Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee EU:n Venäjälle
asettamia pakotteita. Keskustan mielestä tässä kysymyksessä on toimittava
yhdessä EU-rintamassa ja Venäjän toimia
Ukrainassa ja Krimillä ei voi hyväksyä. Ne
ovat selkeästi kansainvälisten sopimusten vastaisia,
ja myös pakotteet olivat väistämätön askel.
Kaikkien ykköstavoitteen kuitenkin pitää olla
rauhan aikaansaaminen ja vuoropuhelun edistäminen.
Tämän viikon päätöksenteko
herätti monia kysymyksiä. Suomen hallitus ilmeisesti
teki töitä sen eteen, että Venäjän
vastaisten pakotteiden voimaantuloa saatiin lykättyä.
Hyvä niin. Lisäpakotteiden ajoitus olisi ollut
kovin huono, kun Ukrainan ja Venäjän välisen
tulitauon pitävyydestä on kantautunut kohtuullisen
hyviä tietoja. Venäjä on ilmeisesti vetänyt
joukkoja pois, ja rauhanponnisteluissa on edetty. Maltti olisi nyt
valttia.
Arvoisa pääministeri, EU on ilmeisesti tänään päättänyt
pakotteiden voimaantulosta. Todennäköisesti lähipäivinä on
tulossa Venäjän vastapakotteita. Herra pääministeri,
mikä on EU:n logiikka ajoittaa lisäpakotteiden
päätös juuri tähän hetkeen,
ja miten tämä jatkuva talouspakotteiden kierre
saadaan katkaistua?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin logiikka tässä tilanteessa
on lisätä painetta, että saamme aikaiseksi
1) tulitauon ja 2) pysyvän rauhansuunnitelman. Ehtoja tälle
tulitauolle ja rauhansuunnitelmalle on matkan varrella laadittu
monia. Ne ovat liittyneet aselepoon, ne ovat liittyneet joukkojen vetäytymiseen,
ne ovat liittyneet rajayhteistyöhön, panttivankien
luovuttamiseen ja niin edespäin, ja tässä vaiheessa
Euroopan unioni kollektiivisesti, yksimielisesti päätyi
siihen, että ehdot eivät ole vielä täyttyneet,
ylläpidetään painetta ja annetaan lisäpakotteita,
jotka kohdistuvat niihin neljään alueeseen, joihinka
myös aiemmat pakotteet kohdistuivat.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Tärkeintä pitää olla
nyt tilanteen rauhoittuminen, humanitäärisen avun
perille saanti sekä pysyvä rauha. Myös
kansallisella yhtenäisyydellä näissä ulko-
ja turvallisuuspolitiikan asioissa on meillekin suuri arvo. Loogisesti
ei kuitenkaan tunnu järkevältä, että EU
asettaisi pakotteet siinä tilanteessa, että tulitauko
nyt pitäisi ja rauhanprosessissa päästäisiin
eteenpäin. Se tuntuisi loogisemmalta siinä tilanteessa,
että siinä tulisi takapakkia. Arvoisa pääministeri,
miten Ukrainaan saadaan rauha? Mitä EU tekee diplomatian
ja vuoropuhelun aikaansaamiseksi Minskin sopimuksen mukaisesti?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Meidän kaikkien tavoitteena
on rauhoittaa tilanne erityisesti Itä-Ukrainassa, mutta
on aina hyvä palauttaa mieleen, mistä kaikki lähti
liikkeelle. Se lähti liikkeelle siitä, että Venäjä otti
haltuunsa toisen, suvereenin, itsenäisen valtion alueen
eli Krimin alueen, ja se on jatkunut myös siltä pohjalta,
että Itä-Ukrainassa ollaan jatkettu levottomuuksia
ja Venäjä ei ole pyrkinyt rauhanomaiseen ratkaisuun
tällä alueella. Nyt vuoropuhelu on alkanut, Minskin
keskustelut ovat vieneet sitä eteenpäin, tulitauossa
on tapahtunut edistymistä, mutta ei tarpeeksi. Eli nyt pyritään
ylläpitämään painetta taloudellisin
keinoin, jotta saamme aikaiseksi rauhanomaisen ratkaisun. Totta
kai me toivomme, että näin tulee käymään.
Diplomaattiset prosessit ovat usein monimutkaisia ja vaikeita, mutta
paineen ylläpitäminen rauhan saavuttamiseksi on
meille tällä hetkellä ainoa keino.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomella on ja voi olla vain yksi yhteinen
ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja, Suomen linja, jota me yhdessä — hallitus,
tasavallan presidentti ja eduskunta — noudatamme. Tämä ei
ole puoluepolitikoinnin eikä pisteiden keruun paikka.
Isänmaan ja Suomen turvallisuus liittyy laajasti Euroopan
turvallisuuteen. Tämä pakotepolitiikka on sinänsä tärkeätä.
Voiko pääministeri, vaitiolovelvollisuuden puitteissa,
hieman valottaa sitä, että Suomi ei todellakaan
toimi sillä tavalla, että me emme kantaisi huolta,
vaan jatkuvasti Suomi toimii sillä tavalla, että pakotteiden ja
vastapakotteiden haitat minimoidaan? Eikö olekin näin?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Näin on. Eli sehän
on ilman muuta selvää, että me toimimme
siten, että kun Euroopan unionin sisällä keskustellaan
pakotteista, me pyrimme siihen, että pakotteiden suorat
vaikutukset Suomen talouteen minimoidaan. Olen erittäin
kiitollinen siitä työstä, jonka meidän
virkamiehemme sekä Helsingissä että Brysselissä ovat tehneet
sen eteen, että tämä toinen rypäs
pakotteita, joka on tulossa, vaikuttaa ainoastaan vähän suoraan
meidän talouteemme. Me teemme kaikkemme sen eteen, että ne
vaikutukset minimoidaan meidän suuntaamme, ja teemme myös
kaikkemme sen eteen, että löydämme tähän
vaikeaan tilanteeseen rauhanomaisen ratkaisun. Se on ilman muuta
selvää, että Suomen hallitus ja Suomi
on tässä kysymyksessä yhtenäinen.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun Ukrainan kriisi kärjistyi ja
Venäjä ilmiselvästi oli vaikuttamassa
siihen, että näin kävi, oli johdonmukaista,
että EU ryhtyi pakotetoimiin, ja oli johdonmukaista, että Suomi
on siinä joukossa mukana. Kun tähän toimeen
ryhdyttiin, odotushan oli silloin se, että nämä pakotteet
johtaisivat siihen, että saadaan tulitauko aikaiseksi ja
rauhanprosessi liikkeelle. Tätä odotimme. Mitä on
tapahtunut? Ainakin jotkut tiedot kertovat siitä, että ainakin
jollakin tavalla pitävä tulitauko on saatu aikaan.
Ainakin jotkut tiedot kertovat, että Venäjä Porošenkon
itsensä kertomana näyttää vetävän
joukkojaan pois ja että joitain merkkejä myöskin
tämän rauhanprosessin käynnistymisestä on
saatu aikaan.
Arvoisa pääministeri, nyt kun sitten kuitenkin EU
ja näköjään Suomi mukana päätti
tiukentaa, jatkaa, laajentaa pakotteita, mitä ovat ne toimet, mitkä jäivät
tässä nyt sitten tulitauon osalta tai rauhanprosessin
käynnistymisen osalta puolitiehen niin, että siitä syystä piti
nyt nämä jatkopakotteet panna liikkeelle? Voisiko
pääministeri vähän selventää,
missä odotuksissamme petyimme, kun jouduimme näköjään
nyt näihin jatkotoimiin tarttumaan?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Ensimmäinen huomio liittyy suoraan
tulitaukoon. Tulitauko ei ole sataprosenttisesti pitänyt.
Itä-Ukrainassa kuolee edelleen sekä sotilaita
että siviilejä. Huomio numero kaksi: rajanylityspaikkoja
ei ole vieläkään luovutettu ukrainalaisille
viranomaisille. Eli tätäkään
taustaa vasten tulitauko ei ole pitänyt. Huomio numero kolme:
kidnapattuja vankeja ei ole kaikkia vielä tässä vaiheessa
vapautettu. Eli kokonaistilanne on johtanut siihen, että lisäpakotteiden
aikataulusta pidettiin kiinni.
Mutta olen kanssanne siitä samaa mieltä, että tilanne
ja aikataulu tässä kokonaisuudessa on herkkä.
Varmasti historiankirjat sitten osoittavat, olimmeko tässä pakotepäätöksessä oikeassa
vai
väärässä, mutta niiden tavoite
on luoda lisäpainetta, että tulitauko säilyisi
ja rauhansuunnitelma avautuisi.
Paula Lehtomäki /kesk:
Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on muutamaankin
kertaan todettu, viimeisen noin viikon aikana on rauhan kannalta
otettu ainakin yksi tai kaksi, ehkä useampiakin isompia
ja pienempiä askeleita. Tavoitteenamme on rauha, on syntynyt
tulitauko, joka ehkä jonkin verran vavisten mutta kuitenkin
pitää. Sen lisäksi Ukrainan presidentti
on todennut, että niitä joukkoja, jotka ovat luvatta
heidän maalleen tulleet, on mennyt takaisin sinne, mistä ovat
tulleetkin.
Herra pääministeri, jos te olisitte tässä nyt neuvottelujen
vastapuolena, mitä te ajattelisitte siitä, että kun
askeleita hyvään suuntaan otetaan, niin kumppanin
reaktio on se, että ei muuta kuin lisäsanktiot
voimaan? Millä tavalla nämä lisärangaistukset
juuri tässä tilanteessa palvelevat tätä rauhanprosessia,
miten te näette tämän asian? Mitä järkeä juuri
näiden myönteisten askeleiden tilanteessa on ottaa
askeleita tiukempaan suuntaan?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Minulla on kyllä varmasti
vilkas mielikuvitus, mutta en välttämättä haluaisi astua
presidentti Putinin tai presidentti Porošenkon asemaan
miettiäkseni tätä kokonaisuutta. Tosiasia
on se, että miettisin sitä varmasti kuitenkin
taloudellisesta näkökulmasta, minkä takia kannattaisi
jatkaa rauhanponnisteluja. Mikä on se paine, joka tulee
ulkopuolelta, mikä on se kansallinen hyöty siinä yksittäisessä tilanteessa?
Juuri tullut uutinen, jonka voin tässä avata,
on se, että Euroopan unionin sisällä Eurooppa-neuvoston
puheenjohtaja Herman Van Rompuy on antanut lausunnon, jossa todetaan,
että kolmen viikon sisällä näiden
pakotteiden voimaan astumisesta ulkosuhdepalvelu tekee tarkan analyysin siitä,
miten tulitaukoa ja rauhansuunnitelmaa on sovellettu, ja sen kolmen
viikon jälkeen syyskuun loppuun mennessä Euroopan
unioni arvioi tilanteen uudestaan. Minun toivomukseni on se, että siinä vaiheessa
voidaan purkaa pakotteita.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä mielestäni EU nyt
hiukan hätiköi näitten lisäpakotteiden
kanssa. Tämmöinen ajatus tulee, kun tulitauko
kuitenkin on, vaikka heiveröinenkin, pitänyt.
Eikö nyt pitäisi antaa vähän
positiivista signaalia Venäjän pyrkimyksille rauhoittaa tätä asiaa
ja ponnistaa mieluummin nyt rauhanneuvottelujen eteenpäin
saamiseksi? Tässä ollaan aikamoisessa pakotekierteessä,
ja minun tekee mieli nyt kysyä, miten te ajattelette, pääministeri,
että tästä vahvasta pakotekierteestä ylipäätään
päästään pois. Mikä on
exit-suunnitelma pakotekierteestä?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Taisin juuri äsken kertoa,
mikä se mahdollinen exit-strategia pakotekierteestä on.
Se on tulitauko ja se on rauhansuunnitelma, jota arvioidaan kolmen
viikon sisällä uudestaan. Tavoitteena näillä pakotteilla
on luoda lisäpainetta sille, että venäläiset
joukot todellakin vetäytyvät Itä-Ukrainasta.
Tavoitteena on se, että separatistit todellakin laskevat
aseensa. Tavoitteena on se, että rajanylityspaikat annetaan
ukrainalaisten huostaan, joille ne kansainvälisen lainkin
näkökulmasta kuuluvat.
Dialogia ylläpidetään jatkuvasti.
Jatkuvasti on kontakteja sekä suoraan Porošenkon
kanssa että sitten suoraan Putinin kanssa. Itse olen näiden viime
päivien aikana puhunut useita kertoja kollegoiden kanssa,
viimeksi viime iltana Saksan liittokanslerin kanssa, eli puhelindiplomatia
jatkuu.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! On edettävä yhdessä Euroopan
unionin kanssa, näin se varmasti on. Olemme EU:ssa juuri
niin vahvoja kuin meidän heikoin lenkkimme on, ja minun mielestäni
on järkevää, että me pyrimme
etenemään yhteisenä rintamana ja tekemään
ratkaisuja yhdessä koko EU:n kanssa. Rauhan pitää olla tavoite
ehdottomasti, sen eteen pitää tehdä kaikki
voitava, mutta jos tilanne tästä näiden
nyt voimaan tulevien pakotteiden jälkeen vielä pahenee,
niin kysymys on tietysti se, onko meillä vielä sitten
keinoja, joilla voimme toimia Venäjää vastaan
tai toimia tässä tilanteessa EU:n kanssa. Kysyisin
pääministeriltä: onko mietitty myös
sitä mahdollisuutta, että tämä heiveröinen
tulitauko ei pidä ja tilanne pahenee — mitä me
teemme seuraavaksi?
Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä loppuun näiden
vastapakotteiden vaikutuksesta Suomeen. (Puhemies koputtaa) Niistä on
puhuttu paljon. Miten ne neuvottelut ovat edenneet muun muassa Valion
(Puhemies: Aika on täynnä!) kohdalla… [Puhemies
antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tämän tyyppisissä konfliktitilanteissa
on erittäin vaikeata ennakoida, mihin suuntaan konflikti
etenee. Tällä hetkellä suunta, kuten
monet edustajat ovat tässä todenneet, on parempi,
huomattavasti parempi kuin mitä se oli kolme viikkoa sitten.
Minä toivon, että tilanne ei enää eskaloidu.
Haluan myös nostaa esille sen tosiasian, että yhtenäinen
Euroopan unioni, yhtenäinen EU-linja, on meidän
tukemme ja turvamme. Tässä huoneessa monet puhuvat
yleensä Euroopan unionista kolmannessa persoonassa: "EU
päätti jostain." Ei päättänyt,
vaan jokaisen päätöksen takana on suomalainen
virkamies, suomalainen ministeri ja suomalainen kansanedustaja.
Me olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että nämä pakotepäätökset
vaikuttavat mahdollisimman vähän meihin. Olemme
saaneet tästä hyvän neuvottelutuloksen.
On meidän sekä turvallisuuspoliittisessa että talousintressissä,
että me säilymme yhtenäisenä rintamana
Euroopan unionin kanssa tässä kysymyksessä.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Tässä viime viikolla jo keskustelimme
Ukrainan tilanteesta, ja päivänselvää on,
että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta
ja on ollut parempi puuttua tilanteeseen taloudellisin pakottein
kuin siten, että oltaisiin vielä lisää aseita
sinne laitettu. Mutta kuten tässä nyt on monessa
puheenvuorossa käynyt ilmi, niin tilannehan on menossa
parempaan päin. Sen lisäksi Suomi on diplomaattisesti
toiminut erinomaisesti, presidentti Niinistö on tavannut
presidentti Putinin, presidentti Porošenkon, ja siinä mielessä olemme
olleet aktiivisia. Mutta tällaisessa tilanteessa, että ollaan
menossa kohti rauhaa ja kohti sitä ratkaisua, jos siinä vielä pakotteita
lyödään lisää päälle,
se on vähän kuin jos pikku lapsi tekee niin kuin
käsketään ja sitten lyödään
sormille vielä viivoittimella. Tämähän
on aivan nurinkurista.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkoministeri Tuomioja
olisi halunnut, että Suomi olisi vastustanut näiden
pakotteiden voimaan astumista nyt. Ja, pääministeri,
kun sanoitte, että kolmen viikon kuluttua EU purkaa sen
päätöksen, (Puhemies koputtaa) niin eikö se
ole niin, että yksikin maa voi estää sen
päätöksen purkamisen, kun myös
sen purkamisen tulee olla yksimielinen?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ei ole reilua puhua
henkilön puolesta, joka ei ole täällä tänään
paikalla. Sen voin vain sanoa, että Suomen linja tässä kysymyksessä oli
alusta saakka kristallinkirkas, eli me tuimme pakotepäätöstä,
siitä oli täysi yksimielisyys EU-ministerivaliokunnassa.
Sen lisäksi olimme sitä mieltä, että aikataulu oli
haasteellinen. Tämä oli se kokonaisymmärrys,
mikä meillä hallituksella oli.
Mitä tulee EU:n juridiikkaan, niin päätös
näistä pakotteista on yksimielinen. Päätös
niiden purkamisesta on käänteisesti yksimielinen,
mikä tarkoittaa käytännössä sitä,
että kaikkien maiden pitää se hyväksyä.
Minä uskon, että jos ulkosuhdepalvelu pystyy todistettavasti
todentamaan, että tulitauko pysyy, niin pystymme höllentämään näitä pakotteita.
Minä todellakin toivon, että näin tapahtuu,
koska silloin nämä pakotteet olisivat olleet oikea-aikaisia
ja täyttäneet tehtävänsä.
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Olemme varmasti kaikki samaa mieltä,
että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta,
mutta tuon näkökulman, mitä ei ole julkisuudessa eikä myöskään
pääministerin puheessa todettu. Onko Ukrainassa
venäjänkielinen väestö tasavertaisessa
asemassa valtaväestön kanssa? Onko tavallisella
kansalla, maatuskoilla ja baabuskoilla, samat oikeudet sosiaali-
ja terveyshoitopalveluihin, perus- ja jatkokoulutukseen ja niin
edelleen, vai kokevatko he perustellusti olevansa syrjittyjä?
Eli kysyn pääministeriltä: mistä syystä syvä katkeruus
johtuu, ja mitä sille on tehtävissä?
Suomi on hoitanut vähemmistöjensä,
kuten suomenruotsalaisten, saamelaisten ja romanien, asiat hyvin.
Eikö Suomen rooli ole toimia välittäjänä ja
etsiä rakentavia ratkaisuja Ukrainan venäjänkielisen
ja muidenkin vähemmistöjen perusoikeuksien turvaamiseksi
ja tätä kautta kriisin ratkaisemiseksi?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Ehkä kaksi huomiota tuohon.
Ensimmäinen on se, että sanomattakin on selvää,
että Itä-Ukrainassa on vahva venäjänkielinen
vähemmistö, kun taas läntisellä puolella
on enemmän ukrainalaisia. Yksi osasyy varmasti siihenkin,
että tämä kriisi eskaloitui, oli se lainsäädäntö,
joka rakennettiin venäjänkielisyyttä vastaan
Ukrainassa. Se lainsäädäntö nyt
osana tätä 11—12-kohtaista tulitaukosopimusta
puretaan, ja minun mielestäni se on hyvä uutinen.
Toinen huomio on se, että en myöskään
pidä ajatuksena siitä, että yksi yksittäinen
valtio — olipa se mikä tahansa niistä 200
kansallisvaltiosta, jotka meillä on — sanoo ulos,
että omaan lakiinsa nojautuen he ovat valmiita suojelemaan oman
maan kansalaisia tai kielivähemmistöjä jossain
muussa maassa. Kyllä tämä maailma on niin
globaali ja kansainvälinen paikka, että jos sille
tielle lähdettäisiin, niin varmasti maailman rajat
menisivät uusiksi.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Haluan vain tuoda eduskunnalle julki
ja samalla kansalle, että tästä on olemassa
eduskunnassa laajan ja perusteellisen käsittelyn jälkeen
ulkoasiainvaliokunnassa yksimielinen päätös.
Vain kristillisdemokraatit, joilla ei ole edustusta tässä valiokunnassa,
eivät ole sitä voineet tehdä, mutta he
ovat sen hallituksessa tehneet, eli tässä asiassa
tosiasiallisesti kaikki puolueet, tasavallan presidentti, hallitus
ja eduskunta ovat olleet samaa mieltä. Onko näin?
(Naurua — Hälinää)
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Kyllä on! (Naurua) Ja haluan myös
hallituksen puolelta kiittää oppositiota ja itse
asiassa kaikkia hallituspuolueita siitä, että me
olemme pysyneet tässä vaikeassa kysymyksessä yhtenäisenä,
koska Ukrainan kriisi koskettaa meitä kaikkia tavalla tai
toisella. Se luo epävarmuutta, luo epävarmuuden
ja epävakauden tunnetta. Se luo myös taloudellista
epävarmuutta. Tätäkin taustaa vasten
on erittäin tärkeätä, että me
kansallisessa kansanedustuslaitoksessa pysymme yhtenäisenä tässä vaikeassa
kysymyksessä, ja minä olen erittäin kiitollinen
siitä tuesta, jonka olen saanut sekä ulkoasiainvaliokunnassa että suuressa
valiokunnassa tässä vaikeassa kysymyksessä.
Jouni Backman /sd:
Arvoisa puhemies! Kansallinen yhtenäisyys ulko- ja
turvallisuuspolitiikan linjauksissa on tärkeää,
ja siinä mielessä on hyvä, että olemme
yhtä mieltä tässä salissa näistä linjauksista.
Yhtenäisyys on tärkeää myös EU:n
ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, ja siinä pääministeri
kiinnitti huomiota mahdolliseen kolmen viikon päästä tapahtuvaan
arvioon tämän tilanteen osalta. Kun uskottavuuteen
kuuluu myös ennustettavuus menettelytapojen osalta, niin
haluaisin kysyä pääministeriltä vielä vähän tarkemmin:
mikä on se menettelytapa, jolla tuota arviota kolmen viikon
päästä tehdään, ja
mikä on siinä yhteydessä täällä Suomessa
eduskunnan ja tasavallan presidentin rooli tuossa harkinnassa?
Pääministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Tämän Eurooppa-neuvoston
puheenjohtajan julkilausuman mukaan menettely on kutakuinkin sellainen,
että arvion tekee ulkosuhdepalvelu, siis komissio, analyysin
pohjalta. Sen jälkeen päätöksentekomenettely
Euroopan unionin piirissä on perinteinen, eli kuten tuossa edustaja
Lapintielle äsken totesin, se tapahtuu käänteisessä järjestyksessä,
eli purkaminen vaatii yksimielisen päätöksen.
Ihan samoiten jos tilanne on huonontunut, se vaatii myös
lisäsanktioiden kohdalta yksimielisen päätöksen.
Sitten mitä tulee Suomen päätöksentekojärjestelmään,
niin me jatkamme aivan normaalilla tavalla perustuslain mukaisesti
eduskunnan kautta, ja totta kai EU-asioissa päävastuu
on valtioneuvostolla, mutta yhtä selvää on
se, että me teemme erittäin läheistä yhteistyötä ja
yhteistoimintaa tasavallan presidentin kanssa. Olen varmaan tämänkin
viikon aikana puhunut hänen kanssaan sellaiset 12—15
kertaa.