Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2012. Käynnistimme tämän keskustelun viime viikon perjantaina, ja se aktivoitui hyvin vahvasti muun muassa omaishoitokeskusteluna. Siitäkin muutama sana, mutta haluan kuitenkin yleisesti todeta muutaman sanan ensinnäkin tästä toimintakertomuksesta viime vuodelta.

Toimintakertomuksen sisältöä on näitten tilastojen ja toimintojen osalta hyvin vahvasti viitoittanut kasvava työttömyys ja siitä aiheutuvat ihmisten perusturvaan liittyvät tarpeet. Eniten Kelan etuuksista kasvoivat työttömyysturvaetuudet 25,3 prosenttia ja yleinen asumistuki 9,7 prosenttia. Jo pelkästään näitten etuuksien tuomat lisätarpeet toimintoihin ovat aiheuttaneet sen, että henkilöstö osaltaan on joutunut toimimaan erittäin tiukoilla, mutta on selvinnyt niistä kuitenkin ansiokkaasti. Kelan hallitus on aina tarvittaessa tehnyt ratkaisuja siinä, että jos muun muassa työttömyysetuudet tai asumistuet eivät tule sovitussa ajassa asiakkaille, niin henkilöstöä siirretään näihin toimintoihin tai henkilöstöä palkataan myös lisää. Tältä osin Kela on pyrkinyt turvaamaan ihmisten perusturvan ja sitä kautta luonut turvaa ihmisten vaikeisiin tilanteisiin. 4,2 miljoonaa on saanut myös sairaanhoitokorvauksia, mikä kertoo siitä, että lähestulkoon kaikki suomalaiset ovat olleet sairaanhoitokorvauksien piirissä.

Kela on panostanut voimakkaasti asiakaspalveluihin, ja Kela on myös monessa mielessä edelläkävijä asiakaspalvelujen kehittämisessä. Kela seuraa vahvasti asiakkaiden palautetta siitä, miten palveluja tulisi kehittää ja miten asiakaspalvelu toimii. Voitaneen todeta, että itse olen ollut Kelan valtuutettuna nyt kuusi vuotta ja olen hämmästynyt siitä Kelan työntekijöitten vahvasta sitoutumisesta ja kehittämisen tahtotilasta, miten he haluavat tukea ja kehittää Kelan toimintaa ja asiakaspalveluja.

Muun muassa viime vuonna, 2012, asiakkaat antoivat Kelan asiakaspalveluista arvosanan 9,1. Elikkä voi sanoa, että kiitettävä arvosana asiakaspalvelusta on erittäin hyvä arvosana. Kuitenkin valitettavasti julkisuudessa meille tulee palautetta niistä palautteista, jotka nousevat populistisesti ihmisten tietoisuuteen median kautta. Kukin sellainen asiakastapaus tietenkin on valitettava, mutta meidän pitää huomioida se, että yleisesti, siihen työtehtävään ja haasteisiin nähden, mitä Kela toteuttaa, asiakaspalvelun arvosana on kuitenkin 9,1.

Asiakaspalvelua on kehitetty muun muassa siten, että verkkojen ja netin osuus on kasvanut huomattavasti. Me emme saa kuitenkaan tässä yhteydessä unohtaa niitä ihmisiä, joilla ei ole nettiä tai jotka eivät pysty käyttämään verkkoa asiakaspalvelussaan. Sen takia on ehdottoman tärkeää, että niin puhelinpalvelu kuin myös asiointi Kelan toimistoissa tai yhteispalvelupisteissä mahdollistuu kaikille ja jokainen ihminen on yhdenvertaisessa, tasa-arvoisessa asemassa Kelan palveluiden osalta riippumatta siitä, mitkä mahdollisuudet hänellä on saada palvelua. Tästä syystä, kun kehitetään verkko- ja nettipalveluita, jossa on kuitenkin se pääpaino tällä hetkellä, on ehdottoman tärkeätä, että näitä muita palvelumuotoja kehitetään rinnalla, jotta jokainen asiakas palvelunsa saa.

Kela myös toteuttaa erilaisia hankkeita, kehittämishankkeita, jotka tukevat ihmisten erilaisia elämäntilanteita. Yksi hanke on muun muassa selkeyshanke. Me olemme saaneet paljon palautetta siitä, että Kelan antamat päätökset ovat epäselviä, ja tästä syystä Kela on perustanut tämmöisen oman hankkeen, jonka tavoitteena nimenomaan on selkeyttää päätösten vaikuttavuutta ja ymmärrettävyyttä, sitä, että jokainen, joka Kelan päätöksen saa, ymmärtää, mitä niitten päätösten takana on ja mitä se päätös käytännössä tarkoittaa.

Toinen hanke, joka siellä on mennyt eteenpäin erittäin ansiokkaasti, joka on erittäin hyvä hanke, on Kyky-hanke. Tämän Kyky-hankkeen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa asiakaslähtöisesti ihmisten työ- ja toimintakykyä elikkä tuoda selkeys siitä, mikä on ihmisen kokonaisvaltainen tilanne, ja sitä kautta auttaa ihmisiä takaisin työmarkkinoille.

Toinen osa, joka liittyy tähän samaan asiaan, on sairaan ja vammaisen lapsen ja nuoren sekä aikuisen palveluprosessi. Tämän tavoitteena on esimerkiksi se, että jos perheeseen syntyy vammainen lapsi, niin Kela pystyy seuraamaan tämän lapsen palvelutarpeita ja sosiaaliturvatarpeita ja sitä kautta olemaan tämän lapsen rinnalla hänen elämänkaarensa ajan, ja kun selkeästi on nähtävissä, että lapsi tai perhe tarvitsee eri tukipalveluita, niin Kela on näissä mukana ja antaa ohjeistusta, neuvontaa ja ottaa yhteyttä perheeseen ja sitä kautta tukee perhettä tässä elämäntilanteessa.

Ehkä yksi isoimpia asioita, joita me olemme käsitelleet Kelan valtuutettujen kokouksissa, on työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminta. On ymmärrettävää, että kun ihmiset ovat saaneet kielteisen päätöksen asiasta — kun he eivät ole saaneet työkyvyttömyyseläkettä — niin suuri ongelma on ollut se, että nämä ihmiset ovat jääneet asiansa kanssa hyvin pitkälle yksin. Tästä syystä Kelan valtuutetut ovat halunneet kiinnittää erityistä huomiota ensinnäkin tähän prosessiin, miten se tulee toteuttaa, ja niihin ongelmakohtiin, joita tämän työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä on, mutta ennen kaikkea myös siihen, että jos ihminen saa kielteisen päätöksen tästä asiasta, niin tätä ihmistä ei saa jättää yksin, vaan hänellä täytyy olla palveluverkko tai tukiverkko siellä omalla paikkakunnallaan, joka sitten auttaa häntä tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Pari sanaa vielä omaishoidosta. Suhtaudun siihen monesti vähän liiankin tunteella.

Ensinnäkin minusta on erittäin hyvä, että omaishoidosta keskustellaan täällä eduskunnassa ja muualla, mutta se edellinen keskustelu, joka viime perjantaina oli, keskittyi hyvin voimakkaasti omaishoidon tukipalkkion maksatukseen, kun kyse on huomattavasti laajemmasta asiasta.

Nyt ministeriössä valmistellaan parasta aikaa kansallista omaishoidon ohjelmaa, ja minullakin on mahdollisuus olla tässä työryhmässä mukana liiton puheenjohtajana. Täytyy sanoa, että siellä arvioidaan koko omaishoidon kenttä hyvin syvällisesti ja laajasti, ja minulla on itselläni vahva usko siihen, että kun se ohjelma valmistuu, ja jos eduskunnalla on tahtoa, aitoa tahtoa siihen, että se lähdetään viemään eteenpäin laaja-alaisesti, niin meillä on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa siihen, että me saamme hyvän omaishoitolainsäädännön tulevaisuudessa.

Haluan kuitenkin vielä tuoda tämän Kela-kytkennän, joka tähän liittyy. Tässä työryhmässä on pohdittu kolmea eri vaihtoehtoa omaishoidon tukipalkkion maksatukseen, ensinnäkin että se säilyy nykyisellään elikkä kunta maksaa omaishoidon tukipalkkion. Toinen vaihtoehto on se, että kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta laajasti sekä tekee myös päätöksen omaishoidon tukipalkkion tasosta, mutta maksatus toteutetaan Kelan kautta, aivan kuten kotihoidon tukikin tällä hetkellä toteutuu. Kolmas vaihtoehto on se, että kunta tekee päätöksen omaishoidon tuesta kokonaisuudessaan ja tekee omaishoitoperheelle hoito- ja palvelusuunnitelman sekä päätöksen siitä, ja luodaan valtakuntaan sitten yhtenäiset kriteerit, joiden pohjalta Kela tulee tekemään päätöksen omaishoidon tukipalkkion tasosta, sekä myös maksaa sen, sekä myös valtio sitten maksaa sen, eikä kunta tule maksamaan tätä.

Tämän kolmannen vaihtoehdon ehkä kaikkein suurin ongelma on se, kun on vammainen pieni lapsi tai on mielenterveyskuntoutuja tai on ikääntynyt ihminen tai on liikenneonnettomuudessa vammautunut henkilö, kun nämä elämäntilanteet kaikilla ovat hyvin erilaisia, niin miten pystytään sitten omaishoitajan näkökulmasta nämä yhtenäiset kriteerit muodostamaan, jotta sitten se tukipalkkio olisi yhtenäinen ja jotta Kela pystyisi tekemään aidosti oikean päätöksen omaishoitajalle. Mutta uskon vahvasti, että me pääsemme yhteiseen hyvään ratkaisuun tältä osin ja tämä omaishoidon tukipalkkio tulee siirtymään ehkä vuonna jonakin Kelan maksettavaksi.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin myönteistä, että Kelan valtuutetut aktiivisesti seuraavat työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaa ja hylkäysmääriä. Hylkäysprosenttien nopea kasvu on todellinen tragedia työkyvyttömyyseläkeongelmissa kamppailevien kannalta.

Runsas vuosi sitten työeläkeyhtiöissä tehtiin vakuutuslääkäreiden haastattelututkimus. Siinä lääkärit eivät myöntäneet tietoisesti kiristäneensä työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisulinjaa taloudellisten ja poliittisten seikkojen paineessa. Mutta nyt tässä kertomuksessa Kelan tilastot kertovat aivan muuta. Vuosien 2010—2012 välillä Kelan hylkäysprosentti nousi 30,1 prosentista 36,3 prosenttiin, yli 6 prosenttiyksikköä. Työeläkejärjestelmän hylkäysratkaisut nousivat 22 prosentista 26 prosenttiin. Vuoden 2007 jälkeen Kelan hylkäysratkaisujen määrä on noussut yli 10 prosenttiyksikköä. Myös kuntoutuksen osalta toistuu tavallinen tarina: työkykyään menettäneen kuntoutukseen ryhdytään vasta, kun eläkehakemus on hylätty, jos silloinkaan.

Puhemies! Samaan aikaan, kun Suomen poliittinen eliitti vakuutti Heurekan auditoriossa toinen toistaan rakenteellisten uudistusten välttämättömyydestä, muun muassa eläkeiän korottamisesta, kokoontui Helsingissä Työterveyslaitoksen kansainvälinen konferenssi työurien jatkamisesta ja työhyvinvoinnista. Mediassa konferenssin monet tärkeät johtopäätökset eivät onnistuneet kiinnittymään hallitustason työurakeskusteluun — eikä ihme, sillä rakenteellisia uudistuksia ohjaavat taloudelliset ja poliittiset pakot. Eläkeiän korottamiseen tähtäävässä työurakeskustelussa ei ole tilaa tosiasioille työntekijän ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja työkyvyn heikkenemisestä, joista kansainvälinen konferenssi ja yli 200 tutkijaa ja asiantuntijaa lähes 30 maasta keskusteli kattaviin tutkimuksiin nojaten.

Puhemies! Suomessa mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tunnetusti työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpiä syitä. Työterveyslaitoksen seurantatutkimus, johon osallistui 30 000 miestä ja naista, sekä eurooppalainen kokoomatutkimus, joka käsitti 170 000 miehen ja naisen työkykyseurannan, päätyivät arvioihin, joiden mukaan työstressi, työn epävarmuus ja pitkään jatkunut liiallinen työkuormitus ovat vahvassa yhteydessä kohonneeseen sydäntaudin vaaraan, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja masennusriskiin.

Työterveyslaitoksen ja Lontoon yliopiston professori Mika Kivimäki arvosteli nykyistä, vallitsevaa työurakäsitystä, joka ottaa harvoin huomioon ikääntymiseen liittyvän normaalin fyysisen toimintakyvyn ja muistin heikentymisen, pitkäaikaiset sairaudet ja niin edelleen. Samanlaista, tämän professorin edustamaa humaania ja tieteellis-käytännöllistä viisautta tarvitaan, kun työuratavoitteita yhdistellään eläkepolitiikkaan. Se ei saa jäädä vain eläkeyhtiöiden intresseihin sitoutuneiden etujärjestöjohtajien ja poliitikkojen ymmärryksen varaan. Mihin vielä päädytään, kun tämä torso ja voittojen maksimoimista tavoitteleva työurakäsitys runnotaan tulevien eläkeratkaisujen pohjaksi? Sen takia pidän aivan välttämättömänä, että ikääntyvien työkyvyn arviointi irrotetaan eläkeyhtiöiden ja myös Kelan otteesta riippumattomille asiantuntijaelimille. Tämän suuntaisen hyvän aloitteen täällä viime viikolla esitteli edustaja Kettunen, ja tervehdin sitä tyydytyksellä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja, perussuomalaisten Pentti Kettunen, kiinnitti viime perjantaina kansanedustajien huomiota muun muassa kahteen tärkeään asiaan. Ensimmäinen oli omaishoitajan tuen siirtäminen Kelan maksettavaksi ja toinen liittyi työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaan.

Omaishoitajien tuen maksatuksen siirtäminen Kelalle olisi yksi tärkeimmistä sosiaalipoliittisista toimenpiteistä, johon istuvan sixpack-hallituksen tulisi ryhtyä. Tiukan hallitusohjelman sisältöä olisi toisin sanoen tarkistettava tältä osin.

Mielestäni on väärin, että kansalaiset eri puolilla Suomea ovat omaishoidon maksatuksen suhteen erilaisessa asemassa. Maksetaanhan Suomen kunnissa tukea, mutta maksettavan palkkion määrä vaihtelee, mikä eriarvoistaa tuen saajia. Samasta työstä samansuuruinen palkkio on minun ja perussuomalaisten palkkamielipide.

Omaishoitajat ovat oikeutetusti myös vaatineet, että tuki maksettaisiin heille verottomana. Tämä toive toteutuu, arvoisa puhemies, jos hallitus syventyy — ja hyväksyy — eduskunnalle 4.9. tänä vuonna tekemääni toimenpidealoitteeseen otsikolla Kunnallisvero progressiiviseksi. Tämän toimenpidealoitteen hyväksyminen edesauttaa paitsi omaishoitajia myöskin työttömiä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja monia muita kansalaisryhmiä.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat viime päivinä selvitelleet työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaa. Useimmat tässä salissa olevat kansanedustajat tuntevat ongelman. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä korostaa, ettei Kelan lääkäri myönnä tai hylkää etuutta, vaan päätöksen tekevät Kelan ratkaisuoikeudet saanut muu toimihenkilöstö. Hänen tai heidän ratkaisunsa sisältää kannanotot kaikkiin etuuden myöntämisedellytyksiin.

Ongelma on kuitenkin siinä, että Kelan käyttämät lääkärit ovat vakuutuslääketieteen asiantuntijoita, jotka arvioivat hakijan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutuksen ja hoidon tarvetta. Kelan lääkäri esittää vakuutuslääketieteellisen arvion siitä, täyttyvätkö etuuden myöntämisen edellytykset. Suurin ongelma on se, etteivät Kelan asiantuntijalääkärit näe potilasta lainkaan, vaan ratkaisu tehdään usein vastoin potilasta hoitaneen lääkärin asiantuntevaa lausuntoa. Tähän menettelyyn kaipaan minäkin muutosta.

Ministeri Paula Risikko on asettanut työryhmän pohtimaan edellä kertomiani asioita. Toivon, että työryhmä "näkee metsän puilta" ja päätyy kansalaisten kannalta järkevään esitykseen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutettujahan on 12 varsinaista ja 12 varasellaista, ja heidän tehtävänään on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa.

Toimintakertomuksen alussa on maininta sosiaaliturvan etuusmenoista, mitkä viime vuonna olivat runsaat 13 miljardia, ja lapsilisiä maksettiin viime vuonna runsaalle miljoonalle lapselle.

Kelan asiakaspalvelussa palvelut lisääntyvät internetpalveluun ja näin käyntimäärät ovat vähentyneet. Mutta on muistettava aina, että vielä on paljon sellaisia ryhmiä, joita tulee palvella niin sanotusti kasvotusten, ja palvelut on yleensäkin saatava kohtuullisen matkan etäisyydeltä, on se kohtuus sitten 10 kilometriä tai vaikkapa 40 kilometriä.

Valtuutetut ovat puuttuneet muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuaikoihin ja päätöksiin. Miten on mahdollista, ettei asiakasta hoitavalla lääkärillä ole paras arviointikyky, kun kyseessä on mahdollinen eläkkeellepääsy? Mistä tulee se viisaus eläkevakuutusyhtiöltä ja vakuutuslääkäriltä, kun he potilasta näkemättä arvioivat hänen kuntonsa? Tähän on saatava parannus, sillä hylkäysosuus kasvaa jatkuvasti, ja nyt se on kasvanut 30:stä lähes 38 prosenttiin.

Ihmisiä tuolla maakunnassa puhuttavat myös nämä taksimatkat, sillä matkakorvaukset ovat myös olleet sairausvakuutuksen nopeimmin kohonnut menoerä lääkekorvausten ohella. Osasyynä on tietysti palveluiden keskittyminen, ja matkakulut ovat kasvaneet. Tässäkin pitäisi ottaa maalaisjärki käyttöön: ei ole oikeastaan hyväksyttävää, että yksi matkustaja istuu taksissa ja toinen taksi ajaa perässä yhden matkustajansa kanssa, ja päämäärä on sama paikka. Johtavuutta tuntuisi tähänkin löytyvän näin tietokoneaikana.

Jos haluamme painottaa eriarvoisuuden poistamista, potilaiden omaisvastuuosuuksien korottaminen päinvastoin lisää sitä, sillä vanheneva ja köyhempi väestönosa sairastaa maassamme enemmän ja joutuu tietysti käyttämään matkoja enemmän.

Täällä on myös paljon puhuttu omaishoidosta, ja minäkin sanon muutaman sanan.

Arvoisa puhemies! Vakavasti pitäisi käydä keskustelu omaishoidon asiasta kokonansa, ei yksistään, että se siirretään Kelan kautta järjestettäväksi, niin kuin olemme myös puolueena vaatineet. Kelalla on tähän kyllä valmius, mutta poliittinen päätös puuttuu. Tällä toimenpiteellä turvattaisiin omaishoitajien tasavertainen kohtelu Suomen jokaisessa kunnassa, ja yleensäkin pitäisi ajatella, että omaishoidosta pitäisi tulla yksi todellinen vaihtoehto, ja näistä asioita tulisi kiihkottomasti nyt keskustella, kun tiedämme, että laitospaikkojen määrä vähentyy ja vanhusväestömme jatkuvasti kasvaa.

Tällä hetkellä on noin 40 000 omaishoitajaa. Pienimmät hoitopalkkiot ovat vajaa 400 euroa ja sitten korkeimmat noin runsaat tuhannen euroa, mutta niiden, jotka nämä tuhannen euroa saavat, hoitamat potilaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Toivottavasti kuuntelin hyvin tarkkaan edustaja Kiljusen näkemyksiä, että oltaisiin suunnittelemassa jotain radikaalia ja tosiaan, että meidän vanhuksemme saisivat mahdollisuuksien mukaan asua kodeissaan. Jos aina puhutaan rahasta, niin tämähän tulisi paljon huokeammaksi, koska heidät täytyy jossain hoitaa. Tiedämme jokainen, mitä laitospaikka kunnassamme maksaa ja mitä toisaalta on taas kotona tapahtuva tuki, ja kyllä monet vanhukset myös haluaisivat elämänsä ehtoopäivät kotonansa viettää, koska tiedämme, että se on inhimillinen vaihtoehto. Mutta toivottavasti tästä mennään sitten aimo askel eteenpäin.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kela tekee hyvää työtä suomalaisten sosiaaliturvan ydintoimijana. Kelaan ovat tyytyväisiä niin asiakkaat kuin työntekijätkin. Tätä ei sovi unohtaa.

Tämä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2012 on lyhyt läpileikkaus meidän valtuutettujen vuoden aikana kokouksissa käsittelemistä asioista. Sieltä kuitenkin on nähtävissä se, että Kela kehittää toimintaansa jatkuvasti. Siitä hyvänä esimerkkinä ovat Kohti uutta Kelaa -ohjelman hankkeet, joihin kaikki kansanedustajat voivat tämän toimintakertomuksen kautta myös tutustua. Esimerkiksi työkykyneuvojat ovat uusi toimintamalli, jonka avulla halutaan auttaa sairauspäivärahaa saavia asiakkaita. Pitkään poissa työstä olleet tarvitsevat tukea työhön palatakseen, ja juuri työkykyneuvojat antavat yksilöllistä tukea ja neuvontaa kuntoutustarpeen selvittämiseksi. Tällainen suunta on kansantaloudellisestikin ajateltuna hyvää toimintaa Kelalta mutta ennen kaikkea inhimillistä palvelua asiakkaalle.

Palvelujen hyvän laadun takaamisen kannalta erittäin tärkeä tekijä on myös palvelujen saatavuuden nopeus ja hakemusten käsittelyajat. Vuonna 2012 hakemusten käsittelyaikatavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin. Se, mikä meille kuitenkin näyttäytyy tilastollisena poikkeamana, on ihmisen arjessa äärimmäisen ikävää. Näinä aikoina kansalaisemme kärsivät esimerkiksi työttömyydestä. Työttömälle ei ole yhdentekevää, käsitelläänkö hänen hakemuksensa määräajassa. Hänelle se on elintärkeää. Kohtuullinen käsittelyaika tulee siis taata kaikille asiakkaille. Käsittelyajat kuitenkin vaihtelevat ympäri Suomea. Ikävä kyllä tämän johdosta kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden asuinpaikastaan riippuen. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi on tärkeää, että käsittelyaikojen tasoittamiseksi mahdollistetaan riittävät resurssit ympäri Suomea. Satakunnassa tulee olla oikeus saada palveluja yhtä nopeasti kuin Etelä-Pirkanmaalla.

Kelan internetpalveluilla on haluttu siirtää työn tekemisen painopistettä juuri varsinaiseen ratkaisutyöhön hakemusten vastaanoton ja kopiointityön sijaan. Kelan internetpalvelut ovatkin yhä enenevässä määrin kansalaisten käytössä, mutta vieläkin melko pieni osuus käyttää niitä. Vain 22,5 prosenttia kaikista hakemuksista tehtiin verkossa. Tässä työssä on siis edistytty, mutta työtä on edelleen tehtävä tietoisuuden ja osaamisen kasvattamiseksi.

Arvoisa puhemies! Haluaisin ennen kaikkea kiinnittää huomionne valtuutettujen esille nostamaan aiheeseen eli työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaan. Valtuutetut ovat useissa kokouksissa käsitelleet työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuksia ja vakuutuslääkäreiden roolia asiassa. Olemme vaatineet myös selvitystä hylättyjen hakemusten kasvavasta määrästä 2000-luvulla. Syyt tai niiden selitykset ovat olleet moninaisia, eikä yhtä yksittäistä asiaa ole osattu nostaa esille. Olemme myös halunneet selvityksiä vakuutuslääkäreiden roolista yleisesti. Useat kansanedustajat saavat jatkuvasti palautetta kansalaisilta päätöksistä, joissa jonkin etuuden hylkäysperusteena on käytetty vakuutuslääkärin lausuntoa ja hoitavan lääkärin lausunto on jäänyt huomiotta. Kela on toki vain yksi taho, jossa päätöksien tukena käytetään vakuutuslääkäreitä. Vakuutusyhtiöt toimivat asiassa isossa roolissa myös. Valtuutetut ovat kuitenkin halunneet selvittää vakuutuslääkärin toimintaperiaatteita ja roolia hakemuskäsittelyssä juuri Kelassa. Hakemusten hylkyprosentteja ja syitä seurataan valtuustossa myös jatkossa.

Kelan SDP:n valtuutetut — edustaja Kiljunen, edustaja Rajamäki ja itseni mukaan lukien — olemme kaikki olleet asiassa aktiivisia myös eduskunnassa ja esittäneet keskustelualoitetta asiasta. Kahteen kertaan tehtyyn keskustelualoitteeseen olemme kuitenkin aina saaneet kielteisen vastauksen. Siitä huolimatta jatkamme työtä muulla tavoin, jotta ihmiset voisivat kokea oikeudenmukaiseksi saamansa kohtelun heille elintärkeissä päätöksissä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunta kiinnittää laajemminkin erityistä huomiota etuuksien ratkaisutoimintaan, jossa päätökset tehdään keskeisesti vakuutuslääkärin lausuntoon nojautuen. Näkökulmana tulee olla kansalaisten oikeusturvan toteutuminen ja päätöksien perustuminen myös yleiseen oikeustajuun ja hyväksyttävyyteen.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Osasairauspäiväraha vähentää täyden työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Tämä tärkeä tulos ilmeni Kelan tutkimusosaston ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa seurannassa, kun osasairauspäivärahaa vuoden 2007 aikana saaneita ihmisiä verrattiin vastaavan pituisen ajan täyttä sairauspäivärahaa saaneisiin vakuutettuihin. Vuoden 2008 loppuun mennessä osasairauspäivärahaa saaneiden todellinen riski siirtyä ihan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle väheni 6 prosenttia, mikä on ihan hyvä tulos, todella myönteinen tulos, sillä valtaosa osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista jatkaa kuitenkin ansiotyössä osa-aikaisesti.

Työllisyysasteen nostamiseksi onkin nyt käytettävä ihan kaikki keinot. Vuosittain Suomessa noin 40 000 henkilöä on pitkittyneillä, yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla. Pitkältä sairauslomalta pitäisi voida palata töihin kuitenkin vaikkapa vain osa-aikaisesti, kun kunto kohenee. Tässähän tarvitaan tietysti tiivistä vuorovaikutusta työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän kesken, muuten työhön paluu osakuntoisena, vajaakuntoisena, ei onnistu.

Usein meillä unohdetaan, että osatyökyvytön on myös osatyökykyinen. Meillä on vallalla ajattelu, että ihminen on pääsääntöisesti vain joko sairas tai terve ilman välimuotoja. Osa-aikainen työskentely ehkäisisi kuitenkin poissaolon pitkittymistä ja helpottaisi töihin paluuta. Meidän olisikin mietittävä, miten aiotaan käyttää osatyökykyisten tarjoama työpanos. He olisivat sen halukkaita tarjoamaan.

Lääkäreiden mielestä jopa viidennes työkyvyttömyyseläkkeistä on vältettävissä oikea-aikaisella kuntoutuksella. Turhista työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuu kuitenkin vuodessa noin 600 miljoonan euron lasku.

Tämä Kelan tutkimuksen viesti kannustaa osasairauspäivärahan käyttöön ja asennemuutokseen osatyökykyisyyttä kohtaan. Kelan tutkimus onkin arvokasta ja tärkeää, ja tämän Kelan tutkimusosaston toiminta on turvattava jatkossakin. En pidä hyvänä sitä, että sitä yhdistettäisiin mihinkään muuhun tutkimuslaitokseen.

Puutun vielä tärkeään kysymykseen. Toki omaishoidosta on puhuttu täällä paljon, mutta sitä en voi omassakaan puheenvuorossani ohittaa. Pidän myöskin tärkeänä sitä, että omaishoitajille maksettava palkkio siirretään Kelan hoidettavaksi, koska nykyjärjestelmässä kuntien erilaiset käytännöt tekevät ihmisistä eri puolilla maata epätasa-arvoisia palvelujen ja palkkion suhteen. Yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit ja tuet takaisivat parhaiten sekä omaishoitajien että heidän hoidettaviensa yhdenvertaisuuden.

Myös vanhusten toiveita asuinpaikan suhteen on kunnioitettava. Myös tukipalvelut tulisi järjestää mahdollisimman pitkälle kotikunnassa, koska usein siellä on paras asiantuntemus oman alueen vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tilanteeseen sekä tietysti siellä tunnetaan parhaiten kunnassa olevat voimavarat ja ne tukipalvelut. Myös perhehoito olisi otettava aidoksi vaihtoehdoksi.

Omaishoidosta maksettava palkkio on myös muutettava verovapaaksi tai omaishoitajille olisi saatava verovähennys. Myös ne omaishoitajat, jotka eivät saa vielä tukea, on saatava omaishoidon tuen piiriin, ja heitä on yllättävän paljon.

Kaiken kaikkiaan asenteita ja lainsäädäntöä on muutettava. Omaishoitajat tekevät raskasta ja arvokasta työtä ja tarvitsevat tukea viranomaisilta, järjestöiltä, työpaikoilta ja läheisiltään. Myöskin työpaikoilla olisi saatava joustoa, jotta omaishoitajaksi voi ryhtyä myöskin työn ohella.

Omaishoito on inhimillinen ja myöskin yhteiskunnalle kaikista edullisin tapa järjestää vanhusten hoito, ja siksi pidin tärkeänä myöskin osaltani nämä asiat nostaa esiin.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että täällä on käytetty puheenvuoroja ennen kaikkea omaishoidon tuen puolesta, myös on puututtu näihin työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisumalliloihin. Ajattelin myös näistä kahdesta asiasta puhua, koska kun tuolla kentällä tapaamme kansalaisia, hyvin usein nämä kumpikin asia tulevat erittäin suuressa määrin esille.

Täytyy ihmetellä, että kun työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisuja käsitellään, hoitava lääkäri on antanut lausunnon, jossa se suosittaa, että potilas on siinä kunnossa, ettei ole enää työkykeneväinen, niin sitten Kelalla tehdään ratkaisu ja tyrmätään tämä eläke. Voidaan todeta vitsikkäästi, että mikä ero on Kelan lääkärillä ja valelääkärillä: se ero, että valelääkäri näkee potilaan, mutta Kelan lääkäri ei näe tätä. On hyvä, että Kelan valtuutetut ovat paneutuneet tähän asiaan ja käyneet keskustelun, ja toivotaan, että näihin ratkaisu löytyy nopeasti.

Toinen on tietysti sitten tämä omaishoidon tuen maksatus, että se siirrettäisiin Kelalle. Meillä perussuomalaisillahan se on ollut vaalibudjeteissa ja vaaliohjelmissakin, että tämä asia siirrettäisiin Kelalle, tämä maksatus. Ennen kaikkea tämä takaisi sen yhdenvertaisuuden koko valtakunnan alueella. Kun nyt mietitään, että se on kuntakohtaisesti ja kuntien erinäköisten kriteerien perusteena, niin siellä on erittäin paljon eriarvoisuutta, ja mietitään, miten tärkeää tehtävää nämä omaishoitajat tekevät tässä yhteiskunnassa. Siellä on kymmeniä tuhansia, jotka eivät saa mistään korvauksia, ja he tekevät sisäisellä lähimmäisen rakkaudella näitä asioita. Nyt kun tämä oikealla tavalla järjestellään, niin tällä saadaan myös kuntien taloutta jonkin verran tervehdytettyä, kun siirretään tämä maksatus Kelalle. Ja tietysti toisaalta, kun kestävyysvajeesta puhutaan, myös meidän laitoshoitopaikkoihin on kiinnitettävä huomiota, ja mikä tärkeintä, että ihminen, omainen saisi olla pitempään siellä kotona ja läheisen hoidettavana.