Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Alkaneen sisäasioiden ohjelmakauden EU-lainsäädännön yleisyys on saanut aikaan tarpeen säätää kansallinen erityislaki. Samalla on tullut mahdolliseksi, että rahastoja koskeva sääntely voidaan laatia aiempaa paremmin vastaamaan kansallisia tarpeita ja edeltävää ohjelmakautta yksinkertaisemmaksi. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena onkin luoda edeltävää ohjelmakautta selkeämmät ja yksinkertaisemmat säännöt sisäasioiden rahastoista rahoitettavien hankkeiden toteuttamiselle. Tavoitteena on siis yksinkertaistaa ja helpottaa myös hankkeiden hallinnointia. Kun pääosa tukimenettelyä ja tukikelpoisuutta koskevista säännöistä määritellään kansallisesti, tukijärjestelmä voidaan sovittaa aiempaa paremmin yleisen hallintokäytännön mukaiseksi ja yksinkertaistaa tukijärjestelmää koskevaa sääntelyä.

Ohjelmakaudella 2007—2013 sisäasioiden rahoitus on jakautunut kuuteen eri rahastoon. Tämä on tehnyt rahoituskentästä sirpaleisen ja vaatinut myös monipolvisen rahastohallinnon. Maahanmuuttoon ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät toiminnot ovat myös jakautuneet eri rahastoihin, vaikka niillä on monia yhteneväisyyksiä. Tämä on rajannut rahoitettavan toiminnan sisältöä osittain epätarkoituksenmukaisesti ja luonut jäykkyyttä toteuttamiseen.

Alkaneella ohjelmakaudella rahastojen määrä vähenee kuudesta kahteen. Määrän vähentäminen poistaa useita rajanveto-ongelmia. Edeltävällä kaudella laadittiin jäsenvaltioiden ja komission yhdessä hallinnoimista rahastoista neljä niin sanottua SOLID-rahastoa, koko rahoitusohjelmakauden kattaneet monivuotiset ohjelmat ja vuosittaiset ohjelmat. Monivuotisia ohjelmia laadittiin ohjelmakaudella neljä ja vuosittaisia ohjelmia 26. On huomattava parannus, että alkaneella ohjelmakaudella laaditaan kumpaakin rahastoa koskien yksi kansallinen ohjelma sekä yksi kansallinen toimeenpano-ohjelma, yhteensä siis neljä ohjelmaa koko kaudella. Ja koska rahastojen ohjelmarakenne kevenee, tarvitaan ohjelmatyöhön aiempaa vähemmän resursseja.

EU-lainsäädännössä asetetaan velvoite laatia kansallinen ohjelma. Kansallinen toimeenpano-ohjelma on sen sijaan määritelty laadittavaksi sisäasioiden rahastoista annettavassa laissa. Velvoite ei siis seuraa EU-lainsäädännöstä. Edeltävästä ohjelmakaudesta poiketen esitetään, että valtioneuvosto hyväksyisi kansalliset ohjelmat ennen niiden lähettämistä komissiolle ja myös nämä toimeenpano-ohjelmat. EU-lainsäädännössä pyritään painottamaan aiempaa enemmän tuloksia, joita rahastoista tuettavilla hankkeilla ja toiminnalla saavutetaan.

Kansallisten ohjelmien ja kansallisten toimeenpano-ohjelmien käsittelyllä valtioneuvostossa pyritään entistä suunnitelmallisempaan ja tavoitteellisempaan ohjelmatyöhön. Tavoitteena on kytkeä kansalliset ohjelmat aiempaa tiiviimmin sisäasioiden alan kansallisen tason pitkän aikavälin tavoitteisiin ja kehitystarpeisiin.

Arvoisa puhemies! Edeltävään ohjelmakauteen verrattuna keskeisenä muutoksena on, että enää ei säädetä menojen tukikelpoisuudesta eräitä yleisiä periaatteita lukuun ottamatta, eli nämä seikat jätetään kansallisesti määriteltäviksi. Kansallisten ohjelmien hallinnointi kevenee yksinkertaisempien tukikelpoisuussääntöjen, käyttöön otettavien yksinkertaistettujen kustannusmallien ja sähköisen asioinnin myötä. Yksinkertaistetut kustannusmallit keventävät hankkeiden hallinnointia niin tuen saajien kuin viranomaisten näkökulmasta. Tämän odotetaan myös madaltavan kynnystä rahoituksen hakemiseen. Sähköisen asioinnin käyttöönotto myös lyhentää käsittelyaikoja. EU-lainsäädännön muutosten vuoksi viranomaisten määrä vähenee, ja muutos selkeyttää viranomaisten vastuuta ja työnjakoa.

Menneellä kaudella SOLID-rahastoista Suomelle osoitettiin EU-rahoitusta 79 miljoonaa euroa. Nyt uudella kaudella 2014—2020 kokonaismääräksi arvioidaan 113 miljoonaa euroa, eli EU-rahoituksen määrä kasvaa. Edeltävällä kaudella Suomelle osoitettiin esimerkiksi kansallisessa ohjelmassa EU:n uudelleensijoittamisohjelman mukaista määrärahaa eli tätä kiintiöpakolaisrahaa näiden kiintiöpakolaisten lukumäärän perusteella noin 7,2 miljoonaa euroa. Tämän määrärahan ennakoidaan kasvavan. Jos Suomeen pakolaiskiintiössä otettujen määrä säilyy vuosittain nykyisessä 750 henkilön määrässä, voisi EU:n rahoitusosuus nousta koko ohjelmakauden osalta useaan kymmeneen miljoonaan euroon sillä edellytyksellä, että EU:n tasolla budjettirahoitus riittää kauden loppuun.

EU:n talousarviosta hankkeelle maksettavan rahoituksen osuus kasvaa verrattuna edeltävään kauteen 50 prosentista 75 prosenttiin ja eräissä erityistapauksissa 75:stä 90 prosenttiin. Hankkeeseen vaadittavien kansallisten resurssien osuus siis vähenee EU-rahoituksen lisäksi tarvittavan rahoitusosuuden pienentyessä. Tuen saajat voivat siten osallistua hanketoimintaan aiempaa pienemmällä rahoitusosuudella, ja tämän arvioidaan vaikuttavan hankkeiden toteuttamismahdollisuutta lisäävästi.