1) Hallituksen esitys vuoden 2005 lisätalousarvioksi
Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Uudessa kehysmenettelyssä myös
lisätalousarvioesitykset sisällytetään valtiontalouden
kehyksiin. Kehykset ovat sinällään toimineet
hyvin. Niiden yhteydessä on useassa yhteydessä koettu
tärkeäksi kiinnittää huomiota
sovitun kehystason ja budjetoitavien määrärahojen
väliseen niin sanottuun jakamattomaan varaukseen. Tämä liikkumavara
on sitä varten, että hallitus voi reagoida ennakoimattomiin
menopaineisiin ja esittää eduskunnalle välttämättömäksi
ja perustelluksi katsomiaan määrärahalisäyksiä talousarviovuoden
aikana.
Kansainvälisen talouskehityksen odotetaan jatkuvan
vahvana, vaikka nopein kasvuvaihe lienee jo ohitettu. Kulutusmahdollisuuksia
heikentää muun muassa raaka-aineiden hintojen
nousu. Euroalueen talouskasvu pysynee hitaana, ja Yhdysvaltain talouden
näkymiä hämärtävät
julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet. Suomen kokonaistuotannon
kasvun kannalta elämme juuri nyt kriittistä vaihetta,
kun paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelun vaikea
tilanne on heijastumassa koko kansantalouden kasvuun. On myös
eduskunnankin näkökulmasta syytä toivoa,
että paperiteollisuuden neuvotteluissa saavutettaisiin
pian sopimusratkaisu ja paperikoneet saataisiin käyntiin.
Sopuun tarvitaan tietysti aina molempien osapuolten vastaantuloa.
Arvoisa puhemies! Valtion budjettitalous kääntyy
alijäämäisestä ylijäämäiseksi
siten, että nyt valtionvelkaa voidaan lyhentää 2 112
miljoonalla eurolla. Valtiovarain määräksi
vuoden 2005 lopussa arvioidaan 61,7 miljardia euroa. Valtiovarain
suhde bruttokansantuotteeseen alenee vuoden 2004 lopun 42,6 prosentin
tasolta hieman jo alle 40 prosenttiin vuonna 2005. (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Edustajat, pyydän siirtämään
palaverit istuntosalin ulkopuolelle. Pyydän rauhoittumaan,
keskittymään istuntoon!
Puhemies! Vuoden 2005 talousarviossa ja nyt ehdotettavassa lisätalousarvioesityksessä
kehysmäärärahoja
on budjetoitu yhteensä 28 miljardia 733 miljoonaa euroa.
Loppuvuoden määrärahatarpeita varten
niin sanotuksi jakamattomaksi varaukseksi jää siten
117 miljoonaa euroa. Tämä jakamaton varaus varmasti
tarkentuu sitten toisen lisätalousarvion yhteydessä.
Lisätalousarvioesityksessä on ulkoasiainministeriön
pääluokkaan ehdotettu 8 miljoonan euron määrärahan
lisäystä humanitääriseen apuun. Lisäksi
maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön (Ed. Ahteen välihuuto)
myöntö- ja sopimusvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi
20 miljoonalla eurolla, ed. Ahde. Molemmat lisäykset liittyvät Suomen
jälleenrakennustukeen Aasian tsunamituhoalueelle. Kehitysyhteistyömäärärahoista
on syytä mainita, että ensi vuoden keväällä tehtävä kehyspäätös
vuosille 2007—2010 ratkaisee pitkälle sen, missä määrin
kehitysyhteistyörahoituksessa voidaan noudattaa hallitusohjelmassa
ja kehityspoliittisessa ohjelmassa vahvistettua linjaa.
Oikeusministeriön pääluokassa lisätalousarvioesitykseen
sisältyy 2 319 000 euron lisämääräraha
valtion virka- ja työehtosopimuksista aiheutuvien menojen
rahoittamiseen. Siihen ei sisälly oikeusministeriön
esittämää muuta lisäystä Vankeinhoitolaitoksen
toimintamenoihin. Oikeusministeriössä tehtyjen,
vuoden alkukuukausien määrärahan käyttöön
perustuvien laskelmien mukaan Vankeinhoitolaitoksen menot ylittäisivät
ilman erityistoimia niihin kuluvana vuonna varatut määrärahat
noin 2 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät menopaineet
aiheutuvat vankiluvun kasvusta. Valtiovarainvaliokunta on katsonut,
että kasvavan vankimäärän oloissa
on vaikea löytää järkeviä sopeuttamistoimia.
Vankiloiden turvallisuuden ja toimintojen ylläpitämiseksi
tarvitaan määrärahalisäys kuluvan
vuoden toisessa lisätalousarviossa. Tässä yhteydessä on varauduttava
myös mahdollisesti tarvittavan lisähenkilöstön
palkkaamiseen.
Puolustusministeriön pääluokassa
valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota lentopolttoaineen
huomattavaan hinnannousuun. Rahoitusvaje kuluvana vuonna on saadun
selvityksen mukaan 6,5 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje joudutaan kohdistamaan
polttoainehankintoihin ja lentotuntien vähetessä teollisuudelta
ostettuun työhön. Valiokunta katsookin, että lentopolttoaineen
hinnannousun aiheuttamaan ongelmaan on löydettävä väliaikainen
ratkaisu jo ennen kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion
voimaantuloa. Määrärahat hinnannousun
korvaamiseksi Ilmavoimille on varattava viimeistään
edellä mainittuun lisätalousarvioon.
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa valiokunta
on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota vesistö-
ja ympäristötöiden määrärahatilanteeseen.
Valtiovarainvaliokunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota
ylikunnallisiin sekä vedenhankintaa että vesiensuojelua
palveleviin hankkeisiin. Hankkeet edistävät sekä alueellista yhteistyötä että pyrkimyksiä
tehokkaampiin
yksiköihin, jolloin sekä vesihuollon palvelut
että jätevesien puhdistaminen voidaan hoitaa aiempaa paremmin.
Valiokunta pitää myös välttämättömänä,
että Ounas- ja Ivalojokien tämänkeväisten tulvien
aiheuttamia vahinkoja vastaava lisärahoitus osoitetaan
seuraavassa lisätalousarviossa.
Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa
valiokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt
huomiota perustienpidon niukkoihin resursseihin. Etenkin alemman
tason tieverkon kunto on huolestuttavan heikko. Määrärahataso on
ollut alimitoitettu, ja ongelmat ovat pahentuneet muun muassa kelirikko-ongelmien
vuoksi. Lapissa myös kuluneen kevään
poikkeuksellisen voimakkaat tulvat ovat lisänneet teiden
peruskorjaustarvetta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että perustienpitoon
osoitetaan ensi vuoden talousarviossa määräraha,
joka mahdollistaa tieverkon asianmukaisen hoidon ja kunnossapidon. Valiokunta
osaltaan kiirehtii liikenneturvallisuutta parantavien teemaohjelmien
toteuttamista.
Valiokunta on myös viitannut aiempiin kannanottoihinsa
ja toteaa, että elinkaarimallilla toteutettavan Lohja—Muurla-hankkeen
kohtalo menokehyksissä on oikaistava. Hankkeelle myönnetystä 700
miljoonan euron valtuudesta noin 370 miljoonaa euroa koostuu rahoitus-
ja hoitokuluista, joita valtio alkaa maksaa palvelumaksuina vasta
vuonna 2008. Sitä ennen hankkeesta aiheutuu projektin hoitoon
liittyvät noin 6 miljoonan euron kulut, mutta 700 miljoonan
euron sopimusvaltuus vie kehyksistä ja kuluvan vuoden vaalikauden
investoinneista kuitenkin suuren osan. Mikäli hanke rahoitettaisiin
niin sanottuna perinteisenä mallina, liikenne- ja viestintäministeriön
nykyisestä menokehyksestä voitaisiin suunnata
noin 370 miljoonaa, ehkä 400 miljoonaakin euroa, muihin
investointeihin. Nykyinen kehystulkinta merkitsee myös
sitä, että tällä vaalikaudella
aloitetaan isoja kehittämishankkeita vain noin puolet edellisten
hallituskausien tasosta.
Perusradanpidon momentille ehdotetaan vajaan 9 miljoonan euron
lisäystä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
koko määräraha on tarkoitus käyttää rataosan
Jämsänkoski—Saakoski kunnostukseen. Valiokunta
kiinnittää vakavaa huomiota myös perusradanpidon
resursseihin. Rataverkon säilyttäminen liikennöitävässä kunnossa
edellyttää vuositasolla noin 170 miljoonan euron
korvausinvestointeja. Valiokunta viittaa myös hallituksen
toimenpidekertomuksesta antamaansa lausuntoon ja toteaa, että joukkoliikenteen
negatiivisen kehityskierteen katkaiseminen ja sen aseman vahvistaminen
edellyttävät myös sitä, että joukkoliikenteelle
osoitetaan ensi vuoden talousarviossa lisää resursseja.
Kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa kuluvan
vuoden talousarvion mukaan Tekesin myöntämien
lainojen maksuvapautuksen enimmäismäärä on
10 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti jo budjettimietinnössään huomiota
siihen, että maksuvapautuksen piiriin kuuluvien lainojen
enimmäismäärä saattaa olla liian
alhainen. Saamani selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että maksuvapautuksen
piirissä olevien lainojen enimmäismäärä voi
osoittautua edelleen liian alhaiseksi. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että asiaan palataan syksyn lisätalousarviossa,
mikäli maksuvapautuksen piirissä olevien lainojen
enimmäismäärä osoittautuu edelleen
riittämättömäksi.
Hallitus ehdottaa valtion rahoittaman uuden tyyppisen syöttörahaston
perustamista. Sillä pyritään poistamaan
erityisesti yrityskaaren alkupään rahoitusongelmia.
Finnveralle myönnetään 11,5 miljoonan
euron pääomalaina, joka siirretään
edelleen Finnveran tytäryhtiön valtakunnalliseksi
pääomarahastoksi. Pääomarahaston
perustamiseen on tarkoitus käyttää pääomalainaa. Valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että uusi järjestelmä olisi
kuitenkin selvästi toimivampi, mikäli rahoitus
järjestettäisiin pääomasijoituksena.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että järjestelmän toimivuutta seurataan.
Mikäli järjestelmän hallinnointi osoittautuu
epätarkoituksenmukaiseksi tai poikkeuksellisen hankalaksi, on
sitten rahoituksen rakennetta arvioitava uudelleen.
Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta
edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2005
valtiopäivien alussa esityksen laiksi rikosasiain sovittelun
järjestämisestä siten, että laki
voidaan saattaa voimaan 1.6.2005. Eduskunta edellytti myös,
että tarvittavat määrärahat
otetaan huomioon keväällä 2005 annettavassa
lisätalousarviossa. Eduskunnan kannasta huolimatta esitystä ei
ole annettu eikä tarvittavia määrärahoja
ole myöskään otettu huomioon lisätalousarvioesityksessä.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että hallitus tekee viipymättä sitovat päätökset
sovittelun vakinaistamisesta 1.12.2005 lukien. Asiaan liittyy tämän
mietinnön ainoa valiokunnan tekemä lausumaehdotus,
ja asia onkin etenemässä.
Ympäristöministeriön pääluokassa
valiokunta pitää välttämättömänä,
että ympäristötöiden määrärahakehyksen
mukaista määrärahatasoa korotetaan selkeästi
ensi vuoden talousarviossa. Valiokunta toteaa, että ympäristötöillä on
myös aina alan työllisyyttä edistävä vaikutus.
Puhemies! Valiokunnan mietintöön on liitetty neljä vastalausetta.
Kristillisdemokraattien, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden
valiokuntaryhmät ovat jättäneet vastalauseet,
joissa esitetään lisämäärärahoja
muun muassa kehitysyhteistyöhön, vankeinhoitoon
ja perustienpitoon. Uskon, että ne tulevat tarkemmin esitellyiksi
keskustelun aikana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tulopuolelta,
jota harvoin käsitellään, ja aivan erikoisesti
siitä, kuinka Euroopan unionin puitteissa ajettiin tässä budjetin aikaansaamisessa
ja kehysraamien tuleville vuosille rakentamisessa kiville. Tätähän
edelsi ensimmäisenä tekona Emu-kriteereistä periksianto,
ja aivan erityisesti jo silloin oli nähtävissä se, että keskeisillä EU-jäsenvaltioilla
on rahoitusongelmia elikkä eivät pysty enää EU-järjestelmää entiseen
tapaan rahoittamaan.
No, nyt sitten tämä alkuvaihe sai vahvistuksensa
viime viikon aikana, elikkä todellakaan budjettiratkaisua
ei saatu aikaiseksi. Mikä onkaan silloin se perimmäinen
syy, että näin on päässyt käymään,
koska mitään sellaisia suuria selittäjiä maailmantaloudesta
ei löydy? Kaikki voivat joko yhtä hyvin tai yhtä huonosti,
aivan mitenkä nyt haluaa nähdä.
Arvoisa puhemies! Väitän, että liikkeellä ovat olleet
varkaat, sellaiset tahot, jotka ovat vieneet rahat, ja jokainen
tietysti heti hoksaa, kun tuijottaa, kuka juuri korokkeella puhuu,
että puhun harmaasta taloudesta. Siis toisin sanoen tällä hetkellä yhä suurempi
osa niistä tuloista, mitä EU:n keskeisten jäsenvaltioitten
tulisi saada omien parlamenttiensa verolakipäätösten
mukaan, jää saamatta. Tästä me
olemme saaneet erittäin selviä näyttöjä.
Ensimmäisenä ajautui karille Italia, joka
joutui turvautumaan äärimmäisiin keinoihin
saadakseen jollakin tavalla asiat hoitoon ja pystyikin väliaikaisesti
saamaan tuloksia. Seuraavana ajautui Saksa, joka yritti korjausliikettä tämän
kevään aikana, ja se epäonnistui. Ne
rahat menivätkin Itävaltaan ja ties luoja mihinkä.
Nyt sitten tultiin siihen tulokseen, että kun otetaan huomioon
historialliset EU-rahoituspäätökset,
joissa näyttää olevan erinomaisen vaikea
saavutetuista eduista tinkiä, niin nyt ollaan siinä tilanteessa,
että rakennuspuut sopimukselle ovat harvinaisen vähissä. (Ed.
Soini: Se on ihan tyypillistä EU:lle!) — No niin,
ed. Soini, aivan oikein, niinhän te viikonvaihteessa julistitte
ja olitte aivan oikeassa.
Missä tässä koko hommassa on klikannut? Tässä on
oman analyysini mukaan klikannut ihan perustavaa laatua olevassa
perustamisvaiheessa, tämän järjestelmän
luomisvaiheessa, jos voisi näin sanoa. Nimittäin
nyt ainakin jälkiviisautena voidaan todeta, että jos
olisi lähdetty ensimmäisenä liikkeelle
verotuksen harmonisoinnista, niin heti alun perin Euroopan yhteisöjen
luomiselle niistä valtioista, jotka ovat valmiina harmonisoimaan
verotuksen keskenään, pohja olisi ollut aivan
kokonaan toisenlainen ja kestävä. Nyt on luotu
järjestelmä, jossa paitsi, että verotus
ei ole harmonisoitu, Euroopan yhteisöjen piirissä on myöskin
sisäisiä veroparatiiseja, jotka vielä entisestään
vain vaikeuttavat sisäistä kansallisvaltioitten
ja jäsenvaltioitten budjettitaloutta.
Siis koko rakenne on sellainen, että yhä suurempi
osa kansantulosta pyörii julkisen ja virallisen talouden
ulkopuolella. Ennätys on tässä suhteessa
tietysti Italia, jossa jo lähes kolmannes taloudesta on
virallisen julkisen talouden ulkopuolella. Suomessa ollaan, sanoisinko
nyt onneksi, pikkuisen jäljessä mutta ei kovin
paljon enää. Niin kuin täällä on
tullut todettua, jo nyt vakuutusyhtiöitten johdotkin ovat
tajunneet, että nyt tässä on hätä käsille
tullut. Täällä olen siteerannut Lähivakuutuksen
toimitusjohtaja Harri Kainulaista, joka tuli asiassa esiin ja totesi,
että 5 miljardia euroa jää jo valtiolta
saamatta verotuloja ja (Puhemies: 5 minuuttia!) vakuutuspetoksilla
riistetään varoja vakuutusyhtiöiltä.
Siis toisin sanoen olemme erittäin vakavassa tilanteessa
itsekin, eikä ihme. Lopputuloshan nähdään
muun muassa tässä lisäbudjetissa. Kun
kaiken pitäisi olla eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisittain hyvin,
(Puhemies: Ed. Pulliainen, 5 minuuttia!) ollaan tilanteessa, jossa
kippaskonsteilla siirretään valtion kassasta vanhoja
ylijäämävaroja jokapäiväisen
elämän rahoitukseen. (Puhemies: Ed. Pulliainen,
5 minuuttia on täyttynyt!) — Aha, selvä.
Jos se olikin 5 minuuttia, niin minä en tiennyt sitä.
Nyt se loppui.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Euroopan unioni ajautui erittäin syvään
kriisiin viime viikolla sekä perustuslakihankkeen että rahoituskehysten
osalta. Tämä on vakava tilanne koko Euroopan suhteen.
Edelleen ed. Pulliainen pohti näitä kysymyksiä.
Erityistä huolta meidän on kannettava — emme
me sille paljon mitään voi mutta kuitenkin — Italian
ja Saksan tilanteesta. Nämä uhkaavat Emua, valuuttaunionia,
se on aivan selvä, elleivät saa pian talouttaan
uudelle uralle, ja sitä ei ole näkyvissä.
Rahoituskehysten kaatumisen osalta on todettava, että huono
esitys kaatui brittien toimesta, mutta suuri vaara on, että ensi
vuonna pakon sanelemana Suomi joutuu vastaanottamaan vielä huonomman
mallin tai ratkaisun. Tämä on iso ja vakava kysymys
koko Euroopan tulevaisuuden kannalta, eikä tällä tietysti
pidä mitenkään ilakoida, mutta suuret
ovat haasteet edessä, ja koko unioni on nyt niin suuressa
kriisissä, että se saattaa lähteä hajoamaan.
Herra puhemies! Kotimaassakin on ongelmia. Paperin työsulku
on päällä, työntekijäpuoli
hylkäsi valtakunnansovittelijan esityksen, ja näin sitten
vastuu siirtyi osittain myös työntekijäpuolelle.
Tuo pitäisi saada nopeasti ratkaistua. Oli odotus, että sosialidemokraattisen
puolueen puoluekokous ja uusi puheenjohtaja taustaansa nähden
pystyisivät vaikuttamaan asian ratkaisuun, mutta näin
ei ole käynyt. Valta on vallan muualla. Tästä tilanteesta
johtuu se, että meillä tulee irtisanomisia, yritysten
ulosliputuksia jne., hyvin kielteistä vaikutusta autoilijoiden
ja monien muiden alojen osalta ja kokonaisten suurempienkin yritysten
osalta. Se luo vakavia näkymiä taloudelle, kansantaloudelle
ja myös valtion ja kuntien taloudelle jatkossa.
Meillä on nyt jo suuret ongelmat kuntataloudessa, niin
kuin hyvin tässä salissa tiedetään. Kunnat
ovat historiallisen syvässä kriisissä.
Tällaista sekasortoa ja talous- ja muuta vaikeutta ei kuntasektori
ole tainnut koskaan Suomessa kokea kuin mihin se on nyt Vanhasen
hallituksen aikana ajautunut. Sen suhteen tarvitaan pikaisia lääkkeitä.
Muutoin kärsivät kohtuuttomasti ne, jotka ovat
kaikkein heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa.
Herra puhemies! Presidenttiehdokas Kalliksen tekemän
vastalauseen 1 ensimmäinen lausumaehdotus antaa pohjaa
sille, että eduskunta voi puuttua kuntien talouden ongelmaan
maksamalla tuon pakkolainan nopeasti pois. Kun hallitus kuitenkin
päätyy tässä lisäbudjetissa
siihen, että valtionvelkaa lyhennetään
jopa yli 2,1 miljardilla eurolla, ei ole mitään
mieltä siinä, että velkaa lyhennetään
rahamarkkinoille. Pitää lyhentää kunnille
ensimmäiseksi ja vasta sen jälkeen katsoa, onko
varaa lyhentää muualle. Tällä hetkellä korkotaso
on sillä kohdalla, että näin on mahdollista
menetellä. Näin ollen kun velan lyhennykseen on
tällaiset varat, voidaan myös näitä kipeimpiä ongelmia
yhteiskunnasta ratkaista, ja kuntasektori on siinä aivan
kärjessä kristillisdemokraattien mielestä.
Liikennehankkeissa hallitus on aikamoisessa umpikujassa. Se
laati kuuluisan 15 tiehankkeen paketin kautensa alussa, ja nyt tuo
paketti on romuttumassa, kun rahaa ei siihen löydy ja vaalikausi
on jo pian päättymässä. Verotuksen
osalta hallitus on kieltäytynyt viemästä eteenpäin
muun muassa perintöveron kohtuuttomuuksien korjaamista,
mutta kuitenkin toteuttaa varallisuusveron poistamisen. Tämä on
aivan käsittämätön valinta.
Herra puhemies! Huomenna kun äänestetään, minun
nimissäni on monta muutosehdotusta sen tähden,
että kristillisdemokraateilla oli perjantaina puoluekokous
ja tein nuo muutosehdotukset omissa nimissäni, ja tulen
ne huomenna esittämään. Ne ovat täällä vastalauseessa
1, ja kaikki voivat perustelut lukea sieltä.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemi kiinnitti puheenvuorossaan
huomiota meneillään olevaan metsäteollisuuden
työtaistelutilanteeseen. On todellakin toivottavaa, että tänään
jatkuvissa neuvotteluissa löytyisi sopu osapuolten kesken
ja saataisiin paperikoneet taas pyörimään.
Tämä työtaistelutilanne on jatkunut jo useita
viikkoja, ja siitä on huomattavia taloudellisia hankaluuksia
koko kansantaloudelle, lukuisille eri alojen yrittäjille,
monille kunnille jne. Täytyy vain ihmetellä sitä,
kun katsoo sitä terhakkuutta ja ripeyttä, millä hallitus
on reagoinut rajavartijoiden työtaistelutilanteeseen, että hallitus
ja ylin valtionjohto presidentti mukaan lukien eivät ole
katsoneet aiheelliseksi laittaa koko arvovaltaansa peliin vauhdittaakseen
sovun syntymistä metsäteollisuuden piirissä.
Ed. Jukka Gustafsson merkitään
läsnä olevaksi.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Kokoomusta tuntuu hiertävän
niin kuin kivi kengässä paperimiesten poissaolo
työpaikoilta. Sehän johtuu työnantajien
sulusta. Nyt toivoisi, että työnantajat peruisivat
työsulun ja hyväksyisivät tupon mukaisen
työehtosopimuksen eivätkä vaatisi siihen
sen tupon lisäksi vielä suuria heikennyksiä ja
paperimiehet pääsisivät töihin.
Ennen kaikkea paperimiehet tuovat kuntiin rahaa. Se olisi kiireellistä rahaa
esimerkiksi sairaudenhoitoon ja vanhustenhoitoon, nostettaisiin
paperimiesten verorahoilla vaikka sairaanhoitajien palkkoja, jos
ei muuta keksitä sille rahalle.
Alkuperäinen talousarvio oli niin huono, etteivät
nämä pienet muutokset lisätalousarviossa
sitä juuri paranna. Suuret, rakenteelliset ongelmat pysyvät
ja hyvinvointivaltion perustukset rapautuvat niin palvelujen kuin
esimerkiksi liikenteenkin puolella. Keski-Suomen teitten ja rautateitten
surkea kunto on paljastunut erityisen selvästi. Jo pitkään
Keski-Suomen tiestö on rapautunut ja sen kunnostaminen
on laahannut perässä. Jo viimeiset kymmenen vuotta
Keski-Suomi on saanut muita maakuntia vähemmän
rahaa. Nyt etenkin alempiasteinen tieverkko on vaarallisen huonossa
kunnossa. Rautatiet ovat myös vaarallisessa kunnossa, vaikka
hyvällä onnella ja hitailla nopeuksilla on vältytty
suuronnettomuuksilta. Tällainen politiikka on
hyvin lyhytnäköistä. Rataverkon ylläpito
kaipaisi selviä tasokorotuksia, ei tällaista
viime hetkellä pahimpiin vaaranpaikkoihin puuttumista.
Myös Nelostie olisi tarvinnut lisätalousarviossa
välttämättä rahaa. Nelostien
varressa asuu yli 2 miljoonaa suomalaista, joten se on
merkittävä tie.
Arvoisa puhemies! Kuntien talousahdinkoon ajaminen on hallituksen
suurimpia epäonnistumisia. Kunnat huolehtivat peruspalveluista,
ja nykytilanteessa palvelujen tuotanto on vakavasti uhattuna. Kunnat
ottavat velkaa ja nostavat verojaan, mutta silti palvelujen huonontuminen
on tosiasia isossa osassa kuntia. Hallituksen pitäisi välittömästi
maksaa velkansa takaisin kunnille. Hallituksen tulee myös
pikaisesti korvata kunnille täysimääräiset
uudet hoitotakuun kautta syntyneet velvoitteet ja kustannukset.
Arvoisa puhemies! Työttömille hallitus on
ollut tyly. 8 senttiä päivässä lisää on
kohtuuttoman pieni korotus. Työttömien köyhtyminen
on vakava epäkohta. Myös muut tulonsiirtojen varassa elävät
köyhtyvät. Eläkeläisten ostovoima
laskee ensimmäistä kertaa vuosituhannen vaihteen
jälkeen. Hallituksen tulisikin pikaisesti tehdä edes kohtuulliset
korotukset työttömille ja eläkeläisille.
2 euroa päivässä olisi jo kohtuullinen
summa. 8 senttiä on kiusantekoa. Odotan mielenkiinnolla,
aikooko hallitus tuoda jossain vaiheessa oikeita parannuksia näitten
ihmisten asiaan. Esimerkiksi 2 euroa olisi hyvä alku.
Sen lisäksi että hallitus köyhdyttää työttömiä, se
on myös epäonnistunut tärkeimmässä tavoitteessaan:
työn luomisessa. Hallituksen eväillä ei ongelmia
poisteta. Hallituksen tuleekin pikaisesti tehdä linjanmuutos.
Tällaiset lisätalousarviot eivät puutu
oikeisiin ongelmiin vaan ainoastaan korjaavat muutamia pieniä epäkohtia.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ei lisätalousarviolla oikeastaan
tehdä muuta kuin paikataan niitä epäkohtia,
joita on syntynyt ja havaittu sen jälkeen, kun budjetti
on hyväksytty. Siinä mielessä hallituksen
esitys on suhteellisen hyvä. Siinä on varsinaisia
menolisäyksiä noin 200 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa
0,6—0,7 promillea budjetin loppusummasta. Eli eivät kristillisdemokraatit
tätä lainkaan vastusta vaan päinvastoin
pitävät tätä oikeana linjana.
Tietenkin voidaan keskustella siitä, onko se 200 miljoonaa
euroa riittävä, olisiko 150 miljoonaa ollut liian
vähän, vai pitäisikö olla peräti
250 miljoonaa.
Kristillisdemokraatit katsovat, että olisi pitänyt
lisätä vielä 50 miljoonaa, jotta suurimmat epäkohdat
olisi saatu pois päiväjärjestyksestä.
Ja kyllä tämän talven aikana on käynyt
ilmi, mitkä nämä suuret epäkohdat
ovat. Ne löytyvät nimenomaan liikenneinfran puolelta.
Sen takia meillä on esityksiä perustienpitoon,
perusradanpitoon, mutta meillä on myöskin yritysten
kilpailukyvyn parantamiseen pari miljoonaa euroa. En ymmärrä,
minkä takia kaikkia epäkohtia, siis kaikkia todellisia
epäkohtia, joista on haittaa, ei poisteta, kun lisätalousarvio
kerran annetaan. On meillä tämän lisäksi
muutakin, mutta kyllä nimenomaan liikenneinfraan kuuluvat
asiat olisi pitänyt kerralla hoitaa kuntoon.
Kyllä tässä salissa niin kuin myös
medioissa on puhuttu paljon kehitysyhteistyön määrärahoista,
ja sanon nyt sen vielä kerran, että ei pidä antaa
julistuksia ja yhtyä kannanottoihin, jos ne unohdetaan
heti seuraavana päivänä. Suomi on sitoutunut
tiettyyn määrään, ja siinä sitoumuksessa
tulisi pysyä.
Herra puhemies! Mielestäni, niin kuin ed. Kankaanniemikin
toi esille, ylivoimaisesti suurin ongelma on kuntatalous. Kansanedustajat
perustelevat kunnanvaltuutettuna olemista sillä, että on
hyvä olla kunnanvaltuustoissa mukana, jotta huomattaisiin
ja tiedettäisiin eduskunnassa, minkälaisissa vaikeuksissa
kunnat ovat tai miten kunnat jaksavat ja miten kunnat elävät.
Olen melko varma, että yksikään kansanedustajavaltuutettu
ei voi todeta ja sanoa, että meidän kunnassamme
menee hyvin. Mutta moni teistä, etten sanoisi kaikki valtuutetut,
tietää, että ongelmia löytyy,
ja ongelma voidaan poistaa maksamalla tuo pakkolaina kunnille takaisin.
Eivät esimerkiksi valtiovarainministeri ja koko hallitus
ole merkinneet budjettiin niitä tuloja, jotka ihan lähiviikkoina
tulevat. Kun budjetti, lisätalousarvio, tehtiin, teidän
olisi pitänyt lisätä myöskin
Fortumin tulot, 770 miljoonaa, tulot TeliaSoneran myynnistä,
154 miljoonaa, tähän, eli lähes miljardi
tulee sellaista tuloa, jota ei ole merkitty tähän
lisätalousarvioon. Ne tulevat seuraavaan, mutta miksi ne
tulevat seuraavaan, kun jo tänä päivänä tiedetään,
että semmoista tuloa on tulossa? Siinä mielessä,
kun tiedetään, että näin mittava
summa tulee kuin lähes miljardi euroa, ei ole oikein, että sillä miljardilla
lyhennetään velkaa ulkomaille. Se raha menee sinne
velkojille. Se ei elvytä millään lailla
talouselämää yhteiskunnassa, se ei paranna
työllisyyttä, se ei paranna hyvinvointia; se vähentää ainoastaan korkomenoja.
Mutta jos te olisitte maksaneet kolmanneksen siitä, noin
300 miljoonaa, kunnille, kuntien työllisyystilanne olisi
todennäköisesti parantunut ja lisäksi
kunta olisi voinut välttyä niiltä erilaisilta
leikkauksilta, mitä joudutaan tekemään.
Minä totean, ettei valtio ole leikannut eikä valtio
ole huonontanut välittömästi kuntalaisten
hyvinvointia, sitä ei voi sanoa, mutta kunnat ovat joutuneet
sen tekemään: lakkauttamaan pieniä kouluja,
yhdistämällä sitä ja tätä huonontamaan erilaisia
palveluja. Terveydenhuoltopuolella, sosiaalipuolella tulee, jos
ei päivittäin, niin kuukausittain, palautetta
esimerkiksi vanhuksilta kuljetuksista, kuljetustukea on leikattu
kunnissa ja paljon, paljon muuta. Tämä johtuu
siitä, että kunta joutuu panemaan eurot järjestykseen
ja joutuu jostakin leikkaamaan, ja valitettavasti käy niin, että ne,
joiden puolesta me tässä talossa ja tässä salissa
puhumme, joutuvat kärsimään.
Valtiovarainministeri, te voisitte nyt (Puhemies: 5 minuuttia!)
pikaisesti toteuttaa sen, mitä kristillisdemokraattinen
eduskuntaryhmä tulee esittämään,
että kolmannes näistä ylimääräisistä lisätuloista
käytettäisiin pakkolainan maksamiseen.
Jyri Häkämies /kok:
Arvoisa puhemies! Eduskunta käy tätä lisäbudjettikeskustelua
tilanteessa, jossa ulkoisessa ympäristössä on
kovin vähän positiivisia merkkejä. Euroopan
taloudesta ei Suomen talouden pelastajaksi ole, jo yli neljä viikkoa
kestänyt paperin työriita aiheuttaa pysyviä vahinkoja,
joita on jälkikäteenkään vaikea kiriä kiinni.
Saamme valitettavasti lukea tällaisia uutisia lähes
päivittäin. Oikeastaan voisi sanoa, että vain
Venäjältä kuuluu hyviä uutisia,
mutta Venäjän talouden potentiaalin lunastamisessa riittää vielä työtä.
Mutta tässä yhteydessä ei voi olla
palaamatta pari viikkoa sitten koulukeskustelun, välikysymyskeskustelun,
yhteydessä käytyyn talouspoliittiseen koulukeskusteluun.
Muutamat ryhmäpuhujat hallituspuolueista sysäsivät
koulujen säästöt yksin edellisen hallituksen
valtiovarainministerin Niinistön harteille, ikään
kuin yksi mies olisi aina kaiken hyvän estänyt.
(Ed. Pulliainen: Hyvä mies pystyy kaikkeen!) Sellainen ajatus,
että viime vaalikaudella oli ylitiukkaa ja nyt on sitten
kaikki toisin ja talouden pohja ikään kuin itsestään
korjautunut, on kohtuullisen naiivi. (Ed. Pulliainen: Kyllähän
kaikki on toisin nyt!) On siis äärimmäisen
hämmästyttävää, että tällä tasolla
käytetään puheenvuoroja, joissa ikään
kuin ei ymmärretä, että viime vaalikauden tiukka
taloudenpito näkyy sitten siinä tilanteessa, jolla
tämä punamultahallitus pääsi
tähän vaalikauteen lähtemään.
Esimerkiksi silloisen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan
Mauri Pekkarisen toimesta pelkästään
yhtenä vuonna, siis viime vaalikaudella, esitettiin noin
14 miljardin markan edestä menolisäyksiä,
siis keskustan eduskuntaryhmän toimesta. Jos tuo kaikki
olisi toteutettu, teidän lähtökohtanne
tälle hallitukselle olisivat aivan toiset. (Ed. Pulliainen:
No, kun kepu luotti, että Niinistö kerää rahat!)
Myöskin nyt tuolla ministeriaitiossa istuva valtiovarainministeri
Kalliomäki tuli kuuluisaksi hallituspuolueiden ryhmäneuvotteluissa
sanoistaan "ei riitä". Mitkään lisäykset,
joita eduskunta varsin reippaastikin teki viime vaalikauden alkupuolella,
eivät tuntuneet riittävän. Eli mielestäni
on tärkeää todeta, että sillä,
että tuo tiukka talouskuri pidettiin, pystyttiin kuitenkin toteuttamaan
määrätietoista verojen alennusta ja panostamaan
kasvualoille ja ennen kaikkea valtion omaisuuden myynneistä käytetyt
tulot käytettiin velkojen lyhentämiseen, on luonut
sen perustan ja pohjan, jotta punamultahallitus pääsi
aivan toisista lähtökohdista liikkeelle.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, hallitus pääministeriä myöten
on todennut, että hallituksen isot päätökset
on tehty ja että nyt tässä loppu vaalikausi enää vain
odotellaan. 100 000 uuden työpaikan tavoitteesta
on käytännössä luovuttu, ja
me tiedämme, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa
sitä, että palveluitten rahoituspohja pettää,
ja siitä me saimme ensimmäiset esimerkit käydyssä kehyskeskustelussa,
jossa hallitus on käytännössä aloittanut
leikkaukset, ja pahaapa pelkään, että budjettiriihessä tämä jatkuu,
jos ei sitten valtion omaisuuden myyntituloilla paikata tätä.
Eli kaiken kaikkiaan hallitukselta odotetaan ja edellytetään
uusia päätöksiä, uusia päätöksiä työllisyyden
nostamiseksi, eikä hallituksen tarvitse mitään
muuta tehdä kuin ottaa ylijohtaja Anne Brunilan raportti
käteen ja ryhtyä määrätietoisesti
sitä toteuttamaan. Sen julkistamisen jälkeen on
kovin vähän kuulunut uutisia siitä, miten
asiassa edetään.
Investoinneista sen verran, että valtiovarainministeri
parisen viikkoa sitten kertoi tässä salissa, että investoinnit
ovat lähdössä voimakkaasti liikkeelle.
Valitettavasti itse en löydä kyllä julkisuudesta
vahvistusta tälle käsitykselle, päinvastoin,
teollisuus joutuu investointiensa edessä toteamaan, että tulevaisuus
ennen kaikkea energian saatavuuden ja hinnan osalta on sen verran
hämärä, että investoinnit eivät
ole liikkeellä. Eli hyvä kysymys on myöskin
se, mikä on tämän hallituksen energiapoliittinen
linja pitkällä aikavälillä.
Tätä kysymystä on aivan erityisesti kysyttävä pääministeriltä lisäydinvoiman
rakentamisen osalta.
Aivan erityisesti, nyt sitten jos mennään
tähän lisäbudjettiin, pettymys kohdistuu
liikenteen määrärahoihin. Tiedämme,
että hallitusohjelmassa liikenne jäi lapsipuolen
asemaan. Luhtasen lista ei ole saanut kaivattua rahoitusta valtiovarainministerin
taholta, ja tämä on se kysymys, jonka äärellä edelleenkin
ollaan.
Kuntataloudesta on kokoomuksen vastalauseessa varsin seikkaperäisesti
todettu se tilanne, ja yksityiskohtaisessa käsittelyssä,
arvoisa puhemies, kokoomus tulee tekemään esityksensä kuntatalouden
osalta lausuman merkeissä ja liikenteen osalta perusradan
rahoituksen kasvattamiseksi.
Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Häkämies kiinnitti huomiota
liikenneinfran määrärahoihin. Tämä on varmasti
meidän kaikkien yhteinen huoli. Erityisesti hän
tiedusteli, mitä tapahtuu valtion omaisuuden myyntituloille.
Nyt, kun valtiovarainministeri Kalliomäki on paikalla,
niin toivoisin, että vastaisitte siihen, kuinka paljon
nyt on kertynyt valtion myynnistä tuloja ja kuinka paljon
siitä mahdollisesti voitaisiin käyttää infraan,
sekä perustienpitoon että radanpitoon. (Ed. Kallis:
Ja miljardi on tulossa, ylimääräinen!)
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi pitää todeta, että kysymyshän
ei ole siitä, että ei olisi rahaa, ettei valtion budjettitaloudessa
olisi liikkumavaraa puuttua tarpeisiin koskien tien- ja radanpitoa, joukkoliikennettä,
ympäristötöitä, kehitysyhteistyömäärärahoja
jne., joihin täällä eduskunnassa on aiheellisesti
ja tässäkin mietinnössä huomiota kiinnitetty.
Aloitan siitä, että viime vuoden budjettitalous oli
ylijäämäinen 2,2 miljardia ja kehykseenkin luettavia
säästöjä kertyi 474 miljoonaa.
Siis sellaisia rahoja, jotka oli ajateltu käytettävän
viime vuonna menokehyksessä menoihin, jäi käyttämättä 474
miljoonaa, mutta nämä rahat eivät ole käytettävissä enää tänä vuonna.
Vasemmistoliitto oli hyvin kriittinen silloin, kun menokehysmenettelystä päätettiin
reilut kaksi vuotta sitten, ja totesi, että tästä menokehysmenettelystä syntyy sellainen
kahle eduskunnalle, että vaikka tulee liikkumavaraakin,
sitä ei sitten eduskunta pysty menokohteisiin suuntaamaan.
On totta, että tästä 474 miljoonasta,
jotka kuuluivat menokehyksiin, on sellaisia menoja, joita ei ole
perusteltuakaan käyttää tänä vuonna,
mutta on siellä ihan selkeästi sellaista rahaa,
jota olisi voinut käyttää. Valtion omaisuuden
myyntituloista tuli 1 500 miljoonaa viime vuonna, loput
tulivat säästöistä, ja tuloja
tulee, niin kuin täällä todettiin, tänäkin vuonna.
EU-jäsenmaksupalautuksia tuli tuntuva summa viime vuonna,
ja valtiovarainministeriön antaman selvityksen mukaan sieltä on
tulossa palautuksia myöskin tänä vuonna
kymmeniä, kymmeniä miljoonia euroja.
Kysymyshän on siitä, että on niin
tiukat menokehykset, että vaikka rahaa sieltä tai
täältä tulee, sitä ei voida
laittaa, koska on sovittu liian tiukoista menokehyksistä.
Tästä kärsii kuntatalous, niin kuin täällä on
todettu, ja vaikka kuntatalous kärsii, hallituksella on
kanttia ottaa pakkolaina ja siirtää tätä pakkolainan
maksua seuraavalle vaalikaudelle.
Arvoisa puhemies! Niitä kipukohteita, joita
valtiovarainvaliokunta tässä mietinnössään monelta
osin on julkituonut, on paljon. Kuntatalouden ohella on todellakin
liikennepuoli, mutta aloitetaan tämmöisestä pienemmästä yksityiskohdasta,
rangaistusten täytäntöönpanosta.
Siihen on edellytetty lisärahoitusta. Sekä vihreitten
että vasemmistoliiton vastalauseessa esitämme
nyt siihen 2:ta miljoonaa euroa.
Viime viikolla täällä käytiin
keskustelua vankeinhoidosta, ja kysyin silloin oikeusministeri Koskiselta,
miten syksyllä lokakuun 21. päivä presidentin
esittelyyn tuleva toinen lisäbudjetti ehtii auttamaan niihin
ongelmiin, jotka vankeinhoidossa ovat akuutteja jo tällä hetkellä.
Ministeri Koskinen vastasi, että eihän se mitenkään
ehdi, mutta ei kai auta muu kuin käyttää vain
rahaa ja toivoa, että sitä sitten tulee jälkikäteen.
Kysynkin valtiovarainministeriltä, kun tämä koskee muitakin — kaiken
kaikkiaan hallitus lähtee nyt siitä, että nyt
ei ole haluttu reagoida näihin harkinnanvaraisiin menopaineisiin,
vaan reagoidaan vasta sitten syksyllä, kun on tilanne paremmin
hanskassa — pitääkö arvoisa
valtiovarainministeri oikeana sellaista hallintoa ja sellaista budjettimenettelyä,
että hallinto käyttää vaan rahaa
ilman, että se on budjettiin varattu se raha, ja luottaa,
että sitten loppuvuodesta vähän ennen joulua
tulee, jos tulee, sitten katetta sille rahan käytölle,
mihin vuoden aikana jo jouduttu? Tähänhän
on törmätty aiemmin radanpidossa jne. Minusta
se on vähän huonoa, kyllä hallinnolla
pitäisi olla ne rahat oikeasti budjetissa, mitä hallinto
joutuu käyttämään eri tarpeisiin.
Radanpito, tienpito, Lapin tulvavahingot niihin liittyen: Täällä on
puhuttu radanpidon tasosta, ja se on todella heikko. Joukkoliikenteessä valmistui
ihan äskettäin — kun liikenneministeri Luhtanenkin
on salissa — joukkoliikennetyöryhmältä työ,
mutta ikävä kyllä ilman lisärahoitusta sen
työn tulos on, voi sanoa, suoraan nolla. Siellä viitataan
jatkotyöskentelyyn, jatkotyöryhmiin, ja siellä viitataan
siihen, että lähdetään näiltä kunnilta,
jotka ovat talousvaikeuksissa, ottamaan rahaa sitten joukkoliikenteen
rahoitukseen nykyisestä enemmän. Tämähän
on kestämätön tie. Jollei joukkoliikenteen
kehys- ja rahoitustaso nouse, niin joukkoliikenne menee alaspäin
kuin lehmän häntä, ja se on todella katastrofaalinen
tilanne muun muassa ympäristön kannalta, puhumattakaan
työvoimatarpeiden ja kansalaisten arjen kannalta. (Puhemies:
Edustaja, 5 minuuttia!)
Arvoisa puhemies! Kylläpäs se aika rientää. Lopetan
tähän ja jatkan mahdollisesti toisella puheenvuorolla.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Tässä lisätalousarviossa
on tyypillisiä lisätalousarviokohteita, mutta
kehotan kollegoja ja myös maan hallitusta lukemaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön
hyvin tarkasti. Siellä on tällä kertaa erittäin
reipasta tekstiä. (Ed. Pulliainen: Ainahan se on ollut
tämän hallituksen aikana reipasta tekstiä!)
Hallituksen on syytä ottaa siitä vaaria laatiessaan
vuoden 2006 talousarvioehdotustaan eduskunnalle. Eli tässä yhteydessä ei
ole hallituksen määrärahaesityksiin puututtu,
vaan niihin palataan budjettiriihien, kesäkokousten ja
sitten tietysti varsinaisen budjettiprosessin yhteydessä.
Kiinnitän huomiota tässä yhteydessä E18-hankkeen
rahoitukseen aivan niin kuin liikenneministeriön pääluokkaa
koskevassa mietinnössäkin on tämä auki
kirjoitettu. Sen hankkeen asiallisella ja hyvän hallintotavan
mukaisella käsittelytavalla voidaan liikennepolitiikan
paineita purkaa merkittävästi, jos niin vaan halutaan.
Liikenneinvestoinneista ylipäänsä puhuttaessa
kyse on turvallisuudesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän
toimintaedellytyksistä, ympäristökysymyksistä,
ja useimmiten kyseessä ovat kertaluontoiset menotarpeet,
jotka jatkossa säästävät julkisia menoja.
E18-hankkeen osalta hallituksen nykynäkemys on epälooginen,
koska minkään muun hankkeen yhteydessä näin
ei toimita, näin ei kehyksissä käsitellä muuta
kuin valikoiden tätä E18-hanketta. Se on siis
tarkoitushakuinen, se on eduskunnan tahdon vastainen, että 25
vuoden hoito- ja korkokustannukset sisällytetään
kokonaisuudessaan tälle budjettikehyskaudelle. Se on kestämätön
perusteiltaan. Tuntuukin siltä, että tällä tavalla
eduskuntaa simpautetaan.
Kiinnitän liikenteen osalta jälleen kerran
huomiota myös perustienpidon määrärahojen
riittämättömyyteen, rataverkon huonoon
kuntoon sekä vastoin hallitusohjelman kirjausta joukkoliikenteen
toimintaedellytysten huononevaan suuntaan. Hallitus toimii omaa
ohjelmaansa vastaan tältä osin, ja meidän
täytyy kyllä tästä vuoropuhelua
jatkaa.
Herra puhemies! Aivan lopuksi siirrän desimaalipilkkua
aika paljon, kun puhun vesihuoltoasioista. Lainaan täältä ihan
lyhyen lainauksen maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalalta: "Valtiovarainvaliokunta pitää ylikunnallisia
sekä vedenhankintaa että vesiensuojelua palvelevia hankkeita
jatkossa erittäin tärkeinä. Hankkeet edistävät
sekä alueellista yhteistyötä että pyrkimystä tehokkaampiin
yksiköihin, jolloin sekä vesihuollon palvelut
että jätevesien puhdistaminen voidaan hoitaa aiempaa
paremmin."
Tähän voisi lisätä yhden
näkökulman myös, jota ei tekstissä ole
mainittu. Kyseessä ovat myös kriisivalmiuden parantaminen
ja turvallisuuskysymykset, jos ja kun jotakin sattuu. Yhä todennäköisempää on,
että tulee myös pohjavesivahinkoja, ja silloin
tällaiset seudulliset, ylikunnalliset hankkeet näyttävät
toimivuutensa, kun voidaan turvata vedensaanti kaikissa olosuhteissa.
Yhtenä tällaisena merkittävänä hankkeena
esimerkinomaisesti totean, että herkällä Hankoniemellä esimerkiksi
Hanko ja Tammisaari ponnistelevat tällaisen yhteisen hankkeen
hyväksi. Olisi ihan toivottavaa ja järkevää,
että siellä myös valtion osuus voisi
olla mukana toteuttamassa ja ripeyttämässä tätä tärkeätä hanketta.
Puhemies:
Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan
kello 14.
Täysistunto keskeytetään kello
13.00.
Täysistuntoa jatketaan
kello 14.04
Puhetta johtaa toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.
Yleiskeskustelu päiväjärjestyksen
1) asiasta jatkuu:
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvion tehtävänähän
on nimenomaan täydentää kulloisenkin
vuoden varsinaista talousarviota. Kun nyt katsomme tätä käsittelyssä olevaa
ensimmäistä lisätalousarviota, niin mitään
suuria asioita, niin kuin ei yleensäkään
lisätalousarviossa, jossa ei jotain poikkeuksellista ole,
ei tässäkään lisätalousarviossa
ole esillä. Ehkä merkittävin asia kuitenkin
on kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokassa
tämä pääomalaina Finnvera Oyj:lle
ja kaikki, mitä siitä seuraa. Toivotaan, että tämä nimenomaan
poistaisi erityisesti yrityskaaren alkupäässä olevia
rahoitusongelmia, joita nyt on ollut, ja että tämä toisi myöskin
sitä kautta työpaikkoja. Pidän tätä erittäin
merkittävänä päänavauksena.
Kukaanhan ei pysty varmuudella sanomaan, mikä vaikutus
tällä tulee olemaan.
Herra puhemies! Ehkä sitten näihin muutamiin
pääluokkiin. Täällä on
jo puhuttu paljon liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonalasta. Taloudellinen tilannehan ei varmasti, kun tämä lisäbudjetti
on annettu, sen jälkeen suinkaan ole kansallisellakaan
tasolla parantunut, siitä nämä työmarkkinoilla
olevat häiriötilanteet antavat omaa viitettään,
ja on jopa ennustettu, että meillä kasvu on hidastumassa
näiden takia. Aika näyttää,
ovatko ennustajat oikeassa. Mutta joka tapauksessa nyt on tämän
vuoden aikana valtion omaisuuden myyntitulojakin kertynyt merkittävästi,
tiettävästi yli toista miljardia euroa. Eli tätä taustaa
vasten jakovaraa kyllä olisi, ja ennen kaikkea otan tässä esille
tämän perustienpidon ja perusradanpidon. Mielestäni
nämä molemmat ovat sellaisia kohteita, että näihin
tarvitaan nyt lisäpanostusta. Tässä lisäbudjettiesityksessä sitä ei esitetä,
(Ed. Kuoppa: Ed. Vihriälä, täällä on
hyviä esityksiä!) mutta täällä on
vahvat kannanotot myöskin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä siitä,
että varsinaiseen budjettiin on saatava merkittävät
lisäykset, jotta voidaan perusliikenneinfra pitää kunnossa
ja sen taso ei heikkene. Puhun nimenomaan perustienpidosta ja perusradanpidosta.
Varmasti jokainen tässä salissa ymmärtää,
että tällä puolen lisäpanostusta
tälläkin hetkellä tarvittaisiin. Se koskee
koko maata, ei vain joitain osia, vaan koko maa kokonaisuudessaan
pitäisi nähdä. Kaikkien tiepiirien alueella
on heikkokuntoisia teitä.
Herra puhemies! Sitten lyhyesti tähän maa-
ja metsätalousministeriön hallinnonalaan, jossa
ei ole myöskään vastalauseita esitettyinä.
Tässähän valiokunta nimenomaan vain ottaa
kantaa vesitalouteen kokonaisuudessaan ja myöskin tulvavahinkojen
korvaamiseen. Niin kuin täällä tiedämme,
niin keväällä oli tulvia ennen kaikkea
tuolla pohjoisessa, Ounas- ja Ivalojoen vaikea tulvatilanne. Tässähän
lähdetään siitä, ja myöskin
valiokunta painottaa, että kun nämä vahingot
on arvioitu, niin vuoden toiseen lisätalousarvioon saataisiin
riittävät määrärahat.
Toinen iso kysymys on nämä koko vesistöhankkeet,
joihin valtiovarainvaliokunta kiinnitti myöskin huomiota
kehyksistä antamassaan mietinnössä vuosille
2006—2009, mikä tarkoittaa sekä maa-
ja metsätalousministeriön pääluokkaa että ympäristöministeriön
pääluokkaa. Tietenkin pitää muistaa,
että tämä on harkinnanvaraista rahaa,
ja kun nyt säästötavoitteet on taas esitetty, niin
molemmissa pääluokissa näitä on
ollut noin 10 miljoonan euron edestä. Toivoisikin, että näistä nyt
luovuttaisiin ja näitä tärkeitä vesistöhankkeita,
ennen kaikkea ylikunnallisia vesistöhankkeita, voitaisiin
edesauttaa, samoin kuin tulvasuojelutöitä. Niitä löytyy
eri puolilta maata, ja oman alueeni eli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen
alueella on tavattoman paljon myöskin ylikunnallisia hankkeita
tällä hetkellä vireillä, ja jos
näitä määrärahoja pystyttäisiin
lisäämään, niin jo ensi vuoden
aikana nämä voisivat lähteä liikkeelle.
Herra puhemies! Ehkä on syytä todeta myöskin
tähän lopuksi se, että kyllähän
nämä menokehykset ovat liian tiukat.
Ed. Heikki A. Ollila merkitään
läsnä olevaksi.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Hallituksen lisäbudjetti on pitkälti
rutiinibudjetti, ja se sisältää lähes
jokaiseen pääluokkaan tupon mukaiset palkankorotukset.
Tässä yhteydessä olisi kyllä syytä ollut
sitten lisätä sen verran myöskin Rajavartiolaitoksen
kohtaan palkkamäärärahoja, että myöskin
tästä rajavartijoita ja nimenomaan pienipalkkaisimpia
rajavartijoita koskevasta kiistasta olisi päästy
eroon ja työt jatkuisivat siellä normaalisti eikä mitään
lakonmurtolakeja tarvitsisi tänne eduskuntaan tuoda, niin
kuin nyt on tapahtunut. Täällähän
on Rajavartiolaitoksen kohdalla 768 000 euroa yleisurheilun
MM-kisojen turvajärjestelyihin. Tämä jo
osoittaa sen, että näihin turvajärjestelyihin
kyllä löytyy rahaa, mutta kun haluttaisiin varsinaisia
palkankorotuksia tälle pienipalkkaisimmalle rajahenkilöstölle tehdä,
niin sitten ei tunnu rahaa löytyvän. Tässä mielessä kyllä valtiovarainministerin
olisi syytä katsoa rahakukkaroon tarkemmin ja sieltä ne
loppujen lopuksi hyvin pienet rahat hakea, ja tämä selkkaus
menisi ohitse.
Täällä ed. Zyskowicz totesi, että metsä-
ja paperiteollisuudessa vallitseva työmarkkinatilanne on
hankala. Se on totta, mutta nyt täytyy todeta, että kun
ennen on aina syytetty AKT:tä työmarkkinoitten
häiriköinnistä, niin nyt se häirikkö on Metsäteollisuus
Ry. Sehän on sanoutunut irti tuposopimuksesta eikä halua
tehdä tupon mukaista sopimusta Paperiliiton kanssa, ja
sitten on aiheutunut todella varsin mittavat taloudelliset menetykset
sekä tuotannon määrässä että myöskin palkka-
ja verotulojen osalta. Näyttää siltä,
että pahimmat häiriköt tällä hetkellä työmarkkinoilla ovat
nimenomaan työnantajapiirit. Joukkoirtisanomiset jatkuvat,
kokonaisia tehtaita lopetetaan, vaikka ne ovat kannattavia, ja näin
ollen aiheutetaan valtavasti lisää harmia ja huolta
tavalliselle kansalaiselle. Samalla myöskin kunnat menettävät
verotuloja, kun ihmiset menettävät työpaikkansa
ja toimeentulonsa.
Suomessa irtisanomissuoja on, voi sanoa, kelvottoman huono.
Lopputilin antaminen on Suomessa halvinta verrattuna muihin EU-maihin. Tätä näyttävät
erityisesti kansainväliset monialayritykset käyttävän
hyväkseen. Suomessa sanotaan ensimmäisenä irti
sitten, jos irtisanomisiin joudutaan, lopetetaan tehtaita, koska
täällä siitä ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia
yrityksille, niin kuin eräissä muissa maissa tapahtuu.
Hallituksen tiukka talouskuri koskee vain kaikkein köyhimpiä ja
kaikkein pienituloisimpia kansalaisia, heitä tämä tiukka
talouskuri koskee. Köyhyyspakettia on lupailtu, että se
tulee varsinaisen budjetin yhteydessä, lisäbudjetissa
sitä ei ole. Saas nähdä, mitä se
pitää sisällään, vai
onko se todella köyhä paketti sekin ja mitään
olennaista parannusta ei tule. Toivottavasti olen väärässä siinä asiassa.
Samoin kuntien tilanne edelleenkin kiristyy ja rahaa peruspalvelujen
turvaamiseen kunnille ei ole tulossa lisää.
Samoin liikenneinfrasta täällä on
puhuttu, liikenteen perusrakentamisesta. Sinne ei ole riittävästi
tulossa rahaa lisää ja se aiheuttaa kyllä melkoisia
turvallisuusongelmia sitten esimerkiksi rautateillä ja
myöskin maanteillä. Erityisesti kevyen liikenteen
väylien rakentaminen uhkaa pysähtyä käytännössä kokonaan.
Tämä sitä taustaa vasten vielä,
että valtiolla todella olisi ollut varaa nyt lisätä näihin
palveluihin, myöskin teiden ja rautateiden rakentamiseen
rahaa turvallisuutta parantaviin investointeihin, mutta sitä ei
nyt tiukista menokehyksistä johtuen haluta tehdä.
Tämän johdosta vasemmistoliitto vastalauseessaan esittää lukuisissa
kohdissa tähän lisäbudjettiin muutoksia,
joissa esitetään rahaa sekä Lapin tulvavahinkojen
korjaamiseen että myöskin tien ja ratojen perusparannuksiin
lisää.
Täällä jo ed. Uotila totesi tästä vankiloitten
tilanteesta. Vankimäärän huomattava kasvu
on aiheuttanut sen, että rahat eivät tule riittämään,
ja on selvää, että jos halutaan järkevästi
hoitaa näitä asioita, niin ne tulisi hoitaa viimeistäänkin
tässä ensimmäisessä lisäbudjetissa.
Toinen lisäbudjetti on auttamattomasti liian myöhässä.
Herra puhemies! Tulemme lisäbudjetin yksityiskohtaisessa
käsittelyssä esittämään
vastalauseessamme olevat muutosehdotukset.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviosta muutama huomio.
Kehitysyhteistyömäärärahoissa
hallitus esittää tässä vaiheessa
8 miljoonan euron määrärahan lisäystä humanitaariseen
apuun. Tämä lisäys perustuu siihen humanitaarisen
avun tarpeeseen, jota Aasian tsunamikatastrofi aiheutti. Tässä vaiheessa
myös kehitysyhteistyön valtuuksia lisätään
20 miljoonalla eurolla perustuen Aasian katastrofiin. Tässä yhteydessä täytyy
todeta se valitettava seikka, että tsunamin takia maksettavat kehitysyhteistyösitoumukset
ovat sellaisia, että ne ovat pois muusta kehitysyhteistyöstä.
Huolellisella suunnittelulla voidaan ilmeisesti osittain välttää se,
että ne olisivat poissa Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä,
mutta joka tapauksessa tämä tilanne aiheuttaa
sen, että valtuudet ovat erittäin tiukkoja ja
mahdollisuuksia joustavaan suunnitteluun ja erilaisiin tilanteisiin
reagointiin ei tällä hetkellä sitten
enää ole.
Valiokunnan mietinnössä todetaan myös
tulevaisuutta silmälläpitäen se, että nimenomaan seuraava
kehysratkaisu on hyvin olennainen sen suhteen, pysyykö Suomi
siinä tavoitteessa, johon hallitusohjelmassa ja kehityspoliittisessa
ohjelmassa on sitouduttu, eli että Suomi saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissa
0,7 prosentin bkt-osuuden vuonna 2010. Tänä aamuna
oli kotini läheisen kioskin lööpissä 0,70,
ja ajattelin, että nyt ovat jo iltapäivälehdetkin
lähteneet tähän kampanjaan, jossa tsempataan
sen puolesta, että Suomi saavuttaisi 0,7 prosentin tason
kehitysyhteistyömäärärahoissa.
Tässä olin erehtynyt, koska se tarkoitti sitä,
että toista iltapäivälehdistä myydään
70 sentillä, mutta muuten suomalainen yhteiskunta hyvin
laajasti on tänä keväänä keskustellut
sen puolesta, että meidän tulee ottaa tämä tavoite
vakavasti. Ensi syksynä on YK:ssa kokous, major event,
jossa tarkastellaan vuosituhattavoitteiden saavuttamista, ja myös
näiltä osin tämä kysymys on
hyvin ajankohtainen. Vihreä eduskuntaryhmä erittäin
voimakkaasti katsoo, että seuraavan kehysratkaisun tulee
olla sellainen, että pystymme tässä tavoitteessa
pysymään.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta on tämän
lisätalousarvion yhteydessä keskusteltu ja josta
on olemassa paljon huolta, on rangaistusten täytäntöönpanon
toimintamenot eli Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot. Jo budjetin
yhteydessä valiokunta kiinnitti huomiota siihen seikkaan, että tietojärjestelmäongelmien
vuoksi tänä vuonna tulee hyvin todennäköisesti
tapahtumaan se, että sakkovankien määrä tulee
voimakkaasti kasvamaan. Sakkovankien määrä on
ollut muutenkin kasvussa, mutta tietojärjestelmäongelmien takia
nyt puretaan sellaista ruuhkaa, että vankiluku on todellakin
merkittävästi ollut nyt nousussa, ja se on huomattavasti
suurempi kuin budjetin yhteydessä katsottiin. Tällöin
itse asiassa budjetin yhteydessä valiokunta katsoi, että tämä vankiluvun
kehitys on sellainen asia, johon tulee palata.
Olen erittäin pahoillani siitä, että valiokunnan enemmistö ei
tässä yhteydessä lisännyt Vankeinhoitolaitoksen
toimintamenoja, koska nyt tilanne on se, että luultavasti
joudutaan siihen, että joudutaan lomauttamaan ihmisiä Vankeinhoitolaitoksesta,
koska mahdollinen lisämääräraha jossain
syksyn lisäbudjetissa tulee liian myöhään.
Määrärahojen vähyyteen täytyy
Vankeinhoitolaitoksessa jo tällä hetkellä reagoida,
kun tämä lisäbudjetti ei siihen ole puuttunut,
ellei nyt sitten käy niin, että vihreän
eduskuntaryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän
esittämä 2 miljoonan lisämääräraha
hyväksytään — saattaahan olla,
että se tulee huomenna hyväksytyksi. Toivottavasti
itse asiassa tulee.
Vankeinhoitolaitoksessa tilanne on ollut vuosia huono. Valtiovarainministeriössä olisi
pitänyt jo pystyä reagoimaan tähän
tilanteeseen, että määrärahakehys
oikeusministeriössä itse asiassa periytyy noin
vuodelta 99, jolloin vankiluku on ollut aivan toisenlainen, ja tällaisessa
tilanteessa, jossa se todellisuus, mitä rahoitetaan, muuttuu olennaisesti,
sen kehyksenkin pitäisi pystyä nousemaan. Tällä hetkellä vangit
eivät pääse työtoimintaan tai
niihin päihdeohjelmiin, joita muuten pystyttäisiin
tarjoamaan, koska henkilökuntaa ei yksinkertaisesti riitä muuhun
kuin turvallisuudesta huolehtimiseen, ja itse asiassa nämä määrärahat
ovat nyt niin alhaisella tasolla, että edes turvallisuudesta
ei välttämättä pystytä huolehtimaan.
Tärkeä kysymys on myös täällä viime
perjantaina ensimmäisessä käsittelyssä ollut
vankeuslakipaketti, jota lakivaliokunta on käsitellyt koko kevään.
Siinä yhteydessä keskustelussa tuli esiin hyvin
selvästi eri ryhmiltä se, että vankeuslakipakettia
ja sen uudistusta ei voida panna toimeen, ellei ensi vuoden määrärahoihin
tule selvää korotusta. Se vankeuspaketti on hyvä uudistus
ja siinä on monia sellaisia toimia, jotka pitkällä aikavälillä varmasti
aiheuttavat sen, että vankiluvun (Puhemies koputtaa) kasvua
voidaan saada hillittyä, mutta se tarvitsee toteutuakseen
määrärahoja. Toivottavasti valtiovarainministeri,
kun ei perjantaina päässyt kuuntelemaan sitä keskustelua,
nyt kiinnittää tähän asiaan
huomiota.
Toinen varapuhemies:
Jatkamme näitä maksimissaan 5 minuutin puheenvuoroja,
kuitenkin tässä on ministeri Pekkarisen vastauspuheenvuoropyyntö välissä,
ainakin sellainen lukee puhemiehellä.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Nyt on tapahtunut kauhea virhe, olen vahingossa
painanut tuota nappulaa. Sanottavaa olisi paljon, mutta jätän
sen toiseen kertaan.
Toinen varapuhemies:
Ministeri on ystävällinen!
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Tulvat aiheuttivat Lapissa todella pahoja vahinkoja,
joita tuli yksityisille ihmisille siellä jokien varsilla
ja taajamissa. Kuluja tulvan vahinkojen ehkäisystä tuli
myös monille kunnille, ainakin Kittilän ja Inarin
kunnille. Kyllä me pohjoisessa odotamme, että näissä korvausasioissa
on tahti toinen kuin mitä on kuultu, eli niitä pitää ruveta maksamaan
kiireellisesti. Pitäisi olla semmoinen tämä systeemi,
että ajassa tulevat myöskin nämä korvaukset.
Ne eivät tule koskaan edes täysimääräisinä parhaassakaan
tapauksessa, mutta kohtuuttoman kauas ne ovat nyt pohjoisen osalta
siirtymässä tähän saakka kuultujen
tietojen mukaan. Siksi me kyllä tuossa omassa esityksessämme ehdotamme,
että niitä laitettaisiin jo tähän
lisäbudjettiin.
Myös tien korjausten tarvetta tuli, ja sitä on Lapissa
muutenkin, niin kuin on muuallakin maassa. Kyllä tämän
tierahakeskustelun täytyy voimistua tässä maassa
edelleen ja myös toimia tulla. Ei se ole oikealla tolalla,
kun teiden kunto rapistuu. Tulvien suojelu Lapissa edellyttää myös
ympäristötöiden lisäämistä,
siis sitä, että sieltä kautta haetaan
niitä tulvanestoratkaisuja, ja siinäkin pitää päästä liikkeelle
heti. Ei se ole mistään kotoisin, että sitä siirretään
vuosien päähän, kun on nähty,
mitä vahinkoja voi tulla. Ei kukaan voi ennustaa, milloin
seuraava tulva tulee ja taas aiheuttaa ongelmia.
Vielä yksi asia, joka Lapin näkökulmasta
on tarpeen nostaa esille ja alleviivata sitä, on valtion työllisyysrahojen
liiallinen pienuus tai kerta kaikkinen riittämättömyys.
Lapissa oli alkuvuonna 800 työtöntä vähemmän
valtion työllistäminä töissä kuin
viime vuonna. Nyt tilanne on hieman korjaantumassa, kun tuli lisää rahaa. Mutta
onhan se hyvin erikoista, että kun muuallakin on paljon
työttömyyttä, niin sitten näitä valtionkin
työllisyysrahoja vedetään alas. Sillä on kokonaisvaikutuksensa
siihen, että työttömyystilanne ei ole
lähtenyt meillä helpottumaan.
Keskustelun nopeatahtinen osa päättyy.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies, ärade talman! Det finns många
svåra saker i vårt land som regeringen får
tampas med, men en som jag är mycket förvånad över
att vi har så här dåligt ordnad som vi
har det är kollektivtrafiken och järnvägstrafiken
i dagens Finland, speciellt när man ser på de
EU-trender som pågår i Centraleuropa. Vi försöker
ju alltid vara så väldigt duktiga i Finland och
göra allting bättre än andra och vi är
oftast väldigt duktiga och bra, men av någon mystisk
anledning har vi inte alls satsat lika kraftigt på att
utveckla kollektivtrafiken och järnvägstrafiken
i Finland som man gör i många andra EU-länder.
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan voi todeta, että meidän
omat joukkoliikennefirmamme, linja-autot, kaikki nämä,
etenkin linja-autoliikenne, toimivat äärimmäisen
tehokkaasti, siis toimivat niin hyvin kuin suinkin voi, mutta valtion
tapa tukea on mielestäni äärimmäisen
heikkoa, jos vertaa muihin EU-maihin. Etenkään
suurten kaupunkien joukkoliikennettä ei tueta ollenkaan, mikä on äärimmäisen
kummallista, samaan aikaan kun Keski-Euroopassa todellakin tuetaan kaikin
tavoin suuria kaupunkeja, jotta kaikki mahdollinen liikenne siirtyisi
rautateille ja joukkoliikenteeseen. Tämä sekä turvallisuuden
että ympäristönäkökantojen
takia.
Me Suomessa olemme aina pyrkineet turvalliseen maailmaan ja
haluaisimme olla myös tämmöinen ekologinen
edelläkävijä. Siinä mielessä ihmetyttää kovasti,
että meillä on nyt sellainen trendi menossa, että Linja-autoliitto
ilmoittaa, että kaikki näyttää menevän
huonompaan suuntaan ja sanoo, että siihen ovat vaikuttaneet
muun muassa autoverotuksen muutokset. Elikkä me täältä olemme
omilla valinnoillamme, signaaleillamme, antaneet semmoista merkkiä,
että yksityisautoilu kasvaa ja samaan aikaan joukkoliikenteellä menee
heikommin. Nyt meidän olisi äärimmäisen
kiireellisesti tehtävä jotakin asialle: tukea
työsuhdematkalippua ja muuta, niin että joukkoliikenne
kannattaisi ja nousisi, sillä tämä on
nyt äärimmäisen huolestuttava trendi.
Toinen tällainen mielenkiintoinen, mutta äärimmäisen
huono trendi on myös rautateiden kunto. Jotenkin olen kuvitellut,
että meillä mennään vaan parempaan
suuntaan, ja olen haaveillut siitä hetkestä, milloin
tätä Helsinki—Turku-väliäkin
mennään vielä nopeammin ja turvallisemmin,
mutta näyttää vähän
siltä, että saa pelätä enemmänkin,
että mennään huonommilla raiteilla ja
suuremmilla riskeillä. Tämä on äärimmäisen
pelottavaa: jos meillä pääsee tapahtumaan
suuri onnettomuus, niin se on meidän yhteiskunnallemme äärimmäisen
negatiivinen asia. Siksi meidän pitäisi nyt tehdä kaikkemme,
ettei tähän suuntaan mennä. Liikenneministeri
Luhtanen on monta kertaa sanonut, että tierahat pitävät nipin
napin tason nykyisellään, mutta rautateissä ollaan
menossa alaspäin. Meidän saamiemme tietojen mukaan
noin 170 miljoonalla eurolla vuodessa pystyttäisiin pitämään
kuntoa yllä. Nyt näissä kehyksissä se
on noin 100 miljoonaa, elikkä trendi on menossa huonompaan
suuntaan. Itse uskon, että hallituspuolueissa on äärimmäisen vahva
tahto nyt saada tähän muutos. Katson tässä ed.
Ala-Nissilää ja ed. Saarista ja muita, joiden
tiedän tässä taistelevan.
Elikkä ellei hallitus ymmärrä tätä meidän
taisteluhuutoamme, niin me tarjoamme kyllä teille kaikki
apuvälineet, välikysymyksiä ynnä muita. Jos
ei teitä viisaita miehiä kuunnella nyt kesällä, kun
tullaan seuraavaan budjettiriiheen, niin kyllä me annamme
sitten käsiinne kaikki välineet, mitä tarvitsette,
koska tämä on sellainen hätä,
että toivon todellakin, että valtiovarainministeri
ymmärtää näiden herrojen huudot,
että me emme uudestaan ja uudestaan vaan sano, että näin
pitäisi olla, vaan että voisimme sanoa, että näin
on, lopultakin näin on, joukkoliikenne on raiteillaan ja kaikki
hyvin tässä valtakunnassa!
Ed. Marja Tiura merkitään
läsnä olevaksi.
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Keskityn tässä omassa puheenvuorossani
kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan, jonka
merkitys ja arvo varmasti tulee korostumaan, jos aiomme saavuttaa
Lissabonin sopimuksen mukaiset tavoitteet työllisyyden
ja yrittäjyyden vahvistumisen näkökulmasta.
Tässä lisätalousarviossa saavutettiin
periaatteessa merkittävä läpimurto nimenomaan
tämän syöttörahaston käynnistämisen
myötä. Lisätalousarvio sisältää pääomalainan
11,5 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan Finnvera Oyj:lle, joka kanavoi
sen edelleen perustettavalle rahastolle, jota tulee hallinnoimaan
Veraventure. Haluan tässä kuitenkin pysähtyä,
erityisesti kun valtiovarainministeri Kalliomäkikin on
paikalla, siihen, että useiden asiantuntijakuulemisten
pohjalta todettiin se, että mikäli tämä vähän
monimutkainen käytäntö osoittautuu ongelmalliseksi,
olisi mahdollista jatkossa ottaa käyttöön
pääomalainan sijasta nimenomaan pääomasijoitus
ja jopa kysyen sitä, onko perusteltua näin monen
portaan kautta kanavoida tätä rahoitusta vai olisiko
jatkossa perusteltua se, että tämä raha
suunnattaisiin suoraan perustettavaan syöttörahastoon.
Toinen erittäin suuri kysymys on se, millä tavalla
varmistetaan se, että tähän tulee riittävästi mukaan
myös yksityistä pääomaa. Ennen
kaikkea ajattelen työeläkerahastojen merkitystä ja
panosta jatkossa. Jossain määrin on käyty
julkista keskustelua siitä, millä tavalla työeläkerahastojen
hyvin merkittävää pääomavarantoa
voitaisiin kohdentaa nykyistä paremmin myös kotimaisen yritystoiminnan
vauhdittamiseen ja vahvistamiseen, ja toivon, että tämä prosessi
jatkuu, että löydetään tarkoituksenmukaiset
yhteistyömuodot.
Tämä syöttörahasto on varsin
iso periaatteellinen avaus, niin kuin jo aluksi totesin. Voidaan sanoa,
että osaltaan tästä voi rakentua jopa
perinteisen valtionyhtiöpolitiikan uusi vaihe, jossa niinkään
ei ole kysymys siitä, että valtio menee osakkaaksi
yhtiöihin vaan nimenomaan kanavoi riskipääomaa
potentiaalisiin yksityisiin yrityksiin ja tällä tavalla
edesautetaan kasvuyritysten rakentumista ja vauhdittumista. Toivon,
että huomioidaan myös jaoston erityinen kirjaus
siitä, että on erittäin tärkeää,
että ei keskitytä liikaa vain teknologiakeskeisiin
yrityksiin, koska tätä kasvuyrityspotentiaalia
on nimenomaan liiketoimintaosaamisessa, markkinoita syvällisesti
ymmärtävissä liiketoiminta-aihioissa,
ja tässä mielessä on erittäin
tärkeää, että otetaan riittävän kattavasti
huomioon kaikki se kasvuyrityspotentiaali, mitä meillä on
Suomessa tarjolla. Uskon, että täältä löytyy
jopa sijoituskohteita esimerkiksi kansainvälistyvien palveluyritystenkin
alueelta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kaiken kaikkiaan
tähän riskin ottamiseen kiinnittää huomiota.
Jos ajatellaan sitä murrosta, mikä tällä hetkellä tapahtuu
suomalaisessa yritysrakenteessa, meillä on yhä vähemmän
näitä niin sanottuja kansainvälisiä jättejä.
Meidän pitää saada enemmän vauhtia
nimenomaan näitten kasvuyritysten liikkeellesaamiseen,
ja tässä mielessä meidän pitää valtion
taholta tietoisesti nähdä myös se, että tietyssä rajassa
riskit tulevat kasvamaan. Tämä tulee heijastumaan
Tekesin toimintaan ja ehkä osaltaan tulee heijastumaan
myös Finnveran rahoitustoimintaan, ja siksi toivon, että jatkossa sekä Finnveran
valtuudet että Tekesin valtuudet mahdollistavat myös
tarkoituksenmukaisen riskin ottamisen.
Olli Nepponen /kok:
Herra puhemies! Otan tässä vain esiin Ilmavoimien
suorituskyvyn, varsinkin kun viimeisen kuukauden aikana nimenomaan
tuon suorituskyvyn välttämättömyys
on noussut hyvin konkreettisesti esiin elikkä ilmatilavalvonnassa
tarvitaan erityisesti tunnistuslentotoimintaan kykenevää kalustoa.
Ensimmäiseksi kiinnitän huomiota asiaan, jota
nyt ei ole lisäbudjetissa eikä myöskään
valtiovarainvaliokunnan mietinnössä otettu esiin,
aikaisemmin esillä olleeseen tarpeeseen korjata jo muutama
vuosi sitten vaurioitunut Hornet-kone, kun budjettiin nytkin sisältyy
15,1 miljoonaa euroa palautusta aikanaan suoritetuista Hornet-hankinnoista.
Tämän koneen korjaaminen olisi välttämätöntä,
ja tuo korjaustyö tuo myöskin työtä Patrian
Suomen tehtaille, joten toivon erityisesti nyt, kun valtiovarainministeri
on paikalla, että toisessa lisätalousarviossa
tähän asiaan voitaisiin palata, siksi monta kertaa
tuo on ollut esillä ja Ilmavoimat ja myöskin puolustusministeriö ovat
sitä esittäneet.
Toinen on sitten ongelma, joka johtuu erittäin nopeasti
ja voimakkaasti kohonneista polttoaineen hinnoista. Tätä asiaa
on valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kohtuullisen
hyvin käsitelty. Se tulee merkitsemään
voimakasta laskua lentotuntien määrässä,
ja sen heijastusvaikutukset voivat olla jopa katastrofaaliset, sillä tilanteen jatkuessa
voi olla edessä, kun on jouduttu jo tavoitetasoa vähentämään,
pitkä lentämätön jakso ja tuo
heijastuu myöskin sitten Patrialta ostettaviin työsuorituksiin.
Ohjaajakohtaiset lentotunnit pienenevät merkittävästi.
Tavoitetaso on nyt noin 120, kun se Natolla on noin 160 lentotuntia vuodessa,
ja nyt joudutaan laskeutumaan merkittävästi alle
100 lentotunnin. Pahinta on, että uusien Hornet-ohjaajien
valmistuminen viivästyy, ja sillä voi olla myöskin
omat vaikutuksensa. Myöskin sodan ajan kyky tietenkin heikkenee, vaikka
ei tuollaista onneksi ole nähtävissä,
mutta jokainen ilmatilan loukkauksen tunnistaminen on sodan ajan
tehtävään verrattava suoritus. Mikä pahinta,
lentoturvallisuusriski myöskin nousee ja voi olla myöskin
vaarana, että joudutaan takaisin siihen muutaman vuoden
takaiseen ongelmaan, jolloin sotilaslentäjiä siirtyi
siviili-ilmailun palvelukseen, varsinkin nyt, kun siviili-ilmailussa
jälleen tarpeet ovat voimakkaasti kasvamassa.
Toinen lisäbudjetti annetaan niin myöhäisessä vaiheessa,
että vaikka sinne rahat tulisivat, niin olisi tähän
ongelmaan löydettävä ratkaisu puolustusministeriön
ja valtiovarainministeriön välisissä neuvotteluissa,
siksi suuresta ja akuutista ongelmasta on kysymys. Tietenkin voidaan
sanoa, että kaikki muutkin hallinnonalat joutuvat polttoaineiden
hinnat ottamaan huomioon, mutta täällä niillä on
erityisen suuri vaikutus, koska näissä tehtävissä polttoaineen
kulutus on merkittävä ja heijastusvaikutukset
ovat monta kertaa suuremmat kuin esimerkiksi autojen käytössä, missä tietenkin
tuo sama ongelma muilla hallinnonaloilla tuntuu, joten aivan oikeutetusti
valiokunta on kiinnittänyt tähän huomiota,
mutta ratkaisun pitäisi löytyä ennen
toista lisäbudjettia.
Leena Harkimo /kok:
Arvoisa puhemies! Puutun tässä lisätalousarviokeskustelussa
vain muutamaan pääluokkaan. Ensinnäkin
liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta
lyhyesti.
Tieverkon hyvä kunto on perusedellytys niin elinkeinoelämän
toimintaedellytysten ylläpitämiseksi kuin itse
kunkin tiellä liikkujan turvallisuuden kannalta. Teiden
rappeutuminen ja niiden myöhempi kuntoon laittaminen sekä huonojen
teiden aiheuttamat vaaratilanteet ja onnettomuudet maksavat loppujen
lopuksi sekä inhimillisesti kansalaisille että yhteiskunnalle
paljon enemmän kuin perustienpitoon osoitetut eurot. Lähes
viikoittaiset uutiset kaatuneista rekoista ovat mielestäni
erittäin huolestuttavia. Tämä esimerkkinä.
Erityistä huolta kannan raskaan liikenteen toimintaedellytyksistä.
Esimerkiksi Konginkankaan suuronnettomuuden tutkintalautakunta ehdottaa,
että ajo- ja lepoaikarikkeiden rangaistuksia tulisi koventaa,
hyvä näin. Liikenneturvallisuuteen tähtäävät
toimenpiteet ovat kaikki kannatettavia, mutta on pidettävä huolta
siitä, että ne voidaan käytännössä myös
toteuttaa. Lepoajan viettoon tarvittavien tauko- ja levähdyspaikkojen
järjestämistä ei ole säädetty
kenenkään vastuulle. Käytännössä taukopaikkojen
ja -palvelujen järjestäminen on jäänyt
yksityisten yrittäjien harteille.
Koska raskaan liikenteen taukopaikkoja ei ole sisällytetty
Tiehallinnonkaan toimintatavoitteisiin, ei sen ylläpitämien
pysäköinti- ja levähdysalueiden varustus
vastaa sosiaali- ja taukotiloille asetettavia vaatimuksia. Taukopaikkojen
ja -palveluiden vähäisyyden vuoksi lainsäädännön
noudattaminen, lepoajan viettäminen ja kuljettajien henkilökohtaisista
tarpeista lähtevä työn tauottaminen on
usein hankalaa. Taukopaikkojen puhtaanapito ja talvikunnossapito
ovat valitettavan usein niin sanotusti retuperällä.
Aikooko nyt liikenne- ja viestintäministeriö siis
vain ihmetellä sivusta tätä tilannetta?
Rangaistusten koventaminen tuskin auttaa, jos lakia ei ole käytännössä edes
mahdollista noudattaa. Tähän ongelmaan olisi nyt
ehdottomasti ministeriössä puututtava.
Arvoisa puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön
pääluokasta haluan nostaa esiin Finnvera Oyj:n
korkotuet. Hallitus ehdottaa Finnveran korkotukivaltuuksien korottamista
yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaan sekä alueellisen
korkotuen piirissä olevien investointi- ja käyttöpääomalainojen
että erityiskorkotuen piirissä olevien luottojen
myöntämisvaltuutta korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
Valiokunnan mukaan myöntövaltuuksiin olisi tullut
tehdä jo tässä vaiheessa yhteensä 40
miljoonan euron korotus, jolloin ne vastaisivat viime vuoden tasoa.
Rahoituksen kysyntä on siis jo alkuvuodesta johtamassa
siihen tilanteeseen, että valtuudet loppuvat kesken. Esimerkiksi
naisyrittäjille tärkeät naisyrittäjälainat
myönnetään erityiskorkotuen piirissä olevien
lainojen kiintiöstä. Naisyrittäjälaina
on ollut elinkeinopoliittisesti merkittävä, koska
sen myötä valtion erityisrahoituksen piiriin tulivat
ne toimialat, joilla yrittäjinä toimivista naisista
valtaosa harjoittaa liiketoimintaa, muun muassa kuluttajapalvelut
ja vähittäiskauppa. Valtuuksia olisi ehdottoman
tärkeä tarkistaa, jotta ne vastaisivat tämän
hetken tilannetta ja kysyntää huomattavasti paremmin.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
vuoden 2005 lisätalousarvioksi sisältää puolustusministeriön
hallinnonalalta seuraavanlaisen ongelman: koska lentopolttoaineen
hinnannousu on tapahtunut, puuttuu saadun selvityksen mukaan kuluvana
vuonna 6,5 miljoonaa euroa määrärahoja
kysymyksessä oleviin resursseihin.
Totesimme lausunnossamme, että on löydettävä väliaikainen
ratkaisu tähän, mistä ne rahat löytyvät,
ja viimeistään asia on korjattava toisessa lisätalousarviossa.
Olen tyytyväinen, että tämä kirjattiin
meidän lausuntoomme ylös, mutta mielestäni
asia tulisi hoitaa varmasti ja mieluummin pikemminkin, koska meillä tällä hetkellä
lentäjät ovat
korkeatasoisia, mutta kuitenkin he pääsevät lentämään
kansainvälisessä vertailussa huomattavasti vähemmän
kuin muiden maiden, esimerkiksi Nato-maiden, lentäjät.
Nato-maiden lentäjien lentotuntimäärä on
muistaakseni noin 180, kuitenkin lähemmäs 200
tuntia vuodessa, kun Suomessa se on muistinvaraisesti 60—80
per vuosi kokeneilla lentäjillä ja vähemmän
kokeneilla noin 100 vuodessa.
Mikäli emme pysty takaamaan lentotuntimäärää lentäjillemme,
myöskään kansainvälinen yhteistyö ei
tule onnistumaan. En usko, että pelkkä simulaattorilentäminen
takaa pitkässä juoksussa motivaation, se ei takaa
motivaatiota työntekijöille, lentäjille,
eikä myöskään anna parasta mahdollista
turvaa mahdollisen tarvittavan tilanteen varalta. Sitä mieltä olen,
että on pidettävä huolta, että se
6,5 miljoonaa löytyy tähän rahoitusvajeeseen,
mikä on Puolustusvoimien lentomäärärahoissa
johtuen polttoaineen hinnannoususta.
En voi myöskään, arvoisa puhemies,
olla puuttumatta siihen, että kun nämä summat
ovat kuitenkin näinkin pieniä, kun ajattelemme
koko valtion budjettia, tämä summa ei voi olla
sellainen, etteikö sitä löytyisi. Kun
ajatellaan esimerkiksi rajavartijoiden työkiistaa, jossa
kuitenkin loppupelissä on kysymys vain 2 miljoonasta eurosta
vuositasolla, ja kun ajatellaan, että esimerkiksi paperipuolen
selkkaus maksaa suurin piirtein 200 miljoonaa euroa viikossa, on
aivan eri summista kysymys. Jos ei näitä rahoja
maamme turvallisuuteen löydy, voi olla, että esimerkiksi suojatyötä voivat
joutua tekemään sellaiset henkilöt, jotka
eivät sitä rutiininomaisesti tee, ja silloin he
joutuvat kohtuuttomien vaatimusten eteen, kun heidät laitetaan
tekemään sellaista työtä, johon
he eivät ole rutinoituneet ja tottuneet. Maamme turvallisuus
saattaa olla siinä uhattuna.
Toivon siis, että hallitus ottaa meidän viestimme
tästä 6,5 miljoonasta vakavasti. Toivon myös, kun
turvallisuus- ja puolustusjaostossa myös käsittelemme
Rajavartiolaitoksen asioita, että tämänhetkiseen
tilanteeseen löytyisi mahdollisimman pian ratkaisu ja että voimme
jatkaa normaalin päiväjärjestyksen mukaista
työntekoa maassamme — en tarkoita tässä meitä.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen lisäbudjetti
on klassisen niukka, eikä siihen sisälly suuria
yllätyksiä. Perusradanpitoon esitetään
lisäystä 4 miljoonaa euroa, liikenteen määrärahoja
lisätään, EU:n avustus tulee vastaavasti,
yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Tämä on
siis tätä lisäbudjettia.
Mutta noin yleensä talousarvioihin täytyy
sanoa, että tämä kehystulkinta olisi
kyllä korjattava. Teiden rakentamisessa, kun Lohja—Muurla-väliä rakennetaan
elinkaarimallilla, on kehysten koko summan varaus 700 miljoonaa
budjetissa, ja kuitenkin vasta 2008 alkavat kaikki kulut purra,
eli näin ollen tuo vajaa 400 miljoonaa tulisi vapauttaa
muihin tiehankkeisiin, koska sitä ei oikeasti nyt tarvitse
maksaa. Sillä avattaisiin liikenneinfran pattia.
Muutenkin elinkaarimallia tulisi suosia, jos se on mahdollista.
Puhun jälleen Tampereen läntisestä kehätiestä,
jonka jatko vaatisi rahaa vuoden 2006 budjettiin. Jos tietyö keskeytyy,
se tulee valtiolle todella kalliiksi. Jos sitä rahaa ei
nyt budjettiin saada, voisiko olla mahdollinen tämä erillinen
elinkaarirahoitus?
Liikenneministeriön taloussuunnitelmassa esiintyi vähän
vääriä lukuja. Siellä hyöty—kustannus-suhde
oli 2,9. Todellisuudessa se on 5 asiantuntijoiden laskelmien mukaan.
(Ed. Saarinen: Koko hankkeen on 2,9!) — Kyllä se
on nimenomaan tämän uuden osan, joka tulisi olemaan.
Se on niin kuin Vuosaaren tunneli, että jos päitä ei
avata, ei tunnelista siellä sisälläkään
ole mitään hyötyä, ed. Saarinen.
Mutta sen sanon teidän kommenttiinne, että toivottavasti
valtiovarainvaliokunnan mietintö saa rattaita pyörimään muutenkin
hallituksessa. Liikenneinfraan on saatava rahaa ensi vuonna roimasti
lisää.
Arvoisa puhemies! Yksi ensi vuoden budjettia puhuttavista asioista
on varmaankin tuo kuntien auttaminen ja palvelurakenneuudistus.
Kyllä siellä pienissä kunnissa alkaa
nyt kypsyä liitoshalujakin, mutta ei se ratkaise koko ongelmaa, niin
kuin tiedämme. Vaikka 300 pientä kuntaa yhdistyisi,
se tarkoittaa vain 20:tä prosenttia koko kuntataloudesta.
Suurista kunnista on löydyttävä ratkaisuja.
Yksi mahdollisuus auttaa kriisikuntia voisi olla puskurirahasto.
Tällaista viestiä on tullut tuolta maakunnista,
jotta köyhät kunnat selviytyisivät velvoitteistaan.
Tulisiko harkita kalliita rahareikiä, kuten erikoissairaanhoitoa,
valtion piiriin?
Toinen näkyvä sosiaalipuolen ongelma liittyy vanhusten-
ja lastenhoitoon. Liian monissa kunnissa on puutteita, kun työntekijöitä ei
ole tarpeeksi. Vanhukset ovat entistä pitempään
kotona ja tulevat laitokseen entistä huonokuntoisempina.
Eläkeikäiset omaishoitajat taas ovat uupuneita
ja tarvitsevat paljon sijaisapua. Missään tapauksessa
he eivät kykene markkinahintaisina ostamaan sijaisia. Nyt
kun Raha-automaattiyhdistys on lopettamassa tukeaan paitsi omaishoitajilta myös
tilapäiseltä lastenhoitoavulta, on ongelma valmiina.
Tuntuu kummalliselta, että tämä kolmannen
sektorin aliarviointi jatkuu. Omaishoitaja- ja lastensuojelujärjestöt,
kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto, tekevät arvokasta
työtä, joiden toimintaa ei EU:n kilpailusäädösten
vuoksi tulisi romuttaa. Nyt sitten täytyy saada toisaalta
rahaa lisää laitospaikkoihin, kun kotona ei voida
vanhuksia hoitaa.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee siihen valtion tulopuoleen
eli veroihin, muutama päivä sitten tuli julkisuuteen,
että verotukseen sisältyy Viron kokoinen porsaanreikä,
joka vie jopa pari miljoonaa euroa kuussa valtiolta, ja tämä summa
on kasvamaan päin. Tätä aukkoa käyttävät
hyväkseen sadat suomalaiset, jotka toimivat vastuuhenkilöinä rakennusalan
ja telakkateollisuuden yrityksissä. He lähettävät
Suomeen työntekijöitä, joiden ei tarvitse
lain mukaan maksaa veroja Suomeen ensimmäiseltä kuudelta
työkuukaudelta. Tämän puolen vuoden jälkeen
vain ani harva ilmoittautuu itse Suomen viranomaisille päästäkseen
maksamaan veroja. Yrityksetkään eivät
joudu maksamaan veroja ollenkaan, koska Viro ei peri yritysveroa
eikä virolaisyritysten tarvitse maksaa Suomeen veroja.
Tämä aiheuttaa sen, että tämä kaataa
kohta jo rehellisiä suomalaisyrityksiä. Ed. Pulliainen
puhui siitä, että veroja pitäisi harmonisoida.
Näyttää vähän siltä,
että ei tätä harmonikkaa sisäänpäin
vedetä, vaan melkein ulospäin tuntuu harmonikka
nyt kyllä venyvän, elikkä tätä tämä sitten
tarkoittaa käytännössä tämä markkinatalous.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä voimme
todeta, että se on suhteellisen kriittisestikin suhtautunut
lisätalousarvioon, joka on niukka.
Sieltä esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonalalta, pääluokasta 33 siis, mietinnössä todetaan
erityisesti rikosasiain sovittelun valtakunnallisen järjestämisen
kohta, johonka eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt
huomiota ja kiirehtinyt sitä, että se valmisteltaisiin
ja rahoitus turvattaisiin. Nyt kuitenkin eduskunnan kannasta huolimatta
esitystä ei ole annettu eikä tarvittavia määrärahoja
ole myöskään otettu huomioon budjetissa
eikä tässä lisäbudjetissa. Tämä käytännössä merkitsee
sitä, että eri alueilla tätä sovittelua
ei pystytä toteuttamaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti
ajatellen itse kunkin asiakkaan näkökulmasta.
On erittäin hyvä, että valiokunta on
tehnyt lausumaehdotuksen, että eduskunta edellyttää,
että hallitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden alkuun
mennessä esityksen laiksi rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten,
että laki voidaan saattaa voimaan 1.12.2005. Näin
voitaisiin ensi vuodesta lähtien kuitenkin tämä tilanne
turvata.
Toinen asia, mihinkä valiokunta on mielestäni
myös kyllä hyvin kiinnittänyt huomiota
ja mistä täällä on puhuttukin,
on oikeusministeriön hallinnonalan pääluokasta
25 vankeinhoito. Meillä on todellakin ollut täällä keskustelua
vankeinhoidossa ja sen sisällöstä, niistä ongelmista,
mitä vankeinhoidossa jo vankimääriä ajatellen
ja vankilan henkilökunnan riittävyyttä ajatellen
on olemassa ja mitä siitä sitten seuraa. Me tiedämme, että paitsi
että vankeinhoito vaikeutuu siellä sisällä,
on myös se ongelma, millä tavalla kuntoutuminen
tapahtuu ja yhteiskuntaan siirtyminen tapahtuu. Tietenkin on erittäin
tärkeätä, että me voisimme entistä enemmän
tehdä ennalta ehkäisevää työtä eikä vankimäärien
kehitys olisi näin kasvava kuin se on, mutta nämä luvut
tietenkin on tässä vaiheessa hoidettava ja nähtävä se
todella kipeä ongelma, mikä vankeinhoidossa on. Näin
mielestäni on hyvä, että tässä sanotaan,
että valiokunta on tähän eri yhteyksissä todennut,
ettei se pidä lisätalousarviomenettelyä sinänsä asianmukaisena
eikä Vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen
toiminnan kannalta hyvänä. Nämä ovat
asioita, jotka ovat meillä olleet jo useamman vuoden ajan
keskustelussa, ja eduskunnan tahtona on hyvin laajasti ollut, että niihin
puututtaisiin, mutta tässä siihen ei vieläkään
ratkaisua tule.
Arvoisa puhemies! Sitten pääluokka 33. Kaiken
kaikkiaan tietysti nyt niitä momentteja ajatellen, mitkä ovat
auki ja muuta, niin tässä valiokunnan mietinnössä ei
ole otettu esille kuin rikosasiain sovittelu, mutta näistä valiokunnan mietintöön
esitetyistä vastalauseista nousee esille kuntatalous ja
se, millä tavalla peruspalvelut pystytään
turvaamaan. Peruspalvelut eivät varmasti voi olla lisätalousarvion
varassa, mutta kyllä tässä olisin halunnut
nähdä sen, että nyt me olemme kuitenkin
täysin tietoisia siitä, missä kohtaa
peruspalveluissa meillä ne kipeimmät puutteet
ovat.
Me olemme käyneet esimerkiksi täällä tulevaisuusvaliokunnan
mietinnön myötä tulevaisuuskeskustelua
ja siinä yhteydessä ottaneet kantaa suomalaisen
väestön ikääntymiseen ja palvelujen
riittävyyteen: millä tavalla me turvaamme, että hyvä yhteiskunta,
hyvät palvelut voidaan turvata kaiken ikäisille.
Kävimme hyvin hyvääkin keskustelua siitä.
Mutta meillä ei tässä budjetissa nyt,
ei varsinaisessa — vaikka se on hallitusohjelmassa — eikä lisäbudjetissakaan
ole minkäänlaista kohtaa siihen, että meidän
ikäihmisemme tarvitsevat palvelua ja ennen kaikkea omaishoitajat.
Se suuri hätähuuto, mikä täällä edellä olevassa
puheenvuorossa ed. Alatalon myötä tulikin, on,
että Raha-automaattiyhdistyksen linjaus näihin
avustuksen antamisiin on katastrofaalinen, jos sanotaan näin,
erityisesti ikäihmisten, sairaitten ihmisten, omaishoidon kohdalta.
Monessa eri kohtaa on ongelmia kaupungeissa; tiedän
nyt Tampereen kaupungin kohdalta sen, että sieltä loppuvat
omaishoitajien monelle hyvin tärkeiksi ja, voi sanoa, aivan
välttämättömiksi tulleet palvelut,
joita ikäihmiset eivät pysty sitten sen tuen puuttumisen
tai tuen loppumisen myötä ottamaan muualta.
Eli silloin tietysti se on tärkeätä,
millä tavalla kaupungit ja kunnat tulevat vastaan, mutta
kaiken kaikkiaan tämä tilanne on hyvin vaikea,
se, miten kotipalvelu, kotisairaanhoito, siivous, kaikki se huolto,
mitä vanhukset, ikäihmiset, sairaat tarvitsevat,
miten se toteutetaan kotona avohoidossa. Jos ei sitä pystytä toteuttamaan,
niin siitä tulee todella kova lasku yhteiskunnalle, jos vanhukset
sijoitetaan sitten tämän palvelun loppumisen myötä laitoshoitoon.
Sitähän nämä ihmiset, jotka
rakkaudesta sitä työtä tekevät,
eivät missään tapauksessa haluaisi toteutettavan.
Tässä olisi mahdollisesti voitu Raha-automaattiyhdistyksen
kohdalle laittaa rahoitusta tai jotakin, että tämä asia
hoidettaisiin.
Arvoisa puhemies! Koska ilmeisesti on 10 minuutin puheenvuoro
itselläni tässä, että voin vielä käyttää puheaikaa,
niin haluan mainita näistä vastalauseista, joita
täällä on todella hyviä. Kristillisdemokraattisen
eduskuntaryhmän vastalauseessa on nostettu esiin sairausvakuutukseen
liittyen äitiys- ja vanhempainpäivärahan
minimimäärän nostaminen. Näen
sen todella, jos perhepoliittisesta näkökulmasta
tätä yhteiskuntaa rakennetaan, merkittävänä,
että nyt vihdoin otettaisiin vakavasti se, että annettaisiin
arvo perheille, vanhemmuudelle ja tuettaisiin perheitä,
että ne yleensä uskaltaisivat lähteä perhepolitiikkaa
toteuttamaan eli perhettä kasvattamaan. Tässä on meillä lisäystä nimenomaan
siihen, että se tulisi sille tasolle, mitä tänä päivänä on
työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän
peruspäiväraha, että se sillä lailla
olisi vastaava, edes jotenkin oikeudenmukainen.
Toinen kohta, joka liittyy sairaisiin, terveydenhuoltoon, on
se, minkälainen meillä on omakustannusosuus lääkkeistä.
Yleensä sairaitten ihmisten tilanne sinänsä on
jo vaikea monenlaisten apuvälineitten ja hoidon kustannusten
ym. myötä, mutta ennen kaikkea lääkkeitä monet
joutuvat käyttämään paljon,
ja silloin se, mikä on lääkekorvausten
omavastuun maksukatto, on tärkeää. Sen
laskeminen budjettiperusteisesti on tässä vastalauseessa,
jonka allekirjoittajana on ed. Bjarne Kallis, esitetty, ja näen
sen erittäin hyvänä asiana.
Kolmanneksi kristillisdemokraattien vastalauseessa on adoptiolasten
vanhemmille myönnetty vanhempainpäiväraha,
eli siinäkin asetettaisiin adoptioperhe samalle tasolle
kuin muut perheet, biologiset, joissa äidit saavat tukea
hoitaessaan lapsiansa. Se, että se, joka adoptoi lapsen,
voisi saada lapsen hoitamiseen 15-vuotiaaksi saakka tukea, auttaisi
perheitä selviytymään, ei nyt ehkä pelkästään
rahallisesti mutta myös sen lapsen ja vanhemman suhteen
vahvistamiseksi ja kehittämiseksi.
Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Rauhala otti esille rikosasiain sovittelun
järjestämisen koko maassa. Valtiovarainvaliokunnan
sosiaali- ja terveysjaosto todellakin edellyttää lausumaehdotuksessaan, että hallitus
ministeri Hyssälän esityksestä tuo lakiesityksen
heti alkusyksystä, jotta se voidaan käsitellä ja
rahat saada toiseen lisäbudjettiin niin, että laki
voidaan toteuttaa 1.12.2005. Toivoisin, että valtiovarainministeri
Antti Kalliomäki tämän vähälukuisen
eduskunnan edessä kertoisi, että näin
myös tulee tapahtumaan.
Pyysin aikaisemmin ed. Kuopan puheenvuoron johdosta myös
puheenvuoron, koska on ymmärrettävä näin,
että lisätalousarvioon tehdään
ja annetaan vain teknisiä korjauksia. Nyt ei voi koko sosiaali-
ja terveydenhuoltoon kerralla saada rahoitusta ja muutoksia aikaan.
Myös sosialidemokraatit lähtevät siitä,
että vähävaraisten asemaa pitää parantaa
tulevassa varsinaisessa budjetissa vuodelle 2006 muun muassa työmarkkinatukea
korottamalla ja toimeentulotuen asumistuen omavastuu poistamalla.
Reijo Laitinen /sd:
Herra puhemies! Muutama asia tästä lisätalousarviosta.
Viitaten tuohon, mitä ed. Peltomo äsken omassa
puheenvuorossaan sanoi, sosialidemokraatit ovat tänään
ryhmäkokouksessaan näitä asioita terävöittäneet
ja linjanneet ja edellyttävät, että varsinaisessa
talousarviossa noihin ongelmakohtiin puututaan ja hallituksesta
esitykset ongelmien korjaamiseksi tulevat.
Pääluokasta 31 perustienpidon määrärahojen osalta
valiokunta on todennut sen, että määrärahakehys
on perustienpidonkin osalta erittäin matalatasoinen ja
itse asiassa taso laskee tähän vuoteen verrattuna
30 miljoonaa euroa ja on noin 70 miljoonaa euroa vähemmän
kuin liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut
ministerityöryhmä esitti. Tässä suhteessa
ovat ministerityöryhmän ja hallituksen esitykset
ristiriidassa. Me edellytämme sitä, että tämä ongelma
korjataan ja perustienpidon määrärahataso
nostetaan.
Sitten näihin kehittämishankkeisiin. Täällä valiokunta
toteaa sen, että menokehyspäätöksen mukaan
ensi vuonna ei aloiteta yhtään uutta kehittämishanketta,
vaikka suurin osa meneillään olevista hankkeista
on päättymässä. Tähän
huoleen on myöskin Tiehallinnon pääjohtaja
nyt julkisuudessa puuttunut. Kyllä tämä Lohja—Muurla-ongelma,
mistä erityisen paljon valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston
puheenjohtaja Matti Saarinen on puhunut, pitäisi nyt hoitaa.
Voimakas vetoomus hallitukseen päin, että menokehyksien
osalta edetään niin kuin valiokunta on edellyttänyt
jo pariinkin otteeseen!
Siellä ovat ministerityöryhmän ehdotukset näitten
kehittämishankkeitten osalta olemassa, ja on aivan välttämätöntä maan
talouden kehittämisen ja elinkeinotoimen kehittämisen
kannalta se, että nämä isot kehittämishankkeet
toteutetaan, myöskin Nelostien osalta väli Lusi—Vaajakoski,
joka on siis tienpätkä, joka luokitellaan meidän
Euroopan Ten-tieverkkoon kuuluvaksi ja on etelä—pohjois-suunnassa,
pohjois—etelä-suunnassa meidän keskeisin
väylämme, jolla raskas liikenne kasvaa joka päivä sillä tavalla,
että tavaraa kuljetetaan yhä enemmän
siinä suunnassa. Se on liikenneturvallisuuden kannalta
erittäin vaikea pätkä, ja siinä on
tapahtunut useita valitettavia onnettomuuksia, myöskin
kuolonkolareita. Me tietysti lähdemme siitä, että jo
ensi vuoden talousarvioon tulee näitten kehittämishankkeitten
osalta myöskin Nelostien väliltä Lusi—Vaajakoski
rahoitusesitys joko budjettirahoituksena tai sitten jollakin muulla
rahoitusmuodolla, niin kuin valiokunta on asiaa valottanut.
Perusradanpidon osalta hivenen tulee lisää rahaa,
mutta siihen tarpeeseen nähden tuo määrärahan
lisäysesitys on liian vaatimaton. Tuskin tällä pystytään
kunnostamaan kokonaisuudessaan esimerkiksi Jämsänkoski—Saakoski-väliä.
Meidän perusradanpitomme tarvitsee lisämäärärahaa. Meillä on
erittäin paljon sellaisia rataosuuksia, joissa radan kunto
on erittäin huono ja turvallisuus uhattuna.
Yrityspolitiikan osalta Finnveran osalta myöntövaltuuksia
esitetään nyt korotettavaksi kaiken kaikkiaan
20 miljoonaa euroa. Todennäköisesti, kun tuo tarve
on suurempi, asiantuntijakuulemisessa noin 40 miljoonan euron verran, joudutaan
tilanteeseen, että syksyllä pitää myöntämisvaltuuksia
nostaa. Tämä on sillä tavalla ikävä asia,
että me olemme vuodesta toiseen eläneet niin,
että Finnveran myöntämisvaltuuksia on
lisätalousarviolla jouduttu korottamaan. Tämä on sillä tavalla
positiivinen asia, että näitä myöntämisvaltuuksia
nostetaan. Sehän on lähtenyt siitä, että yritystoiminta
ja investoinnit ovat Suomessa erityisesti pk-sektorilla kasvaneet.
Tässä suhteessa ei voida ajautua sellaiseen tilanteeseen,
että nuo myöntämisvaltuudet eivät
riittäisi.
Puhemies! Ihan lopuksi tähän rikosasioiden sovitteluun.
Täällä on valiokunnan lausumaehdotus,
jossa edellytetään, että hallitus tuo
eduskunnalle syysistuntokauden alkuun mennessä esityksen
rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten,
että laki voidaan saattaa voimaan 1.12.2005 ja että tarvittavat
määrärahat otetaan huomioon syksyllä annettavassa
lisätalousarviossa. Toivon, että tämän
asian osalta, josta on puhuttu todella paljon nyt — enkä toivo
vaan edellytän — tämä lakiesitys
annetaan ja riittävät määrärahat
turvataan sovittelun osalta ensi syyskauden aikana.
Virpa Puisto /sd:
Arvoisa puhemies! Budjetit yleensä ovat siitä mielenkiintoisia
ja niin on näköjään lisäbudjettikin,
että vaikka momentit eivät ole auki, niin voi
puhua melkein mistä vaan. Kun olen kuunnellut tänään
käytävää keskustelua, niin erittäin
moneen kohtaan voin sanoa, että juuri näin, näihin
on helppo yhtyä. Joitakin kuitenkin haluan toistaa ja ensimmäiseksi sen,
että iloitsen siitä myös, että Helsinki—Turku-yhteyden
Muurla—Lohja-osuus on nyt vauhdissa. Se on moneen kertaan
jo kymmenien vuosien aikana poliittisesti niin sanotusti maksettu. Se,
ettei sitä ole rakennettu, johtuu paljon myös niistä lukemattomista
valituksista ja sisäisistä kiistoista, jotka ovat
sen estäneet Varsinais-Suomessa ja jotka ovat sitten ohjanneet
varat vuosi vuoden jälkeen muualle. Nyt toivottavasti asiat kulkevat,
ratapalkit ovat käsin nostettavissa, ja toivon, että löytyisi
tuki liikennejaostolle ja niille kaikille, jotka ovat nyt näitä hankkeita
eteenpäin viemässä siltä osin,
että se vaikuttaisi turvallisuuden osalta kertaluontoiselta
menoerältä, joka voitaisiin rahoittaa niin sanotuista
kertaluontoisista tuloista eli myyntituloista. Se ei vaadi jatkuvaa
kallista ylläpitoa vaan korjaamista. Kuten täällä on
moneen kertaan tänään todettu, niin tämän
tyyppisiä turvallisuusriskejä on kohtuutonta ottaa
tietoisesti.
Sitten täällä on tullut nyt moneen
kertaan esiin — iloitsen siitä — kilpailulain
aiheuttama tilanne palvelujen osalta. Siitä muutama sana.
On ihan hyvä, että meillä on kilpailulaki
ja viime valmistelussa ja tarkastelussa on hankintalaki, joilla
ohjataan palvelujen tuottajajärjestöjä,
kuntia ja yrityksiä siten, ettei mikään
ulkopuolinen tekijä vääristä kilpailua.
Nyt on vaan käynyt niin, että tämä toimi
kilpailun vääristämisen ehkäisemisestä,
joka kuuluukin Suomen Yrittäjien toimialaan, on siirtynyt
pitkälti heidän valvontaansa ja myös
kauppa- ja teollisuusministeriölle, jolle sinänsä ei
pitäisi kuulua sosiaalipalvelujen kehittämisen
ja valvonnan. Tämän myötä on
tiukasti ohjattu Raha-automaattiyhdistystä, että kaikki, mikä ikinä voidaan
tuotteistaa, pitää ottaa palveluna, jota ei voi
taloudellisesti tukea Raha-automaatin toimesta. Näin on
nyt käynyt, ja painotus on ensi vuodelle ja seuraavalle,
mutta jo tälle vuodelle suuri osa palveluista jätettiin
ilman tukea, ja järjestömaailma kulkee siten,
että tammi—helmikuu meni siirtymämäärärahalla,
maalis—huhtikuussa alkoi näkyä tulos.
Kehitysvammaisten vanhemmat, kehitysvammaiset, vanhukset, omaishoitajat,
lukemattomat muut, lastenpäivystys, lasten kotihoitopalveluja tuottavat
järjestöt jne. ovat joutuneet alasajamaan palvelut.
Ne eivät ole lakisääteisiä palveluja,
mikä tarkoittaa sitä, että kunta ei tule
tilalle. Ei kunta tee niitä, kun ne eivät ole
lakisääteisiä. Nyt on puut kaadettu,
tehty tilaa yrittämiselle, ei olekaan yrittäjiä.
Tarkoittaa sitä, että nämä palvelut puuttuvat.
(Ed. Pulliainen: Siinä perusteluna oli se, että niitä on
kuulemma olemassa!) — Niitä ei ole olemassa, nyt
ajettiin alas tämä kilpailu, vääristymisen
uhassa ollaan ajamassa järjestöt alas. — Samanaikaisesti
suunnitellaan vielä järjestöjen suorittamalle
palvelulle alvia, jotta voidaan toista kauttakin kansalaistoimintaa
alasajaa. Tehdään uskomattoman pahaa jälkeä,
ja STM:n sisällä virkamiehet sanovat, ettei kansalaistoimintaa
ole enää olemassakaan. Sopii käydä kentällä katsomassa,
kuka niitä hommia todellisuudessa hoitaa.
Tässä järjestöt ovat olleet
nyt aktiiveja. Tänä keväänä toukokuussa
sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, joita on
150, yhteenliittymä on asioinut ministeri Kalliomäen,
ministeri Pekkarisen ja ministeri Mönkäreen puheilla.
He tulivat kaikki yhdessä kuulemaan vakavaa asiaa ja lupasivat
ottaa tämän nyt budjettiriihessä ja Raha-automaatin
neuvotteluissa huomioon. On tarkennettava ja informoitava myös
STM:n asiantuntijoille, että kuvitelma siitä,
että järjestöissä ei olisi kansalaistoimintaa,
on väärä; sitä on siitä huolimatta,
vaikkei virkamies sitä kansalaistoimintaa tekisikään. Samanaikaisesti
valtiontilintarkastajat ovat palkanneet nyt Sosiaali- ja terveysturvan
keskusliitossa kolmeksi kuukaudeksi kaksi tutkijaa, jotka selvittävät
tämän tilanteen, joten faktaa tämän asian
ympäriltä on nähtävissä syyskuussa.
Tämä on erittäin vakava kysymys, joka
huomataan, uskon nyt, kun se tulee kokonaisuudessaan julki. Se koskee
tällä hetkellä jo noin 100 000:ta
perhettä, ja luku on koko ajan kasvava.
Kaksi sanaa vielä vankilasta. Vankeinhoidon tarkoituksena,
vankeusrangaistuksen tärkeimpänä tavoitteena
on rikoksen uusimisen ehkäiseminen. 2 miljoonan vajeella
toimiva Rikosseuraamusvirasto ja vankilatoiminta ei voi tuottaa
palveluja, joilla ehkäistään rikosten
uusiminen, eikä siten, että voitaisiin esimerkiksi
päästä niin sanotulle kuivalle osastolle,
tervehtyä, parantua jne. Lisäbudjetein toimiminen
tarkoittaa sitä, että jo tällä hetkellä jäävät
nämä vangit pois työpalvelusta, puhumattakaan
kuntoutuksesta. Me olemme puhuneet täällä tänään
lastensuojelusta, sosiaalipalvelusta jne., ne ovat kaikki ennalta
ehkäisevää toimintaa, mutta jotta vankilaan
ei joutuisi, kun ensimmäinen rike tapahtuu, silloin kun naapurin
aita kaadetaan, kun pojat tai tytöt sen kaatavat, silloin
pitää saada sovittelutilanne pystyyn, silloin
pitää opettaa, että menet nostamaan sen
pystyyn, pyydät anteeksi, ja näin ei voi menetellä.
Tästä on nyt puhuttu kymmenen vuotta. Meillä 25
prosenttia kunnista toteuttaa tätä sovittelutoimintaa,
vapaaehtoiset tekevät sen, antavat omaa aikaansa, osaamistaan,
mutta meillä ei löydy rahaa, että se
voitaisiin saada valtakunnalliseksi toiminnaksi. Viime joulun alla
olivat lisäysrahat kädessä; ei voitu
lisätä sen vuoksi, että ministeri Hyssälä ei
voinut antaa lakia, kun ei ollut rahaa, ja me emme voineet eduskuntana
lisätä rahaa, kun ei ollut lakia. Tehtiin päätös,
että lisätään, välittömästi
ministeri Hyssälä antaa kevätkauden alussa
lain, ja me lisäämme rahat välittömästi
tai viimeistään tässä lisäbudjetissa,
ja laki tulee voimaan. Me olemme samassa tilanteessa, sama probleema,
typerää arvovallan alentamista eduskunnalta.
Nyt ministeri Kalliomäki on luvannut neuvotteluissa
ja ministeri Hyssälä on tietoinen ja on luvannut,
että tämä laki annetaan tänään
tai huomenna, sen me kuulemme varmasti pian ministeri Kalliomäeltä,
jotta se voidaan syyskuun alussa käsitellä. Ratkaisevaa
on, että se annetaan nyt keväällä.
Se on signaali lääninhallituksille ja kunnille,
kun he tekevät budjettia, että tämä on
lakisääteinen toimenpide. He alkavat valmistautua tähän.
Se tulee lokakuun toisessa lisäbudjetissa. Sen ministeri
Kalliomäki on ryhmällemme luvannut. Kun se on
valmisteltu, silloinhan se tulee voimaan 1.12. Se on lastensuojelutoimista vähin,
mitä me voimme tehdä.
Reijo Kallio /sd:
Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että tässä keskustelussa
lavea lähestymistapa on mahdollista. Siksi aluksi muutama sana
talousnäkymistä. (Ed. Pulliainen: Onko niitä?) — Kohta
kuulette. — Ennustelaitokset alkoivat jo keväällä hilata
maamme talouskasvuennusteita alaspäin. Silloin niitä perusteltiin
vientikysyntämme heikkenemisellä, ja erityisesti
kompuroivalle euroalueelle vienti onkin vetänyt heikosti.
Keväästä kasvunäkymät
ovat edelleen heikentyneet metsäteollisuuden työsulun
vuoksi. Tämän pitkään kestäneen
työselkkauksen vuoksi tänään
voidaankin ehkä puhua jo noin prosenttiyksikön
vaikutuksesta tämän vuoden kasvuun. On täysin
mahdollista, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna
1,5 prosentin pintaan, ja jos näin käy, tällä on
epäilemättä heijastusvaikutuksia niin
kuntien kuin valtionkin talouteen sekä työllisyyteen.
Erityisesti nämä työsulun vaikutukset näkyvät
metsäteollisuuspaikkakunnilla asukkaiden ostovoimassa,
kulutuksessa ja kunnallisveron vähentymisenä.
Valitettavasti näyttää myös
siltä, että myöskään
ulkopuolista apua, vientikysyntää ja sitä kautta
talouskasvua ei ole näkyvissä. Euroalueella kasvu
pysynee vaatimattomana. Sillä, että öljyn
hinta on kivunnut huippuunsa, on epäilemättä negatiivisia
vaikutuksia kansainväliseen talouteen. Myös euron
heikkeneminen pysähtyi. Näin tältäkään
suunnalta ei ole apua vientikysyntäämme. Itse
näkisin erittäin tärkeänä sen,
että me mahdollisimman nopeasti voisimme palata aikaisemmalle
noin 3 prosentin kasvu-uralle. Se käsittääkseni
on täysin mahdollista, sillä sinänsä meidän
taloutemme perusfundamentit ovat kunnossa: korkotaso on alhaalla,
yritysten kilpailukyky hyvä, kuntien ja valtion talous
kohtuullisen terveellä pohjalla.
Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee tähän
lisäbudjettiin ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön,
niin allekirjoitan täysin valiokunnan tierahoitusta koskevat
linjaukset. Perustienpidon kannalta on välttämätöntä,
että valtion ensi vuoden talousarviossa osoitetaan perustienpitoon
sellainen määrärahataso, mikä mahdollistaa
tieverkon asianomaisen hoidon ja kunnossapidon. Mielestäni
kunnossapidosta tinkiminen on pitkän päälle
kallista politiikkaa. Jos asioihin ei puututa ajoissa, niin edessä on
suuri lasku. Perustienpidon osalta kyse on myöskin liikenneturvallisuudesta.
On myös helppo yhtyä valiokunnan näkemykseen
siitä, että elinkaarimallin kehystulkintaa muutetaan
ja että päätökset uusien infraministerityöryhmän
linjaamien kehittämishankkeiden käynnistämisestä tehdään
jo ensi vuoden valtion talousarviossa. Näin myös
Uudellemaalle, Lounais-Hämeelle ja Satakunnalle tärkeä Valtatie
2 pääsisi vihdoin toteutettavien hankkeiden joukkoon.
Mielestäni hyvä uusi avaus lisäbudjetissa
on 11,5 miljoonan euron pääomalaina Finnveralle, jolla
perustetaan niin sanottu syöttörahasto turvaamaan
erityisesti yrityskaaren alkuvaiheen rahoitusongelmia. Tämä rahasto
on tarpeen, koska innovaatioiden kaupallistamiseen tarvittavaa aikaisen
vaiheen riskirahoitusta meillä ei ole juurikaan ollut tarjolla.
Olen valtiovarainvaliokunnan kanssa samaa mieltä myös
siinä, että tämä rahoitus olisi
järkevämpää osoittaa yrityksiin
pääomasijoituksina kuin pääomalainoina.
Joka tapauksessa pidän tärkeänä tämän
rahaston perustamista, ja valtion omistajapolitiikkaa pitääkin
kehittää ennakkoluulottomasti uusille urille.
Arvoisa puhemies! Kaikkinensa voi todeta sen, että vaikka
tämä lisäbudjetti sisältää lähinnä vain
teknisluonteisia korjauksia, niin valtiovarainvaliokunnan mietintö sitten
sisältääkin jo monta periaatteellisesti
tärkeää linjausta ja kannanottoa.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan vähän
radasta ja teistä, ja sitten lopussa muutama sana euroalueesta.
(Sos.dem. ryhmästä: Tuleehan se!) — Tuleehan
se, kun te sitä nimenomaan toivotte, ja olen ollut siinä asiassa johdonmukaisesti
oikeassa, ja myös tämän on huomannut
Suomen kansa.
Arvoisa puhemies! Näistä radoista ja teistä: Kyllähän
se on mahdollisimman huonoa talonpitoa, meidän yhteisen
valtiomme pitoa, että meillä tiet ja rautatiet
rapistuvat, menetämme kansallisomaisuuttamme. Se vaikuttaa
kilpailukykyyn, se vaikuttaa monin tavoin. On aika merkillistä, että näitä asioita
ei saada kuntoon, että junia on putoillut tänä keväänä hyvin
paljon rautateiltä ja tieasioissa on selkeitä puutteita
ympäri Suomea.
Sitten muutama sana näistä vangeista ja rahoista,
mistä ed. Puistokin täällä puhui.
Se on totta, että kun lakivaliokunnassa käytiin
läpi tätä vankeuspakettia ja vankiloiden
tilaa, niin rahaa puuttui ja sieltä ruvettiin hallituspuolueiden enemmistöllä hieman
sievistelemään sitä sisältöä,
että ei näin jyrkkiä kantoja pidä ottaa,
että todetaan, että on puutteita siellä.
Meillä oli valmiutta tiukempaankin mietintöön,
ja se on totta, siitä olen myös ed. Puiston kanssa
samaa mieltä, että hoito on tärkeätä.
Silloin, kun ihminen on katuvainen ja kääntyväinen,
sitä pitää tukea. Mutta se on selvä asia,
että rahojen vähyydellä ei voi perustella
kriminaalipoliittista linjaa. Eli jos teet rötöksiä,
sinä lähdet linnaan, ja jos vankiloita ei ole
tarpeeksi, niin niitä rakennetaan lisää.
Sen pitää olla niin, että vastataan teoista.
Mutta tämä tilanne on kestämätön,
että jos haluaa tehdä työpalvelua, niin
se ei ole mahdollista. Sitten ollaan kopissa 23 tuntia päivässä.
Ei se ketään paranna. Parempi olisi, että tehtäisiin
töitä, koska siellä on kuitenkin kädentaitoa
ja ammattitaitoa ja montaa muuta. Eli me perussuomalaiset tulemme
huomenna esittämään lisää rahaa
teille, radoille, poliiseille ja muille hyödyllisille asioille.
Arvoisa puhemies! Puolessa välissä ollaan,
ja kun valtiovarainministerikin on paikalla, voisi tästä talouspolitiikasta
kertoa. Se on Euroopassa juuri siinä tilassa kuin kolhooseissa
talouspolitiikka on. Kun eurovaluutta luotiin ja sinne väärentämällä kreikkalaiset
ja italialaiset toivat drakmansa ja liiransa, niin eihän
se ole mikään ihme, että se valuutta
on toimimaton eikä tule tästä paranemaan.
Tämä on täysin selvä asia. Mikä valheella
perustetaan ja kylvetään, siitä ei tule
mitään. Ei se tämä heikko euro
nyt ainoa ongelma näillä herroilla ole, kuollutta
perustuslakia elvytetään henkiin. Tämä on
jo surullista, kuinka väärässä eliitti
ja eri maiden valtapuolueet voivat olla, ei ymmärretä kansaa,
ei ymmärretä ajan merkkejä, ajetaan täysillä päin
seinää.
Yhteistyötä tarvitaan, taloutta tarvitaan,
vientiä tarvitaan, mutta kyllä se meillä Suomessakin pitäisi
ymmärtää, missä ovat markkinat.
Eivät ne turpeassa, vanhassa, väsyneessä Euroopassa
ole. Ne ovat Venäjällä, Kaukoidässä,
kolmansissa maissa. Siellä se kasvu on. Siellä ovat
ne tulevaisuuden vientikohteet. Eurooppa sääntelee
itsensä. Se lähtee supervaltiolinjalle. Se menee
täysin tukkoon. Mutta eihän sitä Neuvostoliittoakaan arvosteltu,
meillä eliitti viimeiseen asti suitsutteli näitä puheita,
ja sitten yhtenä päivänä kaikki romahti.
Mutta ei minua silloinkaan kehuttu, vaikka sanoin, että Neuvostoliittokin
tässä romahtaa, vaan sanottiin, että puhu
sinä poika vaan. (Ed. Kallio: Olikohan se nyt jälkiviisautta?) — Minä voin,
ed. Kallio, sanoa, että ed. Jyri Häkämies
tuolla, joka on kurssikaverini, muisti, kuinka minua valtio-opin
opiskelijoissa moitittiin 82 syksyllä. Kun moisia kehtasin
yhdeksän vuotta ennen romahdusta kertoilla, niin ajattelivat,
että Soini ei ole virallisella ulkopoliittisella linjalla.
Ei se muuten ollutkaan, ed. Kallio, eikä tämä Soini
ole nyt tämän hallituksen virallisella talouspoliittisella
linjallakaan. — Mutta tosiasiat puhuvat puolestaan. Kasvu
on heikkoa. Työllisyys on huono Euroopassa. Onneksi me
olemme pärjänneet vähän paremmin.
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyeksi lopuksi, katsokaa Isoa-Britanniaa,
katsokaa Tanskaa, katsokaa Ruotsia: oma valuutta, paremmin menee kuin
Suomella, ja EU-orjuudesta vapaalla Norjalla ja Sveitsillä menee
vielä kaikista parhaimmin.
Rauno Kettunen /kesk:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on
käyty läpi kaikki hallinnonalat ja lisäbudjetin
panostukset niihin. Ehkä merkittävin maakuntiin
vaikuttava tekijä tässä lisätalousarviossa
on, että yrittäjyyttä ja yritystoimintaa
tuetaan. Sekä Tekesille että Finnveralle on tulossa
lisärahaa, ja tällä tuetaan hallituksen
yrittäjämyönteistä politiikkaa.
Linjaukset ovat hallitusohjelman mukaisia.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalle on tulossa 8
miljoonaa euroa lisäapua humanitaariseen avustamiseen.
Lisäksi maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön
myöntö- ja sopimusvaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi
20 miljoonalla eurolla. Molemmat lisäykset johtuvat Aasian
tsunamituhoista. On hyvä, että Suomen hallitus
kantaa vastuunsa suurista, koko maailmaa koskettaneista kriiseistä.
Tämä on humaania politiikkaa. Tulvavahingot eivät
ole ennakoitavissa. Sama pätee myös esimerkiksi
viljelijöiden kokemiin suuriin katoihin. Molempiin on löydettävä tarvittaessa
kriisiapua, ja avun on katettava vahingot. Siksi on tärkeää,
että Lapissa olleet tulvatuhot korvataan.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa
koskeviin budjettiesityksiin pitää saada linjanmuutos.
Perustienpito joutuu tulemaan toimeen niukoilla resursseilla. Erityisesti
alempi tieverkko joutuu kärsimään määrärahojen
niukkuudesta. Sama koskee rataverkkoa. On pakko tehdä korjauksia,
ettei teiden ja rautateiden kunto pääse aivan
liikkumattomaan kuntoon. Teiden ja rautateiden korjaamisella, uusimisella
ja huoltamisella on paikallisesti työllistävä vaikutus.
On otettava huomioon se, että tie- ja rataverkkoinfrastruktuurin
hyvä kunto on myös taloudelliselle kasvulle välttämätön.
Kyse on tasapuolisuudestakin. Maakunnissa on voitava liikkua ajokunnossa
olevalla tiestöllä ja raiteilla pysyvillä junilla.
Liikenteeseen kannattaa sijoittaa, eikä se voi olla lisäbudjettien
varassa, vaan kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään
toteaa, rahoituksen pitää perustua pitkäjänteisiin
suunnitelmiin.
Työllisyysmäärärahoista
meinasi keväällä tulla suuri pula, ja
lisätalousarviolla niitä nyt on korjattu. On seurattava,
ettei syksyllä olla yhtä huonossa tilanteessa.
Jos rahapulaa työvoimatoimistoissa ilmenee, on mahdollisessa
toisessa lisätalousarviossa korjattava tilannetta.
Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen tiukka talouskuri jatkuu
ja tuottaa tulostakin. Tilastokeskuksen mukaan työllisten
määrä on vuodessa lisääntynyt
39 000 henkilöllä ja työttömyysaste pienentynyt
11,6:sta 10,2 prosenttiin. Työllisyyskehityksen parantuminen
lisää pelivaraa budjetteihin. Toivottavasti myönteinen
työllisyyskehitys jatkuu. Talous- ja työllisyyskehitystä uhkaavat
työmarkkinariidat pitää pystyä sopimaan
mahdollisimman pian, ettemme joudu taantumaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tuossa jo käytin yleiseurooppalaista
talouspolitiikkaa koskevan puheenvuoron, ja nyt ihan muutama näkökohta
vielä täydennykseksi.
Ed. Saarinen aloitti puheenvuoronsa pyytämällä,
että me kiinnittäisimme erityistä huomiota
siihen tiukkaan tekstiin, joka tässä lisäbudjettimietinnön
alussa on. Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen aikaan aina on tiukkaa
tekstiä ollut, ja toivottavasti se vaan paranee ja johtaa
huikeisiin tuloksiin. Kannatamme lämpimästi tämän
linjan jatkumista ja sitä tarkkaavaisesti seuraamme. Joka
ikinen kerta, kun ed. Saarisen kynästä jotakin
lähtee, niin se on meille melkein kuin Jumalan sanaa, että näin
asianlaita on.
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota tämän
ed. Saarisen kehumisen ohella siihen, minkälaisia signaaleja
tämä hallitus, jonka kantavia voimia ed. Saarinen
on, lähettää maailmalle. Sen jälkeen
kun olemme viimeksi talousasioista puhuneet elikkä tämän
lisäbudjetin lähetekeskustelun jälkeen,
hallituksen tiimoilta on ilmoitettu, että nyt sitten vasta
alkaakin omaisuuden myynti. Kauppa- ja teollisuusministeri on näin
ilmoittanut. Nyt höllennetään kaikkia
servoja ja pistetään menemään,
mitä vielä myytävää on.
Aika mielenkiintoinen signaali maailmalle tällä hetkellä,
kun epävarmuus lisääntyy, mutta näin
kuitenkin on tapahtunut, ja on aika jännittävää katsoa,
mihin eduskunta päätyy.
Aivan täsmälleen samaan aikaan, siis tuon mainitun
lähetekeskustelun jälkeen, hallituksen taholta
on ilmoitettu, että sopimusyhteiskunta nyt oikeastaan on
historiaa, nyt toteutetaan työreformia, ja se merkitsee,
että ryhdytään lainsäädännöllisesti
hoitamaan näitä työmarkkina-asioita,
ja siihen liittyy takaumaviesti 90-luvun alkupuolelta tästä salista,
jolloinka puhuttiin, että pitää säätää myöskin
minimipalkkalaki, minkä jälkeen sitten työsopimukset
saavat velloa ihan kuinka vaan, ilman että siinä on
työehtosopimusohjausta missään määrin.
Mielenkiintoista!
Ja edelleen hyvin mielenkiintoinen on ollut täsmälleen
tähän samaan ajanjaksoon liittyvä joukkoliikennesignaali,
joka on merkinnyt sitä, että ei mitään
muuta ole kuin heikennyksiä heikennyksien jälkeen
tarjolla. Esimerkiksi oululaisittain on ihan kammottavaa ollut seurata
kehitystä, mihinkä ollaankaan tällä hetkellä menossa.
Elikkä ettäs tällä tavalla.
Sitten vielä pari lisäasiaa, näitä signaaleja: Tänä päivänä on
suuret juhlat Italiassa Parmassa, kun Elintarvikevirasto käynnistää Barroson johdolla
toimintansa. Mutta kun täällä Suomessa katsoo,
missä onkaan se Kemikaalivirasto, vai mikähän
virasto se nyt oli, jonka piti tulla tilalle, niin ei taida olla
edes yhtään teräspalkkia vielä tilattu
sille rakennukselle, mikä pohjana ja tukipilarina tuolle
ylväälle hankkeelle on, elikkä homma
on kadonnut täydellisesti käsistä. Luovuttiin jostakin
ja mitään ei ole saatu tilalle.
Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia, joka liittyy oululaisittain
ihan vakavaan asiaan eli työttömyyteen. Juuri
meille tulleen tiedon mukaan Oulussa on 7 795 työtöntä,
työministeriön tilastojen mukaan 12,2 prosenttia
työväestä. Kun yritettiin työnvälitystä paikallisen
työvoimatoimiston toimesta tehostaa, niin olikohan tulos
jokin plus 30 työllistettyä eli siis ei yhtään
mitään käytännön tasolla.
Oulun kaupunki tarjosi työministeriölle, että Oulun
kaupunki ottaisi tehtäväkseen työllistämisen,
työn välittämisen, todella tehokkaana toimeliaisuutena,
että satsataan rahaa ilmoitteluun ja välitykseen.
Työministeriö ilmoitti, että ei saa,
ei kerta kaikkiaan saa tehdä mitään tällaista.
Tämä on karmeaa. Tämä on jo
melkein aihe vallankumoukseen.
Anneli Kiljunen /sd:
Herra puhemies! Keskityn nyt pariin, oikeastaan kahteen asiaan
ainoastaan. Eduskunnan jatkuva keskustelunaihe on ollut liikennemäärärahojen
riittämättömyys, se on jo tänäänkin
voitu moneen otteeseen todistella. Perusteluina on ollut muun muassa
aluekehityksen tukeminen, työllisyyden parantaminen, liikenneturvallisuus
jne. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen on
asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
ollut pohtia muun muassa infran erilaisia uusia rahoitusmalleja.
Selvää on, ettemme voi rahoittaa valtion budjetin
kautta kaikkea sitä investointitarvetta, joka meillä on
infran rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yksi
rahoitusmalli on elinkaarimalli, jota on kehitetty ja joka on osoittautunut
toimivaksi rahoitusmalliksi. Kysynkin valtiovarainministeri Kalliomäeltä elinkaarihankkeista
ja niiden rahoitusmallista, mitkä ovat ne syyt ja perustelut,
miksi elinkaarimallin rahoitusmalli sidotaan kokonaisuudessaan kehyksiin,
vaikka osa rahoituksesta jakaantuu jopa 25 vuodeksi. Myös
eduskunta ja valiokuntakin on mietinnössään
ottanut kantaa tähän asiaan ja esittänyt
osan rahoituksesta ohjautuvan uusiin, tällä kaudella
käynnistettäviin liikennehankkeisiin.
Tämän lisäksi kannan myös
huolta aivan toisesta, toisen tyyppisestä asiasta, joka
liittyy vankeinhoitolaitoksen tulevaisuuteen. Mietinnössä on
otettu hyvin kantaa muun muassa näin: "Ellei vankeinhoitolaitoksen
toimintamenoihin saada lisämäärärahaa
jo kuluvana vuonna, joudutaan menojen sopeuttamiseksi toteuttamaan
erityistoimia."
Puutun siellä ainoastaan yhteen osaan, vaikka siellä on
mainittu monta erilaista asiaa. Puutun henkilöstötilanteeseen.
Otan esimerkiksi oman alueeni vankilan, Konnunsuon keskusvankilan, jonka
vankipaikkaluku on tällä hetkellä vajaa 200,
ja tällä hetkellä siellä on
noin 280 vankia. Tämä on tuonut suuret haasteet
henkilöstölle. Suuri haaste on, että vangit
sopeutuisivat yhteiskuntaan tulevaisuudessa entistä paremmin.
Viimeiset viestit viime viikolta ovat sellaisia, että henkilöstölle
ei riitä edes määrärahoja työnohjaukseen
puhumattakaan niistä erityistavoitteista, joita vankien
osalta tällä hetkellä haetaan.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljuselle: Tässä vaiheessa
kyllä mielestäni on hieman turha pelkästään
viitata mietintöön, kun itse asiassa kaikille
pitäisi olla selvää, että on
myöhäistä puhua tulevista lisätalousarvioista,
koska nämä rahat vankeinhoitolaitos tarvitsisi
jo nyt. Sen on myös ministeri Koskinen tuonut selvästi
allekirjoittamallaan kirjeellä valiokunnalle ilmi.
Eli hallituspuolueiden on nyt tässä vaiheessa viimeistään
täällä salissa ryhdistäydyttävä,
ja olisi hyvä, jos äänestäisitte
sen esityksen puolesta, jossa näitä määrärahoja
nostetaan 2 miljoonalla eurolla, koska jos mennään
syksyn lisätalousarvioihin, joista ei niistäkään
näillä näkymin ole mitään
takeita, että lisärahoitusta saadaan, niin joka
tapauksessa, jos tässä lisätalousarviossa määräraha
ei mene läpi, niin vankeinhoitolaitoksissa joudutaan lomautuksiin
ja henkilöstön tilanne on entistä huonompi.
Klaus Hellberg /sd:
Arvoisa puhemies! Eduskunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota
siihen, että perusradanpidossa ja perustienpidossa on tulossa
suuria ongelmia. Tieverkko ja rataverkko heikkenevät kunnoltaan
jatkuvasti, ja ratapuolella on tänä vuonnakin
ollut jo useita pahoja tilanteita, joissa junat ovat pudonneet kiskoilta
tai on huomattu kiskon katkeaminen. On selvitty ilman suurempia
vaurioita, mutta koko ajan tietysti on huolena se, miten jatkossa
käy, jos ratojen kuntoa ei saada parannettua. Nyt jo kolmasosa
on todettu varsin heikkokuntoisiksi. Sama tilanne on myöskin
varsinkin alemman tieverkon kohdalla, eli alempi tieverkko alkaa
olla varsin huonossa kunnossa, ja tämä johtuu
tietysti siitä, että määrärahataso
on ollut pitkään jo alimitoitettu ja ongelmat
ovat vaan tästä pahentuneet.
Nythän määrärahakehys lähtee
siitä, että perustienpidon rahoitus alenee ensi
vuonna yli 30 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna,
ja se on jo yli 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin
liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtiva ministerityöryhmä on
esittänyt. Me olemme kyllä menossa tilanteeseen,
jossa suuria ongelmia on tulossa ei ainoastaan liikenneturvallisuuden
kannalta vaan myös yleisen kehityksen kannalta. Jos käy
niin, että alempi tieverkko, joka on tietysti usein maaseudulla,
entisestään heikkenee, miten voidaan sitten kehittää yleensä kaikkea
muuta toimintaa, elinkeinopoliittista toimintaa ja muuta, näillä alueilla,
jos edes tiet eivät ole sellaisessa kunnossa, että niitä kunnolla
voisi käyttää?
Kyllä nyt toivoisi, että panostettaisiin tosissaan
perustienpidon ja myöskin rataverkon kunnon kohentamiseen.
Tämä on minusta ehdottoman välttämätöntä,
jotta voimme vastata moniin haasteisiin, joita meillä tulevaisuudessa
on edessämme.
Olisin myös kiinnittänyt huomiota yhteen asiaan,
johon jo olen monen vuoden ajan aina, kun talousarviosta on ollut
kyse, puuttunut, ja se on se, että meillä ympäristötyömomentilla
määrärahat ovat varsin niukat. Tämäkin
on ollut tiedossa jo hallituksen alkutaipaleelta alkaen, että menokehyksen
mukainen määrärahataso alenee jatkuvasti.
Tänä vuonnahan on ympäristötöihin
käytettävissä 11,9 miljoonaa euroa ja
tässäkin on eduskunnan viime joulukuussa lisäämä 2,5
miljoonaa euroa eli määräraha alun perin
oli vain noin 8,4 miljoonaa euroa. Ensi vuonna tälle momentille
on tarkoitus osoittaa vain 7,85 miljoonaa euroa ja tämä alenee
edelleen vuosikymmenen loppuun mennessä 7,35 miljoonaan
euroon.
Kun nyt tietää, että tätä määrärahaa
käytetään siirtoviemäreiden
rakentamiseen ja saastuneiden maa-alueiden ja vesistöjen
kunnostamiseen, niin kyllähän siinä näiden
asioiden hoidossa valtio käytännössä täysin
jättää vastuun kunnille. Nämä määrärahat,
mitä näistä saa irti, kun niitä kunnille
ja kohteisiin jaetaan, ovat täysin peanutsia. Kun ottaa
huomioon sen, että saastuneiden maa-alueiden ja vesistöjen
kohdalla valtiolla on vähintään yhtä suuri
vastuu kuin kunnilla ja kun kunnat käytännössä joutuvat
maksumiehiksi sanotaan esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen puhdistuksen
suhteen, joita arvioidaan olevan jopa tuhansia ja kiireellisiä on
ympäristö- ja terveysriskien vuoksi noin 250 maa-aluetta,
niin tähän tarvittaisiin kyllä aivan
toisenlaisia summia kuin nyt annetaan. Nämäkin
kaatopaikat on toteutettu aikoinaan vallinneiden lakien ja säädösten
mukaan. Myöskään erilaisten yritysten,
sahojen ja muiden, jotka ovat aikoinaan lopettaneet toimintansa,
omistajia ei enää löydy, joten kunnat
joutuvat käytännössä nämäkin
asiat täysin maksamaan.
Kun tiedämme sen, että esimerkiksi Ruotsissa,
Tanskassa, Hollannissa, Euroopan maissa kymmenen-, jopa satakertaisesti
varaudutaan valtion budjeteissa saastuneiden maa-alueiden kunnostamiseen,
niin kyllä se on häpeä, että Suomessa
valtio laistaa täysin vastuun näissä asioissa.
Valtiovarainvaliokuntakin toteaa, että valtiovarainvaliokunta
pitää välttämättömänä,
että määrärahakehyksen mukaisia
määrärahatasoja korotetaan selkeästi
ensi vuoden talousarviossa. Kun näillä on myös
aina työllisyyttä edistävä vaikutus,
niin toivon, että näihin asioihin jatkossa kohdistetaan
suurempi huomio.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kävin juuri postilaatikollani,
ja viime viikolla tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun
VR:stä erotettiin Ratahallintokeskus, ja Ratahallintokeskus täytti
10 vuotta ja piti sen johdosta juhlat. Siinähän
erotettiin radanpito ja liikennöinti. Liikennöinti
tapahtuu osakeyhtiön toimesta, rakentaminen tapahtuu yksityisten
yrittäjien plus Rata Oy:n toimesta ja Ratahallintokeskus
omistaa radat ja hallinnoi ja peruskorjaa niitä.
Otin tämän mukaan, koska tämä oli
hyvin osuva. Täällähän on tällainen
"Paksu-Pete" sisällä, se ei ole tärkeää,
mutta täällä lukee näin: "Autathan
minua ja kollegoitani taistelemaan ikääntymisen
aikaansaamia muutoksia vastaan. Kunnonkohennusta kaipaamme kipeimmin
yhteensä noin 1 000 kilometrin matkalla eri puolilla
rataverkkoa." Tässä oli aika hyvä tietoisku
siitä, missä tällä hetkellä mennään.
Eli meillä on perusradanpitoon 170 miljoonan euron tarve
vuositasolla ja me varaamme siihen 100 miljoonaa euroa. Sen takia
Ratahallintokeskuksen viesti meille on, että meidän
täytyisi nyt riittävästi varata kunnostusinvestointeihin
rahaa, muuten meidän rataverkkomme rappeutuu. Tässä lisäbudjetissahan on
9 miljoonaa euroa varattu lisää rahaa, joka tulee
Jyväskylä—Tampere-välille. Ed.
Hellberg muun muassa mainitsi niistä onnettomuuksista, mitä siellä on
sattunut, ja on ollut läheltä piti -tapauksia.
Sitten myöskin Ratahallintokeskuksen tiedote on hyvin
informatiivinen, tämä kannattaa katsoa. Tässähän
kerrotaan niistä tavaraliikenteen volyymimääristä,
mitä Suomen rautateillä kuljetetaan. Suomi on
Euroopan unionin ja ehkä maailmankin mittakaavassa huippurautateiden
käyttäjä tavaraliikenteessä.
Täällä on muutama valtio edellämme,
Viro, Latvia, Ruotsi, Unkari, ja sitten on Suomi. Viro ja Latviahan
ovat kauttakulkumaita. Venäjän transitoliikenne
kulkee siellä, maan sisäistä tavaraliikennettä ei
ole ollenkaan, eli oikeastaan vain Ruotsi ja Unkari ovat Suomea
tehokkaampia rautateiden käyttäjiä tavaraliikenteessä.
Ja miten tämä on ollut mahdollista? Meillä on
ollut hyvä rataverkko, josta on pidetty takavuosina hyvin
huolta, mutta kun sitten lama-aikana 90-luvulla tiedettiin, että kaikesta
piti nipistää, niin myöskin radanpidosta
on nipistetty. Näin ollen meidän rataverkkomme
ikääntyy ja se tarvitsee kunnonkohennusta.
Täällä puhutaan myöskin
siitä, ovatko kyläkaupat ja vähäliikenteiset
radat kohtalotovereita. Me tiedämme, ainakin me, jotka
tulemme Kehäkolmosen ulkopuolelta, että yksi osa
julkisia palveluita on ollut joukkoliikennepalvelut ja näistä tärkeä osa
on ollut myöskin rautatieliikenteellä, henkilöjunaliikenteellä,
joka liikkuu sillä alueella, jolla ei kunnon tieyhteyksiä ole.
Esimerkiksi Seinäjoki—Haapamäki—Tampere-väliä käyttää yli
200 000 matkustajaa vuositasolla. Se on jäämässä näitten
ostopalvelujen ulkopuolelle, mikä tarkoittaisi sitä,
että siellä eivät enää henkilöjunat
liikkuisi. Kun nämä radat on nyt pantu kuntoon,
siellä on päällysrakenne uusittu kiskotus
on uusittu, ja kun se on valmiina liikennöitäväksi, niin
on uhka, ettei enää valtio ostakaan näitä junia,
eli se kuuluu tähän peruspalveluun.
Ilmalan varikkokysymys, jota myöskin on useampaan otteeseen
sivuttu, on erittäin tärkeä asia. Se
ei varmaan avaudu niille, jotka eivät ole siellä käyneet,
mutta se on rautatieliikenteen hermokohta. Kaikki junat pääosin,
90-prosenttisesti, saapuvat Helsinkiin tai lähtevät
Helsingistä, ja se huoltotoiminta tapahtuu Ilmalan varikolla. Olenkin
esittänyt VR:n johdolle ja olen saanut siihen myönteisen
vastauksen, että eduskunnan rautatieliikenteen ystävät
käyvät syksyllä, todennäköisesti
lokakuun alkupäivinä, tutustumassa Ilmalan varikkoon.
Siihen voivat osallistua ne kansanedustajat, jotka haluavat sille
matkalle tulla. (Ed. Mustajärvi: Minä päivänä?) — Päivää ei ole
vielä lyöty lukkoon, mutta ed. Mustajärvi
saa ensimmäisten joukossa tiedoksi tämän
päivän.
Myöskin tässä kiinnitetään
rautatieliikenteen ympäristöystävällisyyteen
huomiota. Meillähän on näitä ilmastosopimuksia,
joittenka mukaan meidän pitää toimia.
Mutta sitten, arvoisa herra valtiovarainministeri, paljon on
myöskin tehty, pitää se kiitos tässä aina
todeta. Meillä on valmistumassa ensi vuonna Lahti—Kerava-oikorata,
joka on erittäin tärkeä ja jolla tullaan
mullistamaan idän henkilö- ja tavaraliikenne.
Se tulee nopeuttamaan liikennettä, se tulee avaamaan aivan
uudet näkökulmat kaukojunaliikenteelle Itä-Suomessa.
Sähköistys on valmistunut Oulu—Rovaniemi-välillä,
se on erittäin tärkeä pohjoiselle Suomelle.
Tässä pitää sanoa, että pitäisi
tietenkin Kemijärvelle asti se saada ja Kolariin, mutta
nyt tällä kertaa se on vasta Rovaniemelle. Parhaillaan
sähköistetään Oulu—Kontiomäki—Vartius—Iisalmi-osuutta, joka
avaa hyvät mahdollisuudet säästää kalustokustannuksissa
VR:llä, mutta myöskin nopeuttaa sitä liikennettä.
Ei aina pidä vain sanoa, että pitäisi
sitä ja sitä, kun on myöskin hyviä,
positiivisia asioita.
Mutta, arvoisat rouva liikenneministeri ja valtiovarainministeri,
tähän perusradanpidon määrärahaan
kyllä toivoisin myöskin ensi vuoden budjetissa
pitkäjännitteisyyttä ja sitä,
että se saataisiin sille tasolle, että Ratahallintokeskuksen
ei tarvitsisi tällaisia paksupeteviestejä meille
tuoda, vaan se olisi itsestäänselvyys.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Junalla liikkuminen ja matkustaminen
on ainut sivistynyt liikkumistapa, sanoo veteraanitoimittaja Hannu
Taanila, ja näin varmasti on. Mutta onko sitten ratoja,
joilla liikkua? Kun tiedämme, että VR on hyvin
pitkäjänteisesti ja kaukonäköisesti
kehittänyt Pendolino-liikennettä ja tarkoituksena
olisi myös, että se olisi Keski-Suomen ja Itä-Suomen
alueella, niin onko ratoja, jotka ovat siinä kunnossa,
että voidaan nopeasti ja kilpailukykyisesti esimerkiksi
lentoliikenteen suhteen liikkua? Näinhän ei nyt
ole ollut, vaan kehitys on valitettavasti ollut päinvastainen.
Kun täällä juuri todettiin, miten myös
rataliikenne on ympäristönäkökulmasta
tuettava ja muuta parempi, niin tällöin jätämme
tämän ympäristöedunkin saavuttamatta.
Nimittäin tonnikilometriä kohden nimenomaan junaliikenne
on vähiten ilmastokuormaa lisäävää,
siis vähiten hiilidioksidia tuottava, vähiten
saastuttava.
On selvää, että me emme tule tällä tavalla
toimeen, ja kun kerta valtiovarainvaliokunta on mietinnössään
kiinnittänyt erityistä huomiota radanpitoon ja
siihen jatkuvaan miinusmerkkiseen miljoonan euron summaan, joka
siinä on todellisen tarpeen ja osoitetun rahan välillä,
niin eduskunnan pitäisi vetää asiasta
myös johtopäätökset. Nyt syksyllä tietysti
valtiovarainvaliokunnalle tulee tähän mahdollisuus,
jos ei hallitus esitä kylliksi perusradanpitoon varoja.
On vain ikävää, että tiedämme
liikenne- ja viestintäministeriössä asian
olevan tiedostettu, mutta sitten eduskunnan edessä hallitus
joutuu vetoamaan kehyspäätöksiinsä ja
nämä kehykset ovat niin ahtaat, että niissä sitten
tämä pää kolisee siellä sisällä emmekä saa
asioita asianmukaisesti eteenpäin viedyiksi.
Nykyinen rataverkko on siis säilytettävä,
sitä on kehitettävä ja siitä on
pidettävä huolta, se on kansallisomaisuutta. Mutta
pitkällä aikajänteellä me emme
tule ainoastaan nykyverkolla toimeen, me tarvitsemme myös
sen kehittämistä. Täällä mainittiin
Kerava—Lahti-oikorata. Se päätöshän
pohjautui ministeri Norrbackin allekirjoittamaan päätökseen
Ahon—Viinasen hallituksen ajalta, ja ratalinjauksen pitäisi
jatkua sitten sen mukaisesti Lahdesta edelleenkin Mikkeliin ja Kuopioon.
Kuitenkaan se linjaus ei ole tulevaisuutta, ja se jääköön
siihen. Se, mikä on tulevaisuutta ainakin Ratahallintokeskuksen
mukaan, on Helsingistä suoraan itään
vievä rantarata. Ratahallintokeskus on visioinut vuodesta
2050 eteenpäin ja toteaa, että tuona vuonna, 2050, Suomen
sekä henkilö- että tavaraliikenteen suhteen
vilkkaimmin liikennöity rataosuus on Helsingistä suoraan
itään.
Kun tänä vuonna on tullut kuluneeksi 150 vuotta
Krimin sodan loppumisesta tai niistä tapahtumista, niin
olisi korkea aika, että nyt Suomessa pystyttäisiin
katsomaan todellakin ratalinjauksien rakentamista ja suunnittelun
aloittamista Helsingistä suoraan itään.
Nimittäin silloin 1850-luvulla Pietarin pääesikunta
päätyi vetämään ratalinjauksen
Helsingistä eteenpäin kohti Pietaria Salpausselkää myöten
nimenomaan strategisista syistä, että sitä ei
voitaisi katkaista rannikolta. Nämä ajat ovat
kuitenkin menneitä, jotenka nyt pitäisi nähdä tulevaisuuteen.
Tämän lisäksi tietysti tarvitsemme
myös perustienpitoa. Valitettavasti liikenne- ja viestintäministeriön
suositukset tässä eivät ole yltäneet valtioneuvoston
päätöksiksi. Perustienpitoon on koko
Tiehallinnon osalta 2005 talousarviossa ollut noin 580 miljoonaa
euroa, ja ensi vuodelle vaikuttaa löytyvän 558
miljoonaa euroa, noin 20 miljoonaa euroa vähemmän
koko perustienpitoon yhteensä, siis miinusta noin 20 miljoonaa euroa.
Tällöin syntyy kysymys, millä tavalla
esimerkiksi alueelliset investoinnit voidaan toteuttaa. Esimerkiksi
Kaakkois-Suomen tiepiirille jää 200 000
euroa vuonna 2006 tähän tarkoitukseen, siis 200 000
euroa on todella vaatimaton summa, jolla ei tehdä käytännössä minkäänlaisia
investointihankkeita. Näin ollen meiltäkin tiepiirin alueelta
ennakoidaan, että Kouvolan Kaitilankadun kiertoliittymä siirtyy,
Haminasta siirtyy Vilniemen kevyen liikenteen väylä,
800 000 euroa, ja samoin siirtyy hankkeita pitemmällä tähtäimellä Parikkalasta,
Valkealasta ja tiepiirin puolelta myös Savonlinnasta ja
Joroisista. Näin ollen tämä tilanne on
kestämätön. Siinä kai ainut mahdollisuus
on, että tätä kuuluisaa kehyskuria voitaisiin
höllentää, ja silloin valtiovarainministeriötä ja
-ministeriä tarvitaan tässä asiassa,
että myös tiet olisivat edelleen ylläpidettävissä niin, että liikenne
ei vaarantuisi eikä kansalaisomaisuus hukkaantuisi. Sillat
ja siltojen kunto on myös yksi keskeinen asia.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Markku Koski.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minä aloitan tämän
puheenvuoroni kiitoksilla ministeri Kalliomäelle, joka
on täällä hyvin tunnollisesti istunut
koko ajan tätä asiaa käsiteltäessä.
Puutun tässä puheenvuorossani, joka koskee lisätalousarviota
vuodelle 2005, lähinnä liikennettä koskevaan
pääluokkaan ja siellä oleviin investointihankkeisiin.
Minun mielestäni hallitus ei ole osannut ajoittaa yleensäkään
nyt toimikautenaan investointihankkeita niin, että ne palvelisivat
parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämää ja
työllisyyttä. Silloin kun yhteiskunnassa on työttömyyttä,
laskusuhdanne kenties, tulisi julkishallinnon tehdä mahdollisimman
paljon investointeja ja omalta osaltaan edesauttaa nousua aallonpohjasta.
Näin ei ole tehty. Päinvastoin on vähennetty
tiettyjä investointeja, ja tämähän
käy ilmi muun muassa tästä valtiovarainvaliokunnan
mietinnöstä, jossa todetaan, että lisätalousarvion
mukaan perustienpidon määrärahoista vähennetään miljoona
euroa, joka osoitetaan sitten kylläkin Saimaan kanavan
vuokra-alueen tien kunnostamiseen. Näyttää siltä tämän
valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan, että ensi
vuonna suuntaus olisi sama. On kuitenkin ilolla todettava, että paineet
toisenlaiseen suuntaan ovat kovasti olemassa ja että me
saisimme ensi vuoden talousarvioon investointirahoja enemmän
kuin nyt on ajateltu. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sanotaan
muun muassa, että määrärahakehys
lähtee siitä, että perustienpidon rahoitus
alenee ensi vuonna yli 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.
Näin ei kyllä missään tapauksessa
saisi käydä, vaan päinvastoin.
Liikenneväyliä koskevaan päätöksentekoon on
saatava pitkäjänteisyyttä. Se ei voi
heilahdella vuosittain ja olla hyvin pätkittäistä päätöksentekoa.
Kun ollaan tarpeeksi pitkäjänteisiä,
niin kunnat tietävät, miten ne kehittävät
yhdyskuntarakennettaan ja yritykset osaavat ennakoida, mihin suuntaan
investoivat, ja tällä tavalla tasoitetaan työttömyyttä nimenomaan
vaikeina aikoina. Minun mielestäni on virheellistä,
jos tuo linja jatkuu ensi vuonna. Täällähän
todetaan, että menokehyspäätöksen
mukaan ensi vuonna ei aloiteta yhtään uutta kehittämishanketta,
vaikka suuri osa meneillään olevista hankkeista
on päättymässä.
Täällä on jo useammassa puheenvuorossa
korostettu sitä, että ensi vuodelle on saatava
investointeja ja nimenomaan tie- ja rautatieinvestointeja. Minä haluan
omalta osaltani tässä korostaa sitä,
että Valtatie 4:n perusparannukseen välillä Lusi—Vaajakoski,
kokonaisuudessaankin, mutta nyt ensimmäisenä välillä Lusi—Vaajakoski, olisi
saatava jo ensi vuoden budjettiin aloitusmäärärahat.
Valtatie 4 on todella vaarallinen. Siellä sattuu jatkuvasti,
lähes viikoittain erittäin pahoja onnettomuuksia.
Nytkin on pitkin kevättä ja alkukesää sattunut
näitä onnettomuuksia. Paitsi että se
antaisi rakentamisen aikana erittäin monen kunnan alueella
työtä, se myöskin nopeuttaisi ja kiihdyttäisi
tiettyjen kuntien kehittämistä ja nopeuttaisi
kaavoittamista, antaisi mahdollisuudet hankkia teollisuusalueita,
tontteja yrittäjille ja asuntotuotantoon jnp. hyvin pitkällä matkalla Suomessa
ja erittäin vaikeitten, työllisyyttä ajatellen
vaikeitten alueitten osalta. Viimeisimmän tilaston mukaan
esimerkiksi Jyväskylän työttömyysaste
on 14,1 prosenttia. Se on toiseksi pahin Suomen suurista kaupungeista,
vain Pori on pikkuisen huonommassa asemassa, puhumattakaan niistä maaseutukunnista,
jotka ovat tämän Valtatie 4:n vaikutusalueella.
Toivoisin todella, että investointirahoja sille väylälle
osoitettaisiin jo ensi vuoden budjetissa.
Sitten eräs minusta hyvin tärkeä asia
olisi nimenomaan tieinvestointien osalta selvittää eri paikkakuntien,
keskeisten paikkakuntien, kehittämisedellytyksiin vaikuttavat
yksittäiset liikennejärjestelyt. Esimerkiksi Jämsässä tarkoitan Hiidenmäen
risteystä, joka on siis Jämsän kaupungin
pääsisääntulokohta ja erittäin
vaarallinen. Ympäri maata keskeisiltä paikkakunnilta kun
tällaisista hankkeista tehtäisiin tärkeysjärjestys,
niin se olisi omiaan myöskin edesauttamaan kyseisten paikkakuntien
maankäytön suunnittelua, rakentamista ja työpaikkojen
luomista. Minä ymmärrän oikein hyvin,
etteivät nämä mahdu tietysti kaikki yhdelle
ja pienelle aikajaksolle, mutta niistäkin tulisi tehdä sitten
tärkeysjärjestys, miten niiden osalta toimitaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan ihan lyhyessä puheenvuorossa.
Ensinnäkin tämä Rajavartiolaitoksen
tilanne. Täällä todetaan, että MM-kisoja
varten varataan 768 000 euroa lisää.
Nyt tässä olen miettinyt sitä, että kun
kuitenkin tiedossa on ollut jo keväästä asti,
mitä siellä on tapahtumassa, taikka oikeastaan
talvesta asti, mitä on tapahtumassa tuolla työmarkkinarintamalla
sillä alueella, niin jotenkin on ihmetyttänyt
se hitaus, miksi ei ryhdytty toimenpiteisiin, vai eikö uskottu
sitten valtiotyönantajan toimesta sitä, jotta
tämmöinen tilanne olisi mahdollinen, ja tämä laskettiin
niin pahaksi kuin laskettiin ja vielä tehtiin semmoinen hätiköity
ratkaisu tässä. Siihen keskusteluun itse en viime
viikolla pystynyt osallistumaan. Siksi tulin tänne eteen
kommentoimaan asiaa, semmoista pakkokeinolakia, onko se rikkurilaki
vai mikä tämä voisi olla, jolla kuitenkin
olisi murrettu näiden rajamiesten laillinen toimenpide.
Nyt ymmärsin kuitenkin sillä tavalla, että parasta
aikaa siellä ollaan neuvottelemassa ja mahdollisesti jopa
saamassa sopimusta aikaan siitä, jotta nämä rajamiehet
tekisivät suojelutyönä tämän
kisojen aikaisen toimenpiteen, jolloin kaikki pitäisi mennä ihan
putkeensa.
Mutta totean tässä, että tiedän,
että tähän lisätalousarvioon
on vaikea kirjoittaa jotain summaa, mikä se voisi olla,
mutta se lakon laukeaminen vaatii tahtoa puolin ja toisin, mutta
myös valtioneuvottelijan puolelta sitä, jotta
otetaan se kysymys asiallisesti eikä niin kuin tähän
mennessä näyttää olleen, että siinä on
vaan kokeiltu kaikkia niskalenkkikonsteja, miten saada toiset nujerrettua
ja alistettua. Se laukeaa nyt ainoastaan sillä tavalla,
että on asiallinen ilmapiiri, ja se jonkun verran vaatii
rahaa. Odotan sitä, että tämä otettaisiin
vakavasti, koska eivät ne kaverit siellä leikin
vuoksi ole. Kyse on siitä, jotta siellä on vuosien
varrella tapahtunut ylempien, keski- ja alempien henkilöstöryhmien
osalta tämmöistä eriytymistä,
jossa yleensä ylempi johto ottaa kermat päältä ja
parhaat korotukset ja muille jää vähän
niin kuin hituset kätteen. Sen takia minusta tämä taistelu
on ollut oikeutettu. Toivon mukaan valtiovarainministeri, joka istuu
aitiossa, viestittää tämän myös
eteenpäin, mitä tässä on puhuttu.
Sitten yhteen asiaan, josta ed. Vielma totesi, jotta liikennehankkeiden
osalta ei ensi vuonna lähde yhtään hanketta
liikkeelle. Ed. Vielma kun tuli tuossa saliin, niin voisi todeta,
että eikö se olisi hyvä, jos lähtisi
tämän vuoden puolella nyt useampi hanke. Olen
ymmärtänyt, jotta meidän mainio liikenneministerimme
on kuitenkin varmaan tänä päivänä jotain
päätöksiä tehnyt, joilla näitä joitakin
teemakorissa olevia hankkeita laitetaan nyt liikenteeseen jopa jo
tämän syksyn aikana, mikä minusta on
hyvä asia. Siitä ei tässä salissa
ilmeisesti ole hyvin paljon puhuttu, mutta minusta se kuvastaa sitä,
jotta liikenneministeri kuitenkin on aika tomera liikenteessä ja
hoitaa jo niillä niukilla varoilla, mitkä ovat
olleet kehyksissä, kuitenkin monia hankkeita eteenpäin.
Siellä liikennepuolellahan tarvitaan, niin kuin täällä on
todettu, rahaa lisää. Sitä tarvitaan
tieliikennepuolelle, mutta myös ratapuolelle, se on ihan
totta. Mutta on tietysti joissakin tilanteissa myös toimintatavoista
kyse, miten tehdään näitä asioita
ja miten tehokkaasti hoidetaan.
Yhteen asiaan, joka kuuluu näihin ratapuolen asioihin,
ihan lopuksi totean vaan, jotta minusta kuitenkin tuo itärata
pitäisi katsoa kaiken kaikkiaan, mitä sille tehdään.
Ne uhkat, jotta tuolta Joensuusta ylöspäin oleva
rataosuus jäisi sammaloitumaan ja pusikoitumaan, minusta
kyllä pitäisi saada hoidettua sillä tavalla,
että sitä ei sallita missään
tapauksessa. Se ei matkustajaliikenteen osalta ole hirveän
merkittävä, se on ihan totta, sitäkin
siellä on, mutta tavaraliikenteen osalta se on merkittävä.
Sen takia toivon, jotta eduskunta linjaisi näissä kannanotoissaan,
jotta se Ouluun menevä — elikkä sehän
menee tuolta itärajaa pitkin Lieksaan, Nurmekseen ja sieltä sitten
eteenpäin Ouluun asti — rata pidettäisiin
hengissä ja kunnossa. Se on ainakin puunjalostusteollisuuden
osalta merkittävä liikenneväylä.
Liikenneministeri Luhtaselle voisi todeta kiitokset just näistä,
mitä äsken totesin, kun hän ei ollut
salissa. Tämän jälkeen Reijolan Pyhäselän Kutostien
oikaisusta enää puhu mitään,
koska rahat on kuulemma siihen luvattu. Minusta se on hieno osoitus
kyllä Pohjois-Karjalalle siinä mielessä,
että siinä yksi semmoinen investointikohde, mikä on
ollut pitkään jäissä, myös
sen muun rakentamisen osalta nyt saadaan liikenteeseen. Mahdollisesti
se antaa Pohjois-Karjalaan elinvoimaa, jota me sinne tarvitaankin.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Ihan mielenkiintoista ja opettavaistakin, kuten aina
eduskunnan keskustelua seuratessa, on ollut tässä tämä jokunen
tunti, mitä on pyörähtänyt.
Kuitenkaan nyt mitään ihan mullistavaa palautetta
en tässä ole antamassa, enemmänkin ihan
rutiinirutinaa tältäkin puolelta senkin vuoksi,
että tämmöinen kevään
ja kesän lisäbudjetti onkin rutiinibudjetti, niin
kuin täällä on todettu usealla suulla
useassa puheenvuorossa. Se kertoo oikeastaan siitä, että työt
etenevät suurin piirtein sillä tavalla kuin on
tavoiteltu. Ei ole ollut tarvetta tässä yhteydessä mihinkään
merkittäviin, yllättäviin ulostuloihin.
Ennakoimattomia menojahan lisäbudjetissa ylipäänsä käsitellään, ja
se on järkevää. Ne asiat, jotka nyt eivät
ole selvillä ja jotka ovat ehkä selviämässä syksyyn mennessä,
siirtyvät kaikki syksyn lisäbudjettikäsittelyyn,
koska silloin tiedetään joka tapauksessa paremmin
ja täsmällisemmin asioitten sisällöistä,
vaikka nyt nähtäisiinkin jo kehityksen suuntaa.
Tulopuolella tämmöinen lisäbudjettikäsittely
on tietysti ennen kaikkea teknistä periytyvien tulokirjausten
toteamista. Valtiovarainvaliokunta on tässä näkemyksessä minusta
ollut hyvin tarkasti ja asiallisesti samalla linjalla hallituksen
kanssa. Jakamaton varaus on 117 miljoonaa euroa, hyvin niukka, kun
vertailee aikaisempiin vuosiin suhteessa siihen, paljonko paineet sitten
yleensä ovat olleet syksyn lisäbudjetissa. Se
viestittää vain sitä, että joudumme
olemaan hyvin tarkkoja.
Puhemies! Oikeastaan tämän lisäksi
pari vastausta ja ainakin yksi erityiskysymys, joka on ollut
täällä koko ajan esillä liittyen
liikenneinfraan. Lohja—Muurla-elinkaarihankkeen osaltahan
valiokunta on tässä yhteydessä lähtenyt,
ja taisi lähteä kehyspalautteen yhteydessä, siitä,
että 700 miljoonaa ikään kuin ei olisikaan oikea
luku kehysten sisällä, kun rakennuskustannukset
arvioidaan 330 miljoonaksi euroksi ja sitten rahoitus- ja ylläpitokustannukset
365 miljoonaksi euroksi. Tässä ikään
kuin äkkiseltään vedetään
johtopäätös, että 365 miljoonaa
euroa pitäisi ollakin liikkumatilaa kehyksessä.
Tosiasia kuitenkin on, että ne ovat ihan aitoja euroja
kaikki, koko 700 miljoonaa, ja määrävälein
elinkaarimalliratkaisussa valtio maksaa omaa osuuttansa. Valiokuntakin
ainakin kehyspalautteensa yhteydessä muistini mukaan vertasi
siihen, että jos tämä tehtäisiin
normaalilla, perinteisellä menettelyllä, niin
silloin syntyisi tällaista liikkumatilaa. Mutta normaalimenettelyssä nämä rahat
ovat siinä potissa, johon täällä moneen
otteeseen on myöskin viitattu, elikkä peruskunnossapidossa. Siellä se
näkyisi silloin. Ei se mihinkään katoaisi.
Aivan samalla tavalla samaa rahaa käytetään molemmissa
tilanteissa, eli elinkaarimalli ei tällaisena rakenteellisena
budjettikirjaukseenkaan vaikuttavana menettelynä muuta
niitä rahoja yhtään mihinkään
eikä tee tilaa, koska tulevaisuudessa kuitenkin nämä rahat
on maksettava.
Täällä oli useassakin yhteydessä tuo
sovittelu, sen vakinaistaminen, esillä. Siitähän
on yhteys vankimääriin. Minusta se on ihan perusteltu
kysymys, ja siinä hallitus on liikkumassa sillä tavalla,
että kykenemme sopivassa aikataulussa tämän
asian hoitamaan. Siinä ei minun mielestäni ole
mitään näkemyseroa valiokunnan ja hallituksen
välillä, vaan asiat voidaan hyvin hoitaa.
Ed. Peltomo kysyi jo keskustelun alkuvaiheessa siitä,
kuinka paljon nyt on kertynyt omaisuuden myyntituloa, siis sitä tulonosaa,
joka voidaan käyttää hallituksen päätösten
mukaisesti infraratkaisuihin taikka osaamispainotteiseen, innovatiiviseen
toimintaan, t&k:hon, jne., ja sitä on nyt tälle
vuodelle kertynyt 70 miljoonaa euroa. Se on aika tarkka luku, niin
että sillä tavalla meillä on plakkarissa
mahdollisuus, ja jos halutaan kohdentaa se infraan, niin kuin on
viestiä kovasti ollut, että se olisi erityinen
painopistealue, niin se tietenkin huomioidaan hallituksen valmistelussa.
Eräitä muitakin kysymyksiä täällä oli,
mutta, puhemies, jos kuitenkin lopuksi sallitaan todeta vain se,
että talouspolitiikan ja talouden kehittymisen näkymässä kuukausi
parikin voi vaikuttaa huomattavan paljon. Ikävä kyllä se
on melkein aina niinpäin, että parissa kuukaudessa
näkymä voi heikentyä voimakkaasti, mutta
erittäin harvoin talous kehittyy meillä tai muuallakaan
sillä tavalla, että voisi tehdä toiseen
suuntaan ikään kuin hyvin myönteisiä johtopäätöksiä.
Nyt olemme vähän sen tyyppisessä tilanteessa.
Taustahan on se, että meillä on erittäin
hyvä, vahva kehitys ollut suhteessa vertailumaihin Euroopassa.
Tulopoliittinen ratkaisu oli melkoinen kivijalka jatkolle, lähes
kolmen vuoden sopimus, joka luo vakautta ja ennustettavuutta talouteen.
Ostovoima on vahvistunut, se on kanavoitunut myöskin kulutuskysyntään,
mikä näkyy talouden kasvuluvuissa, ja tekijä,
joka on aivan liian pienelle jäänyt, on korkokehitys,
jossa näkymä on ollut ja on edelleenkin positiivinen.
Meillä on historiallisen alhaalla olevat korot, jotka ovat
luoneet kaikista eniten ostovoimaa työtätekeville
kotitalouksille, ennen kaikkea nuorille lapsiperheille, jotka usein ovat
velkaisia. Sillä on valtava merkitys ollut. Jotta näin
voisi jatkua, tarvitaan sitä taloudellista luottamusta,
johon kaikki tämä ennustettavuus, vakaus, perustuu.
Kysymys on kasvusta ja työllisyydestä.
Nyt vain kysymys on myöskin siitä, että kun viime
vuonna oli 3,7 prosenttia kasvua, tämän vuoden
ennuste oli alkuvuodesta lähes samaa luokkaa ja nyt valtiovarainministeriön
viimeinen ennuste vain kuukauden takaa oli 3 prosenttia, niin nyt
jo voidaan sanoa, että sekä kotimarkkinoilla työmarkkinaristiriitojen
vuoksi tapahtunut kehitys että kansainvälinen
kehitys ennen kaikkea Euroopan unionin suurten maitten taloudessa
tarkoittaa sitä, että tästä kasvunäkymästä leikkautuu
pois vähintään 1 prosenttiyksikkö siitäkin
huolimatta, että meillä edelleen nämä perusasiat,
fundamentit, ovat kunnossa ja tausta luo vakautta, hyvää näkymää ja
yritysten taseet ovat historiallisen vahvoja, ne ovat hyvässä kunnossa.
Sitten kansalaisten, kuluttajien, luottamusta ei kyllä vahvista
se, että on lähes viikoittaisia yt-neuvotteluvaatimuksia,
irtisanomisia, irtisanomisuhkia.
Mutta ellemme nopeasti pääse kotimaassa hyvälle
tolalle, niin että työmarkkinat pelaavat, nämä kahinat
päättyvät, niin olemme jo vaikeuksissa.
Kun sitten näkymä on se, että keskeisimmällä vientimarkkinalla
Euroopan unionissa ei varmasti talouskehitys tule olemaan sellaista kuin
tavoiteltiin ja näkymä oli vielä puolisen vuotta
sitten, niin joudumme olemaan hyvin tarkkoja ja varautumaan siihenkin
näkymään, että jos kasvu tipahtaa
alle 2 prosentin tämän vuoden puolella eikä ole
parempaa näkymää paluusta sille kasvun
uralle ja työllisyyden kasvun uralle, joka tarvitaan, jotta
tavoitteet saavutetaan ja jolla olimme nyt toista vuotta, niin silloin
talouspolitiikan perusteisiin joudutaan menemään
sisälle ja arvioimaan, olemmeko arvioineet ja laatineet ne
oikealla tavalla.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki oli ihailtavan
rehellinen äskeisessä yhteenvetopuheenvuorossaan
toteamalla, että on aivan aniharvainen tilanne, kun hallituksen
toimintakauden aikana on ollut mitään positiivista
kerrottavana, kahden kuukauden jaksot ovat olleet vaan negatiivinen
sanoma negatiivisen sanoman jälkeen. Tätähän
opposition puolelta jo ennakoitiin, että näinhän
tässä tulee käymään,
sillä tämä veroalepolitiikka ei voi mihinkään
muuhun johtaa. Onneksi olkoon vaan hienosta tunnustuksesta. Toivottavasti
menee lehdissä läpi.
Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On selvää, että kukkokaan
ei käskien laula eikä tunnu hallituskaan käskien
esityksiä antavan. Nyt kuitenkin tämän
rikossovittelulain osalta eduskuntaa on jo hyppyytetty siinä määrin,
että toivon, että tämä vastaus,
jossa ministeri Kalliomäki sanoi, että "sopivaksi
katsomallaan ajalla", ei enää alenna tätä yhteistyön luotettavuutta.
Jos sitä ei anneta nyt keväällä,
kuten oli sovittu ja on informoitu, jos se menee syksyyn, on ehdottoman
tärkeää, että jollain muulla tavalla
sitten ministerit tulevat julkisuuteen, kertovat sen niin, että pieninkin
kunta tietää asian, että tämä on
nyt lakisääteinen, koska nyt keväällä on
tehty ja kesällä valmistellaan ensi vuoden budjetit.
Sen valtiovarainministeri varmasti tietää.
Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi puheenvuorossaan,
että elinkaarimallissa Lohja—Muurla siellä on
sisällä aivan oikeat, aidot eurot. Näinhän
se käytännössä on. Mutta jos
se hanke, niin kuin valtiovarainvaliokunta on todennut, puretaan
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, niin voidaan todeta, että vasta
vuonna 2008 alkaa sitten aiheutua näitä palvelumaksuja ja
ennen sitä vain noin 6 miljoonaa euroa kuluu rahoja tähän
hankkeeseen, joten siitä vapautuisivat ennen sitä nuo
370 miljoonaa euroa käytettäväksi ministeri
Luhtasen väylätyöryhmän mietinnön
mukaisiin hankkeisiin, jotka saataisiin käyntiin tällä vaalikaudella.
Tämä on ollut se valtiovarainvaliokunnan tarkoitus,
ja näin kohdennettaisiin määrärahat
niille vuosille, joille ne aidosti kuuluvat.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun paikalla ovat liikenneinvestointeja ratkaisevina
ministereinä käsittelevät valtiovarainministeri
ja liikenneministeri, minä kysyisin koskien nimenomaan
Eurooppa 4:ää, Valtatie 4:ää,
Lusi—Vaajakoski: Onko mahdollista ensi vuotta ajatellen
tietyllä tavalla lainausmerkeissä purkaa sitä ministerityöryhmän
periaatepäätöstä, jossa oli
sijaluvulla 15 Valtatie 4 Lusi—Vaajakoski, sillä tavalla,
että tämä olisi mahdollista aloittaa
jo ensi vuonna, niin kuin täällä ovat
muun muassa keskisuomalaiset kansanedustajat toivoneet?
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka valtiovarainministeri
näin suitsi tätä eduskunnan, ehkä erityisesti
hallitusryhmien, uljainta ja liehuvaharjaisinta keppihevosta sitä tarkoitusta
varten, miten tämä liian tiukka kehys murretaan.
Se pannaan näin oppositiosta merkille.
Yleisestä talouspolitiikasta, jota ministeri hyvin
pessimistiseen sävyyn kuvasi, on tietenkin surullista panna
merkille, että sosialidemokraattisen puolueen läsnäolo
hallituksessa ei näytä millään
tavalla takaavan sitä, että meillä olisi
sellainen työrauha, että talouskasvu ei vaarantuisi.
Arvoisa puhemies! Olisin halunnut tarkentaa kysymystä eräästä tänään
keskustellusta aiheesta: vankeinhoidon määrärahoista.
Minä ainakin olen eri mieltä hallituksen, ministerin
ja myös valiokunnan enemmistön kanssa siinä,
ettäkö tämä vankeinhoidon asia
nyt olisi hoidettu hyvin. Ne määrärahat
olisi tarvittu jo tässä lisätalousarviossa.
Se on aivan selvää esimerkiksi vankeinhoidon henkilöstön
kannalta, joka nyt on jo hyvin hankalassa tilanteessa. Olisin halunnut
nyt vielä tiedustella erityisesti, onko valtiovarainministeri
tutustunut siihen mietintöön, jonka lakivaliokunta
on laatinut koskien vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa,
ja siinä kuvailtuihin tämän lain voimaantulon
jälkeen (Puhemies: Minuutti!) oleviin määrärahatarpeisiin.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! On selvää, että kun
hallitus on alusta asti vastustanut elinkaarimallia, niin tässä simpautetaan
nyt eduskuntaa. Olisikin ollut reilua kertoa etukäteen,
miten hallituksella on tarkoitus menetellä, jos elinkaarimalliin
mennään. Sen hyväksyn, että tämä 360
miljoonaa jaksotetaan kahdeskymmenesviidesosiin. Se on oikea mittaluokka,
koska ne kustannukset tulevat 25 vuoden aikana eli ovat noin 15
miljoonaa vuotta kohden. Se on oikea tarkastelukulma. Kysyisin, kun
valiokunta toteaa, että se pitää tärkeänä,
että kaikista ministerityöryhmän esittämistä ensimmäiseen
koriin kuuluvista hankkeista tehdään aloituspäätökset
vielä kuluvan vaalikauden aikana: Minkä arvon
annatte tälle valiokunnan yksimieliselle kannalle? Tuleeko
näin tapahtumaan?
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuon ed. Saarisen puheenvuoron perään:
eikös sen niinpäin pitäisi olla, että eduskunta
simpauttaisi hallitusta, eikä niin, että hallitus
eduskuntaa, kuka kenenkin luottamusta nauttii? Tässä nyt
jälleen kerran hallitusryhmät ovat pikkasen nuokuksissa
taikka tällaisessa saksiasennossa eli nenä kohti
lattiaa.
Mutta tähän itse asiaan vielä: Yt-neuvotteluja, aivan
oikein, ministeri Kalliomäki, on jatkuvasti, ja nyt jälleen
Steveco Osakeyhtiö ilmoitti, että 300 ulos ja
sisälle jäisi ehkä 700. Ed. Sinnemäki puhui
sosialidemokraattisen puolueen roolista, mutta kyllähän
Metsäteollisuus ry:hyn lähimmät suhteet
on kokoomuksella, eli se on nimenomaan, ed. Sinnemäki,
ollut työsulku, joka on tässä ollut ongelmana
eikä paperimiesten lakko, koska se on ollut aika harvinaista
verrattuna tähän työsulkuun.
Lopuksi: (Puhemies koputtaa) Erityisen tärkeä asia
olisi kaksoisraide (Puhemies: Minuutti!) Luumäeltä Imatralle.
Se on myös Venäjän ja Suomen välisen
kaupan kannalta tullut entistä tärkeämmäksi.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain ed. Tiusaselle: Minä en
osoittanut syypäätä paperilakkoon. En
sanonut, että se johtuu paperimiehistä. Valittelin
vain sitä, että sosialidemokraattisen puolueen
hallitusvastuuasema ei kuitenkaan ole pystynyt ratkaisemaan näitä kysymyksiä.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Ed. Pulliaiselle, joka kiitteli minua rehellisyydestä,
joudun kuitenkin sanomaan, että tulkinta, jonka hän
teki tästä rehellisyydestä, ei ollut
rehellinen tulkinta. (Ed. Pulliainen: Ei, se oli juuri se, mitä tuli
sanottua!) Minä viittasin siihen, että talouskehityksessä meillä ja
muualla yllätykset ovat yleensä negatiivisia,
(Ed. Pulliainen: Ei ole pystytty vaikuttamaan!) mutta puhuin yllätyksistä ja
kerroin sitten ne suuret, voi sanoa, saavutukset, jotka tämä hallitus
on aikaansaanut, ja niitä nyt ei arvoisa edustaja noteeraa,
mutta en sitä tietenkään vaadikaan.
Ed. Sinnemäelle yleisen talouspolitiikan pessimismistä ja
sosialidemokraattien hallituksessaolosta: Minusta SDP ei todellakaan
voi vaikuttaa ainakaan paljon siihen, miten Saksan talous kehittyy
taikka Italian taikka Ranskan, mutta sen sijaan kyllä on
voinut vaikuttaa Suomen talouteen hallituksessa merkittävästi.
Uskon, että esimerkiksi tuloratkaisua ei olisi syntynyt
ilman tätä hallituskoalitiota ja siinä sosialidemokraattien mukanaoloa.
Vielä elinkaarimallista ed. Saariselle ja ed. Nousiaiselle
myöskin: Eihän hallitus ole sitä vastustanut,
koska se toteuttaa sillä mallilla tälläkin hetkellä isoa
ratkaisua, historian suurinta tiehanketta, ja meillä on
vielä maksamatta 150 miljoonaa euroa edellisestä suuresta
hankkeesta, Järvenpää—Lahti-moottoritiestä.
(Ed. Pulliainen: Joka maksoi vain 600 miljoonaa, kun se rakennettiin!)
Se on ihan normaalia talousharkintaa, milloin mitäkin kannattaa
käyttää. Punninnassa on vain sitten se,
mikä on se yhteisö taikka toteuttaja, joka esimerkiksi
saa markkinoilta rahaa halvemmalla kuin Suomen valtio, kun sitä ei
saa (Puhemies koputtaa) oikeastaan mikään muukaan
valtio maailmassa tällä hetkellä.
Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vielä tähän elinkaarimalliin haluaisin
mennä. Niin kuin valtiovarainvaliokunta on täällä ottanut
kantaa, nykyinen kehystulkinta merkitsee sitä, että tällä vaalikaudella aloitetaan
isoja kehittämishankkeita vain noin puolet edellisen hallituksen
tasosta ja menokehyspäätöksen mukaan
ensi vuonna ei aloiteta yhtään uutta kehittämishanketta,
vaikka suuri osa meneillään olevista hankkeista
on päättymässä. Tähän
otti myös kantaa Tiehallinnon pääjohtaja Karjaluoto
elikkä toi esille sen, että ollaan tilanteessa,
jossa joudutaan koneita pistämään niin
sanotusti naftaliiniin. Kyllä minusta tämä on
myös sellainen asia, joka pitäisi huomioida, ja
myös siinä olla vastuullinen, että ei
näin sitten näille yrittäjille käy,
että todella joudutaan pysäyttämään
sitten koneet muutamaksi vuodeksi.
Minusta tämä valiokunnan kannanotto on kyllä täällä hyvin
vahvasti ja paikallaan, ja olen samaa mieltä kuin ed. Saarinen
puheenvuorossaan: miksi sitoa nyt tässä kehysmenettelyssä rahoja, joita
tarvitaan vasta tulevaisuudessa, eli (Puhemies koputtaa) tämä kehysmenettely
on kyllä todella erikoinen ja aiheuttaa juuri tämän
ongelman.
Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lainaan hallitusohjelmaa: "Eroja alueiden
kehittämisedellytyksissä kavennetaan." Edelleen
täällä todetaan, että hallituksen
liikennepolitiikalla muun muassa parannetaan elinkeinoelämän
kilpailukykyä. Kysynkin arvoisalta valtiovarainministeriltä,
eivätkö hallituksen ohjelma ja käytännön
teot, toimenpiteet, ole varsin ristiriitaisia, mitä tulee
ainakin niin perustienpitoon kuin perusradanpitoon. Jo tällä hetkellä vuosia
nämä korvausinvestointeihin varatut määrärahat
ovat olleet liian pienet. Niitä ollaan entisestään
pienentämässä, ja jokainen tiedämme,
että alueiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten
turvaamiseksi tarvitaan toimiva infra ja toki paljon muutakin, ja
nyt sitten ollaan viemässä tältäkin
osin vielä näitä vähäisiä alueiden
kehitysedellytyksiä pois.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: myös jopa rataverkon
harventamisesta puhutaan ja juuri niillä alueilla, joilla
sitten teollisuuden kannalta juuri raidekuljetukset ovat erittäin
tärkeitä.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Todella ed. Gustafssonin välihuutoon
totean, että suuri ja mahtava SDP varmasti hoitaa oman
puolustuksensa, mutta on hyvin ongelmallista, jos takaraivossa on
koko ajan ajatus, että Suomen taloudellista menestystä haittaavat
nimenomaan puutyöväen ja paperituottajien lakot,
kun se on ollut Metsäteollisuus ry:n työsulku.
Tämä oli se asia, jonka halusin sanoa.
Mutta todellakin, kun täällä on liikenne-
ja viestintäministeri sankarillisesti istunut myös koko
ajan niin kuin ministeri Pekkarinenkin, niin se kaksoisraide sinne
Imatralle tarvitaan, ja se on aika kova juttu Venäjän
Suomen-kaupan näkökulmasta.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa on positiivinen
asia se, että siinä on huomioitu tulvavahinkojen
aiheuttamat kustannukset Ounasjoen ja Ivalojoen alueella.
Muutamia asioita täällä kyllä jää kaipaamaan. Vankeinhoidon
osalta olisi Ylitornion vankilan pitänyt saada lisäresursseja,
jotta olisi voitu hyödyntää täysin
ne mahdollisuudet, mitä siellä on.
Liikennepuolella vähäliikenteisten ratojen karsiminen
on mielestäni ongelmallista, koska pohjoisessa ainakin
Kolarista Äkäsjokisuuhun ja Rautuvaaraan suuntautuvat
rata-alueet ovat sellaisia, jotka mahdollistavat myöhemmin
yhteyksien rakentamisen pohjoiseen, esimerkiksi Norjan suuntaan.
Työministeriön osalta olisi pitänyt
välttämättä olla resursseja
siihen, että yty-töitä voitaisiin toteuttaa
kansallispuistoissa. Siellä eivät Metsähallituksen
resurssit riitä millään, (Puhemies koputtaa)
mutta näitten yty-töitten kautta olisi voitu tuo
palvelutaso noissa kansallispuistoissa, Pallas—Yllästunturin
ja Pyhä—Luoston puistoissa, säilyttää.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Sen verran vielä tästä elinkaarimallin
kohtelusta: Jokainen ymmärtää, että sen perusteet
ovat kestämättömät. Kuvitelkaa,
että lisärakennuksen kaikki käyttö-
ja korkomenot kirjattaisiin kahden seuraavan vuoden budjetteihin, siis
tulevien 25 vuoden osalta. Eihän tämä logiikka
kestä valtion investointien käsittelyssä mitenkään
näin. Mutta päätökset ja tulokset
ovat ratkaisevia, ei menettelytavat. Tästä ei
kannata tehdä arvovaltariitaa tai jotain akateemista kysymystä.
Oli hyvä kuulla, että ministerillä on
sukanvarressa 70 miljoonaa euroa, ja, ymmärsin, aika lailla
myönteinen asenne näitä liikennepolitiikan tarpeita
kohtaan. Tämä keskustelu varmaan jatkuu niin tässä salissa
kuin muuallakin.
Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toistan: Kun lisätalousarvio käsiteltiin,
niin hallitusryhmillä oli yhteinen kanta tämän
sovittelulain antamisesta vielä budjetin käsittelyn
aikana. Ministeri Kalliomäki vastasi ryhmällemme
ja käydyissä keskusteluissa, ettei menettelytapoja
pidä ruveta rikkomaan, koska esitys voidaan joka tapauksessa
antaa ennen juhannusta. Lainataksemme ministeri Kalliomäen omia
sanontoja: kello käy eikä esitystä näy.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Tähän viimeiseen tosiaan sanoisin,
että Hakulista ei näy, mutta tästä sovittelulaista
olen runsas viikko sitten keskustellut ministeri Hyssälän
kanssa ja todennut, että minun puolestani lakia voidaan
valmistella hänen toimestaan, ja hän on lähtenyt
asiassa liikkeelle ripeään tapaansa, ed. Puisto,
ja varmaan tulee tulosta. Ei tässä nyt semmoinen
hässäkkä ole, etteikö sitä voisi
käsitellä vähän juhannuksen
jälkeenkin.
Vielä tuohon liikennepuoleen: Minusta kuitenkin se
kannattaa sanoa, että meillä on ollut hyvin aikaansaava
liikenneministeri. Ei ole oikein sanoa, että hankkeet eivät
ole lähteneet liikkeelle, koska tämän
hallituksen jo tehdyillä päätöksillä ja
kehyksiin sisältyvillä päätöksillä on
siirretty rahoitustaakkaa seuraaville hallituksille jo 1,6 miljardin
euron edestä, mikä on huomattavasti enemmän
kuin aiempien hallitusten tämän hallituksen aikaan
siirtämät taakat, jotka ovat olleet noin miljardin
luokkaa, hiukan päälle; 1,3 taisi olla Lipposen
kakkosen siirto. (Puhemies koputtaa) Tämä on systeemi,
joka meillä on pelannut, mutta siinä ei ole loputonta
liikkumavaraa ylöspäin.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa herra puhemies! Ihan ensinnäkin minä haluan
kiittää valtiovarainvaliokuntaa jälleen
kerran erittäin hyvin tehdystä työstä ja
sanon näin, että valiokunta on mielestäni
kiinnittänyt aivan oikein huomiota hallinnonalani kipukohtiin
eli perusradanpitoon, perustienpitoon, joukkoliikenteeseen ja sitten
tähän täällä keskustelun
kohteena olleeseen budjettikehystekniikkaa koskevaan asiaan eli
siihen, millä tavalla väyläinvestointeja
budjetoidaan. Voin myös todeta sen ja mielihyvin totean,
että valiokunnan sekä liikenne- ja viestintäministeriön
näkemykset yhtyvät todella monelta osin.
Tässä valiokunnan mietinnössä on
minun mielestäni erittäin hieno asia se, että valiokunta
katsoo monissa asioissa eteenpäin ja tästä syystä kiinnittää huomiota
nimenomaan parhaillaan valmisteilla olevaan valtion ensi vuoden
talousarvion laadintaan. Vaikka koetankin välttää sitä, että tässä ei
nyt tarvitse käydä eikä pidä käydä sitä ensi
vuoden talousarviokeskustelua, se käydään
erikseen ja siitä on budjettiriihet jne., niin totean,
että nämä asiat, joita tässä mietinnössä nyt
tuodaan erittäin selkeästi esille hallinnonalani
kohdalta, antavat mielestäni erittäin hyvän
ja selkeän pohjan budjettikäsittelylle, jos ja
kun, ja lähden siitä, että eduskunnan
näkemykset tulee ottaa huomioon. Minä ainakin
arvostan niitä. Sanotaanko näin, että selvää on,
että esimerkiksi nämä keskeiset kohdat,
perusradanpito, perustienpito, tarvitsevat lisäresursseja,
ja selvää on sekin, että tästä johtuu
sitten seuraus, että rapistuminen jatkuu. Näiltä osin
tietysti voin sanoa, että on tavallaan helppo yhtyä niihin
uhkakuviin, mitä tässä salissa on keskustelussa
nähty, ja myös siihen, mitä valiokunta
näkee väyliemme laatutason laskiessa.
Haluan vielä sitä korostaa omasta puolestani, että kysymyshän
ei ole ihan pelkästään ihmisten ja tavaroiden
liikkumisen sujuvuudesta ja turvallisuudesta, itse asiassa nämä liittyvät
toisiinsa, vaan kysehän on siitä, että hyvät
ja tehokkaat yhteydet maan sisällä ja maasta ulos
ovat keskeinen osa meidän kilpailukykyämme ja
tätä kautta tietysti sitä työllisyyttä,
mistä on myös täällä keskusteltu.
Korostan edelleen sitä, että nämä väylähankkeet
ovat tärkeitä koko maan kannalta. Valtakunnalliset
väylähankkeet eivät siis ole pelkästään
osa aluepolitiikkaa, vaan ne ovat keskeinen osa talous- ja työllisyyspolitiikkaa.
Sanonpa näin, että sujuva väyläpolitiikka,
hyvin hoidettu väylästö, hyvin hoidettu
viestintäpolitiikka ovat nimenomaan sitä parasta
aluepolitiikkaa, jos näin halutaan sanoa.
Tästä elinkaarimallin budjetointitekniikasta: Valiokuntahan
otti kantaa asiaan jo menokehyspäätöksessä viime
huhtikuussa. Tähän näkemykseen oikeastaan
ei ole mitään lisäämistä,
se on minun käsitykseni mukaan juuri niin kuin valiokunta
on sen asian todennut jälleen kerran tässä mietinnössään.
Voin todeta vaan sen, että elinkaarimallin budjetointi
nykytekniikalla, jossa 25 vuoden rahoitus- ja ylläpitokustannukset
otetaan mukaan kehyksiin, on sillä tavalla, voi sanoa, kestämätön
ja ainakin epäoikeudenmukainen. Silloin pitäisi
sitä muuttaa, enkä suo sitä missään tapauksessa,
että myös muiden sektoreiden menot otettaisiin
huomioon 25:n tai 35 vuoden ajalta.
Miettikääpä, mitä se tarkoittaisi
asianomaisen ministeriön kehyksissä. Hoitotakuu,
työttömyysturva, työmarkkinatuki — aivan
samasta tässä on kysymys periaatteessa. Nyansseja
tietysti on, rahoituslähteet ovat erilaiset, mutta tekniikasta,
tavasta ja periaatteesta puhuen se on juuri näin. Eihän
meillä muutenkaan normaalin budjetoinnin avulla tehdyissä tiehankkeissa
katsota tämän hetken kehyksiin kuuluviksi 25 vuoden
ylläpitokustannuksia. Tässähän
unohdetaan esimerkiksi se, että 25 vuoden päästä se
tie luovutetaan valtiolle täysin siinä kunnossa
kuin se olisi uusi tie.
Se on selvä, niin kuin valtiovarainministeri totesi,
että tämä 700 miljoonaa euroa, tämä valtuus,
on meno, se on maksettava, se on hoidettava, se on pohdittava aina,
kun tehdään muita rahoitusmalleja, mikä on
suuruus, mutta se on budjetointitekniikkaa, menettelytapaa, millä tavalla ja
mitä maksueriä pistetään ja
laitetaan kuulumaan juuri tämän hallituksen menokehyksiin. Kyllä minun
käsitykseni on se, että budjetointitapaa pitää muuttaa
vastaamaan perinteisellä tavalla toteutetuissa hankkeissa
noudatettavaa käytäntöä. Siis
menettelytavan tulisi olla suurin piirtein sama. Tässähän
on se lähtökohta tai tulos sitten, että mikäli
tämä muutos voitaisiin tehdä, niin myös
valiokunnan esiin nostama liikenneinvestointeja pohtineen ministerityöryhmän
esittämä ensimmäinen kori voitaisiin
toteuttaa näiden kehysten puitteissa.
Tästä paketista vaan sen verran toteaisin,
että kyllähän se tietysti todellakin
antaisi pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä,
ja näkisin myös, että työllisyystilanteen
kannalta ja pitkäjänteisen valtiontalouden, miksei
myös kuntatalouden hoidon kannalta, työllisyyden,
maanrakennusalan kannalta näkisin tämän
kyllä välttämättömänä.
Tässä on tietysti lisättävä se,
että esimerkiksi kansainväliset kokemukset
erilaisten uusien rahoitusmallien käytöstä liikenneinvestoinneissa osoittavat
sen, että meillä Suomessa on kyllä todella
vielä paljon opittavaa tältä saralta.
Ihan luulen näin, että elinkaarimallit isoissa
hankkeissa meillä ovat vielä niin uusia, että näistä ei
ole vielä osattu ottaa oppia, esimerkiksi myöskään
Lahdentien kokemuksista, vaikka se on tutkittu ja selvitetty ja
se on todettu edulliseksi.
Uskon, että perinteisen budjettirahoituksen rinnalle
nousee Suomessakin useakin varteenotettava vaihtoehto, ja näitä vaihtoehtoja
pohtii juuri asettamani työryhmä, jonka johdossa
on Matti Vuoria. Minä lähden siitä, että tässä tilanteessa
meillä Suomessa on paikallaan uudistaa valtion talousarvion
laadintatapaa ja nimenomaan tehdä tilaa uusille rahoitusmalleille.
Näinkin voisi sanoa, että harmillistapa olisi,
että esimerkiksi kokonaistaloudellisesti perinteistä budjettirahoitusta
edullisempi rahoitusmalli jäisi tulevaisuudessa toteuttamatta,
koska budjetin laadintatapa on niin joustamaton tai se ei sitä salli.
Tutkimukset, selvitykset, Vattin, Vtt:n, Etlan erilaiset selvitykset,
joita olemme teettäneet, niin että puhumme pidemmällä kädellä kuin
omalla suulla, osoittavat, että esimerkiksi Lahden tiehanke
on ollut perinteistä budjetointitapaa huomattavasti edullisempi,
ja siinä ei ole edes otettu huomioon vielä sitä hyötyä,
mikä koituu elinkeinoelämälle, kun tie
valmistuu nopeammin.
Joukkoliikenteestä täällä on
käytetty puheenvuoroja, ja totean vaan sen, että julkisen
liikenteen rahoitus on nyt siis selvitetty valtiosihteerityöryhmän
toimesta ja budjettiriihessä tehdään näitä päätöksiä.
Myös työsuhdematkalipun kohtalo ratkeaa silloin.
Joukkoliikenne on tälle harvaanasutulle maalle erittäin
tärkeä, sanoisin, että se on elintärkeä asia.
Minä toivon kerta kaikkiaan, että tässä päästään
nyt jonkinlaiseen ratkaisuun ja hallitus rohkenee tehdä tässä joukkoliikenneasiassa
ratkaisuja. Täytyy olla todella huolissaan siitä,
että matkustajamäärät laskevat joukkoliikenteessä,
ja tämähän lisää tietysti
yksityisautoilun kasvua. Uusia keinoja tarvitaan tämän
kehityksen kääntämiseen, ja ne keinot
eivät ole ihan ilmaisia, mutta se täytyy tehdä.
Puhemies! Valiokunnan esille nostamat näkökulmat
ovat mielestäni merkittäviä ja ovat itse asiassa
taloudellisesti erittäin suuria asioita. Niitä ei
voi ratkaista käden käänteessä,
mutta toivon näin, että valiokunnan mietintö otetaan
vakavasti, kun budjettiriiheen käymme. Meidän
esityksemme kanssa se ei ole ristiriitainen vaan yhdensuuntainen.
Pietari—Helsinki-nopeajunaradasta toteaisin sen, että sehän
on kaiken kaikkiaan jo käynnissä, Kerava—Lahti-oikorata
on yksi osa meidän suunnitelmaamme, jota vielä pyrin
aikaistamaan. Lahti—Luumäki-pätkästä on
jo päätös tehty ja sitten näistä lopuista.
Tämähän on yhteistyöhanke kaiken
kaikkiaan, ja meidän tavoitteenamme on edelleen, että se
rata ulottuisi rajalle asti ja olisi suurin piirtein vuonna 2008
käytössä oleva rata. Tämä on
nyt myös yksi budjettiriihen kohde ja erityisesti sen aikaistamisen
osalta, mutta päätös Lahti—Luumäki-
ja pidemmällekin menevästä ratapätkästä on
tehty, mutta se päätös koski vuotta 2007.
Puheenjohtaja! Jos on vielä hetki aikaa, niin täällä kasvavien
alueiden ...
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Luhtanen, täällä edelleenkin
johtaa puhetta puhemies, ja 10 minuuttia on kulunut!
Selvä. — Olisin vaan sanonut, että kasvavien
alueiden tiehankkeet lähtevät käyntiin, niin
kuin täällä on tullut esille, ja se johtuu
siitä, että teemapakettien kohdentaminen on ollut
erittäin tehokasta ja näin voimme käynnistää uusia teemapaketteja.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ministeri Luhtaselle: Kun te
puhutte tuolla tavalla tästä Lahdentie-hankkeen
edullisuudesta, nyt kehottaisin teitä kääntymään
presidenttiehdokas Sauli Niinistön puoleen mahdollisimman
pian, jotta saisitte lähempää opastusta
siitä, mitenkä valtavan kallis hanke se oli. Yksi
ainut yksityiskohta: pelkästään siitä,
että tämä konsortio järjesti
rahoituksen, Suomen valtio maksaa 150 miljoonaa markkaa, siitä,
että ne heput kävelivät pankkiin ja sopivat
lainoituksesta. Älkää enää markkinoiko tuommoista!
Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Oli todellakin miellyttävää kuulla,
että ministeri Luhtanen totesi arvostavansa eduskunnan
kantaa ja valtiovarainvaliokunnan painotuksia. Toivottavasti tämä arvostus
leviää koko hallituksen piiriin.
Ministeri aivan oikein perusteli esimerkiksi perusradanpidon
määrärahalisäyksiä niin
turvallisuus-, työllisyys-, aluekehitys- kuin ympäristönäkökohdillakin.
Tästä syystä kokoomus on esittänyt
20 miljoonan euron lisäystä perusradanpitoon.
Myöskin hyvin huolestuttavia ovat ne näkymät,
jotka ovat tiepuolella, jolla rahoitus näyttää lähivuosina
puolittuvan, ellei korjausliikkeitä tehdä.
Oli myös miellyttävää kuulla,
että työsuhdematkalippu etenisi. Toivotan tässä vaiheessa
onnea ja voimia ja sitkeyttä budjettiriiheen.
Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen valtion suurin omaisuuserä on
tiestö, 15 miljardia euroa, siitä kannattaa pitää huolta.
Arvoisa liikenneministeri, kun olette paikalla, en malta olla
sanomatta, koska siellä tuntuu olevan työryhmän
puheenjohtajana Oulusta lähtöisin oleva Matti
Vuoria, jotta työryhmä tekisi viisaan päätöksen,
että Oulu on anomassa ratkaisua ministeriöltänne,
että Oulu saisi itse kustantaa elinkaarimallityyppisen
tien Ruskon teollisuusalueelle, koska sieltä esimerkiksi
Nokian tuotteet eivät pääse maailmalle,
koska tie on niin huono ja kapea. Toivottavasti näistä voimme keskustella
huomenna Yleisradio 1:n ohjelmassa. Kuulin, että ministeri
Luhtanen tulee parlamenttibändin vieraaksi suoraan lähetykseen.
Tervetuloa! Toivottavasti myöskin laulatte!
Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Rehellisyyden nimissä on todettava,
että en ollut aivan varma, puhuiko edustaja Luhtanen äsken
vai ministeri Luhtanen, koska hän viittasi hallitukseen,
että hallituksen pitäisi ryhtyä näihin
toimenpiteisiin. Hieman tietysti tämä uskottavuuskysymys
nousee väistämättä esille, kun
kuuntelin tuota puhetta. Ministeri Luhtanen on hyvin moneen otteeseen
todennut sen, että rahaa tulisi saada, ja aina maakuntavierailulla
on suurin piirtein jokaiseen maakuntaan luvattu. Mutta kyllä nyt
minusta olisi ehkä aika tehdä jo hallituksen sisällä päätöksiä eikä työryhmiä.
Asiat eivät valitettavasti näin etene.
Tänä aamuna luin Tiehallinnon pääjohtajan Eero
Karjaluodon huolen tiestön kunnosta. Minä uskon,
että kaikki olemme samaa mieltä siitä, että näin
yksinkertaisesti ei voida jatkaa. Toivottavasti hallituksen piirissä laajasti
tähän asiaan paneudutaan ja mietitään
myös pääjohtajan näkemyksiä tässä asiassa.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Näitä liikenneinvestointihankkeita
ei pitäisi kyllä liikaa dramatisoida. Kun minä tulin
62 opiskelemaan Helsinkiin, niin Jorvaksen moottoritietä tehtiin
Lauttasaaren sillan kohdalla ja Eurooppa nelosta Viikin peltojen kohdalla.
Kun katsotaan, mitä sen jälkeen on tapahtunut,
aina on ollut yhtä vaikeata mutta aina on jotain saatu
aikaan. Niin varmaan saadaan nytkin, kun hyvää tahtoa
on.
Ministeri Luhtanen sanoi näinpäin, että kun julkinen
liikenne vähenee, niin yksityisautoilu lisääntyy,
kun se on toisin päin. Kun elintaso nousee ja yksityisautoilu
lisääntyy, niin julkinen liikenne vähenee,
ja tämä pitää muistaa, että se
on juuri näinpäin. Kunnat satsaavat ja panostavat, tukevat
julkista liikennettä. Mutta jos joku ennuste Suomessa on
toteutunut hyvin, niin se on automäärän
ennustus jo 30 vuotta sitten. Aika hyvin on ennustettu, mitä se
on tänä päivänä, ja se
pystytään ennustamaan myöskin jatkossa,
kun näitä hankkeita mietitään.
Minusta pitäisi vaan valtiovallan ottaa samoin kuin kuntien
onkeensa se, että julkinen liikenne henkilöitten
osalta, ei välttämättä firmojen
vaan niiden, jotka käyttävät sitä,
saa tietyllä tavalla tukea.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Reijosen esille nostama yleinen huoli
tiestön kunnosta on kyllä semmoinen, jonka kaikkien
maakuntien edustajat varmasti jakavat ja myöskin tiepiirien
johtajat maakunnissa.
Yksi positiivinen asia tässä on, jonka haluan erityisesti
mainita. Nyt on äskettäin tehty sopimus siitä,
että pitkään vireillä ollut
Pallasjärvi—Raattama-tie päästään
korjaamaan yhdessä työministeriön rahoituksen
kanssa. Tässä yhteistyössä,
jota muinoisina aikoina runsaasti käytettiin, että työministeriöstäkin
tuli rahaa tiestöön, olisi yksi kehittämisen
mahdollisuus.
Vielä muistutan siitä, että kun nämä tulvavahinkoselvitykset
tulevat Ounasjoki- ja Ivalojokivarresta, niin siellä on
varmasti myöskin tiestöön liittyviä asioita.
Toivon, että ministeri suhtautuu myönteisesti niitten rahoittamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Puhemies! Tästä Kerava—Lahti-tiestä voin
sanoa vain sen, että presidenttiehdokas Niinistö on
ollut myöhemmin, tässä ihan taannoin,
seminaarissa meidän kanssamme, jossa ovat olleet eri investointipankit
mukana ja myös ne pankit, jotka rahoittivat tätä tietä,
ja pohjana oli nimenomaan Vtt:n, kansainvälisesti arvostetun
tutkimuslaitoksen, valmistama tutkimus tämän tien
edullisuudesta ja minä puhun sillä suulla ja niinpä näytti
puhuvan Niinistökin. Eli siitä on selvää faktaa.
Itse en rohkenisi tietenkään omiani puhua tällaisessa
asiassa.
Ed. Perho totesi, pysynkö minä näillä linjoilla.
Voin todeta näin, niin kuin totesin, että eduskunnan
linjat kyllä ovat suurin piirtein samat kuin esittämäni
budjettilinjaukset.
Edustajalle siellä takana toteaisin, että minä en ole
luvannut yhtään mitään. Ainoa,
mitä olen luvannut, on se, että olen luvannut
pysyä viiden ministerin infratyöryhmän
ehdotuksen mukaisessa listauksessa, siihen liittyvissä teemapaketeissa,
ja roolini eivät mene missään tapauksessa sekaisin.
Minä, entinen valtioneuvoston ja presidentin esittelijävirkamies,
pidän rooleistani kiinni joka tilanteessa, joka roolissa,(Puhemies
koputtaa) ja minun tehtäväni on ministerinä esitellä hallitukselle
nämä asiat. Ja sehän se vasta olisi kurja
asia, että minulla ei olisi esityksiä. Näin
on. Esityksiä on, tutkimuksia tehdään,
työryhmät toimivat. (Puhemies koputtaa) Rahoitustyöryhmä toimii
tulevaisuutta varten, ei ota kantaa yksittäisiin teihin.
Meillä on siinä (Puhemies: Minuutti!) infraministerityöryhmän
hyvä ehdotus olemassa.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Totean hallituspuolueitten edustajille ensinnäkin,
että itsehän menitte hirteen, kun teitte kehysbudjetin,
ja nyt te täällä itkette sitä,
että siitä ei saa mennä yli kuin 1,12
miljardia euroa ainoastaan. Ihan turha potkia tutkainta vastaan, koska
ministeri Kalliomäki hoitaa omaa tehtäväänsä niin
kuin kunnollinen virkamies hoitaa periaatteessa ministerinä,
ja sillä siisti.
Mutta Lohja—Muurala-väliin otan sen verran kantaa,
että 365 miljoonaa on rahoitusosuus, ja kun se jaetaan
21 vuodelle vuodesta 2008 eteenpäin, jos Ykköstie
saa sen urakan, niin 17 miljoonaa on rakentamisosuus ja 17 miljoonaa
on sitten rahoitusosuus, niin minkä takia todella se 365 miljoonaa
täytyy nyt varata 21 vuodelle? Jos halutaan, että koko
urakka maksetaan kerralla, niin voitaisiin sillä rahoitusosuudella
maksaa, sillä 365 miljoonalla eurolla, joka on nyt sitten
kehysbudjetissa.
Arvoisa puhemies! Valtion lisätalousarvio 2005 ei tietyiltä osin
tälläkään kertaa lainkaan ole ymmärrettävissä,
koska erityisesti liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnon määrärahat todella minua ihmetyttävät.
Oletan, että sekä tie- että rataverkon
arveluttava nykytila on kaikkien tiedossa. Eduskunta on jo vuodesta
toiseen edellyttänyt riittävää rahoitusta
tie- ja rataverkon pitkäjänteiseen parantamiseen — turhaan.
Metsää ei nähdä puilta ja kauaskantoisten
päätösten sijaan määrärahoja
jaellessa tyydytään akuutteihin miniratkaisuihin,
jotka eivät todellakaan kanna tulevaisuuteen.
Suomessa viidennes 6 000 kilometrin pituisesta rataverkosta
on yli 30 vuotta vanhaa eli siis hyvin yli-ikäistä.
Pikainen uusiminen olisikin nyt enemmän kuin tarpeen, jotta
maamme rataverkko voitaisiin säilyttää käytössä myös
turvallisuuskriteerien puolesta. Se edellyttäisi noin 170 miljoonan
euron korjausinvestointeja ilman vähäliikenteisiä ratoja.
Nykyinen kehysrahoitustaso tarkoittaa kuitenkin käytännössä noin
100:a miljoonaa euroa vuodessa. Se on vähemmän
kuin rahoitustaso viime vuonna eikä määrällä voida
edes kuvitella parannettavan esimerkiksi ratapihoja. Tämä johtaa väistämättä rataverkon
rappeutumiseen ja sitä kautta rataliikenteen turvattomuuteen
sekä tavaraliikenteen kilpailukyvyn heikkenemiseen, millä puolestaan
on kohtalokkaita seurauksia suomalaisen elinkeinoelämän
toimintamahdollisuuksiin. Lisääntyvät
nopeusrajoitukset ja junien myöhästeleminen puolestaan
aiheuttavat ongelmia sekä henkilöliikenteessä että erityisesti myös
tavaraliikenteessä. Nykyinen rahoitustaso johtaakin pitkällä tähtäimellä koko
rautatieliikenteen alasajoon Suomessa, joten eikö nyt kannattaisi
heti hallituksen reagoida, ennen kuin se on liian myöhäistä?
Kokoomus vastalauseessaan esitti 20 miljoonan euron lisämäärärahaa
perusradanpitoon hallituksen esittämän vajaan
9 miljoonan sijasta.
Arvoisa puhemies! Tienpidon määrärahat
ovat joka toinen vuosi budjetin kompastuskivi. Perustienpidon määrärahat
ovat tarpeeseen nähden yksinkertaisesti aivan liian pienet.
Kun myös Suomen nykyinen eritoten alemman tieverkon onneton
kunto tiedetään, tuntuu tämä hyvin
uskomattomalta. Jälleen kerran täytyy kysyä,
tätäkö todella tarkoittaa hallituksen
mielestä liikenneväylien ylläpito, kehittäminen
tai liikenneturvallisuudesta huolehtiminen, joita myös
hallitusohjelmassa muistaakseni pidetään hyvin
tärkeinä, niin kuin ehdottomasti pitääkin
pitää. Jos hallitus haluaisi olla sanansa mittainen,
ottaisi se todella tilanteesta vaarin ja vakavuuden.
Siteeraan seuraavassa valtiovarainvaliokunnan mietintöä:
"Määrärahakehys lähtee siitä,
että perustienpidon rahoitus alenee ensi vuonna yli 30
miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä on
yli 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä liikenneväyläpolitiikan
linjauksia pohtinut ministerityöryhmä esitti.
Valiokunta toteaa, että näin alhainen määrärahataso
johtaa kestämättömään
tilanteeseen, jossa perustienpidon ongelmat kasvavat ja kasaantuvat
ja joka tulee aikanaan aiheuttamaan koko yhteiskunnalle tuntuvia
lisäkustannuksia. Tilanne on vakava myös liikenneturvallisuuden
kannalta. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että perustienpitoon osoitetaan ensi vuoden talousarviossa
määräraha, joka mahdollistaa tieverkon
asianmukaisen hoidon ja kunnossapidon. Valiokunta kiirehtiikin etenkin
liikenneturvallisuutta parantavien teemaohjelmien toteuttamista."
Onko tämä hallitukselle ja erityisesti valtiovarainministerille
tarpeeksi selvää tekstiä tilanteen todellisuudesta
ja tilanteen korjaamiseksi?
Arvoisa herra puhemies! Haluan myös muistuttaa, että väylä-
ja erilaiset kehittämishankkeet ovat investointeja, jotka
parantavat Suomen kilpailukykyä, tukevat elinkeinoelämää,
lisäävät turvallisuutta liikenteessä sekä luovat
uusia työpaikkoja. Sen vuoksi niihin tulisikin panostaa sekä toteuttaa
tasaisesti vaalikausien mittaan. Myös elinkaarimallin käyttöä rahoituksessa
on ehdottomasti lisättävä.
Eero Lämsä /kesk:
Arvoisa puhemies! Käytän vielä tässä yhden
puheenvuoron liittyen maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalaan: vesihuoltoon, joka on ollut aina tärkeä alue
meillä maatalousjaostossa ja sitä kautta tietysti
valtiovarainvaliokunnassa. Tässä kiinnitetään
huomiota siihen, että valtion tuki on välttämätöntä.
Ennen muuta haja-asutusalueilla kustannukset saattavat nousta kohtuuttomiksi
ilman valtion tukea. Nyt hyvin tällainen ajankohtainen
asia on, että vesi- ja viemärijohtojen samanaikaisella
toteutuksella voidaan tarkoituksenmukaisesti täyttää myös haja-asutusalueiden
jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset.
Nämä vaatimuksethan kiristyvät tehdyillä päätöksillä,
ja tämä on kaiken kaikkiaan hyvin kauaskantoinen
hanke.
Valtiovarainvaliokunta pitää myös
tällaisia ylikunnallisia sekä veden hankintaa
että vesien suojelua palvelevia hankkeita jatkossa erittäin tärkeinä.
Hankkeet edistävät sekä alueellista yhteistyötä että pyrkimystä tehokkaampiin
yksiköihin, jolloin sekä vesihuollon palvelut
että jätevesien puhdistaminen voidaan hoitaa aiempaa
paremmin. Elikkä minusta nämä ovat erittäin
tärkeitä kannanottoja.
Haluan korostaa tässä vielä sitä,
että rahasta on puute. Valtiovarainvaliokunta on aina omissa päätöksissään
lisännyt rahaa vesihuoltohankkeisiin ja tarkoittanut myös,
että ne jäävät eduskunnan päätöksen
kautta myös sinne budjetin pohjiin, mutta näin
ei ole vielä tapahtunut. Toivon, että tämä oikea
menettely myös otetaan jatkossa käyttöön.
Ne ovat todella tarkoitettu pysyviksi määrärahoiksi,
koska näitä hankkeita tulee koko ajan uusia, ja
ennen kaikkea tämä jätevesihuolto, joka
on tämmöinen uusi asia ja koskee koko haja-asutusaluetta
ja yksityistalouksia, on hyvin merkittävä asia,
ja sillä on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
rikosasioiden sovittelutoiminnasta ja sen valtakunnallisesta järjestämisestä.
Olen erittäin iloinen, että valtiovarainvaliokunta
on nostanut tämän asian näinkin vahvasti
esille ja esittää siitä myös
lausumaa. Olen aivan vakuuttunut, että jos ja kun tämä sovittelu
saadaan lainsäädäntötasolle,
niin koko yhteiskunta voittaa ja ennen kaikkea nämä nuoret
ja jopa lapset voittavat.
Jotain kertoo myös se, että muun muassa vastikään
tehty tutkimus, jonka mukaan alle 15-vuotiaista lainrikkojista 50—60
prosenttia lopetti lainvastaiset teot tämän sovittelutoiminnan
jälkeen. Mielestäni on järkyttävintä se
tieto, että näistä lapsista nuorimmat
tekijät olivat 7—8-vuotiaita, ja voisi olettaa,
että monissa näissä tapauksissa on taustalla
myös tietämättömyyttä,
ja silloin erityisesti sovittelutoiminta on enemmän kuin
paikallaan. Sovittelussa on kyse oikea-aikaisesta väliintulosta,
ja tätä taustaa vasten kyllä toivon,
että tämä saadaan vihdoinkin korjattua lainsäädännössä.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämän vuoden ensimmäisen
lisäbudjetin keskustelu liikkuu hyvin paljon liikenneväylissä ja
väyläpolitiikassa. Ministeri Pekkarinen istui tovin
tuolla ministeriaitiossa, eikä päästy
vielä puhumaan yrityspolitiikasta eikä omistajapolitiikasta.
Valitettavasti hän nyt kuitenkin lähti pois. Elikkä olisi
hyvä ollut tästäkin puolesta hiukan ajatuksia
vaihtaa.
Minusta kuitenkin ministeri Pekkarinen on tehnyt hyvää työtä,
ja hallitus on panostanut, vaikka kysymyksessä onkin rutiinibudjetti
ja välttämättömien määrärahojen
tarkistaminen, silti tässä lisäbudjetissa
yrittäjyyden edistämiseen siten, että Finnvera
Oyj:lle on annettu korkotukivaltuuksien korottamiseen 20 miljoonaa
ja luottojen myöntämisvaltuutta on korotettu 10 miljoonalla.
Nämä ovat olleet välttämättömiä, kysyntää vastaavia,
kotimaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen
liittyviä määrärahavarauksia,
ja tässä suunta on eittämättä oikea.
Yhtä lailla uusi avaus on pääomalaina
Finnvera Oyj:lle, kun perustetaan uusi syöttörahasto, jolla
11,5 miljoonaa euroa ohjataan Finnveran tytäryhtiölle
valtakunnalliseksi pääomarahastoksi. Tässä on
kysymys ennen kaikkea alkavan yritystoiminnan rahoituksen turvaamisesta,
uuden tyyppisen poluttamistoiminnan käynnistämisestä,
jolla on tarkoitus tukea ennen kaikkea alkavien yritysten liiketoimintaosaamista
ja yrityskokemuksen vahvistamista. Viime aikoinahan me olemme voineet
todeta, että työllisten määrä meillä on
parantunut myönteisesti, ja ennen kaikkea se johtuu siitä,
että työmarkkinoille on palannut niitä henkilöitä,
jotka sieltä välillä olivat poissa, mutta
ovat nyt tulleet työelämään.
Ja ennen kaikkea tämä työhönpaluu,
työllistyminen tapahtuu parhaiten juuri yritystoiminnan
kehittämisen kautta ja uusien työpaikkojen syntymisen kautta.
Hyvä avaus oli myöskin se, että välittömien työvoimakustannusten
keventämiseen erityisesti palvelualayrityksille kyettiin
jo osoittamaan rahaa ja ratkaisua, ja siinä suhteessa odotamme myöskin
siltä päänavaukselta myönteistä näkökulmaa
yrittäjyyden edistämiseen.
Arvoisa puhemies! Äsken vastauspuheenvuorossani käsittelin
tuota elinkaarimallia noitten suurten kehittämishankkeitten
osalta. Siitä käytiin hyvä keskustelu,
ja toivon, että nämä valiokunnan ja eduskunnan
kannanotot tulevat nyt aidosti ja myönteisessä hengessä tulevan
elokuun budjettiriihessä käsitellyiksi ja hallitus
myöskin linjaa uudelleen väyläpolitiikan
rahoitusta siten, että näihin hankkeisiin saadaan
tuo 360 miljoonaa euroa osoitetuksi, mikä myöskin
täällä valiokunnan mietinnössä on
todettuna.
Mutta se suurin huoli, joka on erityisesti liikenne- ja väyläpolitiikassa,
on perustienpito ja alemman tieverkon rahoitus. Niin kuin täällä valiokunnan
mietinnössä todetaan, määrärahakehys
lähtee siitä, että perustienpidon rahoitus
alenee ensi vuonna yli 30 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna,
ja tämä on yli 70 miljoonaa euroa vähemmän
kuin liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut
ministerityöryhmä esitti. Tässä on
se haaste. Elikkä meillä on välttämätöntä, että alempi
tieverkko on kunnossa niin raaka-aineiden, ihmisten kuin tavaroiden
kuljetusta varten. Maaseudun saama yhteiskunnan panostus on ylipäänsä vähäistä,
mutta se, mihin sitä ohjautuu, on liikennepolitiikka, ja
tässä on selvä korjaamisen paikka. Toivon
myös, että tässä tulevassa budjettiriihessä ja
ensi vuoden budjetissa tehdään merkittävä tasoparannus
ja kohennus ja pannaan tämä väyläpolitiikka
myöskin näiltä osilta parempaan kuntoon.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aluksi täytyy kiittää ed.
Nousiaista lämmittävistä sanoista. Yrittäjyyden
kannustaminen on ainoa autuus työllisyyden parantamiseen,
olen ollut aina sitä mieltä. Julkinen sektori
ei meidän työttömiämme tule
koskaan työllistämään, vaan yrittäjyyden
kannustaminen sen tekee jos joku, ja se sen tekee.
Otan pienen otteen tuosta valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä tuosta
vankeinhoitojutusta, koskapa istun tuolla lakivaliokunnassa. Täällä puhutaan
muun muassa näin: "- - vankeinhoitolaitoksen menot ylittäisivät
ilman erityistoimia niihin kuluvana vuonna varatut määrärahat
noin 2 miljoonalla eurolla." Ja kyseessä on vankiluvun
kasvu. Edellisessä ammatissani 15 vuoden aikana tein hyvin
paljon rikosjuttuja radiotoimittajana, ja silloin tuli käytyä tuolla
konnankoukuissa aika monella puolella Suomea elikkä vankiloissa.
Tämä nykyinen vankiluku, joka lähestyy
uhkaavasti 4 000:ta, on näin korkealla siitä syystä,
että siellä istuu huomattava määrä sellaisia
henkilöitä, jotka sinne eivät kuulu,
eli sakkovankeja. He ovat hyvin usein semmoisia reppanoita tai sijaiskärsijöitä,
joilla täytyisi olla ihan muut hoitokeinot kuin laittaa
heidät tuonne kalterien taakse.
Tänään meillä tulee toiseen
käsittelyyn myöskin lakivaliokunnassa hyväksytty — olen
ollut sitä hyväksymässä — kolmen
vankeuslain yhteinen paketti. Täytyy kyllä sanoa
sen verran tuonne paketin suuntaan, vaikkei siihen vastalauseita esitettykään,
että toivoisinpa — kun luette, arvoisat edustajakollegat,
noita mietintöjä, siellä on useita kymmeniä niin
sanottuja hyysääviä alueita, vangin tuleminen
vankilaan, vangin siirtäminen vankilassa, vankilan sisällä,
vankilasta toiseen, vapaa-aika, harrastukset, ulkoilu, jaloittelu,
käsittely ym. — kuitenkin, että joskus
saisimme myöskin rikosten uhreille edes yhden oikeuden.
Tahtoo mennä sillä tavalla, että nykyään enemmän
huolehditaan rikoksentekijöistä kuin heidän
uhreistaan, mutta se tulee tuolla toisessa käsittelyssä.
Valitettavasti en voinut olla ensimmäisessä käsittelyssä läsnä,
kun noista asioista täällä keskusteltiin.
Olisin mielelläni puhunut vähän pitempäänkin,
mutta tulipahan nyt sanottua ainakin jotain. Hyysääminen
pitäisi lopettaa ja ottaa uhritkin huomioon.
Siirrytäänpä sitten tuonne liikennepuolelle. Valitettavasti
ministeri poistui täältä. Se, mitä tuossa
pikaisessa vastauspuheenvuorossani sanoin, on siis se, että vaikka
tuossa ministeri puhui tuosta elinkaarimallista, Oulun kaupunki
todellakin on niin ahdingossa. Niin sanottua Ruskon väylää,
Kuusamon tien leventämistä, on haikailtu varmaan
30 vuotta, teollisuus kasvaa, siellä on muun muassa Nokialla
suuria teollisuuslaitoksia ja monilla muilla, ja tuo liikenteen ahdinko
on niin suuri, että Oulun kaupungin johto on halunnut tehdä sellaisen
päätöksen, että Oulun kaupunki
rahoittaisi tuon tien, ikään kuin lainaisi valtiolle
nuo rahat, ja kaupungin tappioksi sitten lopputulemassa jäisivät
vain tuon niin sanotun lainan aikaiset korot. Oulun kaupungin johto
olisi tähän muuten suostunut, siis kaupungin johto
on suostunut tähän, mutta sen yksi kepulainen
leipäpappi, joka harrastuksenaan toimii myöskin
kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, on yrittänyt tämän
ajaa alas, mutta ehkä emme usko häntä.
Suomen kartastahan puhutaan hyvin paljon niin, että kyseessä on
Suomi-neito. Miettikääpäs noita teitä,
rautateitä ja muita väyliä ikään
kuin Suomi-neidon verisuonina. Jos tuonne käsiin, jalkoihin
ja muualle vartaloon eivät suonet vie verta, niin siitähän
tulee hyvin vikkelästi kylmä neito. Eli tällaisten
pääväylien ennen kaikkea päästä toiseen,
etelästä pohjoiseen, lännestä itään ja
nimenomaan etelä—pohjoinen-väylästön
tulisi olla hyvinkin hyvässä käytössä.
Toisin olemme nähneet muun muassa liikenneonnettomuustilastoista
ja muualta, eli Nelostie tulisi saattaa mitä vikkelimmin
parempaan kuntoon. Olen joskus vihjaissut aikaisemminkin, että ajakaapa
joskus henkilöautolla yöllä läpi
Nelostie vaikkapa Helsingistä Ouluun, katsokaa sitä rekkarallia, mikä siellä on.
Euroopan unionihan on jo vuosikaudet ajanut väylissä ajatusmallia,
että entistä suurempi määrä liikennettä tulisi
siirtää laivoille, meriliikenteeseen ja raiteille.
Aivan oikea havainto, meilläkinhän viennistä menee
80 prosenttia meriteitse. Tuntuu vaan siltä, että liikenne-
ja viestintäministeriö ei oikein ymmärrä tuota
meidän pohjoista Suomea. Sinne on kyllä annettu
näissä uusissa hankkeissa Tornion meriväylän
syventäminen, ja samaten Raaheen on tulossa rahaa, mutta
noille varsinaisille maanteille ei oikein meinaa tulla mitään
eikä myöskään Seinäjoki—Oulu-rautatielle,
joka täytyisi mitä pikimmin saada sellaiseen kuntoon,
että sinne mahtuisi enemmän junia. Tällä hetkellä se
on esimerkiksi öiseen aikaan aivan tukossa johtuen erittäin
runsaasta rahtitavaraliikenteestä yöllä.
Olenkin samaa mieltä kuin vieraillessamme liikenne-
ja viestintävaliokunnan vierailulla tuolla Tiehallinnossa,
jossa pääjohtaja Karjaluoto ja muut asiantuntijat
esittelivät erilaisia eurooppalaisia malleja. Olen aina
ihmetellyt, mistä syystä määrätyt
poliittiset ryhmittymät eivät pidä tämmöisestä korvamerkitystä rahasta.
Mielestäni liikenne on sellainen alue, jossa korvamerkitty
raha tulisi hyväksyä. Liikenne maksaa niin hirvittävät miljardit
erilaisina veroina, ajoneuvo-, auto-, polttoaine- ym. maksuina ja
veroina, että meidän tulisi mitä pikimmin
siirtyä ainoaan oikeaan eurooppalaiseen malliin, joka toki
tulee EU:n ulkopuolelta eli Sveitsistä. Sveitsissä tienpitoa
ei rahoiteta yhdelläkään äyrillä tai
frangilla budjettirahoituksesta, vaan rahoitus tulee kaikki palautettuna
niistä verorahoista, mitä liikenne tuonne valtion
kassaan kerää.
Eli entistä suurempi prosenttimäärä liikenteen veroista
ja maksuista tulisi palauttaa tienpitoon, ettei tämä jokavuotinen
rutina jatkuisi. Tämä on ympärivuotista
valitusvirttä tien, rautateiden ym. väylien ylläpitoon,
saatikka investointeihin, joita ei ole juurikaan olemassa. Joten
tässä vaan viesti vielä kerran tuonne
liikenneministeriön suuntaan, että Matti Vuorian
työryhmä tai joku muu viisas siellä ymmärtäisi
antaa edes sen mahdollisuuden, että Oulun kaupunki olisi
edelläkävijä ja haluaa parantaa yritystensä elinkeinoja
maksamalla itse, lainaamalla valtiolle rahaa, että saataisiin
tehtyä Kuusamon väylää vähän
vikkelämpään kuntoon. Se on tällä hetkellä tietääkseni
ministeriön pohdittavana, onko sellainen mahdollista.
Vielä yksi väittämä 19.
päivältä huhtikuuta — tämä ei
ole väittämä, tämä on
totta. Edellisenä päivänä pääministeri
Vanhanen vieraili Oulussa ja puhui siellä, ja 19. huhtikuuta
hän väitti Kaleva-lehden kolmannella sivulla puolen
sivun haastattelussaan, että liikenteeseen ei voida lisätä enempää rahaa,
koska koko Suomen maanrakennuskalusto on jo käytössä.
Se ei pidä paikkaansa. Nuo suuret hankkeet on saatettu
loppuun. Joitain töitä siellä saattaa
vielä olla, mutta heti seuraavana päivänä — sattumalta
vierailimme seuraavana päivänä Tiehallinnossa — pääjohtaja
Karjaluoto ampui alas tämän pääministerin
lauseen ja sanoi, että tällä hetkellä jo
kohtuullinen määrä suomalaista kalustoa
on ulkomailla töissä, koska Suomessa liikennepuolella
maanrakennuksessa ei ole työmaata noille liikenteessä tarvittaville
välineille. Pääministeri sanoi sanatarkasti:
"Olisihan järjetöntä ruveta rahtaamaan koneita
ulkomailta". Mielestäni pääministeritasoisen
henkilön tulisi tutkia tuote, ennen kuin aukaisee suunsa.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Jatkan samasta teemasta kuin äskeisessä vastauspuheenvuorossani
eli perustienpidon ja perusradanpidon korvausinvestoinneista, ennen
kaikkea niitten riittämättömyydestä.
Jo vuosia nämä määrärahat
ovat olleet liian pienet, ja on helppo arvata, että myöhemmin
tullaan maksamaan huomattavasti suurempi lasku niistä negatiivisista
vaikutuksista, joita nämä toimenpiteet ovat aiheuttaneet.
Todella myös tuossa mietinnössä todetaan, että näitä määrärahoja
ollaan entisestään pienentämässä ja
sitä kautta vain nopeutetaan niitä negatiivisia
vaikutuksia, mitä on edessä.
Otan esimerkit omasta maakunnastani. Siellä on kaksi
rataosuutta, niin sanottu Ilomantsi—Joensuu-rata ja sitten
Nurmeksesta Kontiomäelle kulkeva rataosuus. Tällä Ilomantsin
rataosuudella paitsi että siinä on tavaraliikennettä jonkin
verran, siellä odotetaan myönteistä kaivostoiminnan
aloittamispäätöstä, mutta tämän
Nurmes—Kontiomäki-radan vaikutuspiirissä on
isoja puunjalostusteollisuuslaitoksia. Nyt kun jo pitkältä ajalta
nämä välttämättömät
korvausinvestoinnit ovat jääneet toteutumatta,
niin nopeuksia tällä rataosuudella on pitänyt
laskea, ja vähitellen ollaan siinä tilanteessa,
että niillä nopeuksilla, joilla sillä rataosuudella
voidaan ajaa, ei enää voida siirtää näitä teollisuuslaitosten
tuotteita pohjoisen satamiin. Toisaalta tällä hetkellä puhutaan
näitten niin sanottujen vähäliikenteisten
rataosuuksien lakkauttamisista tai paremminkin tehdään
selvitystyötä ja se on loppuun saatettu syksyyn
mennessä, mutta jos ja kun tällä menolla
ne radat tulevat siihen kuntoon, että niillä ei voida
liikennöidä, silloin joka tapauksessa lopputulos
on samanlainen.
En millään voi ymmärtää sitä,
että tietoisesti ollaan viemässä tiettyjen
alueiden elinkeinoelämän toimintaedellytysten
kannalta keskeistä asiaa eli liikenneyhteyksien
toimivuutta. Toisaalta myös samanaikaisesti on lehdistössä kerrottu
ja puhutaan henkilöliikenteen lopettamisesta tietyillä osuuksilla
eli joukkoliikenteen määrärahojen riittämättömyydestä.
Niistäkin tänä päivänä täällä salissa
on ollut puhetta. Kaikki nämä ovat omalta osaltaan
vaikuttamassa kyseisillä alueilla siihen, että muuttaminen
alueelta pois tapahtuu entistä helpommin, ja toisaalta
on ymmärrettävä myös, että ne
edesauttavat yrityselämän kannalta myös
negatiivisia päätöksiä. On aivan
luonnollista, että sitten esimerkiksi niin uusien asukkaitten
hakeutuminen kuin jonkun teollisuuslaitoksen, yrityksen hakeutuminen
tämmöiselle alueelle on entistä epätodennäköisempää.
Minä toivon, että viimeistään
eduskunnan toimesta korjataan nyt tulevan vuoden budjettiin niin
perusradanpidon kuin perustienpidon osalta nämä määrärahat
riittävän suuriksi. Kun nämä välttämättömät
investoinnit tehdään, niin sitten vuosikausiksi
voidaan tavallaan vapautua näitten ratojen ja tiettyjen
teitten kunnostamisesta. Niin välttämättömiä kuin
ovatkin isot tiehankkeet, samalla tavalla alueella tämä alempiasteinen
tieverkosto on myös hyvin keskeinen.
En puutu, arvoisa puhemies, tässä puheenvuorossani
muun muassa oman kotikuntani ikuisuushankkeisiin, Lieksa— tai
Nurmijärvi—Kuhmo-tiehen, joka monella tavalla
on tärkeä, mutta esimerkin otan Kolin tiehankkeesta,
joka käynnistyi nyt. Tämä euromääräisiltä kokonaiskustannuksiltaan
varsin pieni tiehanke käynnistyi vasta sen jälkeen,
kun Lieksan kaupunki pani siihen oman osuutensa, eli varsin vaatimaton
tiehanke ei toteutunut tai ei lähtenyt käyntiin
julkisen rahoituksen turvin. Todella monia muita edellytyksiä vaaditaan,
jotta elinkeinoelämällä toimintaedellytykset
ovat kunnossa, mutta tänään hyvin monissa
puheenvuoroissa on käsitelty näitä infrahankkeita,
niitten riittämätöntä rahoitusta.
Todella toivon, että tähän eduskunta
puuttuu entistä tomerammin.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että totta kai
näitä monia tärkeitä, isoja
hankkeita on käynnistetty, ja tänään
jo viitattiin siihen, että myös liikenne- ja viestintäministeri
Luhtasen toimesta käynnistyy vielä tänä vuonna
muutamia hankkeita. Mutta niin kuin sanottu, jotta Suomea voitaisiin
alueellisesti tasapuolisesti kehittää, myös
näitä pienempiä hankkeita pitäisi
voida toteuttaa.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa turvallisuus-
ja puolustusjaostossa olimme erittäin huolestuneita siitä,
että polttoaineiden hinnan nousu on aiheuttanut hyvin vakavan
tilanteen Hornet-lentotuntien tavoitetasossa. Tähän
mielestämme on erittäin voimakkaasti reagoitava
jo seuraavassa lisätalousarviossa, koska vaarana on, että lähes
2 000 lentotuntia jää puuttumaan, mikäli
hinnannousu pysyy tällä tasolla. Valtiovarainvaliokunta
todella katsoo yksimielisesti, että lentopolttoaineen hinnannousun
aiheuttamaan ongelmaan on löydyttävä väliaikainen
ratkaisu jo ennen kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion voimaantuloa.
Nämä määrärahat hinnannousun korvaamiseksi
Ilmavoimille on varattava viimeistään edellä mainitussa
lisätalousarviossa.
Meillä oli puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön
pääluokissa pari vastalausetta, joista toinen
koski poliisitoimea. Saimme selvitystä poliisivirkojen
täyttämisestä ja myös näiden
uusien koulutettujen poliisihenkilöiden sijoittumisesta.
Olemme valmiit myös seuraamaan, miten tämä virkojen
täyttäminen edistyy. Saimme ministeriltä selvityksen
tähän asiaan, ja siihen varmaan syksyn mittaan
palataan, kun näemme, onko todella toteutumassa, että varoja
näihin virkoihin on olemassa.
Toinen on puolustusmateriaalihankintoihin liittyvä vastalause.
Se taas on vasemmistoliiton vastalause, koska lisätalousarviossa
ehdotetaan 57,6 miljoonan euron tilausvaltuutta raskaasta raketinheitinjärjestelmästä.
Tähän liittyvä vastalause on täällä mukana.
Mutta ihan muutama sana joka tapauksessa, koska tässä lisätalousarviossa
on erittäin hyviä asioita. Muun muassa tässä vahvistetaan
yrittäjyyttä ja teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa edistetään
monella eri tavalla. Nyt kuitenkin erittäin tärkeää on,
että eri toimijoiden yhteistyö toimii saumattomasti
ja yrittäjät saavat oman yrityksensä kehitysvaiheeseen
sopivan tuen. Kun on hyvin monenlaista tukijärjestelmää,
vaarana on, että varsinkaan pienet yrittäjät
eivät ehdi paneutua niihin riittävästi,
vaan tämän järjestelmän on vastattava
siitä, että tämä hoituu mahdollisimman
yksinkertaisesti.
Sitten tästä liikennekysymyksestä sen
verran, että kun 90-luvun alun laman aikana nämä määrärahat
vähenivät, näytti siltä, että sitten,
kun alkoi olla vahva talouden kasvu, ei olekaan pysytty sillä entisellä tasolla,
vaan jäätiin laman tasolle. Tätä jatkettiin
koko 90-luvun. Nyt ne puolueet, jotka olivat 90-luvun lopulla ja
2000-luvun alussa vastaamassa näistä, ihmettelevät,
miten rapautunutta on rataverkko ja tiestö. Se tässä ihmetyttää,
koska on kuitenkin tapahtunut kymmenien vuosien kuluessa se, että esimerkiksi
70-luvulla rakennetut sillat ovat alkaneet kaivata jo peruskorjausta
aikaisemminkin. Nyt yhtä aikaa tulevat sillat, valtava
määrä tiestöä peruskorjaustarpeeseen
ja uusia, suuria hankkeita on odottamassa iso määrä.
Eli kyllä valtiovarainministerinä ollessaan Niinistö piti
erittäin tiukasti valtion talousarvion raameista kiinni.
Tämä on johtanut siihen hyvin pitkälti,
että meillä on tällä hetkellä nyt
käsissä valtavan suuret ongelmat yhtä aikaa. Ministeri
Luhtanen on toiminut hienosti siinä ja toivon hänelle
voimia siihen, että hän voi viedä budjetointimuutosta
eteenpäin niin, että voidaan yhtäjaksoisesti
tehdä tiestöä eikä tehdä aina
turhia lopetuksia ja aloituksia ja sitä kautta erittäin kalliilla
tavalla rakentaa. Samoin näiden eri rahoitusmallien osalta
kannatan lämpimästi, että otetaan uusia
rahoitusmalleja käyttöön ja sitä kautta
saamme logistisia järjestelmiä edistettyä. Esimerkiksi
Lusi—Vaajakoski-tie on saatava nopeasti korjattua. Siellä on
erittäin paljon onnettomuuksia ja raskasta liikennettä,
samoin Nelostie siitä eteenkinpäin ja 12-tie,
muun muassa Lahti—Kouvola-väli, ja Lahti—Luumäki-rata
olisi hyvä saada jo ensi vuonna työn alle ja sitä kautta edistää myös
sen rataverkoston toimivuutta.
Herra puhemies! Lopuksi ihan sen verran, että uskon,
että hallituspuolueissa ja koko eduskunnalla on suuri tahto
edistää näitä liikennehankkeita.
Uskon hallituksen kuuntelevan herkällä korvalla
niitä tavoitteita, joita täällä on
esille tullut, ja niistä ainakin osan olevan mahdollista huomioida
tulevan vuoden budjetissa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Olen työhuoneessa kuunnellut
tätä lisätalousarvion palautekeskustelua
jo viisi tuntia ja todennut, että tästä ei
ainakaan saada sellaisia otsikkoja, että oppositio ja hallitusryhmät
olisivat olleet riitaisia esimerkiksi tie- tai liikenne- tai rautatiehankkeista.
Kun kuuntelin liikennejaoston puheenjohtajaa, ed. Saarista, kun
kuuntelin liikenneministeri Luhtasta ja kun olen kuunnellut useita
hallituspuolueiden kansanedustajien mielipiteitä nimenomaan
ratahankkeista, joukkoliikennehankkeista ja tiehankkeista, voisin
sanoa, että ne ovat tässä keskustelussa
olleet ainakin yhtä kriittisiä, jos eivät
vielä kriittisempiä kuin täältä oppositiosta
tulleet puheenvuorot. Jään vain kysymään,
mihin tässä nyt vielä oppositiota tarvitaan.
Mutta sen jälkeen kun äänestyksiä käydään salissa
ja sitä lampun väriä ruvetaan katsomaan, niin
kyllä siellä yleensä kuitenkin sitten
rivit pitävät.
On tietenkin luonnollista, että nämä liikenne- ja
infrahankkeet kiinnostavat, ja kun täällä ed. Lindqvistkin
viittasi Niinistön aikakauteen, niin oikeastaan toivoisin,
että voisimme kelata näissä liikennehankkeissa
kolme vuotta taaksepäin, siihen Niinistön viimeiseen
budjettiin. Jos saisimme ensi vuodeksi edes ne rahat, mitkä kolme vuotta
sitten Niinistö esitti omassa budjetissaan, meidän
perustienpitoomme ja infrahankkeisiimme saataisiin muuten mittavasti
uutta rahaa käytettäväksi. (Ed. Lindqvist:
Silloin päätettiin, mutta ei laitettu rahoja!) — Minusta
vain tuntuu, ed. Lindqvist, että nykyinen hallitus omine
raameineen on niin tiukassa, että kyllä Niinistö kakkoseksi
jää tässä kilpailussa, kumpi
tiukempaa budjettikuria vetää. Sauli Niinistö oli
sen verran viisas mies ja on edelleenkin, että hän
ymmärsi aina, että infra luo Suomeen, jossa on
pieni kansa ja suuri pinta-ala, aina jotakin uutta ja sen merkitys
yritystoiminnalle ja kansantaloudelle on perusteltavissa myöskin
valtiovarainministeriön näkökulmasta.
Tätä samaa viisautta toivoisin nykyiseltäkin
valtiovarainministeriöltä.
Arvoisa herra puhemies! Jokunen kehu hallitukselle, nimittäin
silloin pitää kehua, kun on myöskin aihetta.
Meillähän on nämä paljon puhutut
Helsingin maailmanmestaruuskisat, ja huomasin, että hallitus
esitti omassa budjetissaan yli 17 miljoonaa euroa lisää poliisin
määrärahoihin, jotka kumminkin pohjautuvat
pitkälle niihin palkkausjärjestelmän
uusiutumisesta ja uudistamisesta johtuviin kustannuksiin, joita
jaoteltiin useamman vuoden ajaksi. Mutta siellä on myöskin
tarpeellista lisärahoitusta nimenomaan näihin
turvallisuusjärjestelyihin, kuten myös Rajavartiolaitokselle
hieman yli 4 miljoonaa euroa. Panin merkille positiivisesti sen,
että jaosto ja valtiovarainvaliokunta ovat edelleen nostaneet tätä määrärahaa
5 miljoonaa euroa, ja uskon, että se johtuu pitkälti
siitä, että vasta tämä raha
saadaan konkreettisesti siirrettyä sinne Helsingin MM-kisoihin,
kun nämä aikaisemmin esitetyt lisämäärärahat
menevät sen palkkausuudistuksen järjestelmän
kustannusten kattamiseen. Ed. Lindqvist varmaan jaoston jäsenenä voi
tämän vahvistaa, mikäli asia näin
on.
Ed. Rajala puuttui täällä jo puheenvuorossaan rikoksen
uhrin asemaan. Haluan tästä asiasta lausua jotakin,
koska tietooni tuli viime viikolla se, että rikoksen uhreiksi
joutuneille maksetaan tietenkin korvausta henkilövahingosta
valtion varoista, minkä hoitaa Valtiokonttori. Näiden
rikosvahinkohakemusten määrähän
on kasvanut Suomessa voimakkaasti koko 2000-luvun ajan, mikä kertoo
omaa tarinaansa. Viime vuoden luku oli noin 5 800. Mutta
nämä oikeusministeriön määrärahat
kyseisiin korvauksiin ovat kuitenkin jo vuosia laahanneet aivan
jälkijunassa. Esimerkiksi tämä määräraha
on tällä hetkellä yhteensä 7,25
miljoonaa euroa, josta menee tällaisten vangittujen korvauksiin
1 miljoona euroa, eli varsinaisiin rikosvahinkoihin siis jää 6,25
miljoonaa euroa, vaikka tällä hetkellä todellinen
korvausmeno on noin 8 miljoonan euron luokkaa. Vuotuinen vaje esimerkiksi
tällä hetkellä on noin 2 miljoonaa euroa.
Tämä johtaa siihen, että alkusyksyllä joudutaan
vuosittain seuraamaan tai hidastamaan korvauskäsittelyä.
Päätösmäärä jää joka
vuosi pienemmäksi kuin mihin voitaisiin päästä,
ja asioita siirtyy. Käsittelyaika on tällä hetkellä jo
noin kahdeksan kuukautta.
Nyt näyttää kuitenkin siltä,
että tämän vuoden rikosvahinkomäärärahat
loppuvat jo syyskuun alussa 2005, eikä oikeusministeriö ole
siitä huolimatta esittänyt lisärahaa
edes tämän vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin,
joka on nyt tällä hetkellä meidän
käsittelyssämme. Lisäksi näiden vahinkomäärärahojen
osalta tulisi huomioida se, että korvauskäytäntö muuttuu
ensi vuoden osalta, kun korvattava ala laajenee ja korvausmäärät nousevat.
Me olemme säätäneet tästä erillisen lain.
Vuoden 2006 alusta voimaan tuleva rikosvahinkolain kokonaisuudistus
nimittäin vaatii noin 2 miljoonaa euroa lisää korvauksia,
ja kumminkin meillä on olemassa oleva 2 miljoonan rahoitusvaje
jo nykyisenkin lain perusteella. Siis ero tuomioistuimen korvauskäytännön
ja maksajan eli Valtiokonttorin välillä kasvaa
koko ajan, ja tätä ei ole valtion budjetissa otettu
ollenkaan huomioon.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti tästä asiasta en
pääse kyllä niistämään
nyt sitten valtiovarainministeriötä. Nimittäin
oikeusministeriö ei ole edes budjetissaan esittänyt
valtiovarainministeriölle näitä rikosvahinkojen
ja rikoksen uhrin kannalta tärkeitä rahoja ja
niitten määrän nostamista sille tasolle,
millä niiden pitäisi olla. Totean vaan, niin kuin
ed. Rajalakin täällä totesi, että nämä ovat
rikoksen uhrin kannalta ongelmallisia ja jopa oikeusturvaa loukkaavia
tilanteita. Niin kuin ymmärrätte, rikoksen kohteiksi
joutuneet, kuten nyt esimerkiksi raiskatut ja muut seksuaali- ja
väkivaltarikollisuuden uhrit, kärsivät
useissa tapauksissa mittavia henkilö- sekä muita
aineellisia vahinkoja. Tämän päälle
tulevat vielä henkiset kärsimykset, jopa aivan
elinikäiset traumat. Rikoksentekijöinä on
myös henkisesti häiriintyneitä ja vankilasta
tai muusta laitoksesta vapautuneita sekä kovia ammattimaisia
rikollisia. Näiden kovien koettelemusten jälkeen
rikoksen uhrit odottavat pitkien käsittelyaikojen jälkeen vielä päätöksiä korvauksista,
joita ei nyt tällä hetkellä ole varaa
maksaa. Tämä tuskin lienee oikeusvaltion periaatteiden
mukaista.
Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion heikoin
kohta on kuitenkin se, miten tämä lisäbudjetti
kohtelee kuntia ja kuntien taloutta. Ed. Jari Koskinen on muutosehdotuksessa
numero 27 edellyttänyt eduskunnan lausuttavaksi huomenna:
"Eduskunta edellyttää, että hallitus
sisällyttää vuoden 2005 toiseen lisätalousarvioon kunnilta
kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä ottamansa pakkolainan
lyhentämisen niin, että opetusministeriön
hallinnonalan valtionosuuksien osalta tarkistus maksetaan kokonaan vuonna
2005 ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksien
tarkistus jaetaan vuosina 2005 ja 2006 maksettavaksi."
Arvoisa puhemies! Minä todella myöskin uskon
ja luulen, että opposition lisäksi jokainen hallituspuolueen
kansanedustaja tietää, että tämän
tekeminen olisi välttämätöntä, jotta
pystymme pitämään kuntalaisille ne palvelut, mitä he lainsäädännön
perusteella voivat odottaa.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa olisi pitänyt
olla määräraha Nelostien kunnostamiseen
välillä Lusi—Vaajakoski. Nelostie on
tie, jolle ei ole vaihtoehtoista kulkumuotoa, ei ole rautatietä rinnalla, vaan
Nelostien varressa olevat kunnat, yritykset ja ihmiset ovat täysin
sen tien varassa. Vielä toteaisin, että Nelostie
on Suomen vilkkain rekka-autotie ja siinä on 2 miljoonaa
ihmistä sen vaikutuspiirin alueella. Nelostie kuuluu Ten-tieverkkoon
Euroopassa. Parasta aluepolitiikkaahan olisi teitten hyvässä kunnossa
pitäminen.
Täällä ed. Lindqvist syytti edellisiä hallituksia,
että ne eivät ole hoitaneet tieasioita. Olen samaa
mieltä kuin ed. Salo, että tulee Lipposen kakkoshallitus
mieleen, sehän antoi ruhtinaallisesti rahaa tähän
Vanhasen hallituksen nähden. Mutta eri mieltä olen
Salon kanssa siitä, kun hän kertoi, että Niinistö oli
runsaskätinen tiemäärärahoissa.
Kyllä se oli eduskunta, joka Niinistön pakotti,
kun ei olisi sen erään vuoden budjetti mennyt
läpi, ellei siihen olisi saatu sitä oliko se nyt 300—400
miljoonan lisärahaa tienmäärärahoihin,
että ei sitä voi Niinistön piikkiin laittaa.
Nyt pitäisi samaa rohkeutta olla täällä kansanedustajissa.
Silloin olin hallituspuolueen edustaja ja hallituksen yksimielistä esitystä vastaan
silloin äänesteltiin, ja nytkin pitäisi
olla myös täällä hallituspuolueen
edustajien äänestämässä hallituksen
esitystä vastaan, että saadaan lisää tiemäärärahoja,
vaikka nyt se 300—400 miljoonaa, mitä otettiin
silloin Niinistöltä. Ehdottomasti nyt pitäisi
nämä tie- ja ratahankkeet saada käyntiin, ja
se lista, mitä (Puhemies koputtaa) Luhtanen on
täällä esittänyt, pitäisi
laittaa alulle ja rahoittaa se.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti ed. Kankaalle: Mennään
vuosi taaksepäin, kun käsiteltiin lisäbudjettia
täällä. Eduskunnan liikennejaosto oli sitä mieltä,
että olisi täytynyt tehdä heti välittömästi
korjaus liikennehankkeisiin, mutta kuinkas ollakaan, se ei sopinut
liikenneministerille eikä valtiovarainministerille, ja
hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät
täällä oman valiokuntansa mietintöä vastaan.
Te muistatte myöskin tämän, ainoastaan
vuosi on siitä aikaa. Sen jälkeen syksyllä myöhemmin
tuotiin saman sisältöinen lakiesitys erikseen
käsiteltäväksi eduskunnassa, ja vasta
sitten voitiin hyväksyä eduskunnan tahto. Minusta
Niinistö oli siinä mielessä rehellisempi,
että jospa hän jättikin ihan tarkoituksella
eduskunnalle tietyn gäppivaran, koska hän tuntee
varmasti pitkäaikaisena parlamentaarikkona tämän
talon tavat.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä Lipposen kakkoshallituksessa
rahoitettiin muun muassa Ysitien korjaus Jyväskylästä Tampereelle
ja Jyväskylä—Tampere-ratahankkeelle,
perusradan kunnostukseen annettiin rahaa. Kyllä siellä annettiin
rahaa huomattavasti enemmän kuin antaa nyt Vanhasen hallitus.
Tämä on nyt niukkashallitus, ja se pitää nyt
pistää kuriin. Niin kuin täällä aikaisemmissa
puheenvuoroissa on kerrottu, valtiontaloudessa on jäänyt
suuria summia käyttämättä, jotka
on tarkoitettu käytettäväksi.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kolme periaatteellista asiaa haluan
käsitellä.
Tässä on käynyt ilmi, että yksi
tämän päivän suurimpia ongelmia
on kuntatalous ja kuntien vaikea asema. Ensimmäisessä puheenvuorossani totesin,
että suuri osa meistä kansanedustajista on myöskin
valtuutettuja ja me tiedämme tämän, me tiedämme
kansanedustajina, missä tilassa kunnat ovat, ja me tiedämme,
että kunnat tarvitsevat lisää rahaa.
Minä luulen myöskin, että aika moni meistä ehkä henkilökohtaisesti
tai jonkinlaisena osallisena on ollut velkojan asemassa ja nähnyt, miten
velallisella on rahaa, mutta velallinen ei kuitenkaan maksa velkaansa
velkojalle. Siis ennen kaikkea yritysmaailmassahan tämä nähdään, mutta
myöskin varmasti siviilihenkilöiden joukossa.
Luulen, että tässäkin porukassa on sellaisia,
joilla on ollut saatavia velalliselta ja jotka ovat tienneet, että velallisella
on rahaa, mutta velallinen on käyttänyt niitä rahoja
muuhun eikä ole maksanut velkaansa velkojalle.
Tämähän on tilanne yhteiskunnassa
tänä päivänä. Kunnat
näkevät, miten valtiolla on rahaa ja miten valtiolle
tulee rahaa, mutta kunnat näkevät myöskin,
että valtio ei välitä siitä velasta,
mikä sillä on kunnille, eikä sitä maksa.
Jos kyseessä olisi kaksi fyysistä henkilöä,
niin me sanoisimme, että se on moraalitonta, jos se koskisi
kahta yritystä, me sanoisimme, että on kaiken
liike-etiikan vastaista toimia näin. Nyt se koskee julkista
sektoria, kahta julkisoikeudellista yhteisöä, ja
aivan samat säännöt pätevät
tässä.
Toinen kysymys, joka on myöskin periaatteellinen: Budjettilakien
mukaan pitää talousarvioon ja varmasti myöskin
lisätalousarvioon merkitä kaikki tiedossa olevat
menot ja tulot. Minä olen aikaisemmin kyselytunneilla ja
muutoinkin kysynyt, miksi lisätalousarvioon ei ole merkitty
niitä tuloja, mitä tulee TeliaSonera-osakkeiden myymisestä ja
Fortum-osakkeiden myymisestä. Jos minä tiedän,
että rahaa tulee, niin on se nyt kumma, jos ei valtiovarainministeriö tiedä tai
TeliaSonera-tapauksessa liikenneministeriö, joka on tehnyt
päätöksen, että myydään,
niin että saadaan 154 miljoonaa. Tämän
pitäisi olla lisätalousarviossa. Oikeastaan se
on lainvastaista. Muistan joskus kuulleeni, että jos toimii
tällä tavalla, että tietoisesti jättää joitakin
menoja merkkaamatta, niin se on melkoinen rikos. Tähän
pitäisi puuttua, eikä se saa jäädä siihen,
että yksi edustaja vain toteaa, että näin
on.
Aivan sama koskee poliisin määrärahoja.
Aivan varmasti tiedettiin joulukuussa, että Helsinkiin
tule MM-kisat vuonna 2005, ainakin minä tiesin. Miksi ei
budjettiin otettu sitä 3:a miljoonaa, mikä nyt
otetaan MM-kisoja varten poliisille lisämäärärahaa?
Kun tiedettiin, että tarvitaan rahaa, niin olisi pitänyt
ottaa. Minä ymmärrän, ettei ole otettu
työ- ja virkaehtosopimuksen johdosta syntyneitä lisämäärärahoja,
koska silloin ilmeisesti ei tiedetty, kuinka paljon ne tulevat loppujen
lopuksi olemaan.
Se, että kristillisdemokraatit esittävät
poliisille toimintamäärärahaa lisää 5
miljoonaa euroa, johtuu yksinkertaisesti siitä, että valtio
kouluttaa poliiseja ylläpitämään
turvallisuutta yhteiskunnassa. Tiedetään, kun
oppilaspaikat täytetään, kuinka paljon
poliiseja pitäisi yhteiskunnassa olla. Nyt valmistui tänä keväänä poliiseja,
ja heistä 20 prosenttia on ilman työtä.
Siis koulutetaan kortistoon. Koulutus maksaa, kortistossa pitäminen
maksaa. Jos nyt on koulutettu, niin kyllä kai heidät
pitäisi ottaa työhön, koska kun heidät
otettiin kouluun, lähdettiin siitä, että näitä henkilöitä tarvitaan.
Eihän heitä muuten olisi koulutettu.
Tästä syystä, arvoisa herra puhemies,
me olemme esittäneet määrärahaa,
niin että kortistoon joutuneet vastavalmistuneet poliisit
pääsisivät työhön.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Täällä valtiovarainvaliokunnan
turvallisuus- ja puolustusjaoston puheenjohtaja ed. Lindqvist kertoi Puolustusvoimien
ja erityisesti Ilmavoimien tukalasta tilanteesta siinä,
että polttoaineiden hinnat ovat nousseet niin paljon, ettei
voida lentää, ei tarpeeksi lentotunteja kerry
lentäjille.
Nyt on syytä todeta kyllä, että Puolustusvoimat
ja ministeriö eivät mielestäni kovin
suurta harkintaa osoittanut, kun tässä lisäbudjetissa
esitetään nimittäin uutta raskaan raketinheitinjärjestelmän
tilausvaltuutta, joka maksaa tänä vuonna 10 miljoonaa
euroa ja kaiken kaikkiaan vuosina 2005—2010 57,6 miljoonaa
euroa. Tämä on vasta ensimmäinen vaihe,
ja toinen vaihe vuosina 2011—2016 tässä raskaassa
raketinheitinjärjestelmässä maksaa 150
miljoonaa euroa. Eli noin 200 miljoonan euron uusista tilausvaltuuksista päätetään
ja sitten kumminkin valitetaan, että polttoaineiden ostoon
ei riitä armeijalla rahaa. Tulkoon todetuksi, että tietenkään
tämä hävittäjien lentotunnin
hinta ei kovin halpa ole, se on yli 22 000 euroa tunti,
eli se maksaa melkoisesti. Mutta siitä huolimatta näkisin,
että armeija olisi voinut tässä vaiheessa
jättää nämä uudet tilausvaltuudet
käyttämättä ja käyttää niitä rahoja,
jotka olisivat säästyneet siitä, muihin
toimintoihin, koska tällä 10 miljoonalla eurolla
kyllä voitaisiin ostaa polttoainetta melkoinen määrä.
Jere Lahti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä ed.
Kallis on ottanut pariinkin otteeseen esille tämän
tulopuolen aktiivisen unohtamisen budjetoinnin yhteydessä.
Yhdyn täysin siihen näkemykseen ja niihin ajatuksiin,
joita ed. Kallis tässä yhteydessä esitti.
TeliaSoneran myyntivoiton, 154 miljoonaa, lisäksi Fortum
Oilin myyntivoitot huomioon ottaen kysymys on lähes miljardin
euron summasta, ja se on luonteeltaan sellainen summa, tämän
rahan lähde, että se pitää käyttää investointeihin,
ei menojen ja kulujen katteeksi. Tässä suhteessa, mitä tulee
liikennehankkeisiin, jotka ovat erittäin tärkeitä investointikohteita — ne
ovat perusinvestointikohteita, samoin muu infrastruktuuri, joka
palvelee tavallaan tulevaisuuden menestystä — tämä asia
tulisi mielestäni tarkastella tällä tavalla.
Liikennehankkeet ovat todella tärkeitä, ne
pitkälle ratkaisevat myös meidän kansainvälistä kilpailukykyämme,
millä tavalla meidän tieverkkomme, rataverkkomme,
satamamme ovat hoidetut. Liikennekuorma kasvaa vuosittain koko ajan,
tiet kuluvat, niihin tarvitaan yhä enemmän rahaa.
Se, että täällä tavallaan roiskitaan
näitten hankkeitten esittämisessä maakuntalähtöisesti summia,
on mielestäni vastuutonta, koska tässä tilanteessa,
jossa me olemme todella täysin kansainvälisessä kilpailukentässä,
meidän pitää pystyä näkemään,
minkä näköisellä rakenteella
ottaen huomioon myöskin meidän kuntajaotuksemme
esille tulon, meidän elinkeinorakenteittemme muutoksen,
minkälaisella liikenneverkolla me tästä haasteesta
selviämme, missä ovat painopisteet. Minä ymmärrän
kyllä, että aluelähtöisesti
tarkastellen edustajien intressissä on tuoda näitä hankkeita
esille, mutta kaipaan tässä yhteydessä,
vaikkakin on nyt kysymys lisätalousarviosta, selkeää suunnitelmaa
siitä, millä tavalla meidän liikenteemme
rakentuu, millä tavalla se pidetään yllä ja
millä tavalla se osaltaan takaa meidän kansainvälistä kilpailukykyämme.
Tulopuoleen vielä kerran, arvoisa herra puhemies, tämän
puheen päätteeksi. Meno tulon kohdalle, silloin
kun se on tiedossa, vaikkakin se on ollut ennalta arvaamaton,
on minusta terve periaate, jota tulisi jatkossa ehdottomasti
noudattaa.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Rikosvahinkomäärärahoista
haluan vielä todeta, että ne pitää kyllä nopeasti
hoitaa. On ikävää, että se asia
ei ole edennyt niin kuin tarve on, että täällä joudutaan
tällaisesta pienestä asiasta puhumaan, joka on
kuitenkin varsin tärkeä.
Toiseksi totean, että nämä tierahat
ovat saaneet täällä laidasta laitaan,
ehkä nyt vähän ed. Lahtea lukuun ottamatta,
kannatusta varsin vahvasti. Ihmettelenkin, miten näin on,
että eduskunnan tahto tulee kerta toisensa jälkeen
erittäin selkeästi esille mutta hallitus elää aivan
eri elämää. Liikenne- ja viestintäministeri
lupailee täällä ja maakunnissa, mutta
sitten valtiovarainministeri sanoo, että ei käy,
ja siihen kaikki pysähtyy. Tämä on sellainen
menettely, joka vie uskottavuuden koko tältä työltä.
Pikaisesti pitää tiemäärärahoja
lisätä. Täällä on nostettu
esille Valtatie 4 Lusi—Vaajakoski, jolla jatkuvasti tapahtuu
vakavia onnettomuuksia, liikennemäärä on
tavattoman suuri, kapea tie, mutkia, mäkiä, rekkaliikenne,
kaikki muu liikenne tavattoman vilkasta. Sen perusparantaminen on
saatava käyntiin mahdollisimman pian, aivan välittömästi.
Samalla meillä on myös paljon alemmanasteisia
teitä, jotka on osittain pantu kuntoon mutta ei kokonaan.
Se ei ole järkevää, että tilanne
on tällainen, ja nyt on valtiolla varaa satsata sen verran,
että nämä hankkeet saadaan vietyä eteenpäin.
Se peruste, minkä pääministeri on sanonut,
että ei ole maanrakennusalan kalustoa ja mahdollisuuksia
näitä hankkeita toteuttaa, on pohjaton väite.
__________
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.
__________
Yleiskeskustelu päättyy.