4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö-
ja rakennuslain muuttamisesta
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä kyseisessä hallituksen
esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain
muutoksista on kyse energiatehokkuusasioista. Itse ympäristövaliokunnassa
toimivana henkilönä odotan, kuinka laajaa keskustelua
meillä tästä tulee, sillä on
odotettavissa, että näistä energiatehokkuusasioista keskustellaan
tänä syksynä hieman enemmänkin.
Pikkuisen alustavaa tutustumista ja perehtymistä tähän
asiaan.
Tämän hallituksen esityksen tavoitteenahan on
osaltaan toteuttaa Euroopan unionin ilmastopoliittisia tavoitteita.
Suomelle on tässä EU-tasolla asetettu tavoite
nostaa uusiutuvista lähteistä peräisin
olevan energian osuus energian loppukulutuksessa jopa 38 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä se
on jokin 31—32 prosenttia. Siis tavoitehan on tuossa ihan
hyvä. Sen toteuttamiseen ja jopa ylittämiseen
minä kyllä odotan hallitukselta esityksiä hyvin
pian, eikä tämä pelkkä energiatehokkuusasia
rakentamisessa riitä siihen ollenkaan, vaan todellakin
odotan esityksiä, miten me saamme kotimaista energiaa käyttöön,
bioenergian ja kaikki nämä muut asiat, koska Suomen
talous ei tosiaan kestä yhtään enempää sitä,
että ostamme huomattavan osan energiasta ulkomailta eli
siirrämme rahojamme suoraan ulkomaille. Suomessa käytettäisiin
kotimaista uusiutuvaa energiaa hyvinkin paljon, jos sitä olisi
saatavilla helposti ja ihan kohtuuhinnalla. Järkevillä tukisysteemeillä me
pystyisimme muuttamaan tämän sellaiseksi, että käytettäisiin kotimaista
uusiutuvaa energiaa.
Nyt sitten tämä esityksen alla oleva hallituksen
esitys. Tällä säädöksellä puututaan
ennen kaikkea rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Onneksi
tämän tavoitteena on säilyttää joustavuus
myös korjaus- ja muutostöiden sääntelyssä.
Tässä sääntelyssä pitää ottaa huomioon
todellakin suomalaiset erityisolosuhteet ja puun monipuolinen käyttäminen
jatkossakin. Jo nyt on tällä hetkellä odotettavissa,
että monet näistä säädöksistä mahdollisesti
estävät meidän kotimaisten materiaalien
käyttämisen, jotta päästäisiin
niihin tavoitteisiin.
Ajatus tästä energiatehokkaasta rakentamisesta
on hyvä, mutta direktiivin täytäntöönpanossa tulee
suomalaisten tuoda voimakkaasti esille meidän oman maamme
erityiset olosuhteet ja erilaiset olosuhteet eri puolilla Suomea.
Me elämme arktisissa olosuhteissa. Säämme
vaihtelee vuodenajan mukaan todella paljon, ja rakennustemme rakenteet
joutuvat kestämään kaikki olosuhteet.
Tällöin emme voi lähteä siitä,
että ensimmäinen asia kaikessa on energian säästäminen,
vaan meidän tulee huolehtia myös siitä,
paljonko se rakentaminen maksaa, ja kotimaisten, läheltä saatavien
materiaalien käyttämisestä ja ennen kaikkea
rakennusten terveydestä — näitä pullotaloja
ja hometaloja meillä on ihan tarpeeksi jo nyt olemassa — ja
sitten alueellisista olosuhteista.
Nyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaan säädettävissä asetustasoisissa
rakennusmääräyksissä tulee korostaa
maalaisjärjen käyttämistä. Eri puolilla
Suomea erilaisissa olosuhteissa tulee rakennusmääräysten
joustaa, ja niihin tulee kirjata meille sopivia rakennusmääräyksiä.
Nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen kanssa kulkee
käsi kädessä laki rakennusten energiatodistuksista.
Tähän lakiin energiatodistuksista olen kiinnittänyt
erityistä huomiota ja siitä omat lausuntonikin
tehnyt, sillä olen todella huolissani siitä, että siinä pyritään
saamaan rakennuksille energiatehokkuutta mutta rakennusten hintaa pyritään
sillä tavalla nostamaan. Mitä tämä tarkoittaa
syrjäseuduille? Syrjäisille harvaan asuttujen
alueiden kiinteistöille tulisi tehdä kaikissa vuokraus-
ja myyntitilanteissa energiatodistus. Jos pitää tehdä energiatodistus
myös näille syrjäisten alueitten kiinteistöille,
niin siinä karkaavat helposti kustannukset käsistä.
Syrjäisillä seuduilla voi olla myytävänä kohtuullisen
suurikin asunto, jonka hinta on esimerkiksi vain 15 000 tai
40 000 euroa. Energiatodistuksen hinta voi olla 500 tai
700 euroa. Tällöin kyseinen todistus voi olla
jopa 3 prosentin lisäkustannus kiinteistölle,
eikä sillä kuitenkaan tämän
kiinteistön myyntihintaa pystytä yhtään
nostamaan.
Eli vastaavia tilanteita tulee helposti myös monissa
muissa energiatehokkuuteen tähtäävissä rakennusmääräysten
kohdissa. Elikkä nytten erityisesti tämä maankäyttö-
ja rakennuslain 117 g § energiatehokkuudesta
tulee meillä varmasti ympäristövaliokunnassa
olemaan hyvin paljon käsittelyssä, ja toivottavasti
pystymme vaikuttamaan siihen niin, että me voisimme huomioida
nämä kotimaiset järkevät toimenpiteet.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Maankäyttö-
ja rakennuslain asetuksenantovaltuudet eivät enää vastaa
nykyisen perustuslain vaatimuksia. Siksi ehdotamme, että lailla
säädettäisiin rakennuksen olennaisista
teknisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä asetuksenantovaltuuksista.
Jatkossa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla olisi
mahdollista antaa valtioneuvoston ja ympäristöministeriön
asetuksia, kuten tänään se on jo mahdollista
monissa muissa lakiosissa ja toisten ministeriöiden alalla.
Näin ollen siis Suomen rakennusmääräyskokoelman
rakennetta muutettaisiin siten, että kokoelmaan koottaisiin lain
nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset.
Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on siis myös säätää rakennuksen
olennaisista teknisistä vaatimuksista. On tavoitteena jatkaa
nykyistä käytäntöä rakentamismääräysten
joustavasta soveltamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä.
Uusissa asetuksissa säädettäisiin, miltä osin
ne koskevat uuden rakennuksen rakentamista ja miltä osin
rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. On hyvä myös
muistaa, että voimassa olevien rakennusmääräysten
nykyinen soveltaminen säilyy ennallaan siirtymäkauden
ajan.
Tarkoituksena on lisäksi osittain toimeenpanna rakennusten
energiatehokkuutta koskevan direktiivin artiklat, jotka koskevat
korjaus- ja muutostoimien ja -töiden energiatehokkuutta
sekä lämmitysjärjestelmien arviointivelvoitetta.
Direktiivissä siis edellytetään rakennusten
energiatehokkuuden parantamista rakennuksen korjaus- ja muutostyön
yhteydessä, minkä vuoksi nyt tässä esittelyssä olevassa
laissa ehdotetaan, että olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista
edellytettäisiin luvanvaraisten toimenpiteiden yhteydessä.
Energiatehokkuutta olisi parannettava juuri silloin, kun se on teknisesti, toiminnallisesti
ja taloudellisesti toteutettavissa.
Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on, että tämä laki
saatettaisiin voimaan eduskunnassa mahdollisimman pian, sillä direktiivi
on ollut pantava täytäntöön
jo viimeistään 9. päivänä heinäkuuta
2012.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Rakennusten ja rakentamisen osuus Suomen
loppuenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia, joten rakennusten
energiatehokkuudella on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Suomen rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin 1,5 prosenttia vuodessa.
Jotta voimme saavuttaa tulevaisuusselonteossa määritellyn matalahiiliyhteiskunnan,
satsaus peruskorjaukseen ja energiatehokkuuteen on keskeinen toimi. Siksi
tämä hallituksen esitys maankäyttö-
ja rakennuslain muuttamisesta on todella tervetullut ja kannatettava.
Lailla lisätään rakentamismääräysten
joustavaa soveltamista ja mahdollistetaan valtioneuvoston ja ympäristöministeriön
asetukset, mutta erittäin keskeistä on, että lailla
on tarkoitus toimeenpanna rakennusten energiatehokkuutta koskevan
direktiivin artiklat, jotka koskevat korjaus- ja muutostöiden
energiatehokkuutta sekä lämmitysjärjestelmien
arviointivelvoitetta.
Direktiivissä edellytetään rakennusten
energiatehokkuuden parantamista rakennuksen korjaus- ja muutostyön
yhteydessä. Energiatehokkuutta olisi parannettava silloin,
kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Lisäksi ehdotetaan, että rakennusta koskeviin
suunnitelmiin olisi eräissä tapauksissa liitettävä lämmitysjärjestelmää koskeva
arviointi. Nämä ovat tärkeitä mutta
myös monimutkaisia asioita, ja on toki myös terveysseikat
huomioitava, tarkkaan arvioitava homekysymykset ja rakennettava
mahdollisimman turvallista ja terveellistä, samalla tietysti
mahdollisimman energiatehokasta, ja tähän tarvitaan
asukkaille neuvontaa.
Oulussahan on kehitetty erinomaisen hyvä malli. Siellä asukkaille
annetaan ilmaista energiatehokkuusneuvontaa. Tämä tapahtuu
rakennusvalvonnan yhteydessä. Tämä on
huomattavasti vähentänyt Oulussa ilmastopäästöjä,
ja asukkaat ovat ottaneet tämän palvelun ilolla
vastaan, joten toivoisin, että niin eduskuntatyössä kuin
ministeriössäkin pohdittaisiin mahdollisia keinoja
lisätä energiatehokkuusneuvontaa.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille kysymyksistä.
Olen iloinen, että saimme kahden edustajan voimalla hiukan
keskustelua aikaan. Kiinnititte erityistä huomiota jo sitten
tämän seuraavan vaiheen erilaisiin valintoihin.
Nimittäin me nyt pääsemme ensinnäkin säätämään
eduskunnassa uudesta maankäyttö- ja rakennuslain
kokonaisuudesta, joka koskee siis sekä sitä, että turvaamme
asetuksenantovaltuuden, että myöskin pidämme
huolta siitä, että rakennuksiin säädettäisiin
olennaisia teknisiä vaatimuksia. Kun nämä on
tehty, me pääsemme tämän projektin
seuraavaan vaiheeseen ja siihen, että tuo rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sitten
tullaan kansalliseen käyttöön soveltamaan.
Tällä puolellahan me olemme jo edenneet, mutta
nyt on tarkoituksena erityisesti tarkastella myös sitten
korjaus- ja muutostöitä ja siihen aiheutuvia energiatehokkuutta
parantavia toimia.
Otan nämä eväät ja esitetyt
parannusehdotukset tai mahdolliset huomiot sitten tässä seuraavassa
prosessin vaiheessa huomioon, koska sitten on tarkoituksena, että mennään
vähän seikkaperäisemmin eteenpäin.
Mutta olen erittäin kiitollinen, että olitte jo
tässäkin vaiheessa osiltaan mukana.
Riitta Myller /sd:
Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen,
että tämä lakiehdotus on annettu. Täällä puhuttiin
siitä, että jossain tilanteessa energiatodistukset
nostavat asunnon hintaa, mutta minä olen kyllä sitä mieltä,
että kaikkein tärkeintä on se, että energian
kulutusta saadaan alaspäin. Se on se, mikä mahdollistaa
sen, että asumisen hintaa voidaan tulevaisuudessa myöskin
laskea, koska energian hinta tuskin tulee laskemaan. Sen vuoksi
meidän on kyllä tehtävä kaikki
mahdollinen sen eteen, että tuo 40 prosenttia, mikä asumiseen
energiastamme kuluu, saataisiin huomattavasti pienemmäksi.
Jos ajatellaan sosiaaliselta kannalta tätä energiatehokkuutta,
niin itse asiassa se on tällä hetkellä niitä ainoita
hyviä keinoja todellakin laskea asumisen hintaa. Se on
myös järkevä tapa vähentää energiankulutusta
ja sillä tavalla vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään.
Eli tässä on vain voittajia. On niitä,
jotka voittavat asumiskustannuksissa, ja on sitten tämä globaali
voitto siitä, että saamme pienennettyä tätä hiilijalanjälkeämme
ja tällä tavalla torjuttua ilmastonmuutosta.
Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Edustaja Myllerille näistä energiatodistuksista:
Ilman muuta on hyvä, että energiatodistuksia tehdään
ja energiatodistusten kautta saamme kulutusta vähennettyä.
Mutta nyt puhummekin todella — minä toin esille
nämä erityistapaukset — syrjäisistä seuduista
ja alueista, joissa rakennusten hinta on niin alhainen, ettei välttämättä ole
järkevää todistusten kautta tuoda näitä lisäkustannuksia,
vaan siellä voisi olla tällaisia vapaaehtoisia
toimia, millä sitten ihmiset pyrkivät itse siihen,
että parannetaan tätä energian käyttämistä.
Mutta ulkopuolisten tekemällä todistuksella siihen
ei pystytä välttämättä vaikuttamaan
mitenkään.
Keskustelu päättyi.