Täysistunnon pöytäkirja 78/2013 vp

PTK 78/2013 vp

78. PERJANTAINA 6. SYYSKUUTA 2013 kello 13.03

Tarkistettu versio 2.0

3) Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2012

 

Pentti Kettunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Kelan valtuutetut ovat taas kerran valmistelleet lakisääteisen kertomuksensa toimeksiantajansa eli eduskunnan ruodittavaksi ja arvioitavaksi. Tällä kertaa toimintakertomus koskee vuotta 2012. Toimintakertomus sisältää seuraavia osa-alueita: asiakaspalvelu ja toiminnan kehittäminen, palveluverkko, hakemusten läpimenoajat, Kohti uutta Kelaa -ohjelman hankkeet, Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminta, kuntoutus, sähköinen resepti, taksimatkojen suorakorvaushanke. Nämä osa-alueet tärkeimpinä haluan siis mainita. Jokainen kansanedustaja voi perehtyä Kelan toimintaan tarkemmin tutustumalla tähän vuosikertomukseen ja seuraamalla Kelan toimintaa ja siellä tapahtuvaa kehitystä Kelan nettisivuilta muun muassa.

Vuoden 2012 viimeisessä kokouksessaan Kelan valtuutetut ovat ottaneet kantaa Kelan palveluverkon kattavuuteen. Valtuutettujen mielestä (Hälinää — Puhemies koputtaa) palveluverkko on säilytettävä riittävän kattavana...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa puhuja, pyydän salia rauhoittumaan, koska selvästikään osa edustajista ei kuule nyt käynnissä olevaa puheenvuoroa.

Puhuja:

Saanko, herra puhemies, jatkaa? — Valtuutettujen mielestä palveluverkko on säilytettävä riittävän kattavana Kelan tehtävien edellyttämällä tavalla. Maantieteellisesti kattavaa Kelan palveluverkkoa tarvitaan etenkin siinä tapauksessa, jos maan hallitus ja eduskunta päättäisi siirtää esimerkiksi omaishoidon tuen Kelan kautta järjestettäväksi. Kelalla on valmius tämän palvelutehtävän ottamiseen, jos vain poliittiset päättäjät niin haluavat. Se tietenkin edellyttää asianomaisen lainsäädännön säätämistä. Kansalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi tämä uudistus olisi järkevä ja kiireellinen.

Kertomusvuoden aikana valtuutetut ovat selvittäneet myös työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaa, ja tämä selvitys jatkuu edelleen. Jokainen ainakin pitempään kansanedustajana toiminut tietää tämän ongelman. Viime vuosina ongelma on vain pahentunut. Ei voi olla oikein eikä hyväksyttävää, että vastoin potilasta hoitavan lääkärin lausuntoa ja esitystä eläkevakuutusyhtiöt ja niiden vakuutuslääkärit potilasta näkemättä hylkäävät eläkehakemuksen. Tähän järjestelmään on saatava korjaus.

Herra puhemies! Olisin valmis kehittämään vallitsevaa käytäntöä siten, että hoitavan lääkärin tai lääkärien lausunto ja ehdotus olisi lopullinen, mikäli vakuutuslääkäri ja vakuutusyhtiö eivät pitävästi pysty näyttämään hoitavan tai hoitavien lääkärien olevan diagnoosissaan väärässä. Tämä muutos toisi lisää uskottavuutta niin lääkärien kuin eläkevakuutusyhtiöringin toimintaan. Ministeri Risikko on asettanut työryhmän pohtimaan näitä samoja asioita. Tietämäni mukaan työryhmän tulee antaa ehdotuksensa näiden asioiden kehittämiseksi ja ongelmien korjaamiseksi vuoden 2013 eli kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toivon, että tämä Risikon asettama työryhmä ottaa nyt tekemäni ehdotuksen vakavasti huomioon.

Herra puhemies! Kun tämä Kelan valtuutettujen kertomus vuodelta 2012 lähtee nyt valiokuntakäsittelyyn, uskon ja toivon, että se saa siellä asianmukaisen ja asiallisen käsittelyn. Olen yhdessä Kansaneläkelaitoksen johdon kanssa valmis tulemaan valiokuntaan tarkemmin selvittämään Kelan toimintaa ja kertomuksessa mainittuja asioita viime vuodelta.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ei tyytynyt ihan pelkkään toimintakertomuksen esittelyyn vaan otti myös poliittisia kannanottoja, ja jatkan sillä saralla.

Keskustan mielestä omaishoidon tuki on viipymättä siirrettävä Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen omaishoitaja saa hänelle kuuluvan tuen kotikunnasta riippumatta. Olemme tehneet tästä talousarvioaloitteen jo viime vuonna.

Selvitysten mukaan noin miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoidon tilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoitajaksi henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa, ja me kaikki hyvin tiedämme, että kunnissa tasavertainen kohtelu ei toteudu.

Tämä hallitus on puhunut siitä, miten kunnilta pitäisi saada tehtäviä pois. Keskusta esittää selvän vaihtoehdon siihen, miten saadaan niitä kuntien tehtäviä karsittua: siirretään omaishoidon tuki Kelalle. (Ben Zyskowicz: Paljonko se säästö oli tässä?) Sen sijaan, että hallitukselta olisi näitä kuntien tehtävien siirtoesityksiä tullut, päinvastoin, kun kuuntelimme tätä syksyn pakettia, siellä tuli neljä uutta tehtävää kunnille. Siellä siirretään selkeästi jo Kelan hallussa hyvin ollut lasten kotihoidon tuen järjestäminen siten, että kunnat yhä suuremmalta osalta joutuvat lastenhoidosta vastaamaan. On arvioitu, että tämä toisi kunnille 200—300 miljoonan lisäkustannuksen, kun kotihoidon tuelta siirrytään kunnalliseen päivähoitoon. Säästöjä kotihoidon leikkaukset eivät tuo, sillä kotihoidon tuki on 337 euroa kuussa ja lapsen hoito kunnan järjestämänä maksaa vähintään kolminkertaisesti, siis yli 1 000 euroa kuussa.

Oikeastaan täytyy sanoa, että — kun keskustalle perheiden valinnanvapaus on arvo, me luotamme perheiden kykyyn päättää omista asioistaan — ihmettelen, kun kokoomukselle ja sosialidemokraateille tämä surutta kotihoidon tuesta leikkaaminen kävi, miten kristillisdemokraatitkin suostuivat tähän. (Markku Rossi: Se on ihme!) Puolue on ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana päättämässä miljardien eurojen leikkauksista lapsiperheiden palveluihin ja jäädyttämässä lapsilisien indeksikorotukset.

Vielä kolmannen asian haluan ottaa esille, nimittäin me keskustassa emme hyväksy sitä, että keskittämispolitiikan seurauksena aina syrjäseudun väki kärsii. Olemme Kelan keskustalaisten valtuutettujen toimesta lähteneet taistoon matkakorvausten puolesta. On todella väärin, että omavastuuosuudet jatkuvasti nousevat, ja nytkin on ilmassa se, että omavastuuosuus nousisi 14,25 eurosta 20 euroon, ja kun tämä maksetaan mennen tullen sairaskyytimatkoilla, kyse on isosta asiasta pienituloiselle ihmiselle. (Erkki Virtanen: Minkälaisia esityksiä mahtaa tulla?) Jos näin kävisi, tämä olisi hurja lovi pienituloisten ihmisten lompakkoon. Ihmettelen, että eikö hallituksessa enää kukaan aja köyhän asiaa. Mielestäni edes vasemmistoliiton pitäisi tämä asia muistaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari viittasi siihen, että osana julkisen talouden, siis julkisen talouden, kestävyysvajeen taklaamista hallitus pyrkii vähentämään kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta säästämään kuntataloudessa pitkän pennin. Nyt edustaja Kalmari esitti esimerkkinä tällaisesta säästöstä sen, että omaishoidon tuki säädettäisiin Kelan tehtäväksi. Edustaja Kalmari, jos puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, johon kuuluvat sekä kunnat että valtio, niin tarkoittaako keskusta todellakin sitä, että nämä kunnissa tehtävät säästöt, joissa puhutaan jopa miljardista tai jopa kahdesta, keskustan mallissa toteutetaan siten, että vastaavat tehtävät ja vielä vähän till, niin kuin tässä omaishoidon asiassa, siirretään valtiolle? Näinkö keskusta tämän kestävyysvajeen pyrkisi hoitamaan: siirretään tehtävät kunnilta valtiolle ja todetaan, jippii, kunnissa tuli miljardien säästö?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kalmari varmaan ihan tarkalleen tietää kristillisdemokraattien kannan kotihoidon tukeen, perheiden valinnanvapauden puolustamiseen ja sen edistämiseen, ja uskoisin, että edustaja Kalmari kokeneena poliitikkona ymmärtää myöskin sen, että on hyvä, että hallituksessa edelleenkin on voimia ja mahdollisimman paljon voimia, jotka puolustavat kotihoidon tukea ja perheiden valinnanvapautta. Näin minä tämän tilanteen ymmärrän.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmarin hieman hurskastelevaan puheenvuoroon voi todeta ensinnäkin, että omaishoidon tuen lakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Siellä otetaan kantaa tähän siirtoon. Mutta kuten edustaja Zyskowicz sanoi, niin ei se minkäänlaista säästöä tuo tämän julkisen talouden kokonaisuuden sisällä. Kustannukset siirtyvät vain paikasta toiseen.

Sitten tästä köyhien puolustamisesta. Matkakorvaukset ovat suunnilleen ainoa, mitä tässä on etuuksista leikattu. Sekin tehtiin vain siksi, että saatiin vanhuspalvelulaki rahoitettua, ja nyt tämä esitys siitä, että sitä korotettaisiin uudestaan, on vain yksi ministeriön esitys siitä, miten voidaan toimia. Sitten aikanaan, kun se hallitukseen tulee, niin vasemmisto edelleenkin puolustaa kyllä siellä köyhän asiaa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy kyllä hämmästellä tämän edustaja Kalmarin puheenvuoroa. Haluan kuitenkin tarkentaa, tähän samaan asiaan, mihin muutkin ovat tarkentaneet, elikkä omaishoidon tukeen. Kysyisin keskustan näkökulmaa: Onko keskusta aidosti sitä mieltä, että omaishoito kokonaisuudessaan pitäisi siirtää valtiolle, niin palvelut kuin omaishoidon tukipalkkion maksaminen? Mitenkä valtio pystyy huolehtimaan kuntien tehtävistä siinä, mitenkä omaishoitajia voitaisiin aidosti tukea palveluiden kautta? Mikä se on tämä keskustan aito vaihtoehto omaishoidon tuelle?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on kannettu huolta muun muassa kotihoidon tuen yh- teydessä siitä, että se on tasa-arvoinen tämä uusi malli. Tässähän on oikeastaan samasta asiasta kysymys ja nimenomaan oikeasta tasa-arvosta, koska tällä hetkellähän kansalaiset ja kuntalaiset eivät ole eri kunnissa samanvertaisessa asemassa, ja tämä on tietysti yksi tämän omaishoidon tuen keskeisin asia. (Ben Zyskowicz: Semmoista se kunnallinen itsehallinto tuottaa, eri kunnissa erilaisia ratkaisuja!) Se, tuottaako se sitten jollekin säästöjä, on tietysti ihan toinen kysymys. Mutta jos halutaan kansalaiset saattaa tasavertaiseen asemaan, niin tällöin tietystikin yhtäläiset mallit koko maassa ovat oikeita, ja Kansaneläkelaitos sen pystyy laajalla verkostollaan toteuttamaan.

Herra puhemies! Minua myös pelottaa hieman se, että täällä hallituspuolueet mielellään käyvät monen toimivan organisaation kimppuun. Pitäkää näppinne ainakin Kelasta irti, koska Kelan monipuolinen, laaja verkosto palvelee nimenomaan iäkkäitä ihmisiä, niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat Kelan palveluita. Kelan verkosto toimii hyvin, ja tässä mielessä sitä tulee vaalia ja totta kai kehittää myös eteenpäin.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin ilman muuta katson tätä omaishoidon tuen palkkion siirtämistä Kelalle siitä näkökulmasta, että kyllä vihdoinkin Suomessa olisi aika saattaa omaishoitajat tässä mielessä tasavertaiseen asemaan. Nythän on täysin kunnasta riippuvaista se, (Ben Zyskowicz: Se on hirveätä, se kunnallinen itsehallinto!) miten omaishoitajia kohdellaan. Yhtenäiset kriteerit ja maksatuksen siirto Kelalle olisi erittäin iso askel tasa-arvon suuntaan. Mutta on ilman muuta, edustaja Kiljunen, selvää, että kyllä se on kuntien tehtävä järjestää näitä muita palveluita, joita omaishoitajillekin pitää kunnissa saada, ja monissa kunnissa onkin edetty näissä asioissa. Mutta tämä palkkion maksatuksen siirto: kaikki puolueet suurin piirtein ennen vaaleja olivat sitä mieltä, että tämä edistäisi omaishoitajien asemaa. Minä ihmettelen, miksi siitä nyt on tullut näin omituisen kummallinen asia. Peruspalveluministerikin sanoi, että tämä ei ole hyvä idea. Mieli on muuttunut nyt teillä hallituspuolueitten edustajilla, ja ihmettelen, miksi.

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä kokoomuksen ja edustaja Zyskowiczin kanta ja asenne tähän kysymykseen on kyllä todella ihmeellinen. Siis perussuomalaisten ja keskustan linja näyttää olevan tässä asiassa täysin sama. Nämä asiat siirretään Kelan maksettavaksi, jolloin määrärahat eivät kesken vuotta lopu ja kaikki kuntalaiset Hankoniemen kärjestä Utsjoen Nuorgamiin saakka saavat saman kohtelun näissä asioissa. Siis tämä on tasapuolisuuskysymys. Ja sitten yksityiskohtiin voimme puuttua vielä erikseen täällä eduskunnassa, kun saamme hallitukselta tänne vain lakiesityksen tästä muutoksesta. Toivottavasti tämä lakiesitys tulee mahdollisimman nopeasti ja myöskin kokoomus ja Zyskowicz ymmärtää, mistä tässä on kysymys.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Paloniemi tuossa kertoi, niin todellakin kyse on siitä, että maksatus tapahtuisi Kelan kautta. Toki muut palvelut sieltä kunnista järjestettäisiin. Keskusta on luomassa omaa vaihtoehtoaan siihen, miten kunnissa voitaisiin säästää, miten myös välittämisellä, vastuunkannolla, huolenpidolla voimme säästää. Itse asiassa sitä työtä hyvin paljon kunnissa tehdäänkin. Erityisesti sitä tehdään pienissä kunnissa, joissa varat ovat olleet tiukilla jo kauan. En siksi ymmärrä tätä kokoomuksen keskittämismallia, joka johtaa siihen, että yhteisöllisyyden voima katoaa ja ajatellaan niin, että kyllä julkiset palvelut -systeemi hoitaa kaiken, minun ei enää tarvitse.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettuselle ja muille totean, että en ottanut puheenvuorossani mitään kantaa siihen, tulisiko omaishoidon tuki maksatuksen osalta siirtää Kelan hoidettavaksi. Otin kantaa siihen, että edustaja Kalmari antoi ymmärtää, että tämä olisi sellainen hyvä keino, jolla tätä julkisen talouden kestävyysvajeen taklaamiseen kuuluvaa kuntien menojen vähentämistä voitaisiin ryhtyä toteuttamaan, ja osoitin puheenvuorossani sen, että jos keskustan kanta ja linja on se, että kuntien menoja säästetään miljardilla tai kahdella, niin kuin hallitus nyt on esittänyt, ja että se säästö tehdään niin, että vastaavat menot siirretään valtion maksettavaksi tai Kelan maksettavaksi, niin silloinhan julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta ei tapahdu mitään edistystä.

Mitä sitten tulee siihen, että eri kunnissa on erilaiset käytännöt: hyvät keskustalaiset, tällaista se kunnallinen itsehallinto tuottaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matkakorvaukset ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, ja niistä voitaisiin säästää monella tavalla ihan järkevästikin. Valitettavasti tässä toimintakertomuksessa on matkakorvauksia käsitelty kovin köykäisesti. Edelleen takseja ajaa esimerkiksi pitkien matkojen Pohjois-Karjalassa peräkkäin yksi asiakas taksissaan. Matkakorvausten määrä on kasvanut toki monestakin syystä, esimerkiksi väestön ikääntyminen tähän johtaa, mutta saan keskimäärin pari kertaa kuukaudessa asiakkailta, omaisilta tai terveydenhuollon henkilöstöltä ihmettelevän puhelinsoiton, jossa todella kysytään, että miten yhteiskunnassa on varaa tällaiseen niin sanottuun yksi henkilö taksissa -systeemiin.

Minä en usko, etteikö matkojen yhdistäminen olisi mahdollista saada kuntoon vähän tehokkaammin kuin se tällä hetkellä toimii, ja samalla voisi pohtia, olisiko mahdollista yhdistellä muitakin matkoja. Tiedän, että liikenneministeriössä on nyt kutsujoukkoliikenteen kehittäminen meneillään, ja ajattelen, että siitä voisi olla apua myöskin näihin Kelan matkoihin.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan uskomatonta, että Kansaneläkelaitoksen toimintakertomuksessa vakuutuslääkärien toimintaa voidaan kaikkien selkeyshankkeiden aikana kuvata näin: "Vakuutuslääkäri ei siten ratkaise hakemusta eikä hylkää hoitavan lääkärin lausuntoa, vaan toimii hakijan toimintakyvyn arvioinnin lääketieteellisenä asiantuntijana." Löytyy sivulta 13. Tuohan kaiken kiertelyn jälkeen nimenomaan tarkoittaa sitä, että vakuutuslääkäri hylkää hoitavan lääkärin lääketieteellisen asiantuntemuksen, ja se on tosi outoa lääketieteellisen asiantuntemuksen yhteentörmäämistä. Se alkaa olla outoa tässä maassa, jos 40 prosenttia kaikista hakemuksista hylätään eikä niiden pohjalla olevalle lääketieteelliselle asiantuntemukselle aseteta mitään painoa.

Onko vakuutuslääkäreiden lääketieteellinen asiantuntemus näin paljon parempi kuin muilla lääkäreillä, ja mistä näin suuren ilmiön aiheuttavat erot lääkäreiden pätevyydessä voivat johtua? Hakijoiden eli ihmisen näkökulmasta suuri hylkäysosuus tarkoittaa sitä, että maan tavaksi on kehittymässä se, että huonokuntoisille ihmisille sanotaan, että te vain kuvittelette olevanne sairaita, mutta ette te oikeasti sitä ole.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sitä mukaa kuin netin käyttö on yleistynyt, myös Kela on kehittänyt sähköisiä palveluita, ja Kelan nettisivujen ja sähköisten palveluiden käytettävyys on tällä hetkellä aidosti hyvä.

Kela-valtuuston jäsenenä olen todella iloinen näistä onnistuneista uudistuksista. Erityistä kiitosta on saanut Kelan Kerttu-palvelu, joka on löytänyt paikkansa erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Se on siis palvelu, jossa Kelan asiantuntijat vastaavat lapsiperheiden kysymyksiin työaikana, ja Kela-Kerttu löytyy sosiaalisesta mediasta ainakin Suomi24:lta ja Facebookista, ja kannustankin kaikkia katsomaan ja tutustumaan tähän palveluun.

Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin todeta, että olen huolissani palveluverkon karsimisesta. Kelan omaa palveluverkkoa korvaavat ja tukevat viranomaisten yhteiset palvelupisteet, joilla on tarkoitus turvata kohtuullinen asiointimatka palveluihin, kun palveluverkkoa karsitaan, ja näitä yhteispalvelupisteitä tuleekin jatkossa kehittää ja katsoa, että ne ovat kaikkien tasavertaisesti saavutettavissa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan näistä Kelan lääkäreistä ja ylipäätään vakuutusyhtiöitten lääkäreistä, niin haluaisin muistuttaa tässäkin salissa, että siellä on nytten menossa, jauhautumassa koneistossa, työntekijän eläkelain 40 §:n muuttaminen. Tämä pykälä puuttuu siihen, että Kelan lääkärit ja vakuutusyhtiöiden lääkärit ovat ainoita lääkäreitä tässä maassa, jotka voivat kirjoittaa lääkärintodistuksen ilman, että vakuuttavat sen kunnian ja omantuntonsa kautta — kaikki muut lääkärit joutuvat vakuuttamaan tämän lääkärintodistuksensa kunniansa ja omantuntonsa kautta — ja tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että jotta näin voitaisiin tehdä, niin potilas on pakko nähdä. Eli ennen kuin Kelan lääkäri tai vakuutusyhtiöiden lääkäri menee kirjoittamaan näitä sopimuksia, olisi ainakin syytä tavata potilas. Sen lisäksi on äärimmäisen tärkeää potilaan oikeusturvan tai työkyvyttömyyseläkkeelle hakevan henkilön oikeusturvan kannalta, että hänellä on oi-keus valittaa päätöksestä ja saada suullinen kuuleminen eli olla itse paikalla silloin, kun hänen asiaansa käsitellään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä on vielä useita pyydettyjä vastauspuheenvuoroja, mutta aika tulee meillä vastaan, joten emme voi jatkaa debattia emmekä myöskään tämän asian muuta käsittelyä.

Asian käsittely keskeytetään.