiin hyvä lastensuojelulaki. Toinen hallituksen pääpuolueista eli keskusta oli tuolloinkin hallituksessa ja olimme yhdessä tekemässä tätä lakia. Nyt on kysyttävä, emmekö me silloin tehneet lakia, jonka olisi tarkoitus tulla toteen ja noudatettavaksi. Mikäli lastensuojeluun ei ohjata resursseja, jää laki suurelta osin toteutumatta. Perusongelma on se, että laki on hyvä, mutta kunnilla ei ole resursseja sen toteuttamiseen. Lain henki painottaa erityisesti varhaista puuttumista. Nyt tilanne kunnissa on se, että lastensuojelullinen ulottuvuus ei toteudu peruspalveluissa. Lastensuojelu on sysätty sosiaalitoimelle, lastensuojeluviranomaisille.

Tilanne sosiaalitoimen osalta on saman kaltainen kuin peruspalveluissa. Lastensuojelussa joudutaan säästämään sillä tavalla, että yritetään vain torjua iskuja ja pelastaa hätätapauksia. Se, että ennalta ehkäisevässä toiminnassa joudutaan säästämään, tarkoittaa suurempia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia tulevaisuudessa, kun joudutaan puuttumaan lastensuojelullisin toimenpitein lasten auttamiseksi. Lisäksi tämä tilanne on lainvastainen meidän maassamme.

Arvoisa herra puhemies! Palveluihin, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin, pitää tässä budjetissa saada lisää rahaa, ja tähän toivon kyllä hallituspuolueitten kansanedustajilta vakavaa ottautumista. Muuten me kuljemme yhä pidemmälle rapautumisen kalliilla tiellä ja eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa.

Tähän loppuun: Pääministeri Vanhanen äsken keskustelussa sanoi, että yleisen alvin nostaminen vuoden päästä on sopiva ajankohta, koska talous lähtee kasvuun. No, joka tapauksessa tilanne on se, että vuoden päästä meillä on yhä enemmän työttömiä, yhä enemmän niitä työttömiä, joiden työllistyminen on tavattoman vaikeata, meillä on yhä enemmän huostaanotettuja lapsia, meillä on lapsiperheitä, joiden sekä arki että talous on todella vaikeuksissa, eli näitten ihmisten kohdalla se talouden nousu ei lähde käyntiin samaa tahtia kuin niiden kohdalla, jotka ovat voineet olla työssä tai joiden yritys on pysynyt pystyssä. Elikkä näille ihmisille ne veronkorotukset vuoden päästä ovat todella vaikea tilanne, ja toivoisin, että tässä hallitus miettisi kahteen kertaan, mikä se päätös tulevaisuudessa on.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Budjettiesitys on osoitus siitä, että hallitus haluaa aidosti kantaa vastuun työllisyyden hoidosta, kuntapalveluiden turvaamisesta ja myös uuden kasvun edellytysten luomisesta. Nämä kolme teemaa ovat taantumasta selviytymisen kulmakiviä, ja niihin on kaikin tavoin panostettava.

Leikkausten sijaan hallitus on keventänyt nimenomaan pienituloisten verotusta. Lisäksi etenkin pienituloisten toimeentuloa tuetaan ruokaveron alentamisella, kunnallisveron perusvähennyksen nostamisella sekä merkittävillä perusturvaa tukevilla toimenpiteillä, kuten lapsiperheiden etuuksien sitomisella kuluttajaindeksiin. (Ed. Vuolanne: Kunnat leikkaavat!)

Koska kuntatalous on vaarassa kriisiytyä muun muassa romahtaneiden yhteisöverotuottojen vuoksi, ovat valtion kunnille osoittamat tukitoimet mittavat. 760 miljoonan euron tuki kunnille on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Edellisen laman aikana kunnat jäivät todella lapsipuolen asemaan, kun silloinen hallitus käänsi kunnille selkänsä leikaten vuosien 95—99 aikana lähes 1,5 miljardia euroa kuntien valtionosuuksista. Monet julkisten rakennusten korjaukset ovat odottaneet pitkään toteutumistaan. Nyt kunnat saavat investointitukea muun muassa homekoulujen korjaamiseen sekä sosiaali- ja terveystoimen investointeihin 10 miljoonaa euroa.

Jotta kunnat pystyisivät selviytymään taloudellisesta ahdingostaan, olisi tärkeää pohtia, tulisiko jo lisättyjen valtionosuuksien lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdä tilapäinen korotus. Näin kunnilla olisi mahdollisuus selviytyä taantuman yli vähemmin vaurioin muun muassa lasten huostaanotoissa tai vanhushoidon laadussa. Korotus ei kuitenkaan sulkisi pois kuntien velvoitetta toteuttaa rakenteellisia uudistuksia kuntapalveluissaan, vaan pikemminkin muutosta olisi näin vauhditettava eteenpäin. Myös voisi pohtia, miten kuntalain mukaista alijäämän kattamisvelvoitetta väljennettäisiin.

Arvoisa puhemies! Kuntien ahdinko heijastuu myös kuntalaisten palveluiden saatavuudessa ja myöskin laadussa, kuten viime viikolla julkaistut lääninhallitusten raportit vanhustenhuollosta kertoivat. Koska laatusuositukset eivät riitä takaamaan riittävää hoivaa ja huolenpitoa, on myös esitetty lain säätämistä koskien vanhustenhuoltoa. Tämä on eittämättä tarpeellista, mutta on myös hyvä muistaa, että kunnille suunnattujen uusien velvoitteitten lisäksi on mukana oltava myös resurssit. Jo voimaan astunut vammaispalvelulaki on esimerkki velvoitteesta, josta aiheutuvat kustannukset kuntien tuli sisällyttää entisestään pieneneviin budjetteihinsa, vaikkakin itse laki on oikeutettu ja lisää tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta.

On äskeiseenkin keskusteluun ja debattiin viitaten huomattava, että juuri istuva hallitus vaikeista ajoista huolimatta on ottanut toimissaan ja budjetissa asiakseen huolehtia siitä, että kaikki Suomen voimavarat otetaan käyttöön ja että Suomea voidaan elää ja asuttaa koko maan mitassa. Paine keskittämiseen on ollut kova, mutta elvyttävät toimet, jotka ovat suuntautuneet tasaisesti eri puolille Suomea, ovat osoittaneet hallituksen vastuullisuutta kaikista suomalaisista joka puolella Suomea. Näin muun muassa alueellistamiskysymyksissä, joka on osa alueiden kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on ja tulee olemaan suurin haasteemme. Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen on kiihtynyt huolestuttavalla tavalla, vaikka toisaalta maassamme ennakoidaan lähivuosien työvoimapulaa. Etenkin akateeminen työttömyys on tosiasia, toisaalta taas työvoimapula uhkaa muun muassa hoitoalaa. Kohtaavatko siis koulutus ja työelämä edelleenkään toisiaan? Parempaan kohtaamiseen pyritään vaikuttamaan budjettiesityksen mukaisesti kohdentamalla Euroopan sosiaalirahaston lisävaroja työvoimakoulutukseen.

Kuten talousarvioesityksessä todetaan, on eritoten ammatilliseen koulutukseen lisättävä aloituspaikkoja. Opiskelupaikkojen rinnalla opintojenohjauksen merkitys korostuu. Kuten tiedetään, koulupudokkaiden osuus on kasvanut. Nyt olisikin tärkeää suunnata voimavaroja nuorten mahdollisuuksiin hakeutua erilaisille koulupoluille ja myös tukea nuorten pysymistä koulutuksen piirissä, yhteiskunnallamme kun ei ole enää varaa menettää yhtään nuorta.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Kansainvälisessä taloudessa on jo elpymisen merkkejä, mutta nousuun pääsyyn vaaditaan vielä pitkä matka. Hyvä asia on, että myös kuluttajien luottamus on muuttunut positiiviseen suuntaan. Talouden kehityksessä on suuri merkitys myös henkisillä asioilla. Negatiivinen asenne ruokkii negatiivista kehitystä ja päinvastoin.

Huolet eivät missään nimessä ole ohi. Rahoitusmarkkinoiden tila ei ole palautunut, ja osalla yrityksiä on edelleen ongelmia saada rahoitusta. Konkurssien määrät lisääntyvät.

Lapin kannalta tuleva talvi on erityisen haastava. Matkailuelinkeinoa rasittaa ruuan ja ravintolaruuan alvin ero, joka tulee olemaan 10 prosenttiyksikköä ensi heinäkuuhun saakka. Jo viime talvena ravintolapalveluiden käyttö romahti, vaikka turistimäärä säilyi kohtuullisena. Nyt on odotettavissa vieläkin huonompi kausi, koska alvien ero on tuplaantunut.

Huolestuttavista näkymistä huolimatta Lapin yrityksillä on elo—syyskuun vaihteessa tehdyn kyselyn mukaan positiivinen näkemys tulevaisuudesta. Toivottavasti tämä asenne kantaa vaikean ajan yli. Budjetin tavoite helpottaa yritysten rahoitustilannetta muun muassa alentamalla viivästyskorkoa 11,5 prosentista 7 prosenttiin tukee yrityksiä omalta osaltaan.

Talouden tilanteesta johtuen niin uusilla kuin entuudestaan jatkettavilla panostuksilla on nyt poikkeuksellinen arvo ja kysyntä. Valtion budjetin tärkeimpiä kysymyksiä ovat aina työllisyyden ja tuottavuuden tukeminen sekä yhteiskunnan palvelujen ja infrastruktuurin rahoittaminen. Nämä nousevat esiin myös kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa ja tulevan vuoden budjetissa. Linja on edelleen elvyttävä. Pyrkimyksenä on investointien ja hankintojen aikaistaminen. Koska elvytystoimia tehdään velkarahalla, on tärkeää, että toimet ovat nimenomaan kauaskantoisia: työllistävyyteen kohdennetut varat tukevat tulevaisuutta, ja laman seurauksena on mahdollisimman vähän työelämästä syrjäytyneitä. Varsinkin nuoriin kohdennetut erityistoimenpiteet ovat tärkeitä.

Eri puolilla maata kunnat ovat erilaisessa asemassa. Monin paikoin työttömyys koettelee ja verotulot ovat alentuneet rajusti. Kokonaisuudessaan kuntien verotulojen ennakoidaan supistuvan 2,5 prosenttia vuonna 2009 ja 1,1 prosenttia vuonna 2010. Kunnat eivät kuitenkaan ole pystyneet reagoimaan tiukentuneeseen tilanteeseen tarpeeksi rivakasti osittain siksi, ettei hyvinä aikoina ole varauduttu pahan päivän varalle.

Kuntien toimintamenot ovat kasvaneet huolestuttavan nopeasti. Ennätyksellinen toimintamenojen kasvuvuosi oli 2008, jolloin toimintamenot kasvoivat 7,7 prosenttia. Tästä tullaan pääsemään jonkin verran alaspäin noin 4,5 prosenttiin, mutta myös kipeitä päätöksiä on kyettävä tekemään. Kunnista löytyy mahdollisuuksia rakenteellisiin uudistuksiin, mutta se vaatii vastuullisia kuntapäättäjiä. Tästäkin salista löytyy runsas määrä kuntapäättäjiä — tosin ei tällä hetkellä, mutta pitäisi löytyä — joiden perään nyt kuuluttaisin, että kaikki lähtisivät mukaan talkoisiin.

Kuten monesti on todettu, valtio on monin keinoin pyrkinyt helpottamaan kuntien tukalaa tilannetta, mutta kuntien on myös siis tehtävä oma osuutensa. Poikkeuksellisen harvaan asuttujen alueiden tuki on monille Lapin kunnille elinehto. Kun omat keinot on loppuun kaluttu, on apu tarpeen. Myös harkinnanvaraisiin lisätty 5 miljoonaa euroa on varmasti tarpeen.

Äsken käytyyn keskusteluun alueellistamisesta voisi todeta sen verran, että alueiden kehittämisessä lähtökohtana on oltava se, mikä alueella on oma vahvuus, ja siitä on ponnistettava eteenpäin, ja alueellistaminen on hyvä lisä silloin, kun se on järkevää. Alueilla nimenomaan elinkeinoelämän tukeminen synnyttää uusia työpaikkoja ja säilyttää vanhoja. Siinä mielessä valtion positiivinen tahtotila Kolari—Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden edesauttamiseen on tärkeää. Nämä kaivoshankkeet ovat hyvässä kehityksessä, ja esimerkiksi Soklin merkitys koko Itä-Lapille on olennainen.

Arvoisa puhemies! Talouden elpymisen mahdollisesta nopeudesta tai voimakkuudesta ei ole vielä kenelläkään tarkkaa kuvaa, mutta suunta näyttäisi olevan ylöspäin. Vuoden 2009 toinen lisätalousarvio ja valtion ensi vuoden budjetti jatkavat elvytyslinjalla, ja näiden avulla, jos millä, on mahdollisuus auttaa taloutta nousuun.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Kuntien alijäämä nousee tänä vuonna 500 miljoonaan euroon. Nyt käsiteltävän budjettivuoden 2010 aikana kuntien alijäämä saattaa jopa tuplaantua miljardiin euroon. Kunnallisveron korotukset ovat edessä arviolta 120 kunnassa ensi vuonna. Valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden budjetiksi ei huomioi tätä kehitystä. Siinä tyydytään lähinnä kompensoimaan kunnille veromuutosten aiheuttamat menetykset. Samalla kuntien velvoitteita lisätään. Kuntouttavan työtoiminnan laajentamisen kustannuksiin valtio on osallistumassa vain reilulla 2 miljoonalla, kun Kuntaliiton arvion mukaan uudistus maksaa 180 miljoonaa euroa. Vähintään yhtä tärkeä uudistus on täällä tänäänkin puhuttanut uusi vammaispalvelulaki, jonka kohdalla toistuu myös tämä rahoituksen alimitoittaminen. Rahoituksen alimitoitus on suuri uhka näiden tarpeellisten uudistusten voimaan astumiselle käytännössä ja jälleen kerran altistaa meidät poliitikot vähän outoon valoon.

Peruspalvelujen rahoitus on kunnissa kriisiytymässä ja osittain tietysti jo kriisiytynyt. Työttömyyden lisääntyessä kuntien verotulot vähenevät radikaalisti. Tässä tilanteessa veronkorotusten lisäksi kunnissa on odotettavissa runsasta velkaantumista ja lomautuksia ja jopa irtisanomisia, joista viimeksi tänään kuultiin televisiossa. Leikkauskohteita etsittäessä kunnissamme tullaan kääntämään jokainen mahdollinen kivi ja, väitän, monta mahdotontakin kiveä. Kuntien lomautukset eivät johdu työn puutteesta, kuten vientiteollisuusyrityksissä, vaan silkasta rahapulasta. Vähemmällä väkimäärällä tehdään kunnissa edelleen sama työmäärä kuin ennenkin. Talou-dellisen laman kärsijöiksi ajetaan kunnan työntekijät ja julkisten palvelujen tarvitsijat, jotka kaikkein kipeimmin peruspalvelujen varassa elävät: lapset, vanhukset ja vähävaraiset.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kiihtyvä velkaantumistahti herättää kysymyksen velkataakan jakamisesta. Valtion velanmaksussa on enemmän pelivaraa ja työkaluja kuin kuntien kohdalla. Samoin velkarasituksen jakautuminen valtion kohdalla on huomattavasti oikeudenmukaisempaa. Kuntien velanmaksu tapahtuu miltei aina tasaveron kautta eli käytännössä köyhät maksavat suhteessa huomattavasti enemmän.

Nuorisotyöttömyyden hoitaminen on otettava vakavasti tekojen tasolla eikä vain poliittisissa puheissa, joita täällä nyt on eilen aloitettu ja jatketaan koko viikko. Väitän tietäväni jotain tästä ongelmasta, koska tulen itse kaupungista, jossa nuorisotyöttömyys on noussut vuoden takaisesta 150-prosenttisesti. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma tuottaa hankaluuksia erityisesti työhallinnolle, ja sen suhteen olisi nyt otettava aikalisä. Nuorten yhteiskuntatakuu on saatava voimaan koko maassa. Sen myötä on taattava kaikille nuorille mahdollisuus opiskeluun, tukityöhön tai työpajatoimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työvoimakoulutuspaikkojen lisäksi myös tukityöpaikkojen riittävästä tarjonnasta huolehditaan. Työttömien määrän ylitettyä jo neljännesmiljoonan on työllisyyspolitiikan määrärahoja lisättävä merkittävästi. Asettaisin vahvan painon työ- ja elinkeinoministeriön arviolle tarvittavista rahoista. Heidän arvionsa ylittää valtiovarainministeriön luvut 70 miljoonalla eurolla. Tässä on hyvin merkittävä ero.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi tuon terveiset hallitukselle telakoiden puolesta. Suomen telakkateollisuus työllistää tällä hetkellä noin 20 000 ihmistä, joista noin viidennes työskentelee telakkayhtiöissä ja loput verkostoyrityksissä. Esimerkiksi Turun telakalla parhaillaan rakenteilla olevat maailman suurimmat risteilijät valmistuvat vuoden 2009 aikana ja syksyllä 2010. Sen jälkeen telakalle ei ole tiedossa tilauksia. Vastaava tilanne on edessä muillakin Suomen telakoilla: Helsinki on jo tyhjä, ja Raumalla on töitä vuoden kauemmin.

Koko kotimainen telakkateollisuus on nyt uhan alla. Työ- ja elinkeinoministeriön Meriteollisuustyöryhmä 2009 arvioi pahimmillaan tulevan 14 000 työtöntä, mikäli telakkatoiminta loppuu Suomessa. Erityisesti vaikutukset näkyisivät Varsinais-Suomessa, mutta nykyaikainen verkostoitunut laivanrakennus vaikuttaa jossain määrin jo koko Suomeen ja Itämeren piiriin laajemminkin. Nyt olisikin tärkeää suunnata innovaatiotukea suomalaiseen laivanrakennusteollisuuteen, vai olemmeko valmiita ajamaan tämänkin teollisuudenalan alas?

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Silloin pitää antaa kiitosta, kun on kiitoksen aika. Veroratkaisut ovat niin äärikeskustalaisia, että lämmittää. Perusvähennystä on odotettu 20 vuotta. Palkansaaja saa perusvähennystä 18 000 euron vuosituloihin saakka. Se kannustaa keskustalaiseen tapaan aktiivisuuteen. Sosiaalietuutta saava saa perusvähennystä 13 000 euron ja eläkeläinen 16 500 euron vuosituloon saakka. Tästä historiallisesta uudistuksesta soisi myös vasemmiston antavan rehellisen tunnustuksen. Myös eläketulovähennystä korotetaan, budjettivaikutus on noin 100 miljoonaa.

Ruuan arvonlisävero laskee eduskunnan päätöksen mukaisesti. Ruokaveron alennus on osa verotuksen oikeudenmukaisuutta lisääviä toimia hallitusohjelmassa. Upeaa, ettei painostuksesta huolimatta hankkeesta peräydytty, sillä ruokaveron alennuksesta hyötyvät erityisesti monilapsiset perheet, yksinhuoltajat ja eläkeläiset. On hyvä, että keskustan ajamaan ravintolaruuan verotuksen alentamiseen löytyi ratkaisu katsomalla veropohjaa laajasti. Tämä parantaa alan työllisyyttä tuhansilla työpaikoilla.

Yhden asian soisin kuitenkin vielä etenevän. Mielestäni rahan liikkeiden avulla tehtävästä bisneksestä pitäisi ottaa siivu yhteiskunnan hyväksi. Kvartaalitalous muuttuisi vähän pitkäjänteisemmäksi, kun rahan liikkeistä menisi edes pieni siivu yhteiseen hyvään. Jos rahan liikuttaminen ei olisi niin houkuttelevaa, monella säilyisi työpaikka, kun firmat voisivat pitää työntekijänsä leivissä notkojen yli pelkäämättä, että ensimmäisen tappiollisen vuosineljänneksen jälkeen osakkaat siirtävät rahansa muualle. Toivon todella, että hallitus Vanhasen johdolla ottaa tämän osaksi kolmannen tien kulkemistaan ja vie sitä eteenpäin EU:ssakin. Yksin minkään maan on vaikea ruveta rahan liikkeitä verottamaan.

Budjetti on vakuuttava näyttö hallituksen sosiaalisesta omastatunnosta. Perusturvan lisäykset, joista emme ole valmiita tinkimään sittenkään, kun laman jälkipyykkiä pestään, ovat 400 miljoonan luokkaa ja pienituloisten veroetuudet noin 200 miljoonaa. Selkeä esimerkki oikeudenmukaisuudesta on se, että sosiaalietuuksien taso turvataan. Kansaneläke- ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet, kuten peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja elatustuki, eivät kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alene ensi vuonna.

Tärkeää on turvata myös rahan saanti valtiolle. Nämä periaatteet heijastuvat budjetin painopisteissä, työllisyyden hoidossa ja uuden kasvun edellytysten luomisessa. Työllisyydestä huolehtimiseksi ja kuntien ahdingon helpottamiseksi hallitus kohdentaa uudelleen 236 miljoonaa euroa kaikilta hallinnonaloilta näihin yhteiskunnan eheyden kannalta tärkeisiin asioihin.

Kun tässä ministeri Anttilakin on paikalla, haluan muistuttaa tässä yhteydessä, että maatalous on yritystoimintaa siinä missä muutkin ja lähes 46 miljoonan leikkaus maatalouteen on kohtuuton. Velkaantuneet viljelijät (Min. Anttila: Ei tällä leikata!) odottavat suomennettuna tekoja, eivät työryhmiä.

Ed. Taimela, keskustan yksiselitteinen tavoite on nujertaa nuorisotyöttömyys. Hallitus on räätälöinyt kokonaisuuden, jolla edistetään erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden nopeaa työllistymistä. Uusi avaus on peruspäivärahalla olevien työttömien aktivointituki. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Emme toki voi ummistaa silmiä siltä, että meillä on 45 000 alle 20-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole koulussa tai töissä. Meidän tulee hakea mallia onnistumisista. Kainuun maakuntahallinto kertoi, että heillä on vain kaksi nuorta, jotka eivät ole päätyneet toisen asteen koulutukseen, ja heitäkin on juhannuksesta asti etsitty. Siinä mallia ministereille, jotka eivät tiedä, missä nämä väliinputoajanuoret ovat. Myös Islannin nuorten työllistämismallista kannattaisi ottaa oppia ja pohtia, soveltuisiko tämä kaikkien työllistäminen meille ja maksaisiko se itsensä takaisin pitkässä juoksussa. Olen huolissani siitä, onko meillä tulevaisuudessa porukkaa, joka haluaa työllään pitää tämän maan pystyssä.

Yksi kritiikin kohde minulla on, ja se liittyy lisäbudjettiin. Mielestäni on valtion omaisuuden hukkaamista myydä sitä nyt, kun hinta on halvimmillaan. Kun soravarat tulevat ylikansallisen bisneksen haltuun, niitä käytetään siellä, mistä saa parhaan tuoton. Se ei suinkaan ole soramontun viereisen kylän valtion soratie. Ihmettelen, uskooko ministeri Häkämies todella ankkuriyrityksiin, siihen, ettei Destian uusi ostaja, toisin kuin kaikki edelliset herlinit, vain osta nyt halvalla ja myy parin vuoden kuluttua noususuhdanteessa osuuksiaan kalliilla. Onhan se tietysti äärikapitalismia parhaimmillaan. Mielestäni meidän muiden ei kuitenkaan tule tätä kehitystä edesauttaa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä, että maailmantaloudessa on näkyvissä valon merkkejä, mutta meidän on vahvasti tiedostettava, että tulevaisuus on edelleen hyvin epävarma. Se kasvu, joka Suomessa tapahtuu, tulee tapahtumaan hyvin hitaasti, ja meillä ovat edessä kaikkein vaikeimmat työt.

Tulemme näkemään vielä työttömyyden kasvua, vaikka kuinka työllisyyden edistämiseksi ponnistelemme, eli suurimmat haasteet ovat vielä edessämme. On erittäin perusteltua, että käsittelyssä olevan budjetin ja lisäbudjetin tärkein tehtävä on ylläpitää työllisyyttä ja ihmisten työkykyä. Sinivihreän hallituksen keskeinen tavoite on se, että taantuman laskua ei laiteta lapsille eikä heikompiosaisille, mutta ei myöskään siirretä kohtuutonta velkataakkaa tuleville sukupolville. Se on näiden budjettien sinivihreä lanka: vastuullisuus.

Sen sijaan pääoppositiopuolue SDP:n linja on vastuuton, ja on pakko sanoa, että se on hyvin epäselvä. Te moititte hyvin pörhäkkäästi hallitusta, mutta oma vaihtoehtonne on löperö, jos se on sitäkään. Olisi ollut hyvä tuossa äsken käydyssä debatissa myöntää, että teillä ei ole tasapainotettua vaihtoehtoa hallitukselle; sellaista ei ole. Puheenjohtaja Urpilainen esitteli edellisten budjettien vastalauseita, mutta valmista vaihtoehtobudjettia, joka olisi tasapainotettu, ei ole tehty. Se on kyllä mahdollista tehdä. Täällä kristillisdemokraatit ovat sen tehneet. Vaikeina aikoina on kaikki syy odottaa vastuulliselta pääoppositiopuolueelta oikeaa vaihtoehtoa, mutta jäämme odottamaan marraskuuhun, (Ed. Rajamäki: Ehkä hallituskin voisi ruveta olemaan vastuullinen!) jos silloin SDP:n linja olisi selkiytynyt.

Teidän, SDP, pääkritiikkinne oli se, että hallitus on tehnyt holtittomat, ylisuuret veronkevennykset, ja väitätte, että valtion rahoja tuhlataan veroelvytykseen. Kysynkin tässä ja nyt, kun se jäi epäselväksi, kun sitä vaihtoehtoa ei ole, joka olisi tasapainotettu: aikooko SDP esittää sinivihreän hallituksen tekemien veroratkaisujen perumista? (Ed. Huovinen: Ei olla hallituksessa!) Tähän emme ole saaneet vastauksia. Monia se kiinnostaa, tavallisia keskituloisia suomalaisia, kaikkia eri tuloluokista ja myöskin hallituspuolueita.

Tässä yhteydessä on kyllä pakko todeta, että ollessaan hallituksessa SDP, esimerkiksi Lipposen hallitukset ovat keventäneet tuloverotusta enemmän kuin nykyinen hallitus. Mutta kun arvioidaan sosiaalisuutta, niin siinä voittaa tämä hallitus, eli tämän hallituksen veronkevennykset ovat olleet sosiaalisempia. Me olemme muistaneet myöskin niitä henkilöitä, jotka ovat etuuksien varassa, kaikkein pienituloisimpia työntekijöitä ja eläkeläisiä. Tästä on selkeät vertailut, jotka tutkimuslaitokset ovat tehneet. Varsinkin, kun nämä teot ja puheet ovat ristiriidassa, tämä tasapainotettu vaihtoehto olisi selkiyttänyt tilannetta. Mutta me odotamme marraskuuhun, silloin se ehkä sitten selkiytyy.

Arvoisa puhemies! Valtiontalous on myös saatava tasapainoon ja velka maksettava, ja tähän ei ole muuta keinoa kuin työnteko. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että työn tekemisen ja yrittämisen verotus on kannustavaa. Siksi painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta maltillisesti kulutukseen ja askelia on otettava ripeämmin kohti ekologista verouudistusta. Vahva sosiaalinen painotus ja arvio on näissä veromuutoksissa tehty. On hyvä, että tätä verokeskustelua nyt käydään, ja myöskin Hetemäen työryhmä tekee omaa esitystänsä.

Työsuhdematkalipun kehittäminen oli todellakin tervetullutta, on hyvä, että tätä asiaa saadaan eteenpäin. Mutta on pakko sanoa, että valittu malli oli hienoinen pettymys. Työryhmäänhän jätti eriävän mielipiteen liikenneministeriö, myöskin Ytv:n edustajat, ja täytyy sanoa, että liikenne- ja ilmastopoliittisen hyödyn kannalta tuon lipun etuuden hyödyn tulisi painottua niillä alueilla, joilla joukkoliikenteen potentiaali on suurin, eli juuri siellä kaupunkialueilla ja kehysalueilla, eikä painottaa pidempiin matkoihin, niin kuin tässä mallissa painotetaan. Askel tämä oli eteenpäin, mutta uskon, että eduskunta myöskin tämä mallin arvioi.

Tervehdin myöskin ilolla tätä uudistusta edistää kansanterveyttä verotuksella ja tässä kannustan valtiovarainministeriä entistä parempiin suorituksiin. On hyvä, että myöskin hinnalla vaikutetaan siihen. Meillä on kaikkein suurimpia kansanterveydellisiä uhkia se, että lapset ovat ylipainoisia, syövät epäterveellisesti, ja kyllä kansanterveyden edistäminen tarvitsee myöskin verotuksen puolelta apua.

Ensi vuonna tapahtuva pienillä eläke-, työ- ja etuustuloilla elävien ostovoiman vahvistaminen nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä oli tervetullut, ja se oli kokoomuksen tärkeä tavoite. Vaikeina aikoina tarvitaan todellakin vahvaa sosiaalista omaatuntoa. Kokoomukselle oli myös tärkeää, että kuluttajahintojen mahdollinen alentuminen ei vaikuta sosiaalietuuksien tasoon, ja tässä valtiovarainministeri Katainen ja kokoomus olivat todellakin aktiivisia.

Ihan lopuksi totean, että oli ilahduttavaa, että tuo hieman kummallisiakin piirteitä saanut arvonlisäverokiista saatiin ratkaistua niin, että tuloverotusta ei kiristetä ja kaupasta sekä ravintolasta ostettu ruoka saadaan tulevan vuoden aikana samalle viivalle. Tämä oli kokoomukselle tärkeää, mutta kyllähän siihen semmoinen lehmähännänkiekura jäi. Sitä ei tässä voi kieltää, ja varmasti se keskustelua täällä herättää, mutta tärkeää oli, että hallitus pääsi ratkaisuun monissa ristipaineissa. Se osoittaa todellakin hallituksen toimintakykyä. Isoja uudistuksia, parannuksia tässä on, isäkuukausi on, osittainen hoitoraha nousee, se ulotetaan yrittäjille, eli paljon on parannuksia.

Mutta ihan lopuksi totean ja, kun ministeri Hyssälä ei ole paikalla, muistutan siitä, että hallitus on luvannut korvata vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset. Tässä ja nyt se olisi ollut täsmätoimi edistää naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä ja myöskin poistaa työelämän epätasa-arvoa. Toivon todellakin, (Puhemies: 5 minuuttia on ylittynyt reippaasti!) että tämä uudistus vielä tulee sinivihreän hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vain todeta tähän ed. Sarkomaan käyttämään puheenvuoroon sen, että sinä aikana, kun kokoomus oli neljä vuotta tässä taannoin oppositiossa, yhtään kertaa emme täällä eduskunnassa nähneet kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, niin että sikäli tietenkin kun näitä menneitä tässä muistelitte kovasti, niin tätäkin seikkaa voisi aina silloin tällöin pitää esillä. Ja kyllä pidän erikoisena sitä, että SDP:tä syytetään täällä vaihtoehdottomuudesta, kun meillä on ollut selkeät vaihtoehdot koko tämän hallituskauden ja hyvin linjakkaat ja johdonmukaiset ovatkin olleet, että kun niihin tutustuu, ne varmasti kyllä avautuvat kaikille lukijoille. (Ed. Kankaanniemi: Missä niihin voi tutustua, kun te ette esittele niitä silloin, kun pitäisi!)

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on ihan pakko todeta se tosiseikka, että ei sosialidemokraateilla ole valmisteltuna ensi vuoden talousarvion tasapainotettua vaihtoehtoa. Sitä ei ole tehty. Täällä pääministerin suulla kyseltiin usean hallituspuolueen taholta ja myöskin oppositio on tiedustellut täällä, mikä on sosialidemokraattien vaihtoehto. Te kritisoitte hulvattomasta verotuksesta. Toisaalta te kritisoitte hulvattomasta velkaantumisesta, mutta silti te esitätte kaikkeen lisää, kaikkeen enemmän, ja siinä mielessä olisi kohtuullista ja vastuullista, että tämmöinen vaihtoehto olisi tehty, joka olisi myöskin tasapainotettu, (Ed. Rajamäki: Viime syksynä esittelimme verotuksesta vaihtoehdon, jonka te tyrmäsitte, rikkaille annoitte!) menot ja tulot, mutta sitä ei tule. Me odotamme marraskuuhun.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sarkomaalle haluan kommentoida vielä lisää siltä osin, että olemme ensimmäisestä syksystä alkaen tuoneet vaihtoehtobudjetin, joka on ollut vastine hallituksen tekemälle esitykselle, ja ne linjat eivät sinällään ole muuttumassa, mutta me tulemme tarkentamaan ja tarkistamaan sen marraskuussa ja esitämme sen tarkennettuna sitten myös ed. Sarkomaalle ja muillekin. Mutta linjauksiltamme olemme olleet systemaattisia koko tämän hallituskauden ajan.

Arvoisa herra puhemies! Ministerit Katainen ja Vanhanen yrittävät todistaa meille, että kaveria ei jätetä. Se näkyy todellakin jälleen tässäkin budjetissa. Hallitus jatkaa sulle—mulle-politiikkaansa ja pitää huolen siitä, että kaveripiirissä pysytään tyytyväisinä. Ne, jotka eivät kuulu hallituksen kavereihin, uhkaavat jäädä pahasti heitteille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa kansalaisista jää ilman tarvitsemiaan palveluja ja perusturvaa. Hallitus tulee lisäämään yhteiskuntaan eriarvoisuutta ja levottomuutta sekä yleistä turvattomuutta. On järkyttävää, miten hallitus ulkoistaa itsensä tästä vastuusta. Hallituksen pitäisi toimia juuri toiseen suuntaan: lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa, yhteenkuuluvuutta ja yhteisvastuuta, panostaa aidosti ja tasa-arvoisesti ihmisiin. Ihmiset tekevät tätä päivää sekä rakentavat tulevaisuutta. Tästä syystä hallituksen pitäisi kantaa vahvempi vastuu myös ihmisten arkipäivän selviytymisestä.

Herra puhemies! Pienituloisten ja köyhien ihmisten määrä on kasvanut työttömyyden myötä räjähdysmäisesti. Tulojen perusteella köyhäksi luokiteltuja eli niitä, joiden käytössä on alle 1 100 euroa kuukaudessa, on tuoreiden tietojen mukaan jo yli 700 000. Määrä on lisääntynyt Vanhasen porvarihallituksen aikana 100 000 ihmisellä. Arvioiden mukaan köyhien määrä tulee kasvamaan edelleen, ellei perusetuuksien tasoa nosteta. Sosialidemokraatit ovat toistuvasti vaatineet korotusta muun muassa työttömien peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, jotta työttömät saadaan pois toimeentulotukiriippuvuudesta. Tämän lisäksi on tärkeää yksittäisen ihmisen kannalta, että työmarkkinatuen harkinnanvaraisuus suhteessa puolison tuloihin poistetaan. Myös asumistuen nostaminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää tässä yhteydessä.

Heikki Hursti järjesti eilen mielenilmauksen eduskunnan portailla. Hänen joukkojensa viesti on, että köyhyyden lisääntyminen näkyy entistä pidempinä leipäjonoina, jonoina, joissa seisoo pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, tavallisia perheitä jopa lasten kanssa hakemassa päivittäistä ravintoaan. Ihmiset ovat entistä suuremmassa avun tarpeessa. Nyt jos koskaan lisääntyvän työttömyyden ja epävarmuuden aikana ihmiset tarvitsevat tukea ja palveluja elämäntilanteeseensa. Perheitä ja ihmisiä ei saa jättää yksin asioittensa kanssa. Laadukkailla ja riittävillä palveluilla ehkäistään tulevien vuosien ongelmia ja syrjäytymisiä sekä vaikutetaan myönteisesti myös talouden kustannuskehitykseen. Tämän päivän päätöksillä ei vaikuteta ainoastaan tähän päivään, vaan ennen muuta myös tulevaisuuteen.

Me sosialidemokraatit olemme aina lähteneet siitä, että tasa-arvoinen julkinen palvelutuotanto on hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Demokraattinen päätöksenteko takaa palvelutuotannon oikeudenmukaisuuden, kun kaikki ihmiset kokevat kuntapalvelut omikseen. Niiden laatu pysyy hyvänä, ja rahoitus omavaroin on turvattu.

Julkisten palveluiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen on mennyt liian pitkälle, ja vastuuta palveluista on siirretty voimakkaammin julkiselta vallalta yksilölle itselleen. Me sosialidemokraatit pidämme tasa-arvoisten julkisten palvelujen puolta. Päävastuu palveluista tulee palauttaa valtiolle ja kunnille. Julkisesta palvelujärjestelmästä on tehtävä toimiva, kustannustehokas ja joustava ja ennen kaikkea käyttäjien kannalta ymmärrettävä, ja tämä olisi meille kaikille hyvä ja laadukas vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt kunnat pulaan velvoitteittensa kanssa. Eilen ja tänään on kuultu, miten paljon hallitus lisää kuntien valtionosuutta ensi vuonna. Se on, ja me kaikki tiedämme sen, pelkkää retoriikkaa. Vanhasen hallituksen aloittaessa vuonna 2003 kuntien valtionosuudet olivat alle 6 miljardia euroa. Nyt ne ovat 9 miljardia euroa. Näin tosiaan on, sillä 3 miljardilla eurolla valtio on joutunut korvaamaan kunnille niiden vähentyneitä verotuloja ja noussutta kustannustasoa. Aitoa, oikeaa lisärahaa palveluihin on mitättömän vähän. Se ei vastaa kuntien tarpeisiin. Sillä ei voi edes ylläpitää kuntapalveluita (Puhemies: 5 minuuttia!) puhumattakaan, että niitä voitaisiin mitenkään parantaa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi velkaantuu vauhdilla. Meistä itse kukin kysyy, onko oikein elvyttää velkarahalla. Mielestäni on. Ei oikeastaan ole juurikaan vaihtoehtoja. Aggressiivinen tulopohjan laajentaminen esimerkiksi yritysverotusta kiristämällä veisi talousvaikeuksissa kamppailevilta yrityksiltä lopullisen uskon selviytymiseen taantuman yli.

Hallituksen eduskunnalle antama budjettiesitys on tasapainoinen ja ennen kaikkea oikeudenmukainen, sosiaalinen. Leikkauslistoja ei ole tehty, ja vaikeammassa taloudellisessa asemassa olevat ovat saaneet tulonlisäyksiä tai menoja on kevennetty. Veroratkaisut, jotka on tehty tai nyt esitetään tehtäväksi, tukevat palvelualan työllisyyttä ja lisäävät merkittävästi pienituloisten ostovoimaa. Myös kunnat saavat noin 250 miljoonan euron kevennykset kelamaksun poiston kautta. Työn tekemisen silloin, kun sitä on tarjolla, tulee olla aina kannustavampaa kuin työttömyysturvan varassa elämisen.

Tässä budjettiesityksessä on tehty mittavia työttömyysturvaan kohdennettuja parannuksia: muun muassa aktivointisuunnitelma, korotettu päiväraha 200 ensimmäisen päivän osalta, koulutusetuuksien parannukset noin 100 miljoonaa euroa, kuntouttavan työtoiminnan ikärajan nosto 16 miljoonaa euroa, työllistämistä tukeva nuorten koulutus ja ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutuslisäykset, aikuiskoulutusuudistukset. Itse näen myös vuorotteluvapaan vakinaistamisen hyvin tärkeänä tekijänä.

On erinomainen asia, että deflaatio ei pienennä eläkkeitä, työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea eikä elatustukea. Tähän valtiolta uppoaa kaiken kaikkiaan 33 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden oikeus sairauspäivärahaan paranee, ja ennen kaikkea olen iloinen veteraanilisästä 50 euroa per kuukausi hoitotukiin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen, kaiken kaikkiaan 1,8 miljoonan euron lisäyksestä, joka on erinomainen asia. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus 2 200 euroon on erinomainen lisä ja lisää muun muassa sairausvakuutuksen ja työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien tuloja. Se, miten tämä summa kunnille kompensoidaan, ei kyllä tästä budjetista valitettavasti avautunut. Isyysvapaan pidentäminen yhdellä viikolla ja osittaisen hoitovapaan korotus ovat myös merkittäviä lisäyksiä, samoin asumistuen lisäykset.

Arvoisa puhemies! Olin hieman hämmästynyt siitä, kun aamupäivän debatissa vasemmistoliiton ed. Arhinmäki, puolueen puheenjohtaja, kantoi suurinta huolta Destiasta. Kysymys on 200 miljoonan euron maarakennusyrityksestä, ja on aika ihmeellistä, jos vasemmistoliitolla se on suuri huoli, miten Destian käy. Eiköhän yhteiskunnassa ole suurempiakin huolenaiheita? Kyllä nostan esille ennen kaikkea nuorisotyöttömyyden, ja siihen jos mihin tulee meidän panostaa hyvin vahvasti. Hieman huolissani olin siitä tutkimuksesta, joka tehtiin joitakin aikoja sitten, jossa monet nuoret ilmoittivat — taisi olla peräti 30 prosenttia — että ei työttömyys ole loppujen lopuksi heille ongelma. Merkitseekö tämä sitä, että suhtautuminen työntekoon on jotenkin muuttunut merkittävästi? Tämä on erittäin huolestuttava asia kaiken kaikkiaan.

Mutta jos mennään hieman yksityiskohtaisempiin asioihin budjetissa, niin erittäin hyvänä pidän sitä, että väylähankkeen Valtatie 23 suunnittelumääräraha on nyt sitten kuitattu ja suunnittelu lähtee käyntiin. Uskon, että se on myös savolaisten näkökulmasta erinomainen hanke, ja siitä varmaan kuulemme tässä myöhemmin. Tukeahan on tullut Etelä- ja Pohjois-Savolta tämän hankkeen eteenpäinviemisessä.

Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan osalta illalla vielä keskustelemme lisää, mutta itse näkisin tärkeänä, että koko metsäsektorin, metsäklusterin, tilanne tulisi nyt hyvin vakavasti selvittää. Kaikki kivet on käännettävä, että monen maakunnan kannalta keskeinen, aluetalouden kannalta keskeinen klusteri, metsäklusteri, saadaan nyt sitten vauhtiin, ja tähän varmasti hallitus myöskin sitoutuu.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että parannettavaakin eduskunnalle jää, ja nostan yhtenä asiana vesihuoltomäärärahat, joissa on miinusta 5 miljoonaa euroa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä eilen käytiin läpi raamatunlauseita. Raamatussa puhutaan myös seitsemästä lihavasta vuodesta ja seitsemästä laihasta vuodesta. Meille on käynyt nyt niin, että kun neljäntoista lihavan vuoden jälkeen tuli yksi laiha, niin kaikki 10 miljardia, jotka saatiin valtionvelkaa lyhennettyä, ovat tänä vuonna menneet, ja ensi vuonna otetaan 13 miljardia lisää, sitä seuraavana vuonna 10 miljardia. Valtiontalouden tila on hyvin vakava, ja meillä tulee iso haaste olemaan se, miten tämä velka tullaan jatkossa maksamaan takaisin, varsinkin kun muistetaan, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 250 000 suomalaista työikäistä on vähemmän kuin tällä hetkellä. Tämä on iso kysymys.

Kun täällä on kuunnellut pari päivää näitä puheita, joihin pääsi tietysti itsekin osallistumaan, niin minusta kuulostaa ihmeelliseltä se, että jos valtio ottaa joka neljännen euronsa lainaa muualta ja taloudellinen tilanne on se mikä se on, niin varsinkaan oppositiolle ei tahdo mitenkään mahtua se, että se saattaisi vaikuttaa myöskin siellä kunnassa joihinkin asioihin, että jos siellä kunnassa ne isoimmat yritykset ovat vaikeuksissa, jos ne ovat joutuneet vähentämään väkeänsä, jos niitten maksama verotulo on pienentynyt, suorastaan romahtanut, se saattaisi vaikuttaa jotain siihen, mitä mahdollisuuksia kunnalla on hoitaa niitä palveluitaan. Siis eihän meillä voi olla missään jotain rahastoa, josta maksetaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaan ainahan se on ollut niin, että niiden yritysten, jotka siellä alueella toimivat, tuotoilla, niitten ihmisten, jotka siellä tekevät töitä, panoksella on rahoitettu se hyvinvointi, joka sillä alueella on käytetty. Näin se on ollut aina, ja näin se tulee aina olemaan.

Arvoisa puhemies! Tämä nuorisotyöttömyyden tilanne on tietysti hyvin vakava ja se, että työttömyys uhkaa nousta 10,5 prosenttiin ensi vuonna, ehkä korkeammallekin. On erittäin hyvä se, että tässä on ollut monia toimia, täsmätoimia, jotka ovat helpottaneet työllisyystilannetta, että aikaistetaan niitä investointeja, jotka muutenkin olisivat välttämättömiä, lisätään koulutuspaikkoja 5 200 paikkaa ammatilliseen koulutukseen ja muihin oppilaitoksiin, uudistetaan työttömyysturvan ja koulutuksen yhteyttä sillä tavalla, että toisin kuin aikaisemmin, nyt iltaopiskelijat, jotka esimerkiksi suorittavat iltaopiskeluna ammattikorkeakoulututkintoa, voivat jatkaa sitä opiskeluaan eikä ole kuten aikaisemmin, että heidän oli pakko opiskelu lopettaa tai muuten he olisivat menettäneet työttömyyskorvauksen. Tänne on siis tehty myöskin tämmöisiä laadullisia parannuksia. Sen lisäksihän puhdasta rahaa on lisätty 84 miljoonaa euroa työllistämismäärärahoihin.

On myöskin hyvin tärkeää, että valitaan oikein ne ryhmät, mihin nämä rahat kohdistetaan. Oikea valinta on se, että panostetaan nuoriin, vastavalmistuneisiin, juuri hiljattain työttömiksi jääneisiin ja ammatin vaihtajiin, koska siellä pystytään tällä koulutuksella kaikkein eniten edesauttamaan uudelleen työhön kiinni pääsemistä.

Akateemisen työttömyyden kasvu on myöskin oma haaste. Sitä edellisessä lamassa ei käytännöllisesti ollut, nyt on. Mutta edelleenkin on muistettava se, että ne suurimmat virrat työttömyyteen tulevat tällä hetkellä siitä, että määräaikaisia työsuhteita päättyy ja vuokratyövoiman käyttö vähenee. Näistä jää paljon sellaista väkeä ulos, jonka työllistyminen on hyvin tärkeää, että he pysyvät kiinni elämässä, koska siellä se syrjäytymisen vaara on vielä poikkeuksellisen suuri.

Arvoisa puhemies! On vielä muistettava se, että kun moni nyt menettää työpaikkansa teollisessa toiminnassa, niin heitä kaikkia ei voida työllistää palvelusektorille tai joillekin muille sektoreille, vaan on ihan välttämätöntä, että meillä myös jatkossa on teollisia työpaikkoja. On tärkeää, että sellaiset kuin telakka, joka meillä on hyvin kilpailukykyinen, selviävät tämän taantuman yli ja sen jälkeen on taas ostajia ja markkinoilla voi pärjätä. Sen lisäksi on hyvin tärkeää se, että meillä on olemassa uusia työpaikkoja, kun metallissa volyymit pienenevät, varsinkin metsäteollisuudessa volyymit pienenevät, että tulee korvaavia työpaikkoja. Kaivosteollisuudessa tulee pitää huolta siitä, että laki on sellainen, että se kannustaa investoimaan tänne.

Energia on hyvin tärkeä, kohtuuhintainen energia, riittävästi ydinvoimaa, jota voidaan myöskin myydä tarvittaessa maailmalle, jos sitä sattuu tulemaan liikaa. On hyvin tärkeä asia, että on kohtuuhintainen sähkö, ja sen lisäksi, totta kai, myöskin ympäristöteknologiaan investoiminen tuo niitä metallialan työpaikkoja. Meidän on käytettävä ne mahdollisuudet, jotka meillä on, jotta me voimme työllistää ne henkilöt, jotka tämän kriisin seurauksena ovat menettäneet työpaikkansa, ja jotta Suomi voi taloudessa selvitä.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Satoselle voin sanoa, että tervetuloa esimerkiksi Jämsään kertomaan metsäteollisuuden yrityksille tästä, miten tätä toimintaa pitäisi johtaa ja ohjata. Voin kyllä sanoa, että yhteisöverotuotot ovat menneet aika lailla alakanttiin ja aika vaikea on mennä puuttumaan edes kunnallisena päättäjänä tuohon päätöksentekoon, mikä metsäteollisuuden puolellakin on tällä hetkellä käynnissä.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri kehotti puheessaan huolehtimaan läheisistämme. Asiaa, mutta mitkä mahdollisuudet annamme tämän tehtävän hoitamiseen? Lähimmäisen vastuu ja välittäminen pitää myös pystyä hoitamaan eikä pidä vain puhua siitä. Mutta tämä hallitus puhuu toista ja tekee toista. Taloudellisen hyvinvoinnin jakamisen linja on kaikkea muuta kuin lähimmäistä rakastava. Kataisen "kaveria ei jätetä" -budjetti olisikin paremmin "kaverille ei jätetä" -merkkinen. Samalla kun kehotetaan huolehtimaan lähimmäisestä, pitäisi todellakin huolehtia, että siihen on myös mahdollisuudet ja realiteetit. Nyt jos koskaan tarvitsemme kuntatalouteen tehokasta elvytystä, jolla voitaisiin turvata työpaikkoja palvelualalla. Tarvitaan täsmäapua investointien aloitukseen ja etukäteen, ei jälkirahoitteisesti. Mutta miten toimii hallitus? Kunnat ajetaan taantumassa työvoiman vähennyksiin ja veronkorotuksiin.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden alijäämä on tänä vuonna arvioiden mukaan puoli miljardia. Alijäämä kasvaa ensi vuonna miljardin, kun valtion nykytoimet on jo huomioitu. Kunnat tulevat tässä tilanteessa siirtämään investointeja, säästämään palveluista ja nostamaan veroja. Kunnissa on mittavat määrät peruskorjaushankkeita, jotka olisi pakko toteuttaa. Rahapula estää korjaamisen, vaikka hankkeilla voitaisiin luoda työpaikkoja ja turvata rakennuskannan arvo. Samalla se estää muun muassa tuhansien lasten ja opettajien ja muun henkilöstön oikeuden työskennellä terveellisessä ympäristössä. Useat homekoulut odottavat korjausta. Jälkirahoitus ei tässä paljon auta.

Budjetti antoi kunnille 90 miljoonaa, vaikka Kuntaliiton esittämien tietojen mukaan kuntia uhkaa noin 850 miljoonan euron tappio ensi vuonna. Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut ovat hyvinvointivaltion ydintä, ja niihin on osoitettava riittävä rahoituspohja. Päivähoidon, koulutuksen, terveydenhuollon ja vanhustenhoivan saatavuus ja laatu on voitava turvata koko maassa. Eivätkö edes viime päivien raportit vanhustenhoivasta herätä hallitusta? Me tarvitsemme vahvoja peruskuntia, vallan, vastuun ja rahoituksen tasapainoa, palveluketjujen ja -rakenteiden uudistamista sekä vaikuttavuuden parantamista.

Moni kunta on jo lomauttanut henkilöstöään, tai lomautuksia talouden tasapainottamiseksi on tulossa. Kunnissa lama ei vähennä päivähoidon, koulutuksen, vanhustenhoivan ja terveydenhuollon tarvetta. Päinvastoin monen palvelun tarve kasvaa. Kuntia voisi nyt tulla vastaan esimerkiksi alijäämän kattamisvelvoitteen helpottamisella, edes hätäavuksi tilapäisesti.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen mukaan valtio ottaa velkaa ensi vuonna 13 miljardia euroa. Valtionvelka tulee kasvamaan esityksen myötä vuoden loppuun mennessä 75,1 miljardiin euroon. Toisaalta hallitus tekee veronkevennyksiä, jotka eivät ole tehokasta elvytystä. Veronkevennyskierteestä ei ole päästy työllistävään menoelvytykseen. Jo nyt tehdyt veronkevennykset ovat ylittäneet reilusti hallitusohjelman kirjaukset. Tällä hetkellä menoja pyritään kattamaan näpertelyllä. Siinä, missä valtio velkaantuu 13 000 miljoonaa ensi vuonna, karkkivero tuottaa takaisin 100 miljoonaa. Samanaikaisesti ruuan arvonlisäveroa lasketaan ja nostetaan, kun taas yleisen arvonlisäveron korotus syö kotimaista kysyntää ja nostaa esimerkiksi lääkkeiden hintoja. Ruuan hinnan alentaminen on toki kannatettava tavoite. Tähän saattaisi paremmin kuitenkin tehota vähittäiskaupan kilpailun lisääminen ja parantaminen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja näyttää olevan tuloihin sidotun valtionveron keventäminen. Syntynyttä aukkoa paikataan tasaveroluontoisesti verojen korottamisella. Hallitus on laskenut lähes koko elvytyspolitiikkansa veronkevennysten varaan. On vastuutonta ratkaista lähes kaikki ongelmat veronkevennyksin. Aiemminkin on työllisyyden tueksi kevennetty verotusta mutta aiemmin veroja ei ole kevennetty velaksi. Veropolitiikan pitäisi kannustaa työntekoon. Pääomatulojen verottaminen keveämmin kuin ansiotuloja houkuttelee siirtymään palkkatyöstä sijoitustoimintaan. Meille on luotava verotukseen rakenne, joka tasaa tulo- ja varallisuuseroja. Kaikkein varakkaimpien verotus on meillä laskenut eniten. Kulutusverotukseen siirtyminen ilman kompensaatiota on eri maissa johtanut siihen, että köyhät maksavat suhteellisesti enemmän veroja.

Tarvitsemme myös vahvempaa rahoitusta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, joka pitää sisällään koulutusta ja tukitöitä, joilla estetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja turvataan työvoiman saatavuus. Tarvitsemme lisää resursseja, jotta voimme palkata nuorten työvoimaneuvojia, perustaa työpajoja ja lisätä harjoittelu- ja koulutuspaikkoja. Toivottavasti työministeri Sinnemäki palaa nyt vielä uudestaan myös palkkatukiasiaan ja muotoilee sitä koskevat esitykset niin, että kolmannen sektorin arvokas työ voi tässäkin asiassa jatkua.

Koulutuksen saralla tarvitaan myös realiteettia. (Puhemies: 5 minuuttia!) Rahoituksen suhteen nyt yritetään erityisopetusta muuttaa ilman kustannuksia, ja voin kyllä sanoa sen, että esimerkiksi opettajien täydennys- ja lisäkoulutusta ajatellen se ei tule onnistumaan. 15 miljoonaa euroa ei riitä erityisopetuksen muuttamiseen koulutuksen saralla.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Loppukesän aikana on joiltakin tahoilta esitetty varovaisia arvioita, että ensi vuonna talous voisi kääntyä kasvuun. Kuitenkaan eräiden arvioiden mukaan taloustilanteessa ei tulla näkemään muutoksia lähivuosina. Kriittisimmät arviot ovat jopa, että meille majoittuu pysyvästi rakenteellinen taantuma.

Työttömyys näyttää kasvavan, vaikka talous kääntyisikin varovaiseen nousuun. Vähänkään taloustilannekeskustelua seuraavaa tavallista kansalaista varmasti ihmetyttää arvioiden ristiriitaisuus. Maailmantaloudessa vallitsevan vahvan keskinäisriippuvuuden takia Suomea koskevien varovaistenkin arvioiden kohdalla voidaan mennä pahasti pöpelikköön. Talouskehityksen arvaamattomuudesta on tullut suorastaan tämän ajan ominaispiirre. Nykytilanteessa kehityksen ennustaminen on lähes yhtä vaikeaa kuin sääennusteitten tekeminen 1980-luvulla.

Yksi asia on kuitenkin selvä: pelkällä elvytyksellä emme voi elää loppuelämäämme. Vaikka elpyminen alkaisi jo ensi vuonna, tulemme kärsimään globaalin taloustaantuman vaikutuksista vielä pitkään. Nyt on sopeuduttava tilanteeseen, joka meillä on käsissä. Suomella on tällä hetkellä moniin Euroopan maihin nähden velkaa vähän, mutta meidän ongelmamme on siinä, että kestämme velkaa paljon huonommin kuin monet muut EU-maat.

Ensi vuoden talousarvioesitys on 13 miljardia alijäämäinen, ja alijäämä katetaan tuolla mainitsemallani velalla. Valtionvelan korkomenot tulevat lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Siksi velanotossa pitää olla takalauta ja kylmä realiteetti sen suhteen, mihin meillä on varaa. Meidän on tyydyttävä vähempään, jos on pakko. Kuitenkin pääsääntöisesti ihmisillä tällä hetkellä menee hyvin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantaminen täytyy pitää kaikkien asialistojen kärjessä. Työllisyystilanne on vaikea, eikä helpotusta ole odotettavissa lyhyellä aikavälillä. Jopa puheita tulevaisuuden työvoimapulasta on kuulunut huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan muun muassa aikaistamalla erilaisia investointeja ja hankintoja. Väylä-, asunto- ja korjausrakentamishankkeita on pyritty käynnistämään kiireen vilkkaa. Homekoulujen korjaus on tärkeää, mutta yksin silläkään sektorilla ei pitkälle pötkitä. Nopeasti käynnistyvät hankkeet tuovat helpotusta työllisyystilanteeseen hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä ne toimivat vain tekohengityksenä.

Taloustaantumassa on ensiarvoisen tärkeää panostaa osaamisen kehittämiseen niin nuorten kuin aikuisväestön keskuudessa. Meillä ei ole varaa antaa parikymppisten ja vastavalmistuneiden pudota työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kannustavat toimet työllistymisen, uudelleen kouluttamisen ja aikuiskoulutuksen hyväksi painavat puntarissa myös pidemmän aikavälin talouskasvua ajatellen.

Toinen vähintään yhtä tärkeä painotus on yrittäjyyden ja yrittäjien perusedellytysten parantaminen. Yrittäjyyden suhteen koko Suomi on rakennemuutosaluetta. Siksi esimerkiksi pienyrittäjille tarkoitettua kannustavaa rahoitusta olisi suunnattava tasapuolisesti maamme jokaiseen kolkkaan. Lomautukset ja irtisanomiset ovat arkipäivää aivan liian monessa yrityksessä. Pk-yritysten mahdollisuudet liiketoiminnan laajentamiseen ovat monesti heikot. Investointeja joudutaan lykkäämään tai ainakin vähentämään. Hyvinvointimme kulmakivinä ovat yritykset ja niiden työntekijät. Mikäli hyvinvointi halutaan turvata, on yritysten toimintaedellytysten oltava kunnossa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on paiskonut hartiavoimin Suomen ja sen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Totean lyhyesti, että opposition arvostelu ja vastuullisuus näin vaikeana aikana tuntuu todella hampaattomalta ennen kaikkea tässä isossa salissa. Kun mistään ei löydetä mitään hyvää, se ei voi olla yhteistyötä rakentavaa politiikkaa. Nyt tarvitaan tilanteen parantamiseksi aitoa yhteistyötä.

Budjettiriihessä saatiin mielestäni muutamia erinomaisia kotimaista kysyntää ylläpitäviä ratkaisuja aikaan. Kaupasta ja ravintolasta ostetun ruuan arvonlisävero saatetaan samalle 13 prosentin tasolle ensi vuoden heinäkuun alusta. Uudet veropäätökset tukevat valtion kassaa vuositasolla noin 500 miljoonaa euroa. (Puhemies: 5 minuuttia!) Laajan veropohjan turvaaminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on todellakin vakava, ja siksikin mielestäni tässä salissa esitetyt kommentit SDP:n oppositiopolitiikkaa kohtaan ovat kyllä kovin hämmentäviä. Tuossa juuri äskenkin kuultiin sellainen kommentti.

Pidän aika outona sitä ajattelutapaa, että demokratiassa vaihtoehtojen esittämiseen suhtauduttaisiin epäluuloisesti. Minusta se on pikemminkin hyvä asia, että me esitämme näitä vaihtoehtoja, vaihtoehtoisia politiikkoja selvitä tästä tilanteesta ulos, ja sitä me olemme todella johdonmukaisesti sosialidemokraatteina tehneet. Meillä on ollut aivan johdonmukainen linja koko tämän kauden ajan, ja olen hyvin surullinen siitä, että porvarihallitus ei halua kriittisesti arvioida omaa työtään ja omia valintojaan, vaan semmoisella käärmettä pyssyyn -mentaliteetilla pidetään jääräpäisesti kiinni tietyistä vaalikauden alussa tehdyistä päätöksistä. Vaikka taloudellinen tilanne on täysin toinen ja muuttuu jatkuvasti, niin näistä tietyistä tavoitteista vain pidetään kiinni eikä suostuta näkemään siinä omassa toiminnassa oikeastaan mitään kritikoimisen paikkaa. Tämä on mielestäni tässä taloudellisessa tilanteessa hyvin, hyvin surullista.

Vanhasen hallituksen politiikka ei ole siis ollut oikea-aikaista. Viime syksynä jo tiedustelimme, missä on vaihtoehto b, mikäli tämä taloustilanne lähtee syöksymään vieläkin jyrkemmin kuin silloin nähtiin, siis mitä hallitus aikoo tehdä. Silloin meille naureskeltiin, meidät leimattiin pelottelijoiksi ja sanottiin, että tuollaista kauhukuvien maalailua ei kannata tehdä, ja nyt tämä kuva on todellakin vieläkin kauheampi kuin mihin olimme varautuneet. Hallitukselta puuttui tuolloin suunnitelma b, mikä nyt sitten näkyy siinä, että kun olisi viime keväänä kipeästi kaivattu tähän taloon käsittelyyn lisätalousarviota, jotta te-keskuksilla esimerkiksi olisi ollut mahdollisuus lisätä jo tälle syksylle koulutusmahdollisuuksia työttömiksi joutuneille ihmisille, niin sitä ei ole kyetty tekemään. Tämä on äärimmäisen valitettavaa juuri näiden ihmisten arkielämän kannalta.

No, näitä valintoja tässä kun pohdiskelee ja toivoisi sitä toki hallituspuolueidenkin kansanedustajien tekevän, niin kyllähän se on tosiasia, että tätä verovenettä on keikutettu tässä pitkin matkaa ja rankalla kädellä. Se on osittain johtanut nyt siihen tilanteeseen, jossa tänä päivänä hallitus joutuu ottamaan hirveän määrän uutta velkaa. Sillä kevennetään verotusta, mutta kunnat jätetään kyllä oman onnensa nojaan. Eli kyllä olisi toivonut, että hallitus olisi voinut tätä veropoliittista arviotaan varsinkin täsmentää tässä matkan varrella ja miettiä todella vakavasti, onko aihetta tällaisiin mittaviin veronkevennyksiin, joita tässä on tehty erilaisissa tilanteissa. Niitä on toistakymmentä erilaista veromuotoa, joita on kevennetty ja helpotettu ja joitakin jopa poistettu. Olisikohan sitä nyt kannattanut vielä miettiä uudemman kerran? Tämä on se meidän suuri eromme hallituspuolueitten ja sosialidemokraattien välillä. Emme mekään ole täällä törsäämässä rahaa, vaan me olisimme suuntaamassa sitä rahaa eri tavalla kuin tämä porvarihallitus tekee.

Kaikista suurin häpeäpilkku suorastaan minusta tässä työllisyyspolitiikan hoidossa on tämä nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Kuinka voidaan antaa meidän nuortemme jäädä ajelehtimaan? Me jokainen tiedämme, että siitä ei kovin kaunista laskua lankea. Nyt tuolla te-keskukset, työvoimatoimistot, levittelevät käsiään ja sanovat, että ei ole rahaa, ei ole resursseja, mitä näille nuorille tarjotaan, tälle massamittaiselle joukolle. Tätä pidän todella surullisena valintana, ja tätä laskua ja satoa joudumme korjaamaan valitettavasti hyvin pitkään, mikäli nyt ei eduskunta sitten tähän budjettiin tee parannusehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että ympäristöasioiden osalta hallitus jättää käyttämättä sen mahdollisuuden, joka olisi myös elvytyksen näkökulmasta ollut mahdollista ympäristöasioiden hoitoa. Täällä viitattiin jo näihin viemäröintihankkeisiin. Sen lisäksi meillä on ympäri Suomea erilaisia ympäristötöitä, joilla olisi samalla kertaa voitu parantaa ympäristöä ja työllistää ihmisiä. Tämä jos mikä olisi mielestäni ollut hyvää elvytyspolitiikkaa. Sen sijaan tämä porvarihallitus on päättänyt näistäkin pienistä rahoista leikata.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä maailmantalouden taantumassa hallitus on tehnyt niin hyvän budjetin kuin näissä oloissa voi. Maailmaa taikka Suomea ei saa kuitenkaan valmiiksi nyt eikä huomennakaan millään hallituksen toimilla. Oikeaan osoitteeseen ollaan kuitenkin menossa.

Hallitus on tehnyt merkittävän määrän elvyttäviä elementtejä ja pystynyt näin auttamaan niin kuntia kuin kansalaisiaankin. Elvytys on tarpeellinen toimenpide, vaikka velanotto hirvittääkin. Ensi vuoden 13 miljardin velanotto on suuri summa, mutta sillä pystytään parantamaan työllisyystilannetta putoamasta edellisen, kotikutoisen laman tasolle. Valtion mittavasta lainanotosta huolimatta valtionvelka on bruttokansantuotteesta 44 prosenttia, kun se tämän laman alkuunsaattajalla USA:lla on tällä hetkellä, huom., 212 prosenttia ja kasvaa joka päivä.

On hienoa, että budjetissa kunnioitetaan työntekoa edelleen parhaana sosiaaliturvana. Veroja ei kukaan rakasta, mutta milläs muulla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tuotetaan tasapuolisemmin kuin progressiivisella verotuksella. Peräänkuulutan kuitenkin kuntia ja kansalaisia myös omaan vastuunottoon ja talouden hallintaan.

Meidän on tulonsiirroilla ja verokohtelulla autettava työttömiä, eläkeläisiä, lapsiperheitä ja muita pienituloisia, kuten tässä budjetissa tehdäänkin. Parasta antia vähempiosaisille on varmasti kunnallisverovähennyksen nostaminen 2 200 euroon. Se jos mikä on omiaan parantamaan heidän asemaansa. Jo käytössä oleva kotitalousvähennys on osoittautunut erinomaiseksi keinoksi saattaa koteja kuntoon ja saada siitä vielä verovähennys. Sillä on merkittävä työllistävä vaikutus.

Suomessa tapahtuu vuodessa 400 000 muuttoa. Ei olisi pahitteeksi, mikäli myös osan muuttokustannuksista voisi saada kotitalousvähennyksen piiriin; hyvä keino vähentää myös kovasti esillä ollutta harmaata taloutta.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen on hyvä keino keventää nimenomaan pienituloisten taakkaa, heillä kun suuri osuus tuloista menee nimenomaan ruokaan. Hämmästelen hiukan edestakaista hiissaamista ensin 12:een ja ensi kesänä 13 prosenttiin; kai keskustan piti saada vaalilupauksensa voimaan, vaikkakin vain 8 kuukaudeksi, siis tuo 12 prosenttia.

Oli järkevää, että kokoomus laittoi hiekkaa rattaisiin ja sai alvin alentamiseen mukaan myös ravintolapalvelut; olisihan järjetöntä, jos sama annos seinän takaa ostettuna olisi maksanut 10 arvonlisäveroprosentin verran enemmän. Se olisi aiheuttanut kikkailua. Tuolla erolla olisi aiheutettu Suomeen laillistettuja rosvoja.

Olen kiitollinen, että budjetista löytyy 40 miljoonaa euroa Seinäjoki—Oulu-radan parantamiseen ilman taukoa. Tulevaisuuden mittavat kaivoshankkeet pohjoisessa edellyttävät kuitenkin, että kaksoisraide saadaan jossakin aikamuodossa koko välille.

On mielekästä tukea yritystoimintaa. Julkinen hallinto, siis valtio ja kunnat, ei meitä työllistä. Sen tekevät yrittäjät. Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 70 prosenttia kulkee laivoilla. Olisi järkevää saada alaa piristävä, kannustava tonnistoverolaki vikkelästi jalalle. Se on tulossa lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Muuten jäämme EU:n vanhimman laivakalustomme kanssa muun maailman jalkoihin. Myös tuki erinomaiselle telakkateollisuudellemme olisi tervetullutta.

Parempaan peruskouluun tähtäävän Pop-ohjelman tukeminen tänä vuonna peräti 60 miljoonalla eurolla on erinomainen asia, kunhan kunnat saadaan kohdistamaan raha oikeaan osoitteeseen, muun muassa luokkakokojen pienentämiseen. Tänä vuonnahan kyseinen raha oli vain 16 miljoonaa.

Viikko sitten keskiviikkona sain eduskuntaan pyynnöstäni mieleisen vieraan, professori Sirkka-Liisa Kivelän. Hän teki vuonna 2006 sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä kattavan raportin maamme vanhustenhoidon tilasta. Hän ei keskusteluissamme viikko sitten pitänyt suurimpana puutteena tekevien käsien puutetta vaan alan koulutusta. Kun esimerkiksi yleislääketieteen viisivuotisessa lääkärikoulutuksessa on vain yksi viikko geriatriaa, niin eiväthän yleislääkärit voi sellaisella koulutuksella tietää varsinaisesta vanhustenhoidosta mitään. Siinä syy, miksi iäkkäitä ihmisiä lamaannutetaan lääkkeillä, kun lääkäri ei muutakaan keksi.

Myös vanhustyöhön erikoistuneiden hoitajien, geronomien, tilanne on kummallinen. Heillä on 3,5 vuoden ja 210 opintopisteen koulutus ammattikorkeakoulussa. He sijoittuvat vanhuspalveluihin muun muassa tuottajina, asiakastyöhön ja projektivastaaviksi, mutta sairaalatyöhön ja esimerkiksi lääkehoitoon he eivät pääse, koska geronomin tutkinto ei kuulu terveydenhoidon ammattinimikkeisiin. Geronomeilla on kuitenkin laaja koulutus, joka antaa mittavan pätevyyden ymmärtää vanhusten psyykkistä ja fyysistä hoitoa. Tässäpä erinomainen vinkki hallitukselle parantaa vanhusten asemaa ja hoitoa ilman budjettivaikutuksia. Toivottavasti ministeriö ottaa asian omakseen eilen jättämäni kirjallisen kysymyksen perusteella.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Ed. Rajalahan piti hyvän puheen, ja minä haluan lisätä siihen — en arvostelumielessä — sen, että vanhustenhoito on erittäin tärkeä asia, meille tulee siitä välikysymys ja muu myöhemmin. Mutta kyllä nykyisellä koulutuksella lääkärikunnan pitää pystyä hoitamaan tavallisia vanhoja ihmisiä. Siihen riittää vanha ruotsalaisen professorin sääntö "man kan alltid bota, trösta och lindra patienten" eli aina voidaan hoitaa potilasta, lievittää hänen kipujaan ja muutenkin olla mukana hänen vaikeassa tilanteessaan. Se ei tarvitse vielä geriatria, se on sitten asia erikseen. Kokonaisuus on se, joka ratkaisee.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Viime syksynä ja jo viime kesän keskustelussa sosialidemokraatit varoittivat voimakkaasti heikkenevästä suhdanteesta, joka iskee Suomeen muita maita voimakkaammin nimenomaan vientiteollisuusriippuvaisuutemme vuoksi. Me esitimme jo viime keväänä muun muassa lisäbudjetteja, joilla olisi nimenomaan tähän tilanteeseen haettu vastausta. Hallitus on elänyt kuin hidastetussa filmissä. Viime kesän keskustelut siirtyivät nyt tähän syksyyn, ja myöskin aikaisemman syksyn lisäbudjettipanostukset ilmenivät vasta viime kevään ratkaisuissa.

Tässä tilanteessa pahinta on juuri se, että velanotosta huolimatta elvyttävää vaikutusta ei näy julkisen talouden leikkausten ja julkisen työllisyyden heikkenemisen vuoksi. Me menetämme kunta- ja valtiopuolella noin 20 000 työpaikkaa samaan aikaan, kun talous on vapaassa syöksyssä. Tämä näkyy muun muassa kaavamaisena tuottavuusohjelman käyttönä, on kyse sitten Tullista, poliisista, Rajasta tai muun muassa työsuojelutarkastuksesta, joka sektorilla.

Me vetosimme viime syksynä verolakien käsittelyssä, että hallituksen on pysähdyttävä nyt omien arvojensa kanssa tämän todellisuuden eteen pahenevan nuorisotyöttömyyden ja massairtisanomisten tilanteessa. Hallitus vei Säätytalossa huhtikuussa 2007 erilaisessa maailmassa päätetyt veroratkaisut kaavamaisesti läpi. Inflaatiotarkistusten päälle 870 miljoonaa euroa veronkevennyksiä, sen lisäksi ruuan arvonlisävero 500 miljoonaa euroa, joka olisi vaikuttanut kohdennettuna sosiaalietuuksien nostona lapsiperheiden ja pienituloisten eläkeläisten kannalta selkeästi tässä tilanteessa oikealla tavalla. Sen lisäksi viime tammikuussa valtiovarainministeri Kataisen hutaisulla poistettiin työnantajien kansaneläkemaksu, 1 100 miljoonaa euroa jätettiin valtion budjetin ja velanoton varassa kansaneläkkeen perusetuuksia rahoitettavaksi. Varsinainen hehtaaripyssy työllisyyden hoitoon, kun olisi tarvittu täsmätoimia tässä tilanteessa.

Me varoitimme viime syksynä ja keväällä vetosimme hallitukseen, ettei tehdä 1990-luvun alun Ahon porvarihallituksen virheitä, että pannaan maksumiehiksi pienituloiset, sairastavat, lapsiperheet. Tässä on nyt valitettavasti käymässä juuri näin. Tämä hallitus mainostaa, että se ei nosta veroja. Ei sen tarvitsekaan. Se pakottaa kunnat nostamaan kautta Suomen veroja. Se esittää kiinteistöverojen nostoa omissa asunnoissaan asuville lapsiperheille ja pienituloisille eläkeläisille. Tätä kautta hoidetaan samalla tavalla, väärällä tavalla, maksumiehet tälle tilanteelle.

Hallituksen hoidettua omansa täytyy sanoa, että yksi asia ei hallituspuolueiden ylpeydessä ole näkynyt. Tehän yrititte myöskin yritysten ja metsäomistuksen, maatilojen perintöverovapauden saada aikaiseksi, mutta siitä joutui tämän talon perustuslakivaliokunta toteamaan, että se on Suomen perustuslain vastaista. Siinä sosialidemokraattien vastustus ei todella salissa olisi riittänyt, mutta se oli perustuslain vastaista.

Herra puhemies! Erittäin tärkeä kysymys tässä tilanteessa on, että me varmistamme suomalaisen hyvinvoinnin ja vientiteollisuuden keskeisen kilpailukyvyn. Kyse on metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta. Tältä osin tarvitaan pikaisesti kaikkia toimijoita pöytään ja sitä, että ei heikennetä Suomen kilpailuasemaa muihin maihin verrattuna esimerkiksi kohtuuttomilla energiaveroilla, joita hallitus on suunnittelemassa metsäteollisuuden maksettavaksi.

Yhdysvalloissa metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, tuetaan 6—10 miljardilla dollarilla vuodessa. EU:ssa Portugalissa Portucel on varmistanut Varkaudessa uhattuna olevan hienopaperitehtaan kaltaisen tehtaan Portugalin valtion 200 miljoonan euron tuella. Mitä Suomen hallitus on tehnyt, että näihin kilpailua vääristäviin tukiin puututaan? Erityisesti meidän oman metsäteollisuutemme kilpailukyky on nyt ehdottomasti verotus- ym. puolessa varmistettava. Tämä on asia, johon palaamme myöhemmin.

Herra puhemies! Lyhyesti vielä hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan käsistä karkaamisesta. Viime vuona maahan tulleiden alaikäisten lasten määrä väärien signaalien ja käsittelyjen johdosta kasvoi 720 prosenttia tässä maassa. Myöskin turvapaikkajärjestelmän käsittely on venynyt edellisen hallituksen kolmen kuukauden ajasta perusteettomien turvapaikkahakemusten osalta puoleentoista vuoteen. 73 miljoonaa euroa on tänä vuonna lisäbudjetissa tähän lisärahaa, ensi vuodelle 76 miljoonaa euroa. Tämä on erittäin vakava oire siitä, että hallitus ei hallitse tilannetta, ja tähän on myös puututtava myöhemmin.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata ed. Rajamäen puheeseen sisältyneen selvän asiavirheen. Viime vuonna, kun täällä oli käsiteltävänä perintö- ja lahjaverolain muutosesitys, jonka hallitus sitten veti pois ja joka annettiin 16.5.2008, niin eduskunnan perustuslakivaliokunta ei antanut siitä minkäänlaista lausuntoa eikä ottanut siihen kantaa. Kysymys oli vain yksittäisistä perustuslakiasiantuntijoista, jotka pitivät mediassa ääntä ja olivat tietysti myöskin valiokunnassa kuultavina.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ymmärrän kyllä, että hallitus ei halunnut kokea sitä nöyryytystä, että se on perustuslain vastaisesti hoitamassa omille rikkaille vielä erityisetuja, vaan se vältti sen, että siitä jouduttaisiin valtiosäännön näkökulmasta ottamaan täällä se kanta, joka siitä oli tulossa. Se nyt oli vähintä, että hallitus hiljaa muina miehinä veti esityksensä pois eikä ole siitä paljon julkisuuteen maininnut.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime päivien ennusteiden mukaan Suomi nousee taantumasta, mutta taloustilanne on edelleen epävarma. Kasvun kestävyydestä ei ole varmuutta. Työttömyys lisääntyy edelleen. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kääntyy jo ensi vuonna yhden prosentin nousuun, kuten täällä on monesti todettu. Tosin näin pieni kasvu ei poista vielä taantumaa.

Valtion ja kuntien taloutta koskevat haasteet ovat valtavia. Julkinen talous velkaantuu miljardeilla euroilla. Jos nykyinen trendi jatkuu, valtionvelka nousee vuoden 2013 loppuun mennessä 103—105 miljardiin euroon ja kuntien 12—13 miljardiin euroon. Myös valtion velanhoitomenot kasvavat noin 3,5—4 miljardia euroa. Riskinä on tietysti korkotason nousu. Onkin toivottavaa, että talouskasvu piristyy riittävästi, jotta valtion ja kuntien ylivelkaantuminen estyy.

Vuosien 2000—2007 talouskasvun aikana valtio ja kunnat panivat rahaa kaikkiin hyviin tarkoituksiin. Kasvun aikana ei perustettu puskurirahastoja taantuman varalle. Siksi valtion ja kuntien menojen kattamiseksi sekä elvytykseen on käytettävä velkarahaa. Valtiontaloudessa on huomattava rakenteellinen alijäämä. Julkinen talous ei kestä lainkaan taantumaa, lamasta puhumattakaan. Julkisen sektorin osuus kansantaloudessa on liian suuri. Se tarkoittaa, että seuraavien vuosikymmenten budjettien valmisteluissa harjoitetaan tiukkaa menokuria sekä parannetaan valtion ja kuntien toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Valtionvelkaa voidaan hoitaa veroastetta nostamalla ja menoja karsimalla. Hallitus on jo päättänyt yleisen arvonlisäveron nostamisesta ja makeisverosta. Yleisen arvonlisäveron nostaminen onkin välttämätöntä, koska ruuan arvonlisävero laskee 13 prosenttiin. Väliaikainen arvonlisäveron laskeminen 12 prosenttiin aiheuttaa lisäme-noja kaupalle, minkä takia pidän hallituksen päätöstä tältä osin onnettomana.

Arvoisa herra puhemies! Eräät ekonomistit ovat esittäneet lääkkeeksi sitä, että valtio ja kunnat ottavat rauhassa velkaa, jota sitten vuosikymmenien aikana maksettaisiin takaisin. Miten ihmeessä tällaista esitetään, kun ekonomistien tiedossa ei ole, milloin talouskasvu alkaa, kuinka voimakasta kasvu on, kuinka pitkään kasvua riittää ja miten syvä seuraava taantuma on? Julkista taloutta ei voi hoitaa niin, että jokaista lamaa ja taantumaa kohden otetaan 40—50 miljardia euroa lisää velkaa. Onhan niin, ettei 1990-luvun alun laman velkoja ole vieläkään maksettu. Kaiken lisäksi valtion ja kuntien ylivelkaantuminen tapahtuu ajankohtana, jolloin julkisen talouden menopaine on suurin siksi, että suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja samanaikaisesti työvoima vähenee. Julkisen talouden menopaine vain lisääntyy ja on suurimmillaan 2040-luvulla. Näissä olosuhteissa valtiontalous pitää siis saada kuntoon. Se on vaativa tehtävä nykyiselle ja 2010-luvun kaikille hallituksille.

Taantuma jätti jälkensä eläkevaroihimme. Työlaitosten tilinpäätöksen mukaan eläkevarojemme arvo laski 19 miljardia euroa. Kun eläkevakuutusmaksut tuottivat eläkelaitoksille 16,8 miljardia euroa, olivat sijoitustoiminnan menetykset 12,6 miljardia euroa. Eläkevakuutusmaksuista jäi eläkemenojen katteeksi siis 4,2 miljardia euroa. Kun eläkemenot olivat 16,5 miljardia euroa, syötiin eläkevaroja 12,3 miljardia euroa. Pitäisikö hallituksen kiinnittää huomiota eläkelaitosten sijoitustoimintaan, kun taantuma iskee näin raskaasti eläkkeiden rahoitukseen? Pitäisikö eläkevarat turvata nykyistä paremmin? Pankkikorollakin olisi saanut paremman tuoton.

Arvoisa puhemies! Kun nyt saamme ensimmäisiä tietoja talouden kohenemisesta, on syytä kiinnittää huomiota taantuman syihin. Onko syy rahoitusjärjestelmän ja rahoitusinnovaatioiden rakenteissa, joiden osalta viranomaisten säätely ja valvonta pettivät? Onko finanssialan yritysten riskienhallinta ja sisäinen valvonta riittävän laadukasta? Onko rahoitusjärjestelmällä sellainen ominaisuus, että se syventää suhdannevaihteluja? Rahoitusalan ulkoiseen sekä sisäiseen säätelyyn ja valvontaan on panostettava. Suomelle on ollut onneksi, että kuulumme yhteisen valuutan alueeseen. Voimme vain kuvitella, kuinka syvä taantuma olisi Suomeen iskenyt ilman yhteistä valuuttaa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä pitkän ja monipuolisen keskustelun aikana on käyty hyvin laajasti läpi eri hallinnonalojen talousasioita ensi vuoden osalta. Lamahan on supistanut meillä valtion tuloja niin paljon, että ensi vuonna joudumme paikkaamaan tätä menetystä valtion noin 13 miljardin lisävelanotolla, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut myös tämän talouden taantuman aikaan.

Tässä budjetissa ja näillä tehdyillä päätöksillä osittain valmistaudutaan jo myös siihen, että tuon velanmaksun aikakin on tulossa. Arvonlisäveroa nostetaan ensi vuoden heinäkuun alusta prosenttiyksiköllä ja samaan aikaan ravintolaruuan arvonlisävero lasketaan kaupasta myytävien elintarvikkeiden veron tasalle eli 13 prosenttiin. Tähän ratkaisuun täytyy olla erittäin tyytyväinen, että löysimme sellaisen mallin, jossa kaupan ruuan hinta ja ravintolaruuan eli myös lounasruokien arvonlisävero saatiin samaan veroluokkaan eli 13 prosenttiin. Sillä on merkittäviä vaikutuksia myös työllisyyden näkökulmasta.

Mutta samaan aikaan, kun pohdimme sitä, miten varaudumme tuohon velanmaksun lyhentämiseen, on myös tarkkaan pohdittava, koska näiden veronkorotusten aika sitten oikea-aikaisesti on. Tapiola Pankki ennakoi tuoreimmassa omassa arviossaan Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 7,2 prosenttia ja työttömyyden nousevan ensi vuonna yli 11 prosenttiin. Pahin hetki todennäköisesti koetaan ensi vuoden toukokuussa, kun nuoret opiskelijat valmistuvat ja jäävät sitten monessa tilanteessa ilman työpaikkaa. Tähän tilanteeseen pitää valtionkin omilla toimillaan iskeä niin, että mahdollisimman moni nuori löytää heti valmistuttuaan itselleen työpaikan, sillä se on ennen muuta se vakava paikka, jossa työmarkkinoilta voidaan mahdollisesti syrjäytyä hyvinkin kohtalokkain seurauksin ja jopa pysyvästikin.

Ensi vuoden kasvuennustetta Tapiola on sen sijaan nostanut hieman eli 0,3 prosenttiin. Aiemmin tämä pankki arvioi talouden supistuvan vielä ensi vuonnakin puolella prosentilla. Eli tämä kertoo siitä, että olemme ehkä hienoisesti pohjakosketuksen jo kokeneet ja nyt saaneet tuon maailman laivan kääntymään. Mutta se ei toki tarkoita sitä, että meillä olisi edessä vielä helpot ajat, vaan ennen muuta kuntien ja valtion julkisen talouden syvin ja vaikein hetki on vielä edessäpäin.

Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen minun mielestäni hirmu hyvin kuvasi tätä tilannetta. Hän totesi, että tulevan talouskehityksen kannalta yksi suurimmista riskeistä kuitenkin on, että yleisö ja päätöksentekijät alkavat uskoa nyt talouden nopeaan elpymiseen ja talouspolitiikkaa kiristetään liian aikaisin. Elvytystä ei pitäisi vielä lopettaa, ja kaavaillut veronkorotukset jo kesällä 2010 kuulostavat hänestä liian aikaisilta. Varmasti tätä pohdintaa joudumme vielä tässä läpikäymään, missä vaiheessa sitten lähdemme tekemään tuota siirtoa työn verotuksesta entistä enempi kulutuksen verottamiseen.

Arvoisa puhemies! Usein tässä salissa hieman pienemmälle huomiolle jäävät liikunta ja urheilu, ja siksi ajattelin omassa puheenvuorossani myös hieman niitä nostaa esille. Talouden taantumasta ja rahan niukkuudesta huolimatta täytyy olla tyytyväinen siihen, että hallituksemme näkee edelleen urheiluun ja liikuntaan panostuksen tärkeyden ja merkityksen. Tilanne voisi olla helposti se, että näistä rahoista nyt lyhytnäköisesti säästettäisiin. Onneksi nykyhallituksemme tuntee ja tietää vastuunsa ja toimii oikealla tavalla. Ensi vuoden budjetissa niin huippu-urheilu kuin nuorison liikuntaharrastuksetkin ovat saamassa valtiolta lisää rahaa. Budjettiesityksen mukaan määrärahoihin on tulossa vuodelle 2010 lähes 11 miljoonan euron lisäys verrattuna tähän vuoteen. Puhutaan siis varsin merkittävästä lisäsatsauksesta esimerkiksi liikunnan yhteensä noin 130 miljoonan euron budjettiin. Esimerkiksi huippu-urheilun tukemiseen esitetään lähes 42 prosentin korotusta ja antidopingtoimintaankin 33:a prosenttia.

Ja aivan lopuksi, kun tuo kello kovaa vauhtia juoksee, haluan nostaa esille myös vielä tuon seuratukihankkeen, joka jatkuu ensi vuonna, ja sen tavoitteena on ennen muuta se, että seurojen vapaaehtoistyötä tekeville tarjoutuisi mahdollisuudet entistä tehokkaammin jatkaa tätä tärkeää työtä, jollainen on myös liikkuva koulu -hanke, jonka määrärahoja merkittävästi lisäämme.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa lisätään lisäksi 1,7 miljoonalla eurolla myös liikuntapaikkojen rakentamista, ja tämä on järkevää, elvyttävää politiikkaa tässä talouden tilanteessa.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! En ole ainakaan tietoisesti koskaan yrittänyt väittää mustaa valkoiseksi tässä salissa enkä aio sitä nytkään tehdä. Valitettavan moni sitä on tänään yrittänyt täällä kyllä tehdä pitkin päivää. Rehellisesti täytyy sanoa, että sitä on yritetty kyllä ja koe-tettu tehdä varmaan puolin ja toisin salissa laajalti koko repertoaarilta, ei tässä voi ketään suoranaisesti syyttää, yhtä linjaa tai yhtä puoluetta ja yhtä porukkaa.

Puheitten terävöityminen ja oman kehuminen viittaa vahvasti vaalien suuntaan. Siten täällä tänään on toimittu, ja siten on selkeästi näkynyt, että tässä ollaan menossa kohti vaaleja. Toivottavasti tässä nyt ei kukaan mene maitohapoille, kun 1,5 vuotta vielä on aikaa seuraaviin vaaleihin. Mutta kyllä tämä budjettikin tietysti vähän siltä näyttää, että sinnepäin ollaan menossa.

Pidettyjen puheenvuorojen perusteella voisi sanoa, että köyhällä kansalla on erityisen paljon ystäviä. Suurin osa erilaisista ryhmistä, jotka oikeutetusti ovat pyytäneet, joille toki euroja pitää antaa ja joiden asemaa parantaa, on saamassa budjetista jonkinlaista lohtua ja jonkinlaista parannusta todelliseen tarpeeseen. Eilisen Ajankohtaisen kakkosen mukaan toki täytyy sanoa, kun siinä haastateltiin köyhiä ja köyhien ystävää Heikki Hurstia, joka pitää tätä ruoka-aputoimintaa yllä, että heidän lauseittensa mukaan kyllä puhetta meillä riittää, mutta tekoja ei juurikaan. Emme saaneet kovin suurta ylistystä ja kovinkaan kovaa nostetta siitä.

Saa nähdä, miten tämän budjetin kanssa sitten käy, kuinka hyvin se toteutuu ja palaako tässä uskottavuus edes jossain määrin meidän linjallemme. En käy tässä puheessa myöskään valikoimaan ja luettelemaan kohteita, mihin rahaa olisi pitänyt lisää satsata. Niitä löytyy kyllä runsaasti. Kun täällä tänään niitä on käyty lävitse, niin kirjoa löytyy ja niistä puheista varmaan jokainen tie ja siltarumpu on osansa saanut ja tulee vielä tämän loppuviikon aikana saamaan. Tuskinpa paikkoja, mihinkä lisää tarvittaisiin, tarvitsee haeskella. Kyllä ne kaikki tulevat esille.

Sen sijaan käyn vähän tätä tulopuolta lävitse. Minun mielestäni, toisin kuin ed. Heinosen mielestä äsken, tulopuolen laajentamiseen pitäisi ruveta nyt ja heti ja välittömästi. Valikoimaa pitäisi lisätä, ja sitä on tänäänkin toki esitetty monissa puheenvuoroissa. Muutamia mainitakseni pääomaverotuksen korottaminen, pörssiverotus, jätevero ja pakkausvero ovat esimerkkejä, joissa valikoimaa voitaisiin selvästi lisätä ja sitä alijäämää kattaa.

Arvoisa puhemies! Unohtaa ei voi myöskään tuloveron oikeudenmukaisuutta. Meillä, joilla on ollut työtä ja toimeentuloa jatkuvasti, menee paremmin kuin koskaan. Myöskin tämän talon ulkopuolella ihmiset ovat saaneet kohtuullisia palkankorotuksia, joita vielä tällekin vuodelle on langennut. Korot ovat toisaalta alhaalla, inflaatio on nollassa ja useat hinnat jopa laskeneet. Verojakin on vielä alennettu ja erityisesti hyväosaisten kohdalla ihan turhaan. Mielestäni ensi vuoden taulukkoon pitäisikin lisätä sinne 66 400 euron yläpuolelle uusi veroluokka, jossa voitaisiin muutamalla prosentilla korottaa niitä kannettavia veroja. Täällä on monesti sanottu, että se on vain muutaman sadan miljoonan tai muutaman kymmenen miljoonan lisätulo, jos jotain veroa korotetaan, mutta minun mielestäni miljardikin kerääntyy niistä kymmenistä taikka sadoista miljoonista euroista. Eivät ne tule kerralla keneltäkään ryhmältä tai mistään toiminnasta. Pitäisi miettiä.

Ainainen marina siitä, että hyvätuloiset lähtevät täältä, jos veroja korotetaan, minun mielestäni pitäisi lopettaa. Sitä ei minkäänlainen tutkimus tue, päinvastoin: suomalaiset ovat valmiita maksamaan veroja, jos vain niillä veroilla saadaan kunnon palvelut. Näissä palveluissa ja niiden rahoittamisessa sitten näkyykin tämä porvarihallituksen linja. Kaikista valtion työntekijöistä pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon, toiminnat yhtiöittää ja yksityistää. Tavoitteena on mahdollisimman heikot valtion palvelut ja kuntien palvelut. Hyväosaiset voivat sitten näitä palveluita täydentää ostopalveluilla, joilla yksityiset palveluntuottajat tekevät mahtavia voittoja, joita voidaan nostaa ulos sitten pääomaverolla tai jopa ilman verojenmaksua.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen talous on yhä hankalassa tilanteessa, mutta hallituksen miljardien elvytystoimet eivät ole juuri auttaneet tilannetta, kun tiedetään, että alle 1 100 euroa saavien määrä elikkä köyhien määrä on kasvanut vuodessa 100 000 henkilöllä. Sama 100 000 on menetettyjen työpaikkojen määrä. Joidenkin julkistalouden professorien mielestä nykyinen elvytys on jopa miinusmerkkistä, sillä kunnat siirtävät samanaikaisesti investointejaan ja nostavat verojaan. Elvytys on jatkossa kohdistettava julkisiin investointeihin ja kuntatalouteen, eikä sitä ole lopetettava, niin kuin joidenkin kokoomusedustajien mielestä olisi jo mahdollista tehdä.

Veroelvytys ei ole tuonut mukanaan sitä toivottua kulutuksen lisäystä. Suomen Pankin arvion mukaan ollaan nyt tilanteessa, jossa veroprosenttia tulee korottaa vähintään 5 prosenttia. Kunnissa verojen korotuksia onkin luvassa jo ensi vuodelle. Samoin arvonlisäverosekamelskan jälkeen ovat kaikkien hintojen korotukset tulossa. Nämä veronkorotukset eivät kuitenkaan valitettavasti toimi progressiivisesti, vaan ne kohdistuvat kaikille samansuuruisina elikkä pienituloisimmat maksavat näitä suhteessa eniten. Kuntaverotuksen perusvähennyksen nosto oli sinänsä hyvä, mutta valitettavasti se kompensoituu pois näillä kaikilla muilla korotuksilla hintoihin.

Teolliset työpaikat katoavat ja työttömien määrä kasvaa, näin myös budjettikirjan mukaan vahvasti ensi vuonna. Valtio on omilla työpaikoillaan sekä omistamissaan yrityksissä toteuttanut, jos mahdollista, vielä rankempaa vähennyspolitiikkaa kuin yksityiset yritykset. Hallituksen keinot teollisten työpaikkojen pitämiseksi Suomessa eivät vakuuta, kun kelamaksun poistossa syntynyt miljardin vähennys katetaan nyt rokottamalla teollisuutta satojen miljoonien energiaveroilla. Samaan aikaan työllistymistä ei tueta myöskään logistiikan puolella. Kun muun muassa tuossa budjettikirjassa lukee, että Venäjän vienti tulee elpymään ensi vuonna, niin samaan aikaan vedetään pois rahat rajalle rakennettavaksi suunnitellusta rekkaparkista. Ei anneta rahaa edes aloitukseen Haminan ohitustielle elikkä E18:lle siellä lähellä rajan pintaa. Yhä edelleen halutaan kunnilta, muun muassa Kotkalta, lisää rahaa ratapihan rakentamiseen satamaan. Nämä ovat siis kaikki heikennyksiä siihen logistiikkaan ja siihen elinkeinoon, jota siellä nyt tarvittaisiin.

Suuri huoli on myös työttömistä. Työttömien nuorten osuus on kasvanut 60 prosenttia ja pahimmilla alueilla jopa 80 prosenttia vuoden aikana. Yhteiskuntatakuu ei toteudu vaan on vain kaunis ajatus, sillä te-keskuksilla ei ole riittäviä resursseja palvella, saati järjestää tarvittavaa koulutusta. Lasku työttömyyden hoidosta kaatuu näin myös kunnille, samalla kun kunnat kamppailevat yhä suurenevan palvelutarpeen ja heikkenevien verotulojen puristuksessa.

Tilanne on hankala erityisesti niissä kunnissa, joissa pitkäaikaistyöttömyys on perua jo edellisestä lamasta. Tästä maksetaan muun muassa sakkomaksuina useita miljoonia lähes jokaisessa kunnassa. Uutena rasitteena on kunnille tulossa vielä kuntouttavan työtoiminnan velvoitteen laajentaminen ilman rahoitusta samaan tapaan kuin tehtiin juuri alkava vammaispalvelulain laajennus ilman rahoitusta.

Samalla ollaan heikentämässä pitkäaikaistyöttömiä työllistävien tahojen toimintaa, kun nyt suunniteltu, lokakuussa tuleva lainsäädäntöuudistus heikentää huomattavasti kolmannen sektorin ja sosiaalisten yritysten ja muiden mahdollisuutta työllistää niin, että ne eivät saisi enää käyttää sataprosenttista palkkatukea. Tällainen muutos ei missään tapauksessa saa tulla heikentämään niitä vähäisiä keinoja, joita nyt on työllistämisen parantamiseksi.

Vastuullista otetta toivoisi myös valtionyhtiöpolitiikan hoidossa. Yhtiöiden myyntivaltuuksien anominen tässä kohtaa tuntuu käsittämättömältä. Jo vuonna 2007 sosialidemokraatit ovat vaatineet omassa eriävässä mielipiteessään vuosittaista kokonaisselvitystä valtionyhtiöpolitiikasta, mihin suuntaan siinä ollaan menossa, yritys yritykseltä. Tänä syksynä olemme vaatineet selontekoa. Kumpaakaan näistä ei ole ollut näkyvissä. Näin me saamme yksittäisiä myyntivaltuusehdotuksia (Puhemies: 5 minuuttia!) 100 prosentista nollaan tänne varmaan myöskin tulevaisuudessa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuva säästäminen ja leikkaaminen tuo pidemmällä tähtäimellä vain enemmän kuluja ja lisää ihmisten hätää ja epätietoisuutta. Perusterveydenhuoltoa kannattaa kehittää ja lisätä siihen voimavaroja, jotta ihmisille voidaan taata hoito silloin, kun he sitä tarvitsevat. Toimivat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä takaavat sen, että voimavarat kohdistuvat oikein ja tehokkaasti.

Suomalaiset arvostavat toimivia julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ihmiset pitävät tärkeänä julkisten palveluiden kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Hyvin hoidettu julkinen terveydenhuolto parantaa kansanterveyttä ja mahdollistaa muun muassa työssäoloajan ja hyvän toimintakyvyn säilymisen nykyistä pidempään. Tällä hetkellä pienituloiset ja sairaammat ihmiset saavat vähemmän palveluja kuin hyvätuloiset ja terveemmät ihmiset. Kaikki tiedämme, että palvelujen saannin oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus on kiinni siitä, millaisia päätöksiä olemme valmiita tekemään.

Hallituksen talousarvio sisältää esityksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman käynnistämisestä. Sen tavoitteena on väestön terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen. Tavoite on hyvä ja kannatettava. Toivon todella, että näin saadaan väestön terveyseroja kaventumaan ja oikeudenmukaisuus ja ihmisten välinen tasa-arvo toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saannissa nykyistä paremmin. On välttämätöntä, että ohjelman toteutusta arvioidaan säännöllisesti ja asetetut tavoitteet myös saavutetaan. Meidän on hyvä muistaa, että yksityiset terveydenhoitoalan toimijat eivät aidosti pyri sairauksien ennalta ehkäisemiseen, sillä heille hoitotoimenpiteet ovat liiketoimintaa ja yritystoiminnan perusluonteeseen kuuluu ajatus toiminnan kasvattamisesta ja laajentamisesta. Kansanterveyden parantaminen jää paljolti julkisen terveydenhuollon vastuulle.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollon ongelmista on puhuttu paljon, mutta tekoja on ollut valitettavan vähän. Kuntien talousongelmat ja toisaalta tiukka ja lähes pelkästään hintaan katsova kilpailutus yksityisiä palveluntarjoajia valittaessa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa osa vanhuksista ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja hoivaa. Hoitavia käsiä on yksinkertaisesti liian vähän, ja hoitajien työn kuormitus on liian suuri. Suosituksiin perustuva ohjaus vanhustenhoidon laadusta ja henkilöstömitoituksista ei ole riittävä. Tarvitsemme tiukempaa lainsäädäntöä ja ohjausta. Lainsäädäntö ja tiukempi ohjauskaan eivät yksin riitä, jollei hyvän hoidon tuottamiseen ole riittävästi voimavaroja.

Arvoisa puhemies! Kunnat tarvitsevat pikaista täsmäelvytystä, jotta palveluja pystytään turvaamaan heikommassa asemassa oleville, muun muassa lapsille ja vanhuksille. Lomautuksia ja henkilöstön palkkamenoista säästämistä en voi hyväksyä, sillä hoidon tarve ei vähene taloudellisen laskusuhdanteen aikana, vaan päinvastoin palvelujen tarve kasvaa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimintalinja näyttää puhtaasti ideo-logiselta toiminnalta: kevennetään hyvätuloisten verotusta ja laitetaan kuntapäättäjät tekemään niin sanottu likainen työ, jolla kiristetään pienituloisten arjessa pärjäämistä. Kuntapäättäjät joutuvat korottamaan veroja, taksoja ja maksuja sekä leikkaamaan palveluja, lomauttamaan ja irtisanomaan henkilökuntaa, kun rahaa ei ole ja entiset alijäämät painavat lisäksi kuntapäättäjien hartioita. Joudutaan hyvin tarkkaan miettimään, pystytäänkö lakisääteisetkään palvelut turvaamaan. Kuntaveron korotukset ovat luonteeltaan tasaverotyyppisiä, joten ne ottavat suhteessa enemmän pienituloisen eurokukkarosta kuin hyvätuloisen. Näyttää siltä, että hallitus pyrkii rapauttamaan julkisen sektorin toimintaa ja siirtämään palvelujen tuottamista vahvemmin yksityisen sektorin suunnalle tuottavuuden nimissä.

Ollaan hyvin voimakkaasti menossa Amerikan malliin. Verot alas hyvätuloisilta, joten he voivat ostaa terveyspalvelut sieltä, mistä parhaiten saavat. Julkisten palvelujen varaan jäävät saavat verotulorahoitusrippeillä tuotetut palvelut. Se ei myöskään tuo hallituksen hakemaa lisäarvoa, vaan lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja nostaa sosiaaliturvan kustannuksia. Hyvinvoinnin ydinpalvelut on tulevaisuudessakin tuotettava julkisen sektorin vastuulla. Yksityisen sektorin palveluja on järkevää käyttää täydentävinä palveluina julkisen sektorin apuna.

Arvoisa puhemies! Eilen kuuntelin, kun ed. Ukkola kertoi täällä salissa, kuinka kunnille on kertynyt hyvinä vuosina pussinpohjalle pitämistä. Ed. Ukkolan kannattaisi perehtyä oman kaupunkinsa Oulun tilanteeseen tarkemmin. Siellä on syntymässä tälle vuodelle 38 miljoonaa alijäämää ja taksoja ja maksuja ollaan edelleen korottamassa.

Metsäteollisuuden rakennemuutos koettelee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Muutos on merkittävä negatiivisuudessaan aluetalouden näkökulmasta katsottuna. Paperiteollisuuden pääomavaltaisen alan työpaikat tulevat vähenemään. Sijalle syntyvät palvelualan työpaikat näyttävät lisääntyvän, mutta niiden vaikutus aluetalouteen jää huomattavasti alemmalle tasolle kuin paperiteollisuuden työpaikkojen. Tämä köyhdyttää edelleen Pohjois- ja Itä-Suomen jo ennestään alhaista bkt-tasoa. Tilalle tulisi saada korkean tuottavuuden työpaikkoja, jotta merkittäviltä menetyksiltä vältyttäisiin.

Lisäksi haluan nostaa esille metsäteollisuuden alhaisen panostuksen tutkimukseen, jos sitä verrataan esimerkiksi Nokiaan tai lääketeollisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaan: metsäteollisuus käyttää alle yhden prosentin liikevaihdostaan, kun vastaavasti Nokia 10 prosenttia ja lääketeollisuus 20 prosenttia. Kehittämistyötä voitaisiin lisätä ja nopeuttaa biodieselin jatkokäyttömahdollisuuksia esimerkiksi biomuovien tutkimus- ja kehittämistyönä.

Arvoisa puhemies! Kunnille lisävastuuta, se on hyvin useassa puheenvuorossa tullut esille tänäkin päivänä tässä salissa. Pitkäaikaistyöttömien kuntouttava työtoiminta laajenee koskemaan myös yli 25-vuotiaita, mikä tarkoittaa kunnille lisää kustannuksia noin 200 miljoonaa euroa per vuosi. Tukityöllistäminen tulee entistä vaikeammaksi, kun samaan aikaan tulee EU:n taholta niin sanottu de minimis -sääntö, mikä rajoittaa julkisen tuen 200 000 euroon kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi Kainuussa tämä tarkoittaa 500:aa uutta työtöntä. Yhdistyspohjalta toimivat työpajat ovat todellisen ongelman edessä. Myös Paltamon työllisyyshankkeelle tämä aiheuttaa merkittävää haittaa, koska se toimii yhdistyspohjalta. Paltamon työllisyyshanke on hallituksen hyvässä suosiossa, joten hallitus varmaan hoitaa kyseisen ongelman pois päiväjärjestyksestä.

Nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävästi. Kainuussa oli heinäkuun lopussa 996 alle 25-vuotiasta nuorta työtöntä. Kainuun työttömistä 17 prosenttia on nuoria. Määrä on kohonnut jo kolmen vuoden takaisiin lukemiin, vaikka samanaikaisesti nuorten ikäluokat ovat selvästi pienentyneet. Tilanne on erityisen vaikea, kun uuden työvoiman kysyntä on myös hiipunut. Nuorisotyöttömyys on Kainuussa vakava ongelma, sillä pitkittyessään työttömyys voi johtaa nuorten syrjäytymiseen. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat nuoret. Vaikein tilanne on nyt Kajaanissa, jossa oli heinäkuun lopussa 666 alle 25-vuotiasta työtöntä.

Viime aikojen keskeisin menetys on ollut UPM:n Kajaanin paperitehdas, jonka lakkauttamisen yhteydessä irtisanottiin 535 henkilöä. UPM:n Kajaanin tehtaan lopettaminen näkyy irtisanomisaikojen päätyttyä (Puhemies: 5 minuuttia!) myös työttömyyden kasvuna. Lisäksi työpaikkoja vailla on 119 henkeä ja aikuiskoulutuksessa 100 henkeä. Ed. Kalli eilen väitti, että Kajaanin tilanne olisi suhteellisen hyvä. Ei pidä paikkaansa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Piirainen puuttui äärimmäisen tärkeään asiaan. Hän viittasi tähän de minimis -säännön uuteen tulkintaan, jota ollaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelemassa. Jos kuulin oikein, niin edustaja sanoi, että asia olisi ratkennut jo, mutta se ei onneksi pidä paikkaansa. Tässä on selvittelytyö menossa siinä, mitä itse asiassa Euroopan komissio vaatii tämän de minimis -tuen suhteen ja mikä on kansallinen tulkinta, eikä ole ollenkaan selvää se, että kolmannen sektorin organisaatiot, yhdistykset, laitettaisiin EU:n vaatimuksesta yritysten kanssa rinnakkain, niin että heillä olisi myös tämä 200 000 euron julkisen tuen katto kolmen peräkkäisen vuoden aikana. On suorastaan mieletöntä, jos kansallinen tulkinta on paljon tiukempi kuin se, mihin Euroopan unioni ohjaa, koska se tarkoittaa käytännössä koko kolmannen sektorin työllistämistoiminnan loppumista.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan nyt ottaa tähän tärkeään asiaan myöskin kantaa, koska on tärkeää, että kaikki edustajat tässäkin salissa heräävät nyt siihen, onko meillä ensi vuonna kolmannen sektorin työllistämisapua ollenkaan tarjolla. Tämä on erityinen kysymys kunnille, koska kuntien sakkomaksut uhkaavat kasvaa merkittävästi ensi vuonna, jos me otamme käyttöön ainakin tämän de minimis -käytännön. Nimittäin ryhmäpoikkeusasetuksella, huolimatta siitä, että tuki olisi vain 50 prosenttia ja vajaakuntoisten osalta 75 prosenttia palkkakustannuksista, tulokset kuitenkin volyymiltaan saattaisivat jäädä hiukan suuremmiksi. Toivonkin nyt, että kaikki kansanedustajat vaikutamme siihen, että löytyy sopiva ratkaisu, kun tämä lokakuussa sitten tulee eduskuntaan. Nyt on kysymyksessä kyllä todella iso asia, varsinkin sen vaikutukset tulevat olemaan mahdottoman suuria työllisyyttä ajatellen ensi vuonna.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi on aivan oikeassa siinä, että tämä asia ei ole vielä ratkennut. Omien tietojeni mukaan esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa, on löydetty sellaisia ratkaisuja, joita tutkitaan tällä hetkellä Suomessakin, voitaisiinko niitä soveltaa meidän lainsäädäntöömme ja sillä tavalla välttää tämä kolmannen sektorin ja esimerkiksi sosiaalisten yritysten toiminnan vaikeutuminen, johon tämä de minimis -sääntö johtaisi.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Taloustilanne ja tulevan vuoden budjettinäkymät ovat kovin erilaisia kuin vuosi sitten. Silloin pohdittiin, miten saadaan inflaatio pidettyä kurissa, nyt hallitus tekee elvyttäviä ratkaisuja, jotka parantavat työllisyyttä. Sitä kautta pidämme kotimaan talousrattaat pyörimässä tässä vaikeassa vientitilanteessa. Vaikka merkkejä taantuman pysähtymisestä on, Suomen vientivetoinen talous ei lähde nousuun niin helposti.

Rahoitusmarkkinoiden tila on edelleen epävakaa. Osalla yrityksistä on taloudellisia vaikeuksia. Erityisesti puutetta on käyttöpääomasta, siitä johtuen ensi talvena konkurssien määrä tulee kasvamaan. Onneksi alhainen korkotaso pelastaa monen yrityksen. Samaten Finnvera auttaa suhdannelainojen avulla useita yrityksiä pahimman taantuman yli. Pankkien tilanne on onneksi kesän aikana tasaantunut. Yritysten tilannetta helpotetaan laskemalla verotuksen viivästyskorko 7 prosenttiin.

On tärkeää suunnata elvytysratkaisuja liikenneverkon kuntoon, sillä monet niistä investoinneista on tehtävä joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Laaja väylähankkeiden paketti on jopa 530 miljoonaa euroa. Elvyttämisen kannalta on hyvä painottaa niitä hankkeita, joita voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Budjetissa turvataan valtakunnallisen kosteus- ja hometalkoiden rahoitus. Opetusministeriön kautta suunnataan 38 miljoonaa euroa sekä kehyksistä 10 miljoonaa homekoulujen peruskorjausavustuksiin. Tätä tukee esitys, jossa rakennusalan työttömille ja lomautetuille tarjotaan muuntokoulutusta korjausrakentamisen osaajiksi.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaikka maailmalla on jo näkyvissä merkkejä talouden elpymisestä, ovat näkymät Suomessa vielä pitkään ankeat. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen ensi vuoden budjettiesitys, samoin kuin tämän vuoden toinen lisätalousarviokin, on voimakkaasti elvyttävä. Valtionvelka lisääntyy esityksen mukaan ensi vuonna 13 miljardia euroa. Tänä vuonna valtionvelka kasvaa reilulla 10 miljardilla eurolla. Niin kuin on todettu, keskeinen syy ovat viennin vähenemisestä seuranneet verotulojen vähenemiset. Tämä budjettiesitys, samoin kuin hallituksen toinen lisätalousarvio, on jatkoa hallituksen vahvalle elvytyspolitiikalle, jossa keskeisellä sijalla ovat olleet rahoitusmarkkinoiden toimivuus sekä nopeasti työllisyyttä parantavat investoinnit.

Hallitus panostaa nyt vahvasti väylärakentamiseen, johon osoitetaan esityksessä 530 miljoonaa euroa. Tärkeän pääradan kunnostamiseen välillä Seinäjoki—Oulu osoitetaan 40 miljoonaa euroa. Perusväylänpitoon esitetään teiden osalta 530 miljoonaa euroa ja radanpitoon 355 miljoonaa euroa. Yksityisteiden määrärahat ovat 23 miljoonaa euroa. Vaikka liikenneväyliin panostetaan merkittävästi, olisi Pirkanmaallakin kaivattu vielä enemmän rahaa perustienpitoon sekä pääteiden liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Hämeenkyrön ohitustiehanke on odotuslistalla päällimmäisenä.

Pirkanmaan kannalta tärkeätä on, että Tampereen teknillisen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan rahoitus turvataan.

Tuloveron keventäminen kohdistuu nyt vain kaikkein pienituloisimmille ihmisille. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta on merkittävä parannus kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärän korotus 1 480 eurosta 2 200 euroon. Hallitusohjelman mukaisesti eläkkeensaajien verotus ei muodostu palkkatuloverotusta kireämmäksi. Takuueläke on tulossa, ja lapsiperheiden etuja sidotaan jatkossa indeksiin.

Veteraanien kuntoutusmäärärahoja lisätään. Erityinen 50 euron suuruinen veteraanilisä on tulossa 1.9.2010 lähtien, ja se kohdistuu pienituloisille ja eniten hoitoa tarvitseville rintamaveteraaneille.

Kuntien ahdinkoa helpotetaan lisäämällä kuntien valtionosuutta 760 miljoonalla eurolla sekä panostamalla edelleen homekoulujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteistöihin.

Työllisyys on yhteiskunnan tärkeimpiä hoidettavia asioita. Erityisesti nuorten työllisyyttä pyritään monin toimin edesauttamaan. Työllistämisen kustannuksia alennetaan 1 miljardilla eurolla, ja tätä palvelee myös työmatkakustannusten keventäminen.

Hallitusohjelman mukaisesti ruuan arvonlisäverotus kevenee nyt lokakuun alusta 12 prosenttiin. Tämä tuntuu erityisesti pienituloisissa perheissä. Ruuan verotus on meillä ollut muihin EU-maihin verrattuna Tanskaa lukuun ottamatta EU-maiden korkein. Pidän hyvänä, että myös ravintolaruuan arvonlisävero alenee ensi vuoden heinäkuun alusta elintarvikkeiden arvonlisäveron kanssa samalle tasolle. Ymmärrän sen, että tässä taloustilanteessa joudutaan verotuloja lisäämään arvonlisäveroja korottamalla.

Maatalouden osalta on hyvä, että Makeran rahoitusta varmistetaan lisätalousarvion 8 miljoonalla ja varsinaisen talousarvion 30,9 miljoonalla eurolla. Samoin Kemera-rahoitukseen on tulossa lisää rahaa, lisäbudjetissa 12 miljoonaa ja varsinaisessa budjetissa 3,3 miljoonaa euroa.

Maatalouslomitukseen on tulossa yksi lomapäivä lisää, ja myös turkistarhaajien lomitus on nyt toteutumassa 14 päivänä vuodessa.

Maatalous painii nyt vakavan kannattavuuskriisin kanssa. Suomessakin maidon hinta on romahtanut ja erityisesti viljan hinta on nyt merkittävästi alempana muiden EU-maiden hintatasoa. Viljamarkkinoiden toimivuuden ja myös kotimaisen, salmonellavapaan valkuaisrehun saannin kannalta on tärkeää uudelleen selvittää kotimaisen bioetanolin tuotantomahdollisuus.

Vesihuoltomäärärahat ovat budjetissa tarpeeseen nähden riittämättömät. Valtakunnassa on lukuisia tärkeitä vesihuolto- ja siirtoviemärihankkeita vireillä, ja niiden toteuttamiseen tulisi löytää rahoitus.

Maatalouden kannattavuuteen ministeri on pyrkinyt kaikin keinoin vaikuttamaan tehokkaasti. Mielestäni hallituksen on eduskunnan tahdonkin mukaisesti huolehdittava myös alan osaamisesta. Tutkimuksen ja neuvonnan resursseista on huolehdittava.

Arvoisa puhemies! Eduskuntaa on viime päivinä puhuttanut toiseen lisätalousarvioon sisältyvä valtionyhtiöiden myyntivaltuus erityisesti Destian osalta. Destian osalta hyväksyn toimet, joilla yhtiön toimintaa voidaan vahvistaa tai monipuolistaa, mutta yhtiön myyntiä kilpailijoille en pitäisi järkevänä, sillä toimijoiden väheneminen markkinoilla saattaisi näkyä pian väylähankkeiden ja tienpidon kustannusten nousuna.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen talous on hyvin paljon riippuvainen maailmantalouden liikkeistä, ja kuten tiedämme, tänä vuonna maailmantalous on syöksynyt syvälle lamaan ja Suomen bruttokansantuote on pudonnut vähintään samassa suhteessa. Meidän suomalaisten vaihtoehtona on hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja siinä tulojen kohdentaminen oikein tai etuisuuksien voimakas leikkaaminen ja verojen korottaminen.

Vanhasen kakkoshallitus on valinnut elvyttävät toimet sillä tavalla, että tavallisten kansalaisten ei tulisi kärsiä tästä kohtuuttomasti. Jokainen varmasti joutuu katsomaan omaa talouttaan, mutta edellisen laman leikkaukset johtivat suurtyöttömyyteen ja hyvin toimivien yritysten konkurssiin. Nyt hallituksen lähtökohta myös vuoden 2010 budjettia valmisteltaessa on ollut se, että julkinen sektori, sen talous, pysyisi tasapainossa ja toisaalta yritykset voisivat toimia niin, että ne voisivat jatkaa tuottavaa toimintaa ja työllistää. Tosin valtion ja julkisen sektorin talouden ylläpito edellyttää järkyttävän suurta lisävelanottoa, josta olen erityisen huolestunut. 13 miljardin lisävelan ottaminen ei ole pieni asia, vaikka Suomi onkin kohtuullisen vakavarainen taloudeltaan. Siksi valtion lisävelan tai valtion lisäsatsauksien vaatiminen on osin vastuutonta, koska me olemme kaikki samassa veneessä, myös kuntapäättäjät, ja kuntapäättäjillä on oma verotusoi-keus ja vastuu palvelujen tuottamisesta.

Hallitus on huomioinut heikompiosaiset paremmin kuin mikään muu hallitus tätä ennen. Yli kahteenkymmeneen vuoteen ensimmäisen kerran muutetaan perusvähennystä, joka nousee 1 480 eurosta 2 200:een. Esko Ahon hallitus teki sen muuten viimeksi, kaikki muut ovat vasemmistohallituksen leikkauksia tuossa välillä. Takuueläke, joka tulee vähäosaisten hyväksi, toteutuu 2011, lapsiperheiden etuisuudet sidotaan indeksiin 2011, elintarvikkeiden alvi pudotetaan 12 prosenttiin ja sen jälkeen myöskin ravintoloiden alvi 13 prosenttiin. Keskustan eduskuntaryhmä muuten vaati elokuussa, että meille ei käy sellainen malli, että ravintoloiden alvi pudotetaan 14:ään ja sitten ruuan alvin alennuksesta luovutaan, jolloin tämä kompromissi, johon päädyttiin, on erinomaisen hyvä. Nyt ravintoloiden ja elintarvikkeiden arvonlisäverotus tasaantuu samalle tasolle.

Kuntien tuloja vahvistetaan peräti 800 miljoonalla eurolla, jossa on monia kohdennuksia, jotka parantavat kuntien taloutta ja antavat kunnille mahdollisuuden kohdentaa oikein näitä saamiaan varoja. Veteraanit saavat, niin kuin täällä äsken mainittiin, myöskin oman osansa kuntoutuksen toteuttamiseksi, ja liikenteeseen laitetaan aika merkittävät määrät.

Lounais-Suomen osalta täytyy valitettavasti todeta, että muu Suomi on kyllä hyötynyt valtavan paljon näistä liikenneinvestoinneista suhteessa Lounais-Suomeen. Me olisimme odottaneet, että Nousiaisten liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi olisi saatu lisää rahaa. Toisaalta Ulasoorin eritasoliittymä Porissa olisi voitu tähän ottaa, ja tietysti huolettaa Rauman meriväylän syventämisen rahojen puute. Myös Pori—Söörmarkku, Valtatie 8:n jatko, täytyy saada Vt 8:n kunnostamishankkeeseen mukaan, ja Vt 8 tulee ottaa esille.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, olen tyytyväinen myös tästä yliopistokeskusten rahoitusjärjestelystä, joka nyt turvaa rahoituksen.

Otan turvallisuusasian ihan viimeksi esille ja totean, että erittäin tärkeää on, että poliisit saavat nyt rahaa sillä tavalla, että ei tarvitse panna poliiseja työttömiksi. Mutta kun meilläkin siellä Porissa tapahtui vakava liikenneonnettomuus, jossa nuori kuljettaja ajoi humalassa puuhun ja kolme nuorta kuoli, niin haluan todeta, että viimeisen vuosikymmenen aikana, kun poliisin resurssit ovat vähentyneet — nythän muutaman vuoden aikana niitä on parannettu — seurauksena on ollut se, että poliisi on joutunut vetäytymään liikennevalistuksesta kouluissa ja asenteissa on pahasti vikaa, ja mikäli viranomaisten ja poliisin ammattitaitoa ei niissä käytetä, niin me voimme tottua tulevaisuudessakin tähän synkkään suuntaan.

Vielä olen tyytyväinen, että maatalouteen investoidaan. Nyt pitäisi nähdä myös maatalousyrittäjien haasteet ja ongelmat, kun täällä on joskus irvailtu, miten maataloudessa saa EU-tukia. Nythän kannattaa sitten halukkaiden alkaa maatalousyrittäjiksi ja kokeilla, miltä se tuntuu. Ainakaan työn puutetta siellä ei ole. Rahasta saattaa kyllä tulla puute.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kaltiokumpu kertoi, että tämä hallitus ei leikkaa vaan elvyttää. Kyllä se myös leikkaa. Työnantajan eläkemaksun poistaminen aiheuttaa ensi vuonna jättimäisen loven valtion eläkemenoihin. Työnantajan kelamaksun poistaminen maksaa 1,1 miljardia vuodessa. Vaje aiheuttaa ongelmia monille ministeriöille, esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeri joutunee käymään lopulta jopa laitoshoidossa asuvan lompakolla, kun rahoja eläkemaksujen kutistumiseen etsitään. Laitoshoidon enimmäismaksua aiotaan nostaa 82 prosentista 85 prosenttiin asiakkaan nettotuloista. Mitä tämä on muuta kuin leikkaamista?

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että työmarkkinaosapuolet sopivat kelamaksun poistosta ja tämä kelamaksu täytyy myöskin hoitaa, mutta on huomattava, että tämä kelamaksun poisto tuo pelkästään tänä vuonna 248 miljoonaa euroa suoraan kunnille eli tämä ei ole kunnilta leikkaus vaan nimenomaan kunnille palautuvaa rahaa.

Näiden muiden muutosten osalta voin todeta, että nämä muutokset, joita tähänkin budjettiin ensi vuodelle sisältyy nimenomaan heikompiosaisten osalta, eivät ole leikkauksia. Ne ovat suoraan tuen siirtämistä näille vähäosaisille, vai mitä on alvin vähennys ruokaan? Se tulee kaikille vähäosaisille ja vähävaraisille ja myöskin pe-rustulon vähennys. Ne ovat erittäin merkittäviä toimia.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On nyt aivan turha väittää, ettei kelamaksun poistoa työnantajilta tarvitse korvata. Siis varsinainen sopimushan oli, että se poistui nimenomaan yksityisiltä työnantajilta, ja kunnat saivat sen ikään kuin lisukkeena, mutta kyllä se nyt vaan se miljardi on korvaamatta, ja on aika kummaa kuvittelua, että miljardi voitaisiin ottaa jostakin sitä kattamatta. Sehän oli tarkoitus ja nyt ilmeisesti vieläkin on tarkoitus kompensoida energiaveroja korottamalla. Nyt kun energia- ja sähköverot pitäisi ottaa sitten pois Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, niin sitten se menee siihen. Sitten ei edes näennäisesti olla korvaamassa sitä.

On todella totta niin, että ruuan alvin alennus on parasta, mitä pienituloisille voi tehdä, mutta seuraavana kesänä yleistä alvia korotetaan niin, että valtio kerää nettona 600 miljoonaa, ja se tarkoittaa sitä, että 600 miljoonaa alvissa otetaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sillä tavalla, että se koskee kaikkein pienimpiä kaikkein pahiten. Tällaista tanssia tämä on.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun Suomen yhteiskunnassa yritetään selvitä historiallisesti hyvin syvästä lamasta, jossa me tarvitsemme kaiken yhteisen näkemyksen siitä, että vähempiosaisia pitää auttaa ja näitä pitää tukea, ja meidän verotuotot kunnissa ja valtiolla koko ajan vähenevät, (Ed. Erkki Virtanen: Mistähän syystä?) niin en voi ymmärtää sitä ajatusta, että se pitäisi ottaa lisävelalla tai jotenkin muuten hoitaa, kun me otamme nyt jo 13 miljardia lisää velkaa. Mistä te löydätte ne velkojen maksajat myöhemmin? Kyllä nämä tulosiirrot suoraan velasta suoraan hyvinvointiin ovat merkittävän suuret.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvä asia, että verotuotot pienenevät, jos veropohjaa on kavennettu niin kuin on kavennettu. Perusongelmahan on se, että iso verolinja on keventänyt hyvätuloisten ja omistavien kansalaisten verotaakkaa. Verotuksen painopiste on siirretty kuntatasolle kunnallisveroihin ja palvelumaksuihin, kaiken kaikkiaan välillisiin veroihin. Koko tämä verotaakka yhteenlaskettuna jo ensi vuonna, pienituloisten kokonaisverotaakka, kasvaa, ja kyllä se tarkoittaa silloin, että kun valtio on oman leikkauslistansa ulkoistanut kuntien tehtäväksi, niin kunnissa ne, jotka elävät kädestä suuhun ja käyttävät kunnallisia palveluita kaikkein eniten — lapsiperheet, sairastavat, ikääntyneet ihmiset — joutuvat tämän ison veroalen maksun maksamaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionvelka kasvaa, mutta kannattaa nyt miettiä, missä tilanteessa kuitenkin olemme olleet. Vielä viime vuodenvaihteessa valtion nettovelka oli miinusmerkkinen. Valtio oli antanut enemmän velkaa kuin se oli itse ottanut. Minunkin allekirjoittamiani velkakirjoja on Valtiokonttorissa muutaman kymmenen miljoonan edestä, ja Suomen valtionvelka oli Euroopan toiseksi pienin. Tässä tilanteessa, jossa olemme syvässä kriisissä, jossa tarvitaan rahaa myös kunnille, jotta ne voivat huolehtia palveluista, niistä kaikkein heikompiosaisista, tarvitaan siirtymävaiheessa vähän lisää velanottoa. Aivan samat puheet siitä, kenen maksettavaksi me nämä velat jätämme, käytiin 90-luvun alussa. Kyllä ne velat tulivat sen jälkeen maksetuiksi ja tulevat nytkin.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tämä arvonlisäveron alennus ruuasta vähittäiskaupassa menee kuluttajan hyödyksi, niin tämä on todella hyvä asia, mutta uskallan epäillä sitä. Hinnat ovat jo nyt nousseet.

Sitten toinen asia, mikä tässä on: kun arvonlisäveroa ei pudotettu ravintolapuolella, niin ainakin minulle soitti eräs matkailuyrittäjä ja sanoi, että hän joutuu noin kahdestakymmenestä työntekijästä neljä sanomaan irti juuri sen takia, että eriarvoistetaan nyt tämä ravintolapuoli.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ihan lyhyesti tuohon äskeiseen debattiin kelamaksusta. Panin mielenkiinnolla merkille tässä budjetin käsittelyssä ja lähetekeskustelussa, että sosialidemokraattien ryhmä ei enää puuttunut kelamaksujen poistoon, ainakaan julkisesti tässä salissa. Sen sijaan vasemmistoliitosta on kyllä esitetty kritiikkiä, mutta sosialidemokraattien osalta tätä kritiikkiä, mitä oli aikoinaan, kun eduskunta sääti tämän lain, ei enää kuultu. Johtuneekohan se siitä, että kelamaksusta hyötyi myöskin valtiotyönantaja, kuntatyönantaja? Se oli tehty täsmäelvytyksenä tähän lamatilanteeseen, jotta yritykset ja kunnat pystyisivät työllistämään ja jaksaisivat työllistää. Eli tarkoitus oli nimenomaan tässä lamatilanteessa auttaa tätä tilannetta.

Ruuan arvonlisäveron osaltakin on mielenkiintoinen tilanne, että sosialidemokraatit ovat sitä kyllä johdonmukaisesti koko ajan vastustaneet. (Ed. Mustajärvi: Ja me kannattaneet!) Sen sijaan vasemmistoliitto tässä on poikennut, ollut hallituksen linjalla ja kannattanut tätä alennusta. Tässäkin poikkeavat nyt sitten suurimpien oppositiopuolueitten kannat hyvin merkittävissä, laajakantoisissa asioissa aivan toisistaan.

Mutta hyvät ystävät, minä panin sivuun tuon kirjoitetun puheen ja ajattelin tämän loput 3,5 minuuttia käyttää vähän tulevaisuuden miettimiseen. Kun tämä budjetti on alijäämäinen 13 miljardia euroa ja kunnat tulevat ottamaan vähintään 1 miljardin euron lainan pitääkseen yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja budjetin tasapainossa, tietää se sitä, että meidän julkinen taloutemme velkaantuu erittäin merkittävällä tavalla. Jos valtion ensi vuoden budjetin joka neljäs euro on velkamarkka ja velkaeuro, niin se huolestuttaa kyllä, miten me tulevaisuudessa pärjäämme. Kuluvan vuoden budjettia katetaan jo noin 10 miljardin euron velalla, ja tiedossamme on tämänhetkisten suhdanne-ennusteiden mukaisesti, että edes talouskasvu ei riitä siihen, ettei myöskin 2011 budjetti tulisi olemaan voimakkaasti alijäämäinen.

Pahimmat ennusteethan ovat valtiovarainministeriössä olleet sen suuntaiset, että tämä taloustaantuma aiheuttaa julkiselle taloudelle noin 50 miljardin euron lisävelan. Silloin kun velka on suuri mutta korot ovat pienet, niin tietenkin katsotaan tämän päivän budjetista, että tästä voitaisiin jotenkin selvitä. Mutta kun oletettavissa on, että muutkin maat elvyttävät vielä lisää velaksi, rahakoneet pyörivät, se tietää sitä, että rahan hinta lähtee markkinoilla nousemaan. Jos te katsotte esimerkiksi valtion velkamäärän, 100 miljardia euroa, ja lisäätte siihen vaikka nyt pari kolme prosenttia lisäkorkoa, niin se tietää välittömästi, että se velan määrä alkaa vaikuttaa aivan toisella tavalla meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme ja suunnitelmiimme kuin tällä hetkellä edes osaamme kuvitella.

Minä muistan silloin markka-aikana, kun kysyttiin aina, minkälainen määrä on rahaa, jos on 1 000 miljoonaa markkaa eli 1 miljardi markkaa, mitä se niin kun käytännössä tarkoittaa, jotta me ihmiset ymmärtäisimme, mistä on kysymys. Se oli siihen aikaan kilometrin korkuinen jono sadan markan seteleitä niin tiiviiseen pinkkaan kuin niitä yhteen saadaan. Kilometrin korkuinen jono sadan markan seteleitä oli miljardi markkaa. Jos me nyt kerromme sitten sen 14 miljardia, mitä julkinen talous nyt velkaantuu, kuudella, niin me pääsemme 84 miljardiin markkaan, mikä tarkoittaa sitä, että julkinen talous ottaa tämän hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseksi ensi vuonna 84 kappaletta kilometrin korkuisia jonoja sadan markan seteleitä niin tiiviissä nipussa kuin niitä pystytään ottamaan. Oppositio kertoo, että me tarvitsemme vielä lisää velkaa. Meillä on täällä erilaisia toivomuksia ja sanotaan, että kylmä hallitus ei ole näitä ja näitäkään toteuttanut, että me otamme nyt ainakin 1 miljardin verran lisää — eli 6 kilometriä jälleen lisää velkaa. (Ed. Salolainen: Eihän meillä ole edes varastoa sitä varten!)

Minä tarkoitan tällä kaikella sitä, että kun me joulukuussa äänestämme valtion budjetista ja keskustelemme siitä, minkälaisia varjobudjetteja on tehty, niin olen kahtena viime joulukuuna äänestänyt ja laskenut yhteen niitä opposition esityksiä. Eivät ne ole olleet miljardi, eivät 2 miljardia, vaan ne esitykset yhteensä sieltä oppositiosta ovat olleet 10 miljardia euroa, mitä on tullut niitä esityksiä, kun halutaan valtion budjettiin lisää menoja. Jos sen menon kohdalla olisi samalla sanottu, että kun minä haluan tähän ja tähän tienpätkään määrätyn määrän euroja, niin vastaavasti otetaan se leikkaus tästä ja tasapainotetaan, niin sehän olisi ollut vastuullista politiikkaa. Mutta opposition politiikka on tällä hetkellä se, että tehdään lisää niitä kilometrin korkuisia jonoja ja ajatellaan, että kyllä maakunta maksaa, tulevat sukupolvet maksavat. Luotetaan siihen, että talouskasvu on niin voimakasta, että se pystyy maksamaan.

Hyvät kollegat, ihan lopuksi, koska suositeltu 5 minuuttia on kulunut umpeen, minua pelottaa vähän tulevaisuus. Minä pelkään, että seuraava eduskunta ei pysty kehittämään yhteiskuntaa tällaisella velan määrällä, niin kuin me toivomme. Minä toivoisin, että vastuullinen oppositio ja vastuullinen hallitus miettisivät kaikin keinoin, miten velkamäärää pystytään hillitsemään, eikä mennä näin eteenpäin. (Ed. Mustajärvi: Palautetaan varallisuusvero!)

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Salo mittaili kilometreinä rahapinoja, kuinka kalliiksi tilanne tulee tälle yhteiskunnalle. Ahon hallitus teki niitä virheitä, että se leikkasi etuja ja kasvatti työttömyyttä ennätysmittoihin, olikohan 600 000—700 000 työtöntä Suomessa silloin. Ja niin kuin täällä todettiin jo, vieläkin ne työttömät ovat työttömiä ja tässä yhteiskunnassa sitä laskua maksetaan, kymmenen vuoden päästä.

Samaa laskua maksetaan nyt, kun otetaan velkaa, varmaan kymmenen vuoden päästä, mutta siellä ovat ihmiset töissä eikä ole semmoista inhimillistä hätää, että joutuu työttömäksi ja tyhjän päälle. Mieluummin älkää tehkö samoja virheitä kuin Ahon hallitus, silloinen porvarihallitus, teki, mikä aiheutti valtavan työttömyyden ja 100 000 yritystä meni silloin nurin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Pitää tämä inhimillinenkin puoli ottaa huomioon.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos lasketaan yhteen, niin kuin tässä äsken puheenvuorossa ed. Salo sanoi, kaikki esitykset kaikista, niin muistelenpa vaan kokoomuksen omia talousarvioaloitteita edelliseltä kaudelta: jos niihin lasketaan jokaisen edustajan omalta maakunnaltaan tekemät aloitteet, niin aikamoisia miljardimääriä taitaa niissäkin olla olemassa. Me olemme sosialidemokraatteina nämä omat vaihtoehtobudjettimme rakentaneet siihen miljardiin, mutta niin, että niissä on myöskin tulopohjaa kasvatettu.

Ja jos hämmästellään, että oppositiossa ollaan kahta eri mieltä muun muassa ruuan arvonlisäverosta, niin kummallisempaa minun mielestäni on se, että hallituspuolueessa ollaan niin eri mieltä ruuan arvonlisäveron alentamisesta, koska hallituksessa kuitenkin niitä linjoja yritetään viedä eteenpäin. Sosialidemokraatit eivät ole vastustaneet kelamaksun poistoa, vaan sitä, millä se on kompensoitu, elikkä on kaadettu koko lasti meidän vientiteollisuutemme niskaan.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hieno kuulla kollega Salon juurta jaksaen olevaa matemaattista oppituntia meille erustajille täällä. Siinä oli muuten täyttä asiaa. Se täytyy sanoa, että sen loppuosuus, kun ed. Salo kuvaali kauhukuvilla tulevaisuutta, on kyllä toisaalta totta, mutta mä luulen, jotta viime lama opetti sen, että tämä nousukausikin finanssimaailmas olisi kaikkien hallussa toisella lailla, että ei ruvettaasi rusinoja pullista keräämään. Eli työllä tämä Suomi on ennenkin rakennettu, tullahan rakentamahan ja toivotahan, että nuorisotyöttömyys, nuoret, saarahan työn pariin.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaalle: Eiköhän se kuitenkin ollut niin, että Ahon hallitus joutui torjumaan kotikutoista lamaa eikä silloin kuitenkaan leikannut näitä sosiaalietuuksia, vaan joutui todellisen kuilun partaalla oikaisemaan sen kehityksen, mikä oli virheellisen politiikan seurauksena syntynyt. Varsinaiset leikkaukset tehtiin vasta Lipposen hallitusten aikana ja niillä velkamäärää tasapainotettiin. Aivan sama on meillä kyllä edessä tässä jatkossa hallituksen väristä riippumatta, ja kyllä on pakko yhtyä ed. Salon pelkoihin siitä, että kyllä tuota velanottoa on hillittävä ja katsottava, mihin ne rahkeet todella riittävät.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun työhuoneessani kuuntelin ed. Salon, valtionhoitajapuolueen edustajan, puheenvuoroa, hämmästelin hänen puheenvuoroaan, kun hän sanoi, että oppositio ei esittänyt mitään, mistä otetaan. Ed. Salo, te olitte paikalla, kun pidin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoroa. Paljonko Suomi maksaa Britannian jäsenmaksuosuutta? Miettikää sitä, kyllä siinä tulisi Vaasan vaalipiirin perustienpitoonkin monenlaisia kohteita. Tällä hetkellä tilanne on se, että me syömme perustienpidon osalta 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja sehän tulee kalliiksi tällä hetkellä. Ja hallitus ei esitä yhtään kohennusta siihen vaan alennusta yksityistienpitoon saman rahamäärän. Arvoisa ed. Kaltiokumpu, lukekaa asianomainen sivu.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni oli kirvoituttaa, tein sen tietoisesti ja tarkoituksella ja pyydän anteeksi kyllä ed. Vistbackalta, että nyt en muistanut tätä opposition esitystä, joka on toistunut jo viitenä kuutena talousarviovuotena ja jossa he esittävät kuningaskunnalta näitä EU-tukia pois. Nyt minä luotankin ed. Vistbackan kollegaan, perussuomalaisten puheenjohtajaan, joka on EU-parlamentissa, ja toivon, että myöskin oma viiteryhmäni antaa tukea, niin että tämä epäoikeudenmukaisuus sieltä poistuu. Nyt teillä on voimaa, minä uskon, että nyt se korjaantuu.

Mutta ihan lyhyesti ed. Kankaalle. Minä en ottanut kantaa sanallakaan Ahon hallituksen hyviin enkä huonoihin tekoihin, en virhearviointeihin enkä muihin. Minä kerroin, että minä katson veronmaksajana ainoastaan tulevaisuuteen tästä päivästä eteenpäin, kun tiedän, että minun lapseni ja mahdollisesti lapsenlapsenikin joutuvat maksamaan näitä velkoja takaisin johtuen siitä, että talouskasvu ja Nokia eivät meitä enää auta niin kuin 1990-luvun alussa. (Puhemies: Minuutti täyttyi!) Nyt meillä vain ikääntyvä väkimäärä lisääntyy ja kulut lisääntyvät.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun jälkeen voin ristiä tämän puheeni niin kuin olin jo ennakkoon ajatellutkin: "Olemme kaikki samassa veneessä". Vanhasen hallituksen talouspolitiikan linja on selkeä. Taloutta on elvytetty määrätietoisesti ja harkitusti. Suomen toimenpiteet ovat EU:n laskelmien mukaan olleet Euroopan kärkeä. Valtionvelka kasvaa tänä vuonna, ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. On kuitenkin muistettava, että taantuma tuli Suomeen ulkomailta ja mahdollisuutemme sen elvytykseen ovat rajalliset kansainväliseen talousmurrokseen suhteutettuna.

Talouskriisin vaikutukset näkyvät suomalaisten arjessa. Kysyntä on supistunut. Hallitus tiedostaa ongelmat ja on helpottanut yritysrahoituksen saantia monin tavoin. Keskusta vaati viime kevään neuvotteluissa ratkaisuja kuntatalouden vahvistamiseen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ylläpitämiseen ja työllisyyden tukemiseen. Tässä onnistuttiin hyvin. Julkisen talouden tasapainottamisessa on erittäin tarkka järjestys. Työuria on pidennettävä. Toiseksi, veroastetta nostetaan hallitusti. Jos nämäkään toimenpiteet eivät riitä, harkitaan menoleikkauksia, mutta näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa vasta talouden nousuvaiheessa.

Jo vuoden 2009 elikkä siis tämän vuoden budjetti ja ensimmäinen lisäbudjetti olivat elvyttäviä, kuten tämä toinen lisäbudjetti tälle vuodelle ja myös 2010 varsinainen budjetti. Budjetti keventää verotusta, parantaa lapsiperheiden ja vähätuloisten etuuksia ja tukee asuntojen uudistus- ja korjausrakentamista. Lisäksi parannetaan yritysten rahoituksen, vientihankkeiden rahoituksen ja riskirahoituksen saatavuutta. Budjetti tukee väylähankkeita ja rakentamista.

Hallitus vahvistaa myös kuntataloutta monin eri tavoin. Esimerkkejä tästä ovat yhteisöveron kuntien jako-osuuden nosto, kiinteistöverojen ylä- ja alarajojen nosto, valtionosuusuudistus ja kelamaksun poisto. Yhtiöveron kuntien jako-osuuden väliaikainen nosto lisää kuntien tuloja jo tänä vuonna noin 390 miljoonalla eurolla. Tämä on kunnille erittäin tärkeää, sillä ne tuottavat kansalaisten peruspalvelut.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyyttä ylläpitäviä toimia on aikaistettava. Lisäksi on haettava lisää liikkumatilaa toimille, joilla voidaan luoda työpaikkoja mahdollisimman tehokkaasti.

Ruuan arvonlisäveron laskeminen tämän vuoden lokakuussa 17 prosentista 12 prosenttiin hyödyntää pienituloisia, mutta historiallisia uudistuksia ovat takuueläke ja lapsilisien sitominen indeksiin sekä vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen ja sairauspäivärahojen korottaminen työmarkkinatuen tasolle. Vanhasen hallituksen perhepainotteinen linja näkyy myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksessa, kotihoidon tuen korotuksessa ja monilapsisen perheen lapsilisän korotuksessa. Pienituloisten etuuksia on lisätty tällä vaalikaudella enemmän kuin koskaan aiemmin. Toistan: pienituloisten etuuksia on lisätty tällä vaalikaudella enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

On tärkeää, että lasten, nuorten ja perheiden tulevaisuudesta ei tingitä taantumassakaan. Tämä on satsaamista tulevaisuuteen. On kannettava huolta nuorisotyöttömyyden kasvusta ja nuorten syrjäytymisestä työmarkkinoilta. Lisäksi opetus-, sosiaali- ja terveyssektorien yhteistoimintaa täytyy parantaa ja palveluita on tuettava julkisen sektorin yritysten ja järjestöjen yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysongelmien ennaltaehkäisy on paljon edullisempaa kuin niiden korjaaminen. Etukäteen sijoitettu euro on moninkertaisesti säästetty euro.

Me suomalaiset olemme kaikki samassa veneessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Meidän on yhdessä torjuttava taantumaa ja löydettävä keinoja uudelle kasvulle. Nyt on vedottava yrityksiin, jotta ne kantavat oman yhteiskuntavastuunsa taantuman aikana. Jos yritykset pitävät kiinni työntekijöistään nyt, ne ovat valmiita uuden nousun alkaessa. Matti Vanhasen toinen hallitus pyrkii viemään Suomen mahdollisimman ehyenä läpi tämän taantuman. Hallituksen toimet ovat taanneet Suomelle monia muita maita paremman talous- ja työllisyyskehityksen.

Arvoisa herra puhemies! Kaveria ei jätetä milloinkaan, ei jätetä huonona aikana mutta ei jätetä hyvänäkään aikana.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Hallitus on määrätietoisesti jatkanut hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan tavoitteiden toteuttamista vuoden 2010 talousarvioesityksessään. Tämä ei ole pelkästään retoriikkaa vaan näkyy myöskin konkreettisesti siinä, että toimialoille kohdennetaan merkittävästi lisäpanostuksia.

Haluan erityisesti korostaa näin taloudellisen taantuman hetkellä, että niin kulttuuriin, liikuntaan kuin nuorisotoimeenkin kohdennetut määrärahat ja niillä tehtävät toimenpiteet ovat yhteiskunnan näkökulmasta vahvasti tulevaisuuteen katsovia, siis pitkälti investointeja. Ne tulevat säästämään yhteiskunnan varoja monin tavoin ihmisten voidessa paremmin sekä henkisesti että fyysisesti.

Talousarvioesitys sisältää taiteen ja kulttuurin määrärahoihin noin 9,5:n, liikuntatoimeen noin 9,1:n ja nuorisotyöhön noin 12,6 prosentin lisäykset. Euromääräisesti toimialojen lisäys on kaikkiaan noin 51 miljoonaa euroa. Määrärahojen osalta lisäpanostukset mahdollistuvat erityisesti veikkausvoittovarojen suotuisan kehityksen myötä. Veikkaus Oy:n tuloutusarvioksi on sovittu 463 miljoonaa euroa. Myös tulevien vuosien linjaukset veikkausvoittovarojen osalta on sovittu siten, että toimialat pystyvät suunnittelemaan toimintojaan nousujohteisessa määrärahakehityksessä.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina julkisuudessa on käyty vilkkaasti keskustelua kulttuurin tilasta ja sen rahoituksesta. Erityisesti keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että julkinen rahoitus kohdentuisi vain niin sanottujen kulttuurilaitosten seiniin, ja sisältöihin panostaminen jäisi vähemmälle. On hyvä muistaa, että valtion eräänä tehtävänä kulttuurin rahoittajana on turvata taiteen ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus maan eri osissa, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus tälläkin saralla voisi toteutua.

Ylläpitämällä laajaa ja asianmukaisessa kunnossa olevaa teatteri-, orkesteri- ja museokenttää mahdollistetaan laadukkaan taiteen tekemisen ja kulttuuriperinteen esille tuomisen edellytykset. Kun tarkastelemme kulttuuribudjettia useamman vuoden aikaperspektiivillä taaksepäin, voimmekin todeta, että harkinnanvaraiseen taiteen tukemiseen eli siihen sisältöön kohdennetut määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi. Tähän tarkoitukseen osoitetut määrärahat ovat periaatteessa tuplaantuneet vuodesta 2004. Erityisesti parin viime vuoden aikana kehitys on ollut erittäin positiivista.

Tulevana vuonna taidebudjetti kasvaa yli 33 miljoonaa euroa. Lisäksi veikkausvoittovarojen kehitys mahdollistaa myös noin 19 miljoonan euron lisäpanostuksen taiteen ja kulttuurin eri kohteisiin. Tästä lisäyksestä mainittakoon kotimaisen elokuvan tuotanto, johon on kohdennettu nyt 2,5 miljoonan euron lisäys. Tämä tarkoittaa sitä, että elokuvan tuotantotuki on tällä vaalikaudella kasvanut jo 50 prosentilla. Mainitsen myös näyttämö- ja tanssitaiteen vapaat ryhmät, joille tulee noin 1,3 miljoonan euron lisäys. Näiden rahoitus on tunnetusti pitkään laahannut perässä, nyt kasvua vaikkapa näyttämötaiteen puolella on ensi vuonna peräti 40 prosenttia.

Motiveringarna till de här stora tilläggssatsningarna på kulturen behöver man inte leta efter. Kulturens samhälleliga tyngd växer hela tiden, och det här bevisas också av att kulturens roll i välfärdsbegreppet, allt det som får oss att må bra alltså, idag är odiskutabel. Lägg dessutom till kulturens sysselsättande roll både på det lokala planet, och exempelvis som potentiell exportvara inom ramen för den blåvita kulturen, exporten.

Arvoisa puhemies! Liikuntapolitiikan painopisteenä ovat liikunnan kansalaistoiminta, terveyttä edistävä liikunta, lasten ja nuorten liikkuminen sekä eettisesti toimivan huippu-urheilun edistäminen. Liikuntabudjetti kasvaa noin 10,9 miljoonaa euroa, mikä jatkaa jo toisena vuotena peräkkäin liikuntatoimen voimakasta kasvua. Suurin lisäpanostus kohdentuu liikunnan kansalaistoiminnan tukeen, johon esitetään lisäystä 4 miljoonaa euroa.

Yhtenä talouden taantuman ja nuorten työllisyystilanteen parantamisen keinona ja samalla uutena avauksena on nuorten harjoitteluohjelma, jonka määrärahan avulla on tarkoitus lieventää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla nuorille harjoittelumahdollisuuksia liikuntajärjestöissä. Liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettuja avustusmäärärahoja lisätään 1,6 miljoonalla eurolla.

Huippu-urheilua kehitetään suuntaamalla merkittävä 1,4 miljoonan euron eli 50 prosentin lisärahoitus urheilijoiden apurahoihin, valmentajien tukeen sekä valmennustoiminnan kehittämiseen. Myös antidopingtoimintaan esitetään 0,6 miljoonaa euroa lisää, jonka turvin Suomi ensi vuonna todennäköisesti ensimmäisen kerran saavuttaa Euroopan neuvoston meille suositteleman tason dopingtestien määrän osalta elikkä 2 000 testiä per vuosi.

Hallitus sopi keväällä hallituksen puoliväliriihessä käynnistävänsä Liikkuva koulu -hankkeen koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Hanke on nyt mukana talousarvioesityksessä ja toteutetaan alkuvaiheessa kaksivuotisena pilottina. Myöskin nuorisotyön puolella määrärahat kasvavat reippaasti eli 12 prosenttia. Tällä pystytään myöskin ehkäisemään nuorisotyöttömyyttä ja estämään nuorten syrjäytymistä yhteiskunnassa. Tähän tarkoitukseen liittyen hallitus esittää etsivän nuorisotyön määrärahojen liki kaksinkertaistamista.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, ainakin yhdessä suhteessa tämä keltainen budjettikirja on tällä kertaa historiallinen. On ensimmäinen kerta, kun sen kaikki pääluokat on valtavirtaistettu eli arvioitu sukupuolivaikutuksiensa kannalta. Tämä on siinä mielessä siis historiallinen kirja.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ilolla todeta, miten hienoa on, kun kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopuoli saavat valtavasti lisää rahaa, ja voin todeta, että kaikki tahot sillä puolella ovat olleet erittäin tyytyväisiä tähän budjettiin. Erityisen iloinen olen tästä Liikkuva koulu -hankkeesta, koska lasten ja nuorten liikunta on ollut tapetilla nyt pitkään ja tämä varmasti tuo hyviä tuloksia ja saamme näistä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopuolen rahoista varmasti tulevinakin vuosina nauttia hyvin. On hienoa, että ne on osattu myös kohdistaa juuri niihin kohtiin, jotka ovat olleet kipupisteitä näillä aloilla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yliopistolla kun ollaan samaa mieltä, niin sanotaan, että "kuten edellä puhunut". "Kuten Vahasalo", voisi kuitata tämän puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä asia, että juuri näin on asia. Muistan ne keskustelut, mitä elokuvapuolen jnp. osalta on täällä salissa aikaisemmin käyty. Jos kerrankin on nyt näin, niin toivottavasti jatkossakin.

Mutta, arvoisa puhemies, pyysin tämän puheenvuoron siinä katsannossa, onko kulttuuriministeriön puolella suunnitelmia sellaiseen tilanteeseen — tämä on aika yllättävä ehkä tämä sisältö — että jos meillä toteutuu se pahin skenaario, joka tarkoittaa todella ankeita aikoja, niin se silloin merkitsee, että aineellinen kulutus väkisellä rupeaa vähenemään, siitä ei päästä yhtään mihinkään, jolloinka aineettomat elikkä kulttuuriset palvelut tulevat arvoon arvaamattomaan. Onko kulttuuriministeriössä, jos näin voidaan sanoa, (Puhemies: Minuutti!) valmiutta tämmöiseen asiaan?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ministerille annettava tunnustusta erityisesti siitä, että tähän liikunnan kansalaistoimintaan panostetaan nyt erittäin voimakkaasti ja sinne tulee näinkin iso rahoitusosuus. Sillä ehkä paitsi liikunnan merkitystä korostetaan, niin samalla myöskin tunnustetaan se, että tuolla urheiluseurapuolella tarvitaan talkootyön ohella selkeästi muutakin panostusta. Tämä tulee varmasti poikimaan paitsi kansanterveyden tuloksina, myöskin jossain määrin huippu-urheilutuloksina. Mutta kysyisin ministeriltä, millä tavalla tässä budjetissa esimerkiksi elvyttävässä mielessä näkyy liikuntapaikkarakentaminen. Tuleeko sille puolelle lisää panostuksia ja mihin suuntaan?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tällä hetkellä valtionapua musiikin alalla saavat lähinnä sinfonia- ja kaupunginorkesterit. Rytmimusiikki ei ole valtionavun piirissä, ja olisin kysynyt ministeriltä, onko mahdollista, että myös rytmimusiikkiorkesterit olisivat valtionavun piirissä. Tavallaan se laajentaisi tätä kulttuuritarjontaa.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ministeri Wallin ansaitsee hatunnoston toiminnastaan oman toimialueensa määrärahojen jakoa koskevassa katsannossa. Tästä ei voi olla kahta puhetta. Se on Euroopan mittakaavassa esimerkillistä toimintaa, ja tietysti samaan hengenvetoon täytyy tietää, mistä nämä rahat tulevat, jolloin tulee ymmärrettäväksi se, kuinka tärkeää on suomalaisen yhteiskunnan kansalaisyhteiskuntaluonteen varmistamiseksi, että niin Raha-automaattiyhdistyksen kuin Veikkauksenkin asema kyetään EU-olosuhteissa turvaamaan. Se merkitsee myöskin urheilulle sitä, mitä täällä kollegani ovat puhuneet.

Mutta siltä osin kysyn lyhyesti ministeriltä, että kun samaan aikaan tehdään huippu-urheilua koskevaa kehittämistyötä toimitusjohtaja Niemisen johtamassa työryhmässä, niin ei kai voi olla mahdollista, että ministeriössä koettaisiin tilanne tavalla, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että huippu-urheilun sisällöllistä kehittämistä koskevat vaateet käsiteltäisiin, johdettaisiin ja linjattaisiin jollain tavalla ministeriökeskeisesti tilanteessa, jossa on selkeästi mitä alleviivatuimmin kysymys siitä, että se on vapaata kansalaistoimintaa.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Ministeri Wallinin budjettiesitys on erittäin myönteinen ja sisältää nimenomaan semmoisia satsauksia, joita me tarvitsemme tässä taloudellisessa tilanteessa. Mainitsen nuorisotyön ja -politiikan, kulttuurisatsaukset jne. Liikkuva koulu on tullut mainittua.

Mutta haluan erityisesti kysyä tästä etsivästä nuorisotyöstä. Momentti melkein kaksinkertaistui viime vuodesta, ja nimenomaan tämmöisiä satsauksia tarvitsemme nyt, kun nuorisotyöttömyys lisääntyy. Voiko ministeri Wallin kertoa vähän tästä työstä?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kehuttu ja ihan syystä budjettia tältä osin, mutta haluan muistuttaa arvon kollegoille, että vuonna 1999 alkaneella eduskuntakaudella aivan viime päivinä, kun täällä istuttiin, arpajaislakiin saatiin yksimielinen muutos, ja siitä lähti tämä, että kun aiemmin kirjaston määrärahat oli otettu tosiaan tänne perusbudjettiin näistä nuoriso- jne. määrärahoista, niin tätä lähdettiin sitten poistamaan. Se ei missään mielessä ollut oikein tämä menettely aiemmin, ja vielä myöhemmin tätä sitten nopeutettiin, ja tätä kautta on sitten tosiaan näihin tähdellisiin tarkoituksiin voitu tätä rahaa jakaa. Luulenpa niin, että kulloinenkin hallitus ei tavallaan (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!) voi puuttuakaan siihen kokonaispottiin, että ne on kohdennettava tälle alueelle tämänhetkisten päätösten mukaan.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä kulttuurimäärärahojen lisäyksestä voi olla syystä erittäin iloinen. Tällä työllä on merkitystä laajemmalti, kun katsotaan esimerkiksi sitä, kuinka lisäsatsaukset elokuvaan ovat tuoneet hienoa jälkeä; viimeisenä nyt Dome Karukoski sai kahdesta elokuvasta palkinnot kansainvälisillä areenoilla. Se todellakin tuottaa hyvää hedelmää, ja samalla sitten elokuva työllistää hienosti. On tärkeää, että vapaat ryhmät saavat merkittävästi lisärahaa. Sitä on eduskunnassa useana vuonna painotettu sivistys- ja tiedejaostossakin. Eli suuret kiitokset ministeri Wallinille näistä linjauksista.

Tästä etsivä työpari -toiminnasta kuulimme tänään sivistys- ja tiedejaostosta. Kun siinä tehtiin se kokeilu, jossa oli 50 työparia, niin 2 000 nuorta oli siinä kokeilun piirissä ja 1 500 jopa saatiin opiskelu- ja työputkeen. Kysyisin, kuinka paljon tällä lisäpanostuksella saadaan näitä työpareja ja miten se raha jaetaan ympäri Suomen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Urheiluun ja liikuntaan tulee lisää rahaa, ja se on hyvä asia. Mutta siitä huolimatta seurat ovat erittäin tiukoilla tänä päivänä ja varsinkin nuorisourheilussa vanhemmat joutuvat entistä enemmän panostamaan siihen, että lapset pääsevät liikkumaan.

Tässä esitän sellaisen lisätulon: Minua on ihmetyttänyt tämä Veikkauksen tyyli, että sillä on Lapissa erittäin hienoja lomapaikkoja ja erittäin kalliita ylläpitää. Ihmettelen, että tällaisella monopoliyhtiöllä kuin Veikkauksella täytyy olla tällaisia tiloja. Voitaisiinko näistä luopua ja käyttää vaikka nuorten liikunnan edistämiseen. Ei kai monopoliyhtiön tarvitse lobata Lapissa asiakkaita?

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy nöyrät kiitokset antaa urheiluministeri Wallinille. Tämä liikunnan ja urheilun saama panostus on merkittävä, ja se on hienoa, että siinä on eri kohteita. Erityisesti mua ilahruttaa lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen, nimittään, meirän nuoriso on kuitenkin tärkeätä saara liikkeelle. Samoon tämä koskettaa myös seuroja sen suhteen, jotka tarvittoo rahaa. Tässä on puolittaista korvamerkittyä rahaa kuntien kautta seuroolle, ja kaikki me halutahan nähärä maailmassa puhurasta urheilua. Täs on myös dopingkehittämiseen, -tutkimukseen eli konnien kiinni saattamisehen kiinnitetty huomiota.

Lopuksi haluaisin sanoa, kun tääl on sivistysvaliokunnan puheenjohtaja paikalla, että voi kuulkaa, kun me saataas vielä koululiikuntaan yksi tunti lisää.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Etsivä nuorisotyö näin poliisimiestä erityisesti ilahduttaa. Se on hyvää toimintaa siinä saumassa, kun nuoria putoaa koulutuspaikkojen ja koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi taiteen ja muotoilun merkitys on nyt ymmärretty uusien innovaatioiden ja keksintöjen pohjaksi ja osaksi sitä toimintaa. Se on hyvä asia.

Liikunnasta kysyisin ministeriltä, mitä toimenpiteitä liikunnallisen elämäntavan ja terveysliikunnan edistämiseksi on tulossa.

Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä näihin edellä lausuttuihin kiitoksiin ministeri Wallinille hyvästä työstä. Kulttuurikentän edustajana uskallan lausua myös laajemmatkin kiitokset.

Se, mitä haluaisin kysyä, koskee Pohjoismaiden neuvoston alaisuudessa toimivasta kulttuurivaliokunnasta ulos tulevia, kouluun sijoittuvia kulttuurihankkeita. Tässä tulevassa täysistunnossa Tukholmassa ensi kuussa tullaan kulttuuriministereille ja ministerineuvostolle esittämään näitä hankkeita. Kysymykseni kuuluu, millä tavalla sitten täällä Suomen päässä yhteistyö opetusministeriön kanssa tulee teillä sujumaan. Meneekö tämä viesti sitten myöskin opetuspuolelle?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin kehujiin. Tämä on aivan loistavaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa, mitä täällä pystytään tekemään. Suotuisa veikkausvoittovarojen tuotto ja rahastojen purku on sen mahdollistanut. Yhden pienen kauneusvirheen ikään kuin haluaisin täältä nostaa esiin, ja se liittyy liikunnan koulutuskeskusten tilanteeseen elikkä niille osoitettuihin rahoihin. Sinne on veikkausvoittovaroista osoitettu 1,9 miljoonaa euroa, ja minun mielestäni kehityksen pitäisi olla toisen suuntainen. Nimittäin kaikki muut vapaata sivistystyötä tekevät tahot saavat rahoituksensa budjettirahoituksen kautta, ja tässä mennään väärään suuntaan. Sivistys- ja tiedejaosto ja valtion liikuntaneuvosto ovat useana vuonna jo tästä asiasta lausuneet ja toivoneet, että tämä suunta kääntyy ja myös liikunnan koulutuskeskusten (Puhemies: Minuutti täyttyy!) rahoitus siirtyy budjettivaroihin. Toivon mukaan tämä jossakin vaiheessa sitten toteutuu.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies! Sivistysvaliokunnan ainoana vihreiden edustajana olen erittäin kiitollinen tästä puheenvuorosta.

Tämä kulttuuribudjetti on erittäin ilahduttava varsinkin tässä taantumatilanteessa. Olen erittäin iloinen etenkin tästä taiteen vapaan kentän tuesta sekä kulttuuri- ja mielipidelehtien saamasta lisäyksestä. Ne ovat aivan erinomaisia, ja lämmin kiitos kulttuuriministerille niistä.

Kun tässä taantumatilanteessa ollaan, niin olen huolestunut siitä, miten kunnissa käy kulttuuritapahtumille, koska monen kulttuuritapahtuman talous on isoissa ongelmissa sponsorituen vähennyttyä, kun sponsoriyritykset itse ovat suurissa talousongelmissa tässä tilanteessa. Miten ministeriö huolehtii siitä, etteivät perinteiset kulttuuritapahtumat eri puolilla Suomea kaadu taantuman takia?

Olin iloinen myös siitä, (Puhemies: Minuutti on täysi!) että kulttuurivientiin saatiin nyt rahaa. Kysyisin siitä, miten kulttuuriviennissä huomioidaan se, että kaikilla taiteen aloilla tämmöinen bisneshyödyntäminen ei ole mahdollista, ja miten taataan se, että eri kulttuurialat tasapuolisesti saavat mahdollisuuden hyödyntää tätä nyt nousevaa kulttuuriviennin määrärahaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on tituleerattu ministeri Wallinia urheiluministeriksi, ja hänelle sopisi tämän budjetin kautta moni muukin nimi, muun muassa elokuvaministeri. Elokuvarahat ovat merkittävästi Wallinin aikakaudella kasvaneet, yli 50 prosentilla. Myös teatterit ja orkesterit saavat merkittävästi lisää, museot saavat merkittävästi lisää. Kun tässä ed. Kanerva kuvasi tuota toimintakenttää, josta nämä rahat tulevat, eli veikkausvoittovaroja, jotka kasvavat ensi vuonna todennäköisesti noin 32 miljoonalla, niin on syytä muistaa se, että tämän rahoituslähteen 2000-luvulle tuomisessa pitäisi, ministeri Wallin, olla entistä aktiivisempi niin, että olisimme reilusti kilpailemassa koko ajan maailman peliyhtiöiden kanssa myös internetissä sillä tyylillä, millä 2000-luvulla pitää olla. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Emme enää pärjää pelkästään totolla ja veikkauksella.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn myös ministeri Wallinin kehujien porukkaan tässä. Hän on toiminut oman ministeriönsä edunvalvojana esimerkillisesti, ja liikuntamäärärahojen tuntuva lisäys on hieno asia. Kuntoliikunta, huippu-urheilu, antidopingasiat ja seuratuki ovat asioita, joissa tässä budjetissa päästään pitkälle eteenpäin. Liikkuva koulu -hanke kuuluu myös hyviin asioihin. Mutta yhtenä asiana haluaisin musiikin alalta nostaa rytmimusiikin mahdollisuuden tulla valtionosuuksien ja tuetun musiikin pariin, koska siellä selkeästi Suomella on annettavaa ihan kansainvälisestikin.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen tituleerasi ministeriä jo elokuvaministeriksi, mutta ehkä tutumpi ja tähän aiheeseen hyvin sopiva titteli on tämä nuorisoministerin titteli. Todella nuorisoministeri ansaitsee tälläkin kertaa kiitokset. Budjetin panostukset nuoriin ja nuorten liikuntaan, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja osallistumiseen sekä sosiaaliseen vahvistamiseen ovat investointeja tulevaisuuteen, jotka varmasti maksavat itsensä takaisin ja ovat tässä taloudellisessa tilanteessa erittäin tarpeellisia.

Kun nyt tuetaan liikuntajärjestöjen toimintaa muun muassa auttamalla palkkaamaan vakinaisia henkilöitä seurojen tueksi, niin olisin kysynyt, onko tätä pohdittu ja miten mahdollisesti tätä mallia voitaisiin soveltaa ja laajentaa liikunnan lisäksi myös muihin nuorten harrastustoimintaa järjestäviin seuroihin tai järjestöihin, koska myös niissä toiminta tapahtuu pitkälti vapaaehtoisin voimin.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolme kysymystä:

Valtavirtaistaminen budjetin perustana on loistava asia. Haluaisin tiedustella, miten tämä käytäntö viedään eteenpäin myös muihin ministeriöihin. Suomen linnat ovat saaneet hyvää remonttiapua tänä vuonna, mutta remontit ovat pahasti kesken. Miten näitä remontteja edistetään ensi vuoden aikana? Ja kolmas kysymys liittyy taiteen perusopetuksen määrärahoihin. Musiikin perusopetuksen opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen saatiin 144 000 tuntia eli lähes 6 miljoonan euron arvosta tunteja lisää, mutta kuvataiteella menee huonommin, sillä siihen lisäystä ei ole tulossa. Kysynkin, milloin on kuvataiteen vuoro.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Helmikuun lopulla opetus-ministeriö käynnisti Liikkuva koulu -hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vaikuttaa kaikkien peruskoulujen kouluikäisten liikuntasuorituksiin. Opetusministeriön ja Nuoren Suomen yhteisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7—18-vuotiaitten tulisi liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Suositukset ovat tietysti hyviä, mutta eri asia on suositusten toteuttaminen. Kysyn ministeri Wallinilta, miten Liikkuva koulu -hanke on lähtenyt liikkeelle. Ovatko kaikki maakunnat siinä jo mukana.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikunta, urheilu, taide ja kulttuuri saavat nyt merkittävästi lisää rahaa, ja tietysti ministeri on siinä ollut tätä asiaa kärjessä hoitamassa, mutta tämä osoittaa myöskin hallituksen tahtoa satsata nuorisoon, satsata nuorten harrastuksiin, liikuntaan ja hyviin taide-aloihin. Tämä etsivä työpari -toimintahan on noissa kunnissa, joissa on nuorisotyöttömyys ja vaikeita tapauksia, erittäin tärkeä. Kysyn, millä tavalla ministeri arvelee tämän vaikutuksen nyt sitten ulottuvan niihin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.

Sitten tähän rahojen kanavointiin. Huolena on se, millä tavalla peruskunnissa ohjataan tämä lisäraha tälle sektorille. Millä tavalla ministeri ja ministeriö sen asian varmistaa, ja mikä on elokuvakeskusten asema? Meillähän on kuusi elokuvakeskusta, muun muassa Nakkilan elokuvakeskus Satakunnassa. Missä mallissa niiden pysyvä rahoitus on?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kiitokset kollegoille sangen mukavasta palautteesta. Yritän tässä vastata mahdollisimman moneen kysymykseen. Niitä on tullut paljon, ja kaikki ovat erittäin hyviä kysymyksiä.

Ensinnäkin ed. Pulliaiselle: On aivan totta, että on meidän yhteinen haasteemme, millä tavalla voisimme huolehtia siitä, että mahdollisimman moni suomalainen ylipäätään saisi sellaisia kokemuksia arjessaan, aineettomia kokemuksia, joista tulee hyvä vointi ja ikään kuin hyvä fiilis. Ja eräs tapa lähestyä tätä on tämän verottoman kulttuurisetelin kautta, jolla yritetään madaltaa kynnystä ihmisille kuluttaa myöskin kulttuurisia elämyksiä arjessa, mutta se vaatii totta kai sitä, että olet töissä ja sinulla on työnantaja, joka on ikään kuin oivaltanut tämän setelin idean. Tätä työtä tehdään hyvinkin laajalla rintamalla. Myöskin esimerkiksi mahdollisimman matalien taksojen, museolippujen, sisäänpääsylippujen ja maksuttomien kirjastojen periaatteen ylläpitäminen on osa tätä kokonaisajattelua.

Ed. Kaunisto kysyi liikuntapaikkarakentamisen elvyttävistä vaikutuksista. Niitä kyllä piisaa. Kun hallitus antoi talvella tämän ensimmäisen lisätalousarvioesityksensä elikkä elvytysbudjetin, siinä oli mukana 30 miljoonan euron ylimääräinen tuloutus veikkausvoittovaroista, joista 8 miljoonaa oli liikuntapaikkarakentamiseen korvamerkittyä tämän potin kautta. Myöskin tämän varsinaiseen talousarvioon sisältyvän liikuntapaikkarakentamispotin avulla saadaan käynnistettyä Suomessa hankkeita arvoltaan 250 miljoonaa euroa, mikä on tämmöinen karkea arvio, ja tällä on taatusti elvyttävää ja työllistävää vaikutusta ympäri maata.

Edustajat Kuusisto ja Pakkanen kysyivät rytmimusiikista. Tämä on aivan totta, ja tätä pohditaan nyt ministeriössä, millä tavalla voitaisiin nimenomaan tämän alan musiikkia ottaa mahdollisimman hyvällä tavalla huomioon myöskin, kun valtion varoja ja veikkausvoittovaroja jaetaan.

Ed. Kanerva kysyi huippu-urheilusta. Sen jälkeen, kun toimitusjohtaja Niemisen työryhmä on mietintönsä luovuttanut, ilmeisesti ensi vuoden alkupuolella, lähdetään tietysti miettimään jatkoa, johtopäätöksiä. Alusta pitäen on ollut selvää, että kun suomalaista huippu-urheilua kehitetään, sitä ei voida tehdä bunkkerissa, ministeriössä pelkästään, vaan sitä tehdään nimenomaan niiden kentän asiantuntijaorganisaatioiden myötävaikutuksella, ellei jopa johdolla, jotka hallitsevat tämän itse sisältöpuolen, joten kun johto-päätöksien vuoro tulee, niin ne tullaan taatusti tekemään hyvinkin pitkälti tämän alan asiantuntijoitten toimesta.

Ed. Nylund ja muutama muukin kysyi vielä tästä etsivästä nuorisotyöstä. 67 työparia aloitti toimintansa noin vuosi sitten, ja muutamassa kuukaudessa nämä runsaat sata nuorisotyöntekijää saivat aikaan hyvää yhteistyötä ja kontaktia noin 2 000 nuoreen, joista 1 500 saatiin ohjattua eteenpäin koulutukseen, vaikkapa työpajatoimintaan tai sitten jopa hoitoon. Sopii kysyä, missä nämä nuoret muuten olisivat, mikäli tämä etsivä nuorisotyö ei olisi heitä saavuttanut, joten erittäin hyviä tuloksia löytyy. Nämä ovat investointeja tulevaisuuteen, joka ikinen euro. Ja kun tästä kysyi ed. Ojansuu samaan kysymykseen liittyen, 67 työparia saatiin siis 2,5 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Nyt kun tulee 2,15 miljoonaa euroa lisää, niin tämä karkeasti tarkoittaa, että noin 50 uutta työparia saadaan palkattua. Se on karkea arvio. Kysymys on lähinnä nyt siitä, halutaanko rahat käyttää nimenomaan pelkästään uusien työparien palkkaamiseen vai tultaisiinko kuntia vastaan nostamalla tätä 50 prosentin valtionavustusprosenttia jonkin verran, mikä ehkä auttaisi ainakin pahimmassa talousahdingossa olevia kuntia.

Ed. Laxell kysyi tästä Liikkuva koulu -hankkeesta. Tätä varten on itse asiassa eilen asetettu valmisteluryhmä, joka on lähtenyt tätä hanketta nyt suunnittelemaan käytännössä. Sen mandaatti päättyy tammikuun loppupuolella, ja nämä pilotit, jotka aloittavat tämän hankkeen, lähtevät sitten välittömästi liikkeelle. Tällä halutaan siis näitä jo vuoden vanhoja suosituksia, millä tavalla nuorten halutaan liikkuvan, jalkauttaa ja upottaa siihen paikallistason toimintaan ja nimenomaan koulupuolella.

Ed. Harkimo kysyi tästä koulujen 1,9 miljoonasta, mistä syystä se on laitettu veikkausvoittovarojen puolelle. Tässä oli kysymys siitä, että hyökkäys oli paras puolustus. Tämä sisältyi opetusministeriön vastaukseen, tähän uudelleenkohdentamistoivomukseen, joka valtiovarainministeriltä tuli, ja esitettiin tätä siirtoa siitä syystä, että näitä keskuksia rahoitetaan jo tänä päivänä sekä veikkausvoittovaroista että budjettivaroista. Nämä rahat siirrettiin kokonaisuudessaan nyt veikkausvoittovarojen puolelle. Ei ole kysymys siitä, että veikkausvoittovaroja olisi ruvettu käyttämään täysin uusiin tarkoituksiin, vaan sen tarkoituksenahan on, että otetaan molemmista päistä elikkä sekä budjettirahoituksen puolelta että veikkausvoittovarapuolelta. Tästä syystä tämä tuli.

Ed. Alanko-Kahiluoto kysyi kulttuuritapahtumista. Positiivinen ongelma tässä on se, että kulttuuritapahtumien, kulttuurifestivaalien ja varsinkin paikallisten festivaalien lukumäärä on ollut voimakkaassa kasvussa, aktiviteettia piisaa kentällä. Määrärahaa on pystytty nostamaan ensi vuonna 10 prosentilla, mutta tästä huolimatta tulee entistäkin enemmän hyviä hakemuksia ministeriöön, joten pyrimme kriteereitä noudattaen ja mahdollisimman hyvää harkintakykyä käyttäen tulemaan näitä vastaan sillä tavalla, että myöskin pieni paikallinen festivaali saa rahaa, jos sillä on vaikuttavuutta, ja yleensä näillä pienillä festivaaleilla on erittäin paljon paikallista vaikuttavuutta, kun puhutaan kulttuuritapahtumista.

Kiitoksia. Oli niin paljon kysymyksiä, 20 kysymystä. Ehkä ehdin vielä muutamaan vastata.

Ed. Outi Mäkelä kysyi nuorten mahdollisuuksista tulla mukaan rahanjaon piiriin, kun puhutaan esimerkiksi nuorisotyöstä. On aivan totta, että liikuntapuolella pystytään käyttämään jonkin verran rahaa juuri tähän tarkoitukseen, että saataisiin nuoria vaikkapa harjoittelupaikkojen kautta työllistettyä, ja on myös pohdittu, millä tavalla nuorisojärjestöjä voitaisiin valjastaa mukaan samaan tarkoitukseen. Tämä pohdinta on vielä kesken, mutta päänavaus on tapahtunut nyt näiden liikuntajärjestöjen ja toisaalta sitten myöskin liikuntaopistojen kautta, kun tätä toimintaa on kehitetty.

Ehkä, puhemies, näin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Varsinaisen talousarvion ohella tässä päiväjärjestyksen kohdassa käsitellään myöskin lisätalousarviota ja Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomusta. Kun Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, joka on viisas ja muutenkin erityinen henkilö, luovutti tämän tarkastuskertomuksen eduskunnan puhemiehelle, hän näytti siinä yhteydessä todenneen, että on korkea aika tehdä jotakin julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseksi.

Todellakin se kestävyysvaje näyttää olevan 5 prosentin luokkaa, ja sille pitää tehdä jotakin. Se, mitä hallitus tarjoaa tehtäväksi, ei ole riittävää. Pöysti totesi, että esimerkiksi valtion osalta pelkkä henkilöstön vähentämiseen suuntautuva tuottavuusohjelma ei riitä, vaan tuottavuutta on parannettava. On parannettava kokonaistuottavuutta. Siinä katsannossa muutamat hallituksen toimet, joita yritetään nyt korjata tämän budjetin yhteydessä, ansaitsevat kyllä oman tarkastelunsa.

Täällä käytiin aamupäivällä keskustelua siitä, kuka tiesi viime syksynä mitäkin. Toki ymmärrän, että maan hallitus nyt ei välttämättä ymmärtänytkään vielä viime syksynä, mitä on tulossa, ei ainakaan tiennyt eikä välttämättä osannut aavistaakaan, mutta viime toukokuussa ei tässä salissa voinut olla enää ketään, joka ei olisi tiennyt, missä ollaan ja minne ollaan menossa. Silloinhan hallitus antoi tämän kuuluisan ensimmäisen lisätalousarvionsa, elvytyslisätalousarvion. Siinä yhteydessä keskeisin panostus oli tämä panostus työllisyyteen ja työvoimakoulutukseen. Sinne ohjattiin Esr-rahoja.

Me ilmoitimme silloin, että tämä on puhdasta silmänlumetta, koska niitä rahoja ei pystytä Esr-byrokratiasta johtuen käyttämään, vaan tarvittaisiin kansallista rahoitusta, jota ei kuitenkaan tullut. Nyt me sitten olemme saaneet te-keskusten viestit ja voineet julkisuudestakin todeta, että ei niitä Esr-rahoja ole todellakaan voitu käyttää kuin aivan pienessä määrin. Nekin te-keskukset, jotka ovat pystyneet niitä käyttämään, joutuvat käyttämään painimiseen byrokratian kimpussa valtaosan siitä ajasta, joka pitäisi käyttää niitten rahojen ohjaamiseen niin, että niitten elvyttävä vaikutuskin olisi mahdollisimman hyvä.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, minkälaista kokonaistuottavuuden puutetta valtionhallinnossa ja erityisesti maan hallituksen omassa toiminnassa on. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi piti käyttää hankalia Esr-rahoja, kun olisi voitu ja olisi pitänyt käyttää kansallista rahaa, jota nyt sitten tässä lisätalousarviossa tarjotaan. Mutta kun käsittelyaikataulut eduskunnassa ovat semmoisia, että ne ovat käytettävissä vasta lokakuun lopussa, jos vielä silloinkaan, niin nyt on vaarana, että nekin rahat jäävät käyttämättä. Tämä on ihan käsittämätöntä.

Toinen asia. Nyt tässä budjetissa jatketaan, kuten oppositio ankarasti vaati viime keväänä, näitten asunto-osakeyhtiöitten tai ylipäätään asuntojen remonttiavustuksia. Totesimme, että tämä on hyvä asia. Mutta jos aikataulu on sellainen, että ne pitää saada liikkeelle tämän vuoden puolella, niin se johtaa siihen, että kysyntä pomppaa pilviin, hinnat nousevat ja urakkatarjouksia tehdään äärimmäisellä kiireellä. Silloin esitimme, että tämä johtaa huonoon tulokseen. Nyt hallitus on todennut aivan saman. Mutta jos se olisi ymmärtänyt tämän ja suostunut uskomaan oppositiota silloin, niin ei oltaisi tässä ongelmassa. Hinnat eivät olisi niin korkealla, olisi kenties saatavissa parempia tarjouksia, suunnitelmat olisi paremmin tehty. Mutta ei voitu perääntyä valtiovarainministeriön määräämästä kannasta. Kyllä minä ymmärrän, että varmaan ministeri Vapaavuorella on ollut vähän vaikeata ja hänkin ymmärsi tämän tilanteen, mutta hän ei tietysti hallituksen ministerinä voinut sitä täällä tunnustaa. Tässä me nyt olemme. Älkää tehkö niin kuin me teemme vaan niin kuin me sanomme.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ei voida lisätä suurituloisten verotusta keventämällä ja kunnallisia palveluita heikentämällä, mikä valitettavasti on hallituksen peruslinja tässä budjetissa. Lainaa otetaan erityisesti siksi, että sitä on nyt käytetty suurituloisten, hyvätuloisten, verotuksen keventämiseen. Tämän budjetin kenties keskeisin poliittinen ydinkysymys on verotus ja sen sisältö, ja näin tulee olemaan jatkossa. Jos siirrytään kulutuksen verotukseen, se tarkoittaa, että siirrytään kaikkein heikko-osaisimpien verotuksen kiristämiseen ja suurituloisten verotuksen helpottamiseen. On tehtävä joku muu valinta.

Kun täällä on puhuttu kaverin jättämättömyydestä ja samassa veneessä olemisesta, niin me olemme ehkä samassa veneessä, mutta valitettavasti iso osa kansasta on tiputettu sen veneen laidan ulkopuolelle ja hallitus tuntuu pikemminkin huopaavan kuin soutavan. Yritetään nyt huolehtia edes siitä, että kaverit ovat kaikki siinä samassa veneessä ja että me pidämme heikommista oikeasti huolta. Se, mitä valtiovarainministeri puhui täällä välittämisestä, vastuusta ja oikeudenmukaisuudesta, verrattuna siihen, mitä on tehty, saa minut kyllä valitettavasti muistelemaan edelleenkin entistä työväenlaulua, joka sanoo, että "suunsoitto ei nälkää karkota eikä tyhjää täydeksi tee".

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Maailmalta kantautuvat positiiviset viestit, joiden mukaan taantuman pohja on jo saavutettu, antavat toivoa tulevaisuuden suhteen. Ensi vuodelle ennustetaan niin maailmantaloudessa kuin Suomenkin taloudessa hienoista bruttokansantuotteen kasvua. On kuitenkin otettava huomioon, että positiiviset työllisyysvaikutukset seuraavat vasta viiveellä.

Ensi vuoden budjetin tärkeimmiksi painopisteiksi nousevatkin työllisyyttä edistävät toimenpiteet. Hallitus on jo monin elvytystoimenpitein, kuten muun muassa infrastruktuuri-investointeja aikaistamalla ja asuntorakentamista edistämällä, hillinnyt suhdannetyöttömyyden kasvua. Hallituksen elvytystoimenpiteet ovat olleet oikeanlaisia ja oikein ajoitettuja, sillä tehtyjen elvytyspäätösten vaikutukset näkyvät tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa, jolloin työttömyyden ennustetaan suhdanteista johtuen kasvavan.

Budjettiesityksessä on kiinnitetty poikkeuksellista huomiota suomalaisten yritysten menestymismahdollisuuksien edistämiseen kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä näkyy teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan sekä yritysten kansainvälistymiseen osoitettujen määrärahojen vahvana nousuna. Hallitus on ottanut huomioon sen realiteetin, että tulevan kasvun avaintekijäksi on muodostumassa ihmisten ja yritysten kyky tuottaa ja hyödyntää uusia innovaatioita. Yritysten tuotekehityksen edistämiseen erikoistuneen Tekesin tuella vastataan t&k-rahoituksen kasvaneeseen kysyntään painopistealueena ympäristö- sekä metsä- ja energiasektorin innovaatiotoiminta. Yritysten kansainvälistymishankkeiden tukeminen suunnataan erityisesti puutuotealalle ja ympäristöteknologiaan sekä pienten yritysten laajoihin yhteishankkeisiin.

Ensi vuoden budjettiesityksessä on lisätty merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle. Tämä on välttämätöntä ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen täyttämiseksi. Suomelle asetettu tavoite nostaa uusiutuvan energian käytön osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on äärimmäisen kova muun muassa metsäteollisuuden muuttunut tilanne huomioon ottaen. Hallitus esittää uusiutuvalle energialle yhteensä 74,1 miljoonan euron tukea, josta tämän vuoden osuus on 10 miljoonaa euroa. Tuella saadaan aikaan noin 250 miljoonan euron investoinnit, joiden työllisyysvaikutus välillisine työpaikkoineen on noin 1 500 henkilötyövuotta. Näin ollen uusiutuvalle energialle myönnetyllä tuella on ympäristöpoliittisten näkökohtien ohella myös työllisyyttä lisäävä vaikutus. Tärkeää on myös tuulivoimalla ja biokaasulla tuotettavalle sähkölle valmisteilla oleva syöttötariffijärjestelmäksi kutsuttu takuuhintajärjestelmä, josta hallitus aikoo antaa esityksen vielä tämän vuoden marraskuussa.

Arvoisa puhemies! Talouden taantuma on iskenyt kovalla voimalla Suomen telakkateollisuuteen. Tilanne on erittäin tukala erityisesti Turun telakalla, jolla ei nykytilanteessa ole näköpiirissä uusia laivatilauksia. Turun telakka lukeutuu Varsinais-Suomen suurimpiin työllistäjiin, sillä se työllistää suoraan noin 9 000 henkeä ja sillä on Suomessa noin 900 yhteistyökumppaniyritystä. Jos telakka ei saa uusia tilauksia, merkitsee se Suomen meriteollisuudelle alihankkijat mukaan luettuna jopa 15 000 työpaikan menetystä. Tällä hetkellä onkin äärimmäisen tärkeää turvata Suomen meriteollisuuden toimintaedellytykset, jotka ovat talouskriisin aiheuttaman tilauskannan rajun laskun myötä heikenneet olennaisesti.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalassa on positiivista, että tällä vaalikaudella Maatilatalouden kehittämisrahaston investointiavustukset näyttävät riittävän loppuun asti. Tämä tosin johtuu osittain myös vähentyneestä investointihalukkuudesta. Myös Kemera-rahoitukseen esitetään lisää määrärahoja vuoden 2009 talousarvioesitykseen verrattuna. Nuoren metsän hoitotyöt ovat edelleen merkittävin rahoituskohde. Paljon rahaa tarvitaan myös energiapuun korjuun ja haketuksen turvaamiseksi. Tämän vuoden Kemera-rahoitustilannetta helpottaa lisäbudjetissa esitetty 12 miljoonan euron määräraha. Eduskunnan tulee lisätä vastaava määräraha ensi vuoden budjettiin, ettei jälleen tarvitse turvautua lisäbudjettirahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Vesi- ja jätevesihuollon toimivuuden turvaamiseen etenkin harvaanasutulla maaseudulla on kiinnitettävä huomiota. Vesihuoltoon osoitetuista määrärahoista 9,6 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää vesihuollon parantamiseen erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät olisi saatava vastaamaan vuonna 2014 voimaan tulevia säädöksiä. Muun muassa siirtoviemäreiden rakentamiseen tulee tämän vuoksi osoittaa budjetissa tarvittava rahoitus. Eduskunta on viime vuosina tehnyt lisäyksiä vesi- ja jätevesihuollon määrärahoihin, ja näin joudutaan nytkin tekemään.

Arvoisa puhemies! Hallituksen pellon luovutusvoiton väliaikaista verovapautta koskevan esityksen tarkoituksena on kasvattaa maatilojen kokoa. Selvää on, että eduskunta hyväksyy lakiesityksen, mutta sen lisäksi tarvitaan vielä EU-komission hyväksyminen, joka kuitenkin tultaneen saamaan. Peltokaupan luovutuksen saajana ei esityksen mukaan voisi olla osakeyhtiö. Tältä osin esitys on selvä taka-askel viime vuosina noudatetussa yritysmuotoneutraalissa maatalouspolitiikassa.

Hallitus esittää myös maatalouden ja muun yritystulon pakkopääomatulo-osuuden poistamista. Yritys- ja maataloustulo verotettaisiin ansiotulona verovelvollisen niin vaatiessa. Tästä uudistuksesta hallitus ansaitsee kiitoksen. Ratkaisusta sovittiin jo 30. tammikuuta 2009 annetun lisätalousarvion yhteydessä. Uudistus auttaa niitä viljelijöitä ja muita yrittäjiä, joiden ansiotulon marginaaliveroprosentti ei tulotason alhaisuudesta johtuen yllä pääomatuloveron 28 prosenttiin.

Budjettiriihen yhteydessä oli esillä kaksi muutakin maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän veroesitystä. Toisen esityksen tavoitteena oli helpottaa velkaantuneiden viljelijöiden ja muiden yrittäjien asemaa. Toinen olisi merkinnyt maatalouden investointien tulorahoituksen edistämistä varausmahdollisuutta kasvattamalla. Olisi toivottavaa, että näihin työryhmän esityksiin voitaisiin vielä hallituksessa palata kuluvan syksyn aikana.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime päivinä olemme saaneet lukea tilityksiä vuoden takaisen syksyn salatuista dramaattisista hetkistä. Samaan aikaan kun täällä eduskunnassakin kiisteltiin lähinnä tulevan kakun jakamisesta, ajettiin Maailmanpankkia rahataloudessa ilman jarrutusta kiviseinään. Valtiovarainminis-teri Katainenkin arvioi hiljattain, että koko rahoitusjärjestelmän tuhoutuminen oli hiuskarvan varassa. Luottamus saatiin palautettua, ei pankkien, vaan valtioiden ja keskuspankkien määrätietoisin ja riittävän nopein toimin. Tässä Suomella näyttää olleen vähän kokoaan suurempi rooli ainakin Euroopan unionin sisällä. Vältimme paluun oravannahkakauteen, mutta kyllä lopputulos on silti aivan riittävän karmea.

Vientivetoinen strategiamme hyytyi alkuvuonna. Tavaraa tehtiin ja vietiin vain noin puolet totutusta. Tilauskirjat ovat lyhentyneet, väkeä on lomautettu ja koulutettu, mutta pahin on silti vielä edessä. Rahakriisiä seuraa talouslama, joka ei ole ekonomistien ääneen lausumasta optimismista huolimatta ohi.

Tässä tulevan vuoden budjettiesityksessä hallitus ja veronmaksajat ottavat laman kovimmat iskut itseensä. Julkinen sektori jopa osin parantuvine tulonsiirtoineen pidetään työkierroksilla, vaikka siihen ei välttämättä kertyvien tulojen tasossa olisi varaakaan. Velkaantumisen tie on harkittu, eikä hallitus alistu siihen pessimismiin, mitä lainausmerkeissä ämmät ovat aina pelänneet, eli maailman ja metsien loppumiseen.

Esityksessä mennäänkin työ ja elinkeinot edellä. Valtio ottaa nyt niin vahvaa roolia ponttoonisillan tekemisessä suhdannemontun päälle ja ylikin, että kapitalistiakin jo hirvittää. Jopa kokoomuksessa haikaillaan retorisesti keskustalaisen kolmannen tien perään ja kuulutetaan kuolemaa uusliberaaleille. Yhteisen vastuun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja suomalaisen joukkueena pelaamisen muuttaminen lihaksi ja vereksi vaatii kyllä muutakin kuin kevyttä mediakuorrutusta lähimmäisenrakkaudella ja raamatunlauseiden kierrätyksellä. Kova kapitalismi onkin osoittautunut huonosti käyttäytyväksi, vapaasti kasvaneeksi lapseksi, jolle on kansainvälisillä kentillä asetettava selvät rajat.

Keskustalainen kolmas tie perustuu vahvaan visioon kestävämmästä ja vastuunottamisen yhteiskunnasta. Tässä budjettiesityksessä keskustalainen kädenjälki näkyy erityisesti elinkeinopolitiikan pitkänä linjana. Vihreät elinkeinot, energiantuotanto etupäässä, nousevat entistä vahvempaan rooliin tulevaisuuden Suomen rakentamisessa. Huomionarvoisia ovat voimakkaat panostukset metsäsektorin uusien toimialojen kehit-tämiseen erityisesti tutkimusmenojen kautta. Vastaavasti biotalouden investointeihin muun muassa biokaasun ja tuulivoiman osalta suunnataan merkittävästi lisää rahaa. On selvää, että näiden toimien hedelmät poimitaan vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua.

Usein sanotaan myös, että Suomeen tarvitaan uusi Nokia, piperryksistä ei ole meille apua. Olen eri mieltä. Suomi tarvitsee kokonaan uutta osaamiseen ja uskallukseen perustuvaa yrittäjyyskulttuuria ja siitä johtuvaa monen pienen nokian menestystä. Tässä budjetissa istutetaan varhaisia taimia, joita on koulittava ja vaalittava kypsäksi asti. Sinapinsiemenestä kasvaa suuri puu, kuten Raamatun kasvitieteellisesti virheellisessä käännöksessä kerrotaan.

Elinkeinopolitiikka tukee vahvasti myös finanssikriisin koettelemia aloja. Oman maakuntani Varsinais-Suomen väkevä meriteollisuus voi jatkossakin tukeutua innovaatiotukeen. Kansallisia kehityspanoksia suunnataan myös meriklusterin alihankkijaketjuun ja erityisesti sen tuotekehitykseen. Merkillepantavaa on, että meriteollisuudenkin tulevaisuuden näkymissä suuressa roolissa ovat uusiutuvaan energiantuotantoon liittyvät, budjetissa huomioitavat innovaatiot.

Budjettiesitystä voi ja pitääkin silti kokonaisuutena tarkastella myös yhden aikakauden päätöskuvauksena. Suurella todennäköisyydellä olemme nähneet pitkään aikaan viimeisen budjetin, jossa verotus, vaikkakin etupäässä inflaatiokorjausten verran, kevenee. Tarpeesta huolimatta en myöskään usko nyt toteutettujen suurten sosiaalisten tulonsiirtojen, joihin lasken myös ruuan arvonlisäveron laskun, mahdollisuuteen tulevien hallitusten esityksissä. Päätöspiste nähtäneen myös kuntatalouden kipujen jatkuvalle lievittämiselle valtion kassan kautta. Edessä on paljon sopeutumista ja elämää uudelta pohjalta. Lähtökohdat tästä eteenpäin ovat erilaiset maan eri puolilla, maakuntienkin eri puolilla, eri työsektoreilla ja jopa eri sukupolvilla. Haasteemme on pitää Suomi ehjänä ja elinvoimaisena. Onnistuuko se, jos poliitikoilla on jaettavana vain median meille annostelemaa valtaa?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin mielenkiintoinen, pohdiskeleva, hyvä puheenvuoro ed. Kaunistolta. Jään kuitenkin tätä kolmannen tien asiaa nyt vähän ihmettelemään, että missäs nämä alkuperäiset copyright-oikeudet oikein ovatkaan, kun kolmas tiehän oli perinteisesti se kolmas tie tämän kommunismin ja kapitalismin välillä ja sitä kolmatta tietä edusti järkevä sosialidemokratia. Nyt huomaan, että keskusta on ottanut tämän vanhan, Väinö Leskisen keksimän erittäin hyvän kiteytyksen käyttöönsä, ja mikä kaiken huippu vielä, kokoomuskin taapertaa viime metreillä mukaan, ilmoittautuu sekin kolmannen tien kannattajaksi.

Mutta jos keskusta ottaisi tämän kolmannen tien tosissaan, niin sehän näkyisi siinä roolissa, jonka keskusta antaa valtiolle. Silloinhan keskusta tulisi täällä toteamaan, että nyt vedetään tauko tähän valtionyhtiöiden myyntiin, me tarvitsemme myös valtion yritystoimintaa, se on taloutta vakauttavaa suomalaista omistajuutta. Samaten toteutuisivat nämä investoinnit, suuret infrastruktuurilupaukset, mitkä Vanhanen puheessaan teki. Nythän niitä ei ole tässä ohjelmassa ollenkaan, mitä ensi vuoden budjettiin tulee.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minustakin ed. Kauniston puheenvuoro ansaitsee huomiota mutta ei siltä osin, että hän katsoo, että kolmas tie on ikään kuin keskustapuolueen talouspoliittinen linjaus. Minä koen kolmannen tien tapana, jolla hahmotan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin perustan, jossa vaihtoehtoina ovat tietysti vaikkapa Yhdysvalloista nähtävä talouspoliittinen ajatus tai sitten vanhat sääntelytalouden oppirakennelmat, joiden välissä me olemme kyenneet luomaan omaperäisen yhteiskuntamallin, jossa hyvinvointiyhteiskunnan mallissa myös valtiolla on keskeinen rooli. Siitä tulee pitää jatkossakin tietysti huoli mutta ei niin, ettei ajan muutoksia voitaisi siihen sisään kirjoittaa, ja juuri sellaista uudistavaa kolmannen tien vaihtoehtoa me tänä päivänä olemme toteuttamassa tämän hallituksen merkeissä.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kolmas tie kiinnostaa vähän samalla tavalla kuin keskustalaisuus, keskusta tällaisena poliittisena maaperänä tänä päivänä lähes kaikkia puolueita. Väitän kuitenkin, että kolmatta tietä on kulkenut ja käyttänyt terminä jo myöskin muun muassa keskustan perustaja Santeri Alkio. Tuolloin sillä hyvin pitkälti tarkoitettiin kapitalistisen ja kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän välissä olevaa vaihtoehtoa, joka kuitenkin on vuosisadan ajan säilynyt elinvoimaisena ja vahvana liikkeenä ja kantavana voimana myöskin keskustan sisällä. Se varmasti hakee uuden muodon tässä ajassa ja tässä yhteiskunnassa, mutta siihen edelleenkin sisältyy vahvemman valtion rooli mutta myöskin tällaisen yksilön vastuun ja yksilön vaikuttamisen, kansalaisyhteiskunnan vahva rooli.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2010 budjetin laatiminen on ollut haastava tehtävä. Talouskriisi on iskenyt voimakkaasti ja edellyttänyt kaikilta, niin kotitalouksilta, kunnilta kuin yrityksiltäkin, merkittäviä toimenpiteitä. Talouskriisi iski nopeasti viennistä riippuviin kansantalouksiin, kuten Suomeen.

Tarkasteltaessa kotitalouksien tilaa on todettava niiden olevan lähes yhtä velkaantuneita kuin 1990-luvun laman aikoihin. Ero on kuitenkin siinä, että tänä päivänä korkomenot ovat pienemmät ja maksuajat pidemmät. Näin ollen kotitalouksien selviytymisennuste on tältä osin parempi.

Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava työllisyyden käänne huonompaan ja sen heikkeneminen edelleen tulevanakin vuonna. Työttömyyden nousu tullee synkistämään kotitalouksien tilaa vielä entisestäänkin. Budjetin vastaus tähän on kuitenkin selvä: hallitus tekee kaikkensa, jotta ihmiset pysyisivät työn syrjässä kiinni. Tästä selkeimpänä osoituksena ovat ehdotukset investointien aikaistamisesta sekä monista muista toimenpiteistä, joilla pyritään työllistävään vaikutukseen.

Budjetin tavoite on siis selvä. Budjetti pyrkii elvyttämään edelleen, ja sitä onkin jatkettava, kunnes talouden nousu on aidosti jatkuvaa. Viime aikoina on useasta suunnasta todettu nousun olevan näkyvissä, mutta samalla on kyllä pakko todeta se, että näkymät tulevat olemaan vielä pitkään ankeat. On pakko todeta, että budjettiesityksen sisällään pitämä 13 miljardin velanotto alijäämän kattamiseksi on niin merkittävä, että talouden tasapainoon saattaminen tulee vaatimaan monia monia vuosia ja hurjasti erilaisia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Muutama huomio luonnollisesti yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Reilu vuosi sitten tässä salissa käytiin kovaa keskustelua siitä, miten on mahdollista, että poliisiksi valmistuvat tulevat Poliisiammattikorkeakoulusta suoraan kortistoon ja heille ei kyetä takaamaan työtä. Huolenaihe oli tuolloin ihan aito ja paikallaan. Nyt tänään onkin hieno todeta, että budjetissa on kohdistettu lisärahoitusta nimenomaisesti valmistuvien poliisien työllistämiseen. (Ed. Heinäluoma: Rajamäen linja toteutuu!) Samassa yhteydessä rahoituksen kohdistaminen turvapaikkatutkintaan tulee oikeaan aikaan. Toivottavaa olisi, että poliisille kohdistuvalla rahoituksella kyetään takamaan myös lupapalvelujen toimiminen, sillä lupapalvelut ovat tänä päivänä se kansalaisille kaikista selkeimmin ongelmallisena näkyvä osio.

Mitä tulee Puolustusvoimien määrärahoihin, ne näyttäisivät olevan sillä tasolla, ettei perustoiminnoista tarvitsisi juurikaan tinkiä. Samoin esimerkiksi kertausharjoitukset, lentotunnit ja sotaharjoitusmaastovuorokaudet kyetään pitämään entisellään. Tämä on mielestäni kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeä seikka.

Rajavartiolaitokselle kohdennetut määrärahat öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan sekä Dornier-lentokoneiden valvontajärjestelmän päivittäminen mahdollistavat Rajavartiolaitoksen tehokkaan toimintakyvyn. Erityisesti huomiota on syytä kiinnittää öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan hankintaan, koska tänä päivänä, kun Itämeren tila, tuo lisääntyvä liikenne ja monet muut merien tilat huolestuttavat varmasti meitä kaikkia, on omiaan, että meillä on myöskin valmius tarvittaessa tämän kaltaiseen toimintaan. Siihen tämä budjetti antaa mahdollisuuden. Toki päätökset on osiltaan tehty jo aiemmin.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden tilan kiristyminen on myös tosiasia. Hallitus on tosissaan pyrkinyt auttamaan kuntia tasapainottamaan talouttaan ohjaamalla kunnille yli 700 miljoonaa euroa lisärahaa. Kuntien tuleekin tämän lisäksi pyrkiä löytämään myös itse lisäratkaisuja esimerkiksi rakenteellisilla muutoksilla ja tätä kautta myös tuottavuutta parantamalla.

Hieman pehmeämmistä arvoista totean, että pienten lasten isänä tervehdin ilolla myöskin tuota isyysvapaan pitenemistä kahdella viikolla.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että hallitus on reagoinut vallitsevaan tilanteeseen budjettiesityksessä laajalla toimenpidekokonaisuudella ja kriisistä selviäminen on edellyttänyt ja edellyttää edelleen kaikkien osapuolten yhteen hiileen puhaltamista. Kuten täällä on retorisesti todettu, kaveria ei jätetä missään olosuhteissa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Oletan, että kuntatalouden haasteellinen tila kiinnostaa varmaan vähän isompaakin joukkoa kuin mikä tällä hetkellä salissa on. Tilanne on erittäin haastava ja vaikea, niin kuin tämä kokonaistaloudellinen tilanne on paitsi Suomessa myös maailmalla edelleen näistä myönteisistä merkeistä huolimatta. Tämmöisestä kriisistä selviämiseksi on hyvä, että kuntatalouden tila parani viime vuosina selvästi aina vuoteen 2007 saakka ja myös vuosi 2008 oli kuntataloudessa vielä hyvä. Se perustui tietenkin siihen vahvaan talouskasvuun, josta maassamme saatiin nauttia, mutta myös hallituksen johdonmukaiseen politiikkaan ja myös kuntataloutta vahvistaviin toimenpiteisiin.

Pääministeri Vanhasen ensimmäisen ja toisen hallituksen aikana kuntataloutta on pitkäjänteisesti parannettu ja tällä vaalikaudella esimerkiksi verovähennykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti, kuten tehtiin jo viime vaalikaudella. Myös indeksikorotukset tehdään sataprosenttisesti ja lisäksi kustannusten nousun nelivuotistarkistukset maksettiin täysimääräisesti ajallaan. Ilman näitä toimenpiteitä on selvää, että kuntatalouden lähtötilannekin olisi ollut heikompi kuin se nyt on.

Tulopohjaa on siis 2000-luvulla erityisesti puolenvälin jälkeen vahvasti parannettu, mutta se, missä kuntataloudessa on epäonnistuttu, on menojen kasvun hillintä. Kuntien menot ovat kasvaneet 2000-luvulla keskimäärin 5,4 prosentin vuosivauhtia, ja viime vuosi oli kasvuluvultaan jo aivan hurja: 7,2 prosenttia kasvua toimintamenoissa. Kuntatalouden peruslogiikka on tasapainotaloutta: kaikki se, mikä tulee, myös menee. Toisaalta se on ymmärrettävää, kun kunnat huolehtivat niin suuresta joukosta palveluita. Mutta on meidän vastuullamme ei ainoastaan kansanedustajina vaan ennen kaikkea kuntapäättäjinä pystyä tähän menokehitykseen myöskin puuttumaan.

Tämä kustannuskehityksen kuriin saattaminenhan oli vahvasti myös Paras-hankkeen käynnistämisen taustalla, ja Paras-hanketta on syytä viedä edelleen erittäin määrätietoisesti eteenpäin, mutta on selvää, että sen myötä syntyvät tuottavuushyödyt tullaan näkemään vasta pidemmällä aikavälillä. Mutta on kuitenkin niin, että niissä kunnissa, joissa yhdistymisiä on tehty, on oltava erittäin tarkkana, on varmistettava, että tätä käyttömenojen kasvua kyetään todellakin uusissa olosuhteissa hillitsemään ja myöskin investoinnit toteuttamaan uuden kuntajaon kannalta tarkoituksenmukaisesti, ja sama vaatimus tietenkin koskee myöskin yhteistoiminta-alueita. On myös tärkeää, että näiden uudistusten osalta toteutamme tällä hallituskaudella myös erikoissairaanhoidon osalta toimenpiteitä, ja tästähän on erittäin paljon myöskin hallitusohjelmaan kirjattu.

Todellakin tämä rahoitusmarkkinakriisihän näkyi ensimmäisenä yhteisöverotuottojen vähenemisenä, ja juuri siksi ne tämän vuoden alussa hallituksen tekemät toimenpiteet painottuivatkin sinne puolelle. Esitin jo aivan vuoden alussa kuntatalouspakettia, joka suurelta osalta on nyt toteutettu. Tuolloin maaliskuussa päätimme siitä, että kuntien osuutta yhteisöverotuotoista nostetaan 10 prosenttiyksiköllä, samoin asteittainen työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen ja kiinteistöveroprosenttirajojen korottaminen olivat vahva panostus kuntatalouden vakauttamiseksi. Samoin sitten, kun siihen lisätään nuo ensi vuoden budjettia koskevat toimenpiteet, niin kuntataloutta vahvistetaan tänä ja ensi vuonna noin 730 miljoonan euron panostuksella.

Valtio myös panostaa työllisyyden parantamiseen tässä budjetissa ja aikaisemmissa lisäbudjeteissa erittäin voimallisesti, ja niin se vaan on, että työllisyyden parantaminen on parasta kuntapolitiikkaa. Mitä parempi työllisyys, sitä parempi kuntatalous. Kun katsotaan sitä, miten tämä kunta—valtio-suhde ikään kuin euromäärinä kehittyy, niin ensi vuodelta kuntien rahoituspaineita keventävä vaikutus valtion toimenpiteillä ilman indeksikorotuksia on noin 205 miljoonaa euroa, ja kun tähän lisätään myöskin nämä indeksikorotukset, niin kyllä panostukset ovat tuntuvia.

Olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että onnistuimme tämän poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristokuntien ongelmallisen tilanteen tämän valtionosuusjärjestelmän osana korjaamaan tuolla 30 miljoonan euron lisäpanostuksella. Siinä mielessä hallitusohjelman tärkeimpiä kirjauksia myös vietiin eteenpäin.

Kuntatalous on valtion ja kuntienkin toimenpiteistä huolimatta erittäin haastavassa tilanteessa. Kokonaistuotannon kasvu on sidottu maailmantaloudenkin toipumiseen, ja kokonaistuotannon kehityksestä riippuu myös kuntien verotulokehitys. Kaikilla niillä toimenpiteillä, joilla hallitus on tähän saakka mennyt, pyritään tilannetta helpottamaan, mutta paljon on, se on syytä tunnustaa, myöskin kuntien omissa käsissä. Minkäänlaista vastakkainasettelua valtion ja kuntien välillä ei ole syytä hakea. Yhdessä tästäkin haasteesta on selvittävä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous ei parane pelkästään rahaa syytämällä, vaan myöskin rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Nythän meillä on se tilanne, että meillä on vieläkin lähes 50 kuntaa, joissa on alle 2 000 asukasta, ja sitten meillä on 348 kuntaa, joista 300:ssa on vain alle 10 000 asukasta. Siis niin pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta järjestää terveydenhoito- ja muita palveluja hyvin, vaan niiden on pakko verkostoitua. Mikä on nyt tämän Paras-hankkeen tila? Mehän kuulemme siitä, mutta haluaisin tietää nyt, millä tavalla se edistyy tällä hetkellä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuntatalouden alijäämä kasvaa jopa 8 prosenttiin bkt:sta, 15 miljardiin euroon, ja nyt tässä talousarviossa ei esimerkiksi teollisuuspaikkakunnille ole mitään selkeätä vastaantuloa. Tämä 30 miljoonaa euroahan on harvan asutuksen alueille ja saaristokunnille ja 60 miljoonaa euroa jälkikäteiseen investointitukeen, jota varakkaat kunnat pystyvät käyttämään. Järkyttävintä on se, että sosiaali- ja ter-veydenhuollon valtionosuus nousee 21 miljoonalla eurolla peräti, mutta siihen liittyy vammaispalvelulain, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ynnä muut parantamistavoitteet. Eli tältä osin te panette kunnat erittäin vaikeaan tilanteeseen. Te sanotte, että te ette nosta valtionveroa, mutta panette kunnat nostamaan.

Myöskin peräänkuuluttaisin tämän Paras-hankkeen toteutusta ja yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Miten konkreettisesti te olette perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitokokonaisuutta ja rakenteita olleet STM:n kanssa nyt yhdessä miettimässä, koska tämä tulee olemaan erittäin hankala kysymys lähiaikoina?

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille annetaan ensi vuoden talousarviossa merkittävästi lisäresursseja, mutta tarve tältäkin osin on varmasti suurempi.

Me säädämme täällä kansalaisille paljon hyvää tarkoittavia lakeja, mutta onko tässä lainsäädäntötyössä riittävästi otettu tarvittavat resurssit huomioon, ja varsinkin nyt, kun nähdään, että ajat vaikeutuvat, olisiko tähän resursointiin tarvetta jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että ministerin rooteliin kuuluvat myöskin finanssivalvonta-asiat, ja kiinnitän arvoisan ministerin huomiota yhteen oikein todella merkittävään asiaan. Kun vuosi sitten tässä samassa salissa tehtiin arviointia siitä, mikä on taloudellinen tulevaisuus, silloin pääministeri aivan oikein kuvasi sen, kuinka vakavaraisia meidän keskeiset finanssipuolen toimijamme ovat. Hyvä. Mitä sitten tehtiin, kun tilanne rupesi huonontumaan? Vientitakuut muun muassa varsin suuren luokan asiana otettiin käyttöön. Nyt ensi vuosi ja seuraava vuosi tulevat olemaan luottotappioitten kirjaamisen ja tilinpäätösten alaskirjausten vuosia, ja siinä on finanssivalvonnallisesti valtavan suuri haaste, ja mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin se valmius on vaatimaton tällä hetkellä. Terästäkää hommia.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi monta kertaa puheessaan, että kuntien tilanne on haastava. Niin, se on haastava, ja osasyy siihen on kyllä tämä talo. Täällä ovat kaikki, lähes sata prosenttia kansanedustajista, kuntapäättäjiä, ja kansanedustajat ovat päättäneet, että kuntia autetaan, olipa hätä tai ei. Elikkä toisin sanoen: vuonna 2008 kuntien toimintamenot nousivat 7 prosenttia, ja monessa kunnassa ne ovat olleet vuositolkulla 7 prosenttia. Kun on tullut rahaa, niin se on käytetty eikä ole pidetty suu säkkiä myöten niin kuin normaalitaloudessa pitäisi olla. Kunnat ovat eläneet kuin pellossa, ja valtio on vaan syytänyt sinne rahaa. Joku järki tähän on, ministeri, tultava, ja se ei onnistu kyllä kuin rakenteita muuttamalla ja äkkiä.

Kansanedustaja Asko-Seljavaara oli aivan oikeassa. Meillä on aivan liian paljon pieniä kuntia, ja nimenomaan tähän tulee puuttua. Sosiaali- ja terveystoimi ei onnistu, ellei Risikon malli tule koko maahan käyttöön.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitys painottaa työllistymistä, elvytystä, peruspalvelujen säilyttämistä. Valtio tukee kuntia peruspalveluiden tuottamisessa. Mutta kuten täällä nyt edelliset puhujatkin ovat todenneet, niin tämä on kuitenkin kuntien ja valtion yhteinen lamasavotta, tai ainakin sen pitäisi niin olla. Olen huomannut monesti, että monet kunnat eivät kerta kaikkiaan joko osaa tai halua tehdä minkäänlaisia muutoksia tähän palvelurakenteeseensa tai toimintatapojen uudistuksia. Mitä ministerin mielestä pitäisi nyt tehdä? Millä tavalla saataisiin pakotettua kunnat näihin uusiin toimintamalleihin, jotka säästäisivät rahaa, ja palvelut voitaisiin hyvin säilyttää?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä sitä mieltä, että rakenteellisia muutoksia on tehty. Tähän mennessä Paras-hanke on tuottanut jo 99 kunnan liitoksen, ja kuntaliitos ei välttämättä tarkoita sitä, että rakenteellisesti asiat jotenkin sujuisivat paremmin. Kuntaliitos ei voi olla itsetarkoitus, vaan toiminnan tehostuminen.

Ministeri sanoi aivan oikein, että työllisyys on parasta kuntapolitiikkaa. Näistä suurista lomautus- ja irtisanomisuutisista huolimatta nimenomaan kunta työnantajana tulevaisuudessa kärsii työvoimapulasta. Kuinka tähän valmistaudumme, ministeri?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtio on tukenut kuntia monella tavalla, ja on totta, että kuntien on tehtävä myös oma osuutensa näissä talkoissa ja rakenteellisiin uudistuksiin on mahdollisuuksia. Mutta on myös totta, että kuntia ei ole tarpeeksi yhdistynyt ja näitä yhdistymisiä pitäisi kannustaa enemmänkin. Siinä voisi ottaa mallia vaikka Lapista: se on kolmasosa maasta, ja meillä on vain 21 kuntaa. Jos tällä periaatteella laskettaisiin, niin kuutisenkymmentä kuntaa maassa riittäisi.

Mutta kysymyksiä ja huolenaihetta herättää se, mikä tämän Paras-hankkeen eteneminen ja tahti on ollut. Siinä mielessä täytyisi nostaa kyllä esille ministeri Risikon nostama asia erilaisista piireistä. Siinä voisi miettiä sitä, että se on ainakin hyvä avaus ja sillä voidaan saada eteenpäin tätä Paras-hanketta.

Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime laman jäljiltä kouluterveydenhuolto on Suomessa aika lailla retuperällä, vain 17 prosentissa Suomen kunnista se on lain vaatimalla tasolla. Professori Matti Rimpelän arvion mukaan se olisi kustannettavissa kuntoon 150 miljoonalla, ja tänään pääministeri Vanhanen kertoi, että hallitus jäi tästä Kuntaliiton tavoitteesta juuri tämän 150 miljoonaa. Tuli vain tuossa mieleen, että kun sitä velkaa niin valtavasti otetaan, niin olisi sitä voitu ottaa vielä sen verran, että se 150 olisi sinne saatu täyteen, ja sillä olisi ehkä paikattu tätä erittäin tärkeää lasten ja nuorten ongelmaa, vaikka se pysyvä ongelma onkin.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta ei ole yritys, mutta toki kuntien pitää huolta pitää siitä, että talous on kunnossa. Se on myös vetovoimatekijä. Minusta on tuntunut pahalta, kun, sanotaan viimeisenkin vuoden aikana, erityisesti tuolta oikealta on heitelty, että kuntiin on syydetty, kuntiin on lapioitu rahaa. Kunnat ovat erilaisia, ja useinkin on niin, että niissä kunnissa, joissa ikäjakauma on vinoutunut, myös sitten tulotaso ja verotulot ovat vähäisimmät.

Olin kuulevinani tuolla työhuoneessa, että ministeri totesi muun muassa kiinteistöveron kohdalla, kun näitä rajoja muutettiin, huomattavasta panostuksesta. Tässäkin on kuntaeroja, ja muun muassa omassa kunnassani tuloista se on jotakin alle 5 prosenttia, ja kun tämä uusi liikkumavara on 2 prosenttia, niin ei voida puhua merkittävästä muutoksesta ja panostuksesta. On muistettava se, että tässä ei heti muuta mahdollisuutta ole kuin todella lähteä palveluja ratkaisevasti huonontamaan. Tätäkö sitten halutaan tehdä oikeistopuolella? Heikompiosaisiin se vaikuttaa kaikista eniten.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltain finanssikriisi todisti, että rahoituslaitosten hallintokäytännöt, riskien hallinta, sisäinen valvonta ja itsesäätely eivät toimi. Kun emme täysin voi luottaa rahoituslaitosten omaan riskienhallintaan, on tarpeen kehittää tehokkaita toimenpiteitä, kuten rahoituslaitosten maailmanlaajuista reaaliaikaista valvontaa, rahoitusinstrumenttien ja rahoitusinnovaatioiden riskien tunnistamista ja valvontaa.

Kysyn ministeri Kiviniemeltä: Katsotteko, että kansallisesti ja kansainvälisesti on toteutettu kattavasti toimintakäytännöt, jotka estävät uuden finanssikriisin syntymisen? Onko hallituksella suunnitteilla toimenpiteitä, joilla rahoituslaitosten valvontaa tiukennetaan?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tässä kuntatalous- ja kuntarakennekeskustelussa vallitsee sellainen optinen harha, että aivan liikaa kiinnitetään huomiota niihin pienien kuntien yhteenliittymisiin. Ei niillä ratkaista kuntatalouden ongelmia. Usein pienet kunnat ovat hyvin toimeentulevia, ne ovat hyvin ratkaisseet palvelunsa, ja niiden taloudellinen asema on monessa kohtaa ihan kelvollinen. Ne toimivat verkostoituneina ja palvelunsa hyvin järjestäneinä. Ongelmat näyttävät keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin, joissa on suuria yhteistyön ongelmia ja joissa ei myöskään veroäyriä uskalleta nostaa sillä tavalla kuin tämä tilanne edellyttäisi.

Kysynkin ministeriltä: Millä tavalla tässä Paras-hankkeessa pitäisi reagoida nimenomaan näihin suuriin kaupunkiseutuihin ja siellä puuttuviin yhteistyömalleihin? Ja toisaalta, pitäisikö sitä Paras-hanketta vähän katsoa ja reerata? Kun näitä liitoksia ja yhdistymisiä on tapahtunut, niin siellä kuitenkin on hyvin pitkiä siirtymäaikoja siihen, millä tavalla lähdetään itse palvelurakenteita uudistamaan.

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmaan tosiasia, että Suomessa on sekä tehokkaita että hiukan tehottomampia kuntia. Ed. Kähkönen puhui täällä, että kunnat eivät ole yrityksiä. Näin varmasti on, mutta jossain määrin kunnat voisivat olla myöskin yrityksiä. Nykyinen ongelma mielestäni kaupunki- ja kuntakonserneissa — puhun konsernista sen vuoksi, että hallintokunnat ovat tavallaan keskushallinnon alapuolisia yksiköitä — on se, että poikkihallinnollinen resursointi on päivän haasteisiin verrattuna liian tehotonta. Vuosien saatossa tarpeet ja vaatimukset ovat muuttuneet, mutta organisaatio kunnissa ei ole muuttunut sen mukana. Mielestäni olisi tärkeää, että kunnissa otettaisiin sellainen järjestelmä käyttöön, jonka mukaan yhtään vakanssia ei täytetä, kun se luonnollisen poistuman kautta vapautuu, ennen kuin tällainen tarveharkinta olisi tehty koko kuntakonsernin sisällä. Näin saataisiin sinne väkeä, missä sitä tarvitaan, ja ehkä sieltä pois, missä tarvetta ei tänä päivänä ole. (Ed. Kähkönen: Toki näin tehdään!) En usko siihen malliin, niin kuin ed. Asko-Seljavaara totesi, että rakenteiden päälle lyödään rahaa lisää ja lisää. Niin paljoa tästä yhteiskunnasta ei tulevaisuudessa rahaa löydy.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ministerit ovat vakuutelleet, kuinka paljon kunnille tulee lisää rahaa, yli 700 miljoonalla kuntataloutta vahvistetaan. Tämä on aika erikoinen tulkinta, kun ajatellaan, että pelkästään nämä verolain muutokset aiheuttavat kunnille 376 miljoonan euron verotulojen menetykset. Tämä korvataan. Samoiten indeksitarkistukset tehdään, sanotaan, täysimääräisinä. No sehän on vähintä, sehän on kustannusten nousun korvausta vaan kunnille. Eihän se kunnille ole uutta rahaa, vaan se korvaa niitä menetyksiä, joita on. Näin ollen se, mitä kunnat nyt tarvitsisivat, on kyllä uutta rahaa. Täällä on sanottu, että kunnille lapioidaan rahaa. Katsokaa, hyvät edustajatoverit, mitä on tapahtunut 1990-luvun alussa verrattuna tähän aikaan kuntien valtionosuuksissa. Siellä on tapahtunut aivan dramaattinen muutos. Kunnille ei lapioida rahaa kyllä tätä nykyä verrattuna 1980-lukuun ja 1990-luvun alkuun.

Sitten lisäksi vielä haluan todeta, että kuntaliitokset eivät ole ratkaisu. Jos köyhät kunnat liitetään yhteen, pieniä, köyhiä kuntia, tulee vain yksi suuri köyhä kunta.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä finanssikriisi on osoittanut sen, että kuntien rahoitus nojaa liikaa suhdanneherkkiin tuloihin eli tulovero- ja yhteisöverotuloihin. Sekä Oecd että Suomessa Kuntaliitto ovat pitäneet kiinteistöveroa huomattavasti parempana ja vakaampana rahoitusratkaisuna kuntien toimintojen takaamiseen. Tämä hallitus on nostanut kiinteistöveron alarajaa kerran. Kysyn ministeri Kiviniemeltä: oletteko valmiita vielä tällä kaudella kerran nostamaan kiinteistöveron alarajaa? Sillä saisimme tätä kuntien taloustilannetta ja rahoitusratkaisuja pidemmällä aikavälilläkin vakaammiksi?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin pitää antaa tietysti tunnustus siitä, että kuntarahoitusta on tämä hallitus pystynyt lisäämään, ja vaikkakin ed. Kuoppa tuossa indeksikorotusta hiukan mitätöi, niin edellinen hallitus ei pystynyt sitä indeksikorotusta täysimääräisenä kunnille takaamaan. Tämä hallitus on sen tehnyt.

Mutta tästä salista on lapioitu kyllä niitä velvoitteita sinne kunnille aivan riittämiin viimeisten vuosien aikana, ja kysyisinkin ministeriltä sitä, milloin saadaan aikaan nämä normien purkutalkoot, jotta kunnille tulisi lisää liikkumavaraa siinä palvelutuotannossa ja myös taloutensa hallinnassa. Ministeri mainitsi, että Paras-hanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kysynkin vielä ministeriltä, miten taataan se, että myös palvelurakenteelliset muutokset näissä liitostilanteissa toteutuvat. Voivatko esimerkiksi valtion porkkanarahat olla ehdollisia niin, että nämä palvelurakennemuutokset toteutetaan?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on kyllä täynnä erinomaisia ristiriitaisuuksia, joihin tarvittaisiin useamman minuutin puheenvuoro ja keskustelun jatko. Totean vaan nyt, ettei pääse totuus unohtumaan, että mitä tulee täysimääräisiin indeksikorotuksiin, ne olivat kuitenkin edellisen hallituksen ja viime vaalikauden päätös.

Sitten täällä hallitus on pessyt kätensä kuntataloudesta, niin kuin se muuten pesee kaikesta muustakin vastuusta ja vähintäänkin keksii, että Vanhasen ykköshallitus oli se virheiden tekijä, ja keskusta vähän luimuilee ja katselee muualle. Ja sitten keskusta sanoo, että oikeastaan se oli Lipposen kakkoshallitus, ja taas kokoomus vähän luimuilee ja katselee muualle.

Nyt on keksitty, että kunnissa on tapahtunut hirveä menokehitys, kauheata. Sinne osoitetaan syyttävä sormi, pois hallituksesta. Mutta kun tulee valoa vähän tänne taloon, niin kysyn nyt ihan selvyyden vuoksi, mistähän tämä kuntien menokehitys johtuu, arvoisa ministeri. Johtuisiko se palkkaratkaisuista? Mitäs tämä hallitus ylpeästi teki ja lupasi vuonna 2007? Kunnissa pitää nostaa palkkoja enemmän kuin muualla, jotta asiat tulevat kuntoon. Kai se näkyy kehityksessä. Mutta hallitus lupasi silloin ja kokoomus kärjessä, että tämä palkkaratkaisu hyvitetään kokonaisuudessaan kunnille. Näin sanoi ministeri Katainen. Mitä tapahtui? Kuntia vedettiin nenästä, ei hyvitetty. Enemmistö tästä palkkaratkaisusta meni kuntien kannettavaksi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Ja nyt sama huijaus muuten tulee jatkumaan, sanotaan, että tulee ylimääräinen valtionapu näihin pieniin palkankorotuksiin seuraavaksi.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä tuli niin paljon yksityiskohtaisia kysymyksiä, että yritän nyt parhaani mukaan vastata niistä mahdollisimman moneen.

Aloitan ensin tästä rakennekeskustelusta ja kuntaliitoksista. Niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on todettu, kuntaliitokset eivät ikävä kyllä ole mikään patenttiratkaisu siihen, että pystytään palvelut pitkällä tähtäimellä tuottamaan ja menot pysyvät kurissa. Vaikka me pyyhkäisisimme asukkaineen ne alle 2 000 asukkaan kunnat kokonaan pois kuntakartalta menoineen kaikkineen, niin kummoisia säästöjä ei tulisi. Se suurin volyymi piilee suurissa kaupungeissa.

Sen vuoksi käynnistimme nämä tuottavuushankkeet 20 suurimman kaupungin kanssa, ja siinä on erittäin hyvä asenne kaikilla mukanaolijoilla. Tässä on tämmöinen yhdessä tekemisen henki. Kaupungit oppivat siinä myös toisiltaan. Mutta jos todellakin halutaan tässä tuottavuuskehityksessä saada suuria aikaan, niin silloin keskeisessä asemassa ovat nimenomaan isommat kaupungit, mutta tämä tuottavuuden kasvattaminen koskee tietenkin myös pieniä kuntia. Kaikkien pitää näihin talkoisiin osallistua, se on selvää.

Paras-hanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Mitä erikoissairaanhoidon puolella tapahtuu: me teimme lukuisia kirjauksia tuossa hallituksen puoliväliriihessä, jossa todettiin, että Paras-hanketta viedään eteenpäin, parannetaan erikois- ja perusterveydenhuollon yhteyttä ja uudistetaan myös niitä erikoissairaanhoidon rakenteita. Siellä on paljon tehtävä, sehän tämän Paras-hankkeen ulkopuolella on ollut. Mutta niiden ratkaisujen, joita tehdään, pitää olla synkronissa Paras-hankkeen kanssa. Ei voi vaatia sitä, että laitetaan ruksit päälle Paras-hankkeelle, unohdetaan koko juttu ja rakennetaan koko maailma uudestaan. Jos voisimme lähteä puhtaalta pöydältä, niin silloin voisi tehdä erilaisia mallikuvitelmia siitä, mihin edettäisiin.

Mutta meillä nyt on tämä olemassa oleva maailma, ja pitää voimakkaasti toki uudistaa rakenteita, mutta maailmaa ei pysty kerralla muuttamaan. Tavoitteena todellakin on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteyttä pystytään selvästi tiivistämään. Vähän eri puolilla maata erilaiset ratkaisut tuovat parhaan lopputuloksen. Se Forssan malli sopii Forssaan, mutta ei se kyllä Lappiin sovi tai Keski-Suomeen. Sen vuoksi tämmöinen yksi uusi malli koko maahan ei tule toimimaan käytännössä.

Sitten täällä kysyttiin myöskin porkkanarahoista, pitäisikö ne ehdollistaa. Tuossa selonteossa, joka eduskunnalle tullaan antamaan marraskuussa — tosin vielä päätöksiä ei ole tehty — oma esitykseni on se, että pitäisimme näissä porkkanarahoissa taukoa, että ne kunnat, jotka tekevät päätökset liittymisestä vuoden 2013 alkuun mennessä, vielä nämä suhteellisen runsaat porkkanarahat saavat. Mutta sitten kehittäisin vähän paremman järjestelmän, kun meillä nyt on tämmöinen ikään kuin automaattituki ja sen saa joka tapauksessa, huolimatta siitä, minkälaisia päätöksiä esimerkiksi niinä viimeisinä itsenäisyyden vuosina on tehnyt. Siinä olisi vähän sitä tuottavuusnäkökulmaa ja tietyllä tavalla palkittaisiin tuottavista kuntaliitoksista eikä automaattisesti ole sama, että vaikka miten päin sen tekee, niin rahaa tulee.

Sitten täällä myöskin ed. Kuoppa sanoi tästä, että indeksikorotukset ovat indeksikorotuksia. Eihän näitä ole tähän 720 miljoonaan euroon laskettu. Siinä ovat ne kaikki muut päätökset, paljonko sitä liikkumavaraa tulee tänä ja ensi vuonna, kelamaksun poisto, yhteisöveron korotus, myöskin ne valtionosuuksiin tulleet lisäpanostukset. Tässä todellakaan ei ole laskettu sitä verotulomenetysten kompensointia eikä indeksitarkistuksia.

Sitten veropohjasta ja kiinteistöverosta tuli useita kysymyksiä. Hetemäen työryhmä tuon budjettiriihessä tehdyn kirjauksen pohjalta tulee tarkastelemaan myöskin kuntien verotulopohjan laajentamista, ja yhtenä osana siinä ilman muuta on myöskin tämä kiinteistövero. Siinä mielessä on katsottava myös muun muassa jäteveron osalta sitä tuloutusta, mutta se tietenkin pitää muistaa, ettei sieltäkään nyt mitään ihan uutta rahaa ole löydettävissä. Siellä VM:n käytävillä ikävä kyllä ei mitään semmoista verotulosäkkiä ole, joka on unohdettu kunnille kohdentaa. Kyllä sitten on kyse siitä, mitä näistä verotuloista menee valtiolle ja mitä menee kunnille.

Sitten täällä oli muutamia kysymyksiä tästä finanssimarkkinatilanteesta. En kyllä voi allekirjoittaa ed. Pulliaisen näkemystä siitä, että Fivan resurssit olisivat nyt jotenkin aivan pielessä. Olemme erittäin hyvin pystyneet hoitamaan tämän nykyisen tilanteen, ja myöskään reklamaatioita siitä ei ole tullut, (Ed. Rajamäki: Eivät ole saaneet lisää!) että olisi ongelmia resurssien suhteen.

Sitten meillähän ovat EU-tasolla tämän ikään kuin uuden finanssikriisin estämiseksi (Ed. Rajamäki: Valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota asiaan!) tehtävät toimenpiteet ja tämän valvontakehikon parantaminen tämän de Larosièren raportin pohjalta hyvässä vauhdissa, ja tarkoitus on saada jo tämän vuoden loppuun mennessä päätöksiä aikaan. Itse olen sitä mieltä, että nyt pitää takoa, kun rauta on kuuma. Nyt on se momentum tehdä tästä valvontajärjestelmästä sellainen, että pystyttäisiin todellakin ehkäisemään uudet kriisit ja niiden siementenkin syntyminen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! 50 miljardissa, josta 13 miljardia velkaa, on riittävästi nollia, jotta se mahdollistaa keskustelun monista isoista ja pienistä asioista. 13 miljardia velkaa on kuitenkin summa, joka tulee vääjäämättä meitä vastaan, semminkin, kun meillä on pohjalla valmiiksi kymmenien miljardien eurojen velkataakka ja näköalana on, että tulevina vuosinakin olemme tilanteessa, jossa talouden isojen summien tasapainottaminen tulee viemään aikaa.

On ollut mielenkiintoista kuunneltavaa tämä budjetin lähetekeskustelu. Ei sinänsä yllättävää, kun keskustelussa on sanottu opposition taholta esimerkiksi seuraavaa: tämä budjetti on hukattujen mahdollisuuksien budjetti, tai hallitus on elänyt kuin hidastetussa filmissä, tai tässä uhrataan yksi sukupolvi tälle lamalle. Tämä tilanteessa, jossa pystytään kiistatta osoittamaan, että esimerkiksi työllistämiseen hallitus kasasi budjettiriihessään 230 miljoonan euron paketin sisältäen erityisesti toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden lievittämiseen, sen ensimmäisen työpaikan, sen ensimmäisen koulutuspaikan saamiseen. Koulutuspaikkoja niin ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin on lisätty ja haettu toimenpiteitä, joilla erityisesti panostetaan nuorisotyöttömyyden kasvun hidastamiseen ja laskemiseen. Jokainen yksittäinen väliinputoajanuori, syrjäytymisuhan alla oleva nuori on liikaa. Se, että väitetään jo tässä vaiheessa, että hallitus olisi tällä budjetillaan uhraamassa yhden sukupolven, on aika kovaa puhetta.

Puhuja, joka totesi täällä, että hallitus on elänyt kuin hidastetussa filmissä, jatkoi, että he vaativat toimia jo vuosi sitten. Kaivoin esiin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viimevuotisen budjettipuheenvuoron. Eräs vaatimus tuossa puheenvuorossa oli se, että esiopetus pitäisi saada maksuttomaksi 5—6-vuotiaille, sinänsä hieno tavoite ja iso asia. Me tarvitsemme lapsillemme mahdollisimman hyvän ja kattavan perustan elämän rakentamiseen, mutta sen verran on maailma muuttunut, että puheenvuoroissa ei enää tämän tyyppisiä esityksiä sentään ole ollut. (Ed. Heinäluoman välihuuto)

Odotan todella mielenkiinnolla, mitä marraskuussa tapahtuu, kun saamme tänne suurimman oppositiopuolueen vaihtoehtoisen budjettiesityksen. Pohja, josta nyt lähdetään, on sen kaltainen, että odotan täsmällisempiä esityksiä. Oppositiopuolueen puheenjohtaja eilen esitti oman talouspolitiikan neljän kohdan kurssimuutoksensa. Neljäntenä kohtana oli maininta siitä, miten veroratkaisujen ja tulonsiirtojen tulisi olla oikeudenmukaisempia kuin hallitus nyt esittää. Ainoa konkreettinen asia, jonka oppositiopuolueen puheenjohtaja tuossa yhteydessä esitti, oli se, että perustulovähennystä nostettaisiin 3 000 euroon, kun hallitus nyt nostaa sitä 1 480 eurosta 2 200:aan. Tämä oli se konkreettinen esitys oikeudenmukaisemman verotuksen ja tulonsiirtojen osalta.

Arvoisa herra puhemies! Käsitteiden määritteleminen ei ole helppoa, kuten olemme julkisesta keskustelusta viimeisen kahden viikon aikana saaneet havaita: kuka on suurituloinen, kuka elää köyhyysrajan alla, ja millä tulotasolla eletään, kun eletään pienen toimeentulon varassa. Se, että käsitteet ovat yhteneväiset, kuitenkin edesauttaisi keskustelun eteenpäinvientiä. Kun tätä hallitusta moititaan epäsosiaalisesta otteesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, niin on pakko sanoa, että asia, jonka hallitus toteuttaa, joka maksaa 33 miljoonaa euroa, on esimerkiksi se, että indeksiin sidottujen perusetuuksien, kansaneläkkeiden taso, säilytetään inflaatiokehityksestä huolimatta nykyisellään. Se ei ole ihan pieni asia, ja sillä on vaikutus suoraan ihmisten arkeen ja elävään elämään ja toimeentuloon.

Vanhustenhuollosta tulemme käymään välikysymyskeskustelun. Mutta ihan lopuksi totean, että kyllä tässä maassa jotain muutakin on pielessä kuin opposition kaipaamat 500 miljoonaa euroa kuntien talouden pönkittämiseen tilanteessa, jossa pimeää pelkäävä, rullatuolissa oleva vanhus suljetaan yksin pimeään huoneeseen. Ei sellaista tilannetta, missä asenteet ja arvot ovat täysin pielessä, tulla kompensoimaan millään rahalla eikä yhdelläkään lailla.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun olen se puhuja, johon viitattiin, joka puhui hallituksesta, joka toimii kuin hidastetussa filmissä, tarkoitin sillä nimenomaan sitä käsittelyä, mikä tämän vuoden talousarvion yhteydessä oli, jolloin oli tiedossa jo, mitä toimia pitää tehdä, mutta hallitus siirsi tälle keväälle ne lisäbudjettiin liittyvät elvytystoimet. Kesäkuussa vaadimme myöskin tämän kriisin jyrkentymiseen liittyen niitten toimenpiteiden aientamista, jotka nyt on esitetty toisessa lisäbudjetissa. Kyllä tämä vähän hidastettua on, ja sanotaan näin, että hallitus ei ole tunnustanut nimenomaan sitä, miten tämä taantuma on muuttunut lamaksi ja finanssikriisi työllisyyskriisiksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalta olisi odottanut puhetta tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämisestä, siitä, miten nämä voimavarat tosiaan voitaisiin suunnata. Mitä muun muassa kelamaksun, työnantajamaksun, poistaminen tulee vaikuttamaan kansaneläke-etuuksiin ja ylipäänsä kuntien mahdollisuuksiin hoitaa sosiaalista kriisiä ja sosiaalista turvallisuutta?

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi sisältää monia heikkouksia, jotka pitkittävät talouslamaa Suomessa ja erityisesti kunnissa. Kuntarahoitus on aivan riittämättömällä tasolla johtuen valtion toimista, ja monet pienet kunnat joutuvat suuriin vaikeuksiin ensi vuoden aikana. Näin tapahtuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Valtion veronkevennykset suurituloisille maksatetaan nyt kunnallisveron korotuksina monissa kunnissa. Tuloveronkevennysten seurauksena myös verotuksen painopistettä siirretään aivan tietoisesti kunnallisveron suuntaan, ja tämä verohan on tasavero. Tämä ei ole mielestäni oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Monissa kunnissa myös yhteisövero on romahtanut johtuen siitä, että vientiteollisuuden yritykset ovat vaikeuksissa. Esimerkiksi Raahessa Rautaruukin vienti on vähentynyt ja sitä kautta kaupungin saamat yhteisöverotulot pienentyneet hyvin voimakkaasti ja tämä aiheuttaa suuria ongelmia, eikä Raahe ole suinkaan yksin näitten ongelmien edessä. Toivoisinkin, että arvoisa ministeri ja hallitus huomioisivat erityisesti nämä paikkakunnat, joilla tämä vientitulojen romahdus on tapahtunut, ja lisäisi näille kunnille harkinnanvaraista avustusta. Harkinnanvaraiset avustukset ovat kuitenkin kovin vaatimattomat siihen nähden, mitkä tällä hetkellä ovat tarpeet niissä kunnissa, joissa yhteisövero on romahtanut alas.

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden vaikeuk-sista seuraa myös kunnissa palvelujen leikkauksia. Nämä leikkaukset kohdentuvat erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Äskettäin saadun selvityksen perusteella vanhuspalvelut ovat jo nyt monilla paikkakunnilla täysin rempallaan. Hallitus ei kuitenkaan reagoi tähänkään asiaan millään tavoin, ja näyttää siltä, että tällä politiikalla vanhuspalvelut ajetaan syvään kriisiin. Sama koskee myös terveyspalveluja, jotka ovat monilla paikkakunnilla hyvin heikosti hoidetut. Hallituksen lääke terveys- ja vanhuspalveluissa on ollut palvelujen yksityistämisen edistäminen. Tämä on johtanut siihen, että monissa kunnissa julkiset palvelut näillä sektoreilla on ajettu lähes alas. Tämän seurauksena on myöskin palvelujen laatu ja saatavuus heikentynyt. Ja on selvää, että jos pienissä kunnissa nämä julkiset terveyspalvelut, sosiaalipalvelut yksityistetään, ajetaan alas, niin niitä on hyvin vaikea uudelleen enää käynnistää.

Näyttää siltä, että kuntatalouden kriisistä tulee varsin pitkäaikainen. Ensi ja seuraava vuosi tulevat olemaan varsin vaikeita. Näyttää myös siltä, että vireillä oleva niin sanottu Paras-hanke ei näytä auttavan paljon kuntia. Se etenee varsin hitaasti ja verkkaisesti. Herää kysymys, saadaanko koko hanketta toteutetuksi tämän hallituksen aikana. Asiaa ei helpota myöskään mitenkään se, että samanaikaisesti ministeri Risikko on tuonut oman mallinsa esille terveyspalvelujen toteuttamiseksi. Jos kahta hanketta yritetään samanaikaisesti viedä eteenpäin, niin on selvää, että se enemmänkin sotkee kuin vie asioita eteenpäin. Eli nyt olisi syytä keskittyä tähän Paras-hankkeeseen, jos se on kerran tarkoitus viedä loppuun tämän hallituksen aikana, mutta uusien hankkeitten rinnalle tuominen voi olla sellainen asia, joka sitten viivästyttää vain näitä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jota budjetissa ei ole huomioitu riittävästi, on työttömyyden kasvu. Ensi vuonna työttömyyden pelätäänkin nousevan hyvin korkealle tasolle. Vielä muutama vuosi sitten väitettiin, että meillä on lähivuosina työvoimapula. Näin ei kuitenkaan käynyt, päinvastoin työttömien määrä ja erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntyminen ovat jo vaaraksi koko yhteiskunnalle. Näyttää siltä, että 1990-luvun lamasta ei ole opittu mitään. Syrjäytetäänkö jälleen yksi ikäluokka yhteiskunnasta? Tästä laskusta tulee vielä kallis, ellei nopeasti ryhdytä sellaisiin toimiin, että kaikki peruskouluista valmistuvat saavat koulutuspaikan. Tärkeää on myös, että koulutuksen jälkeen nuorille on taattava työpaikka, sillä koulutuksen jälkeen työttömäksi jääneet ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta. Hallitus on kyllä lisännyt ammatillisen koulutuksen paikkoja, mutta näitten lisäysten jälkeenkin niitä on aivan liian vähän tarpeeseen nähden, eli meillä jää vielä nuoria koulutuksen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden torjuntaan hallituksen pitää mielestäni ottaa tehokkaampi ote ja eduskunnan pitää myös huolehtia siitä, että saamme lisää varoja työttömyyden torjuntaan ja näin ehkäisemme sitä nuorten syrjäytymistä ja voimme estää sen, että myöhempinä vuosina joudumme maksamaan tästä väärästä politiikasta hyvin kalliin laskun.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Eilen puoleltapäivin Eduskuntatalon portailla oli köyhien mielenilmaus. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n, Heikki Hurstin ja muutaman kolmannen sektorin järjestön masinoima tilaisuus ei ajoitukseltaan ollut sattuma. Varmasti nämä vähävaraisten asialla olleet tiesivät, mitä Eduskuntatalossa tällä viikolla tapahtuu. Mitä köyhä plakaatissaan muuta vaati kuin rahaa? Sitä samaa mekin täällä toisiltamme tivaamme. Tieto eilisestä mielenilmauksesta tuli vasta edellisenä päivänä, mutta silti olisin uskonut, että kansanedustajia olisi ollut enemmän paikalla kuin noin kymmenen henkeä. Eikö köyhien eteen uskalleta mennä, (Ed. Rajamäki: Täällä päätetään niistä asioista!) sitä ainakin itse mietin, niin häpeälliseltä ihka aito kotimainen köyhyysilmiö tuntuu. (Ed. Rajamäki: Täällä päätetään siitä!)

Opposition mielestä hallitus on unohtanut köyhät. Näin uutisoi eilen sitten Yle. Vaikka viime keväänä budjettiriihikeskustelussa tässä salissa itsekin vaadin hallitukselta köyhyyden poistamiseen tähtäävää politiikan ohjelmaa ja saman vaatimuksen esitän tänäänkin, niin hallitusrintamassa seisovana kykenen kuitenkin puolustamaan hallitusta. Vanhasen kakkonen on tehnyt monia hyviä toimeentuloa lisääviä aloitteita ja toimenpiteitä.

Ensimmäinen oli tietenkin Sata-komitean työn aloittaminen, komitean, jonka päätehtävä oli sosiaaliturvan uudistaminen ja köyhyyden vähentäminen pitkällä aikavälillä. Tämä kirjattiin hallitusohjelmaan. Opposition väite, että Sata-komitea on vain vitsi, uhkasi toteutua, kun taantuma iski vajaa vuosi sitten juuri silloin, kun komitean työn tuloksia piti alkaa tuoda eduskunnan käsittelyyn.

Huolimatta siitä, että kansainvälinen finanssikriisi aiheutti Suomelle talouden romahduksen ja jälleen massatyöttömyyden uhan, Sata-komiteassa läpivietyjen ratkaisujen pohjalta voimme tarjota esimerkiksi kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille takuueläkkeen noin 100 euron korotuksen kuukaudessa vuonna 2011. Ensi vuoden budjetissa on 33 miljoonaa estämässä kansaneläkkeen ja muun perusturvan alentumista kuluttajahintojen laskun vuoksi, tasokorotus siis. Ruuan arvonlisäveron laskeminen kohdistuu ilman muuta lapsiperheiden hyväksi.

Vuoden alussa vähimmäismääräiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat korotettiin työmarkkinatuen tasolle. Se merkitsi noin 170 euron korotusta kuukaudessa. Samoin vuoden alusta nostettiin lapsilisän yksinhuoltajakorotusta kympillä, lapsilisän korotusta kolmannesta lapsesta niin ikään kympillä, lasten kotihoidon tukea kahdellakympillä, yksityisen hoidon tuen tasoa 23 eurolla 160 euroon kuukaudessa. On saatu aikaiseksi pienillä apurahoilla kituuttavien tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturva. On käynnistetty osatyökykyisten työpankkikokeilu sosiaaliturvauudistukseen liittyen. On tehty merkittävä vammaispalvelulain muutos koskien henkilökohtaisen avun saantia subjektiivisena oikeutena. On käynnistetty erilaisia ohjelmia, kuten Kaste, jossa muun muassa lasten, nuorten ja perheiden palveluita, sisältäen lasten- ja nuortenpsykiatrian, pyritään parantamaan.

Arvoisa puhemies! Taitaa olla niin, että jatkuvan kasvun kausi on ohi, tai jos Suomi sellaisen kasvubuumin taas kohtaa, mitä edelliset 8—9 vuotta olivat, on meidän täällä kyettävä uudistumaan monella tapaa. Nokia-veturi saattaa vaihtua vihreän kullan hyödyntämiseen vihdoinkin. Uudistuvan energian kehittämiseen on uskallettava panostaa. Hauskaa, että tämä ymmärretään naapurimaissa paremmin kuin meillä. Öljynaapurimme tietävät, että hanat kuihtuvat ja sen myötä valtion tulot. Kaasukenttien ehtyminen on konkretiaa, mutta metsät eivät lakkaa olemasta ja uudistumasta. Suomalaisten on uskallettava sukeltaa myös maan alle lämpöenergiaa hyödyntämään. Yhtään uudisrakennusta ei saisi enää varustaa perusteisin öljypolttimoin, vaan pitäisi turvautua maalämpöön tai muuhun uuteen energiamuotoon.

Arvoisa puhemies! Vaikka globaali taantuma on taittamassa teräänsä, arvoimme työttömyyden jatkavan kasvuaan Suomessa. Me emme missään tapauksessa saa vielä hellittää elvytystoimia. Työtä pitää kehittää ihmisille hinnalla millä hyvänsä, vain se on tie hyvinvointiin. Työllä ihminen säilyttää itsetuntonsa ja itseisarvonsa yhdenvertaisena kansalaisena.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Muutamia asioita tähän talousarvioon liittyen.

Ensinnäkin luen teille kahdesta lehdestä pääkirjoituksesta osan, Sotainvalidistä ja Suomen Sotaveteraaniliiton lehdestä: "Valtiovarainministeriön heinäkuun lopussa julkistama ensi vuoden valtion budjettiehdotus oli jo toisena vuonna peräkkäin selvä pettymys sotainvalideille ja veteraaneille." Tämä on siis suora lainaus Sotainvalidi-lehdestä, ja jatkan vielä vähän: "Budjettiesitys oli sotainvalidiasioiden osalta tosin jo vuosi sitten käytännössä yhtä laiha kuin nyt, vaikka silloin vielä uskottiin elettävän hyviä aikoja. - - Esimerkiksi sotainvalidien poistuma pienentää sotilasvammakorvausten määrärahaa lähes 16 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tätä säästöä voitaisiin tehokkaasti käyttää sotilasvammalaissa yhä olevien prosenttikynnysten poistamiseen tai ainakin lieventämiseen portaittain. Prosenttikynnykset estävät monelta lievävammaiselta sotainvalidilta heille tarpeellisten palvelujen saannin."

Tässä tarkoitetaan sitä, että yli 85-vuotiailta vaaditaan edelleen työkyvyttömyyshaitta-asteprosenttia, 15 tai jotain, ja sen perusteella sitten suurin piirtein vinoillaan näille miehille ja naisille, että joku prosentti jää puuttumaan.

Sotaveteraani-lehti sanoo lyhyesti samoista asioista myös pääkirjoituksessaan: "Pettymyksen hallitus sen sijaan tuotti veteraanien kuntoutusmäärärahaa vuonna 2010 koskevalla esityksellään. Kuntoutusmääräraha on neljä miljoonaa euroa, yli 10 prosenttia pienempi kuin tänä vuonna. Näin siitäkin huolimatta, että jo keväällä tämän vuoden määrärahan riittämättömyys oli ennakoitavissa varsin monissa kunnissa."

Luin tämän, arvoisa puhemies, tähän alkuun sen takia, että on melkein 100-vuotiaista ihmisistä kysymys. Ihan toinen asia on näiden lähes 100-vuotiaiden ja eläkkeellä olevien ihmisten vanhustenhoito, johon me myöhemmin palaamme tässä asiassa eduskunnassa pohtimaan, mitä pitäisi tehdä. Kun täällä on puhuttu ihmisläheisyydestä, lähimmäisenrakkaudesta, niin aikamoisia esimerkkejähän tässä löytää, ja konfrontaatio sen mukaisesti on aika suuri. Tämä ei ole moite hallitukselle, vaan jos tämä nyt on moite, niin se on moite sitten meille kaikille, koska samalla rahalla ihan selvästi voitaisiin tehdä asioita eri lailla, jos vain haluttaisiin. Siitä on täällä moni muukin jo tänään sanonut.

Ja tästä hyppään itse asiassa toiseen asiaan, jonka halusin täällä kertoa. Se on sata vuotta vanha talousoppi, jonka luin eräästä pienestä talousopin kirjasta. Siinä sanottiin asia, jonka te kaikki tiedätte: yksityisillä ihmisillä ja yrityksillä ainoa tapa pärjätä elämässä on se, että tulot määräävät menot. Sen sijaan valtiolla ja kunnilla ei tämän talousopin mukaan tilanne ole tämmöinen, vaan niille on määrätty, siis valtiolle ja kunnille, tietyt tehtävät, ja sen mukaisesti ne asiat pitää hoitaa. Eli pitää osata päättää, mitkä asiat hoidetaan, ja siihen on keinot sitten sen rahan hankkimiseksi. Henkilökohtaisesti näen, että Suomessa on hyvin vähän kykyä johtavilla virkamiehillä ja meillä poliitikoilla yleensä päättää asioita jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen, priorisoida niitä.

Me joudumme seuraavan viiden vuoden aikana tähän väkisinkin mukaan, ja näyttää siltä, että se syöksykierre voi olla aika kova, koska vieläkään tämä kaikki asento ei ole oikeastaan edes alkanut. Kuntasektori on minusta erittäin suurissa vaikeuksissa, ei sen takia, että siellä olisi rahaa liian vähän, vaan sen takia, että siellä ei toimintaa tunneta. Omasta kaupungistani tiedän, että kun useita kymmeniä miljoonia pitää säästää, niin siellä ei kukaan pysty sanomaan, mikä sen lopullinen vaikutus toimintaan on, mistä otetaan pois. On laskennallisia kaavioita vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat leikkiä, jonka tilimiehet osaavat paremmin kuin monet muut.

Ja tähän loppuun sanoisin vielä näistä miljardeista sen, että eräs ystäväni havainnollisti tätä minulle eräänä päivänä miettimällä, mikä on miljoona, ja hän keksi, että Sinuhe-nimisessä romaanissa on kirjainmerkkejä noin miljoona kappaletta. Toisin sanoen miljardissa tarvitaan tuhat Sinuhea, jotta ne merkit ovat kasassa, yhtä monta euroa. On se aikamoinen määrä jo rahaa, saatikka sitten, jos on 13 miljardia tai niin kuin eilen kuulin radiosta, että meidän puhemiehemme oli laskenut tätä samaa vertausta niin, että 1 miljoona ajassa on 12 päivää ja 1 miljardi on 32 vuotta. Me emme hahmota ollenkaan, mitä me heittelemme täällä ilmaan, ja vaan puhumme rahasta. Toiminta on kaiken a ja o, ja siinä on koko Suomen väestön kyllä oltava yhteistyössä.

Minulla oli täällä tämmöinen pino kirjoja mukana. Minusta tuntuu, että näitä ei kukaan käytä missään hyväkseen. Sitran "Tulevaisuus tehtävänä", täynnä erittäin hyvää analytiikkaa, Valtioneuvoston kanslian "Globalisaation haasteet Euroopalle", ykkös- ja kakkososa. Kuka niitä on lukenut esimerkiksi tätä budjettia valmistellessaan? "Kestävä innovointi", Sitran toinen julkaisu, professori Antti Hautamäen kirjoitus, tai vaikkapa "Terveydenhuollon tulevaisuus", vuonna 2006 ilmestynyt tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2005 terveydenhuoltoon. (Ed. Rajamäki: Ministerit varmaan on lukeneet!) — Me olemme kaikki samassa vedessä, edustaja, ei kannata tässä moittia mihinkään suuntaan. Meillä on väärä tapa tuottaa tietoa ja käyttää sitä hyväksemme. Se on erittäin suuri ja vaikea ongelma, ja toivon, että meidän puhemiehemme jotenkin miettii, miten me tästä pääsisimme ulos tämän tiedonkäytön suhteen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi todeta, että erittäin hyvä oli saada nämä havainnollistavat mielikuvat siitä, miten suurista summista todella on kyse. Ed. Akaan-Penttilälle siitä kiitos ja myös puhemiehelle.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesitystä on täällä salissa yritetty lytätä puhumalla muun muassa hukattujen mahdollisuuksien budjetista. Tuntuu erittäin kummalliselta. Jos vain on tuohon keltaiseen kirjaan malttanut perehtyä, niin ei rehellisyyden nimissä voi mielestäni puhua hukatuista mahdollisuuksista.

Hallituksen budjettiesitys tarttuu juuri oikeisiin ongelmakohtiin ja juuri oikeaan aikaan. Hallitus paitsi elvyttää, ennakoi, myös ennaltaehkäisee ongelmia käsittelyssä olevilla budjettipäätöksillä. Budjetissa tehtävät panostukset nuoriin, nuorten koulutukseen, työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen ovat investointeja tulevaisuuteen, jotka varmasti maksavat itsensä takaisin. On tärkeää, että nämä nuorille kohdennetut palvelut ovat saatavilla tasapuolisesti ja koko maan laajuisesti. On myös tärkeää, että näiden toimenpiteiden ohella jatketaan sitä linjausta, että nuorille on tuottavuusohjelmasta huolimatta jatkossakin tarjolla harjoittelupaikkoja julkisella sektorilla.

Elvyttävistä toimista tärkeimpiä ovat hankkeet, jotka tukevat kuntasektorin selviytymistä ja työllisyyden ylläpitämistä. Näitä ovat muun muassa korjausavustukset, joita on kohdennettu homekouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskuksiin. Myös it-hankintoihin kohdistettu 5 miljoonan euron tuki kannustaa toivottavasti kuntasektoria tarvittaviin rakenteellisiin uudistuksiin.

Tämä syksy on osoittanut, että kuntapäättäjät, monet meistäkin tässä salissa, olemme kiperän tilanteen edessä ja toimintamenojen kasvu on kunnissa jatkunut. Toimintaa ja palvelutuotantoa ei ole osattu tehostaa nousukauden aikana. Ikääntyminen on aiheuttanut palvelutarpeiden muutoksia, ja verotulojen ennakoidaan supistuvan merkittävästi tänä ja ensi vuonna. Remontti on edessä, eikä tosiasioita voida väistää.

Vaikka kuntia tekohengitettäisiinkin opposition vaatimilla miljoonien lisäsummilla, joudumme kunnissa käärimään hihat. Valtion toimet tuovat kuntatalouteen 760 miljoonaa euroa enemmän vuosien 2009—2010 aikana, ja kuntien osalta on myös tärkeää se lupaus, että palvelutaso pidetään ennallaan, samalla kun valtionosuuksia nostetaan entisestään.

Elvytys ja ennakointi turvaavat sen, että Suomella on mahdollisuus lähteä reippaasti nousuun, ja kun sen aika on tulossa, siihen pitää olla valmius.

Pidän erittäin tärkeänä, että nyt kohdennetaan varoja myös investointeihin ja muun muassa perustienpitoon, liityntäpysäköinnin kehittämiseen, tieverkon kehittämiseen ja tieverkon parannustöihin. Jotta kasvuun, asuntotuotannon haasteisiin, aluerakenteen toivottuun kehitykseen ja logistisiin tarpeisiin voidaan vastata, infran parannushankkeita on voitava kohdentaa erityisesti niille alueille, joilla niistä on osoitettavissa suurimmat hyödyt, eli väistämättä edelleen kasvavalle Helsingin seudun alueelle. Esimerkkinä haluan mainita Klaukkalan ohikulkutien, jolla tulee olemaan merkittävät vaikutukset sekä logistisen toimivuuden, liikenteen turvallisuuden että asumisen ja alueidenkäytön kannalta. On tärkeää, että tämän hankkeen rahoitus jatkossakin turvataan.

Omalta osaltani olen erittäin tyytyväinen siihen, että hallitus tekee vastuullista talouspolitiikkaa ja tällä budjetilla tehdään tulevaisuutta ja autetaan Suomi selviytymään yli vaikeiden aikojen.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Pankkien, tutkimuslaitosten ja valtiovarainministeriön ennusteiden viesti on viime päivinä ollut saman suuntainen: kuluvana vuonna Suomen talous syöksyy voimakkaasti ja bruttokansantuote laskee 5—7 prosenttia. Ensi vuoden osalta näkymä on jo parempi, ja käänteen parempaan sanotaan jo tulleen tai olevan pian käsillä. Ensi vuoden osalta bkt:n muutoksen ennustetaan olevan lähellä nollaa tai jonkin verran plussan puolella.

Suomen kuuluminen Euroopan talous- ja rahaliittoon on sopinut Suomen tähänastisiin suhdannetilanteisiin erinomaisesti. Nousukaudella ylikuumenemisen riskiä on hillitty koron nostoilla ja nyt taantuman aikaan vetoapua on saatu koron alennuksista. Suhdannevaihtelut ja rahapolitiikka eivät voi kuitenkaan aina mennä yksiin yksittäisen euromaan kohdalla. Euroalueella talouskehitys tullee eriytymään, kun maat selviävät talouskriisistä eriaikaisesti. Suomen kohdalla tämä voi suurteollisuusvaltaisena ja vientivetoisena maana tarkoittaa myöhäisempää talouden nousua verrattuna esimerkiksi Euroopan talousveturiin Saksaan. Tällaisessa tilanteessa Euroopan keskuspankin eittämättä kiristyvä korkopolitiikka veisi tilaa nykyiseltä korkoelvytykseltä ja vaikeuttaisi siten Suomen toipumista lamasta. Mielestäni tämäkin riski on syytä huomioida tulevia talousskenaarioita ja -toimenpiteitä laadittaessa.

Eräs valtion ensi vuoden 50 miljardin euron budjettiesityksen suurista huomionaiheista on kasvava tarve velanottoon. Valtio velkaantuu ensi vuonna lisää lähes 13 miljardia euroa. Nyt käsittelyssä olevan valtion toisen lisätalousarvion mukaan tämän vuoden velanottotarve on 10,3 miljardia euroa, eikä tämä jää tähän. Valtiovarainministeriön arvion mukaan budjetit tulevat olemaan lähivuosina useita miljardeja alijäämäisiä, mikäli veroihin tai menokohteisiin ei kosketa. Talouskriisistä nousemisen lisäksi kamppailemme siis jatkossa julkisen talouden tasapainottamisen kanssa ja vieläpä tilanteessa, jossa kansainvälistä kilpailukykyämme arvioidaan päivittäin. Lisäksi ikääntymisen haasteet alkavat realisoitua yhteiskunnassa. Haasteita taloudessa siis riittää.

Arvoisa puhemies! Hallitus reagoi budjetissa nopeasti kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen. Työllisyyspolitiikan määrärahoja lisätään kuluvaan vuoteen 71 miljoonalla eurolla. Samalla työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaan. Työtöntä työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevaa kannustetaan aktiiviseen työnhakuun lähes 100 euron suuruisella tuen korotuksella. Lisäksi vuorotteluvapaa vakinaistetaan.

Hallitus lisää veteraanien vuosittaisen kuntoutuksen määrärahoja 1,8 miljoonalla eurolla. Budjettiriihessä sovittiin myös 50 euron suuruisesta veteraanilisästä, joka kohdistuu pienituloisille ja eniten hoitoa tarvitseville rintamaveteraaneille.

Perheillekin budjetti tuo parannusta. Isyysvapaata pidennetään 2 viikolla ensi vuoden alusta. Osittaista hoitorahaa korotetaan ensi vuoden alusta 90 euroon ja sitä laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä.

Keskustan voimakkaasti ajama ruuan arvonlisäveron alentaminen koskettaa kaikkia, mutta helpottaa erityisesti pienituloisten ja monilapsisten perheiden arkea. Ravintolaruuan arvonlisäveron alentaminen turvaa osaltaan ravintola-alan työllisyyttä.

Kunnallisveron perusvähennystä nostetaan keskustan aloitteesta reilusti odotettua enemmän. Perusvähennys nousee 1 480 eurosta 2 200 euroon vuodessa. Tälläkin parannetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien asemaa.

Kaikista vaikeimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta helpotetaan, kun kansaneläkettä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei kuluttajahintojen laskusta huolimatta alenneta.

Arvoisa puhemies! Suuren valtionosuusremontin siirtymisestä huolimatta hallitus esittää valtionosuusjärjestelmää uudistettavaksi erityisen harvaan asuttujen alueiden ja saaristokuntien osalta. Uudistus tuo 30 kunnalle lisärahaa 30 miljoonaa euroa. Tästä Lapin 12 kunnalle kohdistuu 18 miljoonaa euroa. Näiden kuntien osalta lisäraha tuo merkittävää apua niiden tiukkaan taloustilanteeseen.

Lapille merkittävä tulevaisuussatsaus on hallituksen päätös sitoutua rakentamaan ja rahoittamaan Pohjois-Suomeen tulevien suurten kaivoshankkeiden eli Pajalan—Kolarin ja Soklin liikenneyhteydet yhdessä kaivosyritysten kanssa. Tätä voidaan pitää keskustajohtoisen hallituksen yhtenä tärkeänä aluepoliittisena linjauksena ottaen huomioon vielä vallitsevan vaikean taloudellisen tilanteen.

Budjetissa esitetään 15 miljoonaa euroa uusien nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen alueille, joilla ne eivät ole kaupallisesti kannattavia. Tähän liittyvissä päätöksissä on huomioitava erikseen harvaan asuttujen kuntien rahoitus. Pohjaesityksen mukainen prosenttiosuus per kunta ei sitä ole. Sen sijaan oikeudenmukainen olisi asukaslukuun perustuva rahoitusmalli, joka huomioisi parhaiten maan erilaiset olosuhde-erot.

Juha Korkeaoja /kesk:

Herra puhemies! Kun tätä parlamenttiuraa on takana jo kohtuullisen paljon, niin muistan nämä edellisen laman ilmapiiriin liittyvät asiat. Keskeinen käsitehän silloin oli kriisitietoisuuden nostaminen. Ja ehkä tämä kriisitietoisuuden lisääminen, jota silloin julkinen valta harjoitti kansalaisiin nähden, johti siihen, että sillä tavalla tavallaan lamaa syvennettiin.

Hallitus on nyt omaksunut toisenlaisen politiikan. Puhumme elvytyksestä ja julkisen vallan toimin pyritään kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että tällaista lamatunnelmaa ei syntyisi ja ainakin kotimainen kulutus pysyisi mahdollisimman korkealla. Tämä valitettavasti saattaa peittää alleen sen, että todella olemme lamatilanteessa ja kansantalouden osalta olemme sen tosiasian edessä, että kansantuote alenee voimakkaasti, yhtä voimakkaasti tänä vuonna kuin silloin 1990-luvun laman syvimpinä vuosina.

Tämä peittää myös helposti alleen sen, että valtion budjetti tulee olemaan erittäin runsaasti alijäämäinen ensi vuonna ja se on sitä jo tänä vuonna. Laskin, että jos ensi vuoden budjetin osalta laskemme yhteen puolustusministeriön pääluokan, maa- ja metsätalousministeriön pääluokan, liikenneministeriön pääluokan, työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan ja sisäasiainministeriön pääluokan, niin näiden pääluokkien yhteinen loppusumma on suurin piirtein sen suuruinen kuin meillä on tämä ensi vuoden velanotto. Eli siis näin suuri osa valtion menoista katetaan velalla, parikymmentä prosenttia.

On päivänselvää, että tällainen velanotto ei voi jatkua kuin lyhyen siirtymäkauden ajan, niin kuin se on sellaiseksi ajateltukin, mutta pelkään, että emme ole riittävästi valmistautuneet siihen, miten tätä velanottoa päästään nopeasti kuromaan umpeen ja tavoittelemaan sitä, että valtiontaloudessa menot ja tulot olisivat tasapainossa. Olisinkin sitä mieltä, että ilman että me tässä lietsomme mitään lamahysteriaa, olisi kuitenkin tarpeen nostaa esille se tosiasia, että julkisen talouden osalta edessä ovat erittäin tiukan talouden vuodet jo vuoden 2011 budjetista alkaen ja kuntataloudessa itse asiassa jo nyt. Tämä tässä keskustelussa mielestäni on tärkeää ottaa esille.

Toinen asia, joka liittyy lamasta selviämiseen, on se, että me joudumme miettimään verotuksen rakennetta uudelleen, ja tässä suhteessa haluaisin ottaa vain yhden asian esille. Täällä on tässäkin keskustelussa usein jo tullut esille ja aivan ilmeistä on, että kulutusveroja tulee nostaa valtion tulojen hankkimiseksi. Muun muassa kilpailukykysyistä emme voi ajatella, että työn verotusta kasvatettaisiin. Ainoaksi menettelyksi jää kulutuksen verotuksen eli arvonlisäverotuksen kasvattaminen, ja tässä suhteessa mielestäni kyllä on vähän outoa se, että Euroopan unioni sallii vain kolme arvonlisäverokantaa. Minusta Suomen tulisi nostaa esille se, että arvonlisäverokantoja tarvittaisiin enemmän. Pitäisi voida eriyttää muun muassa sitä pienten palveluyritysten arvonlisäverotusta, jota nyt parturiliikkeitten osalta jo poikkeustoimin sovelletaan, eli pitäisi voida eriyttää arvonlisäverokantoja niin, että suosittaisiin palveluyrittämistä, toisin kuin nyt voi sanoa, että krääsämateriaalin kuluttamisen arvonlisävero on ihan sama kuin palvelujen arvonlisävero.

Toivoisinkin, että Suomen hallitus unionitasolla nostaisi esille sen, että arvonlisäverokantoihin pitäisi saada enemmän joustavuutta niin, että voitaisiin eurooppalaista työtä, suomalaista työtä, pientä palveluyrittämistä suosia alemmalla arvonlisäverokannalla kuin maailmalta, muun muassa Kiinasta, Intiasta, halpatuotantomaista tuotavien tuotteiden materiaalin kuluttamista verotetaan.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Erittäin tyytyväänen oon liikuntamiehenä hallituksen liikuntarahojen lisääntymiseen, jokka ensi vuonna lisääntyy 10,9 miljoonaa euroa. (Ed. Heinäluoma: Edellisen hallituksen päätös!) — Anteeksi? (Ed. Heinäluoma: Eduskunnassa tehty viime vaalikaudella!) — Aivan oikein. — Mutta se kohristuu oikeen. Nyt annetahan seurojenkin kautta eli puolittain korvamerkittyä rahaa, ja ennen kaikkea kohristetahan nuorten ja lasten liikkumiseen ja leikkimieliseen liikkumisehen nimenomaan.

Huippu-urheilu periaattees aina pärjää, mutta myös sille sektorille on räätälöity melekosia panostuksia. Tietysti, jos otetahan huippu-urheilua esiin, niin myös huippu-urheilus on lieveilmiöötä eli dooping-kontrolliin on lyöty lisämäärärahoja 33 prosenttia lisää. Eli kaikki tietää sen, että liikuntasektori on kuitenkin niitä sektoreja, sinne heitetyt eurot ei mee hukkahan. Sieltä tuloo terveempiä yksilöjä ja ennen kaikkia työtä tekevää tulevaisuuden väestöä nuorista.

Erityisen huolissani oon kuitenkin siitä, siit on kauan keskusteltu, että saataas koululiikuntaa lisää, eli nyt on pikkusen orastavaa näkymää, että myös ohjattua liikuntaa kouluihin saataas jonkun verran lisättyä, vähintään yksi tunti viikkohon lisää.

Paljo on puhuttu täälä oppositio—hallitus-puolueiden väännöstä kuntataloudesta. Kaikki me ollahan kuntataloudesta huolissaan, mutta pitää muistaa yks totuus, joka on täällä monta kertaa lukuna tullu esille. Valtio ottaa 13 miljardia velkaa. Kunnat velkaantuu rapiat 1,5 miljaardia, suhre on aika mahroton ja kuitenkin samassa venheessä pyöritähän. En tierä, tohtiiko sanoa suoraa, mutta kyllä kunnissakin pitääs päättäjien eri ryhmissä kokoontua ja ottaa niskasta kiinni, olisko täällä karsittavaa. Siel on ehkä päällekkäisyyksiä, tällääsiä.

Totta kai me ollaan huolissaan nuorista, me ollahan vanhuksista ja tietysti työtä tekevästä väestöstä. Kaikkien pitää muistaa yks totuus viime päivinä, mikä vanhustenpalvelus on tullu esille. On tullut melkosia puutteita ja karmaisevia esimerkkiä vanhustenhoirosta. Ne on kuitenki täs maas tämän maan rakentanu. Vanhuksille pitää antaa kunniakas vanhuus, ja siitä meirän kaikkien pitää huolehtia.

Mutta mistä me ollaan erityisen huolissaan kaikki varmahan: Suomen tulevaisuuresta. Täällä tarvitahan jatkoski kaikkia meitä ja ennen kaikkia tulevia nuoria, jokka joskus työn parihin tuloo, ripiää työvoimaa. Sen takia tämä lama on valitettava, että nuorisotyöttömyys pitääs saara ensisijaisesti sillä lailla, että nuorille töitä, jotta ne oppiis työn parihin heti välittömästi ku koulun lopettaa.

Paljo on peistä väännetty myös ruuan arvonlisäveron alennuksesta. Mun mielestä se on menny ihan oikein. Se oli juuri näin. Se meni sillä lailla, että kukaa siin ei hävinny, jotta olis toista seljättäny ja näin. 12 prosenttia ja ensi vuonna heinäkuun alusta nostetahan 13:hen ja sillon arvonlisäveroa kun nostetahan 1 prosenttiyksiköllä, se ei oo keltään pois. Jos vielä ajatellahan, ihimisen pääelinkeino on syöminen. Kaikki me ruokaa tarvitahan. Ruoka ei saa olla määräänsä kallehempaa. Laitetahan sitä kulutusveroa sitte sellaseen tavarahan, mitä meirän ei kaikkien pakko oo hankkia.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on meidän aikamme suurin uhka, ja sen tähden kaikenlaisia suunnitelmia ja asiakirjoja pitää arvioida siltä kannalta, mitenkä ne suhtautuvat ilmastonmuutoksen torjumiseen. Tämä koskee myös valtion budjettia.

Tässä sektorikohtaisesti laaditussa budjettiesityksessä ilmastonmuutosta koskevat asiat ovat aika lailla hajallaan, eikä sellaista koontia niistä ole helppo löytää. Ei myöskään valtioneuvoston tiedotteessa tai hallituksen tiedotteessa ole koottu ilmastonmuutokseen vaikuttavia budjettiasioita, joten tämä ilmastovaikutusten arviointi on hiukan työläs homma, ja toivoisinkin tässä jatkossa sitten tätä asiaa hiukan helpotettavan sillä tavalla, että nämä asiat koottaisiin paremmin tavoitettavaan muotoon. Joka tapauksessa sieltä budjettiesityksestä löytyy joukko hyviä avauksia ilmastopolitiikan kannalta.

Liikennepolitiikan puolella tietysti keskeisintä on vahvistaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sillä tavoin, että painopiste liikkumamuodoissa siirtyisi sinne suuntaan. Tältä näkökannalta katsottuna työsuhdelipun houkuttelevuuden vahva lisääminen on erinomainen avaus tässä budjettiesityksessä. Toisena merkittävänä liikennepoliittisena asiana nostan esille tämän täälläkin moneen kertaan mainitun Seinäjoki—Oulu-rataosuuden töiden jatkumisen.

Budjetista löytyy myös hienokseltaan merkkejä verotuksen painopisteen siirtymisestä ympäristö- ja energiaverojen suuntaan. Puhutaan teollisuuden energiaveron nostamisesta ensi vuoden aikana. Merkittävää on myös syöttötariffijärjestelmä, joka sähköntuotannossa ollaan tuomassa tuuli- ja bioenergiatuotannon puolelle.

Sitten haluan erikseen nostaa vielä esiin tämmöisen, mikä tässä hallituksen linjauksessa minusta on kaukonäköistä. Ehkä vähän jo myöhässä tämä tulee, mutta energiainvestointien tukia lisätään 10 prosentilla yli 50 miljoonaan euroon, ja tämä on tarkoitettu energiatehokkuuden kasvattamiseen, uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja käyttöön saattamiseen ja liikenteen biopolttoaineen tuotantotapojen ja käytön edistämiseen, ja löytyypä muitakin pienempiä panostuksia näihin ilmastoteknologiaan ja tutkimukseen.

Tämä on kuitenkin semmoinen tulevaisuudenala, josta nyt maailmanmarkkinoillakin näkyy selvästi, että tuotanto energia- ja ympäristösektorilla ei ole painunut miinusmerkkiseksi vaan se on tulevaisuuden kasvuala. Tähän Suomenkin pitäisi panna panoksia, ja näin nyt ainakin pienessä määrin tapahtuu.

Tämä koskee myös täällä paljon esillä ollutta puunjalostusteollisuuden tulevaisuutta ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Budjettiesityksessä myös tuotekehityspanoksia ohjataan puutuote- ja puurakentamisalalle. Metsäteollisuudessa on syytä hakea myös uusia tuotantosuuntia, jotta se ei pelkän sellun ja paperin varassa olisi.

Kaiken kaikkiaan arvioituna tämä hallituksen budjettiesityksen ilmastotase on positiivinen. Siitä, onko se sitä riittävässä määrin, voidaan tietysti olla montaa mieltä. Lienee selvää, että jos tähdätään ilmastopäästöjen ja hiilipäästöjen vähentämiseen vuoteen 2050 mennessä 80—95 prosentilla, niin tämä ilmastotase, joka tästä budjetista tulee ilmi, ei ole riittävän vahva. Mutta joka tapauksessa korostan sitä, että tässä on hyviä avauksia. Tällä tiellä päästään tulevina vuosina sitten jatkamaan vahvemmilla toimenpiteillä.

Toinen asiakokonaisuus, johon lyhyesti kiinnitän huomiota, ovat työllisyyskysymykset, jotka tietysti ovat hyvin keskeinen asia meidän yhteiskunnassamme. Haaste tässä taloustilanteessa on erittäin kova, ja voidaan tässäkin olla montaa mieltä siitä, ovatko toimenpiteet riittäviä.

Yksimielisyys salissa on kuitenkin ollut liikuttava siinä, että keskeinen painopiste on nuorisotyöllisyyden hoidossa, ja tässä budjettiesityksessä on paljon nimenomaan koulutuksen ja etsivän nuorisotyön puolella sellaisia seikkoja, jotka osaltaan parantavat nuorten tulevaisuutta ja ehkäisevät pysyvää syrjäytymistä.

Haluan vielä lopuksi todeta, että vaikka on selvää, että keskeinen painopiste on nuorisotyöttömyyden torjunta, ei kuitenkaan tässäkään katsannossa saa unohtaa pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä. Täällä nyt joitakin asioita siihen suuntaan on tässä budjetissa, mutta tähän varmasti tarvitaan vielä lisää panoksia. On selvää, että valtion toimin ei suoraan työpaikkoja pystytä perustamaan, mutta siltä kannalta asiaa kannattaa mietiskellä, miten valtion tai julkisen sektorin tukien avulla voidaan vahvistaa välityömarkkinoita sillä tavalla, että vipuvaikutuksena työpaikkoja syntyy esimerkiksi kolmannelle sektorille. Näin arvelen aikani tulleen jo runsaasti käytetyksi.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen talouskasvu on köyhän paras ystävä. Se tuo mukanaan työtä myös pienestä riippuvaiseen Suomeen. Siksi on erinomainen asia, että pääministeri ja valtiovarainministeri ovat edellyttäneet kansainvälisissä yhteyksissä, että pankkisektorin ongelmat avataan ja perataan ja luottamus rahoitusmarkkinoihin voidaan palauttaa. Meillä on kokemuksia Suomen aiemmasta lamasta, siitä, että tämän luottamuksen palauduttua talous palaa myös raiteilleen. Japanin esimerkki 90-luvulta osoittaa, mitä tapahtuu, mikäli näitä pääreseptejä ei kaiveta esiin ja pureta.

Suomen rajojen sisällä voimme toki lisätä tukityöllistämistä, aikuiskoulutusta, tukitöitä eli elvytyshankkeita ja ennen kaikkea työntekijöiden, eläkeläisten ja tulonsiirtojen varassa elävien ostovoimaa. Hallitukselle kuuluu kiitos siitä, että näin on myös toimittu. On kuitenkin selvää, että vain viennin elpymisen kautta voidaan luoda työtä ja työpaikkoja, jotka kansantaloutemme kestää. Vientiteollisuuden työpaikoista valtio saa verotuloja sen sijaan, että niitä kulutettaisiin suoraan työttömien palkkaamiseen tai työllistämiseen. Siksi on erinomainen asia, että muun muassa Finnveraa ja Vientiluottoa pääomitetaan ja muutoinkin hallitus tekee kaikkensa, jotta suomalaisten tuotteiden vienti mahdollistuu ulkomaille. Täällä on käyty keskustelua siitä, millä edellytyksillä saamme suomalaisia tuotteita myytyä ulkomaille. Keskeistä on tietysti kilpailukyky, mutta kilpailukykykään ei auta, jos kysyntää ei ole. Kysyntää ei ole, jos ostajalla ei ole rahoitusta. Suomen valtio voi omalta osaltaan auttaa potentiaalisia ostajia sen rahoituksen järjestämisessä.

Meitä varmasti kaikkia huolestuttava asia on valtion voimakas velkaantuminen. Sinänsä tämä velka-asteen nousu 44 prosenttiin ei yksinään ole katastrofi, mutta velkaantumisvauhti ja velkaantumiskierteen alkaminen on erittäin huolestuttavaa. Siksi on jo nyt mietittävä keinoja, miten velkaantuminen voidaan pysäyttää ja syntynyt alijäämä kääntää lähivuosina ylijäämäksi. Tässä kaikki keinot on otettava käyttöön. On selvää, että on edessä verojen korotus, joka itse asiassa alkaa jo tällä budjetilla ja laajamittaisemmin arvonlisäveron korotuksen kautta sitten ensi kesänä. Myös pääomatulojen verotusta ja tuloverotusta on jatkossa tarkasteltava.

Menojen leikkaukset ovat tietysti kipeitä, ja niitä on pyrittävä välttämään. Uskon, että se myös pystytään tekemään, mutta menot on välttämätöntä jäädyttää mahdollisuuksien mukaan nykyiselle tasolle. Tämä on jo kova haaste mutta toisaalta edellytys ongelmien umpeen kuromiseen. Työurien pidentämiseksi Rantalan työryhmän tänä syksynä esiin tuotavat esitykset on syytä päättää jo nyt ja niiden toimeenpano käynnistää, mitä nopeammin, sen parempi.

Mutta, arvoisa puhemies, kaiken tämän yläpuolelle velan maksussa menee talouskasvun ylläpitäminen, sen käynnistäminen uudelleen. Vain talouskasvun kautta pystytään jatkossa Suomen velkataakka hoitamaan.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Tämän budjettiesityksen loppusumma 790 miljoonaa euroa oikeusministeriön pääluokan osalta sisältää 15 miljoonan euron nettolisäyksen edelliseen budjettiin verrattuna. Nettolisäyksestä on poistettu vaalimenojen vuosivaihteluista ja kiinteistöasioiden siirrosta johtuvat vaikutukset, jotka tänä vuonna laskevat oikeusministeriön budjetin loppusummaa.

Tärkeimmät lisäykset oikeusministeriön pääluokassa ovat seuraavat: Vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytyksiin on lisätty 6 miljoonaa euroa, ulosoton kasvaneisiin asiamääriin ja kustannusten nousuun on varattu 4 miljoonan euron lisäys, syyttäjille muun muassa laajojen rikosasioiden aiheuttaman työmäärän kasvun vuoksi 1 miljoonaa euroa, eikä tässä vielä kaikki. Budjettiesitys tekee myös mahdolliseksi jatkaa ruuhkan purkamista markkinatuomioistuimessa ja huolehtia voimakkaasti kasvussa olevien turvapaikkavalitusten ripeästä käsittelystä hallinto-oikeuksissa.

On tunnettua, että oikeusministeriössä on jo vuosikausia, ainakin viimeiset kymmenen vuotta, taloudellinen liikkumavara ollut hyvin kireä. Nyt kun hallitus etsi työllisyydenhoitotarpeisiin sisäisiä siirtoja muun muassa toimintamenoista, oli erittäin ilahduttavaa nähdä, että koko hallitus näki, että oikeusministeriötä ei tässä yhteydessä voi kohdella samalla mittarilla kuin muita ministeriöitä. Syyttäjille ja rangaistusten täytäntöönpanoon näitä leikkauksia, sisäisiä siirtoja, ei jouduttu kohdistamaan lainkaan, siis ei vankeinhoitoon eikä syyttäjille, ja tuomioistuinten osaltakin leikkaus oli yleislinjaa huomattavasti, todella huomattavasti, kohtuullisempi. Voidaan sanoa, että oikeusvaltion toimivuuden merkitys myös taloudellisen taantuman oloissa tuntui saavuttavan hallituksessa aiempaa suurempaa ymmärtämystä.

Hallituksen piirissä käytiin myös viime talven pimeimpinä viikkoina vankeinhoidosta kaksikin iltakoulua, joiden seurauksena vankeinhoidon rahoituskriisi selvästi ymmärrettiin, mistä seurauksena nämä merkittävät taloudelliset lisäpanostukset. Ensi vuoden alusta on tarkoitus myös selvästikin saada hallintoa tehokkaammaksi sillä, että koko organisaatio kootaan yhteen ja hallintoa kevennetään. Tämä hallinnon keventäminen ja voimavarojen saattaminen sinne perustyöhön on ollut myös alan henkilöstön pitkäaikainen vaatimus, ja palaute nyt eduskuntaan tulevasta uudistuksesta on ollut erittäin kannustavaa.

Hallituskauden aikana viimein päästään myös lähes kokonaan eroon niin sanotuista paljuselleistä, mikä on ollut kyllä suuri työ, ja sen kokoon juoksemisessa on ollut tärkeää, että koko hallitus on ymmärtänyt, kuinka tärkeästä asiasta on kyse.

Oikeudenkäynnin keston kanssa tehdään yhä hartiavoimin töitä. Oikeudenkäynnit on saatu jossain määrin lyhenemään, mutta vielä sillä sektorilla riittää paljon töitä. Ensi vuoden alusta käräjäoikeusuudistus tulee voimaan. Täällä on jo nyt syksyllä käyty läpi hovioikeuteen tulevia muutoksia. Lautamiesjärjestelmästä koituvat säästöt ovat merkittävä lisämahdollisuus nopeuttaa oikeudenkäyntejä, ja totuus on, että oikeudenkäyntien pituus varsinkin rikosasioissa on erittäin suuri ongelma erityisesti Pääkaupunkiseudulla. Se kaikki liikkumavara, mikä tästä lautamiesjärjestelmästä ja pidemmän päälle myös näistä rakenteellisista uudistuksista saadaan, tuo meille mahdollisuuden keskittää voimavaroja niihin käräjäoikeuksiin, joissa jonot ovat kaikista pahimpia.

Arvoisa puhemies! Yhteenvetona vuoden 2010 talousarvioesityksestä oikeusministeriön hallinnonalalta voidaan todeta, että monien ta-loudellisesti hyvin niukkojen, siis todella niukkojen, vuosien jälkeen ensi vuoden budjetti antaa hieman liikkumavaraa. Vaikka monet tärkeät tavoitteemme, kuten uusintarikollisuuden vähentäminen ja pitkään vireillä olleiden asioiden nopeampi käsitteleminen, voivat edetä vain hieman yhdessä tekemiemme lainsäädäntöuudistusten ja rakenteellisen kehittämisen kanssa, nyt tämän pitkästä aikaa hieman paremman budjetin sekä parhaillaan käynnissä olevien monien rakenteellisten uudistusten yhteisvaikutuksesta voidaan nähdä, että oikeusministeriön hallinnonalan tilanne on selvästi kohti parempaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asiani on lyhyt ja ytimekäs. Koko tämän hallituskauden meitä oululaisia kansanedustajia ja Oulun vaalipiirin kansanedustajia on puhuttanut ylitse kaikkien muiden asioiden vaalipiirissä Pelson vankila ja erikoisesti sen maatilan alkuperäiskarjan hoitoasiat. Aina kun on näyttänyt siltä, että asiat ovat kunnossa ja kantakarjasta voidaan huolehtia, niin menee kaksi kuukautta ja sitten Rikosseuraamusviraston johtaja keksii jonkun huhun tai jonkun muun ja jälleen alkaa sama rumba uudestaan. No, lehdistö on tyytyväinen, koska nyt saa paljon paikallista asiaa lehdistöön.

Arvoisa ministeri, onko teillä nyt jotakin sellaista sanottavaa ja kerrottavaa, joka niittaisi tämän asian ainakin tämän vaalikauden loppuun saakka?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ulosottovelallisten määrä on huimassa kasvussa, ja huomasin, että täällä oli aika kunnianhimoiset tavoitteet, että 2010 ulosottovelallisia olisi vain 245 000. Kun on tehty valmiussuunnitelmia H1N1:stä ja monesta muusta asiasta, niin onko itse asiassa valmiussuunnitelmaa tähän asiaan ja todellisia torjuntakeinoja muuta kuin kauniit puheet?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin positiivista, että ensi vuonna tuomioistuinten käsittelyaikoja lyhennetään ja ennen kaikkea painopiste kiinnitetään tuonne yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään. Tämä on myös ihmisoikeuskysymys, johon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota. Kun käräjäoikeusverkostoa ensi vuonna pienennetään, kun tuo uudistus toteutuu, niin myös erityisasiantuntemus käräjäoikeuksissa kasvaa ja oikeusvarmuus tuota myöten lisääntyy.

On myös positiivista, että oikeusministeriö reagoi taantumaan ja kiinnittää huomiota velkomus- ja velkajärjestelykonkurssiasioiden resurssien kasvattamiseen ja ulosottotoimessa erityisesti erityisperintään.

Mielenkiintoista on, että budjettikirjassa todetaan erikseen, että kriminaalipolitiikassa tavoitteena on rikollisuuden vähentäminen, ja kysyisinkin oikeusministeriltä, mitä tuo ilmaus konkreettisesti tarkoittaa.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olisin puhunut asiasta, jossa määrärahatarve on suhteellisen pieni, eli mahdollisen kansallisen ihmisoikeusinstituutin perustamisesta Pariisin periaatteiden nojalla. Tämä hankehan on ollut Suomessa keskusteltavana oikeastaan koko tämän vuosituhannen, ja nyt äskettäin te olette, kiitos siitä, asettanut tätä asiaa selvittämään korkeatasoisen työryhmän, jonka toimiaika päättyy ensi kesänä. Olisin tiedustellut tätä aikataulua. Nyt on nimittäin niin, että eduskuntavaalit ovat tulossa ja ehkä tuo vuoden 2011 budjetti on viimeinen oikeusministerin kannalta ainakin tässä yhteydessä. Nyt kun teillä on myönteinen asenne siihen, niin mikä ajatus teillä on tämän instituutin perustamisen aikataulusta?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän alkuun hallitusta siitä, että tässä hyvin kireässäkin taloustilanteessa on ymmärretty satsata oikeusministeriön hallinnonalan välttämättömiin tarpeisiin.

Mutta kysyisin, arvoisa puhemies, ministeri Braxilta hieman näistä pikavipeistä. Nythän taantuma lisää työttömyyttä ja pahentaa monissa perheissä talousvaikeuksia. Monissa pikavipeissä on tähtitieteelliset vuosikorot, ja on viitteitä siitä, että aika heppoisin ehdoin niitä käytännössä myönnetään myös sellaisissa tilanteissa, joissa välttämättä ei ole harkittu likimainkaan loppuun asti todellisia seurauksia. Tiedän, että olette tätä asiaa pohtinut hyvin tarkkaan, ja mielelläni kuulisin teidän näkemyksenne siitä, aiheuttaako taantuma nyt lisää tarvetta miettiä uudelleen tätä pikavippien säätelyä.

Timo Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri puheenvuorossaan jo viittasikin keväällä tehtyihin ministeriön ja Rikosseuraamusviraston uusiin linjauksiin vankilapaikkojen vähentämisestä ja uudelleen kohdentamisesta. Nyt lehtitietojen mukaan ministeri on ilmeisesti Vaasassa käydessään todennut, että vankiloitten tilanne on Suomessa kriisiytynyt. Tätä tilannetta pahentaa kaiken kaikkiaan vielä se, että vankimäärä ei näytä laantuvan samalla tavalla kuin viime keväänä esimerkiksi Rikosseuraamusviraston laskelmissa oletettiin. Tällä hetkellä siis tietyillä päätöksillä ajetaan toimivia vankiloita alas tai vähennetään vankiloitten paikkamääriä. Olisiko, arvoisa ministeri, syytä kuitenkin nyt arvioida näitä keväällä tehtyjä päätöksiä vielä uudemman kerran?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla ministerin puheenvuorossa, että liikkumavaraa on tälle hallinnonalalle syntynyt ja että hallinnon ja rakenteiden uudistaminen on nyt lähdössä hyvin käyntiin.

Olisin halunnut kysyä tästä sakonmuuntoasiasta. Viime vuonna tehdyn sakon muunnon poistamispäätöksenhän oli tarkoitus tuottaa säästöjä jo tälle vuodelle. Onko niitä syntynyt ja missä määrin, ja missä vaiheessa on tämä vaihtoehtoisen rangaistusmuodon valmistelu?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi kyllä reilusti, että rahaa tulee lisää, mutta kun tarkastellaan henkilötyövuosia, niin näyttää kyllä aika synkältä. Vankimäärästä ensinnäkin on aika lailla utopistisesti oletettu, että se laskee, kuten tuossa sanottiin aikaisemminkin, että 100:lla putoaa ja että saisimme siirrettyä avovankilaan lisää porukkaa, mutta kuten on nähty, suljetuista laitoksista ei kokonaan päästä eroon. Syyttäjätoimessa määrä laskee 13:lla. Siinä on haastetta. Vaikka vähän rahaa tulee lisää, niin 13:n määrän lasku ei tule tietämään meille hyvää. Miten pärjätään näitten nyt jo aika kovien tuomioitten jälkeen, mitä on saatu? Samaten myöskin tuomioistuinten kohdalla on henkilötyövuosien vähentämistä, ja kyllä tässä tekemistä varmaan hallinnonalalla löytyy, että näistä huomautuksista päästään eroon.

Pahnanpohjimmaisena Optulan määrärahat: miinus 17 prosenttia näyttää täällä. Siihen on ministerinkin valiokunnassa ollessa kiinnitetty huomiota vuosikausia, ja se laahaa perässä aina vaan. Onko toiveitakaan edes lähivuosikymmeninä saada sinne jonkinlaista lisäystä?

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hieno kuulla ministeriltä, että budjetti antaa ensi vuodelle hieman liikkumavaraa. Sitä on vuosia kaivattu, ja nyt pystytään näitä rakenteellisia uudistuksia viemään eteenpäin.

Mutta kysymykseni koskee kuitenkin aika vanhaa asiaa edelleen elikkä vankeinhoitoa. Me tiedämme, että meidän vankimme ovat moniongelmaisia, ja se on ollut vuosien ongelma, että oikein voimavaroja ei ole riittänyt tämän ongelman hoitamiseen. Tiedetään kuitenkin, että se parantaa näitten vankien vapauduttua heidän selviytymistään siviilissä huomattavasti, kun tämä moniongelmaisuus pystytään hoitamaan. Se on hyvää tulevaisuuspolitiikkaa ja säästöä yhteiskunnalle. Riittävätkö meidän paukkumme nyt tämän ongelman hoitamiseen paremmin kuin aikaisempina vuosina?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kysymystä liittyen tasa-arvosuunnitelmien tekoon: Miten budjetissa on ihan konkreettisesti varauduttu siihen, että tasa-arvosuunnitelmia tehtäisiin nykyistä enemmän? Miten näitten suunnitelmien tekoa nimenomaan valtionhallinnossa on tuettu, niin että esimerkiksi samapalkkaisuus edistyisi ja että suomalaisessa työelämässä ei olisi enää niin sanottuja selittämättömiä palkkojen eroja?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Kataja tuossa totesi, tässä kirjassa todetaan, että kriminaalipolitiikassa tavoitteena on rikollisuuden vähentäminen, ja erityisesti painotetaan naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan sekä uusintarikollisuuden vähentämistä. Tästä olisi mielenkiintoista kuulla, miten oikeusministeri tähän tavoitteeseen, joka kirjaan on kirjattu, on tarttumassa.

Mutta nostan esille tämän oikeastaan ikuisen huolenaiheen eli paljusellit, joista olemme saaneet lukuisia huomautuksia. Vuonna 2009 niitä oli 508. Niitä on pystytty jonkin verran vähentämään, mutta edelleen tämänkin budjetin jälkeen Hämeenlinnan naisvankilassa hoidetaan lapsia sellaisissa selleissä, joissa on ainoastaan paljut käytössä. Eikö, arvoisa ministeri, olisi aika laittaa tämä naisvankilan tilanne nyt kuntoon ja antaa perhettään siellä pitäville kohtuulliset olosuhteet tämän vankilaelämänkin ajalle?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle: Kyllä ne on nyt ministeritasolla linjattu ne Pelson vankilan päätökset eivätkä ne mihinkään muutu. Alkuperäiskarja, myös -lampaat, ovat ja pysyvät siellä ja kaikki lampaan värit, oliko niitä eri värejä viisi.

Ed. Kalmarille: Ulosottovelallisten määrä tulee tippumaan sen takia, että viime vaalikaudella täällä tehtiin merkittäviä uudistuksia velan lopullisesta vanhenemisesta. Se rupeaa näkymään vielä voimakkaammin, ja siihen perustuu se, että luvut ovat selvästi pienempiä kuin aikaisemmin, eli eduskunta on jo tehnyt isoja uudistuksia. Mutta lähiviikkoina tullaan tekemään päätös työryhmästä, joka vielä miettii lisää sitä, mitä ylivelkaantuneille voidaan sosiaali- ja perhepolitiikassa poliisin kanssa yhteistyössä tehdä. Se on todella monialaista yhteistyötä.

Lainsäädäntömuutoksista rikostorjunnassa on tällä hetkellä valmisteilla lähisuhdeväkivaltaan liittyvä merkittävä uudistus, joka on lausuntokierroksella, sekä sitten yhdessä valtiovarainministeriön kanssa linjattu käännetty arvonlisävero rakennusalalla, joka merkittävästi vähentää rakennusalan harmaata ja pimeätä taloutta, ja myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tällä viimeisellä on vaikutus. Tässä vain muutamia, 5 minuutissa en kerkeä läheskään kaikkea.

Ed. Södermanin kysymykseen: Hallitus ihmisoikeusselonteossa sitoutui tähän ed. Södermanin aloitteesta lähteneeseen ihmisoikeusinstituuttiin, ja se tarkoittaa, että ne päätökset ja perustaminen pitää saada aikaan tällä vaalikaudella eli ed. Södermanin hahmottelemassa aikataulussa, koska se on nimenomaan Matti Vanhasen toinen hallitus, joka sitoutui tämän instituutin perustamiseen, ja silloin aikataulu tulee sen mukaan.

Ed. Tynkkynen: Pikavipeistä on eduskunnan talousvaliokunnassa jo ensimmäinen, aika radikaali hallituksen esitys liikkeellä — odotan, että talousvaliokunta hyvin ripeästi käsittelee asian — ja kaksi työryhmää on oikeusministeriössä valmistelemassa vielä lisäkiristyksiä. Viimeinkin pääsimme valtiovarainministeriön kanssa yhteisymmärrykseen muun muassa siitä, että työryhmät tulevat myös näitten pikavippiyhtiöiden finanssivalvonnan osalta tekemään omat esitykset. Sieltä on siis tulossa vielä tällä vaalikaudella lisäesityksiä.

Ed. Timo Korhonen kysyi Vaasan-käynnistä. Vaasan-käynti oli ennen budjettineuvottelua, mutta budjettineuvottelussa tämä viisas hallitus kuunteli oikeusministeriötä, eli se kriisitunnelma, mikä minulla oli ennen budjettineuvotteluja, muuttui 6 miljoonan jälkeen tilanteeksi, jossa voidaan katsoa vankeinhoitoa yhdessä hallituksessa sovittujen suunnitelmien mukaisesti, ja tähän liittyy täällä esiin tullut paljuselliasia.

Paljuselleistä siis nyt päästään kaikkien muiden paitsi osan Hämeenlinnan naisvankilaa osalta — itse asiassa sielläkin on myös miespaikkoja, täytyy muistaa — osan Hämeenlinnan vankilaa osalta. Mutta tämä kysytty lapsiosasto on ministeri Risikon ja minun yhteistyöllä järjestetty jo niin, että ensi vuoden alkupuolella siellä osastolla ei enää ole lapsia ollenkaan, vaan äiti—lapsi- ja muutamat hyvin harvinaiset isä—lapsi-tilanteet hoidetaan paikassa, jossa on normaalit kunnon olosuhteet ja jossa ennen kaikkea, tämä on vielä tärkeämpää, ensisijaisesti hoidetaan lapsia lastensuojelun osaamisella ja toissijaisesti joko sitä äitiä tai hyvin harvoin isää vartioidaan hänen suorittaessaan vapausrangaistusta. Tämä on erittäin tärkeää, että ministeri Risikon kanssa saimme tämän pään avattua, ja nyt tullaankin sitten toiseen ministeri Risikon kanssa hyvin liikkeelle lähteneeseen mutta vielä vähän aikaa vaativampaan asiaan eli tämän sakon muuntorangaistuksen yhteydessä päätetyn eduskunnan viisaan ponnen toteuttamiseen. Ministeri Risikonkin pyynnöstä yhteinen työryhmä lähtee käyntiin tässä vasta selvittämään näitä erilaisia uusia päihdekuntoutuksen ja rangaistuksen muotoja, ja kun me löydämme tässäkin asiassa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön välillä ratkaisun, niin sitten on tältäkin osalta hyvää kerrottavaa vielä tällä vaalikaudella.

Ed. Rönni on oikeassa siinä, että henkilöstö tuottavuusohjelman mukaisesti vähenee, mutta se vähenee vähemmän kuin edellisen hallituksen tuottavuusohjelma oli, eli oikeusministeriöstä saatiin osa tuottavuusohjelmasta tämän vaalikauden alusta pois. Sitten kun tämä hallitus sitoutui niin sanottuun toiseen tuottavuusohjelmaan, niin oikeusministeriön osalta vankeinhoitoon ja tuomioistuinlaitokseen ja syyttäjiin ei enää koskettu ollenkaan. Eli meitä kohdeltiin tämän hallituksen tuottavuusohjelmassa aivan poikkeuksellisesti samaan tapaan kuin meitä tässä budjetissa on kohdeltu näitten toimintamäärärahojen tilapäisten leikkausten osalta. Mutta on selvä, että on haasteita meillä niin kuin kaikilla muillakin tällä puolella.

Ed. Elsi Katainen kysyi tasa-arvosuunnitelmista. Päävastuu on ministeri Wallinilla, ja rahoitus ja toimintaihmiset taas ovat sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta jokainen ministeriö — ja siksi olen iloinen, että kysyitte tätä myös tässä — on omalla hallinnonalallaan vastuuhenkilö järjestämään ja huolehtimaan, että tasa-arvosuunnitelmat on tehty ja niitä noudatetaan. Oikeusministeriössä itse asiassa vaalikauden alussa jouduttiin tekemään tässä aikamoinen työ, kun kävi ilmi, että sillä saralla oli hiukan tehtävää. Mutta todella "pääministeri" näihin kysymyksiin vastaamaan on ministeri Wallin.

Luulen, että minuutilla ja neljällä sekunnilla ylittäen toivottavasti huomasin vastata suunnilleen kaikkiin kysymyksiin.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa aiemmin tänään totesin, köyhän paras ystävä on talouskasvu, ja jotta talouskasvua voidaan saada aikaan, niin markkinoiden pitää toimia vastuullisesti. Jotta näin voisi olla, meillä täytyy olla markkinoiden valvontajärjestelmien myöskin kunnossa. Siksi tämä harmaan talouden torjunta kaikin eri tavoin, johon oikeusministeri viittasi, on erittäin positiivinen asia.

Mutta ongelma on se, että meillä markkinaoikeus ruuhkautui pahoin vuosina 2005 ja 2006 eikä näitä ruuhkia vieläkään ole saatu purettua. Nyt lisäresursseja ollaan osoittamassa ja sitä kautta toivottavasti edistystä saadaan. Mutta kysyisin: onko näihin hankintarajoihin tulossa korotuksia yleiseurooppalaiselle tasolle, jotta näitä ruuhkia jatkossa ei meidän lainsäädännöstämme johtuen syntyisi?

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministerillä oli kiire ja häneltä jäi vastaamati tähän Optulan kuvioon. Siihen haluaisin vastauksen ja lisäksi vähän tarkennusta tähän määrärahalisäykseen. Kuinka paljon näistä todellisista lisämäärärahoista menee sitten pelkkien vuokrien korotuksiin, niin etteivät ne jää niin kuin toimintaan, ja mikä on osuus esimerkiksi palkkakuluissa tässä kuviossa, ne yhteenlaskettuna? Miten päästään siihen summaan, mikä siitä jää sitten siihen kehittämiseen?

Sitten vielä tästä vankeuslain toimeenpanosta. Missä vaiheessa siinä ollaan menossa, mikä on näkymä ensi vuodelle? Joko päästään lähellekään sitä, mitä on aiottu ja mitä on mietitty? Toki silloin aloitettiin — muistan hyvin, miten aloitettiin — ilman määrärahoja, niin että se alkuhan oli aika synkkä.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön toimintakenttään kuuluvat myös vaalit, ja vaalitoiminnan momentille ollaan myöntämässä nyt yli 2 miljoonaa euroa, vaikka on tulossa vaaliton vuosi. Lähinnä tästä vaalitoiminnan kehittämisestä olisin ollut utelias kysymään, ollaanko nyt näillä rahoilla myös kehittämässä edelleen sähköistä äänestysjärjestelmää ja miten se on etenemässä?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Erinomaista, että ministeri otti esille tämän harmaan talouden torjuntakampanjan. Sehän on erittäin vaikeasti hallittavissa, ja kun aina yritysmaailmassa pyörii kaikenlaista väkeä, jos rehellisesti näin sanoo, niin on erittäin hyvä, että siihen puututaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Vaikka nyt sitten on niin, että veroasiat eivät kuulukaan ministeriönne toimialaan, niin ollaanko nyt sitten tätä käännettyä arvonlisäverojärjestelmää viemässä eteenpäin vai ei? Uskotteko te, että sillä olisi jotain vaikutuksia, mitä minä itse välttämättä en usko kyllä? Mutta olisi mielenkiintoista tietää tästä aikataulusta. Toisaalta, kun nyt on talouden taantuma, niin onko harmaan talouden osalta nyt merkkejä siitä, että siellä oltaisiin menossa huonompaan suuntaan, vai mikä on tilanne?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minun kysymykseni, ministeri Brax, kuuluu teidän toimialaanne mutta menee budjetin ulkopuolelle. Minä olisin kysynyt, koska te joka tapauksessa vastaatte tästä sananvapausasiasta ja toimittajan lähdesuojasta: Aiotteko te tuoda eduskuntaan sellaisen lakiesityksen, jota esimerkiksi poliisiylijohtaja on vaatinut, että toimittajien lähdesuojaa kiristetään? Tämä on aika vakava asia sen takia, että esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kolmessa sananvapaustuomiossa on nimenomaan tähdennetty sitä, että demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu, että se sietää poliittisesti epäkorrekteja mielipiteitä, jotka voivat kohdistua poliitikkoihin, erilaisiin ryhmiin, vähemmistöihin, uskontoihin, ja sananvapaushan meillä nyt viimeaikaisten tuomioitten perusteella on todella vaarassa. Minä viittaan vaan Halla-ahon tuomioon, joka oli minun mielestäni aivan käsittämätön.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuo-ro):

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla ministeri Braxilta, että velallisten asemaa pohditaan vielä lähiviikkoina, ja nyt minua kiinnostaakin kuulla, onko esimerkiksi Suomen Yrittäjien toive henkilökohtaisesta konkurssista jotenkin etenemässä tai sitten näiden velkasaneerauksessa olevien asema. Hehän eivät tästä kymmenen vuoden avusta päässeet sillä tavalla nauttimaan kuten muut.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ed. Katainen ja myöhemmin sitten ed. Reijonen nostivat harmaan talouden torjunnan esiin. Kyllä meillä Ruotsista ja Itävallasta on jo selviä osoituksia siitä, että käännetyllä arvonlisäverolla on merkitystä. Kyllä meidän keskusrikospoliisi on keskeinen osaaja tällä alalla, ja heitä kannattaa valiokunnissa kuulla tältä osin. Olen varma, että tulette vakuuttuneeksi asiasta. Eikä ihan pieni asia ole esimerkiksi Itävallassa toteutunut lisäverokertymä, joka tällä toimenpiteellä saatiin aikaiseksi. Kyllä Suomenkin valtion kassaan muutama sata miljoonaa euroa ihan mielellään kilahtaisi. Mutta oleellisinta on vielä se, että alaan ja varsinkin tähän kuittikauppaan liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta, ja sitä kautta tämä on erittäin vakava asia.

Koko tästä harmaan talouden tilanteesta: Me tiedämme edellisestä lamasta — ja tästä olen itse asiassa EU:n oikeusministerienkin keskuudessa oikeastaan muiden pyynnöstä pitänyt miniluennon myös kollegoilleni — että harmaa talous ja talousrikollisuus kasvavat. Ja jo nyt viimeisen puolen vuoden aikana poliisin tietoon tulleissa rikoksissa talousrikosmäärät ovat lähteneet nousemaan. Erilaiset petokset, velallisen epärehellisyys ja muut nostavat päätänsä. Tämänkin takia oikeusministeriötä kohdeltiin nyt neuvotteluissa oikein ja eri tavalla kuin monia muita ministeriöitä.

Ed. Rönni, todellakin Optula: Siellä on semmoinen odotusvaihe, joka on kestänyt nyt vähän sietämättömän pitkään Optulan näkökulmasta. Eli hallitus tekee sektoritutkimusuudistusta, ja Optulan tilanteen paraneminen ja vahvistaminen on kiinni siitä koko prosessista. Yhdenkään sektoritutkimuslaitoksen tilanne ei ennen tätä isoa kuvioita parane. Tämän takia, kun tämä sektoritutkimusneuvottelukunta, joka nyt aloittaa, alkaa linjata näitä asioita, niin viimeinkin vuoden päästä tässä minulla on teille joko hyvää kerrottavaa tai sitten yhtä huonoa kuin aina aikaisemminkin, mutta viimeinkin se momentum asioiden parantamiseen tulee käsille.

Ed. Outi Mäkelälle vaaliasioista: Hallituksen iltakoulussa marraskuussa hallitus linjaa sähköisen äänestyksen tulevaisuuden, ja muun muassa tätä varten oikeusministeriö parhaillaan valmistaa erilaisia taustapapereita, mutta vaaliyksikkö tekee huomattavasti nyt merkittäviä töitä. Eduskunta saa tänä syksynä uuden vaalilain käsiteltäväkseen, ja vaalirahoituksessa ja puoluerahoituksessa tulee asioita. Vaaliyksikkö myös on keskeinen viranomainen Grecoon päin raportoitaessa, joten töitä kyllä riittää näin välivuosinakin.

Vielä sananvapaudesta ed. Ukkolalle: Olen kokoomuksen ministeri Holmlundin kanssa sopinut, että meidän virkamiehemme ja me yhdessä keräämme kaiken lausuntopalautteen yhteenvetoon ja pyrimme mahdollisimman yhtenäiseen esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakiin. Molemmat olemme omalta osaltamme myös sitoutuneet siihen, että emme lähde pala palalta sitä nyt jo linjaamaan, koska silloin siitä hyvin saattaisi lähteä prosessi, joka ei ole paras mahdollinen sen lopputuloksen kannalta. Joten toivon, että maltatte siihen asti, kun hallitus ja varsinkin vastuuministerit ovat keskenään päässeet yhteisymmärrykseen hallituksen esityksen pohjasta. Mutta sananvapauden osalta en ole kuullut ministeri Holmlundilta mitään, mikä poikkeaisi siitä omasta näkemyksestäni, että sananvapautta ei ole syytä heikentää Suomessa, varsinkaan, mitä tulee poliitikkojen arvosteluoikeuteen.

Vielä sitten velkasaneerauksesta: Työryhmä tulee käsittelemään velkasaneerauksen kestoaikaa ja myös niitä keinoja, joilla saa mahdollisesti ulosotossa ollessaan vielä vapaakuukauden. Ja mikä merkittävintä, myös niin sanottua lisämaksuvelvollisuutta, joka monille yrittäjille varsinkin on osoittautunut hyvin vaikeaksi arvioida saneerauksen aikana, tullaan selkeyttämään niin, että velallisen on helpompi arvioida oma tilansa. Ja jos sen viisi vuotta tai jatkossa lyhyemmän ajan on asiansa hoitanut, niin niitä yllätyksiä, joita on tullut tänä päivänä osalle yrittäjistä, jotka ovat ihan vilpittömälläkin mielellä luulleet hoitaneensa kaiken, pitäisi tulla huomattavasti vähemmän tai ei ollenkaan.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 budjetin laadinta oli taloustilanteesta johtuen hyvin haasteellista. Maatalouden keskeisimpiin erityiskysymyksiin löytyi kuitenkin vastaus budjettiriihessä. Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2010 toteutetaan hallitusohjelmaa. Budjetissa turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä ja varaudutaan maatalouselinkeinon taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen.

Maatalouden kannattavuuskehitys on ollut ja on tänäkin päivänä hyvin haasteellinen. Se on vaihdellut eri sektoreilla eri aikoina. Kaksi vuotta sitten lihasektori oli melkoisessa kriisissä. Maitosektori näyttänee ainakin joutuvan vähitellen kriisiin, koska tuottajahintojahan on nyt jo pudotettu 10 prosentilla. Tämän hetken ja syksyn suurin ongelma on viljan erittäin matala hinta ja maidon tuottajahinnan alentuminen. Viljojen hintojen lasku toisaalta helpottaa kotieläintuotannon kohonneita kustannuksia mutta ajaa viljatilat samalla ahdinkoon.

Maataloustuotteiden markkinoiden epävakauden takia hallitus on varautunut käyttämään kansallista tukea enintään 40 miljoonaa euroa komission maitoraportissa esitettyyn lisätukeen. Lisätukeen käytettävää määrärahaa ei voida hyödyntää ilman, että se kohdennetaan uudelleen, eli se on haettu pääluokan sisältä mutta ilman uudelleenkohdentamista sitä ei olisi ollut mahdollista käyttää. Päätös tuen käytöstä ja kohdentamisesta tehdään komission säädösten valmistuttua kansallisen tuen neuvotteluissa yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa.

Vuonna 2010 talousarvio tuo muutoksen maatalouden pääomatuloverotukseen. Vuodesta 2010 alkaen viljelijä voi vaatia maatalouden verotettavan tulon kokonaan ansiotuloverotuksen piiriin. Muutos keventää juuri heikoimmin kannattavien yritysten verotusta. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien maatilayritysten maksuval-miuden parantamiseksi valmistellaan lisätoimenpiteitä, jotka on määrä tuoda hallituksen käsittelyyn lokakuun loppuun mennessä tänä vuonna.

Tuotantoinvestointien vauhdittamiseksi siirretään Maatilatalouden kehittämisrahastoon vuonna 2010 hallitusohjelman mukaisesti 30,9 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi tämän vuoden lisätalousarviossa on 8 miljoonaa euroa määrärahan siirtoa säästyneistä energiaveron palautuksista. Nämä määrärahasiirrot yhdessä jo olemassa olevien varojen kanssa takaavat riittävän rahoituksen maatalouden investointitukiin ensi vuonna. Tavoitteena on jatkossa, että pääsisimme selkeästi hakukierroksiin, jotka ovat etukäteen tiedossa. Seuraava haku on tarkoitus avata nyt lokakuussa, mahdollisimman pian, heti, kun saan asetuksen tuonne valtioneuvostoon, jossa tietyt asiat vielä täsmennetään.

Uusiutuvan energiankäytön lisäämiseksi ja taimikon hoidon edistämiseksi kestävän metsätalouden varoja on lisätty nyt jo lisäbudjetissa, mikä oli aivan välttämätöntä, jotta eivät työt tuolla metsissä keskeydy.

Sitten, arvoisa puhemies, muutama sana metsäsektorista. Siellähän on tällä hetkellä menossa melkoinen turbulenssi. Me olemme tekemässä metsäorganisaation uudistusta, jonka tavoitteena on huolehtia siitä, että jatkossa on selkeästi viranomaistehtävät ja sitten vapaan kilpailun kentässä olevat tehtävät. Metsänhoitoyhdistysten varsinaiseen metsänhoitomaksuun emme ole koskemassa, mutta joudumme ilman muuta käymään sen keskustelun, mitä sillä metsänhoitomaksulla jatkossa voidaan tehdä, koska se kuuluu myöskin tähän vapaan kilpailun kenttään liittyvien tehtävien määrittämiseen.

Sitten metsälain uudistamista on pakko lähteä valmistelemaan, koska metsänomistajakunta on merkittävästi muuttunut ja metsänomistajakunnassa myöskin tietyt arvostukset ja arvot ovat muuttuneet. Nyt on tavoitteena lisätä metsänomistajien omaa päätösvaltaa metsissään jatkossa mutta myöskin turvata se, että meillä jatkossa metsiä uudistetaan, ja siinä yksi keskeisimpiä asioita on toimiva taimituotanto. Minä olen nyt ollut juuri kolme päivää Ruotsissa epävirallisessa neuvostossa, ja sen yhden päivän ohjelmana, joka on vierailua maakunnassa, me kävimme Ruotsin Smoolannin metsässä. Siellä ovat esimerkiksi metsän taimet huomattavasti kookkaampia, kun ne istutetaan, kuin täällä meillä.

Meillä on siis erittäin suuret haasteet myöskin täällä puuntuotannon päässä jatkossa. Meidän pitää pystyä vastaamaan niihin, meillä on oltava riittävät taimet, oikeat metsänuudistusmenetelmät, ja sitten myöskin metsänomistajien on tultava palvelluiksi sillä tavalla, että he pystyvät itse tekemään päätöksiä omissa metsissään.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Metsätalouden asiat ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä ja on puhuttu siitä, että Kemera-varojen riittävyys on ollut meille todella, todella suuri ongelma, kun aina ollaan jälkijätössä ja metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskuksetkin ovat joutuneet omia varojaan käyttämään seuraavan vuoden varoja odotellessa. Ajattelin kysyä, onko mahdollista, että haketustuet otettaisiin erilleen kokonaan näistä Kemera-varoista niin, että Kemera-varoilla tehtäisiin pelkästään metsänhoitotöitä siellä metsässä ja sitten vaikka esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön energiatuilla hoidettaisiin tämä haketuspuoli, jolloin selkeytettäisiin selkeästi sekä metsässä tapahtuvat asiat ja tienvarressa tapahtuva haketus, joka olisi enemmältikin energiapolitiikkaa.

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on aika laajalla skaalalla esitetty kysymyksiä, joten itsekin poikkean ehkä ministerin esittämistä asioista ja kysyisin petovahingoista. Petovahingot ovat lisääntyneet jatkuvasti poronhoitoalueella, ja täytyy kyllä todeta, että korvaukset pelaavat nyt kohtuudella. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin karhunpyynti. Itärajalla aluejako on sellainen, että eteläosassa kaadetaan kiintiöstä kaikki karhut ja pohjoisosaan ei lupia enää riitä. Voidaanko ajatella, että alue jaetaan kahteen osaan, jotta petovahinkoja voidaan vähentää myös pohjoisempana? Karhuhan ei ole ainoa tuhoa aiheuttava peto, joten kaikki apu olisi tarpeen.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska tässä keskustelussa on mahdollista kysyä myös tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta, niin esitän siihen liittyen kysymyksen kalataloudesta. Tuo esitys sisältää 2 miljoonaa euroa Inarinjärven velvoiteistutuksiin liittyvään Inarin kalanviljelylaitoksen laajennukseen. En lähde käymään läpi, kuinka tähän ratkaisuun päädyttiin, että kahdesta laitoksesta toiminta siirretään yhteen laitokseen. Hyvä niin, että rahoitus tuon laitoksen rakentamiseen on tuossa lisätalousarviossa tulossa. Kysyn kuitenkin: onko ministeri tietoinen tästä hankkeesta, ja oletteko luottavainen sen suhteen, että tämän yhden laitoksen kautta velvoiteistutukset tulevat turvatusti ja turvallisesti hoidettua? Nimittäin tätä keskustelua alueella tästä kysymyksestä käydään edelleen ja epäilys siitä, että muun muassa tällaisten saastumistapausten takia poikasistutuskanta ei olisi turvassa yhden laitoksen kautta, on esitetty edelleen vahvasti, ja siihen haluaisin kuulla arvioin.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka kuuluu ministeri Pekkariselle, mutta kun bioenergia nyt kasvaa joko metsissä tai pelloilla, niin maa- ja metsätalousministeriöllä on myös merkittävä rooli. Nyt metsäteollisuuden raju rakennemuutos leikkaa reippaasti metsäteollisuuden sivutuotteena saatavaa bioenergiaa ja lisää painetta kasvattaa bioenergian tuotantoa muualla. Olisin mielelläni kuullut ministerin arviota siitä, miltä tilanne tällä hetkellä näyttää ja mitkä ovat lähiaikojen näkymät ja minkälaisia lisäkeinoja teidän mielestänne mahdollisesti tarvittaisiin, jotta riittävät määrät bioenergiaa saadaan tässä haastavassa rakennemuutostilanteessakin liikkeelle.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On ollut välttämätöntä, että ministeriössä on uudelleen kohdennettu varoja, jotka ovat säästyneet momenteilta, joilta nyt on voitu sitten niihin aivan välttämättömiin menokohtiin näitä saada, kiitos hyvän kirjauksen, mikä hallitusohjelmassa tältä osin on. Nuo uudelleenkohdentamiset ovat erittäin perusteltuja.

Puhemies! Yksi huolenaihe, joka on hiipinyt tässä viimeisen vuoden aikana päätöksentekoon ja joka koskee myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, on se, että valtiontukisäädösten erittäin tiukat tulkinnat meillä ovat tietäneet sitä, että moni hyvä tavoite vaikkapa bioenergian edistämisessä on kohdannut vastustusta valtiontukisäädösten tulkintojen vuoksi. On de minimis -säädöksiä jne. Miten näitä voitaisiin ajatella uudella tavalla, jotta meidän kansalliset tavoitteemme ja myös Euroopan laajuiset tavoitteet vaikkapa bioenergian osalta pystyttäisiin toteuttamaan tilanteessa, josta juuri äsken edustaja kertoi? Ne ovat erittäin haastavassa vaiheessa. Nyt jos siihen tulee tällaisia esteitä niin kuin nyt on ja tulkinnat ovat tällaisia, niin se tilanne entisestään hankaloituu ja tavoite karkaa.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri esittelypuheenvuorossaan viittasi metsälakiin ja sen uudistamiseen. Lakiluonnoshan on lausunnolla ollut, ja siitä on myös tullut arvostelua, ja muun muassa MTK:n taholta olen lukenut näitä lehdistä. Kysynkin ministeriltä — ymmärtäen sen, että byrokratiaa on tarpeeksi ja sitä ei tule lisätä — esimerkiksi tästä uudistamisvelvoitteesta: eikö se ole kaikkien osapuolien etu, että tätä kautta myös puun saannin turvaamista voimme lisätä? Ei tämä tilanne, joka tällä hetkellä on, että puu ei käy kaupaksi, voi jatkua. Eikö todella näin pitäisi menetellä, että myös tätä kautta — ministeri viittasi taimiin ja taimikon hoitoon yleensäkin — tässä uudistamisvelvoitteessa näitä aikarajoja tarkistettaisiin?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiesityksen mukaan täällä taustatiedoissa todetaan, että taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä tai tyydyttäviä tämän vuoden tasossa vähän yli 70 prosenttia, lähellä 74:ää prosenttia. Tämä siis tarkoittaa, että välttäviä tai heikkoja on lähes kolmannes taimikoista. Nyt Itä-Suomen alueella jotkut metsänhoitoyhdistykset ovat aloittaneet tämmöisen takuun antamisen metsänuudistustyölle ja tätä kautta on saatu hyviä tuloksia. Tämän menettelyn kautta uudistustyön tulokset ovat voimakkaasti parantuneet. Onko ministeriössä suunnitelmia toimia niin, että tämän kaltainen järjestelmä tulisi koko maahan ja tällä tavalla voitaisiin varmistaa, että tämän tärkeän ja aika ison investoinnin, mikä vuosittain tehdään, tuotto olisi mahdollisimman hyvä?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensin kiittää ministeri Anttilaa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala on todella haasteellinen niin kuin, ministeri, sanoitte tässä tilanteessa, ja on hyvä, että ministeri on saanut hallituksen varautumaan siihen, että voimme lisätä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momenttia 40 miljoonalla eurolla. Se voi tulla tosi tarpeeseen erityisesti maitosektorilla.

Kolme kysymystä ministerille:

Näkeekö ministeri Anttila mahdollisuuden, että hallitus antaa esityksen, että voimme laskea ainoastaan puolet veloista koskien maatalouden nettovarallisuutta? Tämä olisi erittäin hyvä täsmätoimenpide ja palvelisi nimenomaan niitä tiloja, jotka ovat investoineet kovasti.

Toinen kysymys: millä tavalla etenee tämä läpinäkyvyys- ja kilpailuprojekti? Ministeri haluaa todella kilpailua ja läpinäkyvyyttä elintarvikeketjussa.

Ja kolmas kysymys: näkeekö ministeri mahdollisuuksia saada rakennettua etanolitehdas Suomeen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! On totta, että on erittäin paljon kysymyksiä.

Ensinnäkin Kemera-varojen riittävyydestä: On ihan totta, että nyt niitä lisättiin 12 miljoonalla, ja sen pitäisi nyt ainakin tähän tilanteeseen riittää. Mutta siitä kysymyksestä, otetaanko haketustuet siellä erilleen ja energiatuet Temmin kautta, pitää nyt sitten Temmin kanssa yhdessä keskustella.

Petovahinkokysymykset: Ensinnäkin me tarvitsemme petovahinkoihin lisää rahaa. Lisäbudjetissa siihen on pieni pieni siemen, mutta se ei vielä riitä, enemmän tarvitaan. Me siirsimme vuosi sitten elokuussa suurpetojen luvat myönnettäviksi riistanhoitopiireihin, ja jos minä nyt kuulen, että ne käytetään eteläosassa kaatamalla kaikki karhut eikä niitä jää muualle, niin silloin ei ole toimittu minusta oikein, koska nyt me vielä myönnämme nämä niin sanottujen kannanhoitoalueitten mukaan. Riistanhoitopiirien pitäisi siellä alueella toimia enemmän yhteen, jotta ei käy näin, että ne kaadetaan sitten väärässä paikassa. Karhukantaa pitäisi koko alueelta vähentää.

Ed. Seurujärven kysymys Inarin kalanviljelylaitoksesta ja kahden laitoksen yhdistämisestä: Tämä oli, ed. Seurujärvi, ainoa mahdollisuus, millä tämä asia voidaan nyt hoitaa. Se on työllisyyssyistä täällä budjetissa mukana, mikä on ihan hieno asia. Se oli se peruste, jolla olen sen sinne saanut mukaan. Jos sitten ei olla taudeilta turvassa, niin kuin puheenvuorossanne väititte, niin sitä pitää sitten vaan seurata. Mutta sen tyyppisiä ongelmia näiden kahden yhdistämisessä ei minulle ainakaan ole esitelty.

Sitten ed. Tynkkysen erittäin tärkeä kysymys siitä, mitä nyt tapahtuu, kun metsäteollisuuden sivutuotteena bioenergia vähenee, eli millä me sitten paikkaamme sen muulla bioenergialla, puulla, entistä enemmän: Se vaatii siihen ketjuun kunnon logistiikan. Se vaatii sen ensinnäkin, että se puu saadaan sieltä. Nyt on tavoitteena jopa 12 miljoonaa kuutiota, kun tänä päivänä muistaakseni se on 3,6 miljoonaa kuutiota, mitä sieltä vuodessa otetaan. Tässä mielessä se vaatii ihan oman logistiikan. Se vaatii sellaisen pk-yrittäjäkentän, joka sen käytännössä sitten huolehtii. Tässä jos missä nyt sitten on sitä verkostoitumisen tarvetta. Se pitää saada alueelle, jotta se saadaan sieltä liikkeelle, ja totta kai sen täytyy olla myöskin sitten kannattavaa. Ei se toiminta muuten pyöri, jos ei se sitten itse kannata itseään.

Sitten ed. Lepän kysymys valtion tukisäädösten tiukoista tulkinnoista. Ed. Leppä, niin mielelläni kuin minä tässä sanoisin, että me otamme vähän väljemmät tulkinnat, niin kun nämä ovat ne kaikkein tiukimmat asiat, joista minä ja me joudumme komission kanssa takaisinperintöjen kohteeksi, niin tässä vaan ei valitettavasti ole sen takia jouston varaa. Siis esimerkiksi nyt, kun meillä on pellon myyntivoittoveron väliaikainen vapaus komissiossa notifioitavana, valtiovarainministeriö sen sinne halusi, niin se tulee tietämään sen, että se päätös voi tulla voimaan vain sinä päivänä, kun komissio sen päätöksen tekee, kun sen piti tulla voimaan tämän vuoden alusta. Tämä on vain yksi käytännön esimerkki.

Sitten tämän de minimis -tukien tuoman ongelman Kemera- ja metsäkenttään me jokainen tiedämme.

Sitten, ed. Kähkönen, nyt ilmeisesti olen ilmaissut itseni huonosti, koska en ole antamassa muuta metsälain muutosta kuin sen, minkä perustuslain säädökset edellyttävät, en ollenkaan niitä tiukennuksia, mitkä siinä luonnoksessa olivat, koska haluan pistää koko systeemin sillä tavalla valmisteluun, että meidän pitää miettiä yhdessä metsänomistajien kanssa, eri tahojen kanssa, mitkä ovat ne oikeat metsänkäsittelymenetelmät jatkossa, jotta me saamme ihmiset enemmän kiinnostumaan metsistään ja enemmän metsänomistajille omaa päätösvaltaa. Nyt tulee vain se välttämätön eli perustuslain muutokset. Ei tule mitään sakotuksia eikä muita, mitä siellä oli suunniteltuna, ja yhtä ilmoitusta lisää liittyen metsän uudistamiseen.

Sitten ed. Korkeaoja puuttui erittäin tärkeään asiaan: millä me saamme taimituotannon ja metsän uudistamisen sille tasolle, että siinä on se vakuus takana eli se tehdään takuutyönä. Varsinkin nyt, kun metsänomistajakunta on hyvin heterogeenistä, valtaosalle lukumääräisesti laskettuna (Puhemies: 4 minuuttia!) metsä ei ole muuta kuin sijoitus- tai perinnön kautta saatava, sen takia se on hyvin suuri asia.

Saanko puhemies vastata vielä ed. Nylundin kolmeen kysymykseen hyvin lyhyesti? Huomenna neuvotellaan tästä, voidaanko 50 prosenttia veloista katsoa nettovarallisuuteen kuuluvaksi. Siinä emme ole vielä nostaneet käsiä pystyyn, vaikka emme budjettiriihessä sitä saaneet eteenpäin. Läpinäkyvyys elintarvikeketjussa on äärettömän tärkeää. Sen takia me tulemme järjestämään jatkossa jatkuvan hintaseurannan, koska hintojen nousulle pitää löytyä perusteet ja perusteen tuo näkyville vain läpinäkyvyys.

Etanolitehdasasiaa selvitetään parhaillaan.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä maatalouspääluokan perusteluissa on varsin vahvassa roolissa tämä maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden turvaaminen, ja sille on annettu ihan tällaisia kannattavuuskerrointavoitteitakin. Valitettavasti vaan nyt markkinatilanne miltei alalla kuin alalla on sellainen, että taitaa tavoitteisiin pääsy olla tosi vaikeaa.

Nyt maatalouspolitiikkaa mietitään uusiksi niin EU:ssa kuin ehkä vähän kansallisestikin. Tässä on 15 vuotta eletty EU-aikaa, ja virkamieskunta on muuttunut ja ajatuksetkin ovat muuttuneet. Esitän kysymyksen, onko semmoinen sana kuin tuotannonohjaus jäänyt kokonaan maatalouspolitiikan retoriikasta ja käyttövalikoimasta käyttämättä. Pitäisikö tätä ruveta vahvemmin miettimään sen sijaan, että koko ajan kannustamme kuitenkin lisätuotantoon tämän muun muassa investointitukipolitiikan kautta?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolestunut bioenergian saatavuudesta jatkossa, ja siihen liittyy kysymys todella näistä valtiontukisäännöksistä ja minimisäännösten soveltamisesta. Nyt vaarana on, että ammattimaisesti energiapuuta ja hakkuujätettä metsästä keräävät ovat vaarassa menettää tämän osan elinkeinosta, ja kysynkin ministeriltä, millä keinoin aiotaan turvata se, että myös isot yritykset voivat jatkossa osallistua tuon energiapuun keräämiseen ja varmistaa bioenergiatuotannon.

Toinen kysymys koskee sitä Porissa jo hoidettua ongelmaa, että myös sadevesitulvat voivat aiheuttaa miljoonaluokan vahinkoja. Miten tulevaisuudessa aiotaan hoitaa se, että myös muut kuin vesistöstä aiheutuvat tulvavahingot korvataan kansalaisille, jotka niistä tulevat vääjäämättä myös tulevaisuudessa kärsimään?

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ny ku tieretähän, että kaupunkilaasmettänomistajat alkaa olla suurin yksittäinen mettänomistajaryhymä ja alakaa olohon jo toises, jopa kolmannes polves sellaasia kapunkilaasmettänomistajia, jokka ei tiedä hölynpölyä, mihinä näitten mettät sijattoo, joita ei oo hoirettu monehen sukupolovehen, niin nyt olisi hirmu tärkiää, että me saataas joka pitäjähän mettänhoitoyhristykset, ne ottaas yhteyttä näihin kaupunkilaasmettänomistajihin. Ne tietää joka palan, kuka omistaa ja näin. Pistetääs tuottavahan kuntohon, tarjotaan, soitetaas niille ja lähetetääs kirjelmä. Ei riitä se, että sähköpostilla ja näin ilimoottaa. Kaikkihan tieretähän, myös vihreitten ed. Tynkkynen, joka on asiantuntija ilimastoalalla, että mettät ku on hoirettuna, ne on tuottavas veros, niiren havusto on kunnossa, noon varsinaasia hiilinieluja. (Eduskunnasta: Ja kauniita!)

Tekeekö arvoisa ministeri tämän asian eteen mitään?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Geenimuuntelemattoman valkuaisen hinta nousee, ja siitä on jopa pulaa kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa valkuaiskasveja ei juuri viljellä, ja toisaalta bioetanolin tuotanto ei ole monista ponnisteluista huolimatta lähtenyt käyntiin, ja jokainen tietää, että siellä arvokkaana sivutuotteena tulisi valkuaista. Miten tähän ongelmaan voitaisiin uusin keinoin pureutua, ja näkyykö se jo ensi vuoden budjetissa?

Jos ed. Nylundin esittämä sopeutumisvähennyksen kaltainen nettovarallisuuden puolittainen arvostus ei onnistuisi, onko mahdollista, että kriisitiloille kohdennettaisiin esimerkiksi saman tyyppisiä suhdannelainoja kuin muussa yritystoiminnassa? Investoineilla tiloilla on kertakaikkinen likviditeettiongelma.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elävän riistan ostoarvoilla on käyttöä oikeastaan ainoastaan tuomioistuimissa metsästysrikostapauksissa tuomiota rakenneltaessa. Minä ymmärsin, että tuossa viime viikolla käydyssä korkean tason neuvottelussa päästiin sellaiseen tulokseen, että arvoisa ministeri sai paikalla olleitten täydellisen tuen tälle ministeriössä valmistellulle asetusluonnokselle. Onko se nyt siinä kunnossa, että se voidaan viedä presidentin esittelyyn vai missä se nyt sitten päätetäänkään, mahdollisimman pian valtioneuvostoon? Nimittäin tänä päivänä kävi hyvin selvästi ilmi, että komissio kaipaa sitä asetusta mahdollisimman pian.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääluokan molemmat päätuotantoalat maatalous ja metsätalous ovat suurien haasteitten edessä ja kannattavuus on molemmilla aika heikko. Sitä taustaa vasten tämä ministeriön budjettiesitys on erinomaisen hyvä, ja kiitos siitä ministerille.

Muutamia asioita. Kun aloititte ministerin toimen, niin silloin käynnistitte byrokratian purkutalkoot. Onko tämä asia vielä ajankohtainen tänä päivänä? Minun mielestäni se on. Missä mennään tällä hetkellä?

Sitten me kaikki tiedämme sen, että tämä kannattavuustilanne maataloudessa on johtanut siihen, että investointitukihakemuksia on osassa Suomea varsin vähän pantu liikkeelle. Onko niin, että tätä byrokratiaa tämän osalta voitaisiin hieman tarkastaa, että tämä hakuprosessi olisi yksinkertaisempi?

Itseäni kiinnostaa erityisesti tämä lähiruoka-asia tällä hetkellä. Haluan korostaa sitä. Se on maaseudun kannalta erittäin tärkeätä. Ollaanko ministeriössä valmistelemassa jotakin nyt, että tämän hankinta-alan byrokratian suhteen saataisiin uusia avauksia, lähiruokaa ihan oikeasti markkinoille? (Puhemies: Minuutti!)

Lopuksi toivon, että olisi myös paljon niitä metsänomistajia, jotka hoitaisivat taimikot itse ilman Kemera-tukea. Senkin ymmärrän näin, että metsää tulisi hoitaa, se on omaisuusmassa. Pannaan kaikki metsät kuntoon, niin ei tarvitse sitten kiistellä rahoista täällä.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymys koskee energiapuun tukea. Yksityiset metsänomistajat saavat valtion tukea energiapuusta, mutta ainakaan nykymallin mukaan muun muassa kunnat eivät ole oikeutettuja tähän tukimuotoon. Noilla kuntien metsähehtaareilla voisi olla kuitenkin kunnille työllistävää vaikutusta nykyistä enemmän ja myöskin tietysti merkittävää metsänhoidollista vaikutusta. Kysyisinkin ministeriltä: olisiko mahdollista ulottaa tuo energiatuki koskemaan myös kuntia noitten yksityisten metsänomistajien lisäksi.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjettiesityksessä ja myös tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa on monia tärkeitä asioita ratkaistu hyvin. Makeraan ja Kemeraan on tulossa tarvittavaa lisärahoitusta, ja muitakin hyviä kohteita siellä on, mutta on toki haasteitakin. Yksi tämmöinen ovat vesihuoltohankkeet, joihin rahoitus on mielestäni riittämätön haasteisiin nähden.

Ministeri puuttui näihin tämän hetken maatalouden kannattavuushaasteisiin ja myös metsätalouden vaikeaan tilanteeseen. Mutta viljapuolella tilanne on vaikea, ja täällä tuli jo edustajien Nylund ja Kalmari puheenvuoroissa esiin etanolitehdasmahdollisuus, joka ratkaisisi myös kotimaisen salmonellavapaan valkuaisrehun tuotantoa, mutta varmaan tarvittaisiin vielä lisää keinoja, joilla nämä viljamarkkinat voitaisiin saada korjattua. Kysynkin: onko ministerillä viljakaupan suhteen muita keinoja näköpiirissä?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, syksystä tulee metsäpolitiikan osalta varsin hektinen. Meillä oli juuri Metsänomistajien Liiton Pohjois-Suomen edustajia vieraana, ja heillä oli suurena huolena yksityismetsänomistajien edustuksen vähentäminen pohjoisten metsäkeskusten johtokunnissa. Tämä on seurausta uudistuskaavailuista, joissa kolme metsänomistajan edustajaa kyllä säilyy, mutta yksi paikka menisi Metsähallitukselle. Nyt varsinkin, jos Metsähallituksen rooli tulee muuttumaan, on kyseenalaista samaistaa se metsänomistajiin. Voidaanko ajatella, että tältä osin johtokuntien kokoonpano säilyisi nykyisellään?

Toisekseen, en tiedä, sanoiko ministeri jo alkupuheenvuorossaan asiasta, mutta kalskahti korvaan se, että Ruotsissa taimet ovat suurempia. Mistä se johtuu sitten, eikö kannattaisi meilläkin vähän kasvattaa niitä etukäteen?

Timo Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousarviotekstin mukaan hallitus varautuu maataloussektorin taloudellisen tilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, ja on hienoa, että sitä varten varataan budjettiin myös 40 miljoonaa euroa lisätukea. Tosiasiallisestihan maatalouden kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti koko ajan, mihin myös ed. Reijonen täällä omassa puheenvuorossaan viittasi. Nyt viime aikoinakin on noussut esille vaatimus siitä, että hallitus ottaisi käyttöön vielä tämän vuoden aikana maatilojen erillisen selviytymisohjelman, jolla vahvistettaisiin maatilojen maksuvalmiutta, velanmaksukykyä ja tuotannon kannattavuutta jatkuvasti heikentyvien markkinoiden paineessa. Miten, arvostettu ministeri, suhtaudutte tähän odotukseen ja toiveeseen tällaisesta erillisestä selviytymisohjelmasta maatilatalouteen?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ed. Kaunisto puuttui erittäin tärkeään asiaan kyselemällä sitä, pitäisikö nyt sitten ottaa käyttöön joitakin tuotannonohjauskeinoja. Minun vastaukseni on, että ilman muuta pitäisi ottaa ja pitää ottaa. Meillä oli 7. päivänä syyskuuta ministerineuvostossa tämä maitokriisi käsittelyssä. Käytin siellä puheenvuoron, jossa nimenomaan totesin, että kun vapaassa markkinataloudessa, jossa kaikki liikkuu vapaasti, pitäisi pystyä samaan aikaan takaamaan vakaat tuottajahinnat ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet, niin se yhtälö vapaassa markkinataloudessa ei onnistu, jos emme pysty tuotantoa tavalla tai toisella ohjastamaan, koska muuten se ylituotanto johtaa sitten dumpattuihin tuottajahintoihin, missä tällä hetkellä ollaan. Itse koen, että seuraavan komission ohjelmaan on saatava maitokiintiöiden jatkaminen vuodesta 2015 eteenpäin. Mutta se on seuraavan komission ohjelma, nyt kun sitä komission kokoonpanoa lähdetään rakentamaan, kun komission puheenjohtajasta on tänään päästy ratkaisuun. Eli me tarvitsemme tuotannon ohjausta. Se on hyvin lyhyt vastaus siihen.

Sitten se kysymys, miten isot yritykset voivat osallistua energia- ja Kemera-tukien säädöksiin, de minimis -tukien säädöksiin. Nyt mielestäni sen asian pitäisi olla valtiovarainministeriössä selvitettävänä. Se ei ole meidän ministeriömme asia, koska nämä asiat ovat nimenomaan valtiovarainministeriön käsissä, kun puhutaan verotuista.

Sitten sadevesitulviin meillä on kehitteillä tulvavakuutus, mutta emme vielä ole saaneet mitään tahoa, joka sellaisen vakuutuspalvelun kehittäisi. Ne neuvottelut ovat käynnissä. Siis vakuutusyhtiöt eivät ole ainakaan toistaiseksi olleet kiinnostuneita sen tyyppisen palvelun aikaansaamisesta.

Sitten, ed. Mieto, on totta, että hiilinieluja ovat metsät ja varsinkin hyvin hoidetut metsät ovat tärkeitä hiilinieluja. Tarkoitus on jatkossa se, että me pystyisimme metsäpolitiikkaa sillä tavalla ohjeistamaan, että metsänomistajat siitä riippumatta, mikä on heidän taustansa, saisivat riittävästi informaatiota ja erittäin hyvät palvelut. Se ei yksin riitä, että meillä on metsäsuunnitelmat ja ne ovat siellä tietokoneella, vaan pitää olla myöskin käytännön neuvontaa ja ohjausta, ja sitä me käymme läpi nyt, kun metsäorganisaatiouudistusta teemme.

Ed. Kalmari puuttui tärkeään asiaan gmo-vapaan ja yleensä valkuaisrehun saatavuudesta ja sen hinnannoususta. Se on totta, että kun siitä tulee pula, niin sen hinta nousee. Ratkaisuna voisi olla se, että me saisimme etanolitehtaan ja samassa yhteydessä sitten syntyisi sitä rehua, joka ratkaisisi tämän valkuaisongelman kerralla. Voin kertoa sen verran, että ministeri Pekkarisen kanssa olemme päättäneet tästä asiasta pitää neuvonpidon ja kutsua kaikki tahot siihen yhdessä mukaan. Tämä työ on niin sanotusti alkamassa: selvitetään, mikä tämä tilanne on.

Sitten suhdannelainoista kriisitiloille, ed. Kalmarin kysymys edelleen. Pääministerikin on edellyttänyt, että tuottajat, viljelijät, saavat saman kohtelun kuin yrityksetkin. Nyt me kehitämme sitten välineen, onko se sitten tämä suhdannelaina vai mikä se on, jolla tullaan vastaan. Niitä neuvotteluja, niin kuin sanoin, käydään huomispäivänä, jos muistan almanakkani oikein.

Ed. Reijonen puhui byrokratian purkutalkoista. Ne ovat edelleen ajankohtaiset. Kai Suomelan selvityksessä oli 22 kohdan ohjelma. Istun alas tässä ihan lähiviikkoina Kai Suomelan ja meidän virkamiestemme kanssa ja käymme läpi, miltä osin ne 22 kohtaa ovat toteutumassa ja missä meidän täytyy vielä sparrata, että pääsemme asiassa eteenpäin. Mutta se pitää viedä loppuun. Sitten samaan aikaan minulla on käynnissä hanketukiin liittyvän byrokratian purku, ja sitä työtä tehdään ja vedetään, ja se valmistuu lokakuun loppuun mennessä. (Ed. Korkeaoja: Se on tärkeää, hienoa!) — Erittäin tärkeä asia, ja sitä on tehty erittäin tiiviissä yhteistyössä hankehakijoiden kanssa, jotka ovat kertoneet ne kaikkein keskeisimmät ja vaikeimmat ongelmat.

Sitten tämä investointitukihakemusten byrokratia: Yritän, että saisin vielä tällä vaalikaudella aikaiseksi semmoisen järjestelmän, että me saisimme nämä investointituet eläinpaikkaa kohti, koska nyt, kun ne ovat näin, niin ne menevät suoraan hintoihin. Valitettavasti tarvikkeiden hinnat nousevat samassa suhteessa kuin on olemassa investointitukea. Nyt työ on siinä käynnissä, että meillä olisi eläinpaikkaa kohti maksettava tuki, jolloin sitä ei voi suoraan sitten laskea näitten tarvikkeiden hintoihin.

Hankintalaki on kunnossa, kunhan vaan sitä sovelletaan oikein. Lähiruokaa voidaan sitä kautta aivan hyvin hakea. Aika ei riitä sen yksityiskohtaisempaan käsittelyyn. Sitten tämä kysymys, saisivatko kunnat tätä energiapuutukea; ainakaan tässä vaiheessa en uskalla sitä luvata, koska on kova puute muutenkin näistä tuista. Tarkoitan sitä, että kaikki menee, mitä on, ja vähän jää jopa puuttumaan. Ed. Pentti puuttui viljapuoleen ja siihen liittyi tämä etanolitehdashanke, johon jo vastasinkin.

Ed. Karvolla oli kysymys metsäkeskusten johtokunnista. Tiedän tämän ongelman, mutta myöskin se, että siellä Metsähallitus olisi mukana, perustuu siihen, että Metsähallitus omistaa 40 prosenttia Lapin metsistä eli valtio sitä kautta. Mutta katsotaan, onko siinä jotain tehtävissä. Ruotsissa taimet ovat sen takia suurempia, että ne kasvatetaan pidemmälle. Ne olivat todella hyvinvoivan näköisiä, kun olen niitä toissapäivänä käynyt katsomassa.

Ed. Timo Korhonen kysyi taloustilanteen heikkenemisestä. Se liittyy juuri tähän, mitä vastasin tästä suhdannelainasta taikka sitten tästä nettovarallisuuslaskelmasta, jossa 50 prosenttia veloista katsottaisiin nettovarallisuuteen ja sitä kautta likviditeetin parantamiseen. Maatilat tarvitsevat oman selvitysohjelman, ja niitä eväitä nyt haetaan. Sitten lokakuun aikana pitää viedä valtioneuvostoon siitä esitys.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Anttilan puheenvuorossa vilahteli moneen otteeseen valtiovarainministeriö, kun puhuttiin näistä erilaisista säädöksistä ja niiden soveltamisista. Kaikki tiedämme sen, että ministeri Anttila on erittäin voimakkaasti ajanut niiden soveltamista ja tulkintaa siten, että se kansallisesti voisi olla meidän tavoitteidemme mukaista. Tätä toivon nyt totisesti myöskin valtiovarainministeriöltä, että siellä tultaisiin samalle linjalle kuin millä ministeri Anttila on ollut. Se helpottaisi erittäin monessa kohdin meidän työtämme tässä talossa, kun me tavoittelemme niitä asioita, joista me olemme yhteisesti sopineet.

Toinen asia ovat nämä tuotannonohjausmenetelmät. Siinä myöskin eduskunnan vahva tuki ministeri Anttilalla on suhteessa komissioon ja neuvostoon sen suhteen, minkälaiset järjestelmät me haluamme tässä maassa pitää muun muassa maitokiintiöiden osalta. Toivotan onnea ja menestystä varsinkin, kun tiedämme nyt, että myös komissaari vaihtuu, että uudet neuvottelut olisivat sellaisia, että myös tämä asia voitaisiin uudelleen käsittelyyn ottaa. Se olisi aivan välttämätöntä tilanteessa, jossa markkinaehtoisia toimia tarvitaan, ja jos mitkä, niin nämä ovat niitä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkään unionin maatalouspolitiikassa on haettu uudistusta luonnonhaittakorvausjärjestelmään. Suomen ja muidenkin näiden, sanotaanko, eteläisten ja pohjoisten äärialueitten kannalta tarvittaisiin luonnonhaittakorvausjärjestelmän kehittämistä sellaiseksi, että se todella ottaisi huomioon ja antaisi mahdollisuudet kompensoida sitä kilpailukykyeroa, joka syntyy ilmastosta ja muista luonnontekijöistä. Sitä tarvittaisiin myöskin sen takia, että voisimme ympäristötukijärjestelmässä sitten keskittyä yksinomaan ympäristön kannalta kaikkein ongelmallisimpien kohteitten hoitamiseen. Mutta ensin tarvitaan tämä lfa-järjestelmän uudistus, että voidaan tällä sektorilla edetä. Miltä nyt näyttää, koska tämä lfa-uudistus tulee, ja saadaanko siihen sellainen ilman kattoa oleva järjestelmä, jota voitaisiin Suomessa soveltaa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ensin ed. Lepän puheenvuoroon. Siis tässä valtiontukisäännösten tulkinnassa minä ymmärrän valtiovarainministeriön lähtökohdan sitä taustaa vasten, että valtiovarainministeri aika harvoin on tekemisissä juuri näiden komission säädösten kanssa, kun taas meille se on ihan jokapäiväistä sen takia, että maatalouspääluokassa ja maatalouspolitiikassa ne päätökset tehdään EU:ssa. Silloin me olemme ehkä sitten valmiimpia viemään asioita sillä tavalla läpi, ettei niitä alisteta, mutta varovaisuussyistä, näin olen ymmärtänyt, valtiovarainministeriö haluaa sitä kautta ne kuljettaa, mikä sinänsä tietysti aina sitten viivyttää niitä.

Tuotannonohjausjärjestelmät on tosiaan nyt komission seuraavaan ohjelmaan pakko saada ihan siitä syystä, että me emme kerta kaikkiaan kykene tätä maataloustuotteiden ongelmaa ratkaisemaan, jos meillä on kaiken aikaa tämä ylituotantotilanne. Toinen asia on vielä sitten se, että tämä on nyt selkeä osoitus siitä, että Wto:n pöydässä pitää kiinnittää huomiota siihen, onko rajasuoja sittenkään riittävä, koska nyt tämä ongelma johtuu juuri siitä, että EU:n ulkopuolelta on tullut EU:n sisälle tuotantoa, joka on sitten siellä dumpattuna alentamassa tuottajahintoja.

Ed. Korkeaoja kysyi tästä lfa-korvausjärjestelmästä. Sitä ollaan nyt uudistamassa, ja Suomi tavoittelee sitä, että Suomi kokonaisuudessaan säilyisi sen piirissä. Nyt näyttää siltä, että se säilyy niitten kriteerien pohjalta, joita on kahdeksan erilaista, mutta sitten meidän täytyy onnistua vielä siinä, että siinä ei saa olla kattoa. Tarkoitus on, että se tulee voimaan 2013—2014, mutta siihen mennessä sitten tämä asia pitää valmistella.

Tammikuun puoliväliin mennessä ensi vuonna nyt jäsenmaat tekevät sitten ne kartat, joissa kerrotaan, mikä kriteeri minkäkin alueen osalta täyttyy. Suomi tekee näitä omia kotiläksyjään aikataulun mukaisesti, mutta tämän hetken tilanne on se, että näyttää siltä, että pääsemme koko maana tuen piiriin. Ympäristötuki, totta, pystytään sen jälkeen ohjaamaan täsmätoimenpiteenä sinne, missä sen kuuluukin olla.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän lähetekeskustelun aikana on ollut varsin värikästäkin keskustelua. Täällä on moitittu hallitusta, että toiminta on kuin hidastetusta filmistä. Välillä tulee mieleen, että opposition toiminta vaihtoehtojen esittämisessä on kuin mykästä filmistä, kun puhutaan, että vaihtoehtoja tulee vasta joskus marraskuulla. Se on vähän niin kuin tekisi sunnuntaina lauantain lottoriviä. Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. Karavaanin kulkusuunta on kuitenkin selvä vaikeasta etumaastosta huolimatta.

Hallituksen budjettiesitys on tehty tietäen edessä olevan vaikeat taloudelliset ajat, mutta edelleenkään kukaan ei osaa sanoa, kuinka syvällä ja kuinka pitkään joudumme pidättämään hengitystä, ennen kuin olemme jälleen pinnalla paistattelemassa. Eilen oppositio irvaili ja epäili ministeri Kataisen vakaumusta ja arvoihin perustuvaa lähestymiskulmaa budjetin valmistelun perusteena. Samat tahot peräsivät tänään pääministeri Vanhaselta katetta sosiaalisen omantunnon ilmenemiseen budjettiesityksessä.

Sinivihreä hallitus on valmistellut vahvoihin arvovalintoihin ja sosiaaliseen omaantuntoon perustuvan esityksen, jossa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ei laiteta taantuman maksumiehiksi. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korotus keventää merkittävästi pienituloisten verotusta. Budjetti sisältää lisäksi monia muita pienituloisten ja heikommassa asemassa olevien ihmisten talouteen myönteisesti vaikuttavia asioita, kuten ruoan arvonlisäveron alennuksen ja sen, että kansaneläkettä ja työttömyysturvaa ei indeksin mukaan lasketa, vaikka kuluttajahintojen ennustetaan laskevan. Erityisen tyytyväinen olen veteraanien kuntoutusmäärärahojen korotuksesta. Kunniavelkaa maksetaan ja kaveria ei jätetä.

Arvoisa puhemies! Nostan budjetista esille tämän kansakunnan tulevaisuuden kannalta kaksi mielestäni erityisen tärkeää asiakokonaisuutta.

Ensiksi nuorten kouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuudet. Esitys lisää koulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi ja parantaa vastavalmistuvien työllistymismahdollisuuksia. Työuria on pidennettävä erityisesti uran alkutaipaleella. Nuorten ohjaaminen työhön ja se, että työn tekeminen on aina taloudellisesti kannattavampaa kuin kotiin jääminen, on ainoa oikea kasvatusmalli nuorille. Meillä ei ole varaa enää uhrata yhtään nuorta työelämän ulkopuolelle sen takia, että yhteiskunta ruokkii lusikalla suuhun ja opettaa, että välttämättä ei tarvitse tehdä muuta kuin maata päivät ja bilettää yöt. Työmahdollisuuksien lisääminen ja verotuksen kannusteet työn tekemiseen kasvattavat nuoria pärjäämään ja rakentamaan omaa elämäänsä työtä tekemällä. Tämä on arvovalinta, johon ansiotuloverotuksen alentamisnäkemys perustuu.

Toinen tärkeä kokonaisuus on ihmisten ohjaaminen ja kannustaminen terveellisiin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Kuntapolitiikassa olen pienemmässä mittakaavassa oppinut sen, että vaikka kaikki muut hallinnonalat saataisiin taloudenpidossa kestävälle uralle, niin aina tulee terveyspuolen lisälasku, joka mitätöi muiden säästöt ja vie pohjan terveeltä taloudenpidolta. Mikäli painopistettä ei muuteta ennalta ehkäisevään terveystyöhön, joka tavoite budjetilla on, siihen suuntaan ei kohta mikään raha riitä.

Sen vuoksi olen tyytyväinen, että tulossa ovat esitykset virvoitusjuomaveron ja tupakkaveron korotuksesta sekä makeisveron käyttöönotosta. Joskus voisi kuitenkin ohjata oikeaan suuntaan verotusta alentamallakin. Ruoan arvonlisäveron alennuksen olisin mielelläni kohdistanut terveellisiin elintarvikkeisiin. Nyt on pelättävissä sama, mikä tapahtui aikoinaan viinaveron laskun jälkeen, jolloin suurkuluttajat joivat itsensä hengiltä, koska samalla rahalla sai vain enemmän viinaa. Toivottavasti suomalaiset kuluttajat ovat viisaita eivätkä lisää rasvaisen ja epäterveellisen ravinnon kulutusta. Itse aiheutettuja elintapasairauksia meillä on jo liikaa.

Panostuksia ja toimenpiteitä terveysliikunnan edistämiseksi on kehitettävä edelleen. Liikuntapaikkojen korotetut peruskorjaus- ja perustamisavustukset ovat tärkeä viesti kunnille ja liikunnanharrastajille siitä, että liikuntaa arvostetaan tärkeänä osana ennalta ehkäisevää terveystyötä.

Kuten alussa mainitsin, sinivihreä hallitus on tehnyt arvovalintoihin ja sosiaaliseen omaantuntoon perustuvan budjetin, joka pienillä viilauksilla vie meidät taantuman yli. Hallitus on joutunut tekemään kovia valintoja, kun se on valinnut elvyttävän velanoton linjan käpertymisen ja leikkauslistojen sijaan. Valinta osoittaa tulevaisuuden uskoa siihen, että vaikeiden aikojen jälkeen Suomi nousee ja menestyy jälleen entistä paremmin. Tuntuu, että täällä on monia, jotka rakastavat veroja ja velkaa. Ne ovat nyt kuitenkin vain väline pitää hyvinvointiyhteiskunnan perusta kunnossa, kun sitä tämän talouden taantuman vuoksi kovasti koetellaan.

"Kaikille lisää" ei ole vain mahdollista. Tässä budjetissa hallitus on vetänyt rajan sille, miten veronmaksajien rahoja tässä ajassa käytetään. Velka on renki otettaessa mutta isäntä maksettaessa. Velanmaksun aika tulee, mutta silloin meidän on hyvä muistaa, että tämä velanotto oli tietoinen valinta ja sillä turvattiin hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tänään ja eilen on keskusteltu paljon veroista. Osa opposition edustajista on väittänyt, että kulutus- ja ympäristöveroja nostamalla hallitus ottaa aimo askelen kohti tasaveroa ja siten epäreilua verojärjestelmää. Pidän tätä väitettä harhaanjohtavana ja vähintään vaillinaisena useasta syystä.

Ensinnäkin hallitus samaan aikaan, kun on päättänyt korottaa muun muassa arvonlisäveroa, nostaa kunnallisveron perusvähennystä, joka kohdentuu juuri kaikkein pienituloisimmille ja siten päinvastoin jopa kiristää verotuksen progressiota. Aiemmin, niin kuin keskustelussa useaan otteeseen on muistutettu, hallitus on korottanut minimipäivärahoja, monia muita etuuksia, ja itse asiassa myös ruuan arvonlisäveron alennus siltä osin kuin se lopulta päätyy ruuan hintoihin aika hyvin tukee myös pienituloisimpien toimeentuloa.

Toiseksi oppositio on sinänsä ollut samaan aikaan huolissaan veropohjan murenemisesta ja velkaantumisesta ja kuitenkin kritisoinut näitä kulutus- ja ympäristöverojen korotuksia. Pidän tätä kahdensuuntaista yhtäaikaista kritiikkiä osittain hieman ristiriitaisena ja ongelmallisena. Kulutus- ja ympäristöveroja tarvitaan juurikin rahoittamaan hyvinvointivaltion tarpeita, kuromaan umpeen sitä rahoitusvajetta, joka meillä julkisella puolella on, ja rahoittamaan myös niitä elvytyshankkeita, joita myös oppositiosta on moneen otteeseen peräänkuulutettu.

Kolmantena on mielestäni perusteltua kysyä, että jos kulutus- ja ympäristöveroja ei haluta syystä tai toisesta nostaa, miten sitten voidaan taata niillä saavutettava ohjausvaikutus. Erityisesti tämä pätee tietysti ympäristöveroihin. Jos siis ympäristön kuormitusta ei leikata ympäristöveroja korottamalla, pitää se tehdä jollain muulla keinolla, ja tähänastisessa keskustelussa opposition suunnalta on tullut niukanlaisesti ehdotuksia näistä vaihtoehtoisista keinoista.

No, oppositio on sinänsä ymmärrettävästi monissa puheenvuoroissaan ollut huolissaan niistä mahdollisista haitoista, joita kulutus- ja ympäristöverojen korottamiseen saattaa liittyä. Kuitenkin on ehkä terveellistä muistuttaa meitä itseämme siitä, että kaikilla veroilla on aina omat ongelmansa ja pulmansa.

Tuloverojen kiristäminen, jota opposition suunnalta on esitetty useaan otteeseen, voi heikentää työn teettämisen kannattavuutta, ja sitä nyt viimeiseksi tässä tilanteessa halutaan. Myös hyvätuloisten tuloverojen kiristäminen voi heikentää työn tekemisen ja työn teettämisen kannattavuutta. Vihreät esittivät tämän vuoden budjetin ja edellisenkin vuoden budjetin käsittelyssä sitä, että kun tehdään tuloveroihin kevennyksiä, niin niissä kevennyksissä porrastus on niin, että suositaan erityisesti pienituloisia, ja tämän suuntaisestihan silloin tuloveronkevennykset tehtiin, joskin se porrastus jäi hyvin pieneksi.

Myös pääomaveron korotuksessa, jota niin ikään on esitetty ja johon itse suhtaudun varovaisen myötämielisesti sinänsä, on omat ongelmansa, eikä ole syytä suhtautua ihan huolettomasti siihen uhkaan, että pääoma alkaisi valua muihin maihin verojen korottamisen seurauksena.

Kun puhutaan siis kulutus- ja ympäristöverojen korottamisesta ja kritisoidaan sitä, pitää samalla punnita, mitkä ovat ne vaihtoehtoiset verot ja niitten vaihtoehtoisten verojen ongelmat ja pulmat. (Ed. Laitinen: Hyvätuloisten verotuksen kiristäminen!) Itse arvioin, että kulutus- ja ympäristöverot ovat kokonaisuutena arvioituna erittäin houkutteleva ja kannattava kohde ja niitten osuutta verotuloista kannattaakin määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti korottaa myös tulevaisuudessa ja myös jo nyt tehtyjen päätösten jälkeen.

Merkille pantavaa on se, että esimerkiksi Oecd:n tekemässä Suomen ympäristöpolitiikan maa-arvioinnissa käy hyvin ilmi, että Suomessa ympäristöverojen osuus verotuloista on päinvastoin laskenut usean vuoden aikana, kun meidän samaan aikaan pitäisi sekä turvata hyvinvointivaltion rahoituspohja että merkittävästi keventää ympäristön kuormitusta.

No, isompi kysymys, jossa olen itse asiassa useiden opposition edustajien kanssa samoilla linjoilla, on se, miten rakentaa kokonaisuutena reilu verojärjestelmä, siis sellainen verojärjestelmä, joka tukee köyhyyden vähentämistä ja tuloerojen kaventamista, jos samaan aikaan kuitenkin halutaan korottaa kulutus- ja ympäristöveroja, niin kuin itse uskon, että on tarpeen tehdä.

Nyt aika alkaa käydä vähiin. Muutamia ajatuksia silti lopuksi. Usein kaikkein pienituloisimmat maksavat itse asiassa hyvin pienen osan näistä kulutus- ja ympäristöveroista, joten valtiolle tulee aika halvaksi kompensoida niitten haitat pienituloisimmille, ja siinä työkaluna voidaan käyttää edelleen kunnallisveron perusvähennyksen korottamista, joka on hyvin kohdentuva, hyvin tehokas, tai perusturvan korottamista, jota niin ikään tarvitaan. Samalla voidaan miettiä joittenkin verojen porrastamista. On heitetty ilmaan ajatus sähköveron progressiosta, eli sellainen kotitalous, joka kuluttaa paljon sähköä, maksaa korkeampaa veroa ja vähän kuluttava kotitalous vastaavasti pienempää veroa.

Ed. Korkeaoja — puhemies, tähän aivan lopuksi — aiemmin keskustelussa puhui siitä, että arvonlisäverossa tarvittaisiin useampia tasoja. Nythän EU-sääntely niitten tasojen määrää rajoittaa. Jos päästäisiin siihen, että arvonlisäverotasoja voisi olla nykyistä useampia, voitaisiin tehokkaammin porrastaa arvonlisäveroa sen kohteen mukaan esimerkiksi niin, että sellaisissa tavaroissa, tuotteissa, palveluissa, jotka kuormittavat ympäristöä paljon, jotka ovat tyypillisesti tällaista ylellisyyskuluttamista, se arvonlisävero voisi olla selvästi korkeampi ja vastaavasti perushyödykkeissä se arvonlisävero voisi olla jopa nykyistä alhaisempi.

Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä tavoista, joilla voitaisiin yhtä aikaa korottaa kulutus- ja ympäristöveroja ja kuitenkin huolehtia siitä, että verojärjestelmämme säilyy kokonaisuutena oikeudenmukaisena.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Valtion vuoden 2009 talousarvio on laadittu yleisesti hankalassa ja haastavassa taloustilanteessa. Pieniä häivähdyksiä toki valoisammasta tulevaisuudesta on jo ehkä havaittu, mutta elpyminen ja panostukset työllisyyteen ovat edelleen perustellusti budjetin pääpainopisteenä. Taantuman seurausten lieventäminen on tärkeää, mutta samalla on tehtävä pitkällä aikavälillä kannattavia ja kilpailukykyisiä ratkaisuja. Globaalit haasteet ovat kovat. Budjettiesityksen elvytys-, työllistämis- ja veroratkaisut osoittavat sen, että hallitus on ymmärtänyt tämän yhtälön ja osaa katsoa myös eteenpäin.

Positiivista on ollut huomata, että hallituksen elvytystoimet ovat tuottaneet jo tulosta ja työpaikkoja on onnistuttu turvaamaan. Toimet ovat kohdistuneet erityisesti yritysten toimintakyvyn ja rahoituksen turvaamiseen. Yrittäjyyden ja sen vahvistamisen pitäisi olla entistä vahvemmin olennainen osa suomalaista selviytymisstrategiaa. Selvää on, että yrittäjyys luo Suomeen työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia, mutta samalla osaavan työvoiman saatavuuteen ja kouluttamiseen on myös kiinnitettävä huomiota. Heistä voidaan tulevaisuudessa joutua jopa taistelemaan. Ammatillisen koulutuksen lisääminen on jatkossa ehdoton edellytys tähän haasteeseen vastaamiseen.

Koska yrittäjäsektorilla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvoinnin tuottajana, ymmärrän yrittäjäkentän pienoisen pettymyksen siitä, ettei budjettiesityksessä tiettyjä tärkeitä yrittäjien toiveita esimerkiksi verotuksesta näy. Tuotekehityspanostusten ylimääräinen verohuojennus, takautuva tappioiden vähentämisjärjestelmä ja pientalorakentamista elvyttävän kotitalousvähennyksen laajentaminen odottavat edelleen seuraavaa budjettikierrosta, mutta eihän tietenkään kaikkea yhdellä kertaa valmiiksi saada, joten tämä oli vaan hyväksyttävä.

Pidän myös tärkeänä, että työvoimavaltaisten kaupan ja ravintola-alan verotukseen saatiin sovittua työllisyyttä edistävä ratkaisu. Vaikka itse olisin ollut sitä mieltä, että tasapuolinen 14 prosenttia olisi ollut huomattavasti parempi, niin olen tyytyväinen tähänkin ratkaisuun. En toki pidä siitä, että ravintolayrittäjät joutuvat politiikan pelinappuloiksi. Ala on muutenkin helposti tämmöistä harmaan kaupan aluetta, ja sitä ei pitäisi millään tavalla lähteä pönkittämään. Kaupasta ja ravintolasta ostetun ruuan arvonlisävero on nyt kuitenkin ensi heinäkuusta alkaen 13 prosenttia, ja suhteellisesti ruuan veron merkittävä alentaminen auttaa eniten pienituloisia, joilla suuri osa tuloista kuluu välttämättömiin elintarvikkeisiin.

Kiitosta budjettiesitys ansaitsee silti yllin kyllin. Monet veroratkaisut kuvastavat hallituksen sosiaalista omaatuntoa. Ansiotuloverotuksen kiristymistä vältetään. Taantuman aikana onkin tärkeää pitää kiinni kotitalouksien ostovoiman säilyttämisestä. Jo toteutetut tuloverovähennykset ovat voimakkaasti lisänneet kansalaisten käteenjäävää tuloa ja näin ollen tukeneet suhteellisesti eniten juuri pienituloisia. Verotuksessa johtotähtenä tulee olla se, että työn tekeminen ja teettäminen on kaikille osapuolille kannattavaa. Selkeä signaali on eri keinoin annettava siitä, että työnteko, yrittäminen ja osaamisen kehittäminen ovat aina kotiin jäämistä kannattavampia vaihtoehtoja. Ahkeruutta on pidettävä yllä. Jos käteen jää vähän, ei tekeminenkään motivoi. Veroratkaisuilla on tämän kokonaisuuden kannalta hyvin ratkaiseva merkitys.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen elvyttämisestä ja työllisyyden lisäämiseen panostamisesta kertoo myös väylähankkeiden rakentamisen ja liikenneverkkojen kehittämisen volyymi. Väyläinvestoinneissa tehdään ensi vuonna uusien tie- ja ratahankkeiden aloituksessa taas uusi ennätys, kun hankkeita käynnistetään yhteensä 530 miljoonalla eurolla jo käynnissä olevien väylähankkeiden lisäksi.

Kritiikin piikin väylähankkeissa ansaitsee oikeastaan vain se, miten hallituksen ensi vuoden budjettiesitys suhtautuu E18-tiehen, joka hallituskauden alussa kirjattiin koko kauden keskeisimmäksi väylähankkeeksi. Tähän väylään liittyvän Haminan ohikulkutien rakentamisen aikaistaminen ei ensi vuonna toteudukaan, vaan rakentaminen alkaa vasta liikennepoliittisessa selonteossa määritellyn mukaan vuonna 2011. Punakynä pyyhkäisi hankkeen muun muassa sellaisin perustein, että rekkaliikenne on taantuman myötä vähentynyt. Olen pettynyt tähän lyhytnäköisyyteen samoin kuin koko kaakkoinen Kymenlaakso. Elpymisen merkkejä liikennemääristä on jo näköpiirissä, ja henkilöautojahan eri maiden rekisterikilvin kyseisellä Seiskatiellä on riittänyt yllin kyllin koko ajan. Eikö rakentaminen olisi helpompaa silloin, kun tienpiennar ei toimita rekkaparkin virkaa?

Arvoisa puhemies! Vaikka täällä eduskunnassa ja kaikissa Suomen kunnissa käsitellään nyt syksyllä pääasiassa seuraavan vuoden budjettia, on pakko muistuttaa siitä, että koko julkisen talouden tasapainottamiseen kestävälle pohjalle tarvitaan isoja muutoksia. Korotetaanko veroja, leikataanko menoja vai uudistetaanko rakenteita? Näihin kysymyksiin vastauksien on löydyttävä aika pian.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Oliko niin, että aikaa on käytettävissä 10 minuuttia?

Herra puhemies! On sanottava ihan rehellisyyden nimissä se, että talousarvioon sisältyy erittäin paljon positiivisia asioita. Itse asiassa joka pääluokan osalta niistä on tullut erityisesti hallituspuolueiden edustajien esityksissä esille useita.

Ed. Kallin eilen pitämä ryhmäpuheenvuoro oli aika tavalla hänen ryhmäpuheenjohtajakautensa aikana poikkeava sillä tavalla, että se oli aika tavalla retorinen, kävi hyvin yksityiskohdittain budjettia läpi. Ymmärrän sen puheenvuoron sitä taustaa vasten, että keskustan sisällä kuohuu aika voimakkaasti tällä hetkellä. Puolueen varapuheenjohtajat Antti Rantakangas ja Tuomo Puumala ovat arvostelleet keskustan poliittista toimintaa ja linjaa hallituksessa ja ovat kohdistaneet erittäin voimakkaasti kritiikkinsä istuvaa puheenjohtajaa, pääministeri Matti Vanhasta kohtaan. Tässä suhteessa ymmärrän hyvin sen, että eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävä on nostaa puolueen profiilia ja rauhoittaa vähän puolueen sisäistä tilannetta.

Mutta sitten varsinaisesti tähän talousarvioesitykseen ja lisätalousarvioesitykseen.

Tosiasiahan on se, että Suomen talouskasvu on romahtanut alkuvuodesta ja on tämän vuoden alkupuoliskolla supistunut yhtä voimakkaasti kuin 1990-luvun laman alkuvaiheessa. Bruttokansantuotteen volyymi väheni vuoden 2009 huhti—kesäkuussa 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2008 toiseen neljännekseen verrattuna bkt oli 9,4 prosenttia pienempi työpäiväkorjattuna. Siis laskua on ollut vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta tämän vuoden tammi—maaliskuussa. Suomen talous supistuu myös selvästi nopeammin kuin EU-alueen talous yhteensä. Vuoden toisella neljänneksellä bkt väheni Eurostatin kokoaman ennakon mukaan EU-alueella 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja meillä siis 2,6 prosenttia, elikkä bkt laskee meillä erittäin paljon voimakkaammin kuin EU-alueella muutoin. Suomen viennin volyymi pieneni huhti—kesäkuussa yli 30 prosenttia vuoden takaisesta, mutta edelliseen neljännekseen verrattuna vienti supistui enää vain 0,7 prosenttia, elikkä toisen neljänneksen kokonaistuotannon pudotus tämän vuoden alkuun ei selitä enää viennin pudotusta. Tämä tässä keskustelussa on jäänyt vähemmälle.

Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 2,5 prosenttia vuoden takaisesta, ja julkiset investoinnit kasvoivat 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Elvytyksen vaikutus on ollut siis ainakin toisella neljänneksellä melko tavalla vaatimatonta, vastoin kuin täällä on hallituspuolueiden toimesta väitetty, erityisesti pääministeri ja valtiovarainministeri tähän ovat kiinnittäneet huomion.

Yksi yleinen selitys kovaan kokonaistuotannon pudotukseen on ollut se, että teollisuus ja kauppa ovat purkaneet varastojaan ja että talouden elpyessä loppuvuodesta ne jälleen kasvaisivat. On kuitenkin tässä tilanteessa Suomen osalta hyvinkin epävarmaa, tuleeko käymään näin. Sitä jäädään odottamaan. Vaikka julkinen kulutuskysyntä ja investoinnit ovat toisella neljänneksellä kasvaneet, niin voidaan kysyä, onko hallituksen julistama Euroopan elvyttävimpiin kuuluva talouspolitiikka purrut riittävästi. Kokonaistuotantolukujen valossa näin ei ole kuitenkaan käynyt. Hallituksen suhtkoht vaatimattomista toimista — ja se on pakko sanoa, kun pääministeri täällä ihan oikein sanoi, missä järjestyksessä näitä toimenpiteitä on tehty, että siihen voi yhtyä — on sanottava kuitenkin se, että nämä elvytystoimenpiteet ovat olleet myöhässä ja eivät ole vaikuttaneet riittävän tehokkaasti.

Luulen, että yhtä mieltä ollaan siitä, että työttömyys tulee valitettavasti kasvamaan erittäin voimakkaasti. Jotkut ekonomistit ja alan asiantuntijat ovat jopa veikanneet, että työttömyys tulee kasvamaan jopa 400 000:een. Toivottavasti näin ei käy. Ensi kevät ja kesä tulevat olemaan erittäin erittäin vaikeita, kun oppilaitoksista ja kouluista purkautuu työmarkkinoille nuoria ihmisiä. Työllisyysaste tulee putoamaan johonkin 66, 67:n kieppeille, kun tavoitteena on ollut 75 prosenttia.

Täällä on puhuttu myöskin siitä, että valtiohan ei luo työpaikkoja eikä työllistä. Eihän tämä pidä paikkaansa, valtion palveluksessa on tavattoman paljon ihmisiä. Valitettavasti on vaan sillä tavalla, että tuottavuusohjelman kautta leikataan nyt tässä suhdannetilanteessa, aivan väärin leikataan valtion työntekijöitä pois, jopa sellaisilta hallinnonaloilta ja työtehtävistä, joissa tarvittaisiin itse asiassa lisää työntekijöitä. Valtio työllistää myöskin eri laitosten ja yhtiöiden kautta. Valtio voi edistää elinkeinotoimintaa, yritystoiminnan kehittämistä muun muassa tutkimus-, koulutuspanostuksia lisäämällä.

Tuottavuusohjelman osalta me olemme jo aiemmin vaatineet sitä, että tuottavuusohjelmasta pitäisi antaa eduskunnalle selonteko, ja näin pitäisi todella tehdä. Nyt olisi viimeinen hetki.

Minä pelkään, niin kuin aikaisemminkin olen täällä todennut sen, että tämän vientiteollisuuden rakennemuutoksen kautta Suomi menettää pysyvästi vientiteollisuuden työpaikkoja kymmeniätuhansia, jotkut ovat arvioineet, että jopa yli 50 000 työpaikkaa menetetään. Millä nämä korvataan? Suomi elää pienenä kansantaloutena viennistä, ja meidän pitää siitä pitää huolta. Tässä suhteessa teknologiateollisuuden ja metalliteollisuuden osalta pitää yhteisvastuuta löytyä sillä tavalla, että myöskin valtio omilla toimillaan on mukana.

Infrasta, puhemies, hyvin lyhyesti se, että täällä on korostettu sitä, kuinka nyt infraan panostetaan. Se on totta, että useita isoja hankkeita on lähtenyt liikkeelle ja niitä jatkorahoitetaan ensi vuoden talousarvioehdotuksen kautta. Mutta kun valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa on kuultu asiantuntijoita tässä vuosien varrella, niin perustienpidon ja perusradanpidon määrärahat ovat jääneet rajusti jälkeen. Se jättämä molemmilla puolilla on noin 200 miljoonaa euroa per vuosi.

Tässä pitää löytyä kansallinen yhteisymmärrys ja tahto, että tämä ongelma poistetaan, koska se vaikeuttaa ihmisten liikkumista, elinkeinotoimen harjoittamista ja vaikuttaa myöskin yritystoimintaan sitä kautta. Kyllä voisi ajatella sillä tavalla, että nyt kun ministeri Vehviläisen asettama selvitysmies tekee omaa selvitystään tästä niin sanotusta infrarahastosta ja kun hänen pitäisi antaa raporttinsa muistaakseni lokakuun loppuun mennessä, niin se ehdotus tulisi hallituksen kytkeä budjetin käsittelyyn, että päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, miten nyt sitten budjetin ulkopuolella näitä isoja hankkeita voidaan rahoittaa, kun tiedetään se, että työeläkerahastot ja työeläkeyhtiöt ovat nyt halukkaita investoimaan ja sijoittamaan meidän infraamme. Tämä on äärettömän tärkeä kysymys.

Verotuksen osalta ihan lyhyesti. Kyllä se on pakko todeta, että tämän elintarvikkeiden arvonlisäveron osalta oli melkoinen näytelmä, mikä hallituksessa käytiin. Minä olen iloinen siitä, että valtiovarainministeri Jyrki Katainen nosti tämän asian esille, että voidaanko vielä miettiä, miten elintarvikkeiden arvonlisäverotusta kevennetään, alennetaan, ja miten huomioidaan ravintolaruuan arvonlisävero. Tämä ratkaisu sinänsä minun mielestäni on kohtalaisen hyvä, vaikka on sanottava, että ruuan arvonlisäveron osalta se noin 500 miljoonaa euroa olisi voitu käyttää ja voitaisiin käyttää vähempiosaisten ihmisten osalta paljon tehokkaammin kuin mitä tämä keino on. Mutta tämä ratkaisu kuitenkin on syntynyt, hyvä niin. Mutta sitä en ymmärrä, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus tulee voimaan 1.10. tänä vuonna ja sitten ravintolapalveluiden osalta 1.7.2010 ja samalla nostetaan sitten elintarvikkeiden arvonlisävero siihen 13 prosenttiin. Tämä maksaa tämä veivaus. Sitten toisaalta asiantuntijat (Puhemies: 10 minuuttia!) ovat sanoneet, että tämä satokausi on myöskin sitä, mitä on.

No, tämä laskuhan nyt sitten maksetaan yleisen arvonlisäveron korotuksen kautta. Pääministeri Vanhanen on todennut sen, että yleistä arvonlisäveroa tulee korottaa 22:sta 25:een, ja varmaan sillä tiellä ollaan. Arvonlisäveron porrastuksen osalta silloin, kun tehtiin EU:n liittymissopimus, silloin hyväksyttiin tämä kolmiportainen järjestelmä ja siinä ollaan, ja voi olla hyvin vaikeata sitä lähteä muuttamaan.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään hallituksen esityksestä talousarvioksi vuodelle 2010. Kyllä täytyy antaa hallitukselle kiitokset siitä, että tämä elvytys, mitä tässä talousarviossa toteutetaan, on ollut juuri sellaista, mitä on puhuttu kansainvälisissä kokouksissa. Kun olen ollut kuuntelemassa eri puheenvuoroja siitä, millaista elvytyspolitiikan pitäisi olla, niin kyllä Suomen hallitus on nimenomaan sellaista elvytyspolitiikkaa noudattanut. Siihen, miksi emme vielä ole ehkä niin nopeasti nousemassa nyt tästä taantumasta ylös, tietysti löytyy selvä selitys myös siitä, että meidän vientiteollisuutemme rakenne on muutamiin aika isoihin yhtiöihin keskittynyt ja näissä yhtiöissä on tapahtumassa isompia rakenteellisia järjestelyitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuotteita ei tehdä enää Suomessa. Siltä osin tämä työpaikkojen katoaminen juuri näistä yrityksistä voi olla lopullista. Meidän tarvitsee tehdä uutta työtä, emme tule saamaan samoja työpaikkoja takaisin.

Haluaisin kuitenkin käyttää tämän puheenvuoron mieluummin vielä ekologisesta verouudistuksesta tai verotuksen ympäristöperusteiden laajentamisesta. Tästähän istuu tällä hetkellä työryhmä, jota Martti Hetemäki vetää ja jonka on valtiovarainministeri Katainen asettanut. Ekologista verotustakin siinä verotyöryhmässä pohditaan.

Hallitus on ottanut hyvin jämäkästi kantaa jäteveron laajentamiseen, ja siitä työryhmä istui viime keväänä. Työryhmän mietinnän tulos oli, että jäteveroa ei pitäisi muuttaa, että se pysyisi sellaisena kuin nyt. Tämä tarkoittaa sitä, että 95 prosenttia kaatopaikoille joutuvista jätteistä on edelleen jäteveron ulkopuolella. Olemme semmoisessa tilanteessa, että vain asukkaiden kaatopaikoille jäävistä jätteistä kerätään tällä hetkellä veroa, ja tähän täytyy saada suuri muutos. Oecd:n Suomen ympäristöpolitiikkaa arvioinut arviointiryhmä totesi, että Suomen pitää laajentaa jäteveron veropohjaa. Hallitus on tässä lähtenyt liikkeelle. Olen tekemässä itsekin siitä lakialoitetta, mutta havaitsin kyllä sen lakialoitteen kirjoittamisen melko vaikeaksi. Toivon, että voin sen muutaman viikon sisällä jättää.

Mutta muita positiivisia signaaleja: Energiatehokkuustoimikunta on ottanut listoilleen energiatehokkuusinvestointien poistojen nopeuttamislakialoitteen, jonka tein vuosi sitten. Olen tästä kovasti iloinen, että tämä poistojärjestelmä kannustuskeinona on huomattu. Myös Suomen Yrittäjien piirissä on huomattu, että tämä olisi todella hyvä keino. Nopeutetut poistot kannustavat yrityksiä sekä uusiutuvan energian investointeihin että energiatehokkuusinvestointeihin.

Mutta sitten haasteeksi tulee esimerkiksi vaikkapa kaivannaistoiminta. Nythän kaivoslaki tulee meille tänne käsittelyyn. Suomeen voi perustaa melko vapaasti kaivoksia. Onkin syytä pohtia, eikö Suomen valtion pitäisi saada jotain siitä, että Suomesta saa kaivaa malmeja. Ei pelkästään riitä se, että saamme sillä meille työtä Suomeen, jonka maaperällä nuo kaivokset toimivat. Kyllä meidän pitäisi säätää tällainen kaivannaisvero ilman muuta. Kaivokset tulisi määrätä meidän kansallisomaisuudeksemme, ei niitä noin vaan saa sieltä kuka tahansa tulla kaivamaan. Kyllä Suomen valtion siitä jotakin täytyy saada. Pitää jonkin verran pitää myös puolensa. En hyväksy sitä, että Suomen luonnonvaroja annetaan ilman minkäänlaista kunnon korvausta kenelle tahansa.

Teollisuutta ajatellen olen pitänyt vähän hyödyttömänä teollisuuden sähköveron korkeaa tasoa. Ruotsissa teollisuutta on huojennettu tältä osin, taitaa olla kokonaan poissakin tuo teollisuuden sähkövero. Kyllä meidän pitää katsoa vähän ympärillemme. Suomen teollisuus kilpailee Ruotsin teollisuuden kanssa, ja sähkövero pitäisi saada teollisuuden osalta samalle tasolle.

Sitten vielä sähköön liittyen sähköautoilta taas pitäisi poistaa tämä käyttövoimavero, se nyt on aivan nurinkurinen vero. Ei sähköautoilla ole semmoisia ominaisuuksia, että käyttövoimaveroa voitaisiin niistä periä.

Sitten muutama sana arvonlisäverosta, joka täällä on paljon puhuttanut. Ei nyt mitään kauneuspisteitä kylläkään saa tämä hallituksen arvonlisäverotanssi, joka tässä on ollut. Jos minä saisin nyt päättää, minkälaisen arvonlisäverolinjan haluaisin Suomelle tehdä, niin kyllä haluaisin palata siihen liikevaihtoverotyyppiseen, eli tavaroilla olisi korkeampi arvonlisävero ja palveluilla sen pitäisi olla matalampi, koska siinä on se verokiila muutenkin. Työ maksaa muutenkin paljon, ja verotuloja saadaan työstä muutenkin paljon. Sitten siinä olisi se ekologinen näkökulma myös, että tuotteiden arvonlisävero olisi korkeampi kuin palvelujen. Kyllä tässä arvonlisäveroasiassa ollaan sekavalla tiellä. Kyllä tämä meidän ryhmässämme tietysti tiedetään, emmekä ole tätä sotkua yksin järjestäneet.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti on olosuhteisiin ja taloustilanteeseen nähden kohtuullisen hyvä. Siinä on toisaalta vahvoja elvyttäviä elementtejä, toisaalta on haluttu huolehtia myös yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta niin, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta ei murtuisi. Taloudellisen laman ja niukkuuden aikana oikeudenmukaisuuden säilyttäminen on tärkeä ja hyvin haasteellinen asia. Leikkausten käyttöönotto ja kohdentaminen toimeentulon perusteisiin olisikin säästämistä monessa tapauksessa kustannusvaikutuksista piittaamatta. Tästä meillä on esimerkkejä 1990-luvun puolivälistä. Tällä hetkellä kaikkien yhteinen tehtävä ja tavoite on talouden perustan vahvistaminen ja elinkeinoelämän edellytysten luominen ja vahvistaminen.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tilanne on tällä hetkellä hyvin vaikea. Ei voi liikaa korostaa sen vakavuutta. On tärkeää, että meillä on riittävä kriisitietoisuus, niin kuin siitä on sanottu. Velkaantumisvauhti nyt ja ensi vuonna on ennätyksellisen nopeaa. Jos suhteutamme tämän 13 miljardin euron velan vuorokautta kohti, niin se tarkoittaa suunnilleen sitä, että joka vuorokausi otetaan noin 35 miljoonaa euroa lisää lainaa. Kun taas sitten peilaamme sitä tämän budjetin eduskuntakäsittelyyn, niin kokemus on osoittanut, että se taso, mitä valtiovarainvaliokunnan käsittelyn aikana budjetin loppusummaan lisätään, on samaa luokkaa kuin se, millä määrällä valtio ensi vuonna vuorokausittain velkaantuu, ehkä 30—50 miljoonan euron luokkaa se lisäyksen loppusumma on.

Tämä ei tarkoita sitä, että vähättelen yhtään tätä käsittelyä valtiovarainvaliokunnassa ja sen merkitystä. Sillä on monia pitkäaikaisia vaikutuksia, ja se on erittäin keskeinen taloudenhoidon kannalta. Mutta samassa yhteydessä haluan korostaa sitä, että jokaisessa valiokunnassa käsitellään erilaisia lakeja, joilla on varsin merkittävä valtiontaloudellinen vaikutus, ja jokaisen osalta meidän pitää aina arvioida, mikä tämän taloudellinen vaikutus on, mikä on kokonaisvaikuttavuus. Yleensäkin päätösten vaikuttavuuden arviointi on meidän budjettitaloudessamme ja lainsäädäntötyössämme heikko kohta.

Arvoisa puhemies! Puutun sitten budjetin osalta vain nyt yhteen kokonaisuuteen, ja se on vaikeuksissa oleva kuntatalous ja kuntien tilanne. Vähän aikaa sitten käydyssä debatissa useassa puheenvuorossa voimakkaasti korostettiin kuntarakennemuutoksen merkitystä. Haluan todeta, että itse kannatan perusteltuja kuntaliitoksia hyvin selvästi, niitä tarvitaan, mutta ne eivät ole yksinään ratkaisu kuntien tilanteeseen, tarvitaan paljon muutakin. Esimerkiksi pienten kuntien osalta on todettu tässäkin salissa, että ne ovat iso ongelma.

Otan yhden esimerkin. Meillä Manner-Suomessa, eli Ahvenanmaa pois lukien, on noin 35 alle 2 000 asukkaan kuntaa. Niiden yhteenlaskettu väkimäärä on vähän yli 50 000. Se on Helsingin väkiluvusta selvästi alle 10 prosenttia ja koko maan väkiluvusta alle prosentti. Vaikka näitä kuntia ei asukkaineen olisikaan, se ei vielä kuntataloutta heilauttaisi sinne eikä tänne. Kaiken lisäksi monissa näissä pienissä kunnissa on kuitenkin palvelut järjestetty ja tuotettu hämmästyttävän edullisesti. On niissä myös kriisikuntia, mutta halusin sanoa sen, että ei tämä ole se perusongelma. Kuntien osalta keskeinen tekijä on ollut se, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet joka vuosi erittäin voimakkaasti.

Tässä keskustelussa tässä salissa tänä iltana on viitattu siinäkin perustellustikin hallintorakennemuutoksiin. Niitä tarvitaan, se on aivan selvä. Esimerkiksi, kun näen täällä salissa kaksi kainuulaista edustajaa, niin haluan todeta, että Kainuun hallintokokeilun tulokset tässä mielessä ovat olleet rohkaisevia. Mutta pelkkä hallintorakenne ei tätä ratkaise. Tarvitaan myös palvelurakenteisiin ja palveluiden tuottamistapoihin ja palvelun sisältöihin meneviä muutoksia, muuten emme tulevina vuosina selviä tästä tilanteesta. Tämän menojen kasvuvauhdin on taituttava, ja sitä ei pelkkä hallintorakennemuutos ratkaise. Paljon hyviä ajatuksia ja kehittämisideoita siinä on tullut.

Arvoisa puhemies! Näihin liittyy myöskin yksi asia, jota on syytä korostaa entistä enemmän, ja se on ihmisten, kansalaisten oma vastuu, oma vastuu eri asioissa, niissä tilanteissa, missä omaa vastuuta pystytään kantamaan. Tällä minä en tarkoita sitä, että annetaan maksuvelvoite tästä, omaa rahoitusosuutta lisätään, vaan tarttumista enemmän ihmisten omaan elämäntilanteeseen. Keskustan ja vanhan maalaisliiton, voiko sanoa, aatteellinen oppi-isä Santeri Alkio käytti tällaista termiä kuin "itseauttamiskyky ja sen vahvistaminen". Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että meillä on toimiva ja vahva sosiaaliturva ja perusturva niin, että ihminen ei tipahda turvaverkon läpi tai ulkopuolelle. Näitä muutoksia me tarvitsemme, jotta me asiat ja palvelut pystymme hoitamaan.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa puhemies! Alkuun on todettava edellisestä puheenvuorosta, ed. Töllin puheenvuorosta, että numerot ovat numeroita ja niitä täällä voi jokainen toistaa, mutta näihin periaatteellisiin kysymyksiin ja ehkä arvopohjaisiin kysymyksiin, joihin ed. Tölli otti kantaa, on kaikkien helppo sataprosenttisesti yhtyä.

Kun on kuunnellut puheita täällä salin puolella, osittain myöskin työhuoneessa äänentoistojärjestelmän välityksellä, on ollut huomioitavissa kaksi pääviestiä. Ensiksikin ovat ne positiiviset toimenpiteet, mitä hallituksen toimesta on tehty taantuman aiheuttamien yhteiskunnallisten ongelmien torjumiseksi. On luonnollista, että ne, jotka ymmärtävät ja ovat avoimen rehellisiä siinä periaatteessa, että vastustajaakin voi kehua silloin, kun siihen on syytä, ovat löytäneet budjettikirjasta myös niitä positiivisia toimia. Toinen joukko on sitten se, joka on julistanut kahden päivän ajan hallituksen toimista, köyhien kyykyttämisestä, rikkaiden hyysäämisestä ja kuntatalouden romuttamisesta. Päivien lentävin slogaani on ollut muun muassa "verohelpotukset rikkaille". Sehän on niin, että kun jotain asiaa riittävästi toistaa, niin siihen alkaa loppupelissä itsekin jo uskoa. Näin on valitettavasti tuntunut joillekin käyvän. Itseäni puistattaa semmoinen tarkoitushakuinen vääristely.

En koe mielekkääksi myöskään ulkolukea budjettikirjasta tärkeitä lukuja oman maakuntani tai sidosryhmäni osalta. Sen sijaan haluan nostaa esiin pari periaatteellista kysymystä, jotka toivon mukaan pohdituttavat meitä myöskin tulevissa päätöksissämme. Jos jonkun mielestä 13 miljardia velkaa ei ole voimakasta elvytystä budjetin yhteydessä, niin mikä sitten on? Kyllähän velalla ja veroilla, riittävästi niitä konsteja käyttäen, voidaan rakentaa vaikka minkälainen maanpäällinen paratiisi meille tänne.

Minä en usko, että suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa työtä tekevien määrä vähenee ja hoivapalveluja tarvitsevien määrä kasvaa, hyvinvointipalvelujen ongelmat ratkeavat lisäämällä rahaa näiden olemassa olevien rakenteiden päälle. Sellaista pohjaa meillä ei rahoituslähteissä tulevaisuudessa ole. Jos Suomen rakentanut sukupolvi olisi pitänyt intohimoisesti kiinni omista aikansa rakenteista, olisi yhteiskuntamme tänään aivan toisenlainen. Se oli valmis uudistamaan kasvavien sukupolvien eteen uusia rakenteita.

Eli tähän päivään verrattuna se ajatusmaailma, että julkinen palvelujen tuottamismalli olisi valmis, on äärimmäisen petollinen: "älä hae uusia malleja", "varo yksityisiä palveluntuottajia" tai "näin olemme tehneet aina, älä muuta mitään". Ne kunnat ja ne kaupunkiseudut, joissa on rohkeutta, tulevaisuuden innovaatiota ja yhteistyökykyä omien sisäisten tuottamismarkkinoiden ulkopuolelle, tulevat pärjäämään tulevina vuosina.

Kuntien tehokkuuttahan on vertailtu hyvin laajasti, ja kunnissa on valtavasti eroja. Näin ei voi kuntasektori mielestäni jatkaa. Tähän kokonaisuuteen liittyy ilman muuta myöskin se meidän lainsäätäjien rooli, että emme olisi luomassa uusia velvoitteita kunnille, vaan meillä pitäisi olla valmiuksia enemmänkin esimerkiksi avata liian sääteleviä normeja, joita kunnat tänä päivänä joutuvat noudattamaan.

Arvoisa puhemies! Toinen periaatteellinen kysymys on, miten työmarkkinat voivat joustavasti ottaa vastaan nuoria työmarkkinoille, kasvavia, uusia hyvinvointiyhteiskunnan tukipilareita. Ymmärrän sen, että on haastava aika puhua nuorten saamisesta työmarkkinoille, mutta haasteita on siinäkin, miten nuoren sisällä työn tekeminen on ensisijainen arvo. On äärimmäisen huolestuttava tutkimus, jossa tulokset näyttävät, että jopa 40 prosenttia nuorista ei pidä työelämän ulkopuolella olemista eriskummallisena. Kun jokaisen ihmisen työpanos tarvitaan ja sekään ei välttämättä tule riittämään työllisten määrällä mitattuna, on kaikki toimenpiteet, niin työntekijäjärjestöjen kuin koulupuolen ihmisten, käytettävä sen hyväksi, että me emme ahdasmielisellä käyttäytymisellä olisi estämässä nuorta työntekijää sijoittumasta työelämän alkuun esimerkiksi työharjoittelun muodossa.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Aloitan perusradanpidosta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää meiltä kasvihuonepäästöjen tuntuvaa vähentämistä. Siksi raide- ja muun joukkoliikenteen osuutta liikenteestämme on selkeästi nostettava. Myös pääministeri Vanhasen hallitus on sitoutunut kirjallisesti ja suullisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Raideliikenne on edelleen vähemmän saastuttava, energiataloudellinen ja turvallinen liikennemuoto. Rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on kuitenkin tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman radanpidon palvelutason tavoitetta. Kiitän siitä, että rantarataa remontoidaan ja tavoitteena on kuitenkin saada se kuntoon, ja unelmoin, ehkä se on fantasiaa, mutta näkisin, että Suomessa olisi tarvetta kehittää jatkossa myös sisämaan junaliikennettä, jotta matkailu, kansalaisten liikkuminen ja koko maan asuttuna pitäminen mahdollistuisivat.

En malta olla jälleen kerran käyttämättä tilaisuutta hyväkseni ja mainitsematta Kainuulle ikiaikaista tärkeää asiaa eli yöjunaliikenteen palauttamista kulkemaan Kajaanin kautta. Kemijärven yöjunaliikenteen osto maksaa tällä hetkellä noin 1 200 000 euroa vuodessa, ja mikäli yksi junavaunu, huom. vain yksi vaunu, liitettäisiin Kajaanista käsin toiseen näistä pohjoisen yöjunista, se tuskin maksaisi maltaita ja kuitenkin ihmiset pääsisivät inhimilliseen aikaan matkalle eikä tarvitsisi Kainuun perukoilta lähteä yöllä yhden kahden aikaan liikenteeseen.

Sen lisäksi olemme saaneet paljon viestejä tieliikenteen osalta. Meillä alkaa olla lähes 1,5 miljardia korjausvelkaa tiestön suhteen.

Sitten murheellisia terveisiä elvytyshankkeista, joissa on pyritty tieinfran korjaamisella elvyttämään suomalaista työllisyyttä. On sitten käynyt niin, että niillä rahoilla on palkattu virolaista työvoimaa. Sitten voidaan kysyä, ketä sillä elvytetään, suomalaista vai virolaista, ja mikä oli tarkoitus.

Asia, joka on mietityttänyt paljon henkilökohtaisesti ja josta tulee paljon viestejä Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan puolelta, on tiemaksujen kohtalo. Kuljetusyrittäjä: "Ulkomaalaiset yrittäjät naureskelevat partaansa, kun kuulevat, että Suomessa ei ole käytössä vinjettijärjestelmää ja ei huomioida sitä, kuinka paljon näillä vinjettimaksuilla eli tiemaksuilla saataisiin rahaa tiestön hoitoon ja kunnossapitoon." Tämä on kyllä semmoinen asia, johon meidän kaikkien on kiinnitettävä huomiota.

Silläkin uhalla, että edelleen tulen isketyksi sinne Pelson vankilan kivijalkaan, sinnikkäästi kyselen edelleen vankeinhoidon tilasta ja todellisesta arkipäivästä. Puhutaan paljuselleistä, saadaan Cpt:ltä huomautuksia ja samanaikaisesti ollaan Pelsolta lakkauttamassa toimivia vankipaikkoja, laittamassa kilometritehtaalle osaavaa henkilökuntaa, ja toinen puoli Suomesta huutaa niitä tarvittavia vankipaikkoja ja asiantuntevaa henkilökuntaa. Eihän tässä ole mitään järkeä, koska Pelso, Vaala ei edelleenkään sijaitse kuussa vaan maassa. Vankeja pystytään siirtämään ja liikuttelemaan, ja heillä on vielä inhimilliset mahdollisuudet tavata läheisiään kuitenkin saman maan kamaralla.

Toisena murheen aiheena on Rajavartiolaitos. Rahasta on jälleen kiinni, 14 miljoonan vaje. Meillä on hienot ohjelmat lähimmän partion mallista: Rajavartiolaitos kurauttaa apuun silloin, kun poliisi ei pääse paikalle, mutta kuinka se kurauttaa esimerkiksi Lapissa, Kainuussa ja Karjalassa, missä rahoitusvaje aiheuttaa sen, että ei ole kohta yhtään miestä toteuttamaan näitä hienoja visioita.

Työllisyydestä on tässä salissa puhuttu kovasti ja ahkerasti. Haluaisin nostaa sellaisen tärkeän murheen esille, että kun puhutaan pitkäaikaistyöttömyydestä ja vaikeasti työllistettävien työllistämisestä, niin meillä ollaan ottamassa käyttöön de minimis -käytäntö, joka tarkoittaisi, että siirtymäajan jälkeen esimerkiksi työttömien yhdistys ei voisi saada yhteiskunnan tukea pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen enempää kuin 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Se romuttaa koko meidän järjestelmämme, kansalaisjärjestötoiminnan, yhdistystoiminnan, työttömien yhdistykset ja erilaiset korttelikodit, jotka ovat tuoneet töitä erittäin vaikeasti työllistettäville, ja kysynkin, kenen kanssa nämä toimijat kilpailevat, koska epäilen, että vaikeasti työllistettäviä henkilöitä ei todellakaan olla huutaen haluamassa omalle vastuulle ja hoidettavaksi.

Sitten samaisesta asiasta, joka liittyy tähän de minimis -sääntöön: Myös samaisessa työvoimapalvelulain uudistuksessa ollaan esittämässä työssäkäyntialueiden laajentamista, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa työttömät joutuvat kulkemaan entistä pidempiä matkoja lyhyidenkin pätkätöiden perässä. Joukkoliikenne ei toimi, eikä kaikilla ole omaa autoa. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä useammalle rätkähtää karenssi, ja tällä tavalla sitä suomalaista työttömyyttä sitten hoidetaan jatkossa. Aivan järjetöntä.

Pohjoisesta onkin tullut runsaasti viestejä, että hallitus ruokkii Pohjois-Suomen tyhjentämistä ja perukan kaverit on jätetty jo. Selkosen perheet ja mökin mummo ovat menneet rahattomina konkurssiin, kun ensin pitää laittaa jätevesijärjestelmä. Perukan Pentti ei saa ambulanssia tilattua, kun puhelinlinjat on lyöty rullalle ja kännykät eivät mäkirinteen alla toimi. Lähimmän partion malli on kirjattuna jo perukan papereihin lähinnä niin, että ruumisauto tulee viikon sisällä, jos apua tarvitsee. Ristijärven mummo pyysi kysymään pääministeriltä, tuleeko ilmoitus sitten, kun kääritään sähköjohdot rullalle Pohjois-Suomesta, että tietää ainakin vähän aikaisemmin lähteä hiihtelemään sieltä pois.

Enkä lopussa malta olla sanomatta vielä, vaikka puhemies nakkaisi minut tästä kohta kartanolle: Erittäin tärkeä asia on 65-vuotiaiden ja vaikeavammaisten ja monisairaiden kuntoutus. Jos me haluamme kotona asumista tukea, meidän täytyy myös kyetä kuntouttamaan ihmisiä.

Ja ihan lopuksi kehitysvammaisten henkilöitten asumisolojen turvaaminen. On aivan ehdottoman tärkeää, että kehitysvammaisten asumistukea ja peruseläkettä nostetaan Sata-komitean työn yhteydessä ja näin mahdollistetaan se, että kehitysvammaiset henkilöt voivat asua tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimusten edellyttämissä kodeissa ilman turvautumista toimeentulotukeen. Kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyvien turvallisuuskysymysten ja erityisnäkökohtien tulee olla meidän kaikkien edustajien ja toimijoiden erityisessä suojeluksessa.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viimeistään nyt lienee selvää, että käydyn keskustelun aikana on tullut täysin selväksi se, että hallitus haluaa todella elvyttää nykyistä taloustilannetta. Velanotto 13 miljardia noin 50 miljardin euron budjetista on elvyttämistä jos mikä. Kuntien velkaantuminen ensi vuonna on tasoa 1,2 miljardia eli valtio kantaa suuremman vastuun, niin kuin pitääkin. Valtio on vastuussa siitä, että tässä maassa asiat ovat kunnossa, kunnat kantavat oman vastuunsa. Yhdessä tulee kuitenkin toimia, että kansalaiset saavat palvelunsa ja Suomi-niminen valtio toimii.

Pari huomiota vielä sen lisäksi. Kuntaliiton esitys valtionosuuksiksi, vaatimus, oli 150 miljoonaa euroa suurempi kuin mitä valtio osoittaa budjetissaan valtionosuuksia kunnille. Tämä osoittaa sen, että joka tapauksessa nämä kaksi asiaa, toteutuva ja pyydetty esitys, ovat suurin piirtein samaa tasoa elikkä kovin suurista näkemyseroista ei kuitenkaan ole kysymys, vaikka sitä tämän keskustelun aikana on haluttu ehkä turhaankin kärjistää.

Liikenneverkko mielestäni kaipaa muutamia huomioita. Perusväylänpidon rahat ensi vuoden budjetissa ovat mielestäni hämmästyttävän niukat. Olisin odottanut, että perustienpitoon ja perusradanpitoon osoitetaan sellaiset määrärahat, joilla todella voidaan näiden elintärkeiden liikenneverkkojen kunto laittaa hyvään malliin. Onhan selvää, että näin ympäristönsuojelun mallivuosina meidän tulee huolehtia, että kaikki maantie- ja rataverkot ovat kunnossa, ja ihmettelen sitä edelleen, ettei ylivoimaisesti puhtainta ja tuottavinta kuljetusmuotoa, sisävesiliikennettä, haluta edes huomioida. Siltä osin olisin toivonut merkittävää avausta, koska jos halutaan näitä valtavia bioenergiamääriä kuljettaa, niin se ei pelkästään nykyisillä liikennemuodoilla onnistu. Se on kylmä taloudellinen tosiasia. Sen ovat jo muut Euroopan unionin valtiot huomanneet. Korkea aika olisi Suomessa tämä huomio tehdä.

Maanteiden hoidossa on sellainen hoitovaje, joka alkoi vuonna 1995, ja se on tähän päivään mennessä kasvanut noin 1,5 miljardin euron suuruiseksi. On nimittäin tosiasia, kuten ed. Kyllönen omassa puheenvuorossaan mainitsi, että teiden kunto alkaa haja-asutusalueilla olla sitä tasoa, että esimerkiksi hälytysajoneuvot eivät keväisin pääse päämääräänsä silloin, kun pitäisi. Näin ei sivistysvaltiossa nimeltä Suomi saisi koskaan käydä. Kyllä Suomi tarvitsee toimivan tieverkon myös alemmalla tieverkolla.

Se, että junaratoihin on satsattu, esimerkiksi kuuluisaan Rantarataan, on erittäin hyvä asia, mutta olisi välttämätöntä laittaa koko Suomen radat kuntoon niin, että painorajoitukset, akselipainorajoitukset, eivät rajoita liikennettä eivätkä rajoita muun muassa tulevia tarvittavia raskaita kaivosteollisuuden tarvitsemia kuljetuksia. Jos tämä maa haluaa kehittyä, niin rataverkon kehittäminen on yksi merkittävimpiä tehtäviä lähivuosina.

Se, että monesti on jätetty perusväylänpidon rahoitus lisäbudjettien varaan, ei mielestäni ole kestävää liikennepolitiikkaa. Sen takia toivon, että ei pelkästään tämä hallitus vaan myös seuraavat hallitukset toimivat tässä. Olkoonkin, että silloin ollaan laman jälkimainingeissa velkaa maksamassa, mutta toivon, että tähän asiaan otetaan vakavasti kantaa jo tämän hallituksen loppukauden aikana ja varsinkin seuraavassa hallituksessa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, pari huomiota valtakunnallisesta laajakaistaverkosta. Kun aikanaan Sonera-kaupan yhteydessä myytiin myös kiinteä lankaverkko pois ja se on maaseudulta tänä päivänä suurimmaksi osaksi jo purettu pois, langat ovat jo rullalla, sen perään ei auta enää itkeä yhtään. Kun aloitetaan valtion kustantaman laajakaistaverkon rakentaminen, jonka suunnitteluun on ensi vuonna varattu rahaa 12,5 miljoonaa euroa, on äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä, että aloitettaisiin se verkon rakentaminen sieltä, missä on suurin tarve, elikkä maaseutukunnista, joista tämä verkko käytännössä puuttuu.

Langattomien yhteyksien varaan rakentaminen ei ole viisasta, koska se ei käytännössä toimi. Esimerkiksi tämä kuuluisa 450-verkon varaan rakennettu yhteys ei kerta kaikkiaan toimi, koska siinä riittävän nopeaa yhteyttä ei kerta kaikkiaan voida saavuttaa. Jos halutaan kehittää koko Suomea, niin laajakaistaverkko koko maassa toimivana on aivan yhtä tärkeä kuin toimiva maantie ja toimiva rataverkko. Toivon, että laajakaistaverkon kehittämiseen löydetään yhteinen tahtotila tässä eduskunnassa ja se asia pannaan kuntoon seuraavan viiden vuoden aikana.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sen verran täytyy kyllä Kainuuta mainostaa ja kehua tässä asiassa, kun puhutaan näistä langattomista verkoista, että meillä on pitkälti omalla rahalla rakennettu tämä Wimax-laajakaistaverkko, joka on langaton, ja kyllä se ainakin Kainuussa toimii, kun se on kunnolla tehty ja tolokusti.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, kotikunnassani Ilomantsissa on juuri samalla keinoin Wimax-järjestelmään perustuva langaton laajakaistaverkko, mutta siinä on se ongelma, että sen ulottuvuus ei kuitenkaan ole riittävän hyvä ja saavutettu teho ei ole kuitenkaan se, mikä sen pitäisi olla, jos vertaa vaikka kaupunkien langattomiin verkkoyhteyksiin. Toivon tässä asiassa, että kuntia ei taas pantaisi vastuuseen, vaan tästä päävastuun kantaisi Euroopan unionista tuleva rahoitus ja sen jälkeen Suomen valtio. Se, että kuntien hartioille tässä taloustilanteessa sälytetään lisää velvollisuuksia laajakaistaverkon rakentamisen muodossa, on ehdottomasti kohtuutonta, ja se ei saa tapahtua.

Mats Nylund /r:

Ärade herr talman, arvoisa herra puhemies! Regeringen bereder åtgärder för att förbättra likviditeten hos jordbruksföretag i ekonomiskt trångmål, och det är åtgärder som regeringen bör ta tag i utan fördröjning.

Det är positivt att 40 miljoner euro av fullmakten för nationellt stöd till jordbruket får användas som tilläggsstöd. Ett officiellt beslut måste dock fattas inom unionen, och därtill hörande regelverk måste bli klart för att medlen ska kunna användas på avsett sätt. Positivt är också att det från och med skatteåret 2010 blir möjligt för jordbrukarna att låta beskatta hela gårdsbrukets beskattningsbara inkomst som förvärvsinkomst. Principbeslutet fattades redan i början av året. Och det här är speciellt viktigt för jordbruk med små inkomster.

De 12,5 miljoner euro som anslås i stöd för utbyggnad av datakommunikationsförbindelser i glesbygdsområdena kommer inte en dag för tidigt. Moderna gårdar behöver modern kommunikationsteknologi såväl till det effektiva skötandet av jord- och skogsbruket som till den vardagliga kommunikationen och informationsutbytet. Stödet till förnybar energi, på sammanlagt 74,1 miljoner euro, av vilket 10 miljoner euro står till förfogande redan i år, kommer förhoppningsvis att ha en sysselsättande effekt på den finländska landsbygden.

Det är också positivt att jordbrukarnas semesterdagar höjs med en dag från 25 till 26 dagar. Det är glädjande att pälsdjursuppfödarna äntligen får ett eget avbytarsystem. Däremot väntar vi fortfarande på de små men betydande förbättringar till avbytarsystemet som en arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministeriet föreslog redan år 2006. De handlar bland annat om tilläggsutbildning, om läroavtalsutbildning och om löneutjämning när de lokala enheterna förstoras.

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee toimenpiteitä taloudellisessa ahdingossa olevien maatalousyritysten maksuvalmiuden parantamiseksi. Nämä toimenpiteet tulee saattaa päätökseen hetimmiten, sillä niitä tarvitaan parhaillaan. Myönteistä on, että verovuodesta 2010 lähtien maanviljelijöillä on mahdollisuus antaa verottaa koko maatilan verotettava tulo ansiotulona. Tämä on erittäin tärkeää pienituloisille. Hallitus teki periaatepäätöksen vuoden alussa jo.

Erittäin myönteistä on myös se, että maanviljelijöille sallitaan yksi lomapäivä lisää. Maanviljelijät saavat nyt 26 lomapäivää vuodessa. Turkistuottajien omaa lomautusjärjestelmää on odotettu ja vihdoin sekin toteutetaan. Sen sijaan odotamme vielä lomautusjärjestelmään niitä pieniä mutta tärkeitä parannuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti jo vuonna 2006. Kysymys on muun muassa täydennyskoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja palkkaerojen tasaamisesta paikallisten yksikköjen laajentuessa.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Pari päivää tätä keskustelua on nyt käyty, ja sitä kuunnellessa on vähintäänkin sekapäinen olo. Toiset puolustavat kiivaasti ja toiset moittivat hallituksen budjettia.

Ensi vuoden budjetti ei ratkaise ongelmia kestävällä tavalla. Työttömyys lisääntyy. Kunnat jätetään talousahdinkoon. Verotusta muutetaan epäsolidaariseen suuntaan. Kansalaisten tulohaitari levenee. Kun me oppositiosta käsin olemme yrittäneet saada epäkohtia hallituksen tietoon, pääministeri Vanhanen ja ministeri Katainen ovat kuorruttaneet budjettilinjauksia sokerilla. Mitä tahansa aiheellista kritiikkiä budjetista olemmekin esittäneet, asiat on siloselitelty. Ministeri Katainen on suorastaan taiturimaisesti silmänkääntötempuilla kääntänyt budjetin esitykset näyttämään muulta kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja mihin esitykset pitkällä aikavälillä johtavat.

Arvoisa puhemies! Olen huolestunut työttömyyden kasvusta ja hallituspolitiikan hampaattomuudesta työllisyyden hoidossa. Nuorisotyöttömyyden roihahdus on saatava tukahdutetuksi. Me sosialidemokraatit haluamme omassa vaihtoehtoesityksessämme lisätä valtionosuuksia vähintään 500 miljoonalla eurolla. Hallitus tekee 30 miljoonan lisäyksen kuntarahoihin. Näiden summien erotus kertoo, miten eri tavalla ajattelemme harjoitettavan politiikan suunnasta ja niistä keinoista, joilla ihmisiä kunnissa nyt tulisi auttaa.

Peruspalvelut tuotetaan kunnissa. Kun rahat eivät riitä, veroäyriä joudutaan nostamaan kolmanneksessa kunnista. Kun tämäkään ei ole ratkaisu talousongelmiin, kunnissa lomautetaan, suurennetaan koulujen opetusryhmiä, jätetään sijaisuuksia täyttämättä, nipistetään kaikessa sellaisessa, mikä koskee yksittäistä kansalaista, vaikka kaikki asiantuntijat varoittelevat toistamasta virheitä, joita tehtiin edellisen laman aikana.

Hallitus lupasi vuoden 2007 ohjelmassaan aika paljon asioita, joiden toteuttaminen kangertelee, vaikka hallituskausi on kääntynyt jo lopputaipaleelle. Hallitusohjelmassa luvattiin edistää tilaaja—tuottajamallien käyttöönottoa, laajentaa palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöä, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Tarkoituksena on ollut myös kehittää palvelujen laadun valvonnan välineitä ja parantaa kuntien edellytyksiä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja palveluinnovaatioihin. Kustannustietoisuuden lisäämiseksi hallitusohjelmassa luvataan parantaa kuntapalveluiden hinnoittelun ja rahoituksen läpinäkyvyyttä. Tavoitteeksi asetettiin, että asiakas saisi tiedon paitsi omasta maksuosuudestaan myös palvelun kokonaiskustannuksista.

Miten hallitusohjelman toteuttaminen on mennyt käytännössä?

Lääninhallitusten raporttia vanhustenhoidon tilasta on kauhisteltu pari viimeistä viikkoa. Professori Sirkka-Liisa Kivelän vanhustenhoitoa koskeva raportti yritettiin vaieta hiljaisuudessa. On hyvä, että eduskunnan oikeusasiamiehen tilaama selvitys on taas nostanut asian julkiseen kansalaiskeskusteluun. Suomalaiset eivät tällaista vanhojen ihmisten käsittelyä hyväksy. Vanhustenhoitoon on saatava korjaus ja heti. Ei riitä, että ministeri Risikko toteaa, että ongelmat ovat kyllä kauan olleet tiedossa, ja ministeri Hyssälä luettelee työryhmiä ja projekteja. Ongelmat pitää ratkaista. Sitä eivät selvitykset tai työryhmät tee.

Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon puutteita ei tällä budjetilla korjata. Onkin ihmeellistä, että jos varhempina ja köyhempinä vuosina rahaa yhteiskunnassa riitti palvelujen ja sosiaaliturvan rakentamiseen, tänä päivänä vauraassa Suomessa rahaa ei riitä heikoimmista huolen pitämiseen. Tämä on arvovalinta, ja hallituksen kovat arvot näkyvät kautta linjan koko budjettikirjassa. Eläkeläisten talous ei ensi vuonna kohennu, vaikka kuntaverotuksen perusvähennys nouseekin sadoilla euroilla. Työeläkkeisiin tehdään vain 0,31 prosentin ja kansaneläkkeisiin 0 prosentin indeksikorjaus. Vanhojen ihmisten kukkarolla on nykyisin monta onkijaa.

Arvoisa puhemies! Vaikka Suomessa on tehty laki omaishoidon tuesta, sen eduista pääsee osalliseksi vain murto-osa omaishoitajista. Monet kunnat ovat talousvaikeuksissaan irtisanoneet omaishoidon sopimuksia ja kiristäneet tuen saamisen ehtoja. Yleistä on, että omaishoidon tukeen on budjetoitu liian vähän rahaa. Niinpä määrärahat loppuvat usein jo alkuvuodesta, vaikka yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä 30 000—50 000 euroa vuodessa. Omaishoitajat ovat eri puolilla maata eriarvoisessa asemassa keskenään, vaikka perustuslaki takaa tasa-arvon. Muun muassa tästä syystä on perusteltua saada omaishoidon tuen maksatus siirrettyä Kansaneläkelaitokselle. Tietoa omaishoitajienkin huonosta tilanteesta on riittävästi. Ei enää juhlapuheita, työryhmiä tai tilastoja. Nyt on tekojen aika. Kunnat tarvitsevat valtiolta lisää rahaa omaishoidon tuen kehittämiseen.