Arvoisa puhemies! "Oma koti kullan kallis" on vanha suomalainen sananlasku. Hyvin monen suomalaisen unelmana onkin oma koti. Valtiovarainministeri Katainen: Te poistitte työnantajilta kelamaksun. Tämä maksoi noin 1 000 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Tälle syntyneelle laskulle te nyt haette maksajaa energiaveroilla. Lähettämänne energiaverolasku sähkölämmitteisessä omakotitalossa tarkoittaa pienituloiselle lapsiperheelle noin 250—300 euron laskua, ja tämä lasku on sama niin köyhille perheille kuin rikkaillekin.

Miksi te, ministeri Katainen, esitätte haittaveroa suomalaiskotien lämmittämiselle? Miksi te siirrätte verotaakkaa työnantajilta kotiaan lämmittäville lapsiperheille, palkansaajille, eläkeläisille? Miksi te, ministeri Katainen, ajatte näitä tasaveroja, joista köyhät maksavat yhtä paljon kuin rikkaat? Eikö olisi oikeudenmukaisempaa maksaa veroja tulojen mukaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Äärettömän hyvä peruskysymys.

Hallitus ei halunnut nostaa palkka- ja eläketuloverotusta. Se oli meille tärkeä periaate sen takia, että se vaikuttaa suoraan ihmisten ostovoimaan ja työllisyyteen. Me poistimme kelamaksun eli työllisyysveron yrityksiltä laman syvimmässä kuopassa siksi, että halusimme maksimoida työpaikkojen määrän, koska hallitukselle hyvinvointiyhteiskunnan kaikkein tärkein rakennuskivi on työllisyys. Sen takia me poistimme sen työllisyysveron. Yritys voi välttyä kelamaksulta ainoastaan irtisanomalla ihmisen. Meidän mielestä se oli väärin. Me poistimme työllisyysveron ja ilmoitimme jo silloin, että se tullaan korvaamaan kulutusverojen nostolla, johon itse kukin meistä jollakin tavalla voi vaikuttaa. (Ed. Martti Korhonen: No ei paljoa!) Eli mieluummin kulutusveroja kuin sitten työllistämisveroja. Kaikkein pienituloisimpien ihmisten kohdallahan tietysti kustannusten nousu kompensoituu etuuksien indeksin tarkistuksina. Meillä tulee nyt varsin mittava, yli 100 euron takuueläkkeen korotus, kansaneläkkeen korotus, tai takuueläke, joka siis korottaa eläkettä yli 100 eurolla. Lapsilisät, muut vähimmäisetuudet pääsääntöisesti ovat indeksissä. Ja näin ollen kaikkein pienituloisimmille ihmisille hintojen nousu, sikäli kuin verojen nosto siihen vaikuttaa, tulee kompensoitua.

Arvoisa puhemies! Te, ministeri Katainen, mainostatte tätä energiaverouudistusta vihreäksi verouudistukseksi. Tämän vihreän sävy on kuitenkin nyt muuttumassa kivihiilen mustaksi. (Ed. Zyskowicz: Höpöhöpö!) Näin tapahtuu, kun verouudistus ajaa kaukolämpöä alas ja kun maakaasua korvataan kivihiilellä ja turpeella. Me saimme eilen kuulla, että hallitus ei ole edes pyytänyt Valtion taloudellista tutkimuskeskusta arvioimaan tämän energiaveroratkaisun päästövaikutuksia. Ministeri Katainen, teillä on ollut puolitoista vuotta aikaa valmistella tätä uudistusta, koska puolitoista vuotta sitten kelamaksun poisto päätettiin.

Kuinka on mahdollista, että energiaverouudistusta ollaan tekemässä ilman, että te tiedätte sen vaikutuksia Suomen hiilidioksidipäästöihin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta emme ole tilanneet mitään, mutta Vtt:ltä kylläkin. Voin toimittaa vaikka sen toimeksiannon, eli siinä pyydettiin liikennepolttonesteisiin nimenomaan ympäristöperusteista veroa. Sen jälkeen kun liikennepolttonesteverouudistus oli tehty, valtiovarainministeriön virkamiehet soittivat ja pyysivät suullisesti, että voisitteko tehdä tämän saman mallin mukaisen ympäristöveroporrastuksen myös lämmityspolttoaineisiin. Julkisuudessa valitettavasti on tästä esiintynyt väärää tietoa.

Me olemme siis ottaneet semmoisen lähtökohdan, että me teemme ympäristöporrasteisen päästöihin ja energiasisältöön liittyvän porrastuksen energiaverotukseen. Tämä on kansainvälisestikin arvioituna varsin merkittävä uusi uudistus. Nyt olemme saaneet uusia tietoja joistakin asioista, me tarkistamme, ovatko ne tiedot oikein, mutta meillä ei ole semmoista mahdollisuutta, että me jokaisen tutkimuksen perässä aina lähtisimme juoksemaan. Pöyryn tekemä selvitys on varmasti asiallinen oikea selvitys heidän itsensä määrittelemillä kriteereillä. Mutta antaa nyt Vtt:n selvittää ja tuoda omat kantansa Pöyryn näkemyksistä esiin. Jos on yksityiskohtiin tarvetta puuttua, niin totta kai se tehdään, koska meillä on ainoastaan kaksi motiivia. Ensimmäinen motiivi on kerätä rahaa hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin ja toinen tehdä se ympäristöystävällisemmällä tavalla kuin tähän saakka Suomessa on tehty. (Ed. Rajamäki: Ja tarttis tietää, mitä tekee!) Ja nämä motiivit meidän pitää täyttää, ja jos jotakin tarvitaan, että saavutetaan tuloksia, niin tehdään se sitten.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä niin sanottu vihreä verouudistus on osoittautumassa ympäristön kannalta todella haitalliseksi uudistukseksi. Olen kyllä huolissani siitä, millainen on hallituksen kyky ratkoa näin isoja asioita, kun tuntuu, että ei tule muuta kuin sutta ja sekundaa. Tulonjakovaikutukset ovat eräs keskeinen kysymys, jota hallitus ei ole ilmeisesti vaivautunut selvittämään miltään taholta. Haluaisin kyllä tietää, ministeri Katainen, mitä arvelette suomalaisten oikeudenmukaisuustajun sanovan siitä, että ilmastonmuutoksen, tärkeään ilmastonmuutoksen hidastamistyöhön liittyviä toimenpiteitä maksatetaan yhtä lailla samalla tasolla niin rikkailla kuin köyhilläkin kansalaisilla. Eikö tämä sodi todella vahvasti ihmisten ja suomalaisten kansalaisten oikeudenmukaisuustajua vastaan? Kyllä tässä pitäisi löytyä todellisia selvityksiä. Ja niitä te ette ole ilmeisesti tehneet lainkaan, vai oletteko?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on se, että me satsaamme sosiaaliturvan kohdennukset niille ihmisille, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. (Ed. Gustafsson: Köyhien määrä vaan lisääntyy!) Jos välillisten verojen korotuksen myötä esimerkiksi hinnat nousevat, se tulee ensi vuoden aikana, ensimmäistä kertaa Suomen historiassa muun muassa lapsilisien kohdalla, kompensoitumaan indeksikorotusten myötä. Jos katsotaan vaikkapa takuueläkettä, joka on 100—160 euroa kuukaudessa lisää, niin tämä takuuvarmasti kompensoi kaikki hinnankorotukset.

Mutta tämä hallitus on myös vakavissaan ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen. Ensimmäistä kertaa me olemme vakavasti luomassa kokonaista näkökulmaa siihen, että ilmastonmuutoksen torjumisen ei tarvitse olla kurjistamispolitiikkaa, sen ei pidä olla kurjistamispolitiikkaa, vaan sen pitää olla semmoista, että se tuo uusia työpaikkoja, tuo uusia vaihtoehtoja, eikä vain kurjista. Näin ollen me siirrämme työllistämisen ja työn antamisen veroja kulutusveroihin, ja kaikkein pienituloisimmille ihmisille ne tietysti kompensoidaan esimerkiksi indeksikorotusten kautta. Tämä on se iso filosofia.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt ollaan siinä tilanteessa, että tässä siivotaan ministeri Kataisen päätöksenteon jälkiä. Te tammikuussa yksipuolisesti, kertomatta edes muulle hallitukselle, ilmoititte, että työnantajan kansaneläkemaksu poistuu, eikä teillä ollut mitään tietoa, mitä tulee tilalle. Nyt te olette puolitoista vuotta miettineet, mitä tulee tilalle, ja nyt selviää, että se mitä te tarjoatte, näyttää olevan sutta ja sekundaa.

Ministeri Pekkarinen sanoi, että kaikki nämä ongelmat olivat tiedossa, kun hallituksessa asiaa käsiteltiin. Kaikki ongelmat olivat tiedossa, eli että tämä tulee johtamaan kivihiilen käytön lisääntymiseen ja saastuttavamman turpeen käytön lisääntymiseen. Hän sanoi edelleen, että siitä, mistä ei voi puhua, pitää vaieta, kun kysyttiin, miten tässä näin kävi. Siitä, mistä ei voi puhua, pitää vaieta.

Onko todellakin niin, ministeri Katainen, että te yksin vastaatte tästä koko uudistuksesta ettekä pysty tunnustamaan, että nyt tuli virhe?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mielelläni ottaisin tämän koko glorian itselleni, mutta kyllä siitä täytyy kiittää hallituskumppaneita. Meillä on hyvässä yhteistyössä pystytty tekemään Suomen historian suurin ympäristöperusteinen verouudistus. Voi, jos edeltävät hallitukset olisivat edes aloittaneet vihreää verouudistusta, niin Suomessa moni asia olisi toisin.

Minä uskon, että kun tämä energiaveropaketti tulee eduskuntaan ja kun te pääsette kuuntelemaan asiantuntijoita, niin monella varmaan kanta tarkistuu. Tunnustan sen, että varmasti tässä isossa kokonaisuudessa eli siis liikennepolttonesteiden ympäristöporrasteisuudessa ja lämmitys- ja energiamuodon ympäristöporrasteisuudessa voi olla yksityiskohtia, joita on syytä tarkistaa, mutta me emme tiedä sitä vielä. Moni, veikkaanpa, oppositiokansanedustajistakin on lehtitietojen varassa. En usko, että kovin moni teistä on vielä päässyt tutustumaan yksityiskohtiin. Varsinkin, kun arvostetut tutkimuslaitokset tekevät tutkimuksia, ja varsinkin, kun he valitsevat omat lähtökohtansa, niin tulokset ovat hyvin moninaisia. Mutta nyt me katsomme, mikä on se paras kokonaisuus, jotta se meidän maalimme pystytään saavuttamaan eli saamme hyvinvointiyhteiskuntaan verotuloja ja saamme (Puhemies: Ja jälleen pitää siirtyä seuraavaan kysyjään!) entistä ympäristöystävällisemmän energiaverotuksen.

Arvoisa herra puhemies! Edesmennyt isoäitini aina pruukasi sanoa, että on kaksi asiaa, jotka on pakko tehdä. Toinen on tämä köyhän kuolema. Hän sanoi aina, että köyhän on pakko kuolla. Mutta on toinenkin asia, jota on pakko tässä yhteiskunnassa tehdä: asua ja syödä. Ne ovat kumminkin niitä, joita ei voi niin kuin hirveästi väistää mitenkään. Ja kyllä te, ministeri Katainen, nyt olette tekemässä tätä asumista nimenomaan kohtalokkaalla tavalla kalliiksi. Kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroja. Se on ollut se, jolla kunnat ovat omaa talouttaan paikanneet.

Nyt, kun siihen pannaan energiaveron korotukset päälle ja sitten lisätään siihen vielä kunnallisveron korotukset, oletteko te laskenut kokonaisvaikutusta tästä teidän sosiaalisesta oikeudenmukaisuudestanne? Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole missään vaiheessa sitä, että se kaikista pienituloisin ihminen ja kansanosa pannaan kaikista tiukimmalle. Kyllä pitää aidosti lähteä. Te puhutte kauniisti ympäristöperusteisesta verouudistuksesta, mutta se on nyt hiilenmusta ja sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Mitä te teette tälle sosiaalisesti epäoikeudenmukaiselle asialle konkreettisesti?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Mitä tehdään kaikkein pienituloisempien ihmisten hyväksi? Ensi vuonna esimerkiksi lanseeraamme takuueläkkeen, joka tarkoittaa 100—160 euroa lisää eläketuloja kuukaudessa kaikkein pienituloisimmille eläkkeensaajille. Se on varsin merkittävä teko. Aiemmin tämä hallitus on nostanut kaikkein pienimpiä äitiys-, isyys-, sairauspäivärahoja, kuntoutuspäivärahoja noin 170 eurolla kuukaudessa. Sidomme lapsilisät ja osan muista etuuksista indeksiin, joka siis tarkoittaa sitä, että kun hinnat nousevat, niin etuuksien tasot nousevat vastaavalla tavalla. Eli juuri tällä tavalla me pystymme vaikuttamaan positiivisesti kaikkein pienituloisimpien ihmisten tulokertymään. Kehottaisin kuitenkin olemaan tuomitsematta vihreää verouudistusta kovin rankasti ennen kuin siihen perehtyy. Se on nimittäin oikeastaan nyt kaikkien asiantuntijoiden mukaan erittäin hieno asia. Siinä voi olla yksityiskohtia, joita muutetaan, mutta se kannattaa tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Puhemies! Energiaveroesityksen ilmastopoliittista vaikutusta pitää tarkastella yhdessä päästökauppajärjestelmän kanssa, koska päästökauppajärjestelmän kautta tulee lisäkustannusvaikutusta fossiilisille polttoaineille, joten tätä verotusta ei voi irrallisena siitä pitää. Oli tiedossa valmisteluvaiheessa, että herkkä tilanne liittyy siihen, mikä on kivihiilen ja maakaasun keskinäinen kilpailuasetelma. Mutta myöskään maakaasun ihanuutta ei pidä tässä yhteydessä ylikorostaa, koska pitkällä aikavälillä me olemme kaikki sitoutuneet siihen, että Suomen energiantuotannon tulee olla päästötöntä, ja maakaasusta fossiilisena polttoaineena pitää pitkässä juoksussa pystyä joko pääsemään eroon tai ottamaan hiilen talteenotto- ja varastointiteknologia käyttöön. (Ed. Arhinmäki: Eikö turve olekaan fossiilinen polttoaine?) — Myös turve on, ja siinäkin on linjattu, että vuoteen 2050 mennessä pitää hiilen talteenotto- ja varastointiteknologia olla käytössä.

Arvoisa herra puhemies! Tuohon alkuperäiseen kysymykseen kuului myöskin kelamaksun poisto. Minusta kelamaksun poisto oli aivan oikea ratkaisu. Se alentaa työkustannuksia, ja suurin hyötyjä oli kunnat. Kunnat hyötyivät 250 miljoonaa euroa, ja ilman sitä olisi esimerkiksi omassa kaupungissani pitänyt korottaa veroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä, ja se on erittäin paha asia. Sen takia kysynkin, ministeri Katainen:

Kun on ruvettu parantamaan suomalaisen yrityksen kilpailukykyä ja yksi keino oli siis tämä kelamaksun poisto, mitkä ovat ne seuraavat toimenpiteet, mihin te aiotte ryhtyä, jotta kilpailukyky edelleen paranisi ja löytyisi suomalaisille työmiehille työtä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis hyvin muisti tämän kelamaksun eli siis työllistämisveron poiston positiivisen vaikutuksen kuntatalouteen, 250 miljoonaa euroa. Elikkä kun otimme sen veron pois, josta myös kuntatyönantaja maksaa ainoastaan silloin, kun palkkaa ihmisen, ja josta voi välttyä ainoastaan silloin, kun irtisanoo ihmisen, niin siitä kunnat hyötyvät noin 250 miljoonaa euroa.

Mitä muuta tehdään? Varmasti tarvitaan iso joukko asioita, joita varmasti myös seuraava hallitus tulee tekemään tämän hallituksen lisäksi. Minä haluaisin tähän listaan mainita muun muassa ne asiat, jotka on jo tehty: ydinvoimalapäätös, uusiutuvan energian päätös. Nämä kaikki tukevat kilpailukykyä, eli meillä on kohtuuhintaista energiaa saatavilla. Myös uusiutuvaan energiaan ja uusiutuvan energian teknologian kehittämiseen tulee tätä kautta myös paukkuja.

Laaja verouudistus on asia, jossa meillä on mahdollisuus tehdä yrittäjyyden ja työnteon palkitsemiseksi entistä enempi. Nämä ovat semmoisia asioita, jotka pystyvät vaikuttamaan kilpailukykyyn pitkällä jänteellä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ohjenuorana on CO₂-päästöjen alentaminen, ja se tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja niitten korvaamista uusiutuvilla vähitellen. Tämän takia hallitus esittää vihreää verouudistusta eli saastuttavien energialähteiden verottamista 700 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta lähtien lisää.

Valmistelun kuluessa tuo esitetty vero sitten kuitenkin muljahti syystä tai toisesta muotoon, ettei se kaikissa tapauksissa alenna päästöjä vaan voi johtaa siihen, että kaasua korvataan kivihiilellä silloin, kun päästöoikeuden hinta on alhainen. Asia voitaisiin korjata muuttamalla verojen kohdentamista siten, että maakaasun verotusta kevennettäisiin, kivihiilen vastaavasti korotettaisiin, jolloin fossiilisten kokonaisverokuormitus pysyisi samana.

Onko valtiovarainministeriöllä valmiutta korjata tätä energiaverotusta esittämälläni tavalla, jotta alkuperäinen tarkoitus päästöjen alentamiseksi vihreässä verouudistuksessa toteutuisi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Aivan oikein, niin kuin edustaja sanoi, tarkoitus on siis yhtäältä kerätä rahaa hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin, toisaalta tehdä se vihreämmin kuin tähän saakka on tehty. Meidän tavoitteemme on se, että päästöt tämän verouudistuksen jälkeen vähenevät ja että tulevaisuuden investoinnit ohjautuvat entistä päästöttömämpään suuntaan ja että kansalaiset käyttävät entistä päästöttömämpää energiaa, koska se on taloudellisesti järkevää.

Me katsomme nyt, onko tarvetta muutoksiin. On tullut erilaisia tutkimuksia. Me katsomme hyvin avoimella mielellä, voidaanko vielä joiltakin osin parantaa tätä esitystä. Jos siihen ei ole tarvetta, emme tee, jos on tarvetta, sitten harkitsemme sitä keinoa, jonka esimerkiksi mainitsitte, tai jotain muuta vastaavaa keinoa. Olennaista on, että saavutamme tulokset — vähemmän päästöjä, tulevaisuuden investoinnit, kulutusmuutokset — ja saamme rahaa hyvinvointiyhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että kelamaksun poistolla oli erittäin ratkaiseva vaikutus kuntatalouden vuoden 2009 parempiin tuloksiin kuin mitä osattiin odottaakaan. Se on todellakin ihan kiistaton tosiasia, ja hyvä, että se tuli esille.

Toinen asia, jonka haluaisin korjata, on että ainakin minun muistini mukaan samassa yhteydessä, kun hallitus ilmoitti kelamaksun poistosta, se ilmoitti myöskin sen, millä tavalla se tullaan kompensoimaan, aivan kristallinkirkkaasti tässä salissa. (Ed. Zyskowicz: Energia- ja ympäristöverolla!) — Kyllä, näin todellakin juuri sanottiin. Mutta, kysymykseni, ministeri Katainen, kuuluu:

Voisitteko hieman avata sitä, että kun energiaverotus nyt kiristyy, millä tavalla se kohdistuu suomalaisessa yhteiskunnassa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Sekä elinkeinoelämä että kotitaloudet. Veroja Suomessa maksavat elinkeinoelämä ja kotitaloudet, niin tässäkin. Jos katsotaan sitten kelamaksun poiston vaikutuksia: Tässä jo todettiin, että kuntasektorille se toi lisää rahaa 250 miljoonaa euroa. Yrityspuolella sitten hyöty oli tietysti suurempi, eli me vältyimme mittavilta irtisanomisilta. Eihän tätä kukaan voi todentaa, mutta jos katsoo, että yritysten tilauskirjat kapenivat, yritysten rahoitusasema heikkeni, auttoiko kelamaksun poisto, työllisyysveron poisto? Varmasti auttoi pitämään ihmisiä töissä, ja näin ollen se hyöty on tullut ihan suoraan niille ihmisille, niille kodeille, jotka säilyttivät työpaikkansa ja jotka pystyvät sitten saamaan työpaikan myös tulevaisuudessa, kun tätä työllistämisveroa ei ole. Eli tämä hyöty on moninainen. Tämä hallitus uskoo työllistämiseen ja työntekoon, ja silloin pitää tehdä tämmöisiä valintoja.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt taisi niin käydä, ministeri Katainen, että tuli tämmöinen miljardin huti. (Välihuutoja) Eli miljardin huti tuli tehtyä eli tulonsiirto tavallisilta kotitalouksilta, pienituloisilta eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, palkansaajilta työnantajille. Näinhän tässä nyt kävi.

Mutta se, ministeri Katainen, johon olisin toivonut teiltä tänään vastausta, koskee nimenomaan tätä oikeudenmukaisuuskysymystä, koska uskon, että tuolla kotikatsomoiden ääressäkin on paljon sellaisia perheitä, jotka aidosti miettivät, mistä tämän 200—300 euron lisälaskun, jonka te nyt lähetätte tavallisille palkansaajille, lapsiperheille, eläkeläisille, he tulevat sen maksamaan, koska tulot ovat niin tiukilla. Eli te olette nyt siirtämässä veroja entistä enemmän tasaveron suuntaan, mikä tarkoittaa, että köyhät ja rikkaat maksavat yhtä paljon veroja. Ja se on väärin, se on epäoikeudenmukaista. Kysynkin teiltä, ministeri Katainen:

Miksi te ette ole tehnyt tätä tulonjakovaikutuslaskelmaa, jotta me näkisimme reilusti ja rehellisesti ja avoimesti, miten tämä vero tulee kohdentumaan eri väestöryhmille?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minulle on hyvin vieras tämä vastakkainasettelumaailma, (Naurua vasemmalta) että kaikkea katsotaan aina nollasummapelinä. Tuolla ajattelutavalla tietysti työnantajien, yritysten verot kannattaisi nostaa kymmenillä prosenteilla, koska siitä olisi vain hyötyä. Minä en usko siihen. Tämä ei ole mikään huti, vaan tämä on tietoinen valinta. Me olemme poistaneet työllistämisveron, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi töitä, koska sen varassa hyvinvointiyhteiskunta lepää. Ja tämän lisäksi meillä on ollut mahdollisuus tehdä ne kohdennukset niille ihmisryhmille, jotka kaikkein eniten apua tarvitsevat. Kuka muistaa, milloin viimeksi Suomessa on korotettu eläkkeitä 100 tai 160 eurolla kuukaudessa? Kuka muistaa, milloin ennen tätä hallitusta on pienimpiä etuuksia nostettu 170 eurolla kuukaudessa? Ei varmasti koskaan. Mutta tällä tavalla kun on töitä, on hyvinvointia.