Täysistunnon pöytäkirja 81/2002 vp

PTK 81/2002 vp

81. TORSTAINA 13. KESÄKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

3) Puhemiesneuvoston ehdotus Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johtosäännöksi; Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvosto ehdotti Kansaneläkelaitokselle uutta johtosääntöä, ja tämähän oli tarpeellista tietysti sen vuoksi, että Kansaneläkelaitoksen hallinto on uudistettu ja se on vaatinut myöskin johtosääntöön muutoksia.

Samassa yhteydessä puhemiesneuvosto ehdotti, että valtuutettujen palkkioita korotettaisiin seuraavan eduskunnan alusta alkaen, ja kuten puhemiesneuvoston johtaja rouva puhemies tietää, sosiaali- ja terveysvaliokunta ei katsonut aiheelliseksi päättää tästä asiasta. Eduskunta on saanut varsin paljon palautetta kansanedustajien palkankorotuksista, ja kun näinä vuosina monet kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät ole saaneet korotuksia eivätkä verohelpotuksia, pelkällä päivärahalla olevat, niin itse katson, että ei ole aiheellista tällaista korotuspäätöstä tehdä Kansaneläkelaitoksen valtuutetuille.

Toki myönnän sen, että Kansaneläkelaitoksen valtuutetut varmasti tekevät enemmän töitä kuin Suomen Pankin valtuuston jäsenet varsinkaan nykyaikana, kun Euroopan keskuspankki on olemassa ja siellä tehdään paljon sellaisia ratkaisuja pankkilainsäädännön osalta, jotka aikaisemmin tehtiin Suomen Pankin valtuustossa. Mutta uskon, että Kansaneläkelaitoksen valtuutetut selviävät tästä työtaakasta.

Kansaneläkelaitoksen toiminnassa on vielä paljon parantamisen varaa. Kaiken kaikkiaan Kansaneläkelaitos toimii mielestäni hyvin ja (Hälinää — Puhemies koputtaa) asiakaspalvelu toimii hyvin, mutta on myöskin aihetta kehittää neuvontaa. Viimeksi tänään, kun valtuutettujen kertomusta käsittelimme, toin esille sellaisen ongelman, että meillä edelleen on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä niistä etuuksista, joita heillä on, ja vasta viiden vuoden kuluttua saattavat esimerkiksi lasten vanhemmat tietää, että heillä olisi ollut sairaan lapsen hoitotukeen oikeus. Kun he sitten yrittävät sitä hakea, kielteisiä päätöksiä tulee. Esimerkiksi Ruotsissa kerrotaan huomattavasti paremmin kansalaisille siitä, mitä oikeuksia heillä on. Televisiota ja tiedotusvälineitä käytetään tietoiskupaikkoina. Uskoisin, että Suomessa kannattaisi tähän suuntaan kehittää tiedottamista.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunta teki erittäin hyvää työtä Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johtosäännön kohdalla. Puhemiesneuvoston esityksessä oli se, että Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen korvauksia olisi korotettu seuraavan eduskuntakauden alusta. Tämä tosiaan oli sen tyyppinen asia, että siitä pystyttiin yksimielisesti luopumaan, ja tämä on varmaan sen tyyppinen asia, että jos siihen halutaan palata, näin voidaan tehdä.

Korotuksia perusteltiin sillä, että Suomen pankkivaltuutetuilla ja muilla on korkeammat korotukset, mutta tietenkin joskus voisi myös perustella kysymällä, onko Suomen pankkivaltuutetuilla liian korkeat korvaukset, pitäisikö niitä katsoa alaspäin. Mielestäni meidän viitekehyksemme, missä päätöksiä tehdään, voisi vähän muuttua siihen suuntaan, että täällä eduskunnassa ei tehtäisi niin itsekkäistä näkökulmista näitä esityksiä.

Kaiken kaikkiaan esitys, mikä täällä tällä hetkellä on, on yksimielinen ja olen erittäin tyytyväinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentelyyn, että yksimielinen käsittely tästä asiasta aikaan saatiin.

Keskustelu päättyy.