Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelemme siis alkoholin mielikuvamainonnasta, jota nimenomaan kohdennetaan lapsiin ja nuoriin elikkä alaikäisiin ihmisiin. Emme siis keskustele nyt mistä tahansa mainonnasta vaan nimenomaan alkoholin mielikuvamainonnasta.

Ja niille edustajille, jotka eivät ole täällä aiempina vuosina istuneet, on paikallaan varmasti kertoa historiaa tästä lakialoiteasiasta. Viime kaudellahan tein lakialoitteen, johon keräsin yli 100 nimeä, muistaakseni 106 nimeä oli tässä aloitteessa elikkä vahva eduskunnan enemmistö, ja sillä toiveella tätä lakialoitetta tietysti edistettiin, että se menisi käsittelyyn, ja niinhän se menikin. Tästä käsittelystä sitten kerron tässä puheessani nyt vähän lisää.

Mutta ensimmäiseksi, tällaiset järjestöt, jotka tekevät nuoriso- ja raittiustyötä, ovat mielestäni lausuneet nasevasti, missä mennään tässä mielikuvamainonnassa. He ovat todenneet omassa tiedotteessaan, että viivyttely alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisessä on kestänyt jo liian kauan, ja tämä pitää juuri paikkansa.

Arvoisa puhemies! Alkoholimainonta on herättänyt ärhäkkää keskustelua sekä viime että tällä hallituskaudella. Viime hallituskaudella enemmistö kansanedustajista, niin kuin tuossa äsken mainitsin, allekirjoitti aloitteen alkoholimainonnan rajoittamisesta. Asia ei edennyt kuitenkaan tuonaikaisen ministerin pöydältä alkoholiteollisuuden kiivaan vastustuksen ansiosta. Asian käsittely sai surkuhupaisia piirteitä. Valiokuntaa ohjastettiin ministeriöstä käsin asian käsittelyn aikana useaan otteeseen, ja se on perin harvinaista tässä talossa.

Vaalien läheisyydelläkin lakialoitteen esille tuomisen viipymistä perusteltiin. Sekin oli naurettava peruste, koska juuri ministerin toimesta asiaa vitkuteltiin niin, että käsittely venyi vaa-lien alle. Ministerin tuoma silloinen esitys ei olisi muuttanut tämän hetkistä vallitsevaa tilannetta mihinkään suuntaan. Lopulta tunteet kuumenivat siihen pisteeseen, että valiokunnassa jo asiantuntijavaiheeseen päässeellä lakialoitteellamme nakattiin harakoita, ja tämä tapahtui ministerien paimenkirjeen saattelemana.

Tällä vaalikaudella mainonnan rajoittamista on valmisteltu peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin johdolla. Hän ajaa tiukkaa lainsäädäntöä, ja hän oli muuten istumassa valiokunnassa viime kaudella, kun tätä asiaa käsiteltiin.

Mallin valmistelussa on otettu mallia Ranskasta. Siellä alkoholin niin sanottu mielikuvamainonta on ollut jo pitkään kiellettyjen listalla. Hallituksen lakiesitystä odotettiin jo keväällä ja yleisesti arvellaan, että kaksi hallituspuoluetta tällä hetkellä jarruttavat valmistelua, jolle muuten on laajasti tukea sekä hallituspuolueissa että oppositiossa. Myös kansalaisten enemmistö on rajoitusten kannalla, ja tämä perustuu useisiin tehtyihin kyselyihin, joita on toteutettu suomalaisten keskuudessa.

Kun lakialoitteemme on nyt päätetty ottaa käsittelyyn, haluamme vauhdittaa ja pönkätä valmistelevan ministerin työtä. Toivomme hänelle tässä taistelussaan uupumattomuutta ja voimia. Niitä hän varmasti tarvitsee. Ja nyt vaalitkin ovat tarpeellisen kaukana, joten niihinkään ei voi tällä kertaa vedota.

Vastakkain pitkään jatkuneessa kädenväännössä ovat olleet päihdehaittojen vähentäminen ja alkoholiteollisuuden intressit. Alkoholimainonnan vaikutuksista nuorten alkoholinkäyttöön on nykyään olemassa vahva, myös kansainvälinen tietopohja. Se on EU-tasoista. Alkoholimainonta sekä aikaistaa että lisää nuorten alkoholinkäyttöä. Mainonnan rajoittaminen onkin nousemassa vahvasti eurooppalaiseen keskusteluun keinona vähentää päihdehaittoja.

Mutta mitä tähän väliin sanoo suomalainen panimoteollisuus? Heidän viestinsä vuodelta 2006 ilmeisesti helmikuussa painetussa lehdessä on, että alkoholijuomien elämäntapamainonta on suomalaisen panimoteollisuuden elinehto. Ja kun tämän kuulemme, ei tarvitse ihmetellä, miksi panimoteollisuudella ja sen edustajilla on eduskunnassa myös niin suuret intressit.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöt kannattavat mielikuvamainonnan kieltoa, koska siinä alkoholin kulutuksesta annetaan myönteinen kuva. Alkoholin kanssa elämä olisi hauskempaa. Asialliset alkoholin tuotetiedot kertova informaatio on kuluttajan edun mukaista, ja se olisi mielestäni sallittava. Suomalaisnuorista suurin osa altistuu jatkuvalle alkoholimainonnalle elinympäristössään. Noin yhdeksän kymmenestä 13—17-vuotiaasta suomalaisnuoresta on havainnut alkoholimainontaa ja heistä yli 80 prosenttia parin viikon sisällä tai lähipäivinä. Tämä tutkimus perustuu vuoteen 2011, ja edelleen 2012 tulokset näyttävät ihan samanlaisia tuloksia.

Nuorten kaveripiirissä yleisimmin käytettävät alkoholituotteet, siis olut, siideri ja lonkero, ovat samoja, joiden mainontaa nuoret havaitsevat parhaiten. Alkoholimainontaa havaitaan useimmiten televisiossa, kaupoissa ja lehdissä. Noin puolet nuorista oli lisäksi havainnut alkoholia käsittelevää ulkomainontaa.

Toivon, että lakialoite saa valiokunnassa tällä kertaa asianmukaisen ja häiriintymättömän käsittelyn. Tämä lakialoite ei mullista maailmaa, mutta se on signaali Suomen kansan ajatusten mukaisen linjan kanssa. Haluamme yhdessä hallitumpaa elämää nuorisolle. On turhaa keskustella työurista, jos viittaamme kintaalla niihin ongelmiin, mihin lainsäädännöllä voimme vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Vielä pari tiivistelmää siis siitä, mitä tämä lakialoite sisältää. Tämä perustuu kieltoihin, ei sallivuuteen, ja miksi tämä periaate? Tämä periaate on tähän lakialoitteeseen otettu siksi, että kieltämällä on helpompi tehdä rajauksia ja sallimalla jotakin on helpompi kiertää tätä mielikuvamainontaa. Se on nähty kenttäelämässä, siis todellisuudessa, kun näitä mielikuvamainoksia on analysoitu asiantuntijoiden toimesta.

Tässä lakialoitteessa siis on rajoitteena, että miedon alkoholijuoman ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän juoman mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistämistoiminta on kielletty, paitsi jos tässä mainoksessa esitetään esimerkiksi tuote-, hinta- ja sisältötietoja. Toinen tärkeä asia on se, että mainonta on kiellettyä, jos se kohdistuu alaikäisiin tai muihin henkilöihin, joille alkoholijuomaa ei 16 §:n mukaan saa myydä, taikka jos siinä kuvataan tällaista henkilöä.

Lisäksi tähän lakialoitteeseen sisältyy aikaraja, jota ennen mainostamista ei saisi tehdä, siis tuo kello 23, ja, puhemies, tiivistettynä on siis kysymys siitä, että alkoholin mielikuvamainonnassa ei saa ilmiantaa sellaista tunnetta tai tunnetilaa, jonka seurauksena ja alkoholinkäytön seurauksena nuoren elämä muuttuisi jotenkin mukavammaksi tai miellyttävämmäksi, elikkä mielikuvat ovat ne, jotka vaikuttavat nuorisoon, kun alkoholia mainostetaan.

Ihan lopuksi, tiivistetysti, tässä lakialoitteessa kerrotaan siitä, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymät majoitus- ja ravitsemisalan vähittäismyynnin ammattijulkaisut ovat niitä, missä alkoholimainontaa voi harjoittaa, ja lisäksi alkoholijuomien anniskelupaikat jne.

Elikkä, arvoisa puhemies, tiivistetysti siis, nuoriin kohdistuva mielikuvamainonta on saatettava sellaisille raiteille, että sillä emme ainakaan anna nuorille signaalia, että alkoholinkäyttö olisi hyväksyttävää taikka sitä annettaisiin alaikäisille, lapsille ja nuorille.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kerola kävi varsin perusteellisesti ja ansiokkaasti läpi tämän lakialoitteen. Vielä ehkä täydennykseksi kerron, miksi tämä lakialoite jätettiin.

Se on siis sisällöltään käytännöllisesti katsoen sama kuin se, jota edustaja Kerola ja muut viime kauden edustajat täällä käsittelivät. Meillä oli vakaa ja vilpitön käsitys siitä, että tämän hallituksen toimesta ja peruspalveluministerin toimesta tämä asia olisi saatu hallituksen esityksenä käsittelyyn eduskuntaan normaalin käytännön mukaisesti. Miksi meillä oli tällainen käsitys? Siksi, koska se on hallitusohjelmaan kirjattu, siksi, koska laki on ollut lausunnoilla ja käytännöllisesti katsoen se on vain lähettämistä vaille valmis tänne eduskunnan käsittelyyn. Kuten olemme saaneet tiedotusvälineistä lukea, syy ei taida nyt olla tässä kohdin peruspalveluministerissä, miksi laki ei tänne asti ole edennyt.

Edustaja Kerola kävi läpi lakialoitteen, joten ehkä vielä täydennykseksi: Niin kuin näimme joulun alla, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuoda tämä asia eduskunnan käsittelyyn lakialoitteen kautta, koska lupauksista huolimatta ja siitä huolimatta, että hallituksen esitysten listoilla tämä esitys pyöri, niin kuin tänäkin keväänä, meillä ei ole vieläkään minkäänlaista varmuutta, että se tänne milloinkaan päätyisi. Olisi ollut toivottavaa, että tätä lakialoitetta ei olisi tarvinnut tehdä, ottaen huomioon, että tälle on vahva suomalaisten tuki. Tälle on kyselyiden perusteella eduskunnan enemmistön tuki. Ja mikä yllättävintä, kun itse nyt aiheeseen olen perehtynyt: Tätä asiaa on ajettu Suomessa nyt kohta kymmenen vuoden ajan. Ensimmäistä kertaa tämä on ollut hallituksen käsittelyssä jo vuonna 2005. Kyllä täytyy hämmästellä, mikä on niin vahva voima yhteiskunnassa, että päättäjien ja kansalaisten tahdosta huolimatta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja suojeluun keskittyvä laki ei milloinkaan päädy tänne hallituksen esityksenä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Asia on juuri näin, että hallitukset ovat vaihtuneet ja tämä laki on vain jäänyt säätämättä. Olen yksi niistä 106 edustajasta, jotka viime kaudella allekirjoittivat edustaja Kerolan aloitteen, ja olen edelleen tämän aloitteen takana. Pidän hyvänä, että se on nyt jätetty, ja toivon, että tässä tällä kaudella päästäisiin eteenpäin.

Suomalaisten alkoholinkäyttö on ylipäätään erittäin runsasta, se on lisääntynyt. Meidän perinteisen perjantaipullon, josta myös pohjoismaista juomatapaa nimenä käytetään, rinnalle on tullut keskieurooppalainen lasi viiniä silloin, toinen tällöin. Jokapäiväinen tissuttelu ja kokonaismäärä kasvavat koko ajan.

Ongelmat lisääntyvät, voidaan puhua jo kansanterveydellisestä — jos ei ole jo pitkään voitu puhua kansanterveydellisestä — ja varmasti ajan myötä kansantaloudellisesta ongelmasta, jollei siitäkin voida jo tässä kohtaa puhua. Erityisen surullista on seurata raskaana olevia äitejä, jotka tuhoavat samalla kovalla juomisella sikiön mahdollisuudet elämässä.

Tämä aloite kuitenkin nyt kohdentuu mielikuvamainontaan, mainontaan, joka kohdentuu nuoriin ihmisiin, henkilöihin, jotka ovat alttiita mainonnalle ihan tutkitusti. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, minkä takia meidän pitää hyväksyä tilanne, jossa alkoholipainotteinen elämäntapa markkinoidaan nuorille jotenkin hienompana, parempana elämäntapana ja samaan aikaan pyrimme ehkäisemään alkoholihaittoja. Se on jotenkin niin kaksinaismoralistista kuin on mahdollista.

Nyt on todella tärkeää edetä, ja hoputan hallitusta viemään tätä eteenpäin. Ihan hyvä, että tämä avaus tehtiin ja muistutettiin jälleen kerran, että tuntuu olevan isompia voimia täällä, jotka ovat esteenä, että hyvä laki saataisiin eteenpäin.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Osa maamme poliittisesta johdosta haluaisi tällä hetkellä kieltää alkoholimainonnan kokonaan. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan kannata tiukennuksia nykyiseen alkoholilainsäädäntöön. Alkoholin liikakäytöstä aiheutuvia kansanter-veydellisiä ja yhteiskuntataloudellisia ongelmia ei tule lainkaan vähätellä. On kuitenkin kokonaan toinen asia, ovatko esimerkiksi nämä suunnitellut kieltotoimenpiteet oikea keino puuttua ongelmiin.

Alkoholimainonnan kieltojen tarkastelu maailmalla osoittaa, että mainontakielloilla ei ole pystytty vähentämään ihmisten alkoholin kulutusta. Sitä paitsi alkoholimainontaa koskeva lainsäädäntö on Suomessa jo nykyisellään erittäin tiukka, mikä osaltaan karsii mainonnan ylilyönnit. EU-maista vain Ruotsissa ja Ranskassa alkoholimainonta on Suomea tiukemmin säänneltyä.

Alkoholimainonnan kielloilla pyritään vaikuttamaan erityisesti siihen, etteivät lapset ja nuoret altistuisi kyseiselle mainonnalle. Mainonnan kieltämisellä kotimaisessa mediassa ei pystyttäisi kuitenkaan poistamaan alkoholia heidän elämästään. Alkoholia nähdään joka tapauksessa edelleen kotona, kaupassa, internetissä, elokuvissa, tv-sarjoissa jne.

Loppujen lopuksi alkoholimainonnan kieltämisestä seuraisi ainoastaan kärsimystä suomalaiselle panimoteollisuudelle sekä muulle yritys- ja elinkeinoelämälle. Sen sijaan mainonnan kieltämisestä ei olisi hyötyä kenellekään.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa tulisi pyrkiä muuttamaan nykyistä humalahakuisuuteen perustuvaa alkoholi- ja juomakulttuuria kohtuukäytön kulttuurin suuntaan. Ensimmäinen askel muutoksen tiellä voisi olla se, että luopuisimme alkoholin liiallisesta demonisoinnista ja mystifioinnista ja siirtyisimme realismiin pohjautuvan valistuksen tielle. Suomalaisille lapsille ja nuorille olisi kerrottava rehellisesti sekä kouluissa että kotona, mitä hyötyjä ja haittoja alkoholista todellisuudessa on. Toisille ihmisille viinilasillisen nauttiminen voi olla hyvä tapa rentoutua, kun taas toisille alkoholi ei sovi välttämättä ollenkaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olin aloittamassa puheenvuoroni sillä, että täällä eduskunnan salissa on lähes yksimielisyys siitä, että alkoholin mielikuvamainontaa on valmius muuttaa. No, sana "lähes" ei tietysti poista sitä, että edelleen voin näin sanoa. Mutta tiedän ja tunnistan omasta eduskuntaryhmästänikin, että on henkilöitä, joitten mielestä lakialoite, jonka edustaja Kerola on eduskunnalle jättänyt, ei ole sellainen, jota tietä pitäisi edetä.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on asioita ja esityksiä, jotka etenevät, vaikkei niitä kukaan halua. Sitten meillä on asioita, joita halutaan, eduskunnan enemmistö haluaa niitä, mutta ne eivät etene. Täällä edustaja Kerola, edustaja Karhu puheenvuoroissaan viittasivat historiaan, historiaan siitä, miten pitkään me olemme yrittäneet eri hallituskokoonpanoilla muuttaa alkoholin mielikuvamainontaan liittyvää lainsäädäntöä.

Omaan henkilökohtaista kokemusta ajalta, jolloin yritettiin löytää sopu mallista, jolla lainsäädännöllä alkoholin mielikuvamainontaa rajoitetaan. Nyt seuraan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu. Valiokunnalle luvattiin hallitusohjelman mukaisesti valtiopäiville 2012 tuoda esitys alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamisesta. Tuota esitystä emme ole vieläkään saaneet. Siksi keskustan ryhmässä katsoimme, että on asian edistämiseksi tarpeen muistuttaa, että tämä kysymys, tämä asia, ei saa unohtua. Omalta osaltamme yritämme viestittää, että meiltä löytyy halua viedä asiaa siihen suuntaan, joka on tähän lakialoitteeseen kirjoitettu.

Alkoholiin, sen käyttöön voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla kahdesta näkökulmasta ja osaltaan myös kolmannella tavalla. Ensinnäkin alkoholin hinta ja alkoholin saatavuus ovat nämä isot kysymykset, joitten kautta me pystymme vaikuttamaan asioihin. Se kolmas on: niin on, miltä näyttää, niin on, millaisen mielikuvan haluamme asioista luoda. Tässä kohtaa on kyse siitä, mitä lainsäätäjä haluaa, millä tavalla me haluamme lähestyä kysymystä, millaisen viestin tämä yhteiskunta on halukas alkoholiin liittyen antamaan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa on vahvoja mielipiteitä, vahvoja näkemyksiä siitä, että minkäänlaisia uusia rajoituksia ei pitäisi tehdä, niin kuin täällä edellinen edustajakin puheenvuorossaan totesi. Kyllä minä ihmettelen sitä, että jos tämä olisi täysin merkityksetön asia, miksi mielipiteet ovat niin jyrkkiä ja vahvoja.

Tämän vaalikauden aikana, kun on kulkenut Mannerheimintietä — siitä on joitakin kuukausia, voi olla jo vuosikin aikaa — siellä oli alkoholiin liittyvää mainontaa, jossa tehtiin selväksi, että tässä talossa on edustajia, jotka eivät ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään. En sanasta sanaan sanamuotoa muista, mutta tehtiin täysin selväksi se, että me olemme ymmärtämättömiä: me päättäjät emme ymmärrä, mistä on kysymys. Meistä päättäjistä annettiin mielikuva tämän asian käsittelyn yhteydessä.

Toisekseen, vetoaminen siihen, että tällä romutettaisiin yksi elinkeinohaara, tulee seudulta, jolla sopimusperusteinen maltaan viljely on olennainen osa seudun aluetaloutta. Sillä on merkitystä, viljelläänkö ohraa ja miten tuo ohra mallastetaan. Minä tunnistan ne perusteet, mitkä elinkeinopoliittisesti tähän liittyvät.

Mutta kun toisella puolella ovat lapset ja nuoret, lapset ja nuoret tilanteessa, jossa sillä on merkitystä, miltä näyttää, millainen mielikuva halutaan luoda ja mitä asioita halutaan painottaa, kannatan sitä, että alkoholin mainonta jatkuu. Mutta missä muodossa sen tulee jatkua? Tuotetietoa sisältävänä mainontana, vain tuotetietoa sisältävänä mainontana. Jos se on tarpeen, jos se katsotaan välttämättömäksi, tämän lakiehdotuksen mukainen lainsäädäntö mahdollistaisi tämän. Sillä on merkitystä, miten meidän lapsemme ja nuoremme suhtautuvat ylipäätänsä yhteiskunnassa oleviin ilmiöihin ja asioihin, millaisten viestien varassa, millaisten näkemysten varassa ollaan.

Meillä on ongelma, joka on miljardikokoluokkaa. Jos me haluamme tuosta miljardimäärästä, jonka tällä hetkellä käytämme alkoholin haittojen hoitamiseen, noista euroista edes osan käyttää johonkin ihan muuhun, on pystyttävä löytämään niitä toimenpiteitä, joilla edistetään alkoholin kulutuksen vähentämistä.

Vahva tuki tälle esitykselle. Mutta kaikkein olennaisinta, arvoisa herra puhemies, on se, että keskustan eduskuntaryhmä odottaa, että hallitus peruspalveluministerin esittelystä tuo tänne alkoholin mielikuvamainontaa rajoittavan hallituksen esityksen. Tätä me odotamme, ja tämä laki-aloite on oiva keino aika ajoin tämän lähetekeskustelun jälkeenkin muistuttaa siitä, että tuo esitys ei saa jäädä odottamaan seuraavia vaaleja.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoista, että tässä salissa on muitakin mielipiteitä kuin vain yksituumaisia mielipiteitä, ja nyt viittaan tietenkin edustaja Immosen mielipiteeseen. Erittäin hyvä, että toitte näitä asioita esille. Näin on käynyt aina, että kun ollaan erimielisiä nimenomaan tästä mielikuvamainonnasta, niin ryhdytään puhumaan aikuisten maailmasta, mutta nyt meidän täytyy muistaa, että tämä lakialoite ja tämä asia tähtää nimenomaan lasten ja nuorten mielikuvamainontaan, ei kauttaaltaan ympäri ämpäriä. Siksi haluan edustaja Immoselta kysyä — jota en nyt täällä salissa kyllä näe — kun hän sanoo, että tästä ei olisi mitään hyötyä, esitän hänelle vastakysymyksen: mitä haittaa tästä mahtaa olla, jos mielikuvamainonta kiellettäisiin?

Kysyn samaan hengenvetoon sitä, että mitä ihmettä varten mainoksia on, jos on todettu, että niillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Mitä ihmettä varten on psykologeja, mielikuvamainonnan tekijöitä, niiden suunnittelijoita ja yleensä iso komppania mainoshenkilöitä, jos heillä ei ole tarkoituksena se, että joku tuote saataisiin kaupaksi? Vielä pahemman minusta tästä asiasta tekee se, että tämä mainostaminen kohdennetaan alaikäisiin lapsiin ja nuoriin. Silloin voi kysyä, kenellä on vastuu, onko edesvastuuta kenelläkään mistään asiasta. Toivon, että tässä ei ryhdytä moralisoimaan vaan nimenomaan katsotaan asiaperusteisesti sitä, ovatko lapset ja nuoret ne oikea kohde, joihin meidän täytyy kohdentaa alkoholin mielikuvamainontaa.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kerola osui kyllä naulan kantaan toteamalla sen suuren, ristiriitaisen paradoksin, että elinkeinoelämä, panimoteollisuus, ne tahot, jotka eivät tähän rajoitukseen myönteisesti suhtaudu, myös mainos- ja viestintäalan tietyt tahot, toteavat, että mitäs merkitystä tällä mainonnalla on, että ei sillä ole vaikutusta lasten ja nuorten suhtautumiseen ja käyttäytymiseen alkoholin kanssa. Jos tämä näin olisi, niin miksi ihmeessä sitten mainostettaisiin? Miksi yritykset tuhlaisivat miljooniaan siihen, että tuotteita mainostettaisiin, ellei sillä olisi myynnin edistämisen kannalta mitään merkitystä?

Edustaja Rehula aikaisemmassa puheenvuorossaan totesi, että alkoholipolitiikkaan vaikuttavat keskeisellä tavalla tuotteen hinta, tuotteen saatavuus ja kolmantena tekijänä sen mainonta. Emme ole yrittäneetkään keskustassa — siis me koko eduskuntaryhmä, joka tämän lakialoitteen allekirjoitti — väittää, että tällä mielikuvamainonnan rajoittamisella, vain tuotetietojen esittämisellä ja muulla tavoin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mielikuvamainonnan rajoittamisella jollain tavalla muutettaisiin koko suomalaisen alkoholipolitiikan suunta, ei tietenkään, mutta tämä on yksi osa sitä ja yksi askel sitä.

Siinä laajemmassa kuvassa sitten mukaan astuvat myös aikuiset ja jotenkin ympyrää sulkien näistä keskusteluista kysymyksemme työurasta, siitä, miten alkoholi on monelle syy työkyvyttömyyteen ja sairauspoissaoloihin, miten suuri sosiaalinen ja inhimillinen ongelma se on usealle perheelle, miten valtavat taloudelliset kustannukset yhteiskunnalle siitä koituvat suorina haittavaikutuksina, miljardiluokkaa. Nämä ovat isompia kysymyksiä, jotka koskevat koko alkoholipoliittista lainsäädännön uudistusta, joka niin ikään on hallitusohjelmaan kirjattu tämän mielikuvamainonnan tavoin.

Arvoisa puhemies! Näitä molempia esityksiä täällä eduskunnassa keskustan eduskuntaryhmä nyt kuumeisesti odottaa.