Ilkka Kantola /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalainen väestötietojärjestelmä on
yksi maailman kehittyneimpiä. Jokaiselle syntyvälle
lapselle muodostetaan henkilörekisteriin tallennettava
identiteetti, joka muodostuu syntymäajasta ja henkilötunnuksen
loppuosasta. Rekisterin perusteella on helppo milloin tahansa antaa
kansalaiselle henkilökortti, jonka avulla hän
voi tarvittaessa todistaa, kuka hän on. Kun henkilötodistukseen
liitetään valokuva tai muu vielä varmemmin
yksilöllinen biometrinen tunniste, voidaan hyvin suurella
varmuudella osoittaa rekisteritietojen ja henkilön yhtäpitävyys.
Suomesta turvapaikanhakijoina kansainvälistä suojelua
etsivät ihmiset tulevat maahamme usein maista, joissa ei
tällaista henkilörekisterijärjestelmää ole.
Vaikka lähtömaassa jonkinlainen järjestelmä olisikin,
tilanne on usein se, että maasta on jouduttu lähtemään
sekavissa oloissa, sodan tai muun vakavan kriisin keskeltä.
Henkilöpaperit ovat saattaneet tuhoutua, tai niitä ei
ole ehtinyt ottaa mukaan. Tilanne lähtömaassa
voi olla edelleen niin kaoottinen, ettei sieltä löydy mitään
henkilötietojärjestelmää auttamaan
turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämisessä.
Turvapaikkamaan tehtäväksi tuleekin pyrkiä selvittämään
tulijan henkilöllisyys, mikäli tämä vain
on mahdollista. Jos henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään,
on turvapaikan hakijalle määriteltävä henkilöllisyys
sen perusteella, mikä saatavilla olevien tietojen valossa
hänen oman ilmoituksensa perusteella on todennäköisimmin oikea
henkilöllisyys.
Hallituksen esityksellä tähdätään
siihen, että oleskeluluvan hakija ja myönnetty
oleskelulupa voidaan luotettavalla tavalla liittää toisiinsa.
Kokemukset osoittavat, että henkilöiden identiteetin
osalta on tällä hetkellä horjuvuutta:
yksi ja sama ihminen voi esiintyä eri henkilöinä.
Henkilön liittäminen tiettyyn henkilötietoidentiteettiin pysyvästi
on siksi tarpeen. Ulkomaalaisrekisterin mukaan kaikista vuonna 2008
kansainvälistä suojelua hakeneista henkilöistä,
joita oli 4 035, 2 317 henkilön henkilöllisyyttä ei
ole pystytty varmistamaan. Eli aika iso prosentti, yli 50 prosenttia.
Vastaava luku vuodelta 2009 on 2 716 henkilöä.
Tällä esityksellä säädettäisiin
biometristen tunnisteiden käyttöön ottamisesta
oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä.
Biometrisenä tunnisteena olisivat valokuvan lisäksi
henkilön sormenjäljet, joita koskeva tieto tallennettaisiin oleskeluluvan
saaneen henkilön henkilökorttiin. Näin
voitaisiin varmistua siitä, että tietty oleskelulupa
on juuri tietyn yksilön oikeus ja etuus.
Hallituksen esityksessä todetaan: "Biometristen tunnisteiden
liittämisellä oleskelulupaan pyritään
estämään oleskelulupien väärinkäytöksiä luomalla
entistä luotettavampi yhteys oleskeluluvan ja sen haltijan
välille." Esitetyssä muutoksessa ei ole kyse suuresta
maahanmuuttopoliittisesta uudistuksesta. Silti sitä voi
pitää tärkeänä kehityksenä.
Biometristen tunnisteiden käyttöön ottaminen
lisää johdonmukaisuutta ja varmasti myös
oikeudenmukaisuutta oleskelulupakäytäntöihin
sekä hakijoiden että myöntäjien
puolelta.
Säädösmuutoksella toimeenpannaan
Euroopan unionin lainsäädäntöä.
Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään,
että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään
oleskelulupia korttimuodossa. Oleskelulupakortin teknisessä osassa
on oltava biometrisenä tunnisteena kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa.
Arvoisa puhemies! Biometristen tunnisteiden käyttöön
ottaminen ei tee oleskelulupakortista asiakirjaa, joka todistaisi
henkilön henkilöllisyyden. Hallituksen esityksessä todetaan:
"Oleskelulupa ei ole matkustusasiakirja eikä itsessään myöskään
henkilöllisyyttä osoittava asiakirja. Se on osoitus
kolmannen maan kansalaisen oikeudesta oleskella maassa. Henkilöllä on
matkustaessaan erillisen oleskelulupakortin lisäksi oltava voimassa
oleva matkustusasiakirja. Näiden asiakirjojen perusteella
ei voida aukottomasti katsoa henkilön henkilöllisyyden
olevan todennettu."
Nyt käsiteltävänä oleva
hallituksen esitys on mielestäni tarpeellinen. Tärkeintä on,
että samalla säädetään
siitä, mihin tarkoitukseen uutta rekisteriä voidaan
käyttää ja miten rekisterin tietoturvasta
huolehditaan.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Ulkomaisen tilapäistyövoiman
määrä Suomessa on noussut voimakkaasti
viimeisen vuosikymmenen aikana. Keikkatyöntekijöiden
määristä ei ole ollut luotettavia arvioita,
eikä heidän työpanoksensa ole tullut
mukaan taloustilastoihin. Erityisesti ongelma koskee rakennusalaa.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kotimaisen työvoiman
tarjonnan vähetessä joskus 2010-luvun loppuvuosina
enemmän työ- ja yritysperäistä maahanmuuttoa.
On kuitenkin tärkeätä erottaa pysyväisluonteisesti
Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ja täällä vain
väliaikaisesti työllistyvät keikkatyöläiset.
Suomessa on yli 150 000 ulkomaalaista. Pysyväisluonteista
työ- tai yritysperäistä maahanmuuttoa
on vähän. Asiantuntijoiden mukaan työperäinen
muutto on ollut vain noin 5—10 prosentin luokkaa maahanmuutosta. Useimmiten
Suomeen tullaan perhesyiden, paluumuuton — ruotsinsuomalaiset,
inkeriläiset jne. — tai pakolaisuuden vuoksi.
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään,
että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään
oleskelulupia korttimuodossa. Oleskelulupakortissa on biometrisinä tunnisteina
kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa. Myös unionin
kansalaisten perheenjäsenille myönnettävät
oleskelukortit ehdotetaan muutettavaksi unionin lainsäädännön
mukaisiksi sirullisiksi korteiksi. Pidän tätä erittäin
hyvänä järjestelmänä,
kunhan se koskee kaikkia oleskelulupaa hakevia ulkomaalaisia. On
tärkeätä, ettei yksikään maahan
väliaikaisesti tai pysyvästi muuttava ole ilman
biometrisiä tunnisteita ja sirua olevaa korttia.
Keskustelu päättyi.