Arvoisa puhemies! Laajentaisin hieman tätä jo aloitettua keskustelua maahanmuuttajista. Kuluneella viikolla olemme saaneet lukea ja kuulla tiedotusvälineistä ennusteita maahanmuuttajien väestönosuuden huimasta kasvusta, ja Helsingin seudun vieraskielisen väestönosuuden arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelma lupaa vahvistaa maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään ja asettaa tavoitteeksi maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden puolittamisen. Nämä ovat erittäin kunnianhimoisia tavoitteita ja tärkeitä sellaisia. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta: millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo nämä tavoitteet saavuttaa nyt haastavina taloudellisina aikoina?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että meillä on nyt 190 000 ulkomaalaista. 2020 meillä on 330 000 ulkomaalaista Suomessa tällä kasvuvauhdilla. Näistä ulkomaalaisista nyt puolet asuu kolmessa pääkaupunkiseudun kaupungissa: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa. Tämä tavallaan keskittyy.

Syyt tulla tänne Suomeen ovat pääosin perheenyhdistäminen, opiskelu, työperusteinen maahanmuutto ja sitten humanitääriset syyt. Se on totta, että maahan muuttaneiden työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden, ja sen puolittaminen on haasteellinen tehtävä niin hallitukselle kuin kunnillekin.

Se, mitä me olemme nyt tehneet tässä asiassa, on, että me olemme lisänneet koulutuspaikkoja, työvoimapoliittista koulutusta maahanmuuttajille, koska se kotouttamisen juureva tapa on — niitä on vain kolme — kielitaito, koulutus ja työ. Näitä mahdollisuuksia meidän pitää tarjota maahanmuuttajille, nähdä näissä maahanmuuttajissa tämmöinen meidän yhteiskunnan vahvuus eikä mikään riski tulevaisuuden työelämässä. (Puhemies koputtaa)

Kehysriiheen me olemme tuomassa konkreettisia ehdotuksia siitä, että me voisimme tehdä tukevampaa kotouttamispolitiikkaa, perustaa kotouttamisen osaamiskeskuksen, joka tukee ja antaa palveluja myöskin tähän kotouttamistyöhön. (Puhemies koputtaa) Se on yksi konkreettinen esimerkki.

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen jo nostikin esiin kielitaidon tärkeyden, ja kuten kaikki tiedämme, kielitaito on avainasemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa yhteiskuntaamme.

Hallitusohjelman tavoitteena on luoda maahamme järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin, ja tämä on oivallinen ja erittäin tärkeä linjaus mutta jättää huomiotta ne maahanmuuttajat, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Eli kysynkin, miten taataan se, että myös työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat saadaan mukaan kieliopintoihin.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kiinnitän kahteen konkreettiseen asiaan huomiota. Toinen on siis se, että on järkevää rakentaa kielitaidon ja ammatillisen osaamisen yhdistelmiä, joissa voidaan molempia asioita yhtä aikaa toteuttaa.

Sittenhän ministeri Gustafssonin johdolla on tehty paljon töitä, kun meillä on paljon semmoisia maahanmuuttajanuoria, joilta on jäänyt peruskoulu kesken mutta jotka ovat peruskouluiän ylittäneitä, ja heillekin pitää järjestää peruskoulua vastaava koulutus, jotta he ylimalkaan pystyvät sitten pääsemään toiselle asteelle ja koulutukseen. Tähän on varattu myös osana tätä nuorten yhteiskuntatakuuta rahoitusta, että me huomioimme myös nämä nuoret, jotka eivät ole saaneet peruskoulutasoista koulutusta Suomessa. Pari esimerkkiä alueelta.

Sitten vielä kolmas esimerkki. Usein maahanmuuttajaäidit unohdetaan tässä koko keskustelussa, ja silloin me tarvitsemme sellaisia yhdistelmiä, miten voisi yhdistää päiväkotihoidon ja näiden maahanmuuttajaäitien kielitaidon opiskelun yhtä aikaa tapahtuvaksi. Me tarvitsemme sellaisia luovia ideoita, joita Ruotsissa on ollut, ja me haluamme myös tämmöisiä Suomessa kehittää.

Arvoisa puhemies! Juuri näin varmaan on, että on erilaisia tilanteita, minkä takia suomen kielen opintoihin ei pääse käsiksi, ja yksi on varmasti myös resurssipula. Elikkä haluaisin kysyä suoraan, aiotteko lisätä suomen kielen opetukseen niitä resursseja, joita tarvitaan.

Tämä asia, mikä tuli ilmi, että perheenäidit eivät pääse koulutukseen, eivät osaa ehkä hakeutua — mielestäni siihen tarvitaan myös ehkä vielä todellista hakemista, että nämä äidit saadaan mukaan koulutukseen.

Haluaisin tuoda tässä esiin ne maahanmuuttajien lapset, jotka oppivat nopeasti suomen kielen mutta voivat joutua tässä tilanteessa, kun perheen vanhemmat eivät opi suomen kieltä, tulkeiksi vanhemmilleen, mikä ei voi olla lasten kannalta hyvä asia. Mutta olisin halunnut kysyä niistä resursseista: aiotteko lisätä resursseja suomen kielen opetukseen maahanmuuttajille?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kuvasin, me olemme sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen että muuhun koulutukseen halunneet lisätä resursseja, ja se kielitaito on aivan olennaisin lähtökohta kaikelle tälle.

Haluaisin vain kertoa sen, että jos me saisimme lyhennettyä kuukaudella tätä kotoutumisen aikaa, niin se merkitsisi esimerkiksi työmarkkinatuen kustannuksissa 9 miljoonan säästöjä tässä yhteiskunnassa. Meidän pitää nopeuttaa sitä, että nämä ihmiset pääsevät joko koulutukseen, työhön tai kielitaidon opiskeluun, jotta me vältymme myöskin niiltä kustannuksilta, joita tämä yhteiskuntaan muuten tuo.

Minä sen ison kuvan vielä haluan sanoa, että kun me puhumme työvoiman tarjonnasta, kun me puhumme siitä, mitkä meidän voimavaramme ovat tulevaisuudessa, niin nämä maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara myös Suomen työmarkkinoille, ikärakennetta muuttaa, mutta se täytyy tehdä fiksusti heitä kunnioittaen, ja meillä on sellainen kokemus, että kun maahanmuuttaja saa koulutuspaikan, niin hän on erittäin motivoitunut opiskelemaan, viemään ne loppuun, ei keskeytä. He haluavat tulla tämän yhteiskunnan jäseniksi, ja tämä pitää tehdä. Jos emme näin tee, niin tästä tulee iso ongelma (Puhemies koputtaa) tähän yhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Työperäiseen siirtolaisuuteen liittyy Suomessa monia sellaisia ongelmia, joita meidän työmarkkinat aiheuttavat. Yritysten ulkomailta tulevan siirtotyövoiman alipalkkaus on yleistä, harmaa työ on yleistä, työehdot ovat yleensä huomattavasti heikommalla tasolla kuin vastaavia töitä teke-vien suomalaisten. Sitten taas jos katsotaan sellaisia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa mutta ovat muualta kotoisin tai joilla on vierasperäinen nimi, ei auta koulutus, ei auta kielitaito. Siitä huolimatta heidän on huomattavasti vaikeampi saada työpaikkaa kuin suomalaisten. Tästä on myös tutkimustietoa. Heitä myös käytetään joustotyövoimana, eli sitten, kun lama tulee, ulkomaalaiset potkaistaan työpaikasta ensimmäiseksi ulos ja heidän työttömyydessään se näkyy ensimmäisenä.

Ruotsissa onkin kiinnitetty huomiota ei vain maahanmuuttajien koulutukseen vaan myös työnantajien koulutukseen, siihen, mitenkä hallinnoidaan monikulttuurisia työpaikkoja. (Puhemies koputtaa) Kysyisin: onko tätä harkittu myös Suomessa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kyllä on. Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessäkin todenneet, että maahanmuuttajien tulon työelämään täytyy olla arvokasta, monikulttuurisuutta arvostavaa ja työnantajalla on suuri vastuutehtävä myös kertoa niistä mahdollisuuksista työelämässä. Meillä on monia pilotteja tämmöisissä monikulttuurisissa yrityksissä, missä on näitä kulttuurisia ja muita käytännön ongelmia yritetty ratkoa niin, että maahanmuuttajat pääsevät hyvin työelämään kiinni. Hyviä esimerkkejä löytyy.

Kyllä minuakin on järkyttänyt se, että meillä alkaa olla semmoisia ihmiskaupan piirteitä myös ulkomaalaisten hyväksikäytössä, maassa, jossa pitäisi olla kaikkien näiden pelisääntöjen kunnossa — täällä ei saa tehdä toisen luokan kansalaisia ulkomaalaisista suhteessa työehtoihin, suhteessa muihin pelisääntöihin — ja tämmöistä vain ilmenee tässä yhteiskunnassa. Kerta kaikkiaan tämmöistä ei saa enää olla, että me löydämme lähes ihmiskauppaan verrattavia esimerkkejä. Kyllä tämä sivistysyhteiskunta vaatii vähän toisenlaista otetta.

Arvoisa puhemies! Menneellä viikolla oli uutinen Hesarissa, että Tampereen niin sanottu työlupayksikkö on aivan ylityöllistetty. Siellä kestää ainakin 9 kuukautta ellei enemmän ennen kuin saa lausunnon, saako henkilö työluvan tulevaisuudessa. Tämä on paha resurssipula. Aiotteko tehdä sille jotain joko resurssien kautta tai muuttamalla lainsäädäntöä?

Toinen asia on, että yksi osa Helsingin kaupunkia otti nyt nimettömän työnhaun käyttöön, jotta maahanmuuttajat pääsisivät paremmin työhön. Erinomainen esimerkki siitä: tiedämme, että jos on vierasperäinen nimi, olkoon se vaikkapa vain Bogomoloff, niin kestää kaksinkertaisen ajan (Ben Zyskowicz: Puhumattakaan, että se olisi Zyskowicz! — Naurua) — niin — ennen kuin saa mitään työtä. Onko teillä aikeita puuttua myöskin tähän asiaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puheenjohtaja! Todella yliopiston myötävaikutuksellahan tehtiin tutkimus näistä asenteista maahanmuuttajia kohtaan. Siinähän kävi ilmi, että jos sinä vierasperäisellä kielellä haet työpaikkaa, niin kynnys nousta sinne on erittäin suuri. Mutta sitten kun näitä ratkaisuja on tehty, niin yrittäjät ovat tyytyväisiä. Siinä on tämmöinen asenteellinen kynnys, jota meidän pitää purkaa.

Olen menossa Tampereella käymään, siellä on haasteita muutenkin työvoimapalveluissa, ja haluan perehtyä tähän. Olen nämä viestit saanut. Minusta se on vakava ongelma, jos se tavallaan ruuhkautuu ja siitä syystä nämä ajat päästä koulutukseen, työhön tai muihin toimenpiteisiin pitkittyvät. Tähän täytyy meidän ilman muuta tarttua.

Arvoisa herra puhemies! Viitaten tähän Helsingin Sanomien uutiseen siitä, että Helsingin kaupunki on ottamassa käyttöön niin sanottua nimetöntä työnhakua, jossa työnhakijan taustatiedot säilyvät piilossa aina mahdolliseen haastattelukutsuun asti: Helsingin kaupunki on vedonnut hollantilaisiin ja ruotsalaisiin esimerkkeihin tällaisista käytännöistä. Kuitenkin ruotsalaiset ja hollantilaiset lehtitiedot kertovat, että sikäläisten tutkimusten mukaan nimetön työnhaku ei millään tavalla parantanut maahanmuuttajien mahdollisuutta saada työtä. Työnantajien asenteet ovat todennäköisesti aivan liian helppo selitys maahanmuuttajien tai tiettyjen maahanmuuttajaryhmien huikealle työttömyysasteelle. Todennäköisempi selitys on se, että näiltä ihmisiltä vain keskimääräistä useammin puuttuu niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa tarpeellisia tai välttämättömiä työllistymiseksi.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Noin yleisellä tasolla kaikki ne selvitykset, joita me kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyen olemme tehneet, osoittavat kuitenkin sen, että maahanmuuttajat ovat halukkaita integroitumaan tähän yhteiskuntaan. He haluavat olla koulutuksessa, ja he haluavat tehdä töitä, maksaa veroja, ja näitä edellytyksiä meidän pitää parantaa ja luoda tämä mahdollisuus ja tehdä siitä tälle yhteiskunnalle mahdollisuus.

Jos me emme näitä asioita hoida ja suhtaudu tähän vakavasti, niin sitten tulee isoja ongelmia tähän yhteiskuntaan syrjäytymisen ja monien muiden haasteiden kanssa. Meidän kokemuksemme on se, että maahanmuuttajiin liittyen ei ole semmoista asenteellista ongelmaa. Totta kai se vaatii sitä, että heillä on osaamista, koulutusta, että on asuntoja. Ne ovat erittäin haavoittuvia ryhmiä, varsinkin maahanmuuttajanuoret, saamaan sitä koulutuspaikkaa, ja meidän pitää koettaa tehdä voitavamme, että nämä olosuhteet paranevat. Ja tämä asenneilmasto: suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän, suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän!