Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jo vuoden 2010 alusta toteutettiin mittava yliopistouudistus, jonka nojalla yliopistot muuttuivat tilivirastoista itsenäisiksi orgaaneiksi. Yliopistot saatiin tähän mukaan lupaamalla valtiolta rahoitusturva. Nyt tässä lakiehdotuksessa tämä lupaus petetään. Yliopistopiireissä ollaan oikeutetusti pettyneitä. Tämän johdosta esitän, että hallituksen lakiehdotus hylätään mietintöön liittyvässä vastalauseessa 1 ilmenevien perusteiden, esitysten, nojalla.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivelän esitystä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käytin tästä kyseisestä indeksin jäädyttämisestä puheenvuoron jo tuossa ensimmäisessä keskustelussa, joten perusteluita ei kannattane ryhtyä toistamaan tässä. Esitän tuohon kyseiseen kohtaan vastalauseen 2 mukaista hylkyesitystä.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä korostetaan sitä, että kyseessä on kertaluonteinen toimenpide. Tästä on kuitenkin kokemuksia, että jos joku säästötoimenpide ensin markkinoidaan kertaluonteisena ja se meneekin läpi, niin se on helppo toteuttaa myös seuraavana vuonna uudestaan. Esimerkiksi kun autovero otettiin käyttöön Suomessa vuodesta 58 alkaen, niin eduskunta ilmoitti, että vero on vain tilapäinen johtuen valtion poikkeuksellisen kireästä rahatilanteesta ja että verosta pyritään luopumaan heti, kun valtiontalous sen sallii.

Vuoden 2010 yliopistolaki aikaansai monia muutoksia yliopistomaailmassa, ja niihin tottuminen vei aikansa. Yliopistot ovat suunnitelleet toimintansa siten, että nykyisen lain takaamat toimintaedellytykset pysyvät voimassa. Yliopistolaki lähtee siitä periaatteesta, että yliopistoindeksi turvaa yliopistojen pitkäjännitteisen ja tuloksellisen toiminnan yleisen kustannustason muuttuessa. Lakiehdotus tulee heikentämään yliopistojen opetusta ja tutkimusta ja sitä kautta myös kansainvälistä kilpailukykyämme. Yliopistojen toimintaedellytysten heikentämisen vaikutukset tulevat näkyviin vasta vuosien päästä. Tämän vuoksi on vaikeata näyttää toteen, että näistä leikkauksista aiheutuvat vahingot ovat pienemmät kuin niillä saatava hetkellinen säästö. Tämän vuoksi lakiehdotus tulee hylätä. Näin ollen kannatan Kerolan tekemää esitystä.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin niin ikään kannattaa edustaja Kerolan tekemää esitystä muutamalla kommentilla.

Mielestäni ensinnäkin se, kun on arvioitu — esimerkiksi Helsingin yliopiston Ilkka Niiniluoto on arvioinut — että tämä 28 miljoonan euron säästö on 550 henkilötyövuoden palkkasummaa vastaava summa, on kyllä syytä ottaa erittäin vakavasti. Tämä nyt esitetty leikkaushan asettaa erittäin suuren epävarmuuden yliopistoihin, koko suomalaiselle yliopistokentälle. Harmistusta tämä aiheuttaa tietenkin sen takia, että meille viime kaudella aika lailla yhteinen arvo — tulkitsin niin, että koko eduskunnalle — on se, että suhdanteista riippumaton perusrahoitus yliopistokentälle turvataan. Tällä esityksellä sitä ei tietenkään olla tekemässä.

Edelleen, kun on kirjattu ja lausuttu ja todettu moneen otteeseen, että opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhdetta pitäisi parantaa niin yliopistokentällä kuin ammattikorkeakoulukentällä, on tietysti selvää, että tämä ei ole askel siihen suuntaan vaan tismalleen päinvastaiseen suuntaan. Rahoituksen pitkäjänteisyys on toistuvasti kulkenut mukana meidän mietinnöissämme, mutta tämä tietenkin toimii tismalleen päinvastoin ja vie kohti vastakkaista suuntaa.

Puhemies! Haluaisin vielä ottaa esille sen, että sivistyksen tehtävä on tietysti se, että myös huonompina aikoina, taloudellisesti vaikeina ja haastavina aikoina, me käymme sitä eriarvoisuuskamppailua nimenomaan sivistyksen keinoin ja silloin panostamme koulutukseen, myöskin korkeakoulutukseen, enemmän kuin silloin, kun on helpompaa. Sitäkin taustaa vasten tämä hallituksen esitys leikkauksista ja yliopistoindeksin, vaivalla aikaansaadun yliopistolain ja yliopistoindeksin, leikkaamisesta on mielestäni perusteeton. Näin ollen on helppo kannattaa edustaja Kerolan tekemää esitystä.