Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta edellyttää, että hallitus antaa kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta talousvaliokunnalle selvityksen vakuutusedustuksesta annetun lain soveltamisesta saaduista kokemuksista ja sen haittavaikutuksista vakuutusmarkkinoihin, vakuutusedustukseen ja kansalliseen ja kansainväliseen alan kilpailuun sekä direktiivi-implementoinnista muissa jäsenvaltioissa. Se on tietysti hyvä, että tämä selvitys tulee, kun olemme ainoa maa nyt EU:ssa, joka ottaa tämän implementoinnin näin ehdottomana. Kun asiantuntijoiden lausunnoissa tuli hyvin selväksi, että tämä lakiesitys kuluttajasuojan nimissä suojelee yrityksiä kilpailulta, niin on todella hyvä, että saamme tämän selvityksen.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki vakuutusedustuksesta on todella kuolinisku suomalaiselle meklaritoiminnalle. Niin kuin ed. Sjöblom totesi, tämä kolmen vuoden siirtymäaika ja siinä kahden vuoden tarkastusaika on mielestäni puhdasta huonon omantunnon peittelyä. Tässä edellisessä käsittelyssä totesin, että koska lähes yksimielisesti valiokunta oli loppumetreille saakka tämän lakiesityksen muuttamisen kannalla, niin oli aika suuri pettymys, että sitten loppumetreillä hallituspuolueen jäsenet jyrättiin hallituksen korjatun esityksen taakse. Muistan silloin, kun totesin, että mielestäni tämä on häpeällistä toimintaa poliittisessa elämässä, mutta yritän vielä pari vuotta kestää sitä — unohdin sanoa, tämän hallituspohjan kanssa. Katsotaan sitten eteenpäin, onko parempi hallituspohja, kun kaksi vuotta on mennyt ja tarkistetaan, pitääkö tämä uusia.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi vakuutusedustuksesta on tänä keväänä herättänyt voimakkaita tunteita erityisesti vakuutusmeklarien keskuudessa, jotka ovat voimakkaasti kritisoineet lakiesitystä. Oleellista tässä uudessa, nyt toisessa käsittelyssä olevassa laissa on se, että jatkossa vakuutusmeklarit eivät enää voi ottaa palkkiota vakuutuksenantajalta eli vakuutusyhtiöltä. Kyse on mielestäni erityisesti siitä, että vakuutusasiamiesten ja vakuutusmeklarien roolit selkeytetään.

Vakuutusasiamiesten rooli sinänsä on selkeä. He edustavat yksiselitteisesti vakuutusyhtiötä, jonka vakuutusten myynnistä he saavat palkkionsa. He ovat siis osa yhtiön myyntikanavaa. Vakuutusmeklarien pitäisi edustaa asiakkaita. Toistaiseksi, kun myös vakuutusmeklarien palkkion on voinut maksaa vakuutusyhtiö, ovat roolit saattaneet sekoittua. Asiakkaan on saattanut olla vaikea tehdä eroa meklarien ja vakuutusasiamiesten välillä.

Jatkossa, kun tämä lakiesitys hyväksytään, asiakkaan on perusteltua uskoa, että vakuutusmeklari on hänelle parhaat vakuutusratkaisut etsivä ja vakuutusyhtiöitä kilpailuttava, ja tästä palvelusta asiakas myös maksaa palkkion. Nykylainsäädäntö on valitettavasti voinut mahdollistaa sellaisenkin toiminnan, että vakuutusmeklari on vain pyrkinyt maksimoimaan vakuutusyhtiöltä saamansa palkkion. Näin asiakkaan saama palvelu ei ehkä aina ole ollut paras mahdollinen. Uusi laki tuo vakuutusalallekin sen normaalin käytännön, että toimeksiantaja eli se, joka palvelun tarvitsee, maksaa palkkion. Näinhän sen pitää olla, ja asiakas tietää jatkossa, mistä hän maksaa.

Muistan hyvin, kun aikanaan käsittelimme vastaavaa muutosta asunnonvälitysalalla. Silloinkin luotiin uhkakuvia uudistuksen toimimattomuudesta, mutta hyvinpä näyttää sujuneen asunnonvälityksessä. Minua hämmästyttääkin suuresti se, että ne, jotka yleensä puhuvat suureen ääneen kilpailun puolesta — viittaan nyt esimerkiksi ed. Sjöblomiin ja ed. Saarikankaaseen — itse asiassa ovat vastustamassa markkinatalouden pelisääntöjen ulottamista myös vakuutusalalle. Tässä asiassa onneksi vasemmisto ja keskusta kantavat huolta markkinatalouden toimivuudesta. Haluan painottaa sitä, että avoin kilpailu on mahdollista vain, kun siihen osallistuvien roolit ovat selkeät. Niihin ei saa liittyä mitään eturistiriitoja, ja juuri selkeyteen ja läpinäkyvyyteen mielestäni päästään tällä uudella lailla.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan esittämä kolmen vuoden siirtymäaika puolestaan antaa riittävän sopeutumisajan muutoksille ja mahdollistaa myös sen arvioinnin, millaisia muutoksia meidän ympäristössämme tapahtuu.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä talousvaliokunnan mietinnössä on olennaista tämä ponsi, johon täällä aikaisemmissakin puheenvuoroissa on viitattu, eli se, että kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta kolmen vuoden siirtymäajan puitteissa saadaan selvitys siitä, miten tämä käytäntö on esimerkiksi meklareitten osalta toiminut. Tämä on sitten myös pohjana niille johtopäätöksille, joita sitten kahden vuoden päästä pitää tehdä. Itse vilpittömästi toivon, että kun meklaritoiminta Suomeen on tullut jäädäkseen, niin se myös käytännössä toimii, koska tämä kilpailuttaminen on tärkeä asia. Jos ajatellaan esimerkiksi kuntia ja kaupunkeja, niin vaikkapa tapaturmavakuutuksen osalta voidaan todeta se, että siinä on hyvin isot rahat kysymyksessä käytännössä, koska kaikki henkilöstö pitää tapaturmavakuuttaa. Käytännössä on sitten kysymys siitä, miten tämä kilpailuttaminen tapahtuu ja pystyvätkö kunnassa asiantuntijat, jotka tästä asiasta vastaavat, huolehtimaan siitä, että vakuutusyhtiöt eivät saa näistä tapaturmavakuutuksista voittoja enemmän kuin sopimusehdoissa on. Tässä mielessä muistutan vaan historiasta, että esimerkiksi kaupungeilla on ollut oma tapaturmavakuutusyhtiö, ja kaupunkien ja kuntien kannattaisi nyt miettiä rahapulassaan myös tätä vakuutustoimintaa.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Normaalisti tällainen ponsi on hyvä, mutta tämän lain käsittelyn aikana 261 meklarista 110 on jo lopettanut toimintansa. Läpinäkyvyys olisi turvattu hallituksen alkuperäisessä esityksessä olleella 26 §:n muotoilulla.

Ed. Kalliolle: Liiallinen puhdasoppisuus ei ole markkinataloutta, vaan toimii sitä vastaan, (Ed. Kallio: Höpö, höpö!) kun muut naapurimaat eivät ole lainkaan mukana tässä samassa toiminnassa. (Ed. Kallio: Ne ovat tulossa mukaan!) Meklareiden osaamista ei meillä ole varaa menettää. Nimenomaan, jos tämä 26 § olisi otettu huomioon näin muotoiltuna, tämä ponsi toimisi juuri oikein niin, että kahden vuoden päästä katsotaan, siirrytäänkö askel pitemmälle. Mutta nyt me katsomme kahden vuoden päästä, mitä on tapahtunut ja miten on raunioitunut tuo toiminta meklareiden osalta.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä ponsi takaa tämän toiminnan alasajon. Niin kuin ed. Sjöblom totesi, lähes puolet meklareista on jo lyönyt lapun luukulle ja kovaa vauhtia tulee tämä kiihtymään.

Vakuutusmeklarihan oli paras tae ja on paras tae sille, että kuluttaja, vakuutuksenottaja, saa mahdollisimman hyvän tuotteen eli vakuutuksen. Näiden asiamiesten intresseissähän ei ole kertoa kaiken sen hienon pienen präntin sisältöä vakuutuksenottajalle, koska siellähän ovat sitten ne pykälät, jotka lieventävät vakuutusyhtiön velvoitteita, kun vakuutuksen maksuaika tulee.

Muistutan vaan, että olen ollut kahden suuren vakuutusyhtiön hallituksessa Suomessa ja yhden maailman suurimman hallituksessa Lontoossa. Siitä huolimatta olen tätä mieltä, koska silloin, kun toimin työelämässä ennen tätä, käytin vakuutusmeklareita, vaikka itse olin vakuutusyhtiön hallituksessa, jotta varmasti se oma yhtiöni sai mahdollisimman hyvän tarjouksen.

Ed. Kalliolle haluaisin todeta, että voin rautalangasta kääntää tämän mallin tarvittaessa, kuten myös sen, mitä markkinatalouteen liittyvä vapaa kilpailu tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että kielletään joltain ammattiosaajalta ammattinsa harjoittaminen tällaisella lailla, joka on selvä sanelu joltain taholta. Minun mielestäni se ei ole tätä päivää.