Ismo Soukola /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kunnia saada esitellä valtiopäivien ensimmäinen lakialoite. Tapahtukoon se arvolleen ansaitsemallaan paikalla.

Kuntien toiminnassa on enenevä merkitys sellaisilla osakeyhtiöillä ja muilla yhteisöillä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja joissa kunnalla on sellainen ratkaiseva määräysvalta, josta viittauksin kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ään säädetään kuntalain 16 a §:ssä, jonka mukaan tuollainen osakeyhtiö tai muu yhteisö, yhteisnimityksellä kunnan tytäryhteisö, kuuluu osana kuntakonserniin. Kuntakonserniin kuuluvien osakeyhtiöiden toiminnastahan kunnallisten päättäjien on ollut joskus hyvin vaikea saada ajantasaista tietoa. On katsottu, että osakeyhtiölaki estää toimittamasta yhtiön taloudellisesta tilanteesta tietoa esimerkiksi kuntien tarkastuslautakunnille.

Kuntakonserniin kuuluvalla tytäryhteisöllä on kuntalain muutoksessa säädetyn 70 §:n mukainen tiedonantovelvollisuus kunnanhallitusta kohtaan. Kunnanhallituksen oikeus tietojen saantiin on kyseisessä pykälässä ilmaistu jossain määrin rajoittavasti, nimittäin sanoilla "kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot". Sanamuoto viittaa lähinnä vain pääkohdittaisten tietojen antamiseen. Lainkohdasta ei liioin selvästi ilmene, kumpi taho, kunnanhallitus vai tytäryhteisö, erimielisyyden ilmetessä ratkaisee, mitkä tiedot ovat kyseisiä tarvittavia tietoja ja mitkä eivät. Käytännössä on esiintynyt epätietoisuutta esimerkiksi siitä, onko kunnanhallituksella oikeus saada kunnan tytäryhtiöltä kaikki yhtiön palkattujen johtohenkilöiden palkkaustiedot mahdollisine bonus-, eläke- ym. järjestelyineen.

Kunnan tarkastuslautakuntaan nähden ei tytäryhteisölle ole säädetty minkäänasteista kyselyjä koskevaa tiedonantovelvollisuutta. Tämä ilmenee vastakohtaispäätelmillä kuntalain 70 §:stä ja etenkin 74 §:stä, rajaahan kyseinen 74 § tiedonsaantioikeuden kohdistumaan vain kunnan viranomaisiin.

Arvoisa puhemies! Selostettu tiedonsaantia koskeva nykyinen asiantila ei ole kunnallisen demokratian ja hyvän kunnallisen hallinnon kannalta paras mahdollinen. Kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta koostuvat kuntavaalitulokseen perustuvalla tavalla demokraattisesti valituista luottamushenkilöistä, ja niillä on kunnan asioiden hoidossa ja hoidon kontrolloinnissa keskeinen asema. Jäävittömän kontrollin merkitystä korostavat ne intressikytköksistä johtuvat rajoitukset, jotka kuntalain 35 ja 71 §:ssä säädetään henkilöiden vaalikelpoisuudelle kunnanhallitukseen ja tarkastuslautakuntaan.

Edellä kerrotuista syistä on aiheellista täydentää ja selventää nykyistä sääntelyä kuntalaissa. Ensinnäkin on syytä uuden säännöksen myötä nostaa tarkastuslautakunta sellaiseksi elimeksi, jolla on tiedonsaantioikeus myös tytäryhteisöjen osalta ja vieläpä samassa laajuudessa kuin kunnanhallituksella. Toiseksi on kummankin elimen osalta syytä säätää tiedonsaantioikeus sillä tavoin laajaksi, että kysyvä instanssi, siis kunnanhallitus tai tarkastuslautakunta, määrää, mitä tietoja ja missä laajuudessa on annettava, ja tiedot on annettava viipymättä.

Arvoisa herra puhemies! Transparency International Suomi on tutkimuksessaan Korruptio Suomessa kritisoinut yhteiskunnan rakenteellista piilokorruptiota. Tällaista piilokorruptiota ja hyvä veli -järjestelmää on kuntien ja niiden toimintaan läheisesti liittyvien yhtiöiden toiminnasta vaikea havaita. Lakialoitteen tarkoitus on tehdä näiden kuntakonserniin kuuluvien osakeyhtiöiden hallinnointia läpinäkyvämmäksi ja poistaa tällä tavoin tilaisuuksia piilokorruptioon.

Huolimatta nyt esitetystä tiedonsaantioikeuden laajentamisesta ei ole tarpeen erikseen säätää muutoksia julkisuus- ja salassapitonormistoon. Niiden osalta tullaan edelleen toimeen sillä nykyisellä lainsäädännöllä, joka sääntelee liike- ja yrityssalaisuuksien suojaa sekä muuta tietosuojaa. On kuitenkin syytä todeta, että kuntakonserniin kuuluvan tytäryhteisön johdon palkka-, palkkaus- ja muut etuusjärjestelyt eivät ole liike- tai yrityssalaisuus, jollainen pitäisi kuntalaisilta salata.