Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Yllätys yllätys, aion jälleen
puhua muutaman sanan veroparatiisiasioista, kun ne ovat erittäin
akvarelleja tälläkin hetkellä.
Nyt pitää muistaa se, millä tavalla
kansainvälinen reaktio finanssikriisiin ensimmäisenä tuli julkisuuteen.
Kuka oli se ensimmäinen, joka reagoi siihen ilmiöön,
joka nyt siis kouristaa koko finanssimaailmaa maapallolla? Se oli
presidentti Sarkozyn reagointi, jossa hän sormella osoitti, että veroparatiisit
kuriin. Hän tunnisti, että siellä on
todellinen ongelma. Sitten siihen tilanteeseen kaivettiin esiin
vanhat Oecd-sopimusasiat, kahdenväliset sopimusasiat, että siirryttäisiin
tietojenvaihtoon Oecd-valtioiden kesken. Ajatus oli ihan hyvä,
mutta sitten astui erittäin voimakkaasti kuvaan valtapeli
ja sillä tavalla, että täytyykin ryhtyä rajoittamaan,
että kyllä saa pyytää sitten sitä tietoa
mutta pitää yksilöidä se tieto.
No, jos on pistetty se raha jemmaan muurin taakse, niin mistä sen
tietää kysyä, kun se on piilotettu sinne? Siis
yhtälö on lähes mahdoton.
Arvoisa puhemies! Tämä on mitalin yksi puoli.
Mitalin toinen puoli on se, millä tavalla Suomen eduskunta
on reagoinut tähän asiaan. Tästä tulee
ilman muuta jollekin opinnäyte tuonne oikeustieteelliseen
tiedekuntaan, jossa voi tilastoa tehdä senttimetrimitalla.
Nimittäin kun näitä sopimuksia täällä on
välillä viisi, välillä kuusi
ja milloin mitenkin, Suomi on tämmöinen tehtailija näitten
tiedonvaihtosopimusten kanssa veroparatiiseihin liittyen, niin nyt
on tekstiä jo kahdella palstalla oikein kunnolla. Joka
kerta, kun tulee uusi versio, aina keksii valiokuntaneuvos tai joku kansanedustaja
asianomaisessa jaostossa, että tämä juttu
ja tämä juttu otetaan nyt mukaan, ja nyt on hienoa
tässä mietinnössä se, että täällä todetaan,
että tietojenvaihto voisi tapahtua tulevaisuudessa automaattisesti.
Se on loistava edistysaskel siihen verrattuna, että se
siunattiin vaan aikoinaan. Mutta kun näitä tulee
varmasti joka ikinen viikko tästä eteenpäin
jouluun saakka ainakin, niin seuraavassa versiossa voisi olla, että tulee
saada automaattiseksi tämä järjestelmä.
Se on ihan muuta kuin se, että voisi olla jotakin.
Sitten, mikä on aivan uutta ja vallankumouksellista
suorastaan Suomen eduskunnalta, tänne on tullut seuraavan
laatuinen lausahdus: "Valiokunta pitää sen vuoksi
tärkeänä, että Suomi olisi asiassa
aktiivinen Oecd:ssä ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä."
No, tämähän on niin kuin että ruvettaisiin
jo vihdoinkin heräämään, ja
nyt on todella korkein aika herätä, koska nyt
tämä finanssikriisi näyttää ryhtyvän
eskaloitumaan ja veroparatiiseilla on siinä mitä huomattavin
merkitys.
Sitten, arvoisa puhemies, kolmas asia, joka on äärimmäisen
kiusallinen. Juuri nämä valtiot, minivaltiot,
jos näin voidaan sanoa, siis nämä veroparatiisisaaret,
joittenka kanssa me olemme olleet tekemässä näitä sopimuksia,
ovat ryhtyneet tekemään aivan uudenlaista kauppaa.
Ne ovat ryhtyneet myymään ääntänsä valaittensuojelukomissiossa
elikkä toisin sanoen liittyvät valaittensuojelukomissioon.
Nehän ovat saarivaltioita valtamerillä, huom.
huom. Sillä tavalla me kannatamme tätä valaitten
pyynnin vapaata sallimista tiettyä rahamäärää vastaan,
siis äänien kauppaa ja myyntiä. Minä en
tiedä, onko nyt kansainvälisessä hommassa
enää mitään moraalia missään.
Keskustelu päättyi.