Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuulemme mediasta jatkuvasti järkyttäviä uutisia seksuaali- ja väkivaltarikoksista, joista annetut lievät tuomiot todella koettelevat suomalaisten oikeustajua. Esimerkki Nelosen uutisista: "Väkivaltaisiakin raiskauksia tuomitaan lievinä." Tai: "Mies kidnappasi ja pahoinpiteli ex-vaimonsa, vuosi ehdollista vankeutta."

Kuulimme myös, kuinka Itä-Suomen hovioikeus lievensi Kuopion käräjäoikeuden tuomiota miehen tekemästä lapsen raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Alkuperäinen 2,5 vuoden ehdoton vankeustuomio lieveni hovioikeudessa 1 vuoteen ja 10 kuukauteen ehdollista vankeutta. Perusteluina olivat raiskauksessa käytetty lievä väkivalta ja uhrin ikä, 15 vuotta.

Kauhajoen käräjäoikeus tuomitsi muutama vuosi sitten 17-vuotiaan teinipojan nuorena henkilönä tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta vuodeksi ja 10 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Uhrina oli kotimatkalla ollut 8-vuotias tyttö, jonka tämä 17-vuotias poika vei autiotaloon ja raiskasi siellä ainakin kolme kertaa. Vertauksen vuoksi, kun suurlähettiläs Alpo Rusi sai valtiolta 70 000 euroa korkoineen kärsimyksistä, joita tietovuoto vakoilututkinnassa hänelle aiheutti, joutuu tämä äsken mainittu Kauhajoen teiniraiskaaja korvaamaan uhrilleen kärsimyksestä 11 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan törkeät raiskaukset ja törkeiden lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapausten määrä on lisääntynyt jonkin verran viime vuosina. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittujen lukumäärä on viisinkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana. Myös poliisin tietoon tulee vuosittain yhä enemmän hyväksikäyttörikoksia. Lainsäädäntömme mutta ennen kaikkea oikeuskäytäntömme on muutenkin seksuaalirikosten osalta aivan liian lepsu. Esimerkiksi raiskaustapauksissa lieventäviä asianhaaroja käräjäoikeuksien ja jopa korkeampien oikeusasteiden mielestä ovat muun muassa raiskauksen lyhyt kesto, uhrin pukeutuminen ja humalatila tai vaikkapa tekijän nuhteeton menneisyys ja asian julkitulon tuoma negatiivinen julkisuus. Useimmissa maissa raiskauksessa käytetty väkivalta voi olla tuomion kannalta vain ja ainoastaan raskauttava tekijä.

Suomalaisissa tuomioistuimissa ja eri oikeusasteissa saman kaltaisten tekojen tuomioissa on suurta hajontaa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan ehdoton tuomio langetetaan 60 prosentissa raiskauksista ja 40 prosenttia ei ehdotonta tuomiota saa. Tutkimuslaitoksen mukaan myös rangaistuskäytännöissä ja tuomioistuinten antamissa rangaistusten perusteluissa on suurta vaihtelua maan eri osissa. Ylen MOT-ohjelman mukaan peräti kolmannes hovioikeuden raiskaustuomioista on ehdollisia. Kun tarkastellaan pelkkiä raiskauksia, joihin ei liity muita rikoksia, ehdollisten tuomioiden pituus vaihtelee 14 ja 22 kuukauden välillä. Kun kyse on raiskauksista ja muista rikoksista, tuomiot eivät merkittävästi ainakaan kiristy. Ankarin ehdollinen tuomio oli 2 vuotta. Ehdollisten raiskaustuomioiden keskiarvona on ollut 1,5 vuotta. Suurimmat tuomion alennukset ovat niitä, joissa käräjäoikeuden ehdoton vankeustuomio on muuttunut hovioikeudessa ehdolliseksi, vaikka raiskaussyytteet ovat sinänsä säilyneet ennallaan.

Herra puhemies! Tällä hetkellä useimmissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa tuomioita annetaan rangaistusasteikon alarajoilla. Korjattavaa on paljon rangaistuskäytännöissä ja siinä, miten oikeuslaitos lakia tulkitsee ja millaisia rangaistuksia vakavista rikoksista määrätään. Tämä tosiasia ilmenee rikosoikeuden professori Terttu Utriaisen juuri valmistuneessa suomalaisia raiskausrikoksia käsittelevässä tutkimuksessa. Sen mukaan monet tavallisina raiskauksina ja lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä tuomitut teot olisi pitänyt tuomita törkeinä. Myös kansalaiset vaativat Suomessa laajalti vakavien rikosten rangaistusten koventamista. Jotta voidaan varmistaa ankarammat rangaistukset väkivalta- ja seksuaalirikoksista, on rikoslain alhaisimpia rangaistusasteikkoja korotettava.