Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että hallituksen esitykseen liittyvät lakiehdotukset vuoden 2008 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi hyväksyttäisiin muuttamattomina.

Hallituksen esityksessä on yhdistetty perinteisesti kahtena erillisenä esityksenä annetut veroasteikkoa ja tuloverolakia koskevat vuodenvaihteen muutosehdotukset. Esitys muodostaa kokonaisuuden, joka nojautuu keskeisten ehdotusten osalta vallitsevaan suhdannetilanteeseen ja talouden näkymiin. Ensinnäkin tuloveroasteikkolaissa veronkevennykset liittyvät lähinnä siihen, että niillä poistetaan ansiotason noususta muutoin aiheutuva verotuksen kiristyminen. Sen lisäksi näihin esityksiin sisältyy lähinnä kolme merkittävämpää muutosta, joita lyhyesti selvitän.

Ensinnäkin eläkeläisten verotuksen keventäminen oli hyvin vahvasti esillä viime vaalikampanjassa, ja tässä hallituksen esityksessä eläketulon verotusta kevennetään välillä 13 000—31 000 euroa. Tarkoituksena on, että veroaste ei ole millään tulotasolla eläkkeensaajilla korkeampi kuin palkansaajalla. Vertailu yksinäisen eläkkeensaajan veroasteeseen tehdään yli 53-vuotiaan palkansaajan veroasteeseen verrattuna. Samalla on ehkä syytä todeta, että koska kansaneläke yksinäisen ja puolisoiden välillä toisen puolison osalta eroaa, niin tähän jää vielä pieni vinouma, mutta sen merkitys ei ole kovin suuri. Kaiken kaikkiaan eläkeläisten verotusta kevennetään noin 205 miljoonalla eurolla ja sillä parannetaan noin 610 000 eläkeläisen taloudellista asemaa.

Ehkä tässä yhteydessä kannattaa myöskin mainita, että eläkeläisten verotus alle tämän 13 000 euron vuositulon osalta ja yli 30 000:n on keveämpi kuin palkansaajan, mikä hyvin usein unohtuu tässä yhteydessä. Näin ollen eläkeläisen veroaste on tämän jälkeen joko samalla tasolla tai alempi kuin palkansaajan verotus. Myöskin ihan mielenkiinnosta voi mainita, että kun Ruotsin verovaliokunta vieraili Suomessa, saatoimme havaita, että Ruotsissa eläkeläisen verotus on huomattavasti korkeampi kuin palkansaajan verotus, enimmillään jopa 5 prosenttiyksikköä tämä ero näytti olevan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kysymys on hyvin merkittävästä oikeudenmukaisuusasiasta, joka on nyt sitten tällä esityksellä toteutettu.

Toinen asia on työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarkoitettu työasuntovähennys. Jos työn takia henkilöllä on yli 100 kilometrin päässä oleva toinen asunto, on hänellä oikeus vähentää 250 euroa, enintään kuitenkin vuokran määrä. Kaiken kaikkiaan tämä edesauttaa ja keventää verotusta noin 30 miljoonalla eurolla vuositasolla. Kuitenkin on syytä mainita, että yksin asuvalle ei tällaista vähennystä myönnetä ja samaan perheeseen voidaan myöntää vain yhdelle tämä vähennys.

Kolmas on lahjoitusvähennyksen merkittävä muutos. Ehdotuksen mukaan tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen lahjoitusvähennyksen yläraja korotetaan 250 000 euroon. Nykyinen yläraja, 25 000 euroa, eli kymmenesosa tästä uudesta, koskee vain tiedettä ja taidetta. Sen sijaan kulttuuriperinteen lahjoituksille ei ole nykyisin ollut ylärajaa. Edellytyksenä tämän vähennyksen saamiselle on, että saajana on valtio, yliopisto, korkeakoulu, joksi luetaan myös ammattikorkeakoulu, tai näiden yhteydessä oleva yliopiston rahasto ja että lahjoitussumma on vähintään 850 euroa. Lisäksi on mahdollista saada 50 000 euron vähennys samoja tavoitteita palvelevia tarkoituksia varten Verohallituksen nimeämälle yhdistykselle annetusta lahjoituksesta.

Kokonaisuutena totean, että tähän valtiovarainvaliokunnan ehdotukseen sisältyy kolme erillistä vastalausetta, joissa hyvin useaan eri kohtaan valtiovarainvaliokunnan esityksessä ehdotetaan muutoksia.

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani näen, että nämä hallituksen ehdotukset muodostavat erinomaisen hyvän kokonaisuuden, jonka pohjalta valtiovarainvaliokuntakin päätyi siihen, että ehdotamme näiden lakimuutosten hyväksymistä muuttamattomina.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Vanhasen toinen hallitus jatkaa edellisten hallitusten perinnettä siinä, että suurituloisille annetaan suuret verohelpotukset ja pienituloisille annetaan pieni verohelpotus, tai ei lainkaan. Tämä nyt käsittelyssä oleva laki tuloveroasteikoksi on juuri tällainen. 10 000 euroa ansaitseva saa vuodessa 23 euron veronalennuksen, 100 000 euroa ansaitseva saa 489 euron veronalennuksen. Kun kumminkin kansalaiset ostavat euroilla, eivät prosenteilla, tämä veropolitiikka on lisännyt osaltaan tuloerojen kasvua Suomessa, ja kun siihen vielä lisätään se, että kaikista rikkaimmilta poistettiin varallisuusvero, se entisestään kasvatti tuloeroja. 1 prosentti suomalaisista on todella repinyt valtavasti rahaa viimeisten vuosien aikana, ja sitä taustaa vasten tämä hallituksen veropolitiikka ei ole oikeudenmukaista.

Jos vielä pari lukua ottaa tästä: Kun puhutaan pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen palkoista ja palkkakehityksestä, niin myöskin tässä käteen tulevassa verohelpotuksessa niitä kohdellaan hyvin tylysti. Jos ajatellaan, että noin 20 000 euroa ansaitseva saa 79 euron alennuksen, niin sitten tämmöinen kansanedustajatasolla oleva palkka on jo 70 000 euroa ja veronalennus 387 euroa. Euroina katsottuna — joilla todella ostetaan palveluita, tavaroita — tuloerot kasvavat entisestään. Vasemmistoliiton mielestä tämä kehitys on virheellistä.

Elikkä me tulemme esittämään asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että veroasteikkolaki muutetaan niin, että yli 62 000 euroa ansaitseville tämä hallituksen esitys, 31,5 prosenttia, muutetaan 32 prosenttiin, jolloin tämä inflaatiotarkistus täältä poistuisi. Se merkitsee kyllä — on todettava — hyvätuloisille ihmisille veronkiristystä. Sen sijaan hallitus linjalleen uskollisena jättää kaikista pienimmät tulonsaajat ilman veronalennuksia.

Otan tästä esimerkiksi työmarkkinatuella olevan henkilön. Kunnallisverotuksen perusvähennystä ei koroteta. Hallitusohjelmassahan on, että se korotetaan 2 000 euroon 1 480 eurosta, mutta hallituksella ei ole minkäänlaisia kiireitä näiden kaikista vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten verotuksen helpottamiseen, vaan edelleenkin se jätetään, perusvähennys, tarkistamatta. Samalla hallitus myöskin jättää tekemättä tasokorotuksen työmarkkinatukeen. Se on jäänyt jälkeen huomattavasti hintakehityksestä. Tämä osaltaan lisää edelleenkin tuloerojen kasvua.

Tässä hallituksen esityksessä tuloverolaiksi esitetään eläketuloverotukseen muutoksia, jotka ovat varsin oikean suuntaisia. Elikkä siinä ehkä suurimmat epäkohdat korjaantuvat, mutta hallituksen esityksessä mielestäni käsitellään totuutta hyvin niukasti, säästeliäästi, siltä osin, että varsin suuri määrä eläkeläispuolisoita jää edelleenkin sellaiseen veroloukkuun, jossa he maksavat enemmän veroa kuin vastaavasta palkkatulosta maksetaan. Tämä tuloloukku tulee 1 000—1 500 euron kuukausieläkettä saaville eläkeläispuolisoille. Eläketurvakeskuksen mukaan tämä väli on juuri se, missä verotus on edelleenkin kireämpää eläkeläispuolisoilla kuin vastaavan tulon saavilla palkansaajilla.

Valtiovarainministeriön mukaan näitä eläkeläispuolisoita on 246 000. En ole pystynyt tarkistamaan tätä lukua sen paremmin, onko se näin tai onko se joku muu luku, mutta kuitenkin kysymyksessä on varsin huomattava määrä eläkeläisiä. Eläkeläispuolisoilla, jotka saavat myöskin kansaneläkettä, on kaksinkertainen puolisorangaistus. Ensinnäkin kansaneläke on pienempi eläkeläispuolisolla, ja toiseksi eläketulovähennys on heillä pienempi kuin yksinäisellä eläkkeensaajalla. Elikkä kaksi kertaa rangaistaan siitä, että on eläkeläispuoliso. Mielestäni tämä ei ole oikein, kun verotuksessa kumminkin kaikkia ihmisiä kohdellaan yksilöverotuksen pohjalta.

Tämän johdosta tulemme esittämään, että tuloverolain 101 §:stä poistetaan se 4 momentti, joka koskee juuri tätä eläkeläispuolisoiden verovähennystä, ja näin ollen he tulisivat saamaan myöskin saman verovähennyksen kuin yksinäiset eläkkeensaajat, jolloin osittain tämä verotuksellinen eriarvoisuus poistuisi. Tietenkin tämä kansaneläkkeen pohjaosan puolisorangaistus jää silti voimaan. Lisäksi tulemme esittämään muutosta 105 a §:ään, ja meidän muutosesityksemme tavoitteena on se, että alle 10 000 euroa pienemmistä tuloista ei tulisi maksaa veroa. Kun se 106 § ei ole auki, missä olisi mahdollista ottaa tämä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys esille, niin olemme tehneet sitten 105 a §:ään sellaisen muutoksen, että se auttaisi tähän, mutta tulevaisuudessa tulee ehdottomasti saada tämä 106 § muutettua niin, että vähintään 3 000 euroa olisi tämä kunnallisverotuksen perusvähennys, jolloin myöskin työmarkkinatuella olevat ja erilaisia päivärahoja saavat tulisivat saamaan tämän verohuojennuksen.

Lisäksi, kuten jo aikaisemmin totesin, tulemme esittämään, että suurten varallisuuksien omistajat tulisivat uudelleen veron piiriin. Meidän mielestämme on kohtuutonta, että kaikista rikkaimmat suomalaiset ovat saaneet kaikista suurimmat veronalennukset. Minä väitän edelleenkin sitä, että tällä veronalennuksella, kun varallisuusvero poistettiin, ei ole mitään merkitystä työllisyyden kanssa. Aikaisemmin puhuttiin aina kaikissa ratkaisuissa, että ne ovat työllisyyteen perustuvia ratkaisuja, nyt tänä päivänä perustellaan kaikkia ratkaisuja ilmastonsuojelulla. Kun asiantuntijoita on kuunnellut, niin välttämättä nämä perustelut kummassakaan tapauksessa eivät ole pitäneet paikkaansa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan aluksi pikkasen kommentoida ed. Kuopan väitettä ja väitteitä tuosta varallisuusverosta ja siitä, miten se on suosinut maamme kaikkein rikkaimpia. Ed. Kuoppa tietää varsin hyvin, että varallisuusveron tuotto oli noin 80 miljoonaa euroa (Ed. Kuoppa: Alennuksen jälkeen!) ja osingot olivat verovapaita. Osingot tehtiin veronalaisiksi, ja verotuotto osingoista on tänä päivänä jotain 300 miljoonaa. Eli otettiin niiltä ed. Kuopan mainitsemilta rikkailta noin 300 miljoonaa ja annettiin 80 miljoonaa takaisin. Eli kyllä nuo kaksi muutosta verolakiin vaikuttivat kielteisesti siihen ryhmään, josta ed. Kuoppa nyt viimeksi puhui.

Herra puhemies! Minusta tämä hallituksen esitys on aika hyvä, ja tietenkin iloitsemme kaikki siitä, että eläkeläisten verotus muuttuu nyt tuloluokassa 13 000—31 000 samansuuruiseksi kuin mitä palkansaajat maksavat. Kaikki eläkeläiset eivät tätä oikein tahdo hyväksyä, että se olisi samansuuruinen. He sanovat, että menkää Verohallituksen nettisivuille ja syöttäkää siihen eläketuloa ja palkkatuloa 18 000 ja katsokaa, mikä on lopputulos. No, lopputulos on se, että eläkeläinen maksaa paljon, paljon enemmän veroa. Nyt minä en suoralta kädeltä muista, mikä on se prosenttiyksikköero, mutta jos minä sanon, että 5—6 prosenttia, niin se ei paljon siitä heitä. Ja tämä johtuu siitä, että palkansaajat saavat tehdä tiettyjä vähennyksiä näistä vakuutusmaksuista, jotka palkansaajat maksavat. Eli kyllä se eläkeläinen maksaa veroina ja maksuina edelleen enemmän kuin palkansaajat, tai siis veroa hän maksaa yhtä paljon, mutta pitää ottaa huomioon, että kun tulevat nämä maksut, niin silloin eläkeläisen maksut ja verot ylittävät palkansaajan maksut ja verot.

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tuli tämä työasuntovähennys. Kristillisdemokraatit ovat jo useita lakialoitteita tästä tehneet, ja tämä hallituksen esitys vastaa aika pitkälle sitä, mitä me olemme esittäneet, kuitenkin sillä erolla, että hallituksen esityksessä rajataan yksinäiset verovelvolliset vähennyksen ulkopuolelle. Tämä myönnetään sitten vain aviopuolisoille ja sellaisille, joita verotetaan aviopuolisoina. Mielestäni, kun tämän vähennyksen tavoite on edistää työvoiman liikkuvuutta, kyllä pitää edistää niin yksinäisen henkilön kuin avioliitossa elävän henkilön liikkuvuutta ihan samalla lailla. Ymmärrän, että houkutus ryhtyä veronkiertoon saattaa olla suuri ja suurempi silloin, kun kysymyksessä on yksinäinen henkilö, mutta tämä ei mielestäni saisi kuitenkaan estää tätä pykälää koskemasta kaikkia verovelvollisia. Pitää myöskin ottaa huomioon, että on yksinäisiä, jotka todella hakeutuvat toiselle paikkakunnalle, mutta eivät voi sitä varsinaista asuntoa sillä entisellä paikkakunnalla jättää. Jostakin syystä he ovat sidottuja siihen, ja jos he nyt jäävät ilman tätä verovähennystä, niin mielestäni heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä teemmekin muutosesityksen tähän pykälään.

Sitten toinen muutosesitys koskee 105 a §:ää. Tämä koskee siis kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Siihen me lisäämme kaksi momenttia, joka toisi lakiin huoltajavähennyksen. Suomi lienee Unkarin ohella ainoa maa, jossa ei lapsiperheitä verotuksen kautta lainkaan helpoteta. Me annamme tämän avun lapsiperheille lapsilisän muodossa. Aikaisemmin annoimme myöskin verotuksessa helpotusta, kunnallisverotuksessa oli lapsivähennys. Lapsilisät olivat alhaisemmalla tasolla kuin tänä päivänä. Muutettiin järjestelmää niin, että luovuttiin lapsivähennyksestä ja korotettiin lapsilisiä. Minusta tämä vanha järjestelmä oli parempi, vaikkakin se lapsivähennys oli kaikille veronmaksajille ja verovelvollisille yhtä suuri.

Tässä meidän mallissamme lapsivähennys määräytyisi tulojen mukaan niin, että tietyn tulorajan jälkeen tätä lapsi- eli huoltajavähennystä ei enää myönnettäisi. Pienituloisille se olisi vastaavasti suurempi. Tämä parantaisi lapsiperheiden asemaa. Ja niin kuin sanoin, mielestäni tämmöinen sekajärjestelmä, missä osittain verotuksen kautta helpotetaan lapsiperheitten asemaa ja osittain suoranaisella tuella, on paras mahdollinen ratkaisu. Amerikassahan on ihan päinvastainen järjestelmä. Siellä ei anneta suoranaista tukea ollenkaan, vaan siellä tuki perheille tapahtuu verovähennysten kautta. Sekään järjestelmä ei ole hyvä. Voidaan sanoa, että Suomi on valinnut toisen ääripään kuin Amerikka. Valtaosa EU-maista jää siihen väliin, antaa sekä suoranaista tukea lapsilisän muodossa että vähennystä verotuksessa, ja siihen me tällä omalla esityksellämme pyrimme.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Manninen esittelikin lakiesityksen hyvin perusteellisesti, ja hän on myös verojaoston jäsen. Lakiesityshän periaatteessa jakaantuu neljään pääkohtaan, joista ensimmäinen koskee veronkevennyksiä noin yleisesti. Kevennyshän tulee olemaan noin 330 miljoonaa kaikkiaan, ja syynä lähinnä se, että reaalitulojen kehityksen kautta verotus ei pääse ainakaan kiristymään.

Toinen pääkohta on sitten tämä esillä ollut asuntovähennys, kakkosasuntovähennys, työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi, joka tuli oikeastaan tässä komennusmiestyöryhmän esityksenäkin mukaan sitten. Tässä on kritisoitu sitä, että sitä ei yksin asuville tule. Toisaalta voidaan perustella hallituksen esitystä sillä, että tässä on selkeästi kyse lisääntyneistä kustannuksista, kun perhe joutuu pitämään kahta asuntoa. Tietyllä tavalla yksin asuvalla on mahdollisuus valita eri tavalla kuin perheellisellä. Myös on tämä tärkeä veronvalvonta-argumentti, koska aika lailla jäisi sitten verovelvollisen omantunnon varaan se ilmoittaminen siitä, mikä se varsinainen asumispaikka on, ja tietysti myös se, että tämä on aika lailla linjassa nykyisen käytännön mukaan, jossa viikonloppujen verovähennysoikeus on olemassa.

Sen lisäksi tämä sisältää paljon puhutun eläkeläisten verotuksen yhdenvertaistamisen, joka koskee noin 610 000:ta eläkeläistä, ja siitähän esimerkiksi eläkeliittojen etujärjestö Eetu on antanut vahvan tukensa hallituksen esitykselle.

Neljäntenä tässä osiossa on sitten tämä lahjoitusvähennys, jolla on myös hyvin paljon selkeyttävä rooli, ja toivon mukaan se jollakin tavalla omalta osaltaan korotuksen muodossa myös hiukan helpottaa yliopistojen ja opetuspuolen taloudellista asemaa.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa puhui täällä verotuksen oikeudenmukaisuudesta, ja itse yhdyn siihen näkemykseen, että verotuksen tulisi olla oikeudenmukaista ja perustua kansalaisten veronmaksukykyyn. Kiinnitän puheenvuorossani huomiota kahteen asiaan.

Ensimmäinen koskee tätä eläkkeensaajien verotuksen epäkohdan korjaamista. On hyvä asia, että myös SDP:n vaaliohjelmassa mukana ollut kohta, jonka mukaan eläkeläisten verotus tuloluokassa 13 000—31 000 euroa vuodessa ansaitsevat eläkeläiset muutetaan nyt vastaamaan saman verran tienaavien palkansaajien verotusta. Tämä on erittäin hyvä asia, ja tässä tuemme hallituksen esitystä.

Toinen asia, jossa valitettavasti hallituksen esitystä emme voi tukea, koskee nyt esitystä nimenomaan tästä uudesta työasuntovähennyksestä, joka tultaisiin tekemään ansiotuloista. Tämä esitys sinällänsä on erittäin hyvä, ja tämmöisessä uudessa tilanteessa, jossa työ ja työntekijä eivät aina kohtaa eli puhutaan kohtaanto-ongelmista, tämä muutos kannustaa vastaanottamaan työtä myös toisella paikkakunnalla. Mutta valitettavaa on se, että hallituksen esitys kohtelee eri lailla eri perhemuodoissa asuvia henkilöitä, mihin täällä ed. Kallis jo aikaisemmin puheenvuorossaan viittasi, ja sen takia me emme tätä hallituksen esitystä tässä muodossa voi tukea, vaan olemme tehneet oman esityksen, joka ilmenee vastalauseessa 2. Se lähtee siitä, että kaikki henkilöt tulisivat perhemuodosta riippumatta saamaan tämän verovähennysoikeuden. Toivon, että eduskunnan enemmistö tulee tätä meidän esittämäämme muotoa tukemaan.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon tästä tuloverolain oikeudenmukaisuudesta, ja tietysti voidaan miettiä, mikä itse kullekin on oikeudenmukaista. Vaalien alla puhuttiin aika paljon eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaisuudesta, ja se oli jännä, kun vaalikentillä eläkeläiset tulivat vaatimaan, että haluamme samanlaisen verotuksen kuin ansiotuloille. Yritin heitä yllyttää siihen, että olkaa vähän hiljempaa siltä osin, koska se tarkoittaisi sitä, että myös kaikkein pienimpiä eläkkeitä alettaisiin verottaa. Kysymys lienee siitä, että tarve on saada maksimissaan verotaso vain sille tasolle kuin palkansaajilla on, ja siitä tässä hallituksen esityksessä on hyvä kohta.

Tietysti aina täytyy miettiä, mistä johtuvat nämä erilaiset verotasot: niin kuten ed. Kallis sanoikin täällä, erilaisista maksuista ja vähennyksistä, mutta myös menneiden hallitusten halusta tukea työllisyyttä verotuksen kautta. Se on jättänyt omalla tavallaan sen eläkeläisten verotuksen sille korkeammalle tasolle. Täytyy muistaa myös se, että jos jatkossa halutaan pitää tämä sama tavoite, että eläkeläisen verotus ei ole korkeampaa millään tulotasolla kuin palkansaajan, niin tämä eläkeverotus tulee silloin muutettavaksi joka ikinen kerta, kun palkansaajan tuloverotusasteikkoa myös muutetaan.

Tässä on olemassa se yksi mutta. Jos sanotaan, että kaikilla tulotasoilla eläkkeensaajan verotus ei ole nyt kireämpää kuin palkansaajan, niin se ei pidä ihan paikkaansa. Kun täällä on todettu jo se, että puolisoitten kohdalla se on 1 000—1 500 euroon kuukaudessa, merkitsee se sitä tämänkin lain jälkeen, että heitä verotetaan pikkusen korkeammin kuin palkansaajia, ja se johtuu nimenomaan tästä kansaneläkejärjestelmästä ja siitä, että meillä on olemassa siellä vielä tämmöinen puolisoiden välinen yhteensovitus kansaneläkkeen tasossa. Joskus voidaan miettiä tietysti myös sitä, mikä järki siinä on, että se tulotaso sidotaan puolisoon. Monesti perustellaan, että yhteiset kustannukset, vaikka tv-lupa, maksetaan yhdestä taloudesta vain kerran, kun on puolisot, eikä tarvita molemmille samaa tasoa, mutta näinhän on myös palkansaajien kohdalla. Siellä on ihan sama, että molempia ihmisiä verotetaan yksilöverotuksen kautta. Meidän tarvitsisi varmaan lähteä siitä ajatuksesta, että ei pelkästään poisteta puolisovähennystä vaan myös saadaan kansaneläkejärjestelmään itsessään muutosta.

Tässä laissa on myös tämä uusi kakkosasuntovähennys, työasunnon verovähennys, ja, mistä se juontaa juurensa — ed. Kallis, täytyy yllyttää, että ahkerasti tehkää aloitteita jatkossakin, kyllä ne vielä aikanaan menevät läpi, kuten nyt tämä esimerkiksi. Mutta komennusmiestyöryhmä teki tästä esityksen, ja sen esityksen pohjalta käsittääkseni se on myös nyt tänne itse lakiin saatettu. Mutta kun tarkoitus on vastata kohtaanto-ongelmaan, niin ei kai se kohtaanto ole välttämättä yhtään sen vähäisempää, jos on sinkku, avopari tai on sitten naimisissa tai on alaikäisiä lapsia. Se sama kohtaanto-ongelma meillä on laajemmalti tässä yhteiskunnassa. Verojaoston puheenjohtaja Lintilä perusteli tätä sillä juuri, että yksin asuvilla on vaihtoehto. Mietitäänpä komennusmiehiä esimerkiksi. Siellä voi olla tyyppiesimerkki, että on muutaman kuukauden keikka yli 100 kilometrin päähän. Edellytetäänkö siinä kohtaa, että yksin asuva komennusmies antaa vuokralle sitten sen toisen asuntonsa vuokratakseen toiselta paikkakunnalta tämän niin kutsutun työasunnon, koska se on vaihtoehto? Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat ja mahdollisuudet tämän tyyppisiin ratkaisuihin kuitenkin tulee taata perhemuotoon katsomatta.

Tulemme esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä muutosta siihen pykälään, ja vastalauseessa 2 on perusteita, miksi näin tulee tehdä.

Vielä siitä, että tässä hallituksen esityksessä perustellaan, että puoliso tai alaikäinen lapsi on se rajoittava tekijä, jolloin tämä kakkosasuntovähennys sallitaan: kun mennään verotuksen puoliso-määritelmään, niin siellä tullaan juuri siihen, että edes avopuoliso ei kelpaa puolisoksi, jolloinka toisaalta voi sanoa, että jos hallitus säätää muitakin pakkolakeja, niin tämä on omalta osaltaan tämmöinen naimisiin pakottava laki.

Meillä on siellä myös pykälämuutosesitys siitä, kun hallituksen esityksen mukaan tulee vain yksi vähennys per talous. Voi olla myös tilanteita, että perhe asuu paikkakunnalla a, toinen puoliso käy paikkakunnalla b ja toinen paikkakunnalla c töissä työn kuvasta riippuen, ja tästä senhetkisestä elämäntilanteesta johtuen me esitämme sitä, että myös tämmöiset mahdollistuvat silloin molemmille, koska jälleen tavoite on saada se kohtaanto kuntoon.

Oikeudenmukaisuudesta täytyy sanoa sen verran, kun ed. Kuoppa täällä puhui, tehdäänkö eurokorotuksia tai -vähennyksiä vai prosenttikorotuksia vai -vähennyksiä johonkin kohtaan, että tietysti molempia voidaan hyödyntää. Tarkoitusperät ratkaisevat siinä. On aivan totta, että kunnallisveron perusvähennyksen rajaa ei ole taidettu nostaa kymmeneen vuoteen, ei ole inflaatiotarkistuksiakaan tehty sinne, jolloinka nimenomaan kaikkein pienituloisimmat eivät ole tässä kohtaa saaneet mitään, ja hallitus toivon mukaan tulee tätä nostamaan, mutta kun se ei tule sitä vielä esittämään, niin me tulemme aikanaan tuossa budjetin vastalauseessa, mihin uskallan luottaa tässä kohtaa, esittämään sen korotusta. Vaikka ed. Kuoppa täällä kertoi, että he tekevät sen kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kautta, niin kyllä me olemme esittämässä sitä sitten myös suoraan perusvähennyspykälään. Mutta kun vasemmistoliitolla on lausuma siellä tästä varallisuusverosta, että hallituksen tulisi lähteä valmistelemaan uudelleen esitystä siitä, että varallisuusvero palautuu, niin me tulemme esittämään lausumaa ylipäätään oikeudenmukaisesta verotuksesta, koska tuloerot kasvavat jatkuvasti. Ansiotuloverotuksen ja omaisuustuloverotuksen eroavaisuus tänä hetkenä johtaa tietynlaisiin vääristymiin ylipäätään tulonjaossa, ja näihin tulee jatkossa kiinnittää entistä voimakkaampaa huomiota.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on mielestäni varsin hyvä, ja pidän hyvänä sitä, että tälle hallituskaudelle on suunniteltu yli miljardin euron suuruisia työn verotusta keventäviä toimia. Mielestäni työhön ja kotiin liittyvät asiat saavat olla matalasti verotettuja. Vertaan tässä juuri tähän ed. Kalliksen puheenvuoroon, että olisi hyvä, jos olisi enemmän lapsiperheille tarkoitettuja verovähennysmahdollisuuksia.

Mielestäni on erittäin hyvä, että hallitus on pystynyt toteuttamaan eläkeläisten epäoikeudenmukaisen verotuskäytännön korjaamisen tuloluokissa 13 000—31 000 euroa vuodessa. Kauan se kesti, ennen kuin se meni perille ja ymmärrettiin tämä epäkohta, mutta nyt se on onneksi täällä mustaa valkoisella ja toteutuu.

Kuitenkin pitää seurata tarkkaan, että ei tapahdu sitä, mitä täällä aiemmin vasemmistoliiton edustajat totesivat, että saattaa olla, että tietyt eläkeläisryhmät joutuvat maksamaan enemmän veroa kuin palkansaajat. Sitä tulee jatkuvasti seurata ja korjata asia, mikäli verotus on eläkeläisillä kireämpää kuin palkansaajilla.

Tulevaisuudessa eläkeläisten äänenpainot tultaneen kuulemaan paremmin, lisääntyyhän heidän määränsä koko ajan. Tämä ryhmä seuraa aikaansa ja toimii edelleen aktiivisesti. — Siirryn puhujakorokkeelle puhumaan.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä työasuntovähennys on myös täällä kirjoissa ja kansissa. Mutta olen pahoillani siitä, että yksinäiset henkilöt eivät tämän piiriin pääse. Varsinkin siitä olen pahoillani, että jos aviopuolisolla sattuu olemaan varsinainen asunto yhdellä paikkakunnalla ja molemmat käyvät eri paikkakunnilla töissä, niin he ovat tämän ulkopuolella, ihan kuten ed. Paasio täällä aiemmin totesi. Mutta ehkä tähän pystytään sitten myöhemmin puuttumaan ja asia voidaan korjata, kun tilanne kehittyy. Parasta se olisi tietenkin saada nyt heti voimaan, koska tällaisiakin on, mutta enpä usko, että sitä nyt tässä istunnossa saadaan aikaiseksi, mutta se asia on pantava varmasti vireille mahdollisimman pian.

Kolmas asia on tämä lahjoitusvähennys, joka mielestäni, kun se kohdistuu taiteeseen, tieteeseen ja suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, on varsin jalo. Tämä asia tulee varmasti vielä esille silloin, kun käsittelemme huippuyliopiston rahoitusta, ja tämä varmasti tulee saamaan vielä paljon keskustelua aikaan.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä ainakin toiseksi edellinen edustaja puhui kaikki ne asiat, mitä piti, oikeastaan paljon viisaamminkin asiantuntijana kuin mihin piti kommentoida.

Mutta sen verran nyt kuitenkin tästä logiikasta, mikä tässä on, että kun kuulin, että nämä ovat jostain ed. Kalliksen aikoinaan tekemästä ehdotuksesta jo lähteneet, niin kyllähän tässä semmoinen selkeä tietty poliittinen suunta on, mihin nämä tähtäävätkin, vaikka täällä nyt on, että tämä ei vaikuta kauheasti semmoiselta, että on paljon lapsia, jotka sitten pääsevät opiskelemaan ja asumaan valtion kustannuksella, jos tulee maaseudulta opiskelemaan kaupunkiin, kun — miten se oli — samaan perheeseen vaan yhdelle saa tämän. Olen vähän haukkunut väärää puuta, kun luulin, että kaikki saavat tämän, mutta nyt vasta huomasin, silloin viime kerralla tai joskus, kun tämän ekan kerran näin.

Sen sijaan tästä yksin asumisen jutusta täällä jossain valiokunnan kannanotoissa sanotaan, että perusteena on se, että yksin asuva ole yhtä lailla sidottu asuinpaikkaansa kuin esimerkiksi perhe. Kun kissaa esimerkiksi pidetään äärimmäisen riippumattomana otuksena, niin kuitenkin kissa on erittäin sidottu — siis en tarkoita nyt reviiriä ja merkkaamista vaan muutenkin kaiken näköisessä käyttäytymisessä ja muuten — just siihen paikkakuntaan, ja taas kun mennään sitten meikäläisen alan tutkimuksiin, niin justiin yksin asuva etsii tavallaan identiteettinsä paljon tiiviimmin siitä kiinteästä ympäristöstä kuin sitten kaikesta perheestä ja muusta. Oikeastaan tämä on ihan vähän niin kuin väärin tulkittu koko idea, kun se on näin tähän selitykseksi laitettu.

Mutta kun tuo valo alkaa välkkyä enkä jaksa sinne eteenpäin tulla, niin totean, että kyllä tässäkin näkyvät tietysti hallituksen poliittinen tausta ja taustavaikuttajat tietynlaisesti. Sen verran sanoisin, että valtiovarainministeri Katainen kyllä toi justiin kaiken näköisissä medioissa just tässä pahimmassa paikassa esiin, että kaikille on tulossa verohelpotuksia, oli eilen lehdissä. Sehän on se jo vanha reaganilainen linja Amerikasta, että kun verohelpotuksia muistaa luvata ja oikeaan aikaan korostaa niitä, niin muut asiat sitten helposti unohtuvat siinä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmelle voisi tässä todeta, kun tunnen teidät hyvin säntillisenä ihmisenä ja tuommoisena perusteellisena monissa asioissa, että olette lääkäri, niin jos olette poistamassa joltakin semmoista pientä finniä poskesta, koska en tiedä, teettekö isompia leikkauksia, niin ilmeisesti teette sen kuitenkin perusteellisesti sillä tavalla, että ette jätä vähän niin kuin siihen sitä, kun kuitenkin samalla voisi poistaa kokonaan sen.

Tässä on kyse vähän samasta jutusta, että kun nyt ollaan tekemässä lainsäädäntöä, niin ei pitäisi vaipua siihen epäuskoon, jotta ei se tässä salissa mene kuitenkaan läpi, koska tämähän on ilmiselvä vääryys siinä mielessä, että jätetään puolitiehen asia, jätetään tämän työasuntovähennyksen osalta ihmiset eriarvoiseen asemaan. Nythän pitää tehdä alun perin laki kuntoon, kun tiedetään se. Meillä tapahtuu semmoisiakin lain säätämisiä täällä, että me emme tiedä, että sinne jää tämmöinen joku epäkohta. Mutta nyt kun on tiedostettu ihan ilmiselvä epäkohta, niin kuin ed. Nurmikin totesi, niin silloin tässä salissa toivon mukaan löytyy ryhtiä ja silloin tehdään oikaisu suoraan eikä jätetä sitä, niin kuin ed. Manninen totesi, jotta pitää seuraavalle hallitukselle jättää töitä. Kyllä riittää töitä seuraavallekin ja senkin seuraavalle vielä, mutta ei jätetä tämmöistä epäkohtaa olemaan.

Kyse on nimittäin aika isosta periaatteellisesta jutusta, kun mietitään sitä, jotta näissä pitäisi tehdä semmoinen, olisiko se joku aluepoliittinen vaikutusten arviointi. Tämähän tarkoittaa nimittäin sitä, jotta tällähän hallitus — ja ihmettelen, jos keskusta vielä tähän lähtee ennen kaikkea mukaan — tyhjentää maaseutua. Puhutaan siitä, jotta pitää siirtyä töihin muualle. Nyt tässä tehdään vielä semmoinen juttu, että kun se peräkammarin poika jossakin siellä rajan pinnassa asustelee, niin sen pitää mennä Turun telakalle töihin tai mihin meneekin. Se ei mene komennukselle sinne vaan töihin. Se työhönottopaikka on sitten siellä. Se hankkii sieltä kämpän itselleen, ja nyt sitten kepu sanoo, jotta muuttakaa asumaan sinne, maksakaa veronne sinne. Minä olen sitä mieltä, jotta kyllä Nurmeksessakin ja jossakin Höljäkällä saa asua ihminen tai Tuupovaaran Öllölässä, jos sen kotipaikka on siellä. Se maksaa sinne Tuupovaaraan, tai Joensuutahan se on, veronsa. Mutta nyt te olette sitä mieltä, jotta sen pitääkin siirtyä sinne Turun telakan luokse asumaan sinne osakkeeseen, kun se sattuu ostamaan sen.

Minusta tässä on tämmöinen autioittava vaikutus, ja sen takia tässä pitäisi lähteä siitä, jotta nyt tehdään tämä kaikille, onpa sitten naimisissa tai ei, yksinäinen tai vaikka olisi millainen perhe, ihan saman arvoiseen asemaan. Sen takia odotan kyllä, että tämä on mielenkiintoinen. Tässä saa hyviä juttuja ainakin meidän maisemissamme, kun puhutaan, miten kepu autioittaa maaseutua. Kokoomus ei ole niin huolissaan näistä, jotta siinä mielessä se on tiedettykin.

Sitten eläkeverotuksen osalta tässä on se epäkohta nyt korjattu, mikä osin, puolisoiden osalta, jää vielä. Senkin voisi korjata tässä samalla. Mutta varmasti kaikki ovat kuulleet eläkeläisten suusta, jotta kun nämä pienemmät eläkkeensaajat, jotka saavat pientä eläkettä, jäävät kokonaan paitsi, niin kyllä tässä nyt voitaisiin tehdä semmoinen pieni korjaus kunnallisverotuksen osalta, jos muuta ei ole tehtävissä tässä vaiheessa, jotta nostetaan nyt näitä rajoja vähän ylemmäksi. Varmaan 10 000 euroa voisi olla ihan sopiva, kun se oikaisisi nimittäin monta. Siis kaikilla tuloryhmillä voisi olla se 10 000 euroa vapaaosuus, koska sitten sieltä poistuisi hirveän paljon byrokratiaa, soskun luukuilta ja kaikista näistä elimistä monta semmoista turhaa laskentaa ja sen kyttäämistä, mitäs nyt ihmisillä on tuloja, jäisi pois. Tosin siellä tapahtuisi sitten niin, että virkamieskuntaa saisi vähentää aika paljon, joutaisivat vaikka sairaanhoitajiksi sieltä. (Ed. Mannisen välihuuto) — Ei niin paljon, 15 000:een ei voi lähteä, siinä alkaa jo veropohja romuttumaan, mutta 10 000:een kyllä.

Täällä nyt vihreitä ei ole paljon paikalla, mutta ainakin vihreiden vaaliohjelmissa oli tämän suuntaisia. Ihmettelen, kun vihreät menivät hallitukseen, kun tämä on niin nöösi hallitus, ei tämmöistä hyvää korjausta tehnyt tähän ollenkaan. Ei edes hallitusohjelmaan ole kirjattu tämmöistä tavoitetta.

Sitten kuka maksaa tässä maassa kovimman veron pienimmästä tulosta? Ne ovat työttömät, työmarkkinatuella olevat, siis kun tuntuisi, että he ovat kuitenkin aika pienituloisia muutenkin. Työmarkkinatuki ei ole kuin 23,91 ja himpun nousee muutamalla sentillä ensi vuonna, ja heillä on kaikkein kovin verotus. Just tässä muutama päivä sitten soitti kaveri, joka oli pudonnut työmarkkinatuelle, ja kysyi, miten voi olla mahdollista, kun hänellä on korkeampi verotus nyt kuin työssä ollessaan, siis veroprosentti on noussut 4 prosentilla. Minä kyllä ihmettelen, kun sen pitäisi nousta vaan kahdella, mutta tässä tapauksessa se nousi neljällä. Jos ihminen putoaa pienemmille tuloille, niin vero nousee — siinä ei kyllä ole silloin järkeä. Sen takia tämä epäkohta pitäisi kyllä kanssa korjata ehdottomasti. (Ed. Manninen: Se on sosialidemokraattista veropolitiikkaa!) — Jos se on sosialidemokraattista, niin nyt kepu voi sen korjata ja demarit eivät ole esteenä yhtään. Me tulemme olemaan tässä oikein viimeisen päälle vihreätä painamassa. Toivon mukaan sieltä tulee semmoinen esitys.

Sitten kun katsoo kaiken kaikkiaan tätä esitystä, tässä on hyviä asioita. Tässä on monta hyvää, mutta nämä jäävät puolitiehen, niin kuin yleensä hallituksella nämä asiat jäävät puolitiehen ja kaikki asiat kriisiytyvät. Tämähän nyt ei kyllä kriisiydy. Mutta on yksi asia, jonka ed. Nurmi epätoivon partaalla totesi: että tämä sali ei pysty tekemään siinä muutosta. Minä odotan, jotta tulkaa nyt näyttämään, että korjataan tämä nyt eikä jätetä tämmöistä. Me jaksamme kyllä muistuttaa siitä, mutta se on ikävää niiden ihmisten osalta. Se ei riitä, että me puhumme täällä, vaan toivoisi, että ihmiset saavat sen oikeutuksen jo samaan aikaan kuin muutkin.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan myös osaltani antaa tunnustusta hallituksen tekemälle linjaukselle eläkeläisten verotuksen oikaisemiseksi. Eläkeläisten verotuksen oikaisusta tasa-arvoisemmaksi palkansaajien kanssa on pitkään puhuttu, sitä on pitkään luvattu, ja sitä on myös usean vuoden ajan täällä eduskunnassa käsitelty eri tavoilla. Se on siis hyvä asia, että tähän vihdoin ollaan saamassa parannus.

Toisaalta on sanottava, että tämän oikaisun ulkopuolelle jää suuri joukko eläkeläisiä ja juuri niitä, jotka helpotusta elämäänsä tarvitsisivat. Toivottavasti hallitus ottaa myös näiden pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamisen asiakseen. Nämä 500—600 euron eläkkeellä kituuttavat ihmiset tarvitsevat kipeästi apua eivätkä esimerkiksi tule pärjäämään hallituksen linjaaman sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nostamisen jälkeen.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2008 tuloveroasteikoksi on mielestäni hyvä ja oikean suuntainen. Ennen kaikkea tietysti nämä veronkevennykset yleensä, mitkä tässä taulukossa tehdään, kannustavat edelleen työntekoon, eli siellä on tällainen kannustin takana.

Arvoisa puhemies! Puuttuisin tuohon asuntovähennykseen ja eläketuloverotuksen keventämiseen. Asuntovähennys on todella hyvä siinä mielessä, että monta kertaa perheessä ei sitä työpaikkaa samalta paikkakunnalta löydy vaan toinen joutuu etäämmälle töihin. Nyt kun tähän saakka ei ole tästä toisesta asunnosta saatu korvausta eikä sillä lailla verohelpotuksia, niin tämä on ihan hyvä asia. Olisin kyllä ed. Lahtelan kanssa hiukan eri mieltä asiasta, että ei tämä suinkaan maaseutua autioita vaan päinvastoin. (Ed. Lahtela: Edesauttaa, edesauttaa!) — Ei se edesautakaan sitä, vaan nimenomaan minun mielestäni perheen asunto, pääasunto, voi pysyä siellä maaseudulla, lapset käydä koulua, ja perheen päähuoltaja voi sitten olla toisella paikkakunnalla töissä, jolloin saa tämän asuntovähennyksen. (Ed. Lahtela: Tarkoitan yksinäistä henkilöä!)

Eläketulon verotuksen osalta: tämähän oli todella kipeä kysymys vaalien alla, ja on todella hyvä, että saadaan nyt tasavertainen verokohtelu nimenomaan tähän tuloluokkaan 13 000—31 000 euroa vuositasolla.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Näen kyllä ihan niin kuin ed. Ahonenkin täällä, että tämä työasuntovähennys pikemminkin tukee maaseudulla asumista ja on tärkeä, koska Suomi on maaseutumainen maa: tämä on suuri maa, ja väestöä asuu paljon laajassa maassamme hajallaan verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa asutaan isommissa keskuksissa ja paljon tiheämmin.

Joku kritisoi — en muista nyt tahoa enkä lehteä, mutta muistan sen, että joku kritisoi — voimakkaasti työasuntovähennyksen työllistävää vaikutusta ja katsoi, että sillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä, sehän on 30 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta on se kuitenkin mielestäni myönteinen signaali sille, että työn perässä kannattaa liikkua. Nähtäväksi jää, kuinka asia kehittyy. Itse tiedän, mitä on käydä töissä toisella paikkakunnalla — en puhu itsestäni vaan puolisostani, joka teki toistakymmentä vuotta sitä — ja kyllä se aika raskasta on. Ja jos on mahdollisuus tukea pitemmällekin ulottuvaa työssäkäyntialuetta, niin mielestäni se on järkevää, koska se kannustaa työntekoon.

Sen sijaan, kun verrataan tätä työasuntovähennystä kotitalousverovähennykseen, taas kotitalousverovähennyksestä Kauppalehti — muistaakseni se oli Kauppalehti — katsoi pääkirjoituksessaan, että se on tuonut selvästi positiivista virettä talouselämään ja työllisyyteen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tuosta työasuntovähennyksestä. Kyllä siihen liittyy tietenkin muitakin epäkohtia kuin ne, mitkä ovat tulleet tässä keskustelussa esille. Yksi, joka ei sisälly meidän vastalauseeseemme — se olisi pitänyt sisällyttää, mutta kun tiedän, mikä olisi ollut sen tulos, niin en sitä siihen sisällyttänyt — on se, että kyllä tämän tulisi koskea myöskin omistusasunnosta johtuvia kustannuksia. Silloin 90-luvulla, kun työpaikka meni alta pois, moni joutui hakemaan työpaikkaa täältä Helsingistä, ja monet toimivat viisaasti, ja kun ei ollut ehkä varaa maksaa suuria vuokria, niin he ottivat lainan ja hankkivat asunnon. Ihan niin kuin me kansanedustajat saamme kulukorvauksen riippumatta siitä, onko tämä asunto oma asunto, josta maksetaan yhtiövastikkeita, vai maksetaanko vuokranantajalle vuokria, kyllä tässä tapauksessa olisi pitänyt myöskin sisällyttää omistusasunnot tähän vähennyksen piiriin.

Muistan, että kun hallitus tämän työasuntovähennyksen esitti, niin se herätti kyllä vastustusta vihreissä ja Rkp:ssä. Molemmat hallituspuolueet julkisesti tätä vastustivat, ja olen yrittänyt peräänkuuluttaa, minkä takia, mutta en ole mitään vastusta saanut enkä taida saada tänäkään päivänä, kun ne eivät ole salissa tätä vastustamassa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Keväällä, kun mekin kaikki olimme vaalikiertueella, aina ensimmäinen asia, mikä tuli esiin, oli tämä eläkeläisten liian kova verotus. He kokivat todella vääryytenä sen, että joutuvat samoista tuloista maksamaan enemmän veroa kuin palkansaajat — se on juuri tulo välillä 13 000—31 000 euroa. Olen erittäin tyytyväinen, että hallitus tekee nyt muutosesityksen ja tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työasuntovähennyksestä on paljon puhuttu, ja on hyvä, että myös tämäntyylinen instrumentti on otettu käyttöön, tai otetaan käyttöön, kun puhutaan työvoiman paremmasta kohtaamisesta. Voi olla, että tämä vaatii vielä ehkä jatkokehittelyä, mutta katsotaan nyt, miten tämä toimii.

Samoin tässä esityksessä on hyvää lahjoitusvähennys. Tiedetään, että tälle on ollut kysyntää liittyen näihin tuleviin yliopistoratkaisuihinkin.

Eläkeläisten verotuksen korjaaminen tällä tavalla kuin tässä tehdään, on se, mitä on pitkään odotettu, ja se on hyvä, että hallitus tekee sen heti välittömästi tässä ensimmäisen budjetin yhteydessä.

Mutta, herra puhemies, tärkein asia on myös tulevaisuutta ajatellen se, että tällä ratkaisulla ei tuloverotusta kevennetä, ainoastaan tehdään inflaatiotarkistukset ja pikkuisen sen päälle, että verotus ei kiristy, mutta tiedetään, että edelleenkin Suomessa tulee jatkaa systemaattisesti maltillista tuloverotuksen alentamista tulevina vuosina. Nyt se ei tähän sisälly, koska suhdannepoliittisesti se ei ole viisasta, mutta kun menee vuosi tai kaksi eteenpäin, niin siinä vaiheessa hallituksen pitää tuoda esitys, että voimme myös tuloverotuksen keventämistä Suomessa jatkaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi edustajatovereilta, että kun tässä minulla tähän loppututkintoon on aika pitkä matka, niin en osannut ilmaista itseäni tarpeeksi hyvästi tuolla puheella, niin että pitää täydentää. Tämä perustuu tähän työasuntovähennyskuvioon.

Kyllä minun pitää puolustaa yhä edelleen näitä peräkammarin poikia siinä mielessä, miten kepu törkeästi tässä nyt kohtelee heitä. Olin kuulevinani teistä jonkun puheesta sillä tavalla, jotta tämmöisen yksinäisen henkilön on helpompi muuttaa pois sieltä, että ei ole pakko ollakaan sitä toista kämppää. Mutta sehän tarkoittaa silloin sitä, jotta te odotatte, että se Tuupovaaran Öllölän kaveri, joka nyt siellä asuu ja on tullut johonkin tänne muualle töihin, muuttaa pois. Se tarkoittaa silloin, että se tuo veroeurot tullessaan tänne etelään, missä on töitä, vie sieltä pois, mikä tarkoittaa maaseudun kurjistumista. Ja kun olen ja saan asua semmoisessa hyvässä ympäristössä, niin toivoisi, että siellä olisi myös veronmaksajia, jotta ei sitten meille, jotka siellä asumme, jäisi niin paljon veroja maksettavaksi.

Olen ymmärtänyt kyllä, että hallituksen linjauksessa on ainakin semmoinen ajatus ollut, jotta on toive, jotta Suomi pidettäisiin asuttuna, mutta tässä on yksi palanen — ja en tiedä, mitä niitä muita tuleekaan — millä pyritään näköjään autioittamaan. Mutta odotan kyllä, jotta hallituspuolueistakin löytyy nyt viisautta ja rohkeutta kanssa tulla painamaan tällä kohdin sitä punaista nappia. Ei siihen hallitus kaadu, mutta korjaantuu yksi pieni epäkohta, että voidaan sitten nämä yksinäisetkin ihmiset saada tähän verovähennyksen piiriin.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuskin he, jos he ovat todella peräkamarin poikia, tulevat tänne etelään töihin. Täytyy vaan sanoa, että kyllä tuntuu hiukan kiusalliselta kuulla tätä sosialidemokraattisten ed. Lahtelan ja ed. Viitamiehen hurskastelua kahdesta eri syystä. Nimittäin vuoden 2003 hallitusneuvottelujen ja neljän vuoden hallitusyhteistyön kokemuksen perusteella voin sanoa, että kaksi vastenmielisintä asiaa sosialidemokraateille ovat ensinnäkin maaseudun elinehtojen parantaminen ja toisena pienituloisten kansaneläkeläisten etujen parantaminen. Ja täällä te ylimpinä ystävinä hurskastelette salissa siitä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka oikaisee eläkkeellä olevien ihmisten epäoikeudenmukaista verotusta, on niitä harvoja hyviä esityksiä, mitä hallitukselta nyt on tullut. Ja hallitus on tässä asiassa tehnyt niin kuin on luvannut, toisin kuin esimerkiksi tuossa Tehy-asiassa, josta tänään keskustelimme. Mutta tämä ei kyllä eläkeläisten toimeentulon pitempiaikaiseksi varmistamiseksi riitä. Kansaneläkettä pitää edelleenkin nostaa. Hallitus on tämän 20 euroa luvannut, se on myös todettava, mutta sitä pitää nostaa siitä eteenpäin. Ja indeksi, arvoisat edustajat, on saatava tasaindeksiksi, ja leikattu indeksi pitää siirtää historiaan. Nämä ovat edelleenkin tärkeitä asioita, puhumattakaan sitten tästä, mihinkä täällä ed. Manninen viittasi, kaikkein pienimpiä tuloja saavien ihmisten perustoimeentulon korotus. Se on tärkeä asia vähänkään pitemmällä tähtäimellä. Välittömästi pitäisi tietysti nostaa esimerkiksi työttömien ihmisten perusturvaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En voi olla poimimatta näin puhekielellä nyt yhtä kohdetta tuosta ed. Lahtelan puheesta, koska se ryhmä on sydäntäni lähellä, ja se tämä maaseudun sinkut, joista hän puhui. Riippuu nyt tietenkin, kuinka määritellään Etelä-Suomi, mutta voin ed. Manniselle sanoa, että kyllä Etelä-Suomesta ainakin löytyy näitä kyseisiä sinkkuja, joista ed. Lahtela puhui. Monta kertaa voisi olla ihan hyvä asia, että he pitävät yllä sitä asuinpaikkaa siellä maaseudulla ja käyvät töissä siellä kaupungissa, missä he käyvätkään. Niin kuin ed. Koskinen täällä sanoi, ehkä tämä asia vaatii kehittelyä jatkossa. Mutta nyt jaosto on päätynyt tähän ja valiokunta ei yleensä jaostojen esityksiä muuta. Jaosto on kuullut asiantuntijoita, ja tähän esitykseen ainakin minä nyt tällä haavaa tyydyn, mutta lämmöllä ajattelen sitä tulevaisuutta, jolloin ed. Lahtelan mainitsemat sinkut saavat myös tämän työasuntovähennysoikeuden.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä maaseudun poikamiehet siellä ovat oikein luomu-uroksia. He ovat siellä käyskennelleet vapaina metsissä ja syöneet puhdasta ruokaa, joten he tänne etelään olisivat oikein hyviä siinä mielessä, mutta vaan tilapäisesti käymään, ei missään tapauksessa pysyvästi asumaan.

Mutta ed. Manniselle voisi todeta tässä, että voitte tarkistaa äänestykset, montako kertaa on tullut äänestettyä maaseutua vastaan, tai muistan, miten kepu äänesti joskus 90-luvulla tilanteessa, kun esitettiin, jotta näitä tukia ei tulisi antaa muuten kuin jos asuu tilalla, ei näille asfalttiviljelijöille. Kepu onneton oli sitä mieltä, että kyllä niitä pitää jakaa asfalttiviljelijöille. Minusta se on aika törkeä linjaus siinä mielessä.

Sitten vaikka tämä pohjaosan leikkaus, niin aina olen äänestänyt vastaan, ja se koskee pienimpiä eläkeläisiä. Minä en tiedä, jotkut muut ovat saattaneet olla eri mieltä, mutta johdonmukaisesti näin: aina köyhemmän, heikomman puolella. Näin on tarkoitus jatkossakin toimia.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! On pakko kommentoida tietenkin ed. Manniselle tästä hänen käyttämästään puheenvuorosta. Oli hurskastelua tai ei, niin kannattaa ottaa kiitos vastaan silloin, kun sitä tulee. Epäilen, että tälle hallitukselle sitä kiitosta ja sitä kiitoksen paikkaa ei hirvittävän monta kertaa tule olemaan, todennäköisesti.

Sen verran vielä sanon, että itse en ole ollut 20:tä vuotta tässä talossa tekemässä näitä päätöksiä taikka esityksiä taikka ratkaisuja. Siinä mielessä koen, että minulla on puhtaat jauhot pussissa ja voin vapaasti kyllä arvostella menneitten vuosien tekemättömiä töitä.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, kuinka kauan meistä itse kukin täällä on ollut, täytyy sanoa, että totta ihmeessä puolueet kantavat vastuun tehdyistä tai tekemättä jätetyistä päätöksistään, ja täytyy joskus tunnustaa myös, että varmasti on tullut vääriä päätöksiäkin tehtyä. Sitähän varten niitä ollaan korjaamassa täällä juuri nyt. Mutta ed. Manniselle, kun puhuitte, että pienituloisten eläkeläisten asiaa ei ole missään määrin parannettu silloin, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, tai ei haluttu parantaa: täytyy muistaa viime hallituksen päätös, joka näkyy ensi vuoden alusta ja joka on oikeudenmukaisuudessaan aivan huippua parantaessaan pienituloisten eläkeläisten asiaa. Kuntien kalleusluokituksen poisto, se jos joku, on viime hallituksen aikaansaannoksia.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista ollut seurata keskustelua, millä tavoin asiaan on suhtauduttu, ja sen voin sanoa, että minun mielestäni, mikäli muistan nyt oikein, ennen vaaleja, jos en nyt ihan väärin sano, kaikilla puolueilla oli tämä eläkeläisten verotuksen korjaaminen listalla vähän samalla tavoin kuin se 20 euron korotus kansaneläkkeisiin. Eli siltä osin voi kyllä tietysti todeta sen, että hallitus on pitänyt sen lupauksen, minkä omalta puoleltaan siihen asiaan toi esiin.

Arvoisa puhemies! Itseäni vähän hämmästyttivät ed. Lintilän kauniit perustelut tästä yksinasujan vähennyksen epäämisestä tämän lain puitteissa. Minusta ne perusteet, joita ed. Lintilä esitti, eivät kyllä oikein olleet kestäviä. Kyllä meidän täytyy huomioida se, että meillä on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat komennustöissä ja vaihtavat paikkakuntaa ja niin edelleen. Ei se muuttaminen ole mahdollista heille sillä tavoin sille paikkakunnalle aina. Eli sen johdosta minun mielestäni tähän olisi pitänyt ottaa myös yksinasujat mukaan. Silloin tämä olisi ollut ehkä toimivampi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että kansaneläkettä nostetaan 20 tai 40 euroa riippuen siitä, onko ensimmäisen vai toisen paikkakuntakalleusluokan kunnassa. Mutta sitten toisaalta hallitus kyllä nostaa terveydenhuoltomaksuja ja valtio saa siitä 60 miljoonaa euroa per vuosi. Hallitusohjelmasta saattoi vielä päätellä, että nämä rahat jäisivät kunnille eivätkä suinkaan valtion kanssaan. Mutta ikävä kyllä, kunnat eivät voi käyttää näitä 60:tä miljoonaa rahaa parantaakseen terveydenhuollon palveluja, vaan tämä kokonaismaksu tulee valtiolle. Täytyy sanoa, että myös ikäihmiset, jotka ovat kansaneläkkeellä ja saavat nyt sitten eläkkeeseen pienen lisäyksen, monesti ovat niitä henkilöitä, jotka käyttävät kaikista eniten terveydenhuollon palveluita ja joutuvat myös eniten maksamaan näistä palveluista. Eli hyvin nopeasti käy niin, että tämä lopullinen saldo jää kansaneläkeläisillä kumminkin miinuksen puolelle tästä eläkkeen korotuksesta huolimatta.