Arvoisa herra puhemies! Pääministeri on korostanut, että mitä enemmän tehdään pidemmän aikavälin uudistuksia, joilla turvataan yhteiskuntamme rahoituspohja ja hyvinvointi, sitä vähemmän tarvitaan välittömiä leikkauksia ja verojen korotuksia. Esimerkkinä pitkän aikavälin uudistuksista: Olette moneen kertaan ottanut esille työurien pidentämisen. Pyysitte ennen joulua työmarkkinajärjestöiltä esityksiä eiliseen mennessä tästä työurien pidentämisestä. Nyt tiedämme sen, että tämähän oli täydellinen pannukakku, ette eilen saanut yhtäkään, ette ainuttakaan, esitystä työurien pidentämisestä. Kysynkin nyt teiltä, arvoisa pääministeri, mitä te vastuullisena pääministerinä aiotte tässä tilanteessa tehdä, sillä tekemättä ei voi jättää.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitokset siitä, että pidätte minua vastuullisena. (Naurua)

Me tuossa puoliväli-istunnossa ja erityisesti sitten kehysriihessä etsimme ratkaisuja kolmeen asiakokonaisuuteen, joista ensimmäinen on tietysti valtiontalouden budjettisopeutus, niin että voimme varmistua siitä, että velkaantumiskehitys käännetään laskuun. Mehän vuosi sitten teimme päätöksiä, mutta maali on liikkunut. Toiseksi etsimme ratkaisuja kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi eli uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Kolmanneksi etsimme niitä keinoja, jotka ovat puhtaasti hallituksen käsissä ja joilla kestävyysvajetta voitaisiin kuroa umpeen.

Mutta se on todella iso haaste edelleenkin. Työmarkkinajärjestöillä on edelleenkin tässä asiassa erittäin suuri vastuu, koska perinteisesti Suomessa työuriin liittyvistä asioista työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet ja päätyneet yhteisiin ratkaisuihin. Katsotaan nyt, mitä sieltä vielä on saatavissa ja onko joskus myöhemmin jotakin saatavissa, mutta olen samaa mieltä teidän kanssanne, että tekemättäkään ei voi olla.

Arvoisa puhemies! Niin, pääministeri, te ette tässä vastauksessanne pystynyt kertomaan yhtään konkreettista esitystä työurien pidentämiseksi. Todettakoon se, että tämä nykyinen eläkejärjestelmämme on kaiken kaikkiaan kyllä hieno joustavine eläkeikineen, siitä on tullut paljon kiitosta. Mutta sen ehkä huonoin puoli on se, että se ei ota riittävällä tavalla huomioon sitä tosiasiaa, että me suomalaiset olemme saavuttaneet sen, että me elämme entistä pidempään, ja tästähän tässä on kysymys, eli miten me pystymme turvaamaan tulevaisuuden hyvinvoinnin, meidän palvelut. Me keskustassa katsomme, että tarvitsemme lisää työtä, lisää työpaikkoja, nopeampaa valmistumista, parempaa, laadukkaampaa työelämää ja sitten ikääntyneiden työntekijöiden arvostusta työpaikoilla. Eli niistä aineksista tämä syntyisi. Mutta kysyn kyllä uudestaan teiltä, missä ovat ne teidän oma-aloitteiset toimenne. Eihän voi olla niin, että työurien pidentäminen olisi ainoastaan työmarkkinajärjestöjen asia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, kehysriiheen mennessä tai kehysriihessä etsimme ratkaisuja näihin; vielä meillä ei ole päätöksiä, mutta niitä päätöksiä tullaan tekemään. Ihan oikein sanoitte, ettei se yksin voi olla työmarkkinajärjestöjen käsissä, yhtä sun toista voidaan tehdä ilman työmarkkinajärjestöjäkin. Mutta kaiken kaikkiaan työmarkkinajärjestöjen rooliin kuuluu niin paljon semmoisia asioita, joilla on todella iso merkitys kestävyysvajeelle eli tosi iso merkitys sille, kuinka työurat pitenevät ja kuinka työssä jaksetaan pidempään. Eli heilläkin on vastuu, erittäin iso vastuu.

Olen ihan samaa mieltä kaikesta, mitä tuossa totesitte. Meillähän eläkejärjestelmä on sinänsä ihan hyvä, mutta siinä on semmoinen, että kun elinajat pitenevät, terveet elinvuodet lisääntyvät, niin nykyjärjestelmän mukaan eläke leikkautuu sen sijaan, että työurat pitenisivät. Se on kyllä haaste, se on ihan toimeentulohaaste, ja sitten toisaalta me tarvitsemme pidempiä työuria.

Arvoisa puhemies! Työ-urien jatkamiseksi pitää tehdä monia toimia, niin kuin pääministeri tuossa totesi.

Terveet elinvuodet edellyttävät sitä, että työssä ollaan pitempi pätkä. Tarvitaan toimia sinne työurien alkupäähän, koulutukseen, ennen kaikkea siihen keskelle, johtamiseen, mutta tarvitaan myöskin toimia työurien jatkamiseksi sieltä loppupäästä. Nyt työmarkkinajärjestöt ovat arvostelleet hallitusta siitä, että heille ulkoistettiin tämä tehtävä, mutta samaan aikaan kuitenkin toinen päähallituspuolue on ilmoittanut etukäteen, että tämä hallitus ei tule tekemään eläkeiän nostamisen päätöstä. Te olette ilmoittaneet, että jos ei sitä tehdä, niin sitten tulee veronkiristyksiä ja leikkauksia. Voisitteko vähän avata nyt, minkälaisia leikkauksia on tulossa, jos ei tätä ehdotusta tule?

Pääministeri Jyrki Katainen

Näistä asioista me teemme päätöksiä kehysriihen yhteydessä, ei meillä vielä ole päätöksiä tästä tehty. Sen tietysti kaikki tietävätkin, että kehysriihi on se paikka, jossa tämmöisiä isoja ratkaisuja tehdään.

Mutta semmoista kritiikkiä, että hallitus ulkoistaa päätöksentekoa työmarkkinajärjestöille, en hyväksy sen takia, että työmarkkinajärjestöt ovat perinteisesti Suomessa valmistelleet ja etsineet ratkaisuja vaikkapa nimenomaan eläkejärjestelmän kehittämiseen tai moneen muuhun työurakysymykseen. Eli se on perinteisesti näin ollut ja sieltä on aina tähän saakka tullut ratkaisuja. Eli sen takia heiltä on vaadittu ja pyydetty esityksiä, niitä ei valitettavasti ole saatu. Tämä ei ole pelkästään työmarkkinajärjestöjen kahdenvälinen kysymys, vaan he ovat vastuussa koko Suomelle siitä, miten paljon Suomessa on työpaikkoja ja miten pitkiä työuria tehdään.

Arvoisa herra puhemies! Eläke- ja työvuosien nostaminen on hyväksyttävä tavoite. Meillä on aika hyvä lainsäädäntö 63:sta 68:aan, joka kannustaa, ja se on hyvä puoli tätä. Mutta yleinen eläkeiän nostaminen ei auta, jos ihminen ei ole työkykyinen, ja tämä on se suuri ongelma: mitenkä ihmiset pysyvät työkykyisinä sekä fyysisesti että henkisesti. Tähän liittyy vielä sitten työpaikkakiusaamiset, ikärasismit, monet muut tällaiset inhimilliset ongelmat. Mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä, että nimenomaan tämä työssäjaksaminen etenkin mielenterveyspuolella paranee? Tässä yksi mittari on aina ikävällä tavalla hyvä: se, mikä osa nuorista pystyy asepalvelukseen, kertoo aika paljon tästä asiasta. (Puhemies koputtaa) Eli mitä hyvää aiotte tehdä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä haaste, minkä edustaja Soini kuvaili, on hyvin pitkälti luonteeltaan semmoinen, johon ei lainsäädännöllisiä vastauksia oikeastaan kovasti ole. Meillähän on totta kai terveydenhuoltoa ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään hyvin monella tavalla, nuorisotakuuajattelu otettu ja yritetään saada siis mahdollisimman monet nuoret kouluun ja koulunpenkiltä työelämään ja näin.

Mutta ehkä ne kaikkein suurimmat ja vaikuttavimmat vastaukset tähän tulevat sieltä työelämästä itsestään. Meillä on paljon yrityksiä, joissa on otettu vapaaehtoisesti, omaehtoisesti, esimerkiksi tämmöisille ikääntyneille, kokeneemmille työtekijöille erillisiä ohjelmia, joilla tuetaan terveyden edistämistä ja osoitetaan monella muulla tavalla sen kokeneemman työntekijän arvostusta, ja näissä työpaikoissa yleensä työurat ovat myös pidempiä.

Minä kannustaisinkin yrityksiä ja työelämää ylipäänsä katsomaan näitä parhaita käytäntöjä, koska sillä on tosi iso merkitys. Lainsäätäjä ei voi mennä sinne työpaikalle sisälle ja sanoa, että näin pitää toimia, vaan kyllä se tulee (Puhemies koputtaa) vapaaehtoisuuden kautta.

Arvoisa herra puhemies! Pari näkökulmaa tähän äärettömän tärkeään kysymykseen.

Kysyisin hallituksen linjan perään vielä uudestaan. Olen kysynyt sitä jo monta kertaa. Onko hallituksen linja pakottaa ihmiset jaksamaan työelämässä kategorisella eläkeiän nostamisella, vai olisiko se oikea keino kuitenkin panostaa sinne työpaikoille, työhyvinvointiin?

Ja toiseksi: Erityisesti kuntatasolla sairauspoissaolot ovat äärettömän kovia, ja tämä kuntauudistus tuskin helpottaa tätä tilannetta. Miten hallitus aikoo tukea kuntia ja niiden työntekijöitä tässä muutosaallossa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ketäänhän ei voi pakottaa jaksamaan. Meillä on samaan aikaan kuntia, joissa työelämä on kestävää ja joissa ihmiset jaksavat ja haluavat ja saavat tehdä terveenä ihan normaalimittaisia työuria, ja samaan aikaan on sitten kuntia, joissa se ei ole mahdollista. Aivan yhtä lailla yrityksissä on tavattomasti eroja. Tämä vain osoittaa sen, että niillä sosiaalisilla innovaatioilla — jos niitä nyt sillä nimellä kutsuu — mitä työpaikoilla tehdään, on mielettömän suuri merkitys. Eli lainsäädännöllä ei pystytä takaamaan fiksua käyttäytymistä tai järkevää toimintaa. Lainsäätäjä tekee tietysti sen, minkä pystyy, terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen, mutta kyllä ne käytännön muutokset tehdään siellä työpaikoilla. Kuntauudistuksella voi olla se merkitys, että meillä on vahvempia kuntia, joissa pystytään maksamaan ihmisille palkkaa ja palkkaamaan riittävä määrä henkilökuntaa, ettei työn alle sitten uuvuta.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, se on kyllä hyvä, että meillä on yhteinen näkemys siitä, että tässä maassa tarvitaan lisää työtä, tarvitaan työelämän kehittämistä, tarvitaan nopeampaa valmistumista opinnoista ja tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia eläkeasioissa.

Arvoisa pääministeri, teiltä kysyttiin aika suoraan, mitkä ovat ne teidän keinonne, joilla te tulevassa puolivälitarkistuksessanne teette päätöksiä. Kolmikantainen sopimusyhteiskunta on vahvimmillaan silloin, kun se pystyy sekä tuottamaan esityksiä että tekemään päätöksiä. Te vastasitte edustaja Vehviläisen kysymykseen, että "yhtä sun toista voidaan tehdä", ja sitten te vakuutitte edustajille Vehviläinen ja Sipilä, että te teette päätöksiä. Kertokaa 300 000 tv-katsojalle, lehteriyleisölle ja muille paikalla olijoille, mitä tuo "yhtä sun toista voidaan tehdä" ihan oikeasti tarkoittaa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin minä jo totesin, ne päätökset tehdään silloin kehysriihessä, eikä meillä niitä päätöksiä tällä hetkellä ole. Jokaisella päätöksellä on tietysti aina oma aikansa, ja kaikki tietävät, että se aika on 21.3., jolloin näitä päätöksiä tehdään. En minä lähde niitä nyt ennakoimaan, mitä ne ovat, koska hallituksella ei ole vielä valmista, mutta neuvotellaan ja etsitään yhdessä niitä keinoja.

Hallitus ei yksin pysty koko kestävyysvajetta umpeen kuromaan. Me tarvitsemme siihen myös työmarkkinajärjestöjä. Valitettavasti heidän vastauksensa oli se, että heillä ei ole ollut kykyä päättää asioista vielä. Mutta minä uskon, että jossakin vaiheessa heillä on, koska ei näitä asioita karkuun pääse.

Arvoisa puhemies! Siis jotta me saamme työuria pidemmäksi, me tarvitsemme työn määrän lisääntymistä ja lisäämistä, ja siihen ovat nimenomaan ne kasvun tehtävät, että saamme Suomen kasvuun, me saamme sitä työmäärää lisättyä. Mutta työuria pystytään lisäämään monestakin paikasta, ja olisin halunnut korostaa sitä, että meillä tällä hetkellä keskimäärin opiskelemaan pääsemisen vuosimäärä on 4,6. Se on aivan liian pitkä aika siihen, että nuori pääsee opiskelemaan. Siinä ikävaiheessa hukataan monta, monta kuukautta. Toisaalta sitten olisin myöskin kysynyt sitä, mitä ensinnäkin tämän eteen tehdään, että nuoret saadaan opiskelemaan. Takuukysymys on yksi, mutta se ei riitä. Myöskin tehdään saneerauksia vanhemmista ikäluokista. Mitä tänne voidaan tehdä, jotta se asenneilmapiiri muuttuu, että myös nämä 50 plus olisivat mielenkiintoisia työmarkkinoilla?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Opetusministeri saattaa olla halukas vastaamaan tähän nopeampaan opiskeluun pääsyyn. Se on totta, erittäin hyvä huomio. Meillä menee näissä välivuosissa monta arvokasta työvuotta. Sieltä saataisiin. Ne vuodet siellä nuorten päässä ovat aivan yhtä arvokkaita kuin sitten loppupään vuodet.

Ikääntyneempien tai kokeneempien työntekijöitten arvostuksesta: se on kyllä Suomessa tämmöinen henkinen heikkous, että meillä ei sitä kokemusta arvosteta. Täällä on nyt viime päivien aikana aika paljon tästäkin teemasta puhuttu. Hyvin yleinen tarina, mihin törmää tuolla toreilla ja kauppakeskuksissa, on se, että ihminen sanoo, että on tehnyt 35 vuotta työtä ja yritys joutui vaikeuksiin ja työpaikka loppui ja nyt kun on hakenut työtä, niin ei sitä suoraan sanota, mutta kyllä sen haastattelussa tuntee, että ikä on se ongelma. Tämä on henkinen vaiva Suomessa. Se on täysin anteeksiantamatonta. Sille ikärasismille pitää saada kerta kaikkiaan loppu. Lainsäädäntö ei todennäköisesti siihen hirveästi auta, mutta kun meillä tulee olemaan tiukkaa (Puhemies koputtaa) työvoiman riittävyydestä, minä uskon, että tämä jo itsestään tulee muuttamaan tilannetta.

Arvoisa herra puhemies! Välillä tulee aina sellainen ajatus mieleen, että tätä ongelmaa lähestytään vähän väärästä tulokulmasta, kun puhutaan mekaanisesta eläkeiän nostamisesta ja sen kautta saavutettavista tuloksista. Meillähän on hyvät tulokset edellisestä eläkeuudistuksesta. Se nosti eläköitymisikää enempi kuin mikään muu. Mutta nyt kannattaisi joskus miettiä myös sitä, mikä on tämä työnantajakuva. Arvoisat ministerit ja myös koko eduskunta, me olemme edustamassa melkoista työnantajaa, ja onko valtio tehnyt työnantajana kaiken sen, mitä se voi hyvään työnantajan rooliin hakea? Minä uskallan epäillä, että pikkusen on tekemistä ehkä meilläkin.

Toisaalta tässä salissa on myös valtava määrä kuntien valtuutettuja, jotka myös ovat työnantajan edustajia. Kannattaisiko meidän joskus käydä sitä keskustelua, herra pääministeri, myös siitä näkökulmasta, mikä on oikeasti tämä työnantajan rooli, ja kantaa myös vastuumme siitä tässä salissa? (Tuija Brax: Hyvä kysymys!)

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Ihan hyvä huomio. Valtiovarainministeri ei ole nyt täällä paikalla, mutta entisiltä ajoilta muistan sen, että kun valtiovarainministeriössä ollaan vastuussa valtiotyönantajuudesta noin niin kuin konsernitasolla, niin kyllä tällä saralla paljon on tehty. En väitä sitä, ettei valtiolla työnantajuudessa olisi ongelmia tai työelämässä olisi ongelmia tai voitaisi asioita tehdä paremmin, mutta minä uskaltaisin väittää, että valtio on Suomessa aika lailla edelläkävijöitten joukossa siinä, miten esimerkiksi muutostilanteisssa työntekijöitä tuetaan ja etsitään niitä uusia mahdollisuuksia. Eli valtio on kohtuullisen edistysmielinen ollut tässä, mutta en väitä sitä ollenkaan, ettei vielä tehtävää olisi.

Arvoisa puhemies! Hiljattain tiedotusvälineissä SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat kertoivat, että syksyllä jatketaan neuvotteluja näistä työurakysymyksistä. Täällä pääministeri totesi, että kehysriihessä tarvitaan päätökset työurakysymyksistä mutta myöskin talouden kasvuun liittyvistä kysymyksistä. Voiko tämä yhtälö siis käytännössäkään toimia, vai toimiiko hallitus sillä tavalla, että vielä kerran tämä pallo annetaan työmarkkinajärjestöille? Onhan se aika erikoinen tilanne, kun nyt tarvittaisiin nimenomaan päätöksiä, jämeriä päätöksiä, miten talouden kasvua vahvistetaan, miten työuria jatketaan ja miten saadaan vahvempi näkymä Suomen nousulle. Ette kai te voi jättää tätä kysymystä syksyksi odottelemaan ja sitä kautta epätietoisuuden varaan? Nyt on todella kriisitietoisuus hukassa, jos tätä kysymystä ei pystytä ratkaisemaan nopealla aikataululla.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos edustaja Rantakangas tarkoittaa sitä, että hallitus tekisi itse eläkeuudistuksen kuulematta työmarkkinajärjestöjä, niin sitä me emme varmaankaan tee. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet omasta neuvotteluaikataulustaan. Me tietysti olisimme toivoneet, että ne olisivat tuoneet erilaisia keinoja työurien pidentämiseen jo nyt kehysriiheen. Tämän hetken tieto on, että ne eivät sitä kykene tekemään, joten hallituksen pitää sitten etsiä muita keinoja kestävyysvajeen paikkaamiseen, ja sitä työtä kehysriihessä tullaan tekemään.

Arvoisa puhemies! Eläketurvakeskuksen tänään julkaiseman uutisen mukaan suomalaisten keskimääräinen eläkkeelläoloaika on pidentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana huimasti, mutta samaan aikaan myös työurat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pidentyneet useilla vuosilla. Näin siis tämän tänään julkaistun uutisen mukaan. Kun työurien pidentämistä pyritään tästä jatkamaan, niin sieltä työuran alkupuolesta pitäisi tietysti saada sitä pidennystä aikaan. Kysyisinkin, minkälaisia toimia hallituksen suunnitelmissa on tehdä sen eteen, että päätoiminen opiskelu olisi paremmin mahdollista, jotta opiskelu olisi tiiviimpää ja sitten valmistuminen ja siirtyminen työelämään tapahtuisivat nopeammin.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kysymys on se, miten päästään nopeimmin niihin haluttuihin opintoihin. Siinä jää välivuosia ja tarvitaan opinto-ohjausta ja tarvitaan sitä, että päästään nopeammin kiinni. Toinen seikka on, voitaisiinko opintojen aikana, erityisesti korkeakoulu-, yliopisto-opinnoissa, esimerkiksi lukukausia pidentää niin, että pystyttäisiin enemmän suorittamaan opintoja, ja myös saada joustavuutta niin, että yksittäisen kurssin väliin jääminen ei tarkoita, että seuraavan kerran vasta vuoden päästä voidaan suorittaa. Nämä ovat sellaisia pehmeitä keinoja, joilla aidosti saadaan nopeutettua.

Opintotuki tällä hetkellä ei tasoltaan ole semmoinen, että se mahdollistaa täysipäiväistä opiskelua kaikkien osalta, vaan aika moni joutuu käymään töissä, ja tässä taloudellisessa tilanteessa voi olla vaikea nostaa opintotuen tasoa. Mutta samaan aikaan on vaikea nähdä, että se, että heikennettäisiin tai lainapainotettaisiin opintotukea, erityisesti nopeuttaisi. Voi käydä juuri päinvastoin, että opiskelijat joutuvat käymään entistä enemmän töissä ja se opiskelu hidastuu entisestään. Näiden reunaehtojen ympärillä me yritämme löytää sellaista ratkaisua, jolla pystyttäisiin parantamaan opiskelumahdollisuuksia niin, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin.

Arvoisa puheenjohtaja! Jos eläkeikä ei nouse, niin köyhät varmasti kärsivät eniten, koska silloin emme pysty pitämään nykyisiä palveluita yllä. Sen vuoksi eläkeiän nostaminen on erittäin tärkeää. Mutta vaikka eläkeikä nousisi, niin se ei auta yhtään niitä nuoria, jotka tällä hetkellä jäävät työelämän ulkopuolelle sen vuoksi, että eivät valmistu peruskoulusta tai putoavat koulutusjärjestelmän ulkopuolelle toisella asteella. Mitä hallitus on tekemässä näiden nuorten hyväksi? On paljon puhuttu siitä, että saisimme tällä hallituskaudella käsittelyyn opiskelija- ja oppilashuoltolain, joka esimerkiksi parantaisi psykologipalveluiden saatavuutta oppilaitoksissa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Opiskelijahuoltolakiesitys on käytännössä valmis. Se on tällä hetkellä lausunnoilla, ja uskallan luvata, että tämä opiskelijahuoltolakiesitys tulee nyt keväällä, kevättalvella, eduskuntaan. Ja aivan niin kuin edustaja Alanko-Kahiluoto sanoi, se mahdollistaa merkittävän pa-nostuksen lasten ja nuorten terveydenhuollon ennaltaehkäisyyn ja sen parantamiseen.

Mitä tulee kysymyksen alkuosaan, niin hallitushan on tehnyt hartiavoimin töitä nyt sen suhteen, että nuoret pääsevät peruskoulun jälkeen opintojen pariin. Me olemme uusineet nyt tätä opiskelijavalintajärjestelmää niin, että se itse asiassa antaa merkittävästi paremman mahdollisuuden, itse asiassa takuun, siihen, että nuori pääsee joko lukioon, ammattikouluun tai sitten kymppiluokkiin tai vastaaviin, (Puhemies koputtaa) että nuoret eivät jää siinä vaiheessa hunningolle.