Täysistunnon pöytäkirja 79/2010 vp

PTK 79/2010 vp

79. KESKIVIIKKONA 8. SYYSKUUTA 2010 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

  jatkui

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä asia oli esillä silloin yömyöhällä 30.6., ja se siirrettiin sen takia tänne syksyn alkuun, jotta voidaan sitten käsitellä tätä hieman perusteellisemmin, ja jos jopa tulisi kannatuskin tähän asiaan.

Kysymyshän on suomalaisille vuosisatoja kuuluneesta vanhasta oikeudesta elikkä julkisista verotiedoista. Tähän saakka niiden kanssa on ollut jonkin verran ongelmia. 1990-luvun alussa tietosuojavaltuutettuna oli Anna-Riitta Wallin, ja silloin tapahtui se, että nämä tämmöiset erityiset veroluettelot pantiin pannaan. Kuitenkin toimittajat ovat pystyneet selaamaan näitä verotietoja, ja on myös syntynyt palveluja, joista ne on saatu tietää.

Nyt esitetään, ja tämä on nyt tässä ensimmäisessä käsittelyssä, että verotiedoista poistettaisiin henkilön kotikuntaa koskeva tieto ja sen sijaan olisi vaan maakuntaa koskeva tieto. Tämä kyllä hankaloittaa sananvapautta erittäin paljon elikkä tietojen saamista, millä lailla on yhteiskunnan tulonjako kehittynyt eri paikkakunnilla ja minkälainen on yhteiskunnan oikeudenmukaisuus verotuksessa. Niitä ei tämän uuden järjestelmän aikana saada millään selville. Näin sen takia, että esimerkiksi Kainuussa on Kemppaisia vaikka millä mitalla. Niitä on hirveän hankala yksilöidä, onko se Kemppainen Kajaanista vai onko se Suomussalmelta. Samoiten on Kyllösiäkin todennäköisesti aika lailla, ja on hyvin hankala tietää, kenestä on kysymys. Elikkä tässä kyllä joudutaan sen eteen, että tulee väärää tietoa, ja siitäkö sitten ihmiset riemastuvat.

Kysymys on muutamasta tuhannesta henkilöstä, jotka ovat saaneet niin sanotun turvaluokituksen. Tämä turvaluokituskin on annettu kahdella perusteella. Toiset ovat saaneet sen julkisuuslain mukaan, ja toiset ovat saaneet sen väestötietolain mukaan. Kun minä luin näitä järjestelmiä, niin minä en kyllä kyennyt erottamaan, mikä ero niissä on. Mutta joka tapauksessa meillä on veronmaksajia tässä tasavallassa varmasti neljä miljoonaa, ihan varmasti neljä miljoonaa. Nyt muutaman, 8 000—8 500 ihmisen takia joudutaan rikkomaan kansalaisten perusoikeutta elikkä tietojen saamista. Sananvapaus ei ole pelkästään sitä, että media julkaisee, vaan sananvapaus on myös sitä, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa, ja nyt vaarantuu tämä kansalaisten oikeus saada kunnollista tietoa.

Meidät kansanedustajat sieltä varmasti löydetään alta aikayksikön. Mutta kun tulee yleiseen tietoon se, että turvaluokituksella saa itsensä piiloon, niin näitä hakemuksia varmasti menee väestötietorekisteriin entistä enemmän. Siksi on ihan pakko, jos tämä jossain vaiheessa tulee voimaan, että on tietynlainen tarkastus siitä, että joku instanssi tarkastaa — no, olkoon vaikka tietosuojavaltuutettu, eihän sillä juuri muuta tekemistä ole — sen, että ne on tehty oikein eli että turvaluokituksen perustelut ovat oikeat.

Kun tämä järjestelmä laajenee, niin meillä on kohta puolet yhteiskunnan hyväosaisista tämän turvaluokituksen takana eikä ole minkään valtakunnan tietoa, miten tulonjako kehittyy ja onko verotus tehty oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Esitän edelleenkin, että tämä palautetaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn sen takia, että tässä on minun mielestäni tehty hyvin ratkaiseva ja radikaali virhe, kun tätä alun pitäen ei sinne lähetetty, koska, niin kuin minä aikaisemmin edellä sanoin, tässä on kysymys sananvapaudesta, kansalaisten oikeudesta saada tietoja ja median oikeudesta välittää niitä tietoja.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pikkasen tätä ed. Ukkolan puheenvuoroa kommentoin siltä osalta, että ensinnäkin kun näitä kieltoja haetaan, pääsääntöisesti kyseessä ovat henkilöt, joiden ammatti on sellainen, että he ovat saaneet tämän turvakiellon. Siellä on vartioita, poliiseja, valitettavan usein siellä on perheväkivallan uhreja ym. henkilöitä. Eli tämä ei missään nimessä ole julkisuuden henkilöitten suoja, ei missään nimessä.

Kun tässä viitataan perustuslailliseen syyhyn, niin täytyy ottaa huomioon, että perustuslakivaliokunta on useampaan otteeseen todennut sen, että toinen perusoikeus ja sen edistäminen mahdollistaa sen, että tähän voidaan mennä, ja kyllä kansalaisen turvallisuus on perusoikeus, joka tulee tässä tilanteessa olemaan ehdottomasti vahvempi.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en hyväksy tätä perustelua sen takia, että aivan hyvin, jos tästä tulee tällä tavalla laki, tämä johtaa siihen, että Nurmisten kaltaiset ihmiset hakevat jo varmuuden vuoksi itselleen tätä turvaluokitusta ilman mitään syytä, ilman että olisi todella jotain uhkaa esillä.

Toinen mahdollisuus, mitä te ette ole käsitellyt siellä, on, että otetaan ulos nämä, irti nämä turvaluokituksen saaneet ihmiset tästä koko veroluettelosta ja tehdään sitten sellainen rekisteri, vaikka koko maata koskeva. Tässä on vähän yli 8 000 ihmistä. Ei se nyt niin suuri asia ole, että Verohallinto ne erittelee pois tästä rekisteristä. Minun mielestäni tämä on käsittämätöntä, miten valtiovarainvaliokunnan verojaosto on ylipäätänsä tämmöisen lakiesityksen tuonut tänne, miten ylipäätänsä on tuotu koko lakiesitys tänne.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärsin sen kyllä, että tämän hallituksen esityksen kyllä olisi jo pitänyt tänne tulla apulaisoikeusasiamiehen jnp. toivomusten perusteella. Sellainen käytäntöhän täällä eduskunnassa on. Elikkä eduskunnan käsittelyyn tämä hallituksen esitys piti saatettaman jo tämän mietinnön perusteella. Minusta tämä on ihan selvä asia.

Enkä kannata tätä ed. Ukkolan menettelytapaehdotusta, mutta minä kiinnitän vaan yhteen asiaan huomiota. Tämä liittyy myöskin ed. Lintilän äsken käyttämään puheenvuoroon vähän toisella tavalla, se sama asia, sen takia, että valiokunnan kannanottojen toisella palstalla todetaan näin: "Turvakieltojen hakijoina ovat olleet tyypillisesti tiettyjen ammattiryhmien edustajat, kuten poliisit ja vanginvartijat, ja muutoin esimerkiksi perhe- tai muun väkivallan uhan alla olevat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet." Hyvä, että näin on, mutta jatkan sitten myöhemmin toisella puheenvuorolla tästä eteenpäin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia. Nyt halutaan poistaa julkisista tiedoista henkilön kotikuntaa koskeva tieto. Sen sijaan julkinen olisi tieto maakunnasta, jonka alueella verovelvollisen vuodenvaihteen kotikunta sijaitsee.

Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota maakuntien suuriin kokoeroihin Suomessa. Esimerkiksi haluan ottaa väestöennusteen 2011, kun Itä-Uudenmaan maakunta on liitetty Uudenmaan maakuntaan. Silloin Uudenmaan maakunnassa asuu 1,5 miljoonaa henkilöä ja heidän verotustietonsa ovat sitten yksissä kirjoissa ja kansissa. Vastaavasti Ahvenanmaa: siellä on 28 000 asukasta. Heidän tietonsa ovat sitten jatkossa yhdessä rekisterissä. Se ei varmaan tuota ongelmia sitten, kun näitä tietoja halutaan analysoida. Kainuun maakunnassa on runsaat 81 000 henkilöä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa 71 000 henkilöä. Eli meillä on hirveän suuria kokoeroja näissä maakunnissa, ja tässä olisi pitänyt nyt jotenkin huomioida ne ongelmat, joita tulee erityisesti Uudenmaan maakunnassa. Kun täällä on niin paljon näitä asukkaita, niin siinäpä on työtä toimittajilla, jos he ryhtyvät seulomaan tällaisesta massasta tiettyjä henkilöitä, heidän tulotietojaan.

Arvoisa puhemies! Suomen Journalistiliitto on antanut tähän hallituksen esitykseen lausunnon 14. päivä kesäkuuta 2010. Kyseisessä lausunnossa todetaan: "Verotietojen osalta kyse on paitsi viestintävälineiden oikeudesta kertoa olennaisia tietoja myös kansalaisten oikeudesta saada tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Kotikuntatietojen salaaminen kaikkien osalta on suhteettoman laaja siihen nähden, että pyritään turvaamaan suhteellisen pienen väestönosan eli turvakiellon asettaneiden henkilöiden oikeuksia. Suomen Journalistiliitto edustaa yli 15 000:ta ammattijournalistia. Liitto on aina kannattanut tietenkin hyvin suurta asiakirjojen julkisuutta ja läpinäkyvyyttä, ja tämä on koskenut myös verotustietoja. Suomessa verotus on yhteisvastuullista. Tässä mielessä on aivan olennaista tietää, mistä verotus koostuu ja mihin veroeurot käytetään. Journalistien ja mediayritysten osalta kyse ei ole uteliaisuudesta tai tirkistelyhalusta, vaan kansalaisten oikeusturvasta ja yhteiskunnan toimivuudesta. Verotietojen julkistaminen tehdään toimituksissa aina journalistisin perustein. Suomalaisessa yhteiskunnassa kansalaisten tulo-, omaisuus- ja verotietojen pitää olla mahdollisimman avoimesti tiedotusvälineiden käytettävissä. Nyt tehty lakiesitys rajoittaa verotietojen läpinäkyvyyttä. Jo nyt nimen, asuinkunnan ja syntymävuoden perusteella pystyy juuri ja juuri selvittämään yksilökohtaisia tulo- ja verotietoja. Jos kuntatieto poistetaan, piilotetaan myös kuntakohtaiset tuloerot, koska paikallinen media ei voi tehdä omia selvityksiään. Myös varakkaimpien suomalaisten tunnistaminen vaikeutuu ja muuttuu osin arpapeliksi, kun kotikuntatiedot piilotetaan." Hämmästelen suuresti kuinka tämmöinen lausunto on voitu sivuuttaa ja nyt hallituksen esitys ja siitä laadittu mietintö on saanut tämän viimeisen muotonsa.

Lisäksi Sanomalehtien Liitto on myös kesäkuussa antamassaan lausunnossa todennut, kuinka asuinpaikan salaaminen olisi pyrkimys rajoittaa tiedotusvälineiden perustuslaillista sananvapautta. Sanomalehtien Liitto pitää arveluttavana sitä, että kaikkien verotietojen salaamista hankaloitettaisiin turvakieltoihin vedoten. Tämä aiheuttaisi lisää työtä tiedotusvälineille ja lisäisi virheiden madollisuutta. Niin sanottujen verolistojen tekemisestä tuskin luovuttaisiin muutoksesta huolimatta.

Julkisuuslain mukaisia turvakieltoja on merkitty Verohallinnon tietojärjestelmään noin 50, ja väestötietolain mukaisia turvakieltoja oli viime vuoden syyskuun lopussa noin 8 300. Kaikkien verovelvollisten kotikunnan salaaminen olisi näin ollen ylimitoitettua ja julkisuuslain vastaista, sillä nämä tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ukkolan hyvin perusteltua esitystä. Kansalaisilla pitää olla oikeus tietää tuloerojen kasvusta yhteiskunnassamme ja myös meidän yhteiskuntamme eriarvoistumiskehityksestä.