Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Laajentaisin hieman tätä jo aloitettua
keskustelua maahanmuuttajista. Kuluneella viikolla olemme saaneet
lukea ja kuulla tiedotusvälineistä ennusteita
maahanmuuttajien väestönosuuden huimasta kasvusta,
ja Helsingin seudun vieraskielisen väestönosuuden
arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Hallitusohjelma lupaa vahvistaa maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen
työelämään ja asettaa tavoitteeksi
maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden puolittamisen.
Nämä ovat erittäin kunnianhimoisia tavoitteita
ja tärkeitä sellaisia. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta:
millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo nämä tavoitteet
saavuttaa nyt haastavina taloudellisina aikoina?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Se on totta, että meillä on
nyt 190 000 ulkomaalaista. 2020 meillä on 330 000
ulkomaalaista Suomessa tällä kasvuvauhdilla. Näistä ulkomaalaisista
nyt puolet asuu kolmessa pääkaupunkiseudun kaupungissa:
Helsingissä, Vantaalla, Espoossa. Tämä tavallaan
keskittyy.
Syyt tulla tänne Suomeen
ovat pääosin perheenyhdistäminen, opiskelu,
työperusteinen maahanmuutto ja sitten humanitääriset
syyt. Se on totta, että maahan muuttaneiden työttömyysaste
on kolminkertainen kantaväestöön nähden, ja
sen puolittaminen on haasteellinen tehtävä niin hallitukselle
kuin kunnillekin.
Se, mitä me olemme nyt tehneet tässä asiassa, on,
että me olemme lisänneet koulutuspaikkoja, työvoimapoliittista
koulutusta maahanmuuttajille, koska se kotouttamisen juureva tapa
on — niitä on vain kolme — kielitaito,
koulutus ja työ. Näitä mahdollisuuksia
meidän pitää tarjota maahanmuuttajille,
nähdä näissä maahanmuuttajissa tämmöinen
meidän yhteiskunnan vahvuus eikä mikään
riski tulevaisuuden työelämässä.
(Puhemies koputtaa)
Kehysriiheen me olemme tuomassa konkreettisia ehdotuksia siitä,
että me voisimme tehdä tukevampaa kotouttamispolitiikkaa,
perustaa kotouttamisen osaamiskeskuksen, joka tukee ja antaa palveluja
myöskin tähän kotouttamistyöhön. (Puhemies
koputtaa) Se on yksi konkreettinen esimerkki.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän ministerin huomiota aikarajoitukseen, 1
minuutti myös ministerillä.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen jo nostikin esiin kielitaidon tärkeyden,
ja kuten kaikki tiedämme, kielitaito on avainasemassa maahanmuuttajien
kotouttamisessa yhteiskuntaamme.
Hallitusohjelman tavoitteena on luoda maahamme järjestelmä,
joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn
ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin, ja tämä on
oivallinen ja erittäin tärkeä linjaus
mutta jättää huomiotta ne maahanmuuttajat,
jotka ovat työelämän ulkopuolella. Eli
kysynkin, miten taataan se, että myös työelämän
ulkopuolella olevat maahanmuuttajat saadaan mukaan kieliopintoihin.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kiinnitän kahteen konkreettiseen
asiaan huomiota. Toinen on siis se, että on järkevää rakentaa
kielitaidon ja ammatillisen osaamisen yhdistelmiä, joissa
voidaan molempia asioita yhtä aikaa toteuttaa.
Sittenhän ministeri Gustafssonin johdolla on tehty
paljon töitä, kun meillä on paljon semmoisia
maahanmuuttajanuoria, joilta on jäänyt peruskoulu
kesken mutta jotka ovat peruskouluiän ylittäneitä,
ja heillekin pitää järjestää peruskoulua
vastaava koulutus, jotta he ylimalkaan pystyvät sitten
pääsemään toiselle asteelle
ja koulutukseen. Tähän on varattu myös
osana tätä nuorten yhteiskuntatakuuta rahoitusta,
että me huomioimme myös nämä nuoret,
jotka eivät ole saaneet peruskoulutasoista koulutusta Suomessa. Pari
esimerkkiä alueelta.
Sitten vielä kolmas esimerkki. Usein maahanmuuttajaäidit
unohdetaan tässä koko keskustelussa, ja silloin
me tarvitsemme sellaisia yhdistelmiä, miten voisi yhdistää päiväkotihoidon
ja näiden maahanmuuttajaäitien kielitaidon opiskelun
yhtä aikaa tapahtuvaksi. Me tarvitsemme sellaisia luovia
ideoita, joita Ruotsissa on ollut, ja me haluamme myös
tämmöisiä Suomessa kehittää.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Juuri näin varmaan on, että on
erilaisia tilanteita, minkä takia suomen kielen opintoihin
ei pääse käsiksi, ja yksi on varmasti
myös resurssipula. Elikkä haluaisin kysyä suoraan,
aiotteko lisätä suomen kielen opetukseen niitä resursseja,
joita tarvitaan.
Tämä asia, mikä tuli ilmi, että perheenäidit
eivät pääse koulutukseen, eivät
osaa ehkä hakeutua — mielestäni siihen
tarvitaan myös ehkä vielä todellista
hakemista, että nämä äidit saadaan mukaan
koulutukseen.
Haluaisin tuoda tässä esiin ne maahanmuuttajien
lapset, jotka oppivat nopeasti suomen kielen mutta voivat joutua
tässä tilanteessa, kun perheen vanhemmat eivät
opi suomen kieltä, tulkeiksi vanhemmilleen, mikä ei
voi olla lasten kannalta hyvä asia. Mutta olisin halunnut
kysyä niistä resursseista: aiotteko lisätä resursseja
suomen kielen opetukseen maahanmuuttajille?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kuvasin, me olemme sekä työvoimapoliittiseen
koulutukseen että muuhun koulutukseen halunneet lisätä resursseja,
ja se kielitaito on aivan olennaisin lähtökohta kaikelle
tälle.
Haluaisin vain kertoa sen, että jos me saisimme lyhennettyä kuukaudella
tätä kotoutumisen aikaa, niin se merkitsisi esimerkiksi
työmarkkinatuen kustannuksissa 9 miljoonan säästöjä tässä yhteiskunnassa.
Meidän pitää nopeuttaa sitä, että nämä ihmiset
pääsevät joko koulutukseen, työhön
tai kielitaidon opiskeluun, jotta me vältymme myöskin
niiltä kustannuksilta, joita tämä yhteiskuntaan
muuten tuo.
Minä sen ison kuvan vielä haluan sanoa, että kun
me puhumme työvoiman tarjonnasta, kun me puhumme siitä,
mitkä meidän voimavaramme ovat tulevaisuudessa,
niin nämä maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara
myös Suomen työmarkkinoille, ikärakennetta
muuttaa, mutta se täytyy tehdä fiksusti heitä kunnioittaen,
ja meillä on sellainen kokemus, että kun maahanmuuttaja saa
koulutuspaikan, niin hän on erittäin motivoitunut
opiskelemaan, viemään ne loppuun, ei keskeytä.
He haluavat tulla tämän yhteiskunnan jäseniksi,
ja tämä pitää tehdä.
Jos emme näin tee, niin tästä tulee iso
ongelma (Puhemies koputtaa) tähän yhteiskuntaan.
Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Työperäiseen siirtolaisuuteen
liittyy Suomessa monia sellaisia ongelmia, joita meidän
työmarkkinat aiheuttavat. Yritysten ulkomailta tulevan
siirtotyövoiman alipalkkaus on yleistä, harmaa
työ on yleistä, työehdot ovat yleensä huomattavasti heikommalla
tasolla kuin vastaavia töitä teke-vien suomalaisten.
Sitten taas jos katsotaan sellaisia ihmisiä, jotka asuvat
jo Suomessa mutta ovat muualta kotoisin tai joilla on vierasperäinen nimi,
ei auta koulutus, ei auta kielitaito. Siitä huolimatta
heidän on huomattavasti vaikeampi saada työpaikkaa
kuin suomalaisten. Tästä on myös tutkimustietoa.
Heitä myös käytetään
joustotyövoimana, eli sitten, kun lama tulee, ulkomaalaiset
potkaistaan työpaikasta ensimmäiseksi ulos ja
heidän työttömyydessään
se näkyy ensimmäisenä.
Ruotsissa onkin kiinnitetty huomiota ei vain maahanmuuttajien
koulutukseen vaan myös työnantajien koulutukseen,
siihen, mitenkä hallinnoidaan monikulttuurisia työpaikkoja.
(Puhemies koputtaa) Kysyisin: onko tätä harkittu
myös Suomessa?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kyllä on. Työmarkkinajärjestöt
ovat yhdessäkin todenneet, että maahanmuuttajien
tulon työelämään täytyy
olla arvokasta, monikulttuurisuutta arvostavaa ja työnantajalla
on suuri vastuutehtävä myös kertoa niistä mahdollisuuksista työelämässä.
Meillä on monia pilotteja tämmöisissä monikulttuurisissa
yrityksissä, missä on näitä kulttuurisia
ja muita käytännön ongelmia yritetty
ratkoa niin, että maahanmuuttajat pääsevät
hyvin työelämään kiinni. Hyviä esimerkkejä löytyy.
Kyllä minuakin on järkyttänyt se,
että meillä alkaa olla semmoisia ihmiskaupan piirteitä myös ulkomaalaisten
hyväksikäytössä, maassa, jossa pitäisi
olla kaikkien näiden pelisääntöjen
kunnossa — täällä ei saa tehdä toisen
luokan kansalaisia ulkomaalaisista suhteessa työehtoihin,
suhteessa muihin pelisääntöihin — ja
tämmöistä vain ilmenee tässä yhteiskunnassa.
Kerta kaikkiaan tämmöistä ei saa enää olla,
että me löydämme lähes ihmiskauppaan
verrattavia esimerkkejä. Kyllä tämä sivistysyhteiskunta
vaatii vähän toisenlaista otetta.
Astrid Thors /r:
Arvoisa puhemies! Menneellä viikolla oli uutinen Hesarissa,
että Tampereen niin sanottu työlupayksikkö on
aivan ylityöllistetty. Siellä kestää ainakin
9 kuukautta ellei enemmän ennen kuin saa lausunnon, saako henkilö työluvan
tulevaisuudessa. Tämä on paha resurssipula. Aiotteko
tehdä sille jotain joko resurssien kautta tai muuttamalla
lainsäädäntöä?
Toinen asia on, että yksi osa Helsingin kaupunkia otti
nyt nimettömän työnhaun käyttöön, jotta
maahanmuuttajat pääsisivät paremmin työhön.
Erinomainen esimerkki siitä: tiedämme, että jos
on vierasperäinen nimi, olkoon se vaikkapa vain Bogomoloff,
niin kestää kaksinkertaisen ajan (Ben Zyskowicz:
Puhumattakaan, että se olisi Zyskowicz! — Naurua) — niin — ennen kuin
saa mitään työtä. Onko teillä aikeita
puuttua myöskin tähän asiaan?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puheenjohtaja! Todella yliopiston myötävaikutuksellahan
tehtiin tutkimus näistä asenteista maahanmuuttajia
kohtaan. Siinähän kävi ilmi, että jos
sinä vierasperäisellä kielellä haet
työpaikkaa, niin kynnys nousta sinne on erittäin
suuri. Mutta sitten kun näitä ratkaisuja on tehty,
niin yrittäjät ovat tyytyväisiä.
Siinä on tämmöinen asenteellinen kynnys,
jota meidän pitää purkaa.
Olen menossa Tampereella käymään,
siellä on haasteita muutenkin työvoimapalveluissa,
ja haluan perehtyä tähän. Olen nämä viestit
saanut. Minusta se on vakava ongelma, jos se tavallaan ruuhkautuu
ja siitä syystä nämä ajat päästä koulutukseen,
työhön tai muihin toimenpiteisiin pitkittyvät.
Tähän täytyy meidän ilman muuta
tarttua.
Jussi Halla-aho /ps:
Arvoisa herra puhemies! Viitaten tähän Helsingin
Sanomien uutiseen siitä, että Helsingin kaupunki
on ottamassa käyttöön niin sanottua nimetöntä työnhakua,
jossa työnhakijan taustatiedot säilyvät
piilossa aina mahdolliseen haastattelukutsuun asti: Helsingin kaupunki
on vedonnut hollantilaisiin ja ruotsalaisiin esimerkkeihin tällaisista
käytännöistä. Kuitenkin ruotsalaiset
ja hollantilaiset lehtitiedot kertovat, että sikäläisten
tutkimusten mukaan nimetön työnhaku ei millään
tavalla parantanut maahanmuuttajien mahdollisuutta saada työtä. Työnantajien
asenteet ovat todennäköisesti aivan liian helppo
selitys maahanmuuttajien tai tiettyjen maahanmuuttajaryhmien huikealle
työttömyysasteelle. Todennäköisempi
selitys on se, että näiltä ihmisiltä vain
keskimääräistä useammin puuttuu
niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa
tarpeellisia tai välttämättömiä työllistymiseksi.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Noin yleisellä tasolla kaikki ne
selvitykset, joita me kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyen
olemme tehneet, osoittavat kuitenkin sen, että maahanmuuttajat
ovat halukkaita integroitumaan tähän yhteiskuntaan.
He haluavat olla koulutuksessa, ja he haluavat tehdä töitä,
maksaa veroja, ja näitä edellytyksiä meidän
pitää parantaa ja luoda tämä mahdollisuus
ja tehdä siitä tälle yhteiskunnalle mahdollisuus.
Jos me emme näitä asioita hoida ja suhtaudu tähän
vakavasti, niin sitten tulee isoja ongelmia tähän
yhteiskuntaan syrjäytymisen ja monien muiden haasteiden
kanssa. Meidän kokemuksemme on se, että maahanmuuttajiin
liittyen ei ole semmoista asenteellista ongelmaa. Totta kai se vaatii
sitä, että heillä on osaamista, koulutusta,
että on asuntoja. Ne ovat erittäin haavoittuvia ryhmiä,
varsinkin maahanmuuttajanuoret, saamaan sitä koulutuspaikkaa,
ja meidän pitää koettaa tehdä voitavamme,
että nämä olosuhteet paranevat. Ja tämä asenneilmasto:
suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän,
suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän!