Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä 10 miljoonan ehdotettu siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tälle Cultura-säätiölle, jolla edistettäisiin suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun tukemista, sattuu kyllä erityisesti tuonne Kaakkois-Suomeen kuin nyrkki silmään ihan hyvin.

Meillähän on siellä jo tällä hetkellä suomalais-venäläinen koulu Imatralla, Joensuussa, Lappeenrannassa, ja hankkeessa on, että se saataisiin myöskin Kotkaan. Venäjä on meille turismin, kaupankäynnin kannalta erittäin tärkeä, ei pelkästään Kaakkois-Suomelle vaan koko Suomelle, ja se on kaiken kaikkiaan tärkeä kauppakumppani.

Kyllä minä toivon, että tämä säätiö antaa uutta potkua siihen, että me ymmärrämme paremmin venäläistä kulttuuria, ja erityisesti kun se on vaikea kieli, että me kannustamme lapsiamme ja nuoriamme opiskelemaan mahdollisimman niin sanotusti pienestä pitäen sen venäjän kielen. Tällä hetkellä nimittäin se meidän venäjän kieli ei ole sillä tasolla kuin tarvitsee olla, koska esimerkiksi kauppiaat hakevat syntyperältään venäläisiä myyjiksi johtuen siitä, että he tuntevat sen kulttuurin sieltä takaa ja se kieli on äidinkieli.

Eli kyllä minä odotan tältä lahjoitukselta paljon. Se laittaa ihan uuteen vaiheeseen suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun tuntemisen.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin eräs yleinen asia, joka koskee näitä lisätalousarvioita mutta myöskin varsinaista eduskunnan budjettia, on se, mistä olen tässäkin salissa muistaakseni puhunut mutta jonkun sanan myöskin lausunut valtiovarainvaliokunnassa. Se on se, että vaikka meidän lainsäädäntömme, työjärjestys sallii ja taitaa perustuslakikin sallia, että tässä talossa voidaan harrastaa niin sanottua nettobudjetointia, niin minusta tämä bruttobudjetointiperiaate olisi kuitenkin selkeämpi ainakin näin uuden kansanedustajan kannalta.

Toisin sanoen meille on kerrottu, että lisälainan tarpeemme on noin 9,1 miljardia, kun itse asiassa eduskunta taikka maamme hallitus ottaa lainaa 20 miljardia ja käyttää niistä 11 miljardia vanhojen lainojen lyhennykseen ja kuoletukseen ja siitä muodostuu se netto. Minä kuitenkin tykkäisin, että meille kerrottaisiin todelliset luvut.

Toinen on se, että olen yrittänyt selvittää muutaman kerran kysymällä valtiovarainvaliokunnassa, paljonko Suomen tasavalta esimerkiksi tänä vuonna investoi. Se ei selviä siitä paksusta budjettikirjasta. Toivoisin, että tähänkin saataisiin jonkunlainen yhteenveto.

Mutta, arvoisa puhemies, sitten asiaan. Edustaja Kärnä puhui erittäin lämpimästi äsken tästä Cultura-säätiön tukemisesta. Tässä nyt valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä perehdyin tähän asiaan tarkemmin. Pidän esitystä erittäin hyvänä. Tämän olen jossakin tilaisuudessa lausunut aiemminkin. Mutta pääluokka 29, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan, kohta 80, Taide ja kulttuuri: Täällä todetaan, että momentille myönnetään 10 miljoonaa euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen valtion lahjoitukseen Cultura-säätiölle valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston perustamiseksi.

Minä tietysti katsoin, mikä tämä Cultura-säätiö on. Se on aloittanut toimintansa tämän vuoden alussa. Cultura-säätiön tehtävänä on tukea Suomen venäjänkielisen väestön kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja myötävaikuttaa venäjänkielisen väestönosan kulttuurin kehittymiseen sekä muutoin kehittää kaksisuuntaista ja moninaista integraatiota. Lisäksi säätiön tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Karjala-lähtöisenä miehenä venäjää en kyllä kovinkaan montaa sanaa osaa. Tämä perustelukin säätiöllä on erinomainen asia.

Ja vielä, ymmärsinkö oikein, arvoisa puhemies, että tälle 10 miljoonan euron pääomalle on kaavailtu 3 prosentin tuottoa eli noin 300 000:aa euroa vuodessa, ja tästä hoitokuluihin käytetään maksimissaan 5 prosenttia eli 15 000 euroa. Minusta hoitokulujen määrä on erittäin edullinen ja tässä mielessä ihan sopiva.

Mutta se, mistä olen huolissani, arvoisa puhemies: Olen tainnut jossakin yhteydessä sanoakin sen entisenä tilintarkastajana, että kontrollin tämän rahan käytöstä tulee säilyä eduskunnalla, joko niin, että me saamme säätiölle oman eduskunnan nimeämän tilintarkastajan tai sitten hallitukseen eduskunnan edustajan. Tällöin kaikenlainen toiminta on rehtiä ja rehellistä.