Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aina väitetään, että kertaus on opintojen äiti. Ehkä siksi on syytä kerrata vähän tämänkin lakiesityksen historiaa ja taustoja.

Hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokohtelun muuttamisesta on tylyä viestiä eläkesäästäjille. Tämä kaavailtu muutos kiristää verotusta yli 100 miljoonalla eurolla. Se käy ilmi hallituksen esityksen perusteluistakin.

Nämä nyt esitettävät muutokset aiheuttavat myös vakuutusyhtiöille huomattavia kustannuksia. Tästä eteenpäin, jos tämä hyväksytään, vakuutusyhtiöiden täytyy ylläpitää useita erilaisia järjestelmiä, jotta ne voivat toimittaa tiedot verottajalle verotuksen oikean toteuttamisen vuoksi, koska on olemassa kahdenlaisia järjestelmiä. On olemassa vanhat järjestelmät, joita on maksettu aikanaan ansiotuloverotukseen pohjautuvan järjestelmän perusteella, ja nyt kun hallitus esittää pääomatuloverotukseen siirtymistä, jatkossa siis pitää olla molemmista vastaavat järjestelmät olemassa. Se ei ole ihan halpaa lystiä. Lisäksi vakuutusyhtiöiden tietysti pitää kouluttaa henkilökuntansa uusiin järjestelmiin, ja se tietysti maksaa myös.

Kaikkien eli monen sadantuhannen vapaaehtoisen eläkevakuuttajan kanssa pitää käydä läpi asiakasneuvottelut, koska jokainen sopimus pitää uusia. Sitäkin voi jokainen miettiä, kuinka paljon se vie aikaa. Kuvitella voi, että tämmöinen neuvottelu, missä käydään asiat läpi, kestää vähintään tunnin per asiakas. Jos meillä on 400 000 yksittäistä sopimusta, se on 400 000 tuntia, ja kun sille laskee jonkin näköisen hinnan, mitä se maksaa, aika huima summa siitä tulee. Kukaan ei tietenkään pysty tarkkaan arvioimaan, mikä on lopullinen kustannus vakuutusyhtiöille kaikesta tästä prosessista, minkä ne joutuvat käymään läpi. Mutta kuka sitten nämä kustannukset maksaa? Niitä ei maksa kukaan muu kuin vakuutuksenottajat. Ne jollain tavalla siirtyvät hintoihin.

Kokoomuksen mielestä vapaaehtoinen eläkesäästäminen on täydentävää eläketurvaa. Se on ollut sitä tähän asti ja tulee olemaan jatkossakin. Siksi vapaaehtoinen eläkevakuutusmaksu olisi edelleenkin jatkossa voitava vähentää ansiotuloista, ja sitten kun aikanaan eläkkeelle siirrytään ja eläkettä nostetaan, sitä myös olisi verotettava ansiotulona niin kuin kaikkea muutakin eläketuloa tullaan verottamaan. Lisäksi on muistettava, että tässäkin hallituksen esityksessä niin sanotut kollektiiviset vakuutukset jäävät edelleen ansiotuloverotuksen piiriin, ja näitäkin on reippaat toistasataatuhatta. Siinä mielessä hallituksen esitys ei ole missään nimessä johdonmukainen eikä looginen.

Herra puhemies! Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtoja on viimeisten vuosien, voi sanoa, viimeisen vuosikymmenen aikana muutettu moneen kertaan, mutta aina on ollut niin, että vanhoja sopimuksia on kunnioitettu eikä niihin ole puututtu. On pidetty selvänä linjana sitä, että kunnioitetaan sopimuksentekohetkellä olleita ehtoja eikä niitä taannehtivasti muuteta. Nyt punamullan aikana tyyli on siis toinen. Nyt myös vapaaehtoisiin ja vanhoihin sopimuksiin puututaan. Tämä ei meidän mielestämme ole miltään osin hyväksyttävää.

Sen vuoksi, arvoisa herra puhemies, edellä olevan perusteella ja mainitsemistani syistä johtuen ehdotan, että tämä hallituksen esitys hylättäisiin.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Jari Koskinen juuri ehdotti vapaaehtoisia eläkevakuutuksia koskevan lakiesityksen hylkäämistä. Kannatan ed. Jari Koskisen tekemää ehdotusta lämpimästi.

Me olemme juuri käsitelleet täällä julkisen sektorin eläkelakeja, jotka vääjäämättä pienentävät nyt 60-lukulaisten ja sitä nuorempien tulevan eläkkeen määrää. Siksi olisi oleellista, että meillä olisi olemassa lakisääteisen eläketurvan lisäksi toinen, täydentävä järjestelmä, jolla kansalainen voisi nostaa eläkettään näin halutessaan ja joka olisi kannustava. Nyt kuitenkin mahdollisuuksia ottaa vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus halutaan kiristää. En ymmärrä tätä logiikkaa. En ymmärrä tätä moraalia.

Linjanvedoissa mennään aivan väärään suuntaan, kansalaisten passivoimiseen ja kansalaisten elämän kurjistamiseen. Miksi halutaan tarkoituksella kiristää 30—40-vuotiaiden verotusta ja näin ajaa heidät taloudellisesti entistäkin tiukemmalle? Miksei heille sallita parempia eläkepäiviä tulevaisuudessa? Hallitus ottaa näiden henkilöiden selkänahasta 130 miljoonan euron lisätulot. Eikö löydy mitään muuta paikkaa, mistä sitä rahaa voisi valtio kerätä, esimerkiksi alkoholiverotuksen nostamisella? On parempi siis pysyä nykylainsäädännössä kuin hyväksyä rankaiseva ja kansalaisia kurjistava lakiehdotus.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta kävi varsin pitkän asiantuntijakuulemisen ja myöskin varsin laajan oman harkinnan ennen kuin päädyimme esittämään viiden vuoden siirtymäaikaa ehtona sille, että tämä asia voidaan käsitellä normaalissa säätämisjärjestyksessä. Tämä viiden vuoden siirtymäaika helpottaa erityisesti niitä, jotka jäävät eläkkeelle vuoteen 2009 mennessä. Heille perustuslakivaliokunnan päätös, toisin kuin alkuperäinen hallituksen esitys, turvaa mahdollisuuden jäädä eläkkeelle vanhojen sopimusten mukaan.

Yhdenvertaisuusnäkökulmasta katsottuna on oikein, että myös nuoremmille säästäjille annetaan mahdollisuus säästää vanhoin ehdoin vielä viiden vuoden ajan. Valitettavasti tämä tulee jäämään kuolleeksi kirjaimeksi. Nuoremmat ikäluokat eivät ehdi tässä ajassa säästää itselleen tavoittelemaansa eläketurvaa, ja on erittäin todennäköistä, että moni nuorempi on jo päättänyt itse asiassa lopettaa säästämisen ja miettii, millä ihmeen keinolla pääsisi siitä nyt irti. Kaikkein suurin vaara, mikä tähän esitykseen liittyy, onkin se, että nuoremmat lopettavat eläkesäästämisen ja vanhuuteen varautumisen, mistä seuraa pitkässä juoksussa varmasti suuria ongelmia.

Eläkesäästäjien luottamusta tähän järjestelmään ei ole pelkästään horjutettu vaan se on murrettu kokonaan. Tästä eteenpäin yksityisten eläkesäästäjien määrä ei tule kasvamaan vaan jyrkästi laskemaan. Jos olisi toimittu kuten kokoomuksen vastalauseessa, jonka täällä ed. Jari Koskinen esitti ja jota luonnollisesti myöskin kannatan, tämä luottamus olisi saatu säilymään, kun olisi eläkeiän nosto kohdistettu vain uusiin vakuutuksiin ja verovähennysoikeus olisi säilytetty ennallaan.

Suomalainen yhteiskunta tulee maksamaan kovan hinnan siitä, että sosialidemokraattiseen ideologiaan ei sovi kannustaminen yksilölliseen eläkesäästämiseen. Keskustalla ja Rkp:llä on tässä asiassa ollut vain perässähiihtäjän rooli. Mielenkiinnolla jäänkin odottamaan, tuleeko sellaista asiaa, jossa keskusta asettuu poikkiteloin sosialidemokraattien esityksiä kohtaan. Tähän asti se on joutunut nöyrtymään sosialidemokraattien tahtoon kaikissa muissakin asioissa paitsi maatalouspolitiikassa, jossa keskusta on nöyrtynyt Brysselin tahtoon.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän saliin on tulossa keskusteluun käsittääkseni yksi asia, jossa keskusta ei nöyrtynyt sosialidemokraattien tahtoon: lisäbudjetti, jossa keskusta ei nöyrtynyt siihen, että vain ratojen parantamiseen olisi lisätty määrärahoja, joten kyllä me niistäkin pääsemme keskustelemaan.

Arvoisa puhemies! Varsinaiseen asiaan, eläkevakuutuksiin.

Tulin varsinaisesti käyttämään puheenvuoron, koska esitän vastalauseeseen 2 sisältyvän ponnen, mutta olisin itse asiassa vielä ehkä palannut tähän asiaan, ei nyt kokonaisuudessaan mutta eräiltä osin.

Ykköskäsittelyssä perustelin omalta osaltani sen, minkä takia olen ollut valmis hyväksymään ne muutokset, joita hallituksen esityksessä tehtiin tähän yksilölliseen eläkesäästämiseen. Eräs asia, joka ykköskäsittelyn keskustelussa ei ollut niin paljon esillä — en tiedä, kuuntelevatko ihmiset näitä puheenvuoroja nyt sellaisella korvalla — mutta jonka olisin halunnut asiantuntijakuulemisesta ottaa esiin, on se, kuinka edullista loppujen lopuksi tämä eläkesäästäminen näille vakuutuksenottajille on.

Mielestäni on itse asiassa aika iso ja olennainen ero siinä, onko ottanut tällaisen eläkevakuutuksen itselleen sillä tavalla, että se on laskuperustainen ja että tämä tuotto on eläkevakuutuksen ottajalle taattu, vai onko kysymys sijoitussidonnaisesta eläkevakuutuksesta. Yksilön itsensä kannalta varmaan molemmat vakuutukset tietenkin otetaan sen tähden, että halutaan parantaa eläkettä ja taata itselle jonkin verran parempi eläketurva kuin muuten syntyisi. En tiedä — en ole itse ottanut tällaista vakuutusta — mutta mietin vähän sitä, kuinka paljon vakuutusyhtiöt markkinoidessaan näitä vakuutuksia tuovat esiin sitä, että sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa on periaatteessa ihan samalla tavalla kuin muissakin pitkäaikaissijoittamisen instrumenteissa mahdollisuus myös siihen, että näitä tuottoja ei tulekaan.

Kuulemisen aikana kyllä informaatio osittain vaikutti siltä, että välttämättä verrattuna sijoitussidonnaista eläkevakuutusta johonkin muuhun sijoitussidonnaiseen pitkäaikaissäästämiseen tämä eläkevakuutus ei ole kuluttajan kannalta kaikkein edullisin ratkaisu. Otan tämän esille oikeastaan vaan sen takia, että toivottavasti ihmiset tehdessään näitä ratkaisuja pystyvät mahdollisimman hyvin vertailemaan näitä, ja näyttää siltä, että vakuutusyhtiöiden ja pankkien tarjoama informaatio ei aina ole parasta mahdollista sen suhteen, että ihmiset todella voisivat saada relevanttia ja vertailukelpoista tietoa siitä, minkälainen ratkaisu itse asiassa ihmisen kannalta on kaikkein turvallisin ja perustelluin.

Tähän problematiikkaan liittyy myös se valiokunnan ponsiehdotus, jossa esitetään, että näistä vakuutussopimuksista tulisi vaihdettavia. Tätä on perusteltu sillä, että jos vakuutusyhtiöiden välillä tulisi ikään kuin tällainen kilpailuriski, se myös pakottaisi ne tekemään kuluttajan kannalta edullisempia ratkaisuja. Toisaalta tähän vaihdettavuuteen sisältyy myös omat riskinsä, mitkä nyt ylipäätänsä sisältyvät koko tähän järjestelmään sikäli, että verovähennys on saatu Suomesta ja sitten kuitenkin vakuutukset nostetaan, nämä eläkkeet, jossain muussa maassa ja veroja ei makseta Suomeen, jolloin tietenkin Suomen valtio häviää. Mutta on varmaan syytä, että tämä vakuutusten vaihdettavuus kuitenkin ministeriössä pohditaan.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän ponteen, jota olen esittänyt ja jossa myös vasemmistoliiton edustajat Polvi ja Uotila ovat mukana. Esittämäni lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää jatkossa myös työnantajien ottamien vakuutusten ikärajat yleisten eläkepoliittisten tavoitteiden valossa." Tämä liittyy kysymyksiin, joita itse asiassa käsittelin siinä ykköskäsittelyn puheenvuorossa aika pitkään, että tämä eläkevakuutusjärjestelmä on sellainen, että siinä on eri suuntiin erilaisia epäloogisuuksia. Tämän esityksen yhteydessähän käytiin keskustelua ja perustuslakivaliokunta edellytti siirtymäsäännöstä yksilöllisten eläkevakuutusten ikärajan nostamiseksi. Tässä yhteydessä tehtiin joitakin muutoksia myös työnantajan osittain tai kokonaan maksamaan lisäeläketurvaan, mutta varsinaisesti hallituksen esitys ei käsitellyt näitä.

Kuitenkin työnantajan kokonaan maksamassa lisäeläketurvassa ikäraja on itse asiassa vain 55 vuotta ja työnantajan osittain maksamassa se on 60 vuotta. Kun hallituksen esityksessä perusteltiin 62 vuoden ikärajaa eli näiden vanhojen ikärajojen nostamista siihen nimenomaan yleisillä eläkepoliittisilla tavoitteilla, niillä tavoitteilla, joista olemme varmasti kaikki tässä salissa hyvin selvillä, eli sillä, että ihmisten työssäoloaikaa olisi pidennettävä, niin on silloin epäloogista eikä ole oikeudenmukaista, että meillä on järjestelmiä, joissa ikäraja on vieläkin vain 55 vuotta. Ehkä kärjistetty vertailuesimerkki tästä olisi se, että joku hajanaisissa pätkätöissä ja määräaikaisissa työsuhteissa oleva naishenkilö ottaa itselleen eläkevakuutuksen täydentääkseen eläketurvaansa. Hänellä se ikäraja on tästä eteenpäin 62 vuotta, ja sitten jotkut henkilöt, joille työnantaja maksaa tämän vakuutuksen ja jotka ovat ehkä hyvinkin hyväpalkkaisia, pääsevät esimerkiksi 58-vuotiaina eläkkeelle, ja heidän ei ole tarvinnut itse omista tuloistaan tätä eläkettä ollenkaan säästää.

Esittämäni ponsi on tämmöinen aika lempeä ja mieto, eli siinä pyydetään selvittämään, koska kysymys ei varmastikaan ole aivan yksinkertaisesta asiasta, mutta toivon, että yleisen oikeudenmukaisuuden ja eläkepolitiikan johdonmukaisuuden nimissä tämä sali kannattaisi tätä ponsiesitystä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Nykyisen punamultahallituksen veropolitiikka on ollut, mitä tuloverotukseen tulee, mielestämme hyvinkin järkevää. On jatkettu jo edellisen hallituksen aloittamaa linjaa, jossa pyritään tuloverotusta keventämällä tukemaan talouden kasvua ja työllisyyttä ja myös tietysti rakenteellisesti tuloverotusta keventämällä kaventamaan niin sanottua verokiilaa ja sitenkin parantamaan työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä.

On kuitenkin yksi ainoa palkansaajaryhmä, joka jostain syystä on punamullan hampaissa. Se on vapaaehtoisen eläkevakuutuksen itselleen säästäneet ja säästävät palkansaajat ja myös yrittäjät. Mitäköhän punamullan ideologialle vierasta on siinä, että kansalaiset pyrkivät omin voimin ja omin toimin vahvistamaan eläkeaikansa toimeentuloaan? Jotain punamullan syvästi vieroksumaa siinä on, koska juuri näiden palkansaajien ja yrittäjien kimppuun ollaan veronkiristyksellä tällä esityksellä käymässä. Eli punamullan ideologiaan ei näköjään sovi se, että itse haluaa omalla säästämisellään, omalla aktiivisuudellaan parantaa eläkeajan toimeentuloaan ja varmistaa ja vahvistaa sitä.

Tässä, hyvät ystävät, on todellakin kysymys veron kiristyksestä, vaikka sitä tämän lakiesityksen eduskuntakäsittelyn mittaan on hallituksen puolelta pyritty kiistämään. Onhan hallituksen esityksen perustelujenkin mukaan, ja niistä perusteluista valtiovarainvaliokunta ei ole eri mieltä, kyseessä veronsaajan kannalta yli 100 miljoonan euron tulonlisäys vuositasolla. Siis puhutaan noin 130 miljoonan euron veronkiristyksestä vuositasolla. Tämä on kiistaton fakta. Hallitus on päättänyt, että vapaaehtoiset eläkesäästäjät ovat se porukka, jonka verotusta pitää kiristää tilanteessa, jossa yleinen linja tuloverotuksen puolella on toiseen suuntaan.

Totean vielä kerran, vaikka olen tämän aikaisemminkin täältä sanonut, että hallituksen pyrkimys kiistää tämä veronkiristys viittaamalla siihen, että aikanaan, kun tätä eläkettä maksetaan, sitä ei lueta ansiotuloksi vaan pääomatuloksi ja pääomatulo on kevyemmin verotettua kuin ansiotulo, on todellakin kömpelö yritys eikä mitenkään voi häivyttää tämän veronkiristysluonnetta. Nimittäin asiahan on niin, että se, mikä varmasti tiedetään, on se, että verotus nyt kiristyy. Se, mitä varmasti ei todellakaan tiedetä, on se, minkälainen on näiden säästöjen verokohtelu aikanaan kymmenen, kahdenkymmenen, kolmenkymmenen vuoden päästä, kun eläke tulee maksuun.

Olen jo aikaisemminkin todennut: Mistä me tiedämme, että silloin nämä eläkesäästöt verotetaan pääomatulona eikä ansiotulona? Mistä me tiedämme, että silloin yleensäkään pääomatuloa ja ansiotuloa verotetaan eri tavoin? Vaikka verotettaisiin pääomatulona ja vaikka pääomatuloa ja ansiotuloa verotettaisiin eri tavoin, mistä me tiedämme, että pääomatuloa verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloa? Voi olla, että kymmenen vuoden päästä pääministeri Sinnemäen hallitus laittaa meidän verotuksemme täysin uusiksi ja siinä yhteydessä myös näiden vapaaehtoisten eläkevakuutussäästöjen verotus asettuu aivan uuteen asemaan. Eli hallituksen perustelu siitä, että veronkiristys jotenkin häipyy, kun parinkymmenen vuoden päästä näitä säästöjä nostetaan tai eläkettä maksetaan, on kyllä hyvin ontto.

Totean hyvin selvästi, että kokoomus ei hyväksy esillä olevaa veronkiristystä ja tulee huomenna tukemaan ed. Jari Koskisen täällä tekemää hylkäysesitystä ja huomenna tulemme siis äänestämään tätä veronkiristystä vastaan.

Toinen suuri puute ja heikkous tässä esityksessä, jonka vuoksi myös tätä vastustamme, on se, että se koskee myös vanhoja, jo ennen lain voimaantuloa tai edes hallituksen esityksen antamista tehtyjä eläkesäästösopimuksia ikärajan osalta. Eli kun nyt ikärajaa korotetaan, niin kyse ei ole siitä, että ne, jotka tämän hallituksen esityksen antamisen jälkeen tekevät eläkevakuutussopimuksen, joutuisivat tämän korotetun ikärajan piiriin, vaan kyse on siis siitä, että myös ne, jotka ovat vuosia sitten tehneet vapaaehtoisen eläkevakuutuksen, jossa ikäraja on alempi kuin 62 vuotta, joutuvat käytännössä siis muuttamaan sopimuksensa tämän ikärajan osalta. Tällaista taannehtivaa menettelyä emme hyväksy. Katsomme, että tämän ikärajakorotuksen olisi tullut koskea vain uusia, tämän jälkeen solmittavia sopimuksia. Näin on myös aikaisemmin tehty, kun on vapaaehtoisten eläkevakuutusten ikärajaa korotettu.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tämän, sanoisinko, aiemman ikärajan suojan piiriin pääsivät käytännössä ne ihmiset, jotka seuraavan viiden vuoden aikana ovat sopimuksensa mukaisesti jäämässä eläkkeelle, ja tämä perustuslakivaliokunnan lausunto ja sen pohjalta tehty muutos hallituksen esitykseen tietysti näiden kansalaisten kohdalla toimii siten, että he voivat elää vanhojen sopimustensa turvin ja jatkaa säästämistä niitä muuttamatta. Mutta muiden kohdalla, jotka ovat siis nuorempia ja jotka eivät lähivuosina ole sopimuksensa mukaisesti jäämässä eläkkeelle, niiden kansalaisten osalta tämä pakottaa sopimusten muuttamiseen, ja tämä lainsäädäntö on tässä mielessä vaikutuksiltaan taannehtiva käytännössä.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi totean, että sinänsä osana pyrkimystä yleisesti myöhentää eläköitymisikää olisimme hyväksyneet tämän ikärajan nostamisen, mutta kun tässä esityksessä, kuten olen selostanut, on yhtäältä veronkiristys ja toisaalta ulottaminen ikärajan osalta myös vanhoihin sopimuksiin, niin tulemme huomisessa äänestyksessä äänestämään koko tämän esityksen hylkäämisen puolesta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan ed. Zyskowiczin puheeseen ja visioon voisi jatkaa, että jos vielä valtiovarainministerinä silloin kymmenen vuoden kuluttua on ed. Hoskonen, niin varmasti tämä verokäytäntö muuttuu ja mikä sitten käytäntö mahtaisi ollakaan.

Minusta on tavatonta ja ihmeellistä, että vastuullisia, omaan ja läheistensä tulevaan eläkkeeseen säästäviä tavallisia suomalaisia rangaistaan heikentämällä jo voimassa olevia eläkevakuutuksen ehtoja. Näiltä vastuullisista suomalaisilta hallitus on päättänyt ottaa vuosittain 130 miljoonaa euroa. Tuleeko se sitten uuteen yritysveropakettiin tai johonkin muuhun, se jää vielä hämärän peittoon. Näiden noin 400 000 tavallisen suomalaisen verot kiristyvät muutoksen jälkeen. Ei siinä paljon lohduta, että siirtymäaikaa on esitetty hivenen muutettavaksi, kun eläkesuunnitelmaa on kuitenkin tehty vuosikymmenten mittaiseksi.

Palaute tavallisilta suomalaisilta on ollut murskaava. Monien eläkesuunnitelmat menevät nyt uuteen harkintaan. Aiempi lainsäädäntö on tuonut joustavuutta elämään, kun vaikkapa kotona lapsia hoitavan vanhemman eläketurvaa tai muista syistä epävarmaksi koettua omaa tulevaa eläkettä nykymaailman tuulisessa työelämässä on voitu tällä järjestelyllä paikata. Lakiesitys käytännössä lopettaa uusien eläkevakuutusten ottamisen. Jo syksyinen ilmoitus eläkemaksujen ehtojen muuttamisesta romahdutti uusien eläkevakuutusten määrän neljännekseen aiemmasta.

Samalla heikennetään voimassa olevien eläkevakuutusten ehtoja. Nykyiset eläkesäästäjät ovat tehneet laillisen sopimuksen eläkemaksuistaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Nyt näitä sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä aiotaan valtion toimin muuttaa. Miten suomalaiset uskaltavat suunnitella tulevaisuuttaan, jos näinkin suuret, vuosikymmenten mittaisiksi tarkoitetut järjestelyt muutetaan mielivaltaisesti rahoittamaan muita menoja? Muutoksessa eläkeikärajaa myös nostetaan, jolloin kaikki sopimukset joudutaan neuvottelemaan uudelleen. Tästä joudutaan aikamoiseen suohon, ja eläkesäästäjät ovat tässäkin ruljanssissa lopullisia maksajia. Tekeillä olevan muutoksen lainmukaisuutta vakuutuksenottajat eivät ymmärrä. Olkoon tuo päätös mikä tahansa, ei se poista muutoksen epäoikeudenmukaisuutta ja moraalista vääryyttä. Samalla kun täällä ollaan yleisesti huolissaan siitä, miten eläkkeet tulevaisuudessa pystytään maksamaan, vaikeutetaan ihmisten omaa vastuunottoa tulevista eläkkeistään. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ottajat ovat aivan tavallisia suomalaisia, keskimäärin keskituloisia, hieman useammin naisia, jotka monesti katkonaisemman työuransa johdosta haluavat varmistaa tulevaisuutensa.

Sosialidemokraattien kannalta tämä on periaatteellinen kysymys, tuntuu joskus, että heidän mielestään kaikkien tulee olla valtiosta riippuvaisia. Tällainen tulevaisuus huolestuttaa. Minuakin ihmetyttää, miten hallituskumppanit ovat suostuneet tähän.

Arvoisa puhemies! Tämän laitoksen tarkoitus on tehdä suomalaisten kannalta hyviä päätöksiä ja antaa heille usko siihen, että täällä tehtyyn lainsäädäntöön voi myös luottaa ja sen mukaisesti elämäänsä suunnitella. Tuo valta on käsissämme, käytetään sitä ja toimitaan sen mukaisesti.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Sinnemäen täällä tekemää ehdotusta.

Tästä itse kysymyksestä haluan sanoa, että vihreät tulevat tämän esityksen puolesta äänestämään. Aivan tämmöinen tästä ei olisi tullut, jos olisimme yksin saaneet päättää, mutta jotakin korjattavaa järjestelmässä oli siinä vaiheessa, kun eläkeyhtiöt alkoivat mainostaa tätä sillä tavalla, että vältä verot ja nosta tämä eläke kerralla, muuta siksi vuodeksi ainakin kirjasi Espanjaan, saat sen kaiken verotta. Kun tällaista markkinointia näille tehtiin, niin on aivan selvää, että alkuperäinen ajatus nimenomaan eläketurvan lisäämisestä on käynyt tarpeettomaksi. Olisi tietysti voitu korvata sitä sitäkin kautta, että eläkkeeksi kutsutaan vain sellaista rahaa, joka maksetaan tietystä hetkestä ihmisen kuolemaan asti, otetaan riski siitä pitkäikäisyydestä ja tasataan tätä riskiä. Sitten olisi voitu tehdä tähän myös sellainen eläkesäästämisen muoto, jossa voi maksaa eläkkeen kerralla joko perinnöstä tai mistä tahansa muusta, myymällä asuntonsa, ja seurata käytäntöä, joka on muissa maissa hyvin yleinen, ostaa sitten loppuiäkseen varmempi tulovirta.

Arvoisa puhemies! Kun täällä kovin arvosteltiin, että hallitus ei näin rohkaise säästämistä, niin on tilanteita, joissa pitäisi rohkaista säästämistä, mutta meidän kansantaloudellinen tilanteemme on se, että suomalaiset säästävät liikaa ja meillä on voimakas vaihtotaseen ylijäämä, ei nyt kannata rohkaista säästämistä.

Marjukka  Karttunen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin epäonnistuneena hallituksen politiikkaa eläkesäästäjiä kohtaan. Hallituksen alkuperäiseen esitykseen verrattuna ollaan päätymässä sikäli parempaan, että siirtymäajaksi on tulossa viisi vuotta. Tämä on kuitenkin laiha lohtu esimerkiksi niille nelikymppisille, jotka ovat säästäneet eläkevakuutustaan vaikkapa 15 vuotta. Kyse on vastuullisten keskituloisten palkansaajien halusta suunnitella omaa tulevaisuuttaan. Moni esimerkiksi pätkätöissä ja perhevapailla sinnittelevä nainen päästäkseen kohtuulliselle eläkkeelle samaan aikaan puolisonsa kanssa on saattanut tällaisen eläkevakuutuksen solmia, ja kaiken lisäksi kansalaisiahan on houkuteltu ottamaan yhä enemmän osittain itse vastuuta eläkkeestään. Nyt matto vedetään alta pois. Tämän prosessin jälkeen jään kysymään sitä, kuinka enää voi luottaa mihinkään, kun hallitus tällä tavalla tekee muutoksia jälkeenpäin jo tehtyihin sopimuksiin. Tulen huomenna kokoomuksen kanssa äänestämään tämän huonon esityksen hylkäämisen puolesta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännösten uudistamista koskeva esitys minusta on lähtökohdiltaan ja periaatteeltaan aivan oikea. Se on oikeastaan ensimmäinen ja ainut niistä verotukseen liittyvistä esityksistä tämän hallituksen osalta, jota voi pitää tyydyttävänä. Kysymyshän tässä on erityisesti siitä, että se verotuki, joka on se keskeinen tekijä näissä vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa, ohjautuu pääosin suurituloisimmalle väestölle. Minä pidän oikeudenmukaisempana sitä, että suoritetaan pienempiin eläkkeisiin tasokorotus. Kun tuo noin 130 miljoonan euron verotuki ohjataan vaikkapa kansaneläkkeen tasokorotukseen, se mahdollistaa noin 17 euron korotuksen vuositasolla ja sillä kyetään korjaamaan kaikkein pienituloisimpien eläkettä. Sen vaikutus yltää lähes miljoonaan eläkeläiseen kaiken kaikkiaan, koska kansaneläkkeen tasokorotus merkitsee samalla verovähennystä myös niille, joilla on työeläkettä. Siinä mielessä pidän tätä esitystä lähtökohdiltaan oikeana. Kannatan myös vastalauseeseen numero 2 kirjattua lausumaehdotusta.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä käydyn keskustelun aikana on tullut kritiikkiä, milloin kovempaa, milloin lievempää, mutta kuitenkin voitaneen todeta se tosiasia, viittaan esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jossa todetaan, että koska vapaaehtoista eläkevakuutusäästämistä on tuettu Suomessa pitkään ja käytäntö on yleisesti hyväksytty myös kansainvälisesti, niin valiokunta pitää verotuen jatkamista esitetyin tavoin aiheellisena ja kohtuullisena. Tuen perusteltavuutta puoltavat myös eläkeikään ehdotetut muutokset, jotka tukevat tämän hetken yleisiä eläkepoliittisia tavoitteita. Asiaympäristöstään erotettuna tietenkin voidaan todeta, että tämä muutos joiltakin osin heikentää joidenkin ihmisten asemaa, mutta toisaalta onhan erilaisia verovähennyksiä tässä maassa rukkailtu vuosikymmenten aikana, kun katsoo historiaa taaksepäin, vaikka kuinka paljon. Viittaan esimerkiksi lapsivähennysten poistamiseen verotuksesta taikka erilaisten ansiotulovähennysten muuttamiseen ajan ilmiöiden mukaan. Elikkä ei tämä tee poikkeusta sen suhteen millään lailla.

Mitä tulee sitten näihin säästömuotoihin, tällä verotuellahan yhteiskunta kannustaa ihmisiä säästämään ja nimenomaan niin, että vaikka nyt ansiotulovähennyksen puolelta siirrytään pääomaveropuolelle, on kuitenkin erittäin todennäköistä ja perusteltua, että kun tulevaisuudessa nostettavat eläkkeet nostetaan pääomatulona, sillä puolella aikanaan nostettava eläke on varmasti tai erittäin todennäköisesti keveämmin verotettua kuin jos se olisi ansiotulopohjaista.

Mietinnössä viitataan myös muihin säästämismuotoihin. Pitää muistaa, että ei tämäkään säästämismuoto ole se ainoa säästämismuoto. Suomen pankit ja erilaiset vakuutusyhtiöt ja muut yhteisöt tarjoavat edelleen tämänkin lisäksi muitakin säästömuotoja. Ei mielestäni tässä ole sen dramaattisemmista asioista kysymys.

Eero  Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! En kannata tätä hallituksen esitystä yksilöllisen eläkevakuutuksen verotuksen muuttamisesta. Ilomielin yhdyn siihen hylkäysesitykseen, joka meidän ryhmästämme on tulossa.

Eräänlaisena ytimenä sanoisin, että näen tässä kaksi asiaa, jotka ovat erittäin ikäviä, varsinkin se, että tehtyjä sopimuksia muutetaan takautuen. Jos hallitus haluaa verotusta muuttaa, niin muuttakoon sitä, mutta miksei aloita sitä tietystä päivästä eteenpäin niin, ettei sotke siihen mitenkään niitä sopimuksia, mitkä on aikaisemmin tehty? Tämä tulee heijastumaan koko meidän työeläkejärjestelmäämme, sen uskottavuuteen, joillakin tavoilla.

Nythän on yli 500 000 suomalaisella tällainen yksilöllinen eläkevakuutus ja se on vain 2 prosenttia kuitenkin kokonaiseläketurvasta. Kun nämä 500 000 ihmistä nyt reagoivat johonkin suuntaan, joka on pois eläkejärjestelmästä, niin kyllä minä vasemmistoliittolaisten mielipiteitä kovasti ihmettelen näin ajatellen tässä asiassa. Luottamuksen takaisin saaminen on erittäin vaikeaa.